Vaaliohjelmani: Lisää kaupunkia Helsinkiin!

Kaik­ki eivät halua asua kan­takaupungis­sa, mut­ta asun­to­jen hin­noista voi päätel­lä, että huo­mat­tavasti nyky­istä use­ampi halu­aisi. Sik­si kan­takaupunkia – tiivi­isti raken­net­tua ratik­ka ja hissi –aluet­ta tulee kaavoit­taa lisää ja paljon.

Emme pysty maakun­takaa­van kaut­ta estämään kaupunki­rak­en­teen hajoamista, mut­ta voimme tor­jua sitä tar­joa­mal­la paljon lisää asun­to­ja keskeisiltä paikoil­ta. Sata­mal­ta vapau­tu­vat alueet ovat hyvin ter­ve­tullei­ta, mut­ta ne eivät riitä. Helsin­gin seudulle on tulos­sa 400 000 uut­ta asukas­ta. Huo­mat­tavalle osalle tästä – ellei jopa pääos­alle – kan­nat­taisi tar­jo­ta kaupunki­mainen vai­h­toe­hto Kehä I:n sisäpuolelta.

Näin myös säästetään suuria luon­toar­vo­ja, sil­lä joka puolelle hajaan­tu­va rak­en­t­a­mi­nen ja sen vaa­ti­mat moot­tori­ti­et ovat ympäristöar­vo­jen kannal­ta huonoin vaihtoehto.

Kaikkea ei kan­takaupungis­sakaan pidä uhra­ta rak­en­tamisen alle. Tiivi­is­sä kaupungis­sa on olta­va myös kun­nol­liset viheralueet.

Niille, jot­ka halu­a­vat asua pien­talois­sa, tulee tehdä tämä mah­dol­lisek­si raide­v­erkon äärel­lä. Öster­sun­domin alue on tähän eri­no­mainen. Pien­talo­ja tulisi rak­en­taa myös Mar­ja-radan var­relle Vantaalle.

80 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmani: Lisää kaupunkia Helsinkiin!”

  1. Mielestäni Eläin­tarhan­lahti pitäisi täyt­tää ja rak­en­taa täy­teen tor­ni­talo­ja. Sen lisäk­si ihmette­len kuu­lu­vat siir­to­la­pu­u­tarhamök­it keskelle kaupunkia. Virk­istäy­tymisaluei­ta pitää olla, mut­ta ne pitävät olla kaikkien kaupunki­lais­ten käytössä.

  2. Hyvä tavoite. Yksikään Vihreä ei ole mis­sään vielä ker­tonut miten Kehä ykkösen sisälle saadaan 400 000 tai edes 100 000 asukkaalle uudet asun­not. Jokaista viher­länt­tiä suo­jel­laan samal­la kun vaa­di­taan tiivistä. Ei ihme jos Vihrei­den uskot­tavu­us ja sitä kaut­ta gallup­su­o­siokin laskee. 

    Moot­toriteitä ei Kehä ykkösen sisäl­lä ole sel­l­aisil­la paikoil­la, että niistä olisi mitään apua. Län­siväylä on sil­lal­la tai aivan meren ran­nas­sa kiin­ni, vai halu­aako vihreät rak­en­taa Lapin­lah­den sairaalan ja hau­taus­maan alueet? Turun moot­tori­tie on niinikään sillalla/meren ran­nas­sa pien­tä Munkkiniemen pätkää luku­unot­ta­mat­ta. Hämeen­lin­nan­väylä voidaaan rak­en­taa kaupunkibule­vardik­si, mut­ta sil­loin kaven­netaan Keskus­puis­toa. Ker­tokaa suo­raan jos todel­la sitä ajat­te. Tuusu­lantien muut­ta­mi­nen edel­lyt­tä Pak­i­lan omako­tialueen purkamista, taas rehellis­es­ti ker­tokaa onko se tavoit­teenne. Lah­den­tien muut­ta­mi­nen vaatisi Malmin hau­taus­maan päälle rak­en­tamista. Itäväyläkin on sil­lal­la ja metron vuok­si todel­la kallis muut­taa kaupunkibulevardiksi. 

    Äänestyspäätök­sne tuek­si olisi hyvä saa­da vihrei­den selkeä kan­ta sel­l­ais­ten aluei­den kuin Tal­in golfkent­tä, Kehä ykkösen sisäl­lä ole­vat siir­to­la­pu­u­tarhat, Kivi­nok­ka, Mustikka­maa, Koske­lan varikko jne muut­tamis­es­ta asun­toalueik­si. Noil­la alueil­la on aitoa poten­ti­aalia, joten esit­täkääpä kantanne

  3. “Niille, jot­ka halu­a­vat asua pien­talois­sa, tulee tehdä tämä mah­dol­lisek­si raide­v­erkon äärel­lä. Öster­sun­domin alue on tähän erinomainen.”

    Tämä toki sopii, jos sen vastapain­ok­si saadaan tuo 400 000 asukkaan lisäys oikeaan kaupunki­in. Mut­ta kan­nat­taako öster­sun­domi­laisia varten rak­en­taa läh­es mil­jardin metroa, jota he eivät kuitenkaan käytä, kos­ka asu­vat liityn­täbussien var­rel­la ja käyvät töis­sä autol­la Kehä-Helsingissä?

  4. Mis­tä ja mil­lä aikavälil­lä nämä 400 000 uut­ta asukas­ta on tulos­sa ? Miten tämä arvio on saatu aikaan ?

    1. Tuo 400 000 on peräisin Uuden­maan liiton laskelmista. Se on enem­mänkin suun­nitel­ma kuin ennuste, sil­lä enem­mänkin tulisi, jos asun­toi­hin mah­tu­isi. Nuo tuli­jat jakau­tu­vat kolmeen. Syn­tyvyys ylit­tää kuole­vu­u­den, ulko­mainen työvoima tulee pääasi­as­sa Helsin­gin seudul­la ja elinkeino­rakeb­teen muu­tos tuo muut­tolin­tu­ja muual­ta Suomesta.

  5. KariS: Moot­toriteitä ei Kehä ykkösen sisäl­lä ole sel­l­aisil­la paikoil­la, että niistä olisi mitään apua. 

    Esim. Hämeen­lin­nan­väylän alkupäässä on iso puis­to, joka voitaisi­in muut­taa asuin- tai työ­paik­ka-alueek­si. Puis­to ei ole Hämeen­lin­nan­väylän vuok­si kovin viihty­isä ja lisä­ki keskus­puis­ton läheisyys tekee siitä muutenkin tarpeet­toman. Ennen kehä 1 risteystä on Haa­gas­sa ryteikköä, joka myös voidaan muut­taa asuinalueek­si. Hämeen­lin­nan­väylän muut­ta­mi­nen bule­vardik­si syö vähän keskus­puis­toa, mut­ta se on mielestäni pieni uhraus. Lah­den­väylän alkupäässä on paljon toim­intaa, jon­ka voisi siirtää muualle ja rak­en­taa asun­to­ja tilalle. Hau­taus­maa­ta en olisi kuitenkaan muuttamaan.

  6. Näköjään siis tiivistä kan­takaupunkia ja omako­tialuei­ta tämän yti­men ympärille. Sul­keeko tämä malli pois nauhakaupun­git, jois­sa vahvo­jen julkisen liiken­teen runk­olin­jo­jen var­teen voisi rak­en­taa uusia tiivi­itä kaupungi­nosia? Tämä tarkoit­taisi siis hyvin kytket­tyä use­am­man yti­men metropolia.

    Yksi esitet­ty huoli oli kaupunki­rak­en­teen hajoami­nen. Nauhakaupun­git voisi­vat olla vähem­män hajon­nei­ta kuin suuri omako­tivyöhyke ydinkeskus­tan ympärillä.

    Omako­tialueil­la joukkoli­ikenne häviää hel­posti kätevyy­dessä yksi­ty­isautoilulle. Jos tavoit­teena on vähen­tää moot­tori­ieve­toisu­u­teen sir­tymistä, olisiko joukkoli­iken­n­eve­toinen nauhakaupun­ki toimi­vampi malli?

  7. KKK: Mielestäni Eläin­tarhan­lahti pitäisi täyt­tää ja rak­en­taa täy­teen tor­ni­talo­ja. Sen lisäk­si ihmette­len kuu­lu­vat siir­to­la­pu­u­tarhamök­it keskelle kaupunkia. Virk­istäy­tymisaluei­ta pitää olla, mut­ta ne pitävät olla kaikkien kaupunki­lais­ten käytössä.

    Tota, viher­alueitakin tulee toki tarkastel­la kri­it­tis­es­ti, mut­ta tämä kan­nat­taa ratkoa niin päin että gryn­dataan ne huonot viher­alueet eli motarien var­sien liiken­nevihreät. Saadaan lisää asun­to­ja, viihty­isäm­mät kadut, ja ne viher­alueetkin on aidosti rauhal­lisia kun niitä suo­jaa talorivi liiken­teeltä. Esimerkik­si Meche­lininkatu ja puis­tot talo­jen takana.

    Tämä kart­taku­va demon­stroi hyvin http://goo.gl/maps/g0IDg Ylhääl­lä Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha. Voisi siinä olla puis­tokin Pitäjän­mäen tarpeisi­in, mut­ta eikö se nyt olisi yksinker­taisem­paa vain ava­ta sitä siir­to­la­pu­u­tarhaa enem­män yleisölle? Siis kun minus­ta viher­alu­iden pitäisi mielu­um­min olla sem­moisia että siel­lä on ihmisiä ja toim­intaa, mikä aika luon­tev­asti on jonkin­laista vil­je­lyä. Vrt. esim. samal­la kar­tal­la ole­va viher­länt­ti Tal­in­ran­nan ja Munkkivuoren välis­sä. Voi sitä puis­tossa golfi­akin pela­ta, vie vaan kovin paljon tilaa.

    Samal­la kar­tal­la näkyy että sen lisäk­si että Turun­väylä vie val­tavasti tilaa liiken­nevihrei­neen, se myös vie sitä mah­dol­lisim­man han­kalas­sa paikas­sa, eli on muuri Munkkivuoren ja Munkkiniemen välis­sä. Huopalah­den­tie alkupäältään taas ei ole niin paha este, mut­ta lev­e­nee motari­maisek­si ja ikäväk­si. Varsinkin kolmior­isteys Turun­väylän kanssa on tilankäytöltään absur­di. Ja hie­man pohjoisem­pana Munkkivuoren ostaria vastapäätä nur­mikent­tä, joka alun­perin muuten lie­nee Smith-Polvisen liit­tymä­va­raus, osana Moot­torikat­ua E2 Munkkinie­mi — Kyläsaari, http://aulis.sange.fi/~otso/stuff/smith-polvinen/Smith-Polvinen-II_E2-Munkkiniemi-Kyl%c3%a4saari.pdf

    Noille katu­o­suuk­sille pitäisi tehdä lisää huopalah­den­ti­etä motarin sijaan, samal­la saisi luon­tev­asti ratikan Munkkivuoreen ja Pitäjän­mäelle. Viralli­nen vas­taus on Pasi­lan­väylän tun­neli, eli ihan sitä samaa Smith-Polvista, mut­ta maan alla. Isoin ongel­ma siinä on se että toden­näköis­es­ti tuos­ta ei seu­raa edes isoa tyhjää kel­lar­ia malli­in Munkkivuoren metroase­ma; tai san­o­taan vaik­ka näin, ELYl­lä eli val­ti­ol­la ei ole rahaa edes suun­nitel­la sitä. Tämä san­o­taan byrokroat­ik­si niin että “han­ke on siir­tynyt 2020-luvulle”, eli suomek­si mitään ei tehdä käytän­nössä koskaan ja kaik­ki muukin kehit­tämi­nen ratik­ka mukaan lukien seisoo.

  8. KariS: olisi hyvä saa­da vihrei­den selkeä kan­ta sel­l­ais­ten aluei­den kuin Tal­in golfkent­tä, Kehä ykkösen sisäl­lä ole­vat siir­to­la­pu­u­tarhat, Kivi­nok­ka, Mustikka­maa, Koske­lan varikko jne muut­tamis­es­ta asun­toalueik­si. Noil­la alueil­la on aitoa potentiaalia,

    Lisäisin näi­hin turhakkeisi­in vielä Lin­nan­mäen huvipuis­ton. Siel­lä on toim­intaa vapus­ta syysku­uhun, suurim­man osan vuodes­ta alue on sul­jet­tu, eikä siitä ole iloa edes citykaneille. Alue on myös käynyt ankean ahtaak­si, kun joka vuosi pitää rak­en­taa uusia ”härveleitä” asi­akkaiden viihdyk­keek­si. Toim­intaa pyörit­tävä Las­ten­päivän Säätiö halu­aa taas lohkaista lisää maa­ta viereis­es­tä Lenininpuistosta.

    Huvipuis­to pitäisi siirtää muualle ja kaavoit­taa tilalle asuinalue. Mäelle voisi rak­en­taa pienen pit­tore­skin kukku­lakaupun­gin, jol­laisia näkee mm. Pohjois-Ital­ias­sa. Kaupun­gin nimikin on jo valmi­ina. Alue voisi olla kokon­aan auto­ton, parkkipaikat voi sijoit­taa kallion sisään. Talot lämpiäi­sivät peruskallion maaläm­möl­lä. Kukku­lalle mah­tu­isi hyvinkin 50 000 km².

    Huvipuis­ton pienem­mät karusel­lit ja kaba­reeteat­terin voisi siirtää Töölön­lahdelle Rautatiease­man takapi­halle. Sinne voisi luo­da Kööpen­ham­i­nan Tivolin kaltaisen kansanpuiston.
    Maail­man­pyörän voisi pystyt­tää Lon­toon malli­in veden päälle, Hes­per­ian bule­vardin päät­teek­si, näkymät kan­takaupunki­in oli­si­vat upeat. Sitä voisi käyt­tää talvel­lakin, jos kon­dolit katetaan.

    Mod­ern­im­mat isot kieput­timet ja ylösalaisin­lait­teet voi sijoit­taa vaikka­pa Espooseen Ser­e­nan viereen, jos­sa on jo vesiliukumäet.

    Lin­nan­mä­ki on nos­tal­giaa, jos­ta aika on men­nyt ohi. Kaupun­gin kas­vaes­sa ja maankäytön tehostues­sa niin san­otusti ”väärässä paikas­sa” sijait­se­via toim­into­ja joudu­taan usein siirtämään kauem­mak­si keskus­tas­ta, viimek­si mm. Jätkäsaaren sata­ma. Euroopan viimeisen puisen vuoris­toradan voi museoi­da tai kat­taa sen lasil­la kukku­lakaupun­gin kasvihuoneeksi.

  9. Toises­sa viestis­sä ja pam­fletis­sa kir­joi­tat 400.000 uud­es­ta helsinkiläis­es­tä, ja tässä taas että pääakaupukiseu­tu saa 400.000 uut­ta asukas­ta. mihin ne lop­pu­jen lop­ul­ta tule­vat? Ja mil­loin? Eiköhän real­is­mi ole sitä että vain n 200.000 saadaan kehäkol­mosen sisäpuolelle ja lop­ut 200.000 jää ulkouolelle? 

    Toinen asia on, että mil­lainen lin­ja Vihreil­lä pk-seudul­la on uusia tor­ni­talo­hankkei­ta kohtaan? Medi­as­sa käy­dyssä keskustelus­sa tietyt poli­ti­ikas­sa mukana ole­vat, sekä arkkite­hdit ja muut kaupunkisu­un­nitelun asiantun­ti­jat torp­paa­vat ja haukku­vat niitä per­in­teiseen tyyli­in suu­ru­u­den­hul­luik­si, ja että tor­ni­talot eivät sovi tänne, oikeas­t­aan mihinkään ym. Han­kkei­den kan­nat­ta­jia hauku­taan byrokraateik­si, mil­loin gryn­derei­den lel­likeik­si ja rahaval­lan palvo­jik­si? Olen ymmärtänyt että sinä Osmo et ole näi­den vas­taran­nanki­iskien joukos­sa, mut­ta miten on puolueesi muiden nimekkäi­den ehdokkaiden kan­ta? Eri­toten Espoosn osalta kiin­nos­taisi. Ymmär­rän että Espoos­sa tor­ni­talo­ja ym urbaa­nia ilmiöitä vas­tus­ta­vat per­in­teis­es­ti pienet kon­ser­vati­iviset puolueet kuten KD, RKP, Kesk, PS, ja Sit, kun taas Kok ja SDP seivoat niiden takana. Mut­ta hajaan­tu­vatko mielip­i­teet vihrei­den kohdalla? 

    Tor­ni­talot eivät ole min­ulle henk kohtais­es­ti mikään kuole­man­vaka­va asia, niil­lä ei ratkaista mitään asun­to­tuotan­non ongelmia, mut­ta ne ovat taval­laan mit­tari sille miten myön­teis­es­ti halu­taan suh­tau­tua urbaani­in rak­en­tamiseen ylipään­sä, halu­taanko jotain uut­ta vai jäädäänkö tui­jot­ta­maan van­haa, haikaillen van­ho­jen hyvien aiko­jen perään?

  10. Osmo Soin­in­vaara: Nuo tuli­jat jakau­tu­vat kolmeen. Syn­tyvyys ylit­tää kuole­vu­u­den, ulko­mainen työvoima tulee pääasi­as­sa Helsin­gin seudul­la ja elinkeino­rakeb­teen muu­tos tuo muut­tolin­tu­ja muual­ta Suomesta. 

    Per­in­teinen opiske­li­joiden muut­to Helsinki­in on kai myös yksi merkit­tävä kanava.

    Pieni yksi­tyisko­h­ta: Elinkeino­rak­en­teen ei tarvitse muut­tua, vaan jo pysyvä pääkaupunkista­tus ja maan suurim­pana taa­ja­mana olo vetää aukkai­ta Helsin­gin seudulle.

  11. tpyy­lu­o­ma: Tota, viher­alueitakin tulee toki tarkastel­la kri­it­tis­es­ti, mut­ta tämä kan­nat­taa ratkoa niin päin että gryn­dataan ne huonot viher­alueet eli motarien var­sien liiken­nevihreät. Saadaan lisää asun­to­ja, viihty­isäm­mät kadut, ja ne viher­alueetkin on aidosti rauhal­lisia kun niitä suo­jaa talorivi liiken­teeltä. Esimerkik­si Meche­lininkatu ja puis­tot talo­jen takana.

    Samaa mieltä, mut­ta luu­len­pa että nuo toimen­piteet eivät vain riitä 400 000 uuden ihmisen asuttamiseksi. 

    tpyy­lu­o­ma: Voisi siinä olla puis­tokin Pitäjän­mäen tarpeisi­in, mut­ta eikö se nyt olisi yksinker­taisem­paa vain ava­ta sitä siir­to­la­pu­u­tarhaa enem­män yleisölle?

    En tiedä ovatko nuo siir­to­la­pu­u­tarhat kauhean viihty­isiä paikko­ja oleskel­la, jos sieltä ei omista mökkiä. Ehkäpä idea voisi toimia, jos sinne keskelle raken­nat­taisin esim. kaikille avoin kahvila.

  12. tpyy­lu­o­ma: Tota, viher­alueitakin tulee toki tarkastel­la kri­it­tis­es­ti, mut­ta tämä kan­nat­taa ratkoa niin päin että gryn­dataan ne huonot viher­alueet eli motarien var­sien liikennevihreät. 

    Tuo vihrei­den märkä uni moot­toritei­den kave­tamis­es­ta ei ole ratkaisu 400 000 uuden ihmisen asut­tamisek­si Kehä ykkösen sisälle jota ainakin Särelä blokissaan vaatii, ja voidaan siis lukea vihrei­den vaalilupaukseksi.

    Kuten omas­sa kom­men­tis­sani totesin, liian vaikea ja kallis ratkaisu ja mon­es­sa kohtaa syö vihreille aiem­min “pyhiä” viher­aluei­ta (kuten Keskuspuistoa).

    tpyy­lu­o­ma Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha. Voisi siinä olla puis­tokin Pitäjän­mäen tarpeisi­in, mut­ta eikö se nyt olisi yksinker­taisem­paa vain ava­ta sitä siir­to­la­pu­u­tarhaa enem­män yleisölle? Siis kun minus­ta viher­alu­iden pitäisi mielu­um­min olla sem­moisia että siel­lä on ihmisiä ja toim­intaa, mikä aika luon­tev­asti on jonkin­laista viljelyä.

    Onko todel­lakin tarpeen suo­jel­la muu­ta­man hyväo­saisen vil­je­ly­har­ras­tus­ta? Siir­to­la­pu­u­tarhoille löy­tyy hel­posti kor­vaavia aluei­ta mm. Hal­tialan ja Tuo­marinkar­tanon pel­loil­ta, Kehä ykkösen sisäl­lä ne vain syövät tilaa ja hajaut­ta­vat kaupunkirakennetta. 

    Kom­ment­tisi kuvaa juuri sitä jokaisen viher­läntin suo­jelua minkä vuok­si vihrei­denkin todel­li­nen toim­inta on koko ajan kiihdyt­tänyt Nur­mi­järvi-ilmiötä. Kau­ni­ista puheista pitäisi nyt siir­tyä konkretiaan.

  13. Olen itse asket­tain muut­tanut kohta­laisen kokoiseen englan­ti­laiseen huip­puyliopis­tokaupunki­in (kv-rankingeis­sa aika lahel­la absolu­ut­tista huip­pua), jon­ka kaa­va on keski­aikainen ja raken­nuskan­ta ja kadut sita vas­taavia. Helsinki­laiselle tuli tay­del­lise­na yllatyk­se­na miten eri lail­la ko. kysymyk­sen voi ratkaista. Taal­la ei nimit­tain ole sel­l­aisia pienia viher­aluei­ta kuten aiem­min mainit­tu Lenin­in­puis­to oikeas­t­aan ollenkaan, eika kukaan tun­nu sel­l­aisia kaipaa­vankaan. Sen sijaan on muu­tamia aivan val­tavia, hyvin hoidet­tu­ja puis­to­ja — jot­ka todel­la ovat puis­to­ja, eivat­ka puolimet­sia, kuten Keskus­puis­to. Talo­jen valis­sa ei myoskaan ole tyh­jaa, mukav­ihreaa tilaa ker­ta kaikki­aan lainkaan, kuten vaikka­pa Haa­gas­sa, jos­sa jokainen talo on raken­net­tu kirveen kan­ta­man paa­han naapurista. 

    Vaik­ka olen aiem­minkin pitanyt helsinki­laista tapaa lait­taa joka paikkaan pienia nur­mikent­tia tai puis­to­ja tai nau­ret­tavia pusikoi­ta vahan hol­mona, vas­ta taal­la min­ulle on val­jen­nut miten aaliomaisia ne todel­la ovat. Kukaan ei kay­ta niita Helsingis­sa mihinkaan (TJEU: Haka­maen­tien ja Man­ner­heim­intien risteys) — ja mika type­r­in­ta, ne ovat puo­let vuodes­ta kayt­tokelvot­to­mia. Haa­gas­sa asuneena tay­tyy sanoa etta vale­htelisin jos sanois­in koskaan nah­neeni jonkun kayt­ta­van talon­sa pihaa — mut­ta silti joka paikkaan tay­tyy lait­taa sel­l­ainen, kos­ka viihty­isyys (?!?). Taal­la nai­ta ei luon­nol­lis­es­ti ole varsinkaan kaupun­gin ytimes­sa (jos­sa taloista aika iso osa on 1800-lukua van­hempia), mut­ta ei myoskaan lahioalueil­la, jot­ka ovat juuri sita tiivi­isti raken­net­tua town­house-aluet­ta, jota tas­sakin blo­gis­sa on usein kaivattu.

    Sum­ma sum­marum: aika hel­vetin iso virhe skan­d­i­naavises­sa kaupunkisu­un­nit­telus­sa ovat “viher­alueet” ja parkkiken­tat. Ensim­maiset ovat viime kadessa turhia, jalkim­maiset eivat kuu­lu kaupunkiin.

  14. KKK: Samaa mieltä, mut­ta luu­len­pa että nuo toimen­piteet eivät vain riitä 400 000 uuden ihmisen asuttamiseksi. 

    KSV:n laskel­ma, toki alus­ta­va, oli yhdessä vai­heessa että suurin piirtein Kehä I tasolle gryn­daa­mal­la motar­in­var­ret saisi noin 11 miljoon­aa ker­rosneliötä taloa Helsingis­sä. Ne on aika laa­jo­ja aluei­ta reunoil­takin johon ei voi käytän­nössä rak­en­taa kos­ka motari, esim. Viik­in­ran­nas­ta suuri osa.

    11 miljoon­aa ker­rosneliötä olisi noin 9,5 miljoon­aa asuin­neliötä, eli 250 000 — 300 000 asukas­ta riip­puen vähän paljon las­kee per asukas tilaa. Eli ei tämä nyt ihan täl­lä yksinään ratkea, mut­ta mikä tahansa muu esitet­ty ratkaisu on kyl­lä näperte­lyä tähän verrattuna.

    Käytän­nössä kaikkea ker­roaslaa ei tietenkään käytet­täisi pelkkään asuin­rak­en­tamiseen, ihan jo liiken­teel­li­sistä syistä toim­i­tilo­jen on hyvä olla liiken­neväylän var­rel­la ja normien takia se on helpom­paa ihan ekas­sa talos­sa. Tässä voisi ajatel­la sem­moisia vai­h­to­ja, että nyky­isiä toim­i­ti­la-aluei­ta muutet­taisi­in asun­noik­si samal­la kun tehdään uusia toim­i­tilo­ja. Esimerkik­si se toimisto/teollisuusalue Käpylän ase­man vier­essä kor­vat­taisi­in toim­i­tiloil­la jatke­tun Mäkelänkadun varteen.

  15. Asun­to­jen lisäk­si tarvi­taan myös työ­paik­ka-aluei­ta, ohjel­mas­sa olisi syytä ota­ta myös siihen kantaa. 

    Helsin­gin yliopis­to­jen ja amk:n koon pienen­tämi­nen ja kehi­tys­ra­ho­jen ohjaami­nen muille yliopistopaijkkakun­nille olisi hyvää alue­poli­ti­ikkaa ja kehit­täisi aluei­den käyttöä.

  16. KariS: Onko todel­lakin tarpeen suo­jel­la muu­ta­man hyväo­saisen vil­je­ly­har­ras­tus­ta? Siir­to­la­pu­u­tarhoille löy­tyy hel­posti kor­vaavia aluei­ta mm. Hal­tialan ja Tuo­marinkar­tanon pel­loil­ta, Kehä ykkösen sisäl­lä ne vain syövät tilaa ja hajaut­ta­vat kaupunkirakennetta.

    Tämä ei Kari herätä minus­sa mitään isom­pia tun­tei­ta. Ihan vil­je­ly­pal­stat on kyl­lä joillekin pien­i­t­u­loisille tärkeitä. Siis minä oper­oin sem­moi­sel­la ole­tuk­sel­la, että jos esimerkik­si Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha lakkautet­taisi­in niin tilalle tulisi ihan nor­maali puis­to, ja en oikein ymmär­rä mik­si nur­mikent­tä on parem­pi kuin vil­je­lykent­tä. Sinä taas ilmeis­es­ti (?) oper­oit sem­moi­sel­la ole­tuk­sel­la että tilalle tulisi talo­ja, ja minus­ta nyt puhutaan eri asi­as­ta, ei lähipuis­toa voi siirtää Hal­tialan pelloille.

    En ole sitä mieltä että jokainen viher­plänt­ti pitää jät­tää rak­en­ta­mat­ta, eikä ole kukaan mukaan tun­te­mani, kos­ka jos olisi niin vas­tus­taisi ihan mitä tahansa rak­en­tamista: aina sinne jotain puskaa jää alle. Mut­ta en minä nyt sem­moista aja että asval­toidaan kai­ki puis­tot kun ei ole pakko ja tarkoi­tus on tehdä sekä enem­män että parem­paa kaupunkia. Edelleenkin, jos Helsin­ki olisi raken­net­tu samal­la tehokku­udel­la kuin Alp­pi­har­jun perus­pi­iri (Alp­pi­la ja Alp­pi­har­ju), niin Helsin­gin raja kulk­isi Munkkinie­mi-Haa­ga-Ilmala-Ara­bia lin­jaa, ja siitä Helsingistä kol­mannes olisi viher­aluet­ta. Kuvan kera: http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/06/04/kaupunkirakentamisen-laillistaminen/

    Se raken­nuste­hokku­us tässä on olen­naista, ja siinä muuten korkeus ei ole niin kovin olen­naista. Sen lisäk­si liiken­nejär­jestelmä toimii paljon parem­min jos rak­en­tamisen on liiken­neväylien var­rel­la, eikä jos­sain umpiku­jas­sa niistä kilo­metrin päässä keskel­lä met­sää. Lähiörak­en­t­a­mi­nen hoiti liiken­teen hait­to­ja niin että ihmiset vieti­in mah­dol­lisim­man kauas­sa liiken­neväyliltä, urbaan­impi vai­h­toe­hto on tehdä liiken­neväylistä sel­l­aisia että niistä on vähem­män haittaa.

  17. KariS:
    Hyvä tavoite. Yksikään Vihreä ei ole mis­sään vielä ker­tonut miten Kehä ykkösen sisälle saadaan 400 000 tai edes 100 000 asukkaalle uudet asun­not. Jokaista viher­länt­tiä suo­jel­laan samal­la kun vaa­di­taan tiivistä. Ei ihme jos Vihrei­den uskot­tavu­us ja sitä kaut­ta gallup­su­o­siokin laskee. 

    Moot­toriteitä ei Kehä ykkösen sisäl­lä ole sel­l­aisil­la paikoil­la, että niistä olisi mitään apua. Län­siväylä on sil­lal­la tai aivan meren ran­nas­sa kiin­ni, vai halu­aako vihreät rak­en­taa Lapin­lah­den sairaalan ja hau­taus­maan alueet? Turun moot­tori­tie on niinikään sillalla/meren ran­nas­sa pien­tä Munkkiniemen pätkää luku­unot­ta­mat­ta. Hämeen­lin­nan­väylä voidaaan rak­en­taa kaupunkibule­vardik­si, mut­ta sil­loin kaven­netaan Keskus­puis­toa. Ker­tokaa suo­raan jos todel­la sitä ajat­te. Tuusu­lantien muut­ta­mi­nen edel­lyt­tä Pak­i­lan omako­tialueen purkamista, taas rehellis­es­ti ker­tokaa onko se tavoit­teenne. Lah­den­tien muut­ta­mi­nen vaatisi Malmin hau­taus­maan päälle rak­en­tamista. Itäväyläkin on sil­lal­la ja metron vuok­si todel­la kallis muut­taa kaupunkibulevardiksi. 

    Aloite­taan­pa sit­ten tämän asian selvit­tämi­nen. Täältä voi käy­dä lunt­taa­mas­sa lisää: http://www.sarela.fi/kaupunkimotareista-kaupunkiin/

    Helsingis­sä on kehä I:n sisäpuolel­la 35 kilo­metriä motaria tai kaupunkimotaria. 

    Jos noiden var­teen onnis­tuu rak­en­ta­maan molem­min puolin yhden taloriv­in, niin saadaan lisää asun­to­ja noin 1700 asukkaalle per kilo­metri. Yhteen­sä noin 60 000 asukkaalle. 

    Jos noiden var­teen onnis­tuu rak­en­ta­maan tiivi­isti sadan metrin etäisyy­delle molem­mille puo­lille, mah­tuu noiden motarei­den var­sille 8000 asukas­ta per kilo­metri. Eli asun­to­ja tulee yhteen­sä 280 000 asukkaalle. (Tämä ei toki toteudu kaikkial­la, mut­ta antaa jotain osvi­it­taa siitä kuin­ka isoista asukas­määristä on kyse). 

    Moot­tori­tien lev­eys on tyyp­il­lis­es­ti noin 100m. Man­ner­heim­intie ja Mäkelänkatu ovat noin 30m lev­eitä. Suun­nitel­lut bule­vardit ovat lev­ey­deltään noin 50m. Merkit­tävä osa tarvit­tavas­ta tilas­ta saadaan siis ihan jo siitä kun moot­tori­tie pure­taan ja muute­taan isok­si kaduksi. 

    Noiden lisäk­si löy­tyy sel­l­aisia täy­den­nys­raken­nusko­htei­ta kuin Hert­toniemen teol­lisu­usalue (1 km²) ja Roi­hu­pel­lon teol­lisu­usalue (1 km²), jot­ka tiivi­isti rak­en­ta­mal­la saadaan asun­to­ja noin 50000 asukkaalle (+ työ­paikat); tiivi­isti tarkoit­taa tässä Punavuoren ja Har­jun rakennustehokkuutta.

  18. KariS: Tuo vihrei­den märkä uni moot­toritei­den kave­tamis­es­ta ei ole ratkaisu 400 000 uuden ihmisen asut­tamisek­si Kehä ykkösen sisälle jota ainakin Särelä blokissaan vaatii, ja voidaan siis lukea vihrei­den vaalilupaukseksi.

    Halu­aisitko ker­toa, mis­sä päin blo­giani sanon noin? Link­ki olisi kiva. 

    Omas­ta mielestäni olen sanonut, että seu­raa­vat 400 000 asukas­ta tulee sijoit­taa mah­dol­lisim­man lähelle kan­takaupunkia ja että mah­dol­lisim­man suuri osa näistä tulisi saa­da kehä I:n sisäpuolelle. 

    Esimerkik­si tääl­lä: http://www.sarela.fi/minkalaisen-helsingin-mina-haluan/

    “Helsin­gin seudul­la varaudu­taan run­saan 400 000 asukkaan kasvu­un vuo­teen 2035 mennessä…Haluan Helsinki­in paljon lisää asun­to­ja lähelle Helsin­gin keskustaa…Minun Helsingis­säni raken­netaan kehä I:n sisäpuolelle asun­to­ja 250 000 asukkaalle seu­raavien 25 vuo­den aikana”

  19. KariS:
    Hyvä tavoite. Yksikään Vihreä ei ole mis­sään vielä ker­tonut miten Kehä ykkösen sisälle saadaan 400 000 tai edes 100 000 asukkaalle uudet asunnot. 

    En tiedä kyseisen blo­gistin puoluekan­nas­ta, mut­ta seu­raatko blo­gia “Neljäsa­taatuhat­ta”? Toki tähän men­nessä “asutet­tu” on vas­ta 12800, mut­ta hyvä alku sekin on.

  20. tpyy­lu­o­ma: Edelleenkin, jos Helsin­ki olisi raken­net­tu samal­la tehokku­udel­la kuin Alp­pi­har­jun perus­pi­iri (Alp­pi­la ja Alp­pi­har­ju), niin Helsin­gin raja kulk­isi Munkkinie­mi-Haa­ga-Ilmala-Ara­bia lin­jaa, ja siitä Helsingistä kol­mannes olisi viheraluetta.

    Alp­pi­la on muuten osa Alp­pi­har­jun kaupungi­nosaa, ei erilli­nen kaupunginosa.

  21. Mikko Särelä:

    “Helsin­gin seudul­la varaudu­taan run­saan 400 000 asukkaan kasvu­un vuo­teen 2035 mennessä…Haluan Helsinki­in paljon lisää asun­to­ja lähelle Helsin­gin keskustaa…Minun Helsingis­säni raken­netaan kehä I:n sisäpuolelle asun­to­ja 250 000 asukkaalle seu­raavien 25 vuo­den aikana”

    OK muistin tuon 400 000 väärin, mut­ta ker­ro nyt ihmeessä minne nuo 250 000 uut­ta asukas­ta Kehä ykkösen sisäl­lä sijoitetaan.

    Vaik­ka kuin­ka vään­netään niin kaupunki­motareille saa korkein­taa 70–80 000 (siis jos jätetään Keskus­puis­to ja ne hau­taus­maat rauhaan sekä sil­to­jen vieru­s­tat täyttämättä. 

    Tavoite on hyvä, mut­ta pitää pystyä uskaltaa myös ker­toa mitä aluei­ta tarvi­taan jot­ta tavoit­teeseen päästään.

  22. tpyy­lu­o­ma: Tämä ei Kari herätä minus­sa mitään isom­pia tun­tei­ta. Ihan vil­je­ly­pal­stat on kyl­lä joillekin pien­i­t­u­loisille tärkeitä. Siis minä oper­oin sem­moi­sel­la ole­tuk­sel­la, että jos esimerkik­si Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha lakkautet­taisi­in niin tilalle tulisi ihan nor­maali puis­to, ja en oikein ymmär­rä mik­si nur­mikent­tä on parem­pi kuin vil­je­lykent­tä. Sinä taas ilmeis­es­ti (?) oper­oit sem­moi­sel­la ole­tuk­sel­la että tilalle tulisi talo­ja, ja minus­ta nyt puhutaan eri asi­as­ta, ei lähipuis­toa voi siirtää Hal­tialan pelloille.

    Tuo Tal­in alue on hyvä esimerk­ki. Tolkut­toman iso golfkent­tä, vier­essä siir­to­la­pu­u­tarha, ja kaik­ki vähin­täänkin hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­rel­la. Sinne ne Town­house talot pitää sijoit­taa, ei jon­nekin Öster­sun­domi­in jos­sa kukaan ei sel­l­aisia tule osta­maan. Talis­sa riit­tää maa­ta puis­tok­sikin ihan riit­tämi­in vaik­ka raken­netaisi­in talojakin.

    Sama kos­kee tiestysti kaikkia muitakin Kehän sisäpuolel­la ole­via siir­to­la­pu­u­tarho­ja jot­ka nyt ovat käytän­nössä sul­je­tun pienen piirin hal­lus­sa. Jos jak­se­taan jurista muus­ta maan tyhjäkäytöstä (pysäköin­ti jne), niin ei saa uno­htaa tuol­laisia har­vo­jen etuoikeutet­tu­jen käyt­tämiä hehtaareja. 

    Kun nyt kaavoite­taan uusia siir­to­la­pu­u­tarha-eluei­ta Suu­tar­i­laan, Pak­i­laan jne. niin samal­la olisi hyvä tilaisu­us siirtää nämä asumiselle eri­no­maisel­la paikalla ole­vat pal­stat sinne.

  23. KariS: OK muistin tuon 400 000 väärin, mut­ta ker­ro nyt ihmeessä minne nuo 250 000 uut­ta asukas­ta Kehä ykkösen sisälläsijoitetaan.

    Vaik­ka kuin­ka vään­netään niin kaupunki­motareille saa korkein­taa 70–80 000 (siis jos jätetään Keskus­puis­to ja ne hau­taus­maat rauhaan sekä sil­to­jen vieru­s­tat täyttämättä. 

    Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on sanonut, että kaupunki­motarei­den tilalle saa raken­net­tua sen 200 000 asukas­ta, kuten Pyy­lu­o­ma tuos­sa yllä mainit­see. Pidän tätä ihan perustel­tuna, varsinkin kun käyte­tyt tont­tite­hokku­udet ovat kohtu­ullisen alhaisia. (1,5–2 luokkaa, kun kan­takaupungis­sa pyöritään 2,5–4,5 tienoilla). 

    40 000 on jo yleiskaavoitet­tu Jätkäsaa­reen, Kalasa­ta­maan ja Kruunuvuorenrantaan. 

    Jos sit­ten jatke­taan pienem­mil­lä puroil­la, niin Män­tymäen ken­tälle saa muu­ta­man tuhat­ta asukas­ta, Paciuk­senkadun ja Huopalah­den­tien var­teen noin 5000–10000. Tali­in saa 10000–15000 asukas­ta ja hienon puis­ton. Munkkivuoren ratik­ka voidaan vetää suo­raan uuden asuinalueen läpi Pitäjän­mä­keen. Mäkelänkadulle Pasi­lan ja Käpylän väli­in pari tuhatta. 

    Viik­in­ran­taan saa noin 10000–15000 asukas­ta, kun se raken­netaan tiivi­isti. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to esit­tää sen rak­en­tamista 70-luku­laisen lähiön tehokkuudella. 

    Man­ner­heim­intien var­teen Töölön tullista pohjoiseen saisi var­masti muu­ta­man tuhat­ta asukas­ta lisää. 

    Siinä taitaa olla jo melkein 300 tuhat­ta asukas­ta. Eikä tarvin­nut edes koskea hienoi­hin puis­toi­hin. Liiken­nevihreää kyl­lä raken­netaan melkoisesti.

  24. Tal­in kohdal­la mus­ta suurin ongel­ma on se Tal­in urheilupuis­to tms., siis se met­sä heti siinä Munkkivuoren pohjois­puolel­la. Sen gryn­daa­mal­la saisi aika hyvin jatku­vaa kaupunkraken­net­ta Pit­sku­un asti. Eipä siinä, en minä golfkent­tääkään sääli.

    Siir­to­la­pu­u­tarhat ovat minus­ta aika veikeitä ja oma­laa­tu­isia aluei­ta, joiden gryn­daamises­sa tulisi olla hyvin varovainen. Voisi­vat olla hyvinkin suosit­tu­ja viher­aluei­ta, mikäli niitä ympäröivät aidat kaadet­taisi­in ja sinne laitet­taisi­in jotain kahvi­laa tai vaik­ka omenoiden hakulavaa. Minus­ta kan­nat­taisi tutkia ensin täl­laisia ratkaisuja.

    Viher­aluei­den tuhoamises­sa kan­nat­taa olla aika tark­ka, ne koetaan tutkimusten (siis ihan oikei­den tutkimusten) mukaan hyvin tärkeik­si ja oleel­lisik­si paikoik­si. Liiken­nealueet sen sijaan ovat tois­tu­vasti epämiel­lyt­täviksi miel­let­tyjä paikko­ja. Näin mulle luen­noi näitä tutk­in­ut Aal­lon prof­fa. Että jos nyt ainakin päätetään bule­vardis­oi­da ne motar­it, ennen kuin lähde­tään raiskaa­maan kaupunkimet­siä ja siirtolapuutarhoja?

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Golfkent­tä Talis­sa on aivan hölmöläisen hommaa. 

    Kaupun­gin keskel­lä ole­via viher­aluei­ta voisi pitää myös hyvänä asiana. Sitä tosin voi kysyä, tulisiko kaupungn tukea tuon (kai suurek­si osak­si omis­ta­mansa) alueen pitämistä pienen etuoikeutetun joukon vai laa­jem­min kaikkien kaupunki­lais­ten käytössä.

    Toisaal­ta tietenkin tuol­lainen koru Helsin­gin keskus­tas­sa nos­taa kaupun­gin sta­tus­ta ja houkut­tele­vu­ut­ta. Tämä sopi­nee aika monien Helsin­gin val­tu­utet­tu­jen ja asukkaidenkin tavoit­teisi­in, vaik­ka osa ehkä vieras­taakin Tal­in golfken­tän eli­itis­tistä leimaa.

    Vai­h­toe­hto on kai kapunki­maisem­pi betonin ja asfaltin varaan raken­net­tu kaupunkikeskus­ta. Töölö on hyvä esimerk­ki täl­lais­es­ta houkut­tel­ev­as­ta, mut­ta tiukkaan paka­tus­ta kaupun­gin­sosas­ta (ei täysin ilman viher­aluei­ta sekään). Tämän tien päässä voi tosin odot­taa kaupun­gin haoukut­tele­vu­u­den lasku, jos kaupunkia tiivis­tetään liikaa, ja kaupun­ki menet­tää vihreyten­sä ja vai­htel­e­van kaupunki­rak­en­teen tuo­man hen­git­tävyy­den, tai jää lisään­tyneen liiken­teen jalkoihin.

  26. Pari jut­tua siinä Golf-ken­tässä tosin on. Ensin­näkin sil­lä on vuokra­sopimus jon­nekin 2030-luvulle, kiitos tästäkin Liikun­ta­puolue! Toisek­si, län­siosa Laa­jalah­den ran­nal­la toden­näköis­es­ti suo­jeltaisi­in joka tapauk­ses­sa, ja ihan hyvä minus­ta niin.

  27. Marko V: Kil­pail­e­va kaupun­ki län­nessä tulee tar­joa­maan täl­laisia asum­is­tuot­tei­ta:http://www.finnoovisio.info/Finnoo_visio_raportti_FINAL.pdfMie­lenki­in­toista seu­ra­ta, miten Helsin­ki yhden keskus­tan peri­aat­teel­la pystyy kil­paile­maan Espoon use­an keskus­tan peri­aat­teen kanssa.

    Kil­pail­e­va kaupun­ki muuten myös muut­taa Turun­tien, se van­ha päätie, kaduk­si. Perusteena:

    Kaupunki­rak­en­teen tiivistämi­nen Turun­tien var­rel­la on oiva mah­dol­lisu­us rak­en­taa ihmisenkokoista kaupunkia Espooseen. Tien­var­ren joutomaid­en rak­en­t­a­mi­nen ei ole pois viher­alueista ja uudet asun­not sijait­se­vat parhail­la paikoil­la joukkoli­iken­teen kannalta.

    http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/21/rakennetaan-espooseen-kaupunkia/

    Ja me ei Helsingis­sä saa­da edea Laa­jasa­lon­tien ramppe­ja purettua.

    Rak­en­teel­lis­es­ti muuten idea ihan sama kuin nauhakaupungis­sa, saadaan jatku­vaa raken­net­ta jos­sa joka pysäkil­lä ei tarvitse olla kaikkia palvelui­ta kun ne on seu­raaval­la, silä erol­la että nauhakaupun­ki mallia ase­ma puoli­toista kilo­metrin välein ei toi­mi noin. Asi­aa voi pohtia vaik­ka sitä kaut­ta että kuin­ka moni malminkar­tanolainen käyt­tää Kan­nelmäen palveluil­ta, ver­rat­tuna vaikka­pa siihen kuin­ka moni vallilalainen käyt­tää Kallion palvelui­ta? Etäisyys on suurin piirtein sama.

  28. Mikko Särelä: Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to on sanonut, että kaupunki­motarei­den tilalle saa raken­net­tua sen 200 000 asukas­ta, kuten Pyy­lu­o­ma tuos­sa yllä mainit­see. Pidän tätä ihan perustel­tuna, varsinkin kun käyte­tyt tont­tite­hokku­udet ovat kohtu­ullisen alhaisia. (1,5–2 luokkaa, kun kan­takaupungis­sa pyöritään 2,5–4,5 tienoilla). 

    Ei kan­na­ta pet­tää itseään ihan noin pahasti. Jos tuol­laiseen määrään pyritään, niin sil­loin täytetään niin Laut­tasaaren, Kulosaaren sil­lat kuin Laa­jalah­den pohjuk­ka molem­min puolin, kaven­netaan Keskus­puis­toa, Hääde­tään Pak­i­lan omako­ti­a­su­jat ja niin edelleen. Real­is­tis­es­ti kun kat­soo ihan kar­tas­ta, niin ei ne kaupunki­mo­tar­it tuo ratkaisua 250 000 uuden asukkaan asut­tamiseen. Sen vuok­si pyy­dän mielipi­det­tänne myös noista muista alueista, onhan mm. Kivi­nokan kohta­lo on seu­raa­van val­tu­us­tokau­den aisal­istal­la. Olisi hyvä tietää (ihan äänestäjän kulut­ta­jan­suo­jankin vuok­si) vihrei­den mielip­iteitä tuon alueen mah­dol­lis­es­ta asuinkäytöstä, sehän on metron välit­tömässä läheisyy­dessä ja muu­toinkin suht lähel­lä keskustaa.

  29. tpyy­lu­o­ma:
    Rak­en­teel­lis­es­ti muuten idea ihan sama kuin nauhakaupungis­sa, saadaan jatku­vaa raken­net­ta jos­sa joka pysäkil­lä ei tarvitse olla kaikkia palvelui­ta kun ne on seu­raaval­la, silä erol­la että nauhakaupun­ki mallia ase­ma puoli­toista kilo­metrin välein ei toi­mi noin. Asi­aa voi pohtia vaik­ka sitä kaut­ta että kuin­ka moni malminkar­tanolainen käyt­tää Kan­nelmäen palveluil­ta, ver­rat­tuna vaikka­pa siihen kuin­ka moni vallilalainen käyt­tää Kallion palvelui­ta? Etäisyys on suurin piirtein sama. 

    Kan­nelmä­ki on ehkä vähän huono esimerk­ki, kun juna-ase­man ympäristössä ei Kan­neltalon lisäk­si ole juuri mui­ta sel­l­aisia palvelui­ta, joi­ta kan­nat­taisi kauem­paa tul­la ihmettelemään. Kaupungi­nosan kau­pal­liset palve­lut kun ovat keskit­tyneet kauem­pana sijait­seville van­halle ostar­ille ja uuteen Prismaan.

    Hiukan pohjoisem­pana Van­taan Myyr­mäessä on onnis­tut­tu parem­min keskit­tämään niin julkiset kuin kau­pal­liset palve­lutkin juna-ase­man ympäristöön.

  30. “Lisää kaupunkia Helsinkiin!”

    Voisi sitä kaupunkia rak­en­taa muuallekkin 🙂

    1. Janne,
      Ei kukaan kiel­lä rak­en­ta­mat­ta kaupunkia muualle. Minä nyt vain olen ehdol­la päät­tämään Helsin­gin asioista.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­rankin samaa mieltä KariS:n kanssa jostain. Golfkent­tä Talis­sa on aivan hölmöläisen hommaa.

    Osmo Soin­in­vaar­al­ta on jäänyt huo­maa­mat­ta, että Tal­in golfken­täm läpi kul­kee kevytli­ike­nen­väyliä, ja että se on hyvn hoidet­tu puis­to. Se on yleisöälle täysin avoin yhtä tur­nausvi­ikon­lop­pua luku­u­unot­ta­mat­ta. Paikalla on myös edeulli­nen, kaikille avoin rav­in­to­la. (Lounas­r­tavin­to­lahin­nat)

    Olisi hyvä laskuhar­joi­tus selvit­tää, mitä vas­ta­van­taosien puis­ton ylläpi­t­a­mi­nen kaupungille mak­saisi. Sem­minkin kun muut kaupun­gin puis­tot oat suo­ran sanoen aika ränsistyneitä.

  32. Kuinka­han paljon täyt­tö­maalle voisi rak­en­taa pilaa­mat­ta mer­ilu­on­toa? Koivusaa­res­sa ihan hyvä suun­nitel­ma. Kai muual­lakin voisi vähän täyttää?

    1. Helsingistä huo­mat­ta­van suuri osa on raken­net­tu täyt­tö­maalle. Miet­tikää nyt vaik­ka mik­si meil­lä on sel­l­aisia paikan­nim­iä kuin Pitkäsil­ta, Sil­tasaari ja Kaisen­imei, vaik­ka kyse ei ole pitkästä, ei saares­ta eikä niemestä.

  33. R. Sil­fver­berg kirjoitti:
    “arkkite­hdit ja muut kaupunkisu­un­nitelun asiantuntijat”

    Ottaen huomioon Helsin­gin kaupunki­rak­en­teen nykyti­lan, ei ehkä suo­ma­laisia arkkite­hte­jä oikein voi kut­sua kaupunkisu­un­nit­telun asiantuntijoiksi.

  34. hart­sa: Olen itse asket­tain muut­tanut kohta­laisen kokoiseen englan­ti­laiseen huip­puyliopis­tokaupunki­in (kv-rankingeis­sa aika lahel­la absolu­ut­tista huip­pua), jon­ka kaa­va on keski­aikainen ja raken­nuskan­ta ja kadut sita vastaavia.

    Kuvauk­ses­ta päätellen kyseessä ei ole ainakaan Oxford. Muista Englaan­nin huip­puyliopis­tokaupungeista en tiedä, mut­ta Oxford ei sovi kuvaan, eikä ole mal­li­na oikein kaksi­nen. Älkää ymmärtäkö väärin: Se on kyl­lä äärim­mäisen viihty­isä — ehkä viihty­isin kaupun­ki mis­sä olen koskaan asunut — mut­ta viihty­isyy­del­lä on hin­tansa. Ensin­näkin, englan­ti­lais­ten pyhä “green belt” joka Oxfor­diakin ympäröi, tarkoit­taa, että kaupungilla on mak­simikoko jota se ei voi ylit­tää. Lisäk­si rak­en­t­a­mi­nen on käytän­nössä mah­do­ton­ta; ainakin Oxfordin asun­noista hyvin suuri osa on erit­täin van­haa, siis puhutaan sadoista vuo­sista, vähän syr­jem­mässä on sit­ten jotain ehkä 50-luvul­la raken­net­tua omakoti­taloa jne. 

    Tämä ei ole ongel­ma. Jos maail­ma olisi staat­ti­nen, nämä kaupun­git oli­si­vat about­silleen maail­man paras­ta. Kaikkialle pääsee käytän­nössä kävellen, palve­lut ovat lähel­lä kivi­jalois­sa, bus­sit ja junat vievät jou­tu­isas­ti ja jous­tavasti toisi­in saman­laisi­in kaupunkei­hin idyl­lisen maaseu­tu­maise­man läpi. 

    Mut­ta kun Suo­mi ei ole Englan­ti. Ja kun suo­ma­laiset eivät ole oxonei­ta. Asun­to­jen hin­nat ovat aivan ufo­ja täl­lai­sis­sa paikois­sa. Itse mak­soin vuokraa noin 800 euroa kuus­sa yhdestä huoneesta. Per­hea­sun­non vuokra on noin kolminker­tainen, vähintään. 

    Viihty­isyys tulee siitä, että tiheys on juuri sopi­va, ja viihty­isyys lisää vetovoimaa. Ja vetovoima nos­taa hin­taa. Markki­nat kyl­lä toimi­vat, mut­ta ongel­mana on se, että ei ole sel­l­aista vai­h­toe­htoa että tehdään viihty­isä, vihreä, idylli­nen, sopi­van tiivis (muutei liian) ja vetovoimainen kaupun­ki jos­sa asum­i­nen on kohtu­ullisen hin­taista. Yhtälölle ei vaan ole ratkaisua.

  35. Erk­ki Tuomio­ja kysyi pro­fee­tallis­es­ti jo 80-luvul­la, ollessaan Ks-apul.kaupunginjohtajana:
    Pitääkö kesämökille päästä raitiovaunulla?

    Siir­to­la­pu­u­tarho­ja perustet­ti­in viime vuo­sisadan alkupuolel­la Helsin­ki-nimisen pikkukaupun­gin reunoille. Nyt ne ovat muinaisjään­teitä keskel­lä laa­jenevaa kaupunki­raken­net­ta. Mökkialueet edus­ta­vat mah­dol­lisim­man teho­ton­ta maankäyt­töä eri­tyis­es­ti raideli­iken­teen var­rel­la. Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhan läheltä kul­kee kak­sikin raitio­vaunulin­jaa, kiis­tel­ty bus­sikatu vielä paran­taisi alueen yhteyk­siä. Vallilan siir­to­la­pu­u­tarhan asukkaat tietenkin vas­tus­ta­vat kat­ua, he pelkäävät alueen­sa rauhan häiri­in­tyvän. Joukkoli­iken­nekatu olisi kuitenkin perustel­lumpi, jos siir­to­la­pu­u­tarhan paikalla olisi town­house­ko­rt­teli tai vieläkin tiivi­im­pää asum­ista. Hert­toniemen siir­to­la­pu­u­tarhakin sijait­see käve­ly­matkan päässä metroasemalta. 

    Lis­taan voi lisätä vielä Kumpu­lan puu­tarhan, joka sijait­see Koske­lantien hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­rel­la. Mihin Käpylän asukkaat ylipään­sä tarvit­se­vat siir­to­la­pu­u­tarhaa, kun heil­lä on jo omat viher­pi­hansa. Voisi­han siitä tietenkin syn­tyä kal­a­bali­ik­ki alueel­la asu­vien ase­makaa­va-arkkite­htien ja muun ”marimekkoväen” kesku­udessa, jos alueelle ehdot­taisi rak­en­tamista. Kuka­pa saavute­tu­ista maankäyt­töe­duis­taan halu­aisi luopua.
    Yllä maini­tu­ille alueille mah­tu­isi kullekin yhden Sil­tasaaren tai pienen Mer­i­haan ver­ran ”lisää kaupunkia”, mis­tä tyylistä kukin tykkää.

    Alun perin siir­to­la­pu­u­tarhat oli tarkoitet­tu työväestölle, jol­la ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta matkus­taa saaris­ton huviloille. Myös kasvi­maan tuot­to tuli tarpeeseen. Nykyään mök­ki mak­saa pienen yksiön ver­ran, taval­lisel­la per­heel­lä ei sel­l­aiseen ole varaa. Mökeistä on tul­lut pienen piirin täysin varustel­tu­ja kakkosasun­to­ja. Puu­tarhat palvel­e­vat peri­aat­teessa virk­istys­tä, kuitenkin hyvin pri­vaat­tia. Talvisin aidatut alueet ovat joutomaana, niistä on iloa vain citykaneille.

    Kestävä kehi­tys edel­lyt­tää kaupunki­rak­en­teen tiivistämistä. Hyvien liiken­ney­hteyk­sien var­rel­la sijait­seville puu­tarha-alueille olisi tarkoituk­sen­mukaista kaavoit­taa kohtu­uhin­taista asuin­rak­en­tamista, jos­ta Helsingis­sä on huu­ta­va pula. Puu­tarhav­il­je­lyn voi siirtää vaikka­pa Hal­tialan pel­loille, sieltä löy­tyy hedelmäl­listä maa­ta suurellekin uudelle mökkialueelle. Sinne tosin ei pääse raitiovaunulla.

  36. Markku af Heurlin: Sem­minkin kun muut kaupun­gin puis­tot oat suo­ran sanoen aika ränsistyneitä.

    Onko­han ketään pavun­lask­ia laskenut noille täl­lä Osmon pal­stal­la suosit­tua vaihtoehtoiskustannusta?

  37. Sep­po Honka­nen:
    Siir­to­la­pu­u­tarho­ja perustet­ti­in viime vuo­sisadan alkupuolel­la Helsin­ki-nimisen pikkukaupun­gin reunoille. Nyt ne ovat muinaisjään­teitä keskel­lä laa­jenevaa kaupunki­raken­net­ta. Mökkialueet edus­ta­vat mah­dol­lisim­man teho­ton­ta maankäyt­töä eri­tyis­es­ti raideli­iken­teen varrella. 

    Mon­esti on tääl­läkin puhut­tu siitä, miten urbaani esiku­va Berli­i­ni olisi helsinkiläisille.

    No, siel­lä on kaupun­ki täyn­nä kolonie-aluei­ta. Ja niihin pääsee hel­posti joukkoli­iken­teel­lä eli puu­tarha­har­ras­tus ei ole tekosyy auton han­kkimiselle (eli koti­talon yhtey­destä on voin­ut jät­tää sen parkkipaikan pois).

    Tässä esimerkik­si lista pelkästään _yhden_ kaupungi­nosan siirtolapuutarhoista:

    Eli kun on tarpeek­si sitä oikeaa kaupunkia, voi väli­in jäädä myös insinöörinäkökul­mas­ta “tehot­to­mia” aluei­ta, joil­la on oma merkityksensä.

  38. Tiedemies: Markki­nat kyl­lä toimi­vat, mut­ta ongel­mana on se, että ei ole sel­l­aista vai­h­toe­htoa että tehdään viihty­isä, vihreä, idylli­nen, sopi­van tiivis (muutei liian) ja vetovoimainen kaupun­ki jos­sa asum­i­nen on kohtu­ullisen hin­taista. Yhtälölle ei vaan ole ratkaisua.

    Ratkaisu on tehdä mah­dol­lisim­man paljon täl­laista kaupunkia. Kyl­lä hin­nat laske­vat kun tar­jon­ta alkaa vas­taa­maan kysyntää.

  39. Sep­po Honka­nen: Alun perin siir­to­la­pu­u­tarhat oli tarkoitet­tu työväestölle, jol­la ei ollut mah­dol­lisu­ut­ta matkus­taa saaris­ton huviloille. 

    Nykyiset siir­to­la­pu­u­tarhamök­it ovat vas­tine niille saaris­ton huviloille. HKL:n ja pelas­tus­laitok­sen samoin kuin sotain­va­li­di­en kesä­ma­jatkin taita­vat olla siir­tymässä pois “työväestön” käytöstä.
    Julkisel­la liiken­teel­lä tai kävellen tavoitet­tavis­sa ole­va kesäa­sun­to tekee omis­ta­jas­taan hyvin ekol­o­gis­es­ti toimi­van ihmisen, jos hän joka tapauk­ses­sa han­kkisi sel­l­aisen. Mut­ta jos kesäa­sun­non paikalla olisi asun­to­ja ja kesäa­sun­not kauem­pana, koko yhdyskun­ta olisi luul­tavasti ekologisempi.
    Raidey­hteys kauem­pana oleville siir­to­la­pu­u­tarhoille olisi var­masti jär­jestet­tävis­sä. Esim. Öster­sun­domista voisi vara­ta vas­taa­van alueen siir­to­la­pu­u­tarhoille ja tar­jo­ta vai­h­tokaup­paa nyky­is­ten mökkien omis­ta­jille. Jos he saisi­vat rahas­taa kaavoitushyö­dyn, kau­pat var­masti syn­ty­i­sivät. Pidem­pi vuokra­sopimuskin voisi riittää.

  40. Sep­po Honka­nen:
    Erk­ki Tuomio­ja kysyi pro­fee­tallis­es­ti jo 80-luvul­la, ollessaan Ks-apul.kaupunginjohtajana:
    Pitääkö kesämökille päästä raitiovaunulla?

    Vihreille näyt­tää ole­vam mah­do­ton­ta ottaa kan­taa tuo­honkin asi­aan. Kuten kir­joi­tat, nämä har­vat etuoikeutetut siir­to­la­pu­u­tarhan omis­ta­jat ovat niin äänekästä ylälu­okkaa, että edes vihreät eivä tuskalla ehdot­taa pal­sto­jen siirtämistä (siis ei hävit­tämistä) hie­man kas­va­neen (kas­va­van) kan­takaupun­gin ulkopuolelle. 

    Mie­lenki­in­toista nähdä nos­taako vihreät nor­maali­in tapaan pysäköin­nistä mekkalan kun Pak­i­lan siir­to­la­pu­u­tarhan laa­jen­nuk­seen raken­netaan uusia autopaikko­ja pitkälti toista sataa, jopa enem­män kuin uusia mökke­jä. Vain onko tämä vihreää pysäköin­tiä joka onkin hyväksyttävää?

    San­ot­takoon vielä, etten vas­tus­ta siir­to­la­pu­u­tarho­ja vaan vas­tus­tan niiden pitämistä alueil­la jot­ka tulisi olla tiivi­in rak­en­tamisen piirissä.

  41. Tiedemies: Ensin­näkin, englan­ti­lais­ten pyhä “green belt” joka Oxfor­diakin ympäröi, tarkoit­taa, että kaupungilla on mak­simikoko jota se ei voi ylittää.

    Niin siis tarkoi­tus on kas­vat­taa sitä Helsin­gin green belt­tiä, tääl­lä se on vaan betonivyö; jokaises­sa luon­tevas­sa laa­jen­e­mis­su­un­nas­sa on vas­tas­sa motar­ili­it­tymä, ihan vaan sik­si että pääkadut ovat luon­te­via laa­jen­e­mis­su­un­ntia ja 60-luvul­ta saak­ka niitä on jatket­tu motareina. Ja kun niitä tehti­in sil­loisille pel­loille, niin tilaa ei turhaan säästelty.

    On tässä tietenkin se ris­ki, että tulee niin hyvää kaupunkia että kysyn­tä vaan kas­vaa eli hin­nat nousee. Ehkä tuon pul­man jotenkin kestää.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Helsingistä huo­mat­ta­van suuri osa on raken­net­tu täyt­tö­maalle. Miet­tikää nyt vaik­ka mik­si meil­lä on sel­l­aisia paikan­nim­iä kuin Pitkäsil­ta, Sil­tasaari ja Kaisen­imei, vaik­ka kyse ei ole pitkästä, ei saares­ta eikä niemestä.

    Vinkkinä paikallis­tamiseen, jos kävelet Helsin­gin niemel­lä ja maas­to on tasaista, niin olet toden­näköis­es­ti täyttömaalla.

  43. KariS: Ei kan­na­ta pet­tää itseään ihan noin pahasti. Jos tuol­laiseen määrään pyritään, niin sil­loin täytetään niin Laut­tasaaren, Kulosaaren sil­lat kuin Laa­jalah­den pohjuk­ka molem­min puolin, kaven­netaan Keskus­puis­toa, Hääde­tään Pak­i­lan omako­ti­a­su­jat ja niin edelleen. 

    Olisiko sin­ul­la jotain oikeitakin perustei­ta, kuin että “eihän se nyt vain onnis­tu”? Muuten on nimit­täin vaikea ottaa argu­ment­ti­asi kovin vakavasti, kun väit­teen vastapuolel­la on kuitenkin alan ammat­ti­laisia. Miten olet siis pää­tynyt siihen lop­putu­lok­seen, että tuol­laiset täytöt vaa­di­taan? Mikko kuitenkin esit­ti karkei­ta laskelmi­akin, ja KSV:llä var­masti on tarkem­matkin piirrokset.

    Olisiko­han niitä KSV:n laskun perustei­ta mah­dol­lista muuten saa­da jul­ki? Vai pelätäänkö, että kun ne ovat vain hyvin alus­tavia, ne herät­täi­sivät turhaa vastustusta?

  44. Ris­to Koivunen: Kan­nelmä­ki on ehkä vähän huono esimerk­ki, kun juna-ase­man ympäristössä ei Kan­neltalon lisäk­si ole juuri mui­ta sel­l­aisia palvelui­ta, joi­ta kan­nat­taisi kauem­paa tul­la ihmettelemään. Kaupungi­nosan kau­pal­liset palve­lut kun ovat keskit­tyneet kauem­pana sijait­seville van­halle ostar­ille ja uuteen Prismaan.Hiukan pohjoisem­pana Van­taan Myyr­mäessä on onnis­tut­tu parem­min keskit­tämään niin julkiset kuin kau­pal­liset palve­lutkin juna-ase­man ympäristöön.

    Mä otin Kan­nelmä­ki-Malminkar­tano esimerk­si sen takia että siel­lä on ollut pitkä kiista siitä tehdäänkö niiden välille tie? Joku muu tietänee tarkem­min, mut­ta tää menee kai jotenkin niin että osan malminkar­tanolai­sista koulu on Kan­nelmäessä, tjsp. Sitä tietä ei alun­perin kaavoitet­tu sik­si ettei halut­tu läpi­a­joli­iken­net­tä ja liiken­teen piti hoitua junal­la. Juna on sinän­sä nopea ja hyvä, mut­ta kun ensin pitää hoitaa itsen­sä sinne ase­malle niin samal­la vaival­la vaik­ka kävelee koko matkan.

    Myyr­mäessä on joo parem­min palve­lut ase­malle, osit­tain johtuu ver­rat­tuna Kan­nelmä­keen ja Haa­gaan siitä että Mar­tin­laak­son rata tehti­in van­ho­jen kaupungi­nosien reunalle eikä keskelle. Mut­ta se nauhakaupunki­a­ja­tus sikäli kun minä sen ymmär­rän menee niin että ne nauhan hel­met tukee toisi­aan; eli siis vaik­ka jollekin erikois­palvelulle (apteek­ki, ruotsinkieli­nen päiväkoti, teat­teri, tms.) ei ole riit­tävästi väestöpo­h­jaa yhdessä nauhan helmessä, niin rataa myöten sinne helmeen tul­laan muistakin.

    Tämä vaan edel­lyt­täisi että asun­not on niin lähelle ase­maa että mat­ka-aika ja vai­va on pieni. Käytän­nössä toi vaa­tu­isi tiheää pysäkkiväliä (esim. 500 metriä), mut­ta kun samaan aikaan halut­ti­in nopea juna kos­ka matkat on pitk­iä niin pysäkkiväli oli pitkä (1500 — 2000 metriä), mikä taas piden­tää käve­ly­matko­ja moninkertaiseksi. 

    Saman dilem­man äärel­lä ollaan Öster­sun­domis­sa, ja tämän voi ratkoa tasan kahdel­la taval­la: Tehdään erik­seen pikara­ta vähillä asemil­la pitkille matkoil­la ja tiheämpi pysäkkiväli lyhy­ille, niin kuin juna ja pikaratik­ka Öster­sun­domi­in. Metro on kom­pro­mis­si joka ei ole oikein kum­mas­sakaan hyvä. Tai sit­ten raken­netaan sen ver­ran keskeis­es­ti että matkat jäävät etupäässä lyhyik­si, tiheäpysäkki­nen rata toimii noin 10 km (plus­mi­i­nus tapausko­htais­es­ti) etäisyyk­sille saak­ka, ja juuri tämän takia se Kehä I sisäpuoli on se mihin ratik­ka ja hissi mallia pitäisi rakentaa.

    Etääm­mäl­lä tarvi­taan sit­ten jotain muu­ta, yksi vai­h­toe­hto mitä Suomes­sa ei ole tehty lainkaan on tram-train, ja varsinkin pienem­pi­in kaupunkei­hin jois­sa on käyt­tämätön­tä tavararataa tämä äkkiseltään sopisi, vaikkap Lahti. Siis esimerkik­si niin että kah­den kaupun­gin välil­lä on ihan nopea junara­ta min­imi­asemin, jota käyt­tää tram­train joka taas niiden kaupunkien sisäl­lä kul­kee kuin ratik­ka. YTV joskus selvit­ti asi­aa ideata­solle, mut­ta aja­tus uno­h­tui selvi­tys­ten hau­taus­malle. Idea oli että lähi­ju­nia voisi liiken­nöidä katukelpoisel­la kalus­tol­la, jon­ka jäl­keen esimerkik­si voisi nous­ta Klaukkalas­ta ratikkaan joka jatkaa junaradalle, ja sit­ten taas vaik­ka Huopalahdes­ta suo­raan Meilah­teen ratikkana. Kon­sep­tista kts. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Tramtrain

  45. Tiedemies: Viihty­isyys tulee siitä, että tiheys on juuri sopi­va, ja viihty­isyys lisää vetovoimaa. Ja vetovoima nos­taa hintaa. 

    … ja nous­sut hin­ta aset­taa tiet­tyjä ehto­ja paikalle muut­tavalle väestölle, mikä taas saat­taa jopa vähen­tää joitakin mak­sukyky­is­ten epävi­ihtyvyys­tek­i­jöik­si kokemia asioi­ta. Ja kun väestök­si valikoituu mak­sukyky­istä porukkaa, kan­nat­taa palve­lu­tar­jon­nas­sakin korostaa laat­ua ja mukavu­ut­ta (asi­akaskoke­mus­ta) hin­nan sijas­ta, mikä taas tekee paikas­ta ah-niin-idyl­lisen kivi­jal­ka­li­ikkei­neen. Se taas lisää viihty­isyyt­tä, ja kieputirallallei.

    Kau­ni­ainenkin on muka­va ja viihty­isä pikkukaupun­ki, jon­ka talous on kun­nos­sa. Kon­septin monis­tet­tavu­us Kon­tu­laan on kuitenkin heikko.

    Se tässä Helsin­gin laa­jen­e­miskeskustelus­sa on hyvä muis­taa, että muut­ta­jat ovat keskimäärin vähem­män mak­sukyky­isiä kuin paikalla jo ole­va vas­taa­va väestö. Paikalle siis muut­taa enem­män väkeä kuin mak­sukykyä. Ja vaik­ka käytän­nössä kävisikin niin, että tuli­jat aset­tuvat ehkä edullisem­mille alueille ja sieltä aikaisem­mat asukkaat kalli­im­mille alueille, niin silti sys­teemi­in tulee uut­ta rahaa vain uusil­ta asukkailta.

    Täl­lä het­kel­lä tietenkin jous­ta­va osa on tont­ti­hin­ta, jol­loin ylläol­e­val­la ei ole ihmeem­min väliä rak­en­tamisen kannal­ta. Mut­ta jos tont­ti­tar­jon­ta nousee tääl­lä kaavail­lulle tasol­la, saat­taa tilanne muut­tua siten, että raken­nuskus­tan­nuk­sil­lakin on väliä. Sil­loin pitää mah­tu­misen lisäk­si miet­tiä myös sitä, minkälaista rakennetaan.

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­rankin samaa mieltä KariS:n kanssa jostain. Golfkent­tä Talis­sa on aivan hölmöläisen hommaa.

    No jaa, paljon enem­män hölmöläisen hom­maa ovat siir­to­la­pu­u­tarhat ja paljon paljon pienem­män porukan hupia.

  47. Elmo Allén: Olisiko sin­ul­la jotain oikeitakin perustei­ta, kuin että “eihän se nyt vain onnis­tu”? Muuten on nimit­täin vaikea ottaa argu­ment­ti­asi kovin vakavasti, kun väit­teen vastapuolel­la on kuitenkin alan ammat­ti­laisia. Miten olet siis pää­tynyt siihen lop­putu­lok­seen, että tuol­laiset täytöt vaa­di­taan? Mikko kuitenkin esit­ti karkei­ta laskelmi­akin, ja KSV:llä var­masti on tarkem­matkin piirrokset.

    No kat­so­taan nyt ker­ran vielä nuo moot­tori­ti­et. Ja muis­te­taan, että tuo Mikon tehokku­us edel­lyt­tää varsin lev­eää kaistalet­ta varsi­naisen moot­tori­tien ulkop­uolelta ollak­seen real­is­tis­es­ti toteutettavissa

    Län­siväylän alus­sa on Lapin­lah­den puis­to ja hau­taus­maa. Sen jäl­keen se nousee sil­lalle ja jatkuu Laut­tasaa­res­sa käytän­nössä meren ran­nas­sa koko matkan. Siis jos tuo koko mat­ka halu­taan rak­en­taa kuten ehdo­tat­te, täy­tyy Lapin­lah­den puis­to rak­en­taa ja Seurasaarenselästä tehdä läh­es sisäjärvi täyt­tämäl­lä Lat­tasaaren sil­lan kohta.

    Turun­moot­tori­ti­in alkupääsä on pieni mat­ka Munkkiniemeläis­ten puis­toa, sit­ten sekin on sil­lal­la. Eli Vihreöt ehdot­taa Munkkiniemen ain­oan ison puis­ton rak­en­tamista ja Laa­jalah­den täyt­tämistä lop­ul­takin osin. 

    Hämeen­lin­nan­väylä rajau­tuu Keskus­puis­toon, vihreät ehdo­taa siis Keskus­puis­ton kaven­tamista. Se kan­nat­taa ker­toa myös äänestäjille.

    Tuusu­lantien muut­ta­mi­nen reunoil­taan korkeik­si ker­rostaloik­si edel­lyt­tää Pak­i­lan omakoti­talo­jen häätämistä. Kun aika­jänne on 2035 vuo­teen, niin häädön on tapah­dut­ta­va aika pian. Tämä var­maan kan­nat­taa ker­toa kun Pak­i­las­sa pide­tään vaalitilaisuuksia.

    Lah­den­väylän muut­tuu moot­tori­tiek­si Van­taan­joen tasal­la, ja pian sen jäl­keen vas­taan tulee mm Malmin hau­taus­maa. Sen reuno­jen lunas­t­a­mi­nen suinkäyt­töön kan­nat­taa myös ker­toa rehellisesti. 

    Itäväylä rak­en­tuu Kalasa­ta­maan saak­ka, sit­ten se nousee sil­lalle, joten taas tarvi­taan täyt­töjä. Van­hankaupungin­lah­den ima­goon tuskin sopii sen sulkem­i­nen sisäjärvek­si. Itäväylän vier­essä on myös metro­ra­ta jon­ka uudelleen­si­joi­tus ei ole pikku­jut­tu sekään. 

    Eli varsin kovia vaa­timuk­sia Vihreät ovat vaalio­hjel­maansa mah­dol­lis­es­ti päästessä toteut­ta­maan ladanneet. 

    Mielestäni kan­nat­taisi nyt keskkit­tyä näi­den aidosti vajaakäyt­töis­ten aluei­den suun­nit­telu­un. Ennen Lah­den­tien alkua on mm. Koske­lan varikko joka siirtämäl­lä saaataisi­in iso alue asuinkäyt­töön. Samoin Ara­bi­as­sa on mielet­tömän iso alue Staran varikkona, olisiko­han senkin paik­ka jos­sain muual­la? Mäkelänkadun var­ret ovat tyhjiä ainakin kilo­metrin matkalta heti Vallilan jäl­keen. Tal­in golfkent­tä ja sen vier­essä ole­va siir­to­la­pu­u­tarha on jo käsitel­ty (toki pitää muis­taa, että golf kent­tää käyt­tää use­at tuhan­net pelaa­jat kun siir­to­la­pu­u­tarhaa vain parisa­taa per­het­tä, joten siir­to­la­pu­u­tarha tuh­laa tilaa käyt­tää kohden monin ver­roin jopa golfkent­tään ver­rat­tuna). Kivi­nok­ka on metron vier­essä, siis juuri sitä mitä vihreät halu­aa. Aluei­ta siis riit­täisi paljon halpom­min kaavoituk­seen varat­tavak­si kuin hirt­täy­tymi­nen noi­hin moottoriteihin

  48. Tiedemies:
    Viihty­isyys tulee siitä, että tiheys on juuri sopi­va, ja viihty­isyys lisää vetovoimaa. Ja vetovoima nos­taa hin­taa. Markki­nat kyl­lä toimi­vat, mut­ta ongel­mana on se, että ei ole sel­l­aista vai­h­toe­htoa että tehdään viihty­isä, vihreä, idylli­nen, sopi­van tiivis (muutei liian) ja vetovoimainen kaupun­ki jos­sa asum­i­nen on kohtu­ullisen hin­taista. Yhtälölle ei vaan ole ratkaisua.

    Kuten aikaisem­min sanoin, ongel­ma Helsingis­sa ja Oslos­sa on se vihrea pas­ka (ja har­maa; kenelle tulee mieleen etta Narinkka­tori on jotenkin hyva idea?) joka vie kaiken tilan. Muut luet­tele­masi pointit ovat toki rel­e­vant­te­ja tal­laisille kaupungeille, mut­tei­vat se jutun juuri stadin kohdalla.

    Tal­lai­sis­sa englan­ti­lai­sis­sa kaupungeis­sa asumisen korkea hin­ta on keskeis­es­ti seu­raus­ta mata­las­ta rak­en­tamis­es­ta — sita ei tietenkaan ole syy­ta kopi­oi­da. Mut­ta kun­han nyt paas­taisi­in niista Helsinki­lai­sista lumenkaatopaikoista ensin.

  49. Elmo Allén: Olisiko sin­ul­la jotain oikeitakin perustei­ta, kuin että “eihän se nyt vain onnis­tu”? Muuten on nimit­täin vaikea ottaa argu­ment­ti­asi kovin vakavasti, kun väit­teen vastapuolel­la on kuitenkin alan ammat­ti­laisia. Miten olet siis pää­tynyt siihen lop­putu­lok­seen, että tuol­laiset täytöt vaa­di­taan? Mikko kuitenkin esit­ti karkei­ta laskelmi­akin, ja KSV:llä var­masti on tarkem­matkin piirrokset.Olisikohan niitä KSV:n laskun perustei­ta mah­dol­lista muuten saa­da jul­ki? Vai pelätäänkö, että kun ne ovat vain hyvin alus­tavia, ne herät­täi­sivät turhaa vastustusta?

    KariS ei ole täysin väärässä, tai siis tässä on vähän määrit­te­ly­on­gel­ma. Jos las­kee ihan vaan yhden talon kadun var­teen niin siitä tulee vähem­män, mut­ta paikoin voidaan rak­en­taa syvem­mällekin. Yksi kuva Hesarista http://4.bp.blogspot.com/-k8mxGpTybyw/T6ZdzsCONII/AAAAAAAAAP0/XIXXA_duPDw/s1600/kustaavaasankatu.jpg

    Lähde “Jos moot­tori­ti­et oli­si­vat katu­ja”, HS Kaupun­ki 16.1. 2011, (vaatii oikeudet net­ti­h­e­sari­in) http://www.hs.fi/digilehti/#arkisto/Jos+moottoritiet+olisivat+katuja/aaHS20110116SI1KA01j6c?src=haku&ref=%23arkisto%2F

    Mä antaisin KSV:n suun­nit­telijoille sen ver­ran työrauhaa, että joka luon­nos­ta ei tarvitse julka­ista. Ainakin niin kauan kun tiedo­tusvä­lineil­lä on taipumus rapor­toi­da joka idea­pa­peri että näin tehdään pas­si­ivis­sa, ikäänkuin kaupun­ki vaan rak­en­tu­isi ilman mitään päätöksiä.

  50. Tiedemies: Se on kyl­lä äärim­mäisen viihty­isä – ehkä viihty­isin kaupun­ki mis­sä olen koskaan asunut – mut­ta viihty­isyy­del­lä on hin­tansa. Ensin­näkin, englan­ti­lais­ten pyhä “green belt” joka Oxfor­diakin ympäröi, tarkoit­taa, että kaupungilla on mak­simikoko jota se ei voi ylit­tää. Lisäk­si rak­en­t­a­mi­nen on käytän­nössä mah­do­ton­ta; ainakin Oxfordin asun­noista hyvin suuri osa on erit­täin van­haa, siis puhutaan sadoista vuo­sista, vähän syr­jem­mässä on sit­ten jotain ehkä 50-luvul­la raken­net­tua omakoti­taloa jne. Tämä ei ole ongel­ma. Jos maail­ma olisi staat­ti­nen, nämä kaupun­git oli­si­vat about­silleen maail­man paras­ta. Kaikkialle pääsee käytän­nössä kävellen, palve­lut ovat lähel­lä kivi­jalois­sa, bus­sit ja junat vievät jou­tu­isas­ti ja jous­tavasti toisi­in saman­laisi­in kaupunkei­hin idyl­lisen maaseu­tu­maise­man läpi. Mut­ta kun Suo­mi ei ole Englan­ti. Ja kun suo­ma­laiset eivät ole oxoneita. 

    Aikoinaan kai puu­tarhakaupun­git raken­net­ti­in tuon esiku­van mukaan. Siis sel­l­aiset kuin Kulosaari, Munkkinie­mi, Käpylä, Kau­ni­ainen ja myöhem­min Tapi­o­la. Niistä piti tul­la täy­den palvelun pikkukaupunke­ja ja elämän piti olla luon­non­läheistä. Myöhem­min nämä eril­liset puu­tarhakaupun­git ovat kas­va­neet kiin­ni Helsinki­in, ne eivät ole enää saman­ta­paisia kuin ennen, vaan osas­ta on tul­lut pelkkiä nukku­malähiöitä, tosin kall­li­ita sel­l­aisia kos­ka niil­lä on edelleen se maine parem­pi­en ihmis­ten kylinä. Ihmiset halu­a­vat mak­saaa osoit­teesta, ei seinien tai katon mate­ri­aalil­la ole niin paljon väliä. Kan­takaupun­gin korkeat hin­nat taas selit­tyvät yö- ja viihde-elämän markki­noiden takia. Ne kau­ni­im­mat ihmiset viihtyvät keskus­tan rav­in­tolois­sa, ei lähiökuppiloissa.

  51. KariS: Aluei­ta siis riit­täisi paljon halpom­min kaavoituk­seen varat­tavak­si kuin hirt­täy­tymi­nen noi­hin moottoriteihin

    Vaik­ka nuo omakoti­taloalueet ja hau­taus­maa säi­lytet­täisi­in motarien var­teen jää vielä paljon ryteikköä ja teol­lisu­usaluet­ta, jos­ta voitaisi­in tehdä asuinaluet­ta. Mielestäni tämä keskustelu kär­jistyy vähän liikaa puu­tarhamökkien ja moot­toritei­den välisek­si vas­takkainaset­teluk­si. Help­po vaati muil­ta uhrauk­sia tiivim­män kaupun­gin puoles­ta. Itse olen valmis uhraa­maan molem­mat: puu­tarhamök­it ja moottoritiet.

  52. Juho Laatu: Tämän tien päässä voi tosin odot­taa kaupun­gin haoukut­tele­vu­u­den lasku, jos kaupunkia tiivis­tetään liikaa, ja kaupun­ki menet­tää vihreyten­sä ja vai­htel­e­van kaupunki­rak­en­teen tuo­man hen­git­tävyy­den, tai jää lisään­tyneen liiken­teen jalkoihin.

    Varmem­min lisään­tyneen liiken­teen jalkoi­hin jäädään, jos ei tehdä tiivistä.

    Vihrey­den määrästä en todel­lakaan olisi huolis­sani. Nykynormeil­la puis­toa kaavoite­taan riit­tämi­in, esimerkkeinä vaik­ka Ruo­ho­lahti ja Jätkäsaaren kaa­va. Puis­to­jen ja ulkotilo­jen laadus­ta voisi olla enem­män huolis­saan. Suomes­sa tup­paa olla kulis­sit kun­nos­sa, mut­ta ihmiset puuttuvat.

  53. R. Sil­ver­berg: Aikoinaan kai puu­tarhakaupun­git raken­net­ti­in tuon esiku­van mukaan. Siis sel­l­aiset kuin Kulosaari, Munkkinie­mi, Käpylä, Kau­ni­ainen ja myöhem­min Tapiola.

    Puu­tarhakaupun­gin esiku­va ei todel­lakaan ollut Oxfordin kaltainen van­ha, osin keski­aikainen kaupun­ki, ja jol­lain Tapi­o­lal­la ei kyl­lä luval­la sanoen ole tuon van­han kaupun­gin kanssa mitään tekemistä.

  54. R. Sil­fver­berg: Aikoinaan kaipu­u­tarhakaupun­git raken­net­ti­in tuon esiku­van mukaan. Siis sel­l­aiset kuin Kulosaari, Munkkinie­mi, Käpylä, Kau­ni­ainen ja myöhem­min Tapi­o­la. Niistä piti tul­la täy­den palvelun pikkukaupunke­ja ja elämän piti olla luonnonläheistä. 

    Keskeinen ero omaan nykyiseen kotikaupunki­i­ni ja Oxfordi­in on kuitenkin siina, etta kaik­ki nuo raken­net­ti­in esiku­vi­in­sa ver­rat­tuna alyt­toman val­jasti ja seu­rauk­se­na saati­in juuri nukku­malahio­ta eika kaupunkia, kuten taalla. 

    Kuten san­ot­tu, kaupungis­sa joka talol­la ei ole omaa pihaa ja lip­putankoa man­nyn vier­es­sa, toisin kuin Kulosaa­res­sa ja Tapiolassa.

  55. R. Sil­fver­berg: Ihmiset halu­a­vat mak­saaa osoit­teesta, ei seinien tai katon mate­ri­aalil­la ole niin paljon väliä. 

    Jos rumasti san­o­taan, niin ihmiset halu­a­vat mak­saa liiken­ney­hteyk­sistä halu­ami­in­sa paikkoi­hin, ympäristöstä ja siitä, että naa­puris­sa on min­im­imäärä ikäväk­si koet­tu­ja tyyppejä.

    Osoit­teestakin mak­se­taan, mut­ta se on kuitenkin varsin vähäi­nen selit­tävä tek­i­jä. Munkkinie­mi on suosit­tu, kos­ka siel­lä on spåra, kos­ka siel­lä on meren­ran­ta, ja kos­ka siel­lä ei ole kovin paljon naa­purik­si huonos­ti sovel­tuvak­si kat­sot­tua ainesta.

  56. Mikko H: Puis­to­jen ja ulkotilo­jen laadus­ta voisi olla enem­män huolis­saan. Suomes­sa tup­paa olla kulis­sit kun­nos­sa, mut­ta ihmiset puuttuvat.

    Mikä on hyvää puis­toa ja ulkoti­laa? Vaikka­pa tähän aikaan vuodes­ta ulkona tulee oltua matkalla lähin­nä paikas­ta A paikkaan B tai sit­ten liikuntaa/ulkoilua har­ras­ta­mas­sa. Mikä on se ulkoti­la, joka houkut­telisi muuhun?

    Ja tästä seu­raakin sit­ten se, että sel­l­aisil­la pit­toreskeil­la pie­nil­lä puis­tosil­la ei vält­tämät­tä ole kovin ihmeel­listä funk­tio­ta asukkaiden oleskelun kannal­ta. Toki kesälo­ma­l­la on kiva käy­dä vetäisemässä mukavas­ta kahvi­las­ta lat­te puis­tossa euroop­palaiseen tyyli­in, mut­ta tun­teina vuodessa hyö­ty­suhde jää vähän nihkeäksi.

    Eli tun­tuu siltä, että lähin­nä suun­nit­telus­sa kan­nat­taa huole­htia niistä ulkoilumah­dol­lisuuk­sista, että kaikil­la olisi jokin asvalt­tia vihreämpi länt­ti lenkkeilyä varten. Uno­hta­mat­ta tietenkään nuorten kansalais­ten leikkikent­tiä, joi­ta pitää olla järkevä määrä järke­vis­sä paikoissa.

    Sää voi olla myös tekosyy, mut­ta en minä kyl­lä näe itseäni enkä kovin mon­ta muu­takaan ihmistä nautiskele­mas­sa ulkotiloista lep­poisal­la oleskelu­asen­teel­la muuten kuin kesäis­inä kesäpäivinä.

  57. KariS: Län­siväylän alus­sa on Lapin­lah­den puis­to ja hau­taus­maa. Sen jäl­keen se nousee sil­lalle ja jatkuu Laut­tasaa­res­sa käytän­nössä meren ran­nas­sa koko matkan. Siis jos tuo koko mat­ka halu­taan rak­en­taa kuten ehdo­tat­te, täy­tyy Lapin­lah­den puis­to rak­en­taa ja Seurasaarenselästä tehdä läh­es sisäjärvi täyt­tämäl­lä Lat­tasaaren sil­lan kohta.

    No kai se nyt on ihan selvä että tuo­ta raken­net­taisi­in vas­ta Laut­tasaa­res­sa ja mah­dol­lis­es­ti siitä vielä eteen­päin Hana- ja Karhusaaressa.

    Laut­tasaa­res­sa Län­siväylän pohjois­puolel­la on tilaa siinä mis­sä eteläpuolel­lakin, jois­sakin kohti syvem­minkin kuin yhden talon ver­ran. Ran­nas­sa Län­siväylä on vain Lemis­saar­en­tien liit­tymän kohdal­la, ja siinä voisi hyvin rak­en­taa vähän täyttömaallekin.

  58. KariS:
    Län­si­bule­vardista (Län­siväylän muut­ta­mi­nen buke­vardik­si) on ole­mas­sa Aal­to-yliopis­tos­ta arkkite­htioiske­li­jan diplomi­työ, jos­ta voi kuvista talo ker­ral­laan kat­soa, mihin väli­in mah­tuu rakentamaan:

    http://koti.welho.com/casa/Carlos/resources_files/La%CC%88nsibulevardi%20by%20Carlos%20Lamuela_part%202.pdf

    Tuon suun­nitel­man mukaan Län­siväylän var­relle Helsinki­in saisi 448 000 ker­rosneliömetriä raken­net­tua, ja Espoon puolelle lisää.

    Sä olet tääl­lä argu­men­toin­ut tyyli­in “en pysty kuvit­tele­maan mihin rakoon niitä talo­ja mah­tu­isi rak­en­ta­maan”, mut­ta jos kat­sot tuon diplomi­työn kuvia, huo­maat että vika on lähin­nä omas­sa mielikuvituksessasi.

  59. Mikko H: Varmem­min lisään­tyneen liiken­teen jalkoi­hin jäädään, jos ei tehdä tiivistä. 

    Laskin että liikenne ehdote­tul­la tiivi­in keskus­tan ulkop­uolelle jääväl­lä omako­tialuevyöhyk­keel­lä perus­tu­isi toden­näköis­es­ti enem­män henkilöau­toi­hin kuin julkiseen liiken­teeseen. Näistä henkilöau­toista suuri osa kuor­mit­taisi myös tiivistä keskus­taa. Vai­h­toe­hdok­si esitin nauhakaupunki­mallia, jos­sa olisi usei­ta tiivi­itä aluei­ta, jot­ka kytket­täisi­in toisi­in­sa tehokkail­la runkolinjoilla.

    Lisäk­si uskon, että laa­ja tiivis keskus­ta ei ole julkisen liiken­teen kannal­ta paras mah­do­linen. Julkises­sa liiken­teessä lyhy­itä etäisyyk­siäkin enem­män kan­nat­taa kiin­nit­tää huomio­ta suju­vi­in reit­tei­hin, vähi­in vai­h­toi­hin ja lyhy­isi­in käve­ly­matkoi­hin. Tässäkin nauhamaisem­pi rakenne tehokkaasti liiken­nöi­tyine runk­olin­joi­neen lie­nee toimi­vampi kuin täy­teen pakat­ul­la alueel­la ris­ti­in rasti­in kulke­vat lukuisat hitaat linjat.

    Joukkoli­iken­teen kannal­ta ihanteelli­nen rakenne olisi siis hie­man väl­jem­pi tehokkaiden ja runk­o­mais­ten lin­jo­jen verkos­to, jos­sa nauho­jen var­sien raken­net­tu­jen aluei­den väli­in voi sijoit­taa myös viher­aluei­ta ja muu­ta vas­taavaa (paran­te­nee myös viihtyvyyttä).

    Täy­teen raken­netul­la alueel­la käve­ly + bus­si­mat­ka runk­olin­jan var­teen + mat­ka runk­olin­jal­la tai kahdel­la + bus­si­mat­ka + käve­ly kohteeseen on aika hidas tapa matkus­taa. Nauhakaupungis­sa on suurem­pi toden­näköisyys sille, että lähtöpiste tai kohde osuu suo­raan runk­olin­jan var­relle. Runk­olin­jaa pitkin voi matkus­taa selvästi pidem­män matkan (80–100 km/h), jos aikaa syöviä vai­h­to­ja, hitaampia busse­ja ja käve­lyä on vähemmän.

    Liiken­teen jalkoi­hin jäämistä voi tehokkaim­min vält­tää kor­vaa­mal­la run­sas­ta henkilöau­toli­iken­net­tä joukkoli­iken­teel­lä. Tässä nauhakaupn­ki toimii parem­min kuin laa­jat omako­tialueet tai yksi hyvin laa­ja tas­sais­es­ti täy­teen raken­net­tu keskusalue.

    Saat­taa­pa muuten olla koko nauhakaupun­ki Osmo Soin­in­vaaran lanseer­aa­ma ter­mi. Joskus puhut­ti­in jopa yksin­auhais­es­ta pääradan var­teen muo­dos­tu­vas­ta nauhakaupungista.

    Yksi syy Helsin­gin keskus­tan tiivistämisen takana on kai myös halu haalia kaik­ki kasvu Helsinki­in. Ehkä nauhakaupunki­malli antaisi liikaa kasvua naapurikunnille.

  60. O

    Sam­po Smolan­der:
    KariS:
    Län­si­bule­vardista (Län­siväylän muut­ta­mi­nen buke­vardik­si) on ole­mas­sa Aal­to-yliopis­tos­ta arkkite­htioiske­li­jan diplomi­työ, jos­ta voi kuvista talo ker­ral­laan kat­soa, mihin väli­in mah­tuu rakentamaan:

    http://koti.welho.com/casa/Carlos/resources_files/La%CC%88nsibulevardi%20by%20Carlos%20Lamuela_part%202.pdf

    Tuon suun­nitel­man mukaan Län­siväylän var­relle Helsinki­in saisi 448 000 ker­rosneliömetriä raken­net­tua, ja Espoon puolelle lisää.

    Sä olet tääl­lä argu­men­toin­ut tyyli­in “en pysty kuvit­tele­maan mihin rakoon niitä talo­ja mah­tu­isi rak­en­ta­maan”, mut­ta jos kat­sot tuon diplomi­työn kuvia, huo­maat että vika on lähin­nä omas­sa mielikuvituksessasi.

    Osaan toki kat­soa kuvia ja luku­jakin: Tuos­sa lop­un yth­teenve­dos­sa maini­taan että asuinker­rosalaa tulisi 481 000 jos­ta 110 000 Espoos­sa. Siinä ker­ro­taan myös, että se tarkoit­taa 16 000 asukas­ta, jos­ta siis noin neljännes Espoon puolel­la (Helsinkii jää siis noin 12 000).Laskelma on var­masti lähel­lä oikeaa.

    Kun meil­lä on viisi muu­ta vas­taavaa motaria ja jos niille saataisi­in kutakuinkin vas­taa­vat määrät, niin sil­loin olisimme 70 000 asukkaas­sa noiden bule­var­di­en var­rel­la. Itse kir­joitin että voisimme saa­da tuol­la taval­la 60- 80 000 asukkaan asunnnot. Tavoite on 250 000 joten sel­l­aiset 170 000 pitää vielä löytää, ja sitä minä perään, mitä muu­ta kuin nuo motarei­den muut­ta­mi­nen bule­vardeik­si tuo vihrei­den esi­tys pitää sisäl­lään toteutuakseen.

  61. KKK: Vaik­ka nuo omakoti­taloalueet ja hau­taus­maa säi­lytet­täisi­in motarien var­teen jää vielä paljon ryteikköä ja teol­lisu­usaluet­ta, jos­ta voitaisi­in tehdä asuinaluet­ta. Mielestäni tämä keskustelu kär­jistyy vähän liikaa puu­tarhamökkien ja moot­toritei­den välisek­si vas­takkainaset­teluk­si. Help­po vaati muil­ta uhrauk­sia tiivim­män kaupun­gin puoles­ta. Itse olen valmis uhraa­maan molem­mat: puu­tarhamök­it ja moottoritiet.

    Molem­mat pitääkin uhra­ta jos aidosti halu­taan saa­da aikaisek­si asun­not 250 000 uudelle asukkaalle Kehä ykkösen sisäl­lä kuten vihreät ehdokkaat ehdottaa.

    Nuo uhrauk­setkin pitää vaan ker­toa avoimesti jot­ta koko tavoit­teelta ei katoa uskot­tavu­us. Kiemurtelu tai täy­delli­nen hil­jaisu­us vähem­män mielyt­tävien uhrausten ympäril­lä ja junt­tau­tu­mi­nen yhteen osaratkaisu­un ei var­masti lisää vihrei­den uskot­tavu­ut­ta, joka jo nyt on muu­toinkin laskusuunnassa.

  62. Mikko H: Puu­tarhakaupun­gin esiku­va ei todel­lakaan ollut Oxfordin kaltainen van­ha, osin keski­aikainen kaupun­ki, ja jol­lain Tapi­o­lal­la ei kyl­lä luval­la sanoen ole tuon van­han kaupun­gin kanssa mitään tekemistä.

    Tapi­o­la edusti myöhäisem­pää puu­tarhakaupun­ki-ajatt­telua joka tosin sekin oli kopi­oitu anglosak­sis­ten maid­en sodan­jäkieisen ajan New Towneista.

    Varsi­naisi­in 1900-luvun alun puu­tarhakaupunkei­hin ympäri Euroop­paa otet­ti­in mallia osit­tain keki­aikai­sista pienem­mistä kaupungeista ainakin keskus­to­jen osalta. Tämä siis ajan­jak­sona kun auto­ja ei vielä ollut yleis­es­ti käytössä.

  63. R. Sil­fver­berg: Tapi­o­la edusti myöhäisem­pää puu­tarhakaupun­ki-ajatt­telua joka tosin sekin oli kopi­oitu anglosak­sis­ten maid­en sodan­jäkieisen ajan New Towneista.

    “400 000” näyt­tää ole­van jonkin­lainen vastapam­flet­ti Tapi­olan puu­tarhakaupun­gin isän von Herzenin pam­fletille “Koti vai kasar­mi lap­sillemme”. Se kan­nat­taisi vihrei­den “enem­män kan­takaupunkia” ‑osas­tonkin ottaa yöpöy­dälleen. Antaisi ehkä ajat­telemisen aihet­ta ja jotain perspektiiviä.

  64. Tapi­o­la on kam­mot­ta­va epäon­nis­tu­mi­nen, ja sel­l­aise­na sitä pitäisi ihmisille esitel­lä. Ne pienet viehät­tävät, aidosti puu­tarhamaiset palat van­haa Tapi­o­laa on toteutet­tu järkyt­tävän surkeal­la aluete­hokku­udel­la. Kaikkial­la mis­sä aluete­hokku­us nousee edes vähän, yleis­tun­nel­ma on betonislummi.

    Espoos­sa Fri­isilä on esimerk­ki tehokkaam­mas­ta puu­tarhamais­es­ta pien­taloalueesta. Toisel­la puolel­la taas Laut­tasaari on hyvä esimerk­ki siitä, miten suh­teel­lisen matalia ker­rostalo­ja ja pien­talo­ja yhdis­telemäl­lä päästään kohta­laista palve­lu­ta­soa ylläpitävään noin 5000 as. km2 niin, että alue näyt­tää hyvinkin vihreältä.

    En ymmär­rä miten Tapi­o­la voi olla kenellekään muu­ta kuin varoit­ta­va esimerkki.

  65. Marko Hami­lo: Ne pienet viehät­tävät, aidosti puu­tarhamaiset palat van­haa Tapi­o­laa on toteutet­tu järkyt­tävän surkeal­la aluetehokkuudella. 

    Jostain syys­tä niil­lä järkyt­tävil­lä alueil­la asu­taan usein jo kol­man­nes­sa polves­sa. Luepa kuitenkin se Heik­ki v:n pamfletti.

  66. Sep­po Honka­nen: Antaisi ehkä ajat­telemisen aihet­ta ja jotain perspektiiviä. 

    50–60 ‑luku­jen nai­iville edis­ty­suskolle on var­maan itket­ty ja nau­ret­tu jo ihan tarpeeksi.

    Kan­nat­taa miet­tiä vas­tauk­sia tämän päivän ongelmi­in sen sijaan että vielä ker­ran kauhis­tel­laan yli puolen vuo­sisadan takaisia utopioita.

  67. On usei­ta tutkimuk­sia, jot­ka viit­taa­vat siihen, että vihreä/puistomanen ympäristö kor­reloi ihmis­ten koke­man ja todel­lisen ter­vey­den kanssa. Tämä ilmiö näyt­tää ole­van myös sosi­aaliryh­mästä riip­puma­ton ts. eo johdu siitä, että rikkaam­mat asu­vat puutarhakapungeissa.

  68. Tapi­olan viehä­tys perus­tuu nimeno­maan siihen että hyvästä osoit­teesta kan­nat­taa maksaa. 

    Olen itse asunut Tapi­o­las­sa pikkupoikana ja ihan siisti pai­ka se siihen aikaan oli. Se oli koikeas­t­aan vireämpi kuin nyt, kos­ka asukaslukuhan on laskenut kun aikuisikään tule­vat nuoret muut­ta­vat pois ja jäl­jelle jää mum­mo­ja ja vaare­ja, mut­ta näin on käynyt mon­en muunkin lähiön kanssa. Tapi­o­la­han raken­net­ti­in aluk­si kaikkien yhteiskun­talu­okkien lin­tukodok­si, mut­ta se muut­tui nopeasti aravasäään­nöste­lyn vapaudut­tua 1970-luvun alus­sa jo ole­mas­saole­vien asun­to­jen kohdal­la. Sil­loin moni tavalli­nen duu­nari teki pikavoition myymäl­lä hal­val­la aravalainalal osta­mansa kämp­pän­sä eniten tar­joavalle, ja osta­jia oli jonok­si asti.

    Sil­lä hyväl­lä osoit­teel­la tarkoi­tan että Otaniemen ja Keilaniemen teknolo­giavoit­toiset työ­paikat ovat lähel­lä. Jos on niis­sä työ­paikois­sa töis­sä, on vaikea tul­la töi­hin muul­la kuin autol­la, jos työ­mat­ka on yli 10 km/suunta. Tämä rajoi­tus pois­tuu tosin län­simetron valmis­tut­tua niiden kohdal­la joil­la on mah­dol­lisu­us käyt­tää sitä. Se voi myös johtaa siihen että Tapi­o­la menet­tää suosikkki­ase­mansa niiden työ­paikko­jen työn­tek­i­jöi­den keskuudessa.

  69. Sep­po Honka­nen: “400 000″ näyt­tää ole­van jonkin­lainen vastapam­flet­ti Tapi­olan puu­tarhakaupun­gin isän von Herzenin pam­fletille “Koti vai kasar­mi lap­sillemme”. Se kan­nat­taisi vihrei­den “enem­män kan­takaupunkia” ‑osas­tonkin ottaa yöpöy­dälleen. Antaisi ehkä ajat­telemisen aihet­ta ja jotain perspektiiviä.

    Tiedän teok­sen, mut­ta pitäisi var­maan joskus lukea ihan alku­peräi­nenkin. Käsit­tääk­seni ollaan samas­sa asen­neil­mas­tossa kuin vaikka­pa tämä mainio 30-luvun lyhyteloku­va Kivierä­maa, http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/1930-luvun_kivieramaata_15344.html#media=15345

    Eri­tyis­es­ti suosikki­ni on noin kahdek­san min­uutin kohdal­la implisi­it­tis­es­ti auton alle jäävä lap­si, ja ratkaisu tähänkin pul­maan on tietenkin viedä lapset pois kaupungista.

  70. Sep­po Honka­nen: pitäisi

    Sep­po Honka­nen: Marko Hami­lo: Ne pienet viehät­tävät, aidosti puu­tarhamaiset palat van­haa Tapi­o­laa on toteutet­tu järkyt­tävän surkeal­la aluetehokkuudella.
    Jostain syys­tä niil­lä järkyt­tävil­lä alueil­la asu­taan usein jo kol­man­nes­sa polves­sa. Luepa kuitenkin se Heik­ki v:n pamfletti.

    Asu­taan­han siel­lä, kak­si tai kolme autoa pihalla.

    Kysymys koti vai kasar­mi on ihan hyvä, en vain ymmär­rä, mik­si Tapi­olan ja muut eteläe­spoolaiset lähiöt rak­en­ta­neet päät­tivät vas­ta­ta siihen, että kasarmi.

  71. Coun­try­boy: hyvä

    Coun­try­boy: On usei­ta tutkimuk­sia, jot­ka viit­taa­vat siihen, että vihreä/puistomanen ympäristö kor­reloi ihmis­ten koke­man ja todel­lisen ter­vey­den kanssa. Tämä ilmiö näyt­tää ole­van myös sosi­aaliryh­mästä riip­puma­ton ts. eo johdu siitä, että rikkaam­mat asu­vat puutarhakapungeissa.

    Kuka tahansa pystyy suun­nit­tele­maan viehät­tävän puu­tarhakaupun­gin Tapi­olan aluete­hokku­udel­la, eli mis­sä kaik­ki tarvit­se­vat kolme autoa. 

    Kuka tahansa pystyy myös suun­nit­tele­maan urbaa­nia kan­takaupunkia, jos­sa tehokku­us takaa hyvän palve­lu­ta­son, mut­ta jos­sa saat­taa muille kuin kaikkein urbaaneim­mille tul­la koet­tua viheraluevajetta.

    Hyvän aluete­hokku­u­den (riit­tävä asukasti­heys ylläpitämään joukkoli­iken­teen ja ark­isim­mat palve­lut) puu­tarhakaupun­ki on sit­ten vähän haas­tavampi jut­tu. Ei se mah­do­ton­ta kuitenkaan ole. Town­housea tasais­es­ti, tai sit­ten pari pil­ven­pi­irtäjää ase­malle ja sen ympäril­lä sit­ten ensin tiivi­im­min asut­tu­ja ja sit­ten väl­jem­piä kortteleita.

  72. tpyy­lu­o­ma: Eri­tyis­es­ti suosikki­ni on noin kahdek­san min­uutin kohdal­la implisi­it­tis­es­ti auton alle jäävä lap­si, ja ratkaisu tähänkin pul­maan on tietenkin viedä lapset pois kaupungista.

    Asi­aa voi tarkastel­la ihan eksplisi­it­tisen prag­maat­tis­es­tikin. Ote­taan esimerkkinä Meche­lininkatu vs. Vuotie. Etu-Töölön nuoret rou­vat joutu­vat joka syksy jär­jestämään oman katu­par­tion, jot­ta pienokaiset pää­sevät Meche­lininkadun ylitse Taival­lah­den ala-asteelle. Vuosaaren Rasti­las­sa nap­er­on voi sen sijaan lähet­tää yksik­seen Meri-Rarasti­lan koulu­un tai Harus­puis­ton leikkipuis­toon, Vuo­tien ylitse menee kevyen liiken­teen väyliä parin sadan metrin välein. Kum­manko kadun ylitse sinä päästäisit ekaluokkalaisesi ?

    Voihan Meche­lininkatu jonkun silmin näyt­tää katuku­val­taan kival­ta, kivi­jalkatrat­to­ri­oi­neen. Vuo­tien sil­lal­takin on myös muka­va kat­sel­la alhaal­la lipu­via bemare­i­ta ja metrojunia.

    ”Bule­vardis­oin­tia” on ihan suo­tavaa fab­u­loi­da google-mapis­sa ja mik­sei painaa paper­illekin. Vakavak­si asia muut­tuu, jos sel­l­aista ehdot­taa kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan viral­lises­sa kok­ouk­ses­sa. Vas­tavalmis­tunut­ta Vuoti­etä on vihrei­den toimes­ta ehdotet­tu siir­ret­täväk­si kilo­metrin pituisek­si sil­lak­si metro­radan päälle (kts. Ks-lau­takun­nan päätöspöytäkir­ja toukokuu 2012). 

    Vuo­tien / metron liiken­nejär­jestelmä valmis­tui kymme­nen vuot­ta sit­ten. Mil­lään matem­ati­ikalla sitä ei saa kuo­letet­tua tämän sukupol­ven aikana, ja mik­si pitäisikään, jos se eri­ta­so­ratkaisuineen toimii eri­no­mais­es­ti. Rasti­lan leir­in­täalueen asun­to­vaunualue sen sijaan on aivan väärässä paikas­sa metroase­man kupeessa. Sinne mah­tu­isi 1000 asukas­ta. Onhan se vähän pien­tä, mut­ta Rasti­lan kannal­ta ratkai­se­vaa, jos sil­lä säästet­täisi­in Meri-Rasti­lan rantametsä.

    Itäväylän ”bule­vardis­oin­ti” on epä­toivoinen fan­ta­sia. Se edel­lyt­täisi itämetron viemistä tun­neli­in, mikä ei ole matkus­ta­jien kannal­ta suo­tavaa eikä taloudel­lis­es­ti rel­e­vant­tia täl­lä vuo­sisadal­la. Sel­l­ais­takin on kuitenkin vakavis­saan ehdotet­tu (kts. mikko särelä: ajatuk­sia itä-helsin­gin kehittämisestä).

  73. Kom­menteis­sa tietämys siir­to­la­pu­u­tarhoista tun­tuu ole­van enem­män arvailu­jen ja ennakkolu­u­lo­jen kuin tiedon varassa.

    Tuo hyvä­tu­lois­t­en puu­tarha­har­ras­tus kuu­lostaa huvit­taval­ta, kun itse on huonokun­toisen (lue hal­van) siir­to­la­pu­u­tarhamökin omis­ta­ja, lähiössä pienessä ker­rostalo­huoneis­tossa asu­va yksin­huolta­ja, jol­la ei ole autoa eikä ajoko­rt­tia ja sen täh­den aika huonot mah­dol­lisu­udet han­kkia tuo suo­ma­laisille nor­maalimpi kehäkol­mosen ulkop­uolel­la ole­va mök­ki edes kuiv­al­ta maal­ta, kos­ka rahat eivät riit­täisi siihen.

    En matkus­ta ulko­maille loma­l­lani vaan vil­je­len lähiruokaa oma­l­la pal­stal­lani, pyöräilen mökki­matkat tai käytän julk­isia kulkuneu­vo­ja. Pal­stani mar­ja- ja ome­nasatoa hyö­dyn­tävät niin suku­laiset kuin ystävät ja työkaver­itkin. Ja vain kesäisin voin sanoa, että yllän lapseni kanssa edes lähelle keskiver­toa suo­ma­laista asum­isväljyyt­tä (tai ‑ahtaut­ta), kun asun­non ja mökin neliöt voi laskea yhteen. 

    Siir­to­la­pu­u­tarhoista löy­tyy kaikki­in sosi­aaliryh­mi­in kuu­lu­via mökin omis­ta­jia. Jos vaik­ka Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha lakkautet­taisi­in ja tilalle raken­net­taisi­in kaupunki­talo­ja, niin mikä muut­tuisi? Tal­ista asun­non han­kkivien pitäisi todel­la olla niitä hyvä­tu­loisia ja piha-alueet oli­si­vat vain asukkaiden käytössä sen jälkeen.

    Siir­to­la­pu­u­tarha­pal­stoista mak­se­taan käypää vuokraa kaupungille. Ihmette­len, ettei kukaan koskaan vaa­di omako­tialuei­den muut­tamista ker­rostaloalueik­si Helsingis­sä, varsinkin jos talot ovat kaupun­gin vuokra­ton­til­la. Eivätkös ne ole iso­tu­lois­t­en suo­jat­tu­ja revi­ire­jä, joiden tilalle kan­nat­taisi pystyt­tää tehokkaampia kerrostaloja?

    Siir­to­la­pu­u­tarha­pal­stan vuokran­neet ovat velvol­lisia kaupun­gin kanssa solmi­tun vuokra­sopimuk­sen perus­teel­la huole­hti­maan oman pal­stansa lisäk­si puu­tarhan ylei­sistä, kaikille avoimista alueista. Tämä tehdään joko oma­l­la työl­lä tai mak­samal­la rahako­r­vaus, jot­ta siir­to­la­pu­u­tarhay­hdis­tys voi tarvit­taes­sa palkata jonkun ulkop­uolisen tekemään työt, kuten ruo­hon­leikku­un ja istu­tusten hoidon, jos talkooväkeä ei riitä.

    Taval­lisen kaupunkipuis­ton viher­alueet ja istu­tuk­set hoide­taan kun­nan verovaroil­la — joi­ta myös siir­to­la­pu­u­tarhu­rit mak­sa­vat, kos­ka pal­sto­jen vuokraa­jien on olta­va kir­joil­la Helsingissä.

    Jos Helsingis­sä hyvä­tu­loinen omako­ti­a­su­ja siir­tyy kesäkaudek­si etätöi­hin ja loma­lle talvi­a­sut­tavaan huvi­laan muulle paikkakun­nalle, niin sehän on ihan nor­maalia, eikö? Jos suu­rit­u­loinen ker­rostalos­sa asu­va siir­tyy kesäkaudek­si asumaan omakoti­tont­tia pienem­mälle pal­stalle siir­to­la­pu­u­tarhamökki­in­sä ja käyt­tää lomakas­sansa kotikun­nas­saan Helsingis­sä, niin mikä siinä sit­ten on tuomittavaa? 

    Kaik­ki Helsin­gin siir­to­la­pu­u­tarhat ovat yleisölle avoimia. Useim­mis­sa on kesäkahvi­la­toim­intaa ainakin eri tapah­tu­mien, kuten myyjäis­ten, kirp­puto­rien, kurssien, luen­to­jen, urheilu­ta­pah­tu­mien ja juhan­nusjuh­lien yhteydessä.

    Kahvi­lat ovat siir­to­la­pu­u­tarhay­hdis­tys­ten ylläpitämiä ja osa varain­hank­in­taa, jol­la kus­tan­netaan mm. alueen jäte­huolto, ves­i­mak­sut, sähkö, yleisessä käytössä ole­vien raken­nusten kun­nos­s­api­to tai oste­taan ja huol­letaan ruo­hon­leikkuri, jot­ta saadaan hoidet­tua se ruo­ho­kent­tä, jolle kuka tahansa kaupunki­lainen on ter­ve­tul­lut vaik­ka piknikille kesällä.

    Siir­to­la­pu­u­tarhois­sa on kesäkaudel­la toukoku­us­ta syysku­ulle päivisin yleisöä varten avoin­na yleen­sä pää­port­ti. Aluei­ta on aikaisem­min joudut­tu aita­maan, jot­ta on estet­ty esimerkik­si hirvien pääsy pal­stoille Van­taan­joen var­res­sa. Rak­en­tamisen myötä hirvet ovat kadon­neet ja nyky­isin aidoil­la suo­jataankin aluei­ta enem­män ilki­val­lal­ta ja murroilta. 

    Aita on tarpeelli­nen jois­sakin puu­tarhois­sa myös liiken­teen rajoit­tamisek­si, kos­ka liiken­nemerk­it eivät tun­nu enää riit­tävän. Siir­to­la­pu­u­tarhat ovat puis­toaluei­ta, joten moot­to­ri­a­joneu­voil­la ajo on aluei­den kapeil­la polul­la kielletty. 

    Vaik­ka kul­lakin siir­to­la­pu­u­tarha-alueel­la mökkien lukumäärä las­ke­taan sadois­sa, on käyt­täjien määrä moninker­tainen. Nuoret per­heet ovat nyky­isin kiin­nos­tuneet kaupunkimökkeilystä. Mökeis­sä vierail­e­vat ja niitä käyt­tävät niin iso­van­hem­mat kuin las­ten­lapsetkin, ystävät ja työtoverit.

    Kaik­ki kaupunki­laiset ja kauem­paakin Helsinki­in tule­vat voivat osal­lis­tua eri tapah­tu­mi­in, viet­tää aikaa puu­tarhois­sa, käy­dä kesäkahvi­las­sa ja juhan­nusjuhlil­la, yhteis­laulu­ti­laisuuk­sis­sa ja yleisöluennoilla.

    Vaik­ka ei jak­saisi lähteä paikan päälle, voi fak­to­ja tarkas­taa esim. helsinkiläis­ten siir­to­la­pu­u­tarho­jen net­ti­sivuil­ta, joi­hin kaikki­in pääsee Helsin­gin siir­to­la­pu­u­tarho­jen alue­jär­jestön sivus­ton kaut­ta: http://www.siirtolapuutarhat.net

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.