Vaaliohjelmaani: Hallinnon keventäminen

Kes­kus­te­lu sii­tä, saa­vat­ko perus­kou­lua kor­vaa­vat yksi­tyi­set kou­lut enem­män vai vähem­män rahaa kuin kun­nan omat kou­lut, on pal­jas­ta­nut aina­kin yhden asian. Ne voi­vat käyt­tää ja käyt­tä­vät rahan­sa parem­min. Kun kou­lu päät­tää sisäi­ses­ti han­kin­nois­taan ja tilo­jen­sa kehit­tä­mi­ses­tä sekä saa itse päät­tää opet­ta­jis­taan, se voi opti­moi­da toi­min­tan­sa pal­jon parem­min kuin kun­nan perus­kou­lut. Mik­si kun­nan perus­kou­lut eivät voi­si toi­mia yhtä jous­ta­vas­ti? Voi­si­ko yksi­köi­den sisäi­sen auto­no­mian paran­ta­mi­nen tehos­taa toi­min­taa ylipäänsä?

Hel­sin­gin on har­kit­ta­va uudes­taan, onko jär­ke­vää kes­kit­tää han­kin­nat ja onko jär­ke­vää kes­kit­tää tilo­jen käyt­tö tila­kes­kuk­sel­le.  Huk­kuu­ko kuvi­tel­tu skaa­lae­tu jäyk­kyy­den tuot­ta­maan haas­kauk­seen? Aina­kin viras­tot valit­ta­vat, että ne jou­tu­vat nyt mak­sa­maan kes­ki­te­tyis­tä pal­ve­luis­ta sel­väs­ti enem­män kuin nämä teh­tä­vät mak­soi­vat oma­na toimintana.

Hel­sin­gin tulee tila­ta ulko­puo­li­nen arvio toi­min­tan­sa tehok­kuu­des­ta.

 

59 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmaani: Hallinnon keventäminen”

  1. Tähän pitää kom­men­toi­da, kun on yhdis­tyk­sen yllä­pi­tä­män yksi­tyi­sen päi­vä­ko­din hal­lin­nos­ta koke­mus­ta. Kun­ta­ni suo­sii, aina­kin aja­tuk­sen tasol­la, yksi­tyis­tä päi­vä­hoi­toa, ettei kun­ta jou­tui­si inves­toi­maan päi­vä­hoi­to­paik­koi­hin vaan mak­sai­si vain tuke­na käy­tös­tä. Jot­kut päi­vä­ko­dit toi­mi­vat kun­nan tilois­sa, kuten tämä mei­dän­kin — kes­kus­taan ei ihan noin vaan uut­ta raken­ne­ta. Kysees­sä on tois­ta­sa­taa vuot­ta van­ha puu­ta­lo, niin­kuin kau­pun­kia­lu­eem­me useim­mat muut­kin kou­lu­ra­ken­nuk­set. Näi­tä­hän tääl­lä riittää.

    Päi­vä­ko­din oma hal­lin­to on super­ke­vyt, mut­ta pel­käs­tään päi­vä­ko­ti­las­ten van­hem­mis­ta ja paris­ta hoi­ta­jas­ta koos­tu­va kan­na­tusyh­dis­tys on hie­man heik­ko pyö­rit­tä­mään esi­mer­kik­si päi­vä­ko­din talout­ta. Kun kysees­sä on vie­ras­kie­li­nen kie­li­kyl­py­päi­vä­ko­ti, toi­mii täs­sä tie­tyn­lai­nen eli­tis­mi. Vaik­kei hin­ta ole 20 euron kie­li­li­sää lukuu­not­ta­mat­ta käyt­tä­jäl­le sen kum­mem­pi kuin kun­nan omis­sa päi­vä­ko­deis­sa, vali­koi­tu­vat lap­set aika lail­la van­hem­pien aktii­vi­suu­den mukaan. Tämä tuo tul­les­saan ongel­man: kan­na­tusyh­dis­tyk­sen jäse­nil­lä on tukuit­tain sidon­nai­suuk­sia eri­lai­sis­sa jär­jes­töis­sä ja monel­la usei­ta yri­tyk­siä pyö­ri­tet­tä­vä­nä per­heen lisäk­si. On oikeas­ti vai­ke­aa löy­tää kovim­piin vas­tuun paik­koi­hin (puheen­joh­ta­ja ja rahas­ton­hoi­ta­ja) vapaa­eh­toi­sia tekijöitä.

    Hoi­ta­jien aktii­vi­suus on usko­ma­ton­ta, kun he saa­vat asioi­ta itse päät­tää ja jär­jes­tää. Ruo­ka tulee samas­ta keit­tiös­tä kuin kun­nal­li­siin (lähin on sei­nän taka­na), mut­ta esi­mer­kik­si askar­te­lu- ja kok­kaus­ma­te­ri­aa­lit ja sen sel­lai­set han­ki­taan itse las­ten kans­sa teh­dyil­lä ret­kil­lä lähi­kaup­paan — usko­mat­to­man vähil­lä rahal­lis­ten resurs­sien käytöllä.

    Mut­ta: samal­la kun kun­ta haluai­si lisää kal­tai­siam­me yksi­tyi­siä päi­vä­ko­te­ja käyt­tä­mään kun­nan tilo­ja, ovat tila­vuo­krat ja kun­nan päi­vä­hoi­to­mak­suo­suu­det kes­ke­nään täy­sin epä­so­pi­via. Kun­nan osuus tulee per lap­si, puo­li­päi­väi­ses­tä vähem­män kuin täys­päi­väi­ses­tä. Tila­vuo­kra sen sijaan on koko tilas­ta riip­pu­mat­ta las­ten mää­rän fluk­tu­aa­tios­ta. Nämä rahat on kun­nan puo­lel­ta mitoi­tet­tu siten, että omil­laan ollaan, jos päi­vä­ko­ti on täyn­nä, mut­ta tämä­hän edel­lyt­tää että oven ulko­puo­lel­la on jonos­sa lap­sia kärk­ky­mäs­sä vapau­tu­via (täyspäivä)paikkoja — eli hyvin­voin­ti­tap­pio­ta jonon muo­dos­sa. Kun kie­li­kyl­py­päi­vä­ko­ti on vain 3–6 vuo­tiail­le ja esi­kou­lu jär­jes­te­tään jos ikä­luo­kas­sa on useam­pi lap­si, on las­ten mää­rän fluk­tu­aa­tio melkoinen. 

    Tila­kes­kus ajat­te­lee asi­aa täy­sin toi­ses­ta näkö­kul­mas­ta: täy­sin ymmär­ret­tä­vä tavoi­te hei­dän kan­nal­taan on, että tilas­ta saa­ta­va vuo­kra kat­taa tämän his­to­rial­li­sen raken­nuk­sen yllä­pi­to- ja remont­ti­ku­lut. Se, onko edes mah­dol­lis­ta löy­tää näin kovaa vuo­kraa mak­sa­vaa vuo­kra­lais­ta, on sit­ten toi­nen juttu.

    Kun­nal­li­set päi­vä­ko­dit­han rat­kai­se­vat nämä ongel­mat kah­del­la taval­la: 1) jono­jen aiheut­ta­mi­nen lii­an vähäl­lä tar­jon­nal­la, jot­ta pääs­täi­siin 100% käyt­tö­as­tee­seen, 2) lain rik­ko­mi­nen “väliai­kai­ses­ti” lii­an suu­ril­la lap­si­mää­ril­lä per hoi­ta­ja. Näis­tä edel­li­nen kei­no onnis­tuu joil­ta­kin yksi­tyi­sil­tä päi­vä­ko­deil­ta (kie­li­kyl­py ei edis­tä tätä), jäl­kim­mäi­nen on käy­tän­nös­sä tiu­kas­ti kiel­let­ty. Yksi­tyi­nen jou­tuu nou­dat­ta­maan sään­tö­jä samal­la kun kun­ta saa lip­sua miten sattuu.

  2. Kes­ki-Uuden­maan kris­til­li­nen kou­lu yrit­tää juu­ri romun­ke­räyk­sel­lä hank­kia 90 000 €, joka vaje kuu­lem­ma joh­tuu kun­tien avun vii­väs­ty­mi­ses­tä. Yleen­sä näis­sä yksi­tyis­kou­luis­sa on toi­mi­vat kan­na­tusyh­dis­tyk­set val­mii­na tal­koo­töi­hin. Tämä onkin ymmär­ret­tä­vää, kos­ka kou­lu­lais­ten van­hem­mat ovat eri­tyi­sen aktii­vi­sia. Perus­kou­lus­sa tämä perin­ne on jo aiko­ja sit­ten hävin­nyt. Jat­ku­vien sääs­tö- ja kuris­tus­pää­tös­ten joh­dos­ta intoa ei enää löy­dy tal­koo­töi­hin. On vain asen­noi­dut­ta­va peri­aat­teel­la: olen vain töis­sä täällä.

    Suu­ris­sa yksi­köis­sä, kuten Hel­sin­gis­sä on aina­kin kiin­teis­tö­jen kor­jaus- ja kun­nos­sa­pi­to ollut sur­ku­hu­pais­ta seu­rat­ta­vaa. Työn jäl­ki usein ala-arvois­ta. Lie­kö sit­ten työn­joh­dol­li­sia puut­tei­ta kun tämä vain näyt­tää jat­ku­van. Yksi­tyi­nen lii­key­ri­tys ei var­maan tätä menoa kestäisi.

    1. Nämä Hel­sin­gin enti­set yksi­tyi­set oppi­kou­lut eroa­vat nois­ta kri­til­li­sis­tä kou­luis­ta sii­nä, että ne ovat perus­kou­lua kor­vaa­via kou­lu­ja, jot­ka saa­vat rahan­sa suo­raan valtiolta.

  3. Out­si­der:
    Kes­ki-Uuden­maan kris­til­li­nen kou­lu yrit­tää juu­ri romun­ke­räyk­sel­lä hank­kia 90 000 €, joka vaje kuu­lem­ma joh­tuu kun­tien avun vii­väs­ty­mi­ses­tä. Yleen­sä näis­sä yksi­tyis­kou­luis­sa on toi­mi­vat kan­na­tusyh­dis­tyk­set val­mii­na tal­koo­töi­hin. Tämä onkin ymmär­ret­tä­vää, kos­ka kou­lu­lais­ten van­hem­mat ovat eri­tyi­sen aktii­vi­sia. Perus­kou­lus­sa tämä perin­ne on jo aiko­ja sit­ten hävinnyt.

    Aktii­vi­set van­hem­mat ovat lii­an vaa­ral­li­sia. Täs­sä lie­nee se syy mik­si dema­rit halua­vat lopul­li­ses­ti eroon yksi­tyis­kou­luis­ta. Siel­lä saat­taa kas­vaa poruk­kaa, joka ajat­te­lee vaa­ral­li­ses­ti omil­la aivoil­laan eikä ymmär­rä heit­täy­tyä lekot­te­le­maan yhteis­kun­nan varaan.

  4. Hal­lin­non keven­tä­mi­nen on sii­tä haus­ka ter­mi, että se kuul­los­taa järkevältä,mutta tar­kem­pi tar­kas­te­lu osoit­taa ‚ettei oikein tie­de­tä mitä se tarkoittaa

    Yksi­tyi­ses­sä kou­lus­sa saa­daan hel­pos­ti etuuk­sia kun van­hem­mat osal­lis­tu­vat kou­lun toi­min­taan ja jär­jes­tä­vät suh­tei­den­sa avul­la esim mate­ri­aa­lia halvemmalla.Nämäovat kui­ten­kin rajat­tu­ja eriä joi­ta voi­daan pie­ni­muo­toi­se­ti hyödyntää.Jos kysyn­tä kas­vaa niin tämä etu häviää.

    Yksi­tyi­set kou­lut eivät ole myös­kään sidok­sis­sa kau­pun­gin his­to­rial­li­siin kiin­teis­töi­hin, joi­den vuo­krat ovat tolkuttomia.

    Jos kun­nan kou­lu voi­si päät­tää esim kiin­teis­tös­tään niin joku Res­su muut­tai­si välit­tö­mäs­ti johon­kin edul­li­sem­paan kiinteistöön.Kaupungille jäi­si “arvo­kiin­teis­tö” käsiin.

    Yksi­tyi­nen voi myös pela­ta opet­ta­jien tunneilla/palkalla esim Ruot­sis­sa yksi­tyi­nen kou­lu tar­jo­aa pie­nem­pää tun­ti­palk­kaa mut­ta enem­män tunteja.

    Koko­nai­suu­te­na kou­lun yllä­pi­tä­jä ‘on voit­ta­ja ja niin­pä Ruot­sin kou­lu­lai­tos on hyvää vauh­tia siir­ty­mäs­sä kan­sain­vä­lis­ten sijoit­ta­jien käsiin.

    Samal­la laa­tu on kär­si­nyt sil­lä kil­pai­lu on joh­ta­nut siihen,että kou­lun on jaet­ta­va hyviä arvo­sa­no­ja hel­pol­la säi­lyt­tääk­seen hyvän kou­lun maineen

    1. Res­su ei minun mie­les­tä­ni ole kau­pun­gin vaan val­tion kou­lu. Nämä yksi­tyi­set oppi­kou­lut eivät ole van­hem­pien tal­koo­hen­gel­lä yllä­pi­det­ty­jä vaan veron­mak­sa­jien ylläpitämiä.

  5. Noin ylei­ses­ti ja muu­ten Hel­sin­kiä ja muu­ta kun­nal­li­se­lä­mää seu­ran­nee­na on kir­joit­ta­jan huo­mio ihan oikea.

    Hal­lin­to pai­suu ja pai­suu. Sama tai­pu­mus on yri­ty­se­lä­mäs­sä. Siel­lä kil­pail­jan pai­neen vuok­si pitää hal­lin­toa­kin tar­kas­tel­la kriittisesti.
    Teh­dään välil­lä sanee­raus­ta kes­ki­joh­dos­sa. Anne­taan samal­la enem­män pää­tös­val­taa työ­tä tekeville. 

    Eli ammat­ti­lai­set teke­mään työt ja heil­le mah­dol­li­sim­man pal­jon päätösvaltaa. 

    Mah­dol­li­sim­man vähän hallintoportaita.

    Mon­ta­ko por­ras­ta muu­ten esi­mer­kik­si Hel­sin­gin kou­lus­sa on?
    Mon­ta­ko kier­ros­ta pien­ten­kin asioi­den pitää kier­tää hal­lin­nos­sa ja pal­jon­ko menee aikaa?

  6. OS kir­joit­ti edel­lä: “… Aina­kin viras­tot valit­ta­vat, että ne jou­tu­vat nyt mak­sa­maan kes­ki­te­tyis­tä pal­ve­luis­ta sel­väs­ti enem­män kuin nämä teh­tä­vät mak­soi­vat oma­na toimintana.”

    Kai­kil­le pitäi­si olla jo sel­vää, että Suo­men koko jul­ki­nen sek­to­ri pitää sanee­ra­ta kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­sel­le tasolle.

    Vii­mei­sen 5 vuo­den aika­na yksi­tyi­sel­tä, tehok­kuus­kil­pai­lus­sa muka­na ole­val­ta puo­lel­ta on hävin­nyt 40 000 työ­paik­kaa ja tuot­ta­mat­to­mal­le, kil­pai­lul­ta suo­jas­sa ole­val­le jul­ki­sel­le sek­to­ril­le tul­lut lisää 70 000.

    Samal­la ote­taan vas­tuut­to­mas­ti lisää jul­kis­ta vel­kaa mil­jar­di­tol­kul­la, jol­la tämä kustannetaan.

    Nyt on muo­tia kri­ti­soi­da yri­tyk­siä ilman etiik­kaa toi­mi­vik­si, ahneik­si kvar­taa­li-toi­mi­joik­si ja verohuijareiksi.

    Kui­ten­kin sel­kä­ran­gat­to­mat popu­lis­ti-polii­tik­kom­me itse muut­ta­vat puheit­ten­sa suun­taa päi­vit­täin, ilta­leh­tien lööp­pien mukaan.

    Nämä polii­ti­kot eivät siten kyke­ne hoi­ta­maan var­si­nai­sia teh­tä­vi­ään, eli lait­ta­maan jul­kis­ta sek­to­riam­me kuntoon.

    Tämän seu­rauk­se­na Suo­mi onkin kovaa vauh­tia muut­tu­mas­sa yri­tys­vi­ha­mie­li­sek­si elä­ke­läis­maak­si, jos­ta van­haan tar­rau­tu­jat aja­vat tuot­ta­vaa työ­tä tar­joa­vat pois ja syök­se­vät nuo­ret traa­gi­seen joukkotyöttömyyteen.

    The Eco­no­mist kir­joit­ti hil­jan joten­kin näin: Euroop­pa­lai­set polii­ti­kot ovat tyy­ty­väi­siä sii­tä, että hei­dän toi­mien­sa ansios­ta talous ei enään mene­kään suu­rel­la, vaan pie­nel­lä vau­dil­la päin helvettiä.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka yrit­tää olla optimisti

  7. Yksi­tyi­set pal­ve­lut tuo­vat par­haim­mil­laan jous­ta­vuut­ta toimintaan.

    Omat muk­sut kävi­vät yksi­tyi­sen Mon­tes­so­ri-päi­vä­ko­din, jos­sa oli panos­tet­tu sii­hen että hoitajia/lapsi on mah­dol­li­sim­man pal­jon. Hoi­ta­jien koko­nais­mää­rä oli kui­ten­kin samaa luok­kaa kuin muu­al­la­kin, asia oli jär­jes­tet­ty siten että päi­vät oli­vat lyhyem­piä. Tämä sopi tie­tyil­le per­heil­le lois­ta­vas­ti, mut­ta ei tie­ten­kään kai­kil­le. Lähel­tä löy­tyi koi­ten­kin yksi­tyi­nen päi­vä­ko­ti jos­sa hoi­to­päi­vä oli tun­nin pidem­pi, ja kau­pun­gin päi­vä­ko­ti jos­sa päi­vä oli kol­me tun­tia pidempi.

    Päi­vä­ko­din muut­to ja pie­ni pin­ta­re­mont­ti hoi­det­tiin per­hei­den voi­min, vii­kon­lo­pun rutis­tuk­ses­ta tuli ihan mer­kit­tä­vä säästö.

  8. Ilkeä kysy­mys: Luu­let­ko että kau­pun­gin byro­kra­ti­aa pys­ty­tään oikeas­ti keven­tä­mään? Eli jos esi­mer­kis­säs kou­lut ja päi­vä­ko­dit ottai­si­vat vas­tuun han­kin­nois­taan ja tilan­käy­tös­tään, niin käyn­nis­te­tään­kö ja Han­kin­ta — ja Tila­kes­kuk­ses­sa YT-neu­vot­te­lut tar­peet­to­man hen­ki­lös­tön vähentämiseksi?

  9. Hel­sin­ki­läis­ten yksi­tyis­ten kou­lu­jen (vaik­ka­pa Munk­ki­nie­men yhteis­kou­lu, Apol­lon yhteis­kou­lu Mal­min­kar­ta­nos­sa, Mau­nu­lan mate­ma­tiik­ka­lu­kio, Kulos­aa­ren yhteis­kou­lu) kri­ti­soin­tiin on seu­raa­via syitä:

    1. Ei sovi ideologiaan.

    2. Sot­ke­taan uskon­nol­li­siin kouluihin.

    3. Ovat kovin elitistisiä.

    4. Saa­vat niin pal­jon enem­män rahaa kuin jul­ki­set koulut.

    Tuos­sa­han noi­ta. Nelo­nen yleen­sä esi­te­tään kol­mo­sen kans­sa sil­lä, että yksi­tyis­kou­lut saa­vat lii­kaa rahaa, kos­ka niis­sä on vähem­män eri­tyis­tu­kea tar­vit­se­via oppi­lai­ta. Näil­tä osin ei puhu­ta lopul­ta kovin suu­ris­ta raha­mää­ris­tä, ja asias­ta on esi­tet­ty vain bia­soi­tu­nei­ta sel­vi­tyk­siä. (Yksi kum­mas­ta­kin suunnasta.)

    Eli­tis­ti­siä osa yksi­tyis­kou­luis­ta toki on, mut­ta ilman luku­kausi­mak­sua eli­tis­mi tulee oppi­la­sai­nek­sen vali­koi­tu­mi­ses­ta muil­la perus­teil­la (van­hem­pien kiin­nos­tus, lap­sen lah­jak­kuus, asui­na­lue). Jos täl­lä perus­teel­la ale­taan ajaa kou­lu­ja yhte­näi­seen muot­tiin, kan­nat­taa tark­kail­la sitä pesu­vet­tä tar­kas­ti, jot­tei sii­nä kel­lu lapsia.

    Jos kau­pun­ki oli­si fik­su, se teet­täi­si mah­dol­li­sim­man puo­lu­eet­to­man sel­vi­tyk­sen sii­tä, saa­vu­te­taan­ko samal­la ainek­sel­la ja rahal­la parem­pia vai huo­nom­pia tulok­sia yksi­tyis­kou­luis­sa. Sen sel­vi­tyk­sen tulok­sil­la voi­si jopa saa­da kau­pun­gin rahat riit­tä­mään pidemmälle.

    Asias­sa voi teh­dä mon­ta type­ryyt­tä. Yksi on ajaa kou­lut voit­toa tuot­ta­vien yri­tys­ten pyö­ri­tet­tä­vik­si. Ruot­sa­lai­sil­ta voi kysyä, mitä tapah­tuu, kun kou­lu menee kon­kurs­siin. Toi­nen on se, että alen­ne­taan yksi­tyis­kou­lu­jen tukea ja ale­taan ottaa luku­kausi­mak­su­ja. Sen var­mem­paa segre­gaa­tio­kons­tia ei ihan heti tule mie­leen. Kun­nal­lis­ta­mi­nen on kol­mas höl­möys, jol­le ei ole perusteita.

  10. Noin toi­mi­vat kylä­kou­lut ennen van­haan, kun isä­ni oli joh­to­kun­nas­sa. Nyt sit­ten kun itse­kin jou­duin joh­to­kun­taan, niin eipä joh­to­kun­nal­la ollut juu­ri mitään teke­mis­tä. Kaik­ki asiat pää­tet­tiin kun­nan kes­kus­toi­mis­tos­sa. Opet­ta­jat­kin kysyi­vät kaik­ki asiat kou­lu­toi­mis­tos­ta, kun ennen ne piti kysyä joh­to­kun­nal­ta. Kait se oli sitä hal­lin­non kehit­tä­mis­tä. No, sit­ten joh­to­kun­nat lak­kau­tet­tiiin koko­naan tar­peet­to­mi­na ja lopul­ta koulutkin.

  11. Poliit­ti­sia jako­lin­jo­ja on havaittavissa:

    Dema­rit vas­tus­ta­vat jyr­käs­ti kaik­kea vapaam­min nor­mi­tet­tua ja vähem­män rapor­toi­tua toi­min­taa. man­ta “pal­ve­lui­den tasa-arvo”, siis nor­mi­tus & ras­kas val­von­ta takaa­vat samanlaisuuden.

    Jos jol­le­kin anne­taan val­tuuk­sia ja rahaa, suu­rin epä­koh­ta näyt­tää ole­van, että nii­tä myös käytetään.

    Jul­ki­nen kes­kus­te­lus aatiin aikaan muu­ta­mas­ta teo­reet­ti­ses­ta euros­ta per lap­si — ikään­kuin asial­la oli­si oikeas­ti kun­nal­lis­ta­lou­del­le mitään mer­ki­tys­tä. “Yksi­tyis­kou­luis­sa” on yleen­sä jotain lisä­ak­ti­vi­teet­tia, joka yleen­sä tar­koit­taa jotain kustannuksia.

    Vih­reil­lä on kum­man seka­via aja­tuk­sia — fikusm­pia aja­tuk­sai on antaa edes mah­dol­li­suus jon­kin­lai­seen valin­nan­va­pau­teen kun jotain mis­tä edes valita.

    Kun­nan hal­lin­nol­la kuten muul­la­kin hllin­nol­la on tai­pu­mus työl­lis­tää itse itse­ään, mikä aina joh­taa lisään­ty­vän rapor­toin­tiin ja seurantaan.

  12. Eri­koi­nen poliit­ti­nen mant­ra ovat lii­kun­ta & tai­de eri­kois­kou­lut sekä tar­ve lisä­tä luo­via ainei­ta kai­kes­sa opetuksessa.

    Jos lap­si sat­tuu suh­tau­tu­maan lii­kun­taan muu­ten kuin ammat­tiur­heil­ja eikä ole ollut neli­vuo­ti­aas­ta musik­kio­pis­tos­sa tai piir­tä­nyt sar­ja­ku­via vii­si­vuo­ti­aas­ta, niin lisä­tun­nit ovat ihan yhtä hel­vet­tiä ja nolaamista.

    Samaan aikaan suh­tau­du­taan polii­tii­ko­päät­tä­jien jou­kos­sa enem­män kuin nur­ja­mie­li­ses­ti tie­de ja it-ainei­siin, kun ovat niin nörttiä.

    Syy on, että puo­lu­eet lähet­tä­vät kou­lu­asiois­ta päät­tä­mään pal­kin­to­mie­les­sä muka­via hyvää­tar­koit­ta­via hör­hö­jä, joil­la on yli­maal­li­set tai­dot lau­lus­sa ja lii­ku­nas­sa ja työt kunnalla. 

    Vaa­lien jäl­keen oli­si ihan ter­veel­lis­tä vaih­taa vaik­ka ope­tus­lau­ta­kun­nan ja yleis­ten töi­den lau­ta­kun­nan ihmi­set kes­ke­nään. Kun­ta­lai­set hyötyisivät.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Res­su ei minun mie­les­tä­ni ole kau­pun­gin vaan val­tion kou­lu. Nämä yksi­tyi­set oppi­kou­lut eivät ole van­hem­pien tal­koo­hen­gel­lä yllä­pi­det­ty­jä vaan veron­mak­sa­jien ylläpitämiä.

    Wiki­pe­dias­ta.

    Res­su vaih­tui vuon­na 1978 vii­mei­se­nä Suo­mes­sa poi­ka­kou­lus­ta yhteis­kou­luk­si; täl­löin se myös siir­tyi val­tiol­ta Hel­sin­gin kaupungille.”

    Nors­sit eli Hel­sin­gin ja Vii­kin nor­maa­li­kou­lut tai­ta­vat olla Hel­sin­gin yli­opis­ton yllä­pi­tä­miä, kos­ka ne ovat yli­opis­ton opet­ta­ja­kou­lu­tuk­sen har­joi­tus­kou­lu­ja. Sta­tuk­ses­ta en tar­kem­min tei­dä, kos­ka yli­ops­tio ei enää ole val­tion tilivirasto.

    nimi. Onne­ton ent. ausku

  14. Res­su on Hel­sin­gin kau­pun­gin kou­lu­lai­tok­sen lukio.

  15. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Res­su ei minun mie­les­tä­ni ole kau­pun­gin vaan val­tion kou­lu. Nämä yksi­tyi­set oppi­kou­lut eivät ole van­hem­pien tal­koo­hen­gel­lä yllä­pi­det­ty­jä vaan veron­mak­sa­jien ylläpitämiä.

    Tai­dat sekoit­taa Res­sun Norssiin.Ressu löy­tyy Ope­tus­vi­ras­ton alai­sis­ta kouluista .

    http://helsinginopetusvirasto.wordpress.com/page/2/

    Tosin Nors­si­kin Yli­opis­ton alai­nen yksik­kö nykyään

    Näis­sä yksi­tyi­sis­sä kou­luis­sa van­hem­pien osal­lis­tu­mi­nen kou­lun toi­min­taan ja eri­tyi­ses­ti resurs­sien han­kin­taan ja toi­min­nan ohjauk­seen on tois­ta kuin kaupungin/valtion kouluissa

  16. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Kai­kil­le pitäi­si olla jo sel­vää, että Suo­men koko jul­ki­nen sek­to­ri pitää sanee­ra­ta kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­sel­le tasolle.
    ‘snip’

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka yrit­tää olla optimisti

    Sel­vä­hän tämä.
    Jul­ki­sen sek­to­rin osuus on 55,9% BKT:stä ja se on tosi­aan kas­va­nut 30 vuo­des­sa 15,7 pro­sent­tiyk­sik­köä. Suu­rin­ta kas­vu on ollut tulon­siir­rois­sa koti­ta­louk­sil­le, joka on lähes tuplaan­tu­nut 20,9 pro­sent­tiin. Muu­ta tur­haa­han siel­lä on sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut, ope­tus- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut. Ja onhan siel­lä maa­ta­lous- ja yri­tys­tu­kia­kin ja muu­ta sälää.
    EU-mais­ta mata­lin BKT-osuus on Bul­ga­rias­sa 35,2%, jos­sa asiat ovat niin hyvin, että se sopi­nee mallimaaksi.
    Nyt ei tar­vi­ta muu­ta kuin rehel­li­nen yrit­tä­jä, joka ker­too, mis­tä ale­taan karsia!

    1. Rai­mo K
      Tulon­siir­rot koti­ta­louk­sil­le ovat kas­va­neet, kos­ka elä­ke­läi­siä on enem­män ja he saa­vat parem­paa eläkettä.

  17. Tehok­kuus­sel­vi­tys ja sel­vi­tyk­sen tulok­siin rea­goin­ti on ehdot­to­man hie­no tavoite. 

    Hel­sin­gin yksi­tyis­kou­lut­han ovat todel­li­suu­des­sa vain byro­kra­tias­ta vapaam­pia kau­pun­gin kouluja.

    Kou­lu­toi­mes­sa olen omin sor­min koke­nut miten byro­kra­tia on vii­mei­sen kym­me­nen vuo­den aika­na kas­va­nut. Nykyi­nen ope­tus­toi­men joh­ta­ja on byro­kraat­ti par­haas­ta pääs­tä ja hänen käden­jäl­ken­sä näkyy. Kou­lu­ja on yhdis­tel­ty irra­tio­naa­li­sin perus­tein — ilman tut­ki­mus­ta toi­min­nan lap­sil­le tuo­mas­ta hyö­dys­tä tai kus­tan­nus­sääs­töis­tä. Isom­mat yksi­köt ovat myös pape­rin­tuo­tan­to­teh­tai­ta, sil­lä nii­den hal­lin­ta on muu­ten hankalaa.

    Tiu­kat byro­kraat­ti­set sään­nöt hei­ken­tä­vät moti­vaa­tio­ta, luo­vuut­ta ja tar­moa etsiä paras­ta ratkaisua.

    Kou­lu­toi­men huul­luuk­sia on mm. se että ope­tus­toi­men joh­ta­ja hyväk­syy hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti jokai­sen opet­ta­jan ulko­maan­mat­kat — vaik­ka­pa lei­ri­kou­lut tai han­kin­ta­pro­ses­si joka pitäää läpi­käy­dä, kun ensim­mäi­sen luo­kan opet­ta­ja haluai­si pus­sin veh­nä­jau­ho­ja luok­kaan­sa lei­po­mis­ta var­ten. Kir­jal­li­nen han­kin­ta-aloi­te reh­to­ril­le. Pää­tös ja han­kin­nan syöt­tä­mi­nen jär­jes­tel­mään. Toi­sen hen­ki­lön hyväk­syn­tä. Osto­lu­van tulos­ta­mi­nen ja toi­mit­ta­mi­nen opet­ta­jal­le. Osta­mi­nen — mie­lum­min las­kul­la — sil­lä kätei­sos­tois­ta pitää teh­dä vie­lä omat eril­li­set pape­rin­sa. Oston kir­jaa­mi­nen jär­jes­tel­mään. Välis­sä pitäi­si tie­tys­ti vie­lä kat­soa viral­li­sis­ta han­kin­ta­pai­kois­ta, jos­ko niis­tä sai­si jau­ho­pus­sin halvemmalla. 

    Pie­nis­sä asiois­sa val­lan ja val­von­nan pitäi­si olla mah­dol­li­sim­man lähel­lä toimintaa.

  18. Itse asias­sa Res­su suun­ni­tel­tiin siir­ret­tä­väk­si Ilma­laan hal­vem­piin tiloihin,mutta sit­ten tuo perin­tei­den vaa­li­mi­nen voit­ti ja tilat ovat kalliit,hankalat ja epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­set eikä nii­tä voi muut­taa suo­je­lun vuoksi.

    Jos halu­taan sääs­tö­jä tilois­sa niin kau­pun­gin pitäi­si luo­pua kai­kis­ta kes­kus­tan tiloista,myydä ne ja muut­taa hal­vem­piin tiloihin .

    Kau­pun­ki käyt­tää vie­lä kop­pi­kont­to­ria mut­ta siir­ty­mi­nen avo­kont­to­riin ja liik­ku­vien osal­ta vakio­pai­kat­to­miin toimistotiloihin.

    Sil­loin toi­mis­to­ti­lan tar­ve las­kee n 20 m² tuon­ne 10 m² per työntekijä,säästö on melkoinen.

    Sama­lal hel­pot­tuu työn­te­ki­jöi­den pysäköiminenkin

    1. Lii­an Vanha
      Voi­sit­ko jos­kus ottaa huo­mioon, että yhteis­kun­nas­sa oli­si jotain jär­ke­vää­kin. Hyvä paik­ka kou­lul­le on suun­nil­leen siel­lä, min­ne kan­nat­taa raken­taa tava­ra­ta­lo, jon­ne ei pää­se autol­la. Har­val­la kou­lu­lai­sel­la on varaa pal­ka­ta auton­kul­jet­ta­jaa tai tul­la kou­luun tak­sil­la. Ilma­la voi olla kes­kel­lä, mut­ta sin­ne ei kel­vol­li­sel­la jouk­ko­lii­ken­neyh­tey­del­lä pää­se kovin­kaan moni. Kel­vol­li­nen jouk­ko­lii­ken­neyh­teys tar­koit­taa, että mat­kaan kuluu alle puo­li tun­tia ja että vuo­ro­vä­li ei ole yli kym­men­tä minuuttia.

  19. Juu­ri näin Ode, olet löy­tä­nyt asias­ta pih­vin. Jos kou­lus­sa tar­vi­taan vaik­ka asen­taa jokin piu­ha, yksi­tyis­kou­lun reh­to­ri soit­taa asen­nus­liik­kee­seen, kau­pun­gil­la hom­ma hoi­tuu kol­men hal­lin­to­kun­nan kautta.

  20. Kou­lu­toi­men huul­luuk­sia on mm. se että ope­tus­toi­men joh­ta­ja hyväk­syy hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti jokai­sen opet­ta­jan ulko­maan­mat­kat – vaik­ka­pa lei­ri­kou­lut tai han­kin­ta­pro­ses­si joka pitäää läpi­käy­dä, kun ensim­mäi­sen luo­kan opet­ta­ja haluai­si pus­sin veh­nä­jau­ho­ja luok­kaan­sa lei­po­mis­ta varten”

    Ei tuo ole sen hel­pom­paa nyky­ään pörssiyhtiössäkään.
    Kätei­sos­to­ja­kaan ei saa peri­aat­tees­sa tehdä,mutta kun mones­sa maas­sa se on edel­leen ainoa mak­su­ta­pa niin pie­net mak­sa­tuk­set saa veloit­taa säh­köi­ses­sä työaikailmoituksessa.Tositteet toi­mi­te­taan ker­ran vuo­des­sa arkistoon .

    Nyky­ään tosi­te­silp­pua ker­tyy niin paljon,ettei nii­tä kukaan ehdi tutkia,niinpä ne arkis­toi­daan nippuina

  21. Jos nyt sivuu­te­taan hal­lin­non keven­tä­mi­nen, niin han­kin­to­jen kes­kit­tä­mi­nen nyt aina­kin yleen­sä joh­taa haas­kuuseen. Kun joku pik­ku­yk­sik­kö tar­vit­see neliön­muo­toi­sen pali­kan, se jou­tuu tilaa­maan pali­kat kes­ki­tet­ty­jen han­kin­to­jen yksi­köl­tä, joka hank­kii kai­kil­le yksi­köil­le tar­kal­leen saman mää­rän saman muo­toi­sia pali­koi­ta, yleen­sä kol­mion­muo­toi­sia tai pyöreitä. 

    Vaik­ka tämä sivuu­tet­tai­siin, niin sit­ten on vie­lä nämä han­ki­ta­so­pi­muk­set, jot­ka eivät ole mitään muu­ta kuin vir­ka­mies­ten kei­no siir­tää veron­mak­sa­jien rahaa kave­rei­den tas­kuun. Sopi­muk­set teh­dään “kevyel­lä hal­lin­nol­la” eli oste­taan kym­me­nil­lä mil­joo­nil­la parin mil­joo­nan han­kin­nat ja samal­la sääs­te­tään muu­ta­man hen­gen työ­tun­nit. Iso sopi­mus on raha­kas ja sen alle­kir­joit­ta­nut kun­nan vir­ka­mies­kin on pol­le­aa poi­kaa kun on pääs­syt iso­ja raho­ja siir­te­le­mään. Näyt­tää hyväl­tä CV:ssäkin, jos jos­kus hae­taan vähän ras­vai­sem­paa paikkaa. 

    Tämä on kun­tien, val­tion­hal­lin­non, jne, kaik­kien iso­jen yksi­köi­den (myös iso­jen fir­mo­jen) han­kin­ta­po­ru­kan normihommaa. 

    En edes ymmär­rä, mik­si kun­nan pitää yli­pää­tään teh­dä ja mik­ro­ma­na­ge­roi­da kaik­ki. Sil­lä on vel­voi­te, se voi ostaa pal­ve­lun. Ai niin, mut­ta sehän on kau­he­aa oikeistolaisuutta.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­mo K
    Tulon­siir­rot koti­ta­louk­sil­le ovat kas­va­neet, kos­ka elä­ke­läi­siä on enem­män ja he saa­vat parem­paa eläkettä.

    Näin­hän se on — ja lisäk­si tar­vi­taan hoi­toa ja hoi­vaa. Ehkä rehel­li­nen yrit­tä­jä aloit­taa byro­kra­tia­tal­koot näistä?
    Jos lak­kau­te­taan tulon­siir­rot koti­ta­louk­sil­le, niin pääs­tään jopa Bul­ga­rian alle!

  23. Pia Paka­ri­nen:
    Juu­ri näin Ode, olet löy­tä­nyt asias­ta pih­vin. Jos kou­lus­sa tar­vi­taan vaik­ka asen­taa jokin piu­ha, yksi­tyis­kou­lun reh­to­ri soit­taa asen­nus­liik­kee­seen, kau­pun­gil­la hom­ma hoi­tuu kol­men hal­lin­to­kun­nan kautta.

    Mikä­hän kau­pun­ki tämä on?
    Kyl­lä yleen­sä puhe­lin­soit­to kin­teis­tön­hoi­toon riit­tää. Nykyi­sin, 20 vuot­ta sit­ten oli toisin.

  24. Ei tuo han­kin­to­jen kes­kit­tä­mi­nen aina joh­da huo­noon lop­pu­tu­lok­seen. Isä­ni oli töis­sä pie­nen kau­pun­gin ammat­ti­kou­lus­sa ja siel­lä kun­nan kans­sa yhtei­seen han­kin­taan siir­ty­mi­nen romaut­ti hinnat.

  25. Yksi kont­to­ri­ni oli Ilma­las­sa ja toi­nen Met­sä­läs­sä sin­ne pää­si hyvin junal­la ja bussilla.Sehän on suu­ri työ­paik­ka kes­kit­ty­mä, joten ei se syr­jäs­sä ole.

    Ja vie­res­sä on Hartwall-aree­na­kin eikä sekään mis­sään kuusi­kos­sa ole

    Enkä minä tuo­ta Ilma­laa ole kek­si­nyt, Res­sun sivuil­la se mai­nit­tiin niin,että on sitä joku alku­pe­räi­nen hesa­lai­nen­kin kou­lun pai­kak­si miet­ti­nyt jo pal­jon ennen minua.

    Ja eipä tuo SYK:kään min­kään suu­ren jul­ki­sen lii­ken­ne­väy­län vie­res­sä ole.

    Mut­ta se var­si­nai­nen asia­han oli sääs­tö kiinteistöissä.Seinät maks­vat pal­jon ja tii­vis­tä­mäl­lä ja valit­se­mal­la ei aivan kes­kus­ta sijoi­tus­pai­kak­si saa­vu­te­taan suu­ria säästöjä.

    Ja kyl­lä Hel­sin­gis­tä löy­tyy hyviä jul­ki­sil­la lii­ken­teel­lä saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­via paik­ko­ja muu­al­ta­kin kuin Kaup­pa­to­rin laidasta

    1. Ihmet­ten suu­res­ti, mik­si Stock­mann ei ole kek­si­nyt siir­tää myy­mä­län­sä kal­liis­ta kes­kus­tas­sa Ilma­laan jos sen niin yli­voi­mai­nen sijain­nil­taan ja yhteyksiltään.

  26. Täs­sä hiu­kan toi­sen­lais­ta näkö­kul­maa hal­lin­non keventämiseen:
    http://www.juhasipila.fi/blogi.html
    (Kir­joi­tus on ilmei­ses­ti jul­kais­tu myös Maa­seu­dun Tule­vai­suu­des­sa 5.10.)

    Ja jos Osmoa kau­his­tut­taa tuo kir­joi­tuk­ses­sa mai­nit­tu aja­tus ter­veys­kes­kuk­ses­ta joka kun­nas­sa, niin kan­nat­taa miet­tiä het­ki, että onko se sit­ten­kään huo­no aja­tus, jos nämä ter­veys­kes­kuk­set oli­si­vat kui­ten­kin osa isom­paa maa­kun­nal­lis­ta orga­ni­saa­tio­ta. Pie­net yksi­köt ovat usein tehok­kai­ta ja vähen­tä­vät myös tar­pee­ton­ta lii­ken­net­tä pit­kien etäi­syyk­sien maas­sa. Ja eivät­pä ne ter­veys­kes­kuk­set pie­nis­sä kun­nis­sa ole Ruot­sin kun­tien talout­ta­kaan romut­ta­neet, vaik­ka siel­lä­kin on asu­kas­lu­vul­taan var­sin pie­niä ja har­vaa­na­sut­tu­ja kun­tia (http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_Sveriges_kommuner). Päin vas­toin, sikä­läi­nen kun­ta­ta­lous on hyväs­sä jamas­sa suo­ma­lai­seen ver­rat­tu­na ja myös tule­vai­suu­den näky­mät ovat siel­lä mel­ko myönteiset.

    1. Ruot­sin yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­li­ses­ti on huo­mat­ta­vas­ti kes­kit­ty­nees­ti kuin Suo­men. Minus­ta ter­veys­a­se­man maa­kun­nal­li­ses­sa orga­ni­saa­tios­sa tuli­si teh­dä ilman kun­ta­ra­jo­jen yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­li­ses­ti perus­teel­la pyr­kien opti­moi­maan yksi­köi­den toi­nin­nal­li­suus ja mat­kus­ta­mi­sen yhteis­mää­rä. On aika vai­kea aja­tel­la, että Saloon liit­tei­tä enti­sil­lä kun­ta­kes­kuk­sil­la oli läh­tö­koh­tai­nen taka-ase­ma ulko­puo­lel­le jää­nei­siin kun­tiin. On pal­jon alle tuhan­nen asuk­kaan kun­tia, jois­ta mat­kat ovat pal­jon pie­nem­piä, kuin tois­ten kun­tien syrjäkyliltä.

  27. Kun Hel­sin­gis­sä vii­mek­si yhdis­tet­tiin 3 lukio­ta yhdek­si talok­si, jou­du­taan käyt­tä­mään vain yhdel­le lukiol­le suun­ni­tel­tua ruo­ka­laa ja juh­la­sa­lia. Joh­taa siihen,että ruo­kai­lu jae­taan usei­siin vuo­roi­hin. Yli­op­pi­las­juh­lat ei mah­du omaan taloon. Muut­kaan juh­lat ei ole koko talol­le. Nämä ovat vain osa yhdis­tä­mi­sen aiheut­ta­mis­ta hai­tois­ta, joil­le ei tie­tys­ti tar­vit­se mitään hin­ta­lap­pua aset­taa. Hoi­ta­koot kou­lus­sa itse ja kärsikööt.

  28. Isol­la han­kin­taor­ga­ni­saa­tiol­la on var­maan­kin voi­maa, kun han­ki­taan pal­jon hel­pos­ti spek­sat­ta­via asioi­ta. Har­mi vaan että täl­lai­sia asioi­ta ovat bulk­ki­tuot­teet, ja isoim­mat rahat menee nime­no­maan ei bulk­kiin. Sit­ten kun han­ki­taan jotain pien­tä ja eri­kois­ta, niin tulee­kin huo­mat­ta­vas­ti kalliimmaksi.

    Mut­ta kun tar­vi­taan­kin pie­niä asioi­ta tar­peen mukaan niin haas­kaus­ta syn­tyy. Jos pitää tam­mi­kuus­sa lyö­dä luk­koon mon­ta­ko kynää vuo­den aika­na menee, on luke­ma taa­tus­ti todel­li­suut­ta isom­pi, tai sit­ten kynät voi lop­pua kesken. 

    Ja kun se han­kin­taor­ga­ni­saa­tio hel­pos­ti sääs­tää vää­räs­tä pai­kas­ta. Mis­täs se han­kin­tao­sas­to tie­tää että tin­kiä­kö hin­nas­ta, mää­räs­tä vai omi­nai­suuk­sis­ta, jos kaik­kea ei voi­kaan saa­da käy­tet­tä­väl­lä raha­mää­räl­lä? Lop­pu­käyt­tä­jä voi päät­tää asian oikein sekunnissa.

    Esi­mer­kik­si erääs­sä kou­lus­sa on kak­si pyl­väs­po­raa, jois­ta kum­pi­kin on hyvin huo­no, kos­ka osto­por­ras on osta­nut hal­vem­mal­la. Ennem­min oli­si kan­nat­ta­nut jät­tää toi­nen pois kokonaan.

    Juu, ja se että nyky­ään pörs­si­fir­mat­kin hoi­taa asiat type­räl­lä taval­la ei ole mikään syy teh­dä yhtä höl­mös­ti jul­ki­sel­la puolella.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ihmet­ten suu­res­ti, mik­si Stock­mann ei ole kek­si­nyt siir­tää myy­mä­län­sä kal­liis­ta kes­kus­tas­sa Ilma­laan jos sen niin yli­voi­mai­nen sijain­nil­taan ja y

    Stock­mann ei ole hal­pa­hal­li mut­ta kau­pun­gin pitäi­si olla.Ei ole jär­keä pis­tää vero­ra­ho­ja sei­niin ja kun­nal­lis­päät­tä­jien palatseihin
    Stoc­mann pys­tyy pis­tä­mään kal­liin sei­nän tuot­tei­den hin­taan, kau­pun­ki ei

    Hel­sin­gis­sä­on Osmon mukaan hyvä ja kat­ta­va jul­ki­nen liikenne,joten kyl­lä mui­ta­kin sijoi­tus­paik­ko­ja on kuin keskusta

    Eivät hekään aivan kei­sa­rei­ta ole vaik­ka kuvittelevatkin

    Eikä Res­sun sijoit­ta­mien Ilma­laan ole minun idea­ni vaan jon­kun hel­sin­ki­läi­sen aika­naan kehittämä

    http://www.hel.fi/hki/ressul/fi/Koulun+esittely/Koulun+historiaa

    Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa kah­den muun tun­ne­tun raken­nuk­sen Van­han Kir­kon ja Tor­nin välis­sä aina toi­mi­nut­ta Res­sua on vain ker­ran uhan­nut siir­to muu­al­le. Val­tion talou­den olles­sa 1960-luvun lopul­la ahtaal­la suun­ni­tel­tiin kal­liin ydin­kes­kus­tan ton­tin myyn­tiä ja kou­lun siir­tä­mis­tä Ilma­lan alu­eel­le. Kou­lun sil­lois­ten opet­ta­jien ja oppi­lai­den sekä ennen kaik­kea entis­ten res­su­jen pon­te­va vas­ta­rin­ta aiheut­ti hank­keen raukeamisen.”

  30. Osmo,
    Toki Ruot­sis­sa koko­nai­suu­te­na on kes­ki­mää­rin tii­viim­pi yhteis­kun­ta­ra­ken­ne kuin Suo­mes­sa, onhan väes­tö­ti­heys­kin suu­rem­pi. Mut­ta kes­kiar­vo ei ker­ro kaik­kea ja tii­vis yhdys­kun­ta­ra­ken­ne ei tar­koi­ta samaa kuin suu­ret kun­nat. Ruot­sis­sa on yli 150000 asuk­kaan kun­tia jopa vähem­män kuin Suo­mes­sa (läh­teet http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan ja http://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_Sveriges_kommuner ). Itse asias­sa Oulun seu­dun kun­ta­lii­tok­sen jäl­keen vuon­na 2013 Suo­mes­sa on 6 kun­taa, jois­sa on rei­lus­ti yli 150000 asu­kas­ta, kun Ruot­sis­sa nii­tä on vain 4.

    Ja mikä tär­kein­tä, Ruot­sis­sa ei tie­tääk­se­ni pyri­tä kas­vat­ta­maan suur­kau­pun­ke­ja hei­ken­tä­mäl­lä elä­mi­sen ja elin­kei­no­toi­min­nan edel­ly­tyk­siä har­vem­min asu­tuil­la seu­duil­la, vaan Ruot­sis­sa kau­pun­gis­tu­mi­sen ja elin­kei­no­ra­ken­teen muu­tok­sen anne­taan ede­tä luon­nol­li­ses­ti ja huo­leh­di­taan myös pien­ten kau­pun­kien ja maa­seu­dun elin­voi­mas­ta. Ja tämä teh­dään oikeal­la taval­la tukien paik­ka­kun­tien omia vah­vuuk­sia ja huo­leh­ti­mal­la, että alue­hal­lin­to­mal­li on jär­ke­vä ja mah­dol­lis­taa pien­ten­kin kau­pun­kien pärjäämisen.

    Tun­tuu, että Suo­mes­sa väki pyri­tään kes­kit­tä­mään suur­kau­pun­kei­hin hävit­tä­mäl­lä työt ja yrit­te­liäi­syys muu­al­ta, kun taas Ruot­sis­sa suur­kau­pun­git kas­va­vat, kos­ka nii­hin syn­tyy uusia työ­paik­ko­ja. Ikä­vim­mil­lään täs­tä voi olla seu­rauk­se­na, että Suo­mes­sa väki siir­tyy tii­viin ja tehok­kaan yhdys­kun­ta­ra­ken­teen pik­ku­kau­pun­geis­ta jon­ne­kin Van­taan tai Oulun pel­loil­le raken­net­tui­hin haja­nai­siin lähiöi­hin, jois­sa pahim­mil­laan kär­si­tään vie­lä koh­tuul­li­sen kovas­ta työt­tö­myy­des­tä. Esi­mer­kik­si Oulus­sa on jo pit­kään ollut erit­täin kor­kea nuorisotyöttömyys.

    Oman näke­myk­se­ni mukaan Ruot­sis­sa ei ole sel­lais­ta kes­kit­tä­mi­sen ideo­lo­gi­aa kuin Suo­mes­sa ja siel­lä halu­taan pitää kaik­ki alu­eet elin­voi­mai­si­na ja tämä on var­sin ymmär­ret­tä­vää mones­ta­kin syys­tä. Eikä vähi­ten kes­tä­vän kehi­tyk­sen näkökulmasta:
    — on teho­kas­ta hyö­dyn­tää jo val­miik­si raken­net­tu infrastruktuuri
    — on haas­kaus­ta autioit­taa viih­tyi­sät pik­ku­kau­pun­git ja sit­ten raken­taa neit­seel­li­sel­le maal­le uudet asun­not ja työpaikat
    — tut­ki­mus­ten mukaan Suo­mes­sa suur­kau­pun­kien ympä­ris­tös­sä ja eten­kin Uudel­la­maal­la on kaik­kein pisim­mät työ­mat­kat (ks. kart­ta sivul­la 23 ohei­ses­sa jul­kai­sus­sa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=38822&lan=fi)

    On sel­vää, että kau­pun­gis­tu­mi­nen Suo­mes­sa­kin ete­nee, ja toi­vot­ta­vas­ti myös yhdys­kun­ta­ra­ken­ne tii­vis­tyy. Eikä tämä ole paha asia eikä Kes­kus­ta­puo­lue sitä käsit­tääk­se­ni vas­tus­ta. Mut­ta tär­ke­ää on myös se, että miten tämä tapah­tuu, ja oli­si hal­li­tuk­sen­kin syy­tä huo­ma­ta, että myös pik­ku­kau­pun­git voi­vat olla osa tätä kau­pun­gis­tu­mis­ta. Nykyi­sen Suo­men hal­li­tuk­sen tavoi­te tun­tuu ole­van saa­da Hel­sin­kiin ne 400000 uut­ta asu­kas­ta hin­nal­la mil­lä hyvän­sä. Sinän­sä en vas­tus­ta Hel­sin­gin kas­vua, ja jos se tapah­tuu posi­tii­vis­ten seik­ko­jen vuok­si, niin mikäs sii­nä, mut­ta itsei­sar­vo se ei voi olla. Nyt kui­ten­kin tun­tuu, että pää­kau­pun­ki­seu­tu ja muut­kin suur­kau­pun­git kas­va­vat nuo­ri­so­työt­tö­myy­des­tä ja syr­jäy­ty­mi­su­has­ta huo­li­mat­ta, kos­ka muu­al­la maas­sa ei ole työ­mah­dol­li­suuk­sia sen­kään ver­taa, eten­kään nuo­ril­le. Ja nime­no­maan tähän ongel­maan voi­si yrit­tää puut­tua otta­mal­la Ruot­sis­ta mal­lia jois­sa­kin asioissa.

    Pää­piir­teis­sään Vih­rei­den lin­ja on hyvä pää­kau­pun­ki­seu­dun kehit­tä­mi­ses­sä, mut­ta koko Suo­men kehit­tä­mi­sen koko­nais­ku­va on mie­les­tä­ni jos­kus teil­tä hukassa.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sin yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­li­ses­ti on huo­mat­ta­vas­ti kes­kit­ty­nees­ti kuin Suo­men. Minus­ta ter­veys­a­se­man maa­kun­nal­li­ses­sa orga­ni­saa­tios­sa tuli­si teh­dä ilman kun­ta­ra­jo­jen yhdys­kun­ta­ra­ken­teel­li­ses­ti perus­teel­la pyr­kien opti­moi­maan yksi­köi­den toi­nin­nal­li­suus ja mat­kus­ta­mi­sen yhteis­mää­rä. On aika vai­kea aja­tel­la, että Saloon liit­tei­tä enti­sil­lä kun­ta­kes­kuk­sil­la oli läh­tö­koh­tai­nen taka-ase­ma ulko­puo­lel­le jää­nei­siin kun­tiin. On pal­jon alle tuhan­nen asuk­kaan kun­tia, jois­ta mat­kat ovat pal­jon pie­nem­piä, kuin tois­ten kun­tien syrjäkyliltä.

    Mitä tulee tähän ter­veys­a­se­mien sijain­nin opti­moin­tiin, niin joi­ta­kin kom­ment­te­ja vielä:

    - Ymmär­tääk­se­ni Sipi­lä juu­ri tote­aa kir­joi­tuk­ses­saan (http://www.juhasipila.fi/blogi.html), että maa­kun­nal­li­ses­sa mal­lis­sa koko­nai­sop­ti­moin­tia hait­taa­vat kun­nan­ra­jat pois­tui­si­vat ja näin ollen ter­veys­a­se­mien pal­ve­lua­lu­eet voi­si­vat ylit­tää kun­tien rajat, eli ihmi­nen voi käy­dä myös naa­pu­ri­kun­nan terveysasemalla.

    - Näh­däk­se­ni Sipi­lä ei kir­joit­ta­nut, että joka ainoa nykyi­nen ter­veys­kes­kus pitää säi­lyt­tää tai että ter­veys­a­se­mien pal­ve­lua­lu­eet oli­si­vat kiveen hakat­tu. Mut­ta mie­les­tä­ni on Sipi­län tavoin aiheel­lis­ta koros­taa, että maa­kun­nal­li­ses­sa mal­lis­sa lähi­kun­tien ter­veys­a­se­mat pää­sään­töi­ses­ti säi­lyi­si­vät, eli vaik­ka sote-pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis- ja rahoi­tus­vas­tuu kes­ki­tet­täi­siin maa­kun­nal­li­sel­le tasol­le, niin lähi­pal­ve­lut sinän­sä eivät kes­kit­tyi­si (kuten eivät ole Ruot­sis­sa­kaan teh­neet vaan ter­veys­a­se­mia on pie­nis­sä­kin kunnissa). 

    - Hal­li­tuk­sen suun­ni­tel­miin liit­tyen ei sen sijaan ole lain­kaan sel­vää, että miten täs­sä ns. isän­tä­kun­ta­mal­lis­sa syr­jäis­ten tai pien­ten kun­tien ter­veys­a­se­mat edes voi­si­vat säi­lyä. Jos Osmo tie­dät tämän, niin kerro.

  32. Nuk­ku­Mat­ti:- Näh­däk­se­ni Sipi­lä ei kir­joit­ta­nut, että joka ainoa nykyi­nen ter­veys­kes­kus pitää säi­lyt­tää tai että ter­veys­a­se­mien pal­ve­lua­lu­eet oli­si­vat kiveen hakat­tu. Mut­ta mie­les­tä­ni on Sipi­län tavoin aiheel­lis­ta koros­taa, että maa­kun­nal­li­ses­sa mal­lis­sa lähi­kun­tien ter­veys­a­se­mat pää­sään­töi­ses­ti säi­lyi­si­vät, eli vaik­ka sote-pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mis- ja rahoi­tus­vas­tuu kes­ki­tet­täi­siin maa­kun­nal­li­sel­le tasol­le, niin lähi­pal­ve­lut sinän­sä eivät kes­kit­tyi­si (kuten eivät ole Ruot­sis­sa­kaan teh­neet vaan ter­veys­a­se­mia on pie­nis­sä­kin kunnissa). 

    Täs­sä­hän se piru juu­ri pii­lee­kin. Kuten itse sanot, kes­kus­kau­pun­gin pitäi­si Kes­kus­tan (maa­kun­nal­li­ses­sa) mal­lis­sa rahoit­taa lähi­pal­ve­lu riip­pu­mat­ta kus­tan­nus­ten suu­ruu­des­ta. Mik­si ihmees­sä muut kuin Kes­kus­ta­lai­set syr­jä­kun­tien asuk­kaat kan­nat­tai­si­vat tätä mallia?

  33. ij: Täs­sä­hän se piru juu­ri pii­lee­kin. Kuten itse sanot, kes­kus­kau­pun­gin pitäi­si Kes­kus­tan (maa­kun­nal­li­ses­sa) mal­lis­sa rahoit­taa lähi­pal­ve­lu riip­pu­mat­ta kus­tan­nus­ten suu­ruu­des­ta. Mik­si ihmees­sä muut kuin Kes­kus­ta­lai­set syr­jä­kun­tien asuk­kaat kan­nat­tai­si­vat tätä mallia?

    Olet ymmär­tä­nyt maa­kun­nal­li­sen mal­lin aivan vää­rin. Se on hyvin pit­käl­le saman­kal­tai­nen mal­li kuin Ruot­sis­sa on ja maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki hyö­tyy sii­tä vähin­tään yhtä pal­jon kuin koko muu­kin maa­kun­ta. Kus­tan­nus jakau­tuu yhden­ver­tai­ses­ti asuk­kail­le maa­kun­nan eri osissa.

  34. Lii­an van­ha: “Stock­mann ei ole hal­pa­hal­li mut­ta kau­pun­gin pitäi­si olla.Ei ole jär­keä pis­tää vero­ra­ho­ja sei­niin ja kun­nal­lis­päät­tä­jien palatseihin”

    Mik­si kau­pun­gin pitäi­si olla hal­pa­hal­li. Eikö pai­kan arvok­kuu­den ja halut­ta­vuu­den tee juu­ri se että siel­lä on mie­le­käs­tä toi­min­taa ja kul­je kiin­nos­ta­via kai­ke­ni­käi­siä ihmi­siä. Yli­opis­to­ja ja oppi­lai­tok­sia, yri­tyk­siä, kaup­pa­paik­ko­ja jne. Joku toi­min­ta itses­sään voi nos­taa kau­pun­gin arvoa.

  35. Vaik­ka kun­ta­hal­lin­toon ei lii­ty­kään, niin oikeus­kans­le­rin ja edus­kus­kun­nan oikeis­asia­mie­hen virat pitäi­si kai­ken uskot­ta­vuu­den nimis­sä yhdistää.

    p.s. Näi­den oikeus­e­lin­ten uskot­ta­vuu­des­ta sen ver­ran, että kun minis­te­ri Päi­vi Räsä­nen nimit­ti Päi­vi Ner­gin kans­lia­pääl­li­kök­si, hän sanoi var­mis­ta­neen­sa nimi­tyk­sen oikeus­kans­le­ril­ta, joka tote­si, että “Päi­vi hyvä, nimi­tys on OK!”

    Sit­ten kun, Ner­giä päte­väm­pien haki­joi­den oli­si pitä­nyt valit­taa pää­tök­ses­tä koke­muk­seen, tut­kin­toi­hin ja mm. sii­hen vii­ta­ten, että valit­tu oli samaa uskon­lah­koa Päi­vi Räsä­sen kans­sa, niin vali­tuk­set tös­sä­si­vät sii­hen, että vali­tus­vi­ran­omai­nen eli oikeus­kans­le­ri oli Päi­vi Räsä­sel­le anta­nut puh­taat pape­rit vali­ta enti­nen puo­lue- ja uskon­si­rar virkaan.

  36. ij,
    tuos­ta kom­men­tis­ta­si välit­tyy luki­jal­le muu­ten sel­lai­nen käsi­tys, että nime­no­maan näi­den syr­jä­kun­tien menot oli­si­vat jokin raha­rei­kä, jota eri­tyi­ses­ti kes­kus­kau­pun­gin asuk­kai­den pitäi­si rahoit­taa. En tie­dä, että mik­si täl­lai­nen käsi­tys elää Suo­mes­sa ja eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­la erit­täin sit­keäs­ti. Se ei kui­ten­kaan pidä paikkaansa.

    Ohes­sa on kak­si tut­ki­mus­ta täs­tä aihees­ta eri teki­jöil­tä ja eri ins­ti­tuu­tiois­ta. Kan­nat­taa lukea molem­mis­ta tut­ki­muk­sis­ta joh­to­pää­tök­set vii­mei­ses­tä luvusta.

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/m69.pdf

    http://www.kaks.fi/sites/default/files/1158-Tutkjulk_57_net.pdf

  37. Rai­mo K: Jul­ki­sen sek­to­rin osuus on 55,9% BKT:stä ja se on tosi­aan kas­va­nut 30 vuo­des­sa 15,7 pro­sent­tiyk­sik­köä. Suu­rin­ta kas­vu on ollut tulon­siir­rois­sa koti­ta­louk­sil­le, joka on lähes tuplaan­tu­nut 20,9 prosenttiin.

    Eikö­hän tuos­sa mene kak­si asi­aa sekai­sin. BKT:n jul­ki­sen talou­den koko ei väli­tä sii­tä, miten pal­jon maas­sa teh­dään tulon­siir­to­ja. Jos hen­ki­löl­tä A ote­taan rahaa veroi­na ja anne­taan se hen­ki­löl­le B, joka ostaa sil­lä jotain yksi­tyi­ses­ti tuo­tet­tua, niin tämä ei kas­va­ta jul­kis­ta sek­to­ria. Jul­ki­nen sek­to­ri kas­vaa sil­lä, että hen­ki­löl­tä A ote­taan rahaa veroi­na ja tuo­te­taan sil­lä jul­ki­ses­ti jotain.

  38. Nuk­ku­Mat­ti: Olet ymmär­tä­nyt maa­kun­nal­li­sen mal­lin aivan vää­rin. Se on hyvin pit­käl­le saman­kal­tai­nen mal­li kuin Ruot­sis­sa on ja maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki hyö­tyy sii­tä vähin­tään yhtä pal­jon kuin koko muu­kin maa­kun­ta. Kus­tan­nus jakau­tuu yhden­ver­tai­ses­ti asuk­kail­le maa­kun­nan eri osissa. 

    Kes­kus­kau­pun­gin asuk­kai­den kan­nal­ta ei ole mitään jär­keä ryh­tyä mak­sa­maan lähi­pal­ve­lu­ja niil­le, jot­ka halua­vat asua syr­jä­ky­lil­lä. Eikö­hän se ole nii­den syr­jä­ky­lien asuk­kai­den oma asia. Var­sin­kin näi­nä aikoi­na, joi­na lää­kä­rei­tä on edes rahal­la vai­kea hou­ku­tel­la syr­jä­ky­lil­le töi­hin, on jär­je­tön­tä pis­tää kes­kus­kau­pun­gin asuk­kaat edes osal­lis­tu­maan tämän rahoit­ta­mi­seen. Kas kun ei pidä vie­lä rahoit­taa sin­ne päivystystäkin.

    Jos siel­lä kylil­lä halu­taan itse rahoit­taa kylä­kou­lu ja ter­veys­a­se­ma niin sii­tä vaan. Mik­si kukaan sitä kiel­täi­si? Tur­ha sii­hen on maa­kun­ta­ra­hoi­tus­ta sotkea.

    Minul­la ei ole mitään sitä vas­taan että joku halu­aa syr­jem­mäs­sä asua, mut­ta syr­jäs­sä asu­mi­sel­la on hin­tan­sa (siel­lä asu­vil­le), se nyt vain on hyväksyttävä.

    Täs­tä kun­tien väli­ses­tä tai maa­kun­ta­mal­lis­ta olem­me saa­neet näh­dä lois­ta­via esi­merk­ke­jä niin Kai­nuus­sa, kun joku kun­ta ei kat­so­nut saa­van­sa aivan niin pal­jon maa­kun­nal­ta kuin halusi, kuin Poh­jois-Savos­sa, mis­sä Juan­kos­ki ja Kaa­vi tap­pe­le­vat jo rönt­gen­lait­teen pai­kas­ta­kin. Rii­ta poik­ki: maa­kun­nan rahal­la kum­ma­le­kin oma?

  39. ij,
    argu­men­toit enem­män mie­li­ku­vil­la kuin faktoilla. 

    Yhtä hyvin voi­sin alkaa luet­te­le­maan val­ta­van mää­rän suur­ten kau­pun­kien väli­siä rii­to­ja, mut­ta mie­les­tä­ni sel­lai­seen ei kan­na­ta läh­teä. Jos uskot, että rat­kai­su Suo­men jul­ki­sen talou­den tai kun­ta­ta­lou­den ongel­miin löy­tyy kes­kit­tä­mäl­lä väki ja pal­ve­lut suu­riin yli 100000 asuk­kaan kau­pun­kei­hin, niin toden­nä­köi­ses­ti olem­me eri miel­tä asias­ta perus­ta­van­laa­tui­sel­la taval­la, ja yksi­tyis­koh­dis­ta on mel­ko tur­ha kinata.

    Yli­pään­sä en oikein ymmär­rä tätä suo­ma­lais­ta maa­seu­dun ja kau­pun­gin ja toi­saal­ta pien­ten ja suur­ten kun­tien välis­tä vas­tak­kai­na­set­te­lua alkuun­kaan. Molem­pia tar­vi­taan, ja sekä suur­ten ja pien­ten kau­pun­kien että maa­seu­dun kehit­ty­mi­sen edel­ly­tyk­sis­tä pitää huolehtia.

    Pari kom­ment­tia kuitenkin:

    - Kes­kus­tan mal­li on kehit­ty­nyt Kai­nuun mal­lin ajois­ta ja kehit­tyy kai­ken aikaa.

    - Syr­jäis­ten kun­tien ongel­mat eivät joh­du niin­kään sii­tä, että kaik­kien perus­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen oli­si siel­lä pal­jon kal­liim­paa per asu­kas kuin suur­kau­pun­geis­sa, vaan sii­tä, että huol­to­suh­de on hei­ken­ty­nyt, joh­tuen pää­asias­sa sii­tä, että nuo­ret ovat muut­ta­neet ja elä­ke­läi­set jää­neet. Olet­ko todel­la sitä miel­tä, että tulon­ta­saus aluei­den välil­lä ei ole perus­tel­tua ja oikeu­den­mu­kais­ta ja koh­tuul­lis­ta, vaik­ka näi­den maa­seu­dun mum­mo­jen lap­set nyt mak­sa­vat veron­sa Hel­sin­kiin? Pitäi­si­kö nämä mum­mot ehkä rah­da­ta siel­tä Hel­sin­gin kal­lii­siin hoi­to­lai­tok­siin ja asun­toi­hin? Onko tulon­ta­saus maa­seu­dun ja kau­pun­gin välil­lä joten­kin enem­män vää­rin kuin tulon­ta­saus vaik­ka­pa kau­pun­gi­no­sien välil­lä? Vai ajat­te­let­ko, että kukin vas­tat­koon itses­tään? Kuin­ka pit­käl­le yhteis­vas­tuus­ta pitäi­si mie­les­tä­si luopua?

  40. jee­jee:
    Ilkeä kysy­mys: Luu­let­ko että kau­pun­gin byro­kra­ti­aa pys­ty­tään oikeas­ti keven­tä­mään? Eli jos esi­mer­kis­säs­kou­lut ja päi­vä­ko­dit ottai­si­vat vas­tuun han­kin­nois­taan ja tilan­käy­tös­tään, niin käyn­nis­te­tään­kö ja Han­kin­ta – ja Tila­kes­kuk­ses­sa YT-neu­vot­te­lut tar­peet­to­man hen­ki­lös­tön vähentämiseksi?

    Eikö­hän hal­lin­non keven­tä­mi­nen käy­tän­nös­sä tar­koi­ta sitä että hal­lin­non työ­kuor­maa keven­ne­tään. YT-neu­vot­te­lut vei­si työ­kuor­man vää­rään suun­taan, joten kek­si­tään ennem­min lisää veroja.

    VATT pomoi­neen jäl­leen ker­ran näyt­tää suun­ta­vii­vat jul­kis­puo­len kehitykselle.

  41. Nuk­ku­Mat­ti:
    Syr­jäis­ten kun­tien ongel­mat eivät joh­du niin­kään sii­tä, että kaik­kien perus­pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen oli­si siel­lä pal­jon kal­liim­paa per asu­kas kuin suur­kau­pun­geis­sa, vaan sii­tä, että huol­to­suh­de on hei­ken­ty­nyt, joh­tuen pää­asias­sa sii­tä, että nuo­ret ovat muut­ta­neet ja elä­ke­läi­set jää­neet. Olet­ko todel­la sitä miel­tä, että tulon­ta­saus aluei­den välil­lä ei ole perus­tel­tua ja oikeu­den­mu­kais­ta ja koh­tuul­lis­ta, vaik­ka näi­den maa­seu­dun mum­mo­jen lap­set nyt mak­sa­vat veron­sa Hel­sin­kiin? Pitäi­si­kö nämä mum­mot ehkä rah­da­ta siel­tä Hel­sin­gin kal­lii­siin hoi­to­lai­tok­siin ja asun­toi­hin? Onko tulon­ta­saus maa­seu­dun ja kau­pun­gin välil­lä joten­kin enem­män vää­rin kuin tulon­ta­saus vaik­ka­pa kau­pun­gi­no­sien välil­lä? Vai ajat­te­let­ko, että kukin vas­tat­koon itses­tään? Kuin­ka pit­käl­le yhteis­vas­tuus­ta pitäi­si mie­les­tä­si luopua? 

    Tämä onkin sit­ten erit­täin hyvä kysy­mys, ja täs­tä voim­me jopa olla samaa miel­tä. Sen sijaan en mis­sään tapauk­ses­sa pidä sopi­va­na, jos maa­kun­ta­mal­li tar­koit­taa sitä, että maa­kun­ta sit­ten vel­voi­te­taan jär­jes­tä­mään esi­mer­kik­si lää­kä­ri­päi­vys­tys joka kun­ta­kes­kuk­seen mak­soi mitä mak­soi. Jos rahoi­tus­vas­tuu siir­re­tään maa­kun­taan, pitää pää­tös­val­ta­kin siir­tää sin­ne. Sil­loin lää­kä­ri­päi­vys­tys ei toden­nä­köi­ses­ti toteu­du muu­al­la kuin alue­sai­raa­las­sa, mut­ta niin­hän se nyky­ään menee kau­pun­gis­sa­kin. Saat­taa jopa olla kan­nat­ta­vam­paa kus­ka­ta ne poti­laat kau­pun­kiin lää­kä­ril­lä käy­mään, tai kier­rät­tää lää­kä­riä käy­mäs­sä mää­rä­ajoin pai­kal­li­sis­sa vanhainkodeissa.

    Lää­kä­rit eivät enää halua asua syr­jä­ky­lil­lä, ja sik­si syr­jä­kun­tiin on hyvin han­ka­la saa­da pal­kat­tua vir­ka­suh­tei­sia. Miten maa­kun­nan vär­vää­mi­nen pal­kan­mak­sa­jak­si aut­tai­si tähän, muu­ten kuin ehkä palk­ko­ja enti­ses­tään nos­ta­mal­la — täl­lä ker­taa entis­tä­kin enem­män mui­den rahal­la? Ongel­ma kos­kee pie­niä kau­pun­ke­ja­kin, tot­ta puhui se kes­ki­suu­ren teh­taan ulko­maa­lai­nen toi­mi­tus­joh­ta­ja, joka valit­ti sitä, ettei 20 tuhan­nen asuk­kaan kau­pun­gis­ta löy­ty­nyt Ros­soa kum­mem­paa ruo­ka­ra­vin­to­laa. Mitä­hän kuu­luu kau­pun­gis­sa sijait­se­van sai­raa­lan rekrytoinnille? 

    Val­ta­kun­nan tasol­la täy­tyy jokin tulo­ta­saus olla, mut­ta ei täl­lä­kään taval­la saa hou­ku­tel­tua teki­jöi­tä syr­jä­seu­dul­le. Kun­tien vel­voi­te yllä­pi­tää eläin­lää­kä­riä (elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suu­den kan­nal­ta vält­tä­mä­tön­tä) on myös jou­tu­nut täs­tä syys­tä vaikeuksiin.

    Lisäk­si pitää ottaa huo­mioon kun­tien väli­nen kaa­voi­tus­kil­pai­lu. Jot­ta maa­kun­ta­mal­li kor­jai­si nykyi­sen kun­ta­ra­ken­teen aiheut­ta­mat ongel­mat, täy­tyi­si myös kaa­voi­tus­val­ta siir­tää maa­kun­ta­ta­sol­le. Aika vähiin kävi­si­vät kun­nan teh­tä­vät, ja jo nyt meil­lä on kun­tia, jois­sa ei tah­do löy­tyä ehdok­kai­ta kun­nan­val­tuus­toi­hin. Pää­tök­sen­teon tason tur­vak­si pitäi­si val­tuus­to­jen olla niin hou­kut­te­le­via vai­kut­ta­mi­sen paik­ko­ja, että äänes­tä­jil­lä oli­si valin­nan­va­raa. Jär­jes­tö­puo­lel­la on aika lail­la esi­merk­ke­jä sii­tä, että hal­li­tuk­seen jou­du­taan valit­se­maan jäse­niä puolipakolla.

    Disclai­mer: en minä vaa­di maa­seu­dun tyh­jen­tä­mis­tä, mut­ta rajan­sa him­me­lin­ra­ken­nuk­sel­la­kin. Koti­mai­nen elin­tar­vi­ke­tuo­tan­to on tur­val­li­suus­po­liit­ti­nen asia, enkä sii­tä luo­pui­si. Vali­tet­ta­vas­ti emme sil­ti kyke­ne mil­lään jär­jes­tä­mään kau­pun­gin tasoi­sia pal­ve­lui­ta sin­ne talous­met­sään, vaik­ka miten haluaisimme.

  42. Jul­ki­nen sek­to­ri kas­vaa myös sil­lä, että val­tio tekee pal­ve­lun ja myy sen markkinoilla.

  43. Samu­li Saa­rel­ma: Eikö­hän tuos­sa mene kak­si asi­aa sekai­sin. BKT:n jul­ki­sen talou­den koko ei väli­tä sii­tä, miten pal­jon maas­sa teh­dään tulon­siir­to­ja. Jos hen­ki­löl­tä A ote­taan rahaa veroi­na ja anne­taan se hen­ki­löl­le B, joka ostaa sil­lä jotain yksi­tyi­ses­ti tuo­tet­tua, niin tämä ei kas­va­ta jul­kis­ta sek­to­ria. Jul­ki­nen sek­to­ri kas­vaa sil­lä, että hen­ki­löl­tä A ote­taan rahaa veroi­na ja tuo­te­taan sil­lä jul­ki­ses­ti jotain.

    Ker­ro­pa tämä tilastokeskukselle.

  44. ij,
    ennen kuin vas­taan yksi­tyis­koh­tai­sem­min kom­ment­tei­hi­si maa­kun­ta­mal­lis­ta, niin otan esil­le joi­ta­kin yleis­luon­toi­sia havaintojani.

    Mie­les­tä­ni kun­ta­uu­dis­tus­asias­sa näyt­tää nyt sil­tä, että Kokoo­muk­sen har­ras­ta­ma mie­li­ku­va­mark­ki­noin­ti kes­kit­tä­mi­sen kuvi­tel­luis­ta eduis­ta ja Kes­kus­tan kun­ta­lin­jaus­ten taan­tu­muk­sel­li­suu­des­ta on men­nyt erit­täin hyvin peril­le. Eri­tyi­sen surul­lis­ta on, että monet var­sin ylei­set käsi­tyk­set kun­ta­ta­lou­des­ta ja pal­ve­luis­ta poh­jau­tu­vat enem­män mie­li­ku­viin kuin fak­toi­hin, tut­ki­muk­seen ja koke­muk­siin. Pää­osin tämä mie­li­ku­va­mark­ki­noin­ti ei ole tahal­lis­ta har­haan­joh­ta­mis­ta, vaan luu­len, että monet Kokoo­muk­sen äänes­tä­jis­tä ja polii­ti­kois­ta­kin aidos­ti usko­vat kei­no­jen­sa toi­mi­vuu­teen. Joh­ta­vien polii­tik­ko­jen pitäi­si tie­tys­ti tie­tää parem­min ja olla peril­lä asiois­ta, mut­ta olen alka­nut yhä enem­män epäil­lä, että hekin toi­mi­vat samo­jen mie­li­ku­vien ja ideo­lo­gioi­den ohjaa­ma­na kuin äänestäjänsä.

    Itse uskon, että tämä ongel­ma ei ole pel­käs­tään Kokoo­muk­sen, vaan muil­la puo­lueil­la on vas­taa­via auk­ko­ja ja usko­muk­siin poh­jau­tu­via mie­li­ku­via sit­ten jois­sain muis­sa asioissa.

    Luu­len­kin, että ongel­ma ei ole pel­käs­tään poli­tii­kas­sa vaan yli­pään­sä suo­ma­lai­ses­sa hal­lin­to- ja kes­kus­te­lu­kult­tuu­ris­sa ja se kos­ket­taa myös tie­do­tus­vä­li­nei­tä. Suo­mes­sa ei esi­mer­kik­si osa­ta hyö­dyn­tää tut­ki­mus­tie­toa pää­tök­sen­teon poh­ja­na samal­la taval­la kuin vaik­ka Ruot­sis­sa. Samoin Suo­mes­sa mie­li­pi­teet ja toi­min­ta­pe­ri­aat­teet lyö­dään käy­tän­nös­sä luk­koon hyvin var­hai­ses­sa asioi­den val­mis­te­lun vai­hees­sa (hal­li­tus­oh­jel­ma!), eikä osa­ta kol­lek­tii­vi­sen kes­kus­te­lun kei­noin kehit­tää ongel­miin rat­kai­su­ja yhdes­sä. Päin vas­toin, mie­li­pi­teen ja suun­ni­tel­mien muut­ta­mi­nen näh­dään jon­kin­lai­se­na heik­kou­te­na, ja neu­vot­te­lu­ti­lan­teet peli­nä, jos­sa aina joku hävi­ää ja joku toi­nen voit­taa. Yleen­sä voit­ta­jak­si tul­ki­taan se, joka jää­rä­päi­sim­min pitää kiin­ni omas­ta kan­nas­taan ja oman taus­ta­ryh­män­sä eduis­ta. Seu­rauk­se­na on, että Suo­men koko­nai­se­tu yleen­sä hävi­ää ja lopul­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä hävi­ää myös voit­ta­jak­si tul­kit­tu osapuoli.

    Toi­nen eri­tyi­nen piir­re suo­ma­lai­ses­sa poliit­ti­ses­sa kult­tuu­ris­sa on eri­lai­sil­le edun­val­von­ta­ryh­mil­le annet­tu asian­tun­ti­ja-ase­ma ja suu­ri vai­ku­tus­val­ta pää­tök­siin. Myös vir­ka­mies­ten val­ta on koros­tu­nut, ja hei­tä käy­te­tään asian­tun­ti­joi­na erit­täin usein, vaik­ka hei­tä ei monis­sa tapauk­sis­sa voi pitää täy­sin riip­pu­mat­to­mi­na joh­tuen hei­dän roo­lis­taan men­nei­den ja tule­vien pää­tös­ten val­mis­te­li­joi­na ja toi­meen­pa­ni­joi­na. Suo­mes­sa taval­lis­ten vir­ka­mies­ten ase­ma on myös poik­keuk­sel­li­sen suo­jat­tu, ja riit­tä­vää tulos­vas­tuu­ta ei mie­les­tä­ni ole. Toi­min­nan sisäl­löl­lä ja tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sel­la ei ole niin väliä, tär­kein­tä ja tur­val­li­sin­ta on, että ei riko muo­dol­li­sia pykä­liä. Edel­lä mai­nit­tu­jen taho­jen aset­ta­mi­nen asian­tun­ti­joik­si tar­koit­taa samal­la myös sitä, että aka­tee­mi­ses­ti meri­toi­tu­nei­den ja tie­teel­lis­ten asian­tun­ti­joi­den roo­li ja hyö­dyn­tä­mi­nen pää­tök­sen­teos­sa on vähäi­sem­pää kuin vaik­ka­pa Ruot­sis­sa. Tämä myös näkyy lopputuloksissa.

    Kai­kis­sa edel­lä mai­nit­se­mis­sa­ni sei­kois­sa on mie­les­tä­ni suu­ri ero esi­mer­kik­si Ruot­sin jul­kis­hal­lin­toon ja pel­kään, että näil­lä “pie­nil­lä” eroil­la onkin lopul­ta suu­ri mer­ki­tys Suo­men hyvinvointiin.

    Oli­sin tai­pu­vai­nen tul­kit­se­maan niin, että suo­ma­lai­ses­sa kes­kus­te­lus­sa päät­tä­mät­tö­myy­dek­si ja heik­kou­dek­si lei­mat­tu ruot­sa­lai­nen “dis­ku­tee­raa­mi­sen kult­tuu­ri” onkin itse asias­sa naa­pu­ri­maal­lem­me vah­vuus. Pää­tök­sen­teon nopeus ei nimit­täin vält­tä­mät­tä ker­ro sen viisaudesta. 

    Vaik­ka edel­lä esit­tä­mä­ni näke­myk­set ovat var­sin sub­jek­tii­vi­nen ja hen­ki­lö­koh­tai­nen käsi­tyk­se­ni erois­ta suo­ma­lai­ses­sa ja ruot­sa­lai­ses­sa pää­tök­sen­te­ko­kult­tuu­ris­sa, niin täy­tyy lopuk­si kui­ten­kin tode­ta, että esi­mer­kik­si VATT:in joh­ta­ja Juha­na Var­tiai­nen on lausu­nut jul­ki­suu­des­sa joi­tain mie­les­tä­ni hyvin saman­kal­tai­sia näkemyksiä.

  45. ij: Vali­tet­ta­vas­ti emme sil­ti kyke­ne mil­lään jär­jes­tä­mään kau­pun­gin tasoi­sia pal­ve­lui­ta sin­ne talous­met­sään, vaik­ka miten haluaisimme.

    Tus­kin­pa tätä kukaan odot­taa­kaan tai mikään puo­lue ohjel­mas­saan ajaa. Päin vas­toin, maa­seu­dun asuk­kaat ovat usein tyy­ty­väi­siä jopa var­sin vaa­ti­mat­to­maan pal­ve­lu­ta­soon, joka ei kau­pun­gis­sa tuli­si edes kysymykseen.

    Kom­men­tis­sa­si oli lisäk­si hyviä huo­mioi­ta ja kysy­myk­siä, ja täs­sä käsi­tyk­siä­ni niihin.

    - Maa­kun­ta­mal­li aut­taa lää­kä­rien rek­ry­toin­nis­sa muo­dos­ta­mal­la kun­tia isom­man orga­ni­saa­tion, jos­sa on mah­dol­li­suuk­sia jär­jes­tää parem­pi työ­hön ohjaus, koke­neem­pien spe­sia­lis­tien apu, vaih­te­le­vam­pi työn kuva ja moni­puo­li­sem­mat teh­tä­vät sekä jous­ta­vam­pi töi­den jär­jes­tä­mi­nen kun­kin työn­te­ki­jän toi­vei­den ja kyky­jen mukaan. Isom­mas­sa orga­ni­saa­tios­sa on myös parem­mat ural­la kehit­ty­mi­sen mah­dol­li­suu­det, ja vaa­ti­vam­pia teh­tä­viä nii­tä halua­vil­le. Näke­myk­se­ni on, että pien­ten kun­tien lää­kä­ri­rek­ry­toin­tion­gel­mat eivät joh­du niin­kään pien­ten kun­tien asu­mis­viih­ty­vyy­son­gel­mis­ta kuin työn sisäl­töön ja työ­jär­jes­te­lyi­hin liit­ty­vis­tä asiois­ta. Jos et usko, minua niin kat­so mitä Lää­kä­ri­lii­ton edus­ta­ja sanoo Ruot­sin mal­lis­ta ohei­ses­sa uuti­ses­sa: http://www.hs.fi/talous/L%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riliitto+ei+n%C3%A4e+ongelmaa+verosuunnittelussa/a1305605173378

    - Näi­hin rek­ry­toin­tion­gel­miin liit­tyen on hyvä myös tode­ta, että ei lää­kä­rin tar­vi vält­tä­mät­tä asua paik­ka­kun­nal­la. Kuten itse­kin hyvin sanoit, niin lää­kä­riä voi kier­rät­tää asiak­kai­den luo­na (esim. van­hain­ko­dil­la), ja jos­kus tämä voi jopa tul­la hal­vem­mak­si, kuin kul­je­tut­taa suu­ri jouk­ko asiak­kai­ta lää­kä­rin luokse.

    - Näh­däk­se­ni maa­kun­ta­mal­li tar­koit­taa juu­ri sitä, että maa­kun­nan jär­jes­tä­mis­sä pal­ve­luis­sa pää­tös­val­ta siir­tyy maa­kun­nal­li­sel­le tasol­le (ks. sivut 49–53 kir­ja­ses­sa http://www.juhasipila.fi/45 ), mut­ta tiheäs­ti asu­tuil­la seu­duil­la tämän “maa­kun­nan” ei mie­les­tä­ni vält­tä­mät­tä tar­vi olla maan­tie­teel­li­ses­ti kovin laa­ja. Pää­kau­pun­ki­seu­dun met­ro­po­lia­lue voi­si minun mie­les­tä­ni olla oma maakuntansa.

    - Maa­kun­ta­mal­lis­sa maa­kun­nan tason maan­käyt­tö, lii­ken­ne ja kaa­voi­tus­asiat siir­tyi­si­vät maa­kun­nal­le, mut­ta kun­nil­le jää kyl­lä sii­tä huo­li­mat­ta teh­tä­viä (http://www.juhasipila.fi/blogi.html).

    - Se, että 20000 asuk­kaan kau­pun­gis­sa ei ole Ros­soa kum­mem­paa ruo­ka­ra­vin­to­laa ei joh­du yksin kau­pun­gin pie­nuu­des­ta, vaan kau­pan ja ravin­to­la-alan kes­kit­ty­mi­ses­tä (Ros­so kuu­luu S‑ryhmään) sekä pie­ny­rit­tä­jyy­den ongel­mis­ta ja työn teke­mi­sen ja teet­tä­mi­sen vai­keuk­sis­ta ja kus­tan­nuk­sis­ta Suo­mes­sa. (Näi­tä ongel­mia ja rat­kai­su­ja nii­hin käsi­tel­lään myös edel­lä mai­ni­tus­sa Sipi­län kirjasessa.)

    - Mitä hal­lin­to­him­me­lei­hin tulee, niin minun on vai­kea näh­dä, että kuin­ka nii­tä hal­li­tuk­sen mal­lis­sa voi­si olla vähem­män kuin Keskustan/Ruotsin mal­lis­sa. Kokoo­mus kyl­lä mie­lel­lään näin väit­tää, mut­ta uskoo ken halu­aa. Esi­mer­kik­si tuo­rees­sa Talous­e­lä­mä-leh­des­sä oli hyvä artik­ke­li kun­ta­uu­dis­tuk­sen koh­taa­mis­ta käy­tän­nön ongel­mis­ta hal­li­tuk­sen mah­dot­to­mien suun­ni­tel­mien poh­jal­ta. Kan­nat­tai­si tut­kia ennen kuin hutkitaan.

  46. Nuk­ku­Mat­ti:
    Yli­pään­sä en oikein ymmär­rä tätä suo­ma­lais­ta maa­seu­dun ja kau­pun­gin ja toi­saal­ta pien­ten ja suur­ten kun­tien välis­tä vas­tak­kai­na­set­te­lua alkuunkaan.

    Eikö se muka ole päi­vän­sel­vää? Mak­sa­ja­jien ja saa­jien välil­lä on aina perus­ta­van­laa­tui­nen eturistiriita. 

    Sitä ei mil­lään “me ollaan kaik­ki samas­sa veneessä”-höpinä pois­ta, että jos jol­tain ote­taan ja toi­sel­le anne­taan, se on ensim­mäi­sel­tä pois ja toi­sel­le enem­män. Jos ote­taan vähem­män niin saa­ma­puo­lel­la resurs­sit vähe­nee ja mak­su­puo­lel­la nousee ja jos ote­taan enem­män, niin päinvastoin.

    Ei tuol­lais­ta ris­ti­rii­taa voi miten­kään selit­tää pois.

  47. Sylt­ty: Eikö se muka ole päi­vän­sel­vää? Mak­sa­ja­jien ja saa­jien välil­lä on aina perus­ta­van­laa­tui­nen eturistiriita. 

    Sitä ei mil­lään “me ollaan kaik­ki samas­sa veneessä”-höpinä pois­ta, että jos jol­tain ote­taan ja toi­sel­le anne­taan, se on ensim­mäi­sel­tä pois ja toi­sel­le enem­män. Jos ote­taan vähem­män niin saa­ma­puo­lel­la resurs­sit vähe­nee ja mak­su­puo­lel­la nousee ja jos ote­taan enem­män, niin päinvastoin.

    Ennen van­haan sel­lai­set asiat kuin epäit­sek­kyys, koh­tuul­li­suus ja hei­kom­mis­ta huo­leh­ti­mi­nen oli­vat vie­lä hyvei­tä, mut­ta eivät ilmei­ses­ti enää, kun täl­lai­sia kom­ment­te­ja tulee vas­taan yhä useammin.

    Mut­ta jos ker­ran vält­tä­mät­tä haluat täl­lais­ta vas­tak­kai­na­set­te­lua herä­tel­lä, niin ker­rot­ko vie­lä, että ket­kä ovat siel­lä mak­su­puo­lel­la ja ket­kä saamapuolella:

    http://yle.fi/uutiset/yksityislaakarien_kela-korvaukset_valuvat_etelan_rikkaille_kunnille/6330393

    http://www.hs.fi/talous/Ty%C3%B6ntekij%C3%B6ille+miljoonalasku+johtajatason+lis%C3%A4el%C3%A4kkeist%C3%A4/a1305553425960

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Mitä vikaa on VATT:ssa ja sen pomon­sa. Terr­veel­li­nen tapa ottaa lyhyet noko­set? Minä­kin otan, jos on mahdollista.

    OK, nyt ymmär­rän “hal­lin­non keven­tä­mi­sen” paremmin.

  49. Rai­mo K: Ker­ro­pa tämä tilastokeskukselle. 

    Mis­sä Tilas­to­kes­kus las­kee jul­ki­sen talou­den osuu­teen BKT:sta tulon­siir­rot? Kat­se­lin nopeas­ti sivua

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html

    eikä siel­lä aina­kaan käy­tet­ty tuol­lais­ta ilmaus­ta. Siel­lä oli kyl­lä esil­lä luku “vero­tu­lo­jen osuus BKT:sta”, mut­ta tämä on siis eri asia kuin jul­ki­sen talou­den osuus.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.