Vaaliohjelmani: Lisää kaupunkia Helsinkiin!

Kaik­ki eivät halua asua kan­ta­kau­pun­gis­sa, mut­ta asun­to­jen hin­nois­ta voi pää­tel­lä, että huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä useam­pi haluai­si. Sik­si kan­ta­kau­pun­kia – tii­viis­ti raken­net­tua ratik­ka ja his­si –aluet­ta tulee kaa­voit­taa lisää ja paljon.

Emme pys­ty maa­kun­ta­kaa­van kaut­ta estä­mään kau­pun­ki­ra­ken­teen hajoa­mis­ta, mut­ta voim­me tor­jua sitä tar­joa­mal­la pal­jon lisää asun­to­ja kes­kei­sil­tä pai­koil­ta. Sata­mal­ta vapau­tu­vat alu­eet ovat hyvin ter­ve­tul­lei­ta, mut­ta ne eivät rii­tä. Hel­sin­gin seu­dul­le on tulos­sa 400 000 uut­ta asu­kas­ta. Huo­mat­ta­val­le osal­le täs­tä – ellei jopa pää­osal­le – kan­nat­tai­si tar­jo­ta kau­pun­ki­mai­nen vaih­toeh­to Kehä I:n sisäpuolelta.

Näin myös sääs­te­tään suu­ria luon­toar­vo­ja, sil­lä joka puo­lel­le hajaan­tu­va raken­ta­mi­nen ja sen vaa­ti­mat moot­to­ri­tiet ovat ympä­ris­tö­ar­vo­jen kan­nal­ta huo­noin vaihtoehto.

Kaik­kea ei kan­ta­kau­pun­gis­sa­kaan pidä uhra­ta raken­ta­mi­sen alle. Tii­viis­sä kau­pun­gis­sa on olta­va myös kun­nol­li­set viheralueet.

Niil­le, jot­ka halua­vat asua pien­ta­lois­sa, tulee teh­dä tämä mah­dol­li­sek­si rai­de­ver­kon äärel­lä. Öster­sun­do­min alue on tähän erin­omai­nen. Pien­ta­lo­ja tuli­si raken­taa myös Mar­ja-radan var­rel­le Vantaalle.

80 vastausta artikkeliin “Vaaliohjelmani: Lisää kaupunkia Helsinkiin!”

  1. Mie­les­tä­ni Eläin­tar­han­lah­ti pitäi­si täyt­tää ja raken­taa täy­teen tor­ni­ta­lo­ja. Sen lisäk­si ihmet­te­len kuu­lu­vat siir­to­la­puu­tar­ha­mö­kit kes­kel­le kau­pun­kia. Vir­kis­täy­ty­mi­sa­luei­ta pitää olla, mut­ta ne pitä­vät olla kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten käytössä.

  2. Hyvä tavoi­te. Yksi­kään Vih­reä ei ole mis­sään vie­lä ker­to­nut miten Kehä ykkö­sen sisäl­le saa­daan 400 000 tai edes 100 000 asuk­kaal­le uudet asun­not. Jokais­ta viher­länt­tiä suo­jel­laan samal­la kun vaa­di­taan tii­vis­tä. Ei ihme jos Vih­rei­den uskot­ta­vuus ja sitä kaut­ta gal­lup­suo­sio­kin laskee. 

    Moot­to­ri­tei­tä ei Kehä ykkö­sen sisäl­lä ole sel­lai­sil­la pai­koil­la, että niis­tä oli­si mitään apua. Län­si­väy­lä on sil­lal­la tai aivan meren ran­nas­sa kiin­ni, vai halu­aa­ko vih­reät raken­taa Lapin­lah­den sai­raa­lan ja hau­taus­maan alu­eet? Turun moot­to­ri­tie on nii­ni­kään sillalla/meren ran­nas­sa pien­tä Munk­ki­nie­men pät­kää lukuu­not­ta­mat­ta. Hämeen­lin­nan­väy­lä voi­daaan raken­taa kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si, mut­ta sil­loin kaven­ne­taan Kes­kus­puis­toa. Ker­to­kaa suo­raan jos todel­la sitä ajat­te. Tuusu­lan­tien muut­ta­mi­nen edel­lyt­tä Paki­lan oma­ko­tia­lu­een pur­ka­mis­ta, taas rehel­li­ses­ti ker­to­kaa onko se tavoit­teen­ne. Lah­den­tien muut­ta­mi­nen vaa­ti­si Mal­min hau­taus­maan pääl­le raken­ta­mis­ta. Itä­väy­lä­kin on sil­lal­la ja met­ron vuok­si todel­la kal­lis muut­taa kaupunkibulevardiksi. 

    Äänes­tys­pää­töks­ne tuek­si oli­si hyvä saa­da vih­rei­den sel­keä kan­ta sel­lais­ten aluei­den kuin Talin golf­kent­tä, Kehä ykkö­sen sisäl­lä ole­vat siir­to­la­puu­tar­hat, Kivi­nok­ka, Mus­tik­ka­maa, Kos­ke­lan varik­ko jne muut­ta­mi­ses­ta asun­toa­lueik­si. Noil­la alueil­la on aitoa poten­ti­aa­lia, joten esit­tä­kää­pä kantanne

  3. Niil­le, jot­ka halua­vat asua pien­ta­lois­sa, tulee teh­dä tämä mah­dol­li­sek­si rai­de­ver­kon äärel­lä. Öster­sun­do­min alue on tähän erinomainen.”

    Tämä toki sopii, jos sen vas­ta­pai­nok­si saa­daan tuo 400 000 asuk­kaan lisäys oike­aan kau­pun­kiin. Mut­ta kan­nat­taa­ko öster­sun­do­mi­lai­sia var­ten raken­taa lähes mil­jar­din met­roa, jota he eivät kui­ten­kaan käy­tä, kos­ka asu­vat lii­tyn­tä­bus­sien var­rel­la ja käy­vät töis­sä autol­la Kehä-Helsingissä?

  4. Mis­tä ja mil­lä aika­vä­lil­lä nämä 400 000 uut­ta asu­kas­ta on tulos­sa ? Miten tämä arvio on saa­tu aikaan ?

    1. Tuo 400 000 on peräi­sin Uuden­maan lii­ton las­kel­mis­ta. Se on enem­män­kin suun­ni­tel­ma kuin ennus­te, sil­lä enem­män­kin tuli­si, jos asun­toi­hin mah­tui­si. Nuo tuli­jat jakau­tu­vat kol­meen. Syn­ty­vyys ylit­tää kuo­le­vuu­den, ulko­mai­nen työ­voi­ma tulee pää­asias­sa Hel­sin­gin seu­dul­la ja elin­kei­no­ra­keb­teen muu­tos tuo muut­to­lin­tu­ja muu­al­ta Suomesta.

  5. KariS: Moot­to­ri­tei­tä ei Kehä ykkö­sen sisäl­lä ole sel­lai­sil­la pai­koil­la, että niis­tä oli­si mitään apua. 

    Esim. Hämeen­lin­nan­väy­län alku­pääs­sä on iso puis­to, joka voi­tai­siin muut­taa asuin- tai työ­paik­ka-alu­eek­si. Puis­to ei ole Hämeen­lin­nan­väy­län vuok­si kovin viih­tyi­sä ja lisä­ki kes­kus­puis­ton lähei­syys tekee sii­tä muu­ten­kin tar­peet­to­man. Ennen kehä 1 ris­teys­tä on Haa­gas­sa ryteik­köä, joka myös voi­daan muut­taa asui­na­lu­eek­si. Hämeen­lin­nan­väy­län muut­ta­mi­nen bule­var­dik­si syö vähän kes­kus­puis­toa, mut­ta se on mie­les­tä­ni pie­ni uhraus. Lah­den­väy­län alku­pääs­sä on pal­jon toi­min­taa, jon­ka voi­si siir­tää muu­al­le ja raken­taa asun­to­ja tilal­le. Hau­taus­maa­ta en oli­si kui­ten­kaan muuttamaan.

  6. Näkö­jään siis tii­vis­tä kan­ta­kau­pun­kia ja oma­ko­tia­luei­ta tämän yti­men ympä­ril­le. Sul­kee­ko tämä mal­li pois nau­ha­kau­pun­git, jois­sa vah­vo­jen jul­ki­sen lii­ken­teen run­ko­lin­jo­jen var­teen voi­si raken­taa uusia tii­vii­tä kau­pun­gi­no­sia? Tämä tar­koit­tai­si siis hyvin kyt­ket­tyä useam­man yti­men metropolia.

    Yksi esi­tet­ty huo­li oli kau­pun­ki­ra­ken­teen hajoa­mi­nen. Nau­ha­kau­pun­git voi­si­vat olla vähem­män hajon­nei­ta kuin suu­ri oma­ko­ti­vyö­hy­ke ydin­kes­kus­tan ympärillä.

    Oma­ko­tia­lueil­la jouk­ko­lii­ken­ne hävi­ää hel­pos­ti käte­vyy­des­sä yksi­tyi­sau­toi­lul­le. Jos tavoit­tee­na on vähen­tää moot­to­rii­eve­toi­suu­teen sir­ty­mis­tä, oli­si­ko jouk­ko­lii­ken­ne­ve­toi­nen nau­ha­kau­pun­ki toi­mi­vam­pi malli?

  7. KKK: Mie­les­tä­ni Eläin­tar­han­lah­ti pitäi­si täyt­tää ja raken­taa täy­teen tor­ni­ta­lo­ja. Sen lisäk­si ihmet­te­len kuu­lu­vat siir­to­la­puu­tar­ha­mö­kit kes­kel­le kau­pun­kia. Vir­kis­täy­ty­mi­sa­luei­ta pitää olla, mut­ta ne pitä­vät olla kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten käytössä.

    Tota, vihe­ra­luei­ta­kin tulee toki tar­kas­tel­la kriit­ti­ses­ti, mut­ta tämä kan­nat­taa rat­koa niin päin että gryn­da­taan ne huo­not vihe­ra­lu­eet eli mota­rien var­sien lii­ken­ne­vih­reät. Saa­daan lisää asun­to­ja, viih­tyi­säm­mät kadut, ja ne vihe­ra­lu­eet­kin on aidos­ti rau­hal­li­sia kun nii­tä suo­jaa talo­ri­vi lii­ken­teel­tä. Esi­mer­kik­si Mec­he­li­nin­ka­tu ja puis­tot talo­jen takana.

    Tämä kart­ta­ku­va demon­stroi hyvin http://goo.gl/maps/g0IDg Ylhääl­lä Talin siir­to­la­puu­tar­ha. Voi­si sii­nä olla puis­to­kin Pitä­jän­mäen tar­pei­siin, mut­ta eikö se nyt oli­si yksin­ker­tai­sem­paa vain ava­ta sitä siir­to­la­puu­tar­haa enem­män ylei­söl­le? Siis kun minus­ta vihe­ra­lui­den pitäi­si mie­luum­min olla sem­moi­sia että siel­lä on ihmi­siä ja toi­min­taa, mikä aika luon­te­vas­ti on jon­kin­lais­ta vil­je­lyä. Vrt. esim. samal­la kar­tal­la ole­va viher­länt­ti Talin­ran­nan ja Munk­ki­vuo­ren välis­sä. Voi sitä puis­tos­sa gol­fia­kin pela­ta, vie vaan kovin pal­jon tilaa.

    Samal­la kar­tal­la näkyy että sen lisäk­si että Turun­väy­lä vie val­ta­vas­ti tilaa lii­ken­ne­vih­rei­neen, se myös vie sitä mah­dol­li­sim­man han­ka­las­sa pai­kas­sa, eli on muu­ri Munk­ki­vuo­ren ja Munk­ki­nie­men välis­sä. Huo­pa­lah­den­tie alku­pääl­tään taas ei ole niin paha este, mut­ta leve­nee mota­ri­mai­sek­si ja ikä­väk­si. Var­sin­kin kol­mio­ris­teys Turun­väy­län kans­sa on tilan­käy­töl­tään absur­di. Ja hie­man poh­joi­sem­pa­na Munk­ki­vuo­ren osta­ria vas­ta­pää­tä nur­mi­kent­tä, joka alun­pe­rin muu­ten lie­nee Smith-Pol­vi­sen liit­ty­mä­va­raus, osa­na Moot­to­ri­ka­tua E2 Munk­ki­nie­mi — Kylä­saa­ri, http://aulis.sange.fi/~otso/stuff/smith-polvinen/Smith-Polvinen-II_E2-Munkkiniemi-Kyl%c3%a4saari.pdf

    Noil­le katuo­suuk­sil­le pitäi­si teh­dä lisää huo­pa­lah­den­tie­tä mota­rin sijaan, samal­la sai­si luon­te­vas­ti rati­kan Munk­ki­vuo­reen ja Pitä­jän­mäel­le. Viral­li­nen vas­taus on Pasi­lan­väy­län tun­ne­li, eli ihan sitä samaa Smith-Pol­vis­ta, mut­ta maan alla. Isoin ongel­ma sii­nä on se että toden­nä­köi­ses­ti tuos­ta ei seu­raa edes isoa tyh­jää kel­la­ria mal­liin Munk­ki­vuo­ren met­roa­se­ma; tai sano­taan vaik­ka näin, ELYl­lä eli val­tiol­la ei ole rahaa edes suun­ni­tel­la sitä. Tämä sano­taan byrok­roa­tik­si niin että “han­ke on siir­ty­nyt 2020-luvul­le”, eli suo­mek­si mitään ei teh­dä käy­tän­nös­sä kos­kaan ja kaik­ki muu­kin kehit­tä­mi­nen ratik­ka mukaan lukien seisoo.

  8. KariS: oli­si hyvä saa­da vih­rei­den sel­keä kan­ta sel­lais­ten aluei­den kuin Talin golf­kent­tä, Kehä ykkö­sen sisäl­lä ole­vat siir­to­la­puu­tar­hat, Kivi­nok­ka, Mus­tik­ka­maa, Kos­ke­lan varik­ko jne muut­ta­mi­ses­ta asun­toa­lueik­si. Noil­la alueil­la on aitoa potentiaalia,

    Lisäi­sin näi­hin tur­hak­kei­siin vie­lä Lin­nan­mäen huvi­puis­ton. Siel­lä on toi­min­taa vapus­ta syys­kuu­hun, suu­rim­man osan vuo­des­ta alue on sul­jet­tu, eikä sii­tä ole iloa edes city­ka­neil­le. Alue on myös käy­nyt ankean ahtaak­si, kun joka vuo­si pitää raken­taa uusia ”här­ve­lei­tä” asiak­kai­den viih­dyk­keek­si. Toi­min­taa pyö­rit­tä­vä Las­ten­päi­vän Sää­tiö halu­aa taas loh­kais­ta lisää maa­ta vie­rei­ses­tä Lenininpuistosta.

    Huvi­puis­to pitäi­si siir­tää muu­al­le ja kaa­voit­taa tilal­le asui­na­lue. Mäel­le voi­si raken­taa pie­nen pit­to­res­kin kuk­ku­la­kau­pun­gin, jol­lai­sia näkee mm. Poh­jois-Ita­lias­sa. Kau­pun­gin nimi­kin on jo val­mii­na. Alue voi­si olla koko­naan auto­ton, park­ki­pai­kat voi sijoit­taa kal­lion sisään. Talot läm­piäi­si­vät perus­kal­lion maa­läm­möl­lä. Kuk­ku­lal­le mah­tui­si hyvin­kin 50 000 km².

    Huvi­puis­ton pie­nem­mät karusel­lit ja kaba­ree­teat­te­rin voi­si siir­tää Töö­lön­lah­del­le Rau­ta­tie­a­se­man taka­pi­hal­le. Sin­ne voi­si luo­da Köö­pen­ha­mi­nan Tivo­lin kal­tai­sen kansanpuiston.
    Maa­il­man­pyö­rän voi­si pys­tyt­tää Lon­toon mal­liin veden pääl­le, Hes­pe­rian bule­var­din päät­teek­si, näky­mät kan­ta­kau­pun­kiin oli­si­vat upeat. Sitä voi­si käyt­tää tal­vel­la­kin, jos kon­do­lit katetaan.

    Moder­nim­mat isot kie­put­ti­met ja ylö­sa­lai­sin­lait­teet voi sijoit­taa vaik­ka­pa Espoo­seen Sere­nan vie­reen, jos­sa on jo vesiliukumäet.

    Lin­nan­mä­ki on nos­tal­gi­aa, jos­ta aika on men­nyt ohi. Kau­pun­gin kas­vaes­sa ja maan­käy­tön tehos­tues­sa niin sano­tus­ti ”vää­räs­sä pai­kas­sa” sijait­se­via toi­min­to­ja jou­du­taan usein siir­tä­mään kau­em­mak­si kes­kus­tas­ta, vii­mek­si mm. Jät­kä­saa­ren sata­ma. Euroo­pan vii­mei­sen pui­sen vuo­ris­to­ra­dan voi museoi­da tai kat­taa sen lasil­la kuk­ku­la­kau­pun­gin kasvihuoneeksi.

  9. Toi­ses­sa vies­tis­sä ja pamfle­tis­sa kir­joi­tat 400.000 uudes­ta hel­sin­ki­läi­ses­tä, ja täs­sä taas että pää­akau­pu­ki­seu­tu saa 400.000 uut­ta asu­kas­ta. mihin ne lop­pu­jen lopul­ta tule­vat? Ja mil­loin? Eikö­hän rea­lis­mi ole sitä että vain n 200.000 saa­daan kehä­kol­mo­sen sisä­puo­lel­le ja loput 200.000 jää ulkouolelle? 

    Toi­nen asia on, että mil­lai­nen lin­ja Vih­reil­lä pk-seu­dul­la on uusia tor­ni­ta­lo­hank­kei­ta koh­taan? Medias­sa käy­dys­sä kes­kus­te­lus­sa tie­tyt poli­tii­kas­sa muka­na ole­vat, sekä ark­ki­teh­dit ja muut kau­pun­ki­suun­ni­te­lun asian­tun­ti­jat torp­paa­vat ja hauk­ku­vat nii­tä perin­tei­seen tyy­liin suu­ruu­den­hul­luik­si, ja että tor­ni­ta­lot eivät sovi tän­ne, oikeas­taan mihin­kään ym. Hank­kei­den kan­nat­ta­jia hau­ku­taan byro­kraa­teik­si, mil­loin gryn­de­rei­den lel­li­keik­si ja raha­val­lan pal­vo­jik­si? Olen ymmär­tä­nyt että sinä Osmo et ole näi­den vas­ta­ran­nan­kiis­kien jou­kos­sa, mut­ta miten on puo­lu­ee­si mui­den nimek­käi­den ehdok­kai­den kan­ta? Eri­to­ten Espoosn osal­ta kiin­nos­tai­si. Ymmär­rän että Espoos­sa tor­ni­ta­lo­ja ym urbaa­nia ilmiöi­tä vas­tus­ta­vat perin­tei­ses­ti pie­net kon­ser­va­tii­vi­set puo­lu­eet kuten KD, RKP, Kesk, PS, ja Sit, kun taas Kok ja SDP sei­voat nii­den taka­na. Mut­ta hajaan­tu­vat­ko mie­li­pi­teet vih­rei­den kohdalla? 

    Tor­ni­ta­lot eivät ole minul­le henk koh­tai­ses­ti mikään kuo­le­man­va­ka­va asia, niil­lä ei rat­kais­ta mitään asun­to­tuo­tan­non ongel­mia, mut­ta ne ovat taval­laan mit­ta­ri sil­le miten myön­tei­ses­ti halu­taan suh­tau­tua urbaa­niin raken­ta­mi­seen yli­pään­sä, halu­taan­ko jotain uut­ta vai jää­dään­kö tui­jot­ta­maan van­haa, hai­kail­len van­ho­jen hyvien aiko­jen perään?

  10. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Nuo tuli­jat jakau­tu­vat kol­meen. Syn­ty­vyys ylit­tää kuo­le­vuu­den, ulko­mai­nen työ­voi­ma tulee pää­asias­sa Hel­sin­gin seu­dul­la ja elin­kei­no­ra­keb­teen muu­tos tuo muut­to­lin­tu­ja muu­al­ta Suomesta. 

    Perin­tei­nen opis­ke­li­joi­den muut­to Hel­sin­kiin on kai myös yksi mer­kit­tä­vä kanava.

    Pie­ni yksi­tyis­koh­ta: Elin­kei­no­ra­ken­teen ei tar­vit­se muut­tua, vaan jo pysy­vä pää­kau­pun­kis­ta­tus ja maan suu­rim­pa­na taa­ja­ma­na olo vetää auk­kai­ta Hel­sin­gin seudulle.

  11. tpyy­luo­ma: Tota, vihe­ra­luei­ta­kin tulee toki tar­kas­tel­la kriit­ti­ses­ti, mut­ta tämä kan­nat­taa rat­koa niin päin että gryn­da­taan ne huo­not vihe­ra­lu­eet eli mota­rien var­sien lii­ken­ne­vih­reät. Saa­daan lisää asun­to­ja, viih­tyi­säm­mät kadut, ja ne vihe­ra­lu­eet­kin on aidos­ti rau­hal­li­sia kun nii­tä suo­jaa talo­ri­vi lii­ken­teel­tä. Esi­mer­kik­si Mec­he­li­nin­ka­tu ja puis­tot talo­jen takana.

    Samaa miel­tä, mut­ta luu­len­pa että nuo toi­men­pi­teet eivät vain rii­tä 400 000 uuden ihmi­sen asuttamiseksi. 

    tpyy­luo­ma: Voi­si sii­nä olla puis­to­kin Pitä­jän­mäen tar­pei­siin, mut­ta eikö se nyt oli­si yksin­ker­tai­sem­paa vain ava­ta sitä siir­to­la­puu­tar­haa enem­män yleisölle?

    En tie­dä ovat­ko nuo siir­to­la­puu­tar­hat kau­hean viih­tyi­siä paik­ko­ja oles­kel­la, jos siel­tä ei omis­ta mök­kiä. Ehkä­pä idea voi­si toi­mia, jos sin­ne kes­kel­le raken­nat­tai­sin esim. kai­kil­le avoin kahvila.

  12. tpyy­luo­ma: Tota, vihe­ra­luei­ta­kin tulee toki tar­kas­tel­la kriit­ti­ses­ti, mut­ta tämä kan­nat­taa rat­koa niin päin että gryn­da­taan ne huo­not vihe­ra­lu­eet eli mota­rien var­sien liikennevihreät. 

    Tuo vih­rei­den mär­kä uni moot­to­ri­tei­den kave­ta­mi­ses­ta ei ole rat­kai­su 400 000 uuden ihmi­sen asut­ta­mi­sek­si Kehä ykkö­sen sisäl­le jota aina­kin Säre­lä blo­kis­saan vaa­tii, ja voi­daan siis lukea vih­rei­den vaalilupaukseksi.

    Kuten omas­sa kom­men­tis­sa­ni tote­sin, lii­an vai­kea ja kal­lis rat­kai­su ja mones­sa koh­taa syö vih­reil­le aiem­min “pyhiä” vihe­ra­luei­ta (kuten Keskuspuistoa).

    tpyy­luo­ma Talin siir­to­la­puu­tar­ha. Voi­si sii­nä olla puis­to­kin Pitä­jän­mäen tar­pei­siin, mut­ta eikö se nyt oli­si yksin­ker­tai­sem­paa vain ava­ta sitä siir­to­la­puu­tar­haa enem­män ylei­söl­le? Siis kun minus­ta vihe­ra­lui­den pitäi­si mie­luum­min olla sem­moi­sia että siel­lä on ihmi­siä ja toi­min­taa, mikä aika luon­te­vas­ti on jon­kin­lais­ta viljelyä.

    Onko todel­la­kin tar­peen suo­jel­la muu­ta­man hyvä­osai­sen vil­je­ly­har­ras­tus­ta? Siir­to­la­puu­tar­hoil­le löy­tyy hel­pos­ti kor­vaa­via aluei­ta mm. Hal­tia­lan ja Tuo­ma­rin­kar­ta­non pel­loil­ta, Kehä ykkö­sen sisäl­lä ne vain syö­vät tilaa ja hajaut­ta­vat kaupunkirakennetta. 

    Kom­ment­ti­si kuvaa juu­ri sitä jokai­sen viher­län­tin suo­je­lua min­kä vuok­si vih­rei­den­kin todel­li­nen toi­min­ta on koko ajan kiih­dyt­tä­nyt Nur­mi­jär­vi-ilmiö­tä. Kau­niis­ta puheis­ta pitäi­si nyt siir­tyä konkretiaan.

  13. Olen itse asket­tain muut­ta­nut koh­ta­lai­sen kokoi­seen englan­ti­lai­seen huip­pu­yli­opis­to­kau­pun­kiin (kv-ran­kin­geis­sa aika lahel­la abso­luut­tis­ta huip­pua), jon­ka kaa­va on kes­kiai­kai­nen ja raken­nus­kan­ta ja kadut sita vas­taa­via. Hel­sin­ki­lai­sel­le tuli tay­del­li­se­na ylla­tyk­se­na miten eri lail­la ko. kysy­myk­sen voi rat­kais­ta. Taal­la ei nimit­tain ole sel­lai­sia pie­nia vihe­ra­luei­ta kuten aiem­min mai­nit­tu Leni­nin­puis­to oikeas­taan ollen­kaan, eika kukaan tun­nu sel­lai­sia kai­paa­van­kaan. Sen sijaan on muu­ta­mia aivan val­ta­via, hyvin hoi­det­tu­ja puis­to­ja — jot­ka todel­la ovat puis­to­ja, eivat­ka puo­li­met­sia, kuten Kes­kus­puis­to. Talo­jen valis­sa ei myos­kaan ole tyh­jaa, muka­vih­re­aa tilaa ker­ta kaik­ki­aan lain­kaan, kuten vaik­ka­pa Haa­gas­sa, jos­sa jokai­nen talo on raken­net­tu kir­veen kan­ta­man paa­han naapurista. 

    Vaik­ka olen aiem­min­kin pita­nyt hel­sin­ki­lais­ta tapaa lait­taa joka paik­kaan pie­nia nur­mi­kent­tia tai puis­to­ja tai nau­ret­ta­via pusi­koi­ta vahan hol­mo­na, vas­ta taal­la minul­le on val­jen­nut miten aalio­mai­sia ne todel­la ovat. Kukaan ei kay­ta nii­ta Hel­sin­gis­sa mihin­kaan (TJEU: Haka­maen­tien ja Man­ner­hei­min­tien ris­teys) — ja mika type­rin­ta, ne ovat puo­let vuo­des­ta kayt­to­kel­vot­to­mia. Haa­gas­sa asu­nee­na tay­tyy sanoa etta valeh­te­li­sin jos sanoi­sin kos­kaan nah­nee­ni jon­kun kayt­ta­van talon­sa pihaa — mut­ta sil­ti joka paik­kaan tay­tyy lait­taa sel­lai­nen, kos­ka viih­tyi­syys (?!?). Taal­la nai­ta ei luon­nol­li­ses­ti ole var­sin­kaan kau­pun­gin yti­mes­sa (jos­sa talois­ta aika iso osa on 1800-lukua van­hem­pia), mut­ta ei myos­kaan lahio­alueil­la, jot­ka ovat juu­ri sita tii­viis­ti raken­net­tua town­house-aluet­ta, jota tas­sa­kin blo­gis­sa on usein kaivattu.

    Sum­ma sum­ma­rum: aika hel­ve­tin iso vir­he skan­di­naa­vi­ses­sa kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa ovat “vihe­ra­lu­eet” ja park­ki­ken­tat. Ensim­mai­set ovat vii­me kades­sa tur­hia, jal­kim­mai­set eivat kuu­lu kaupunkiin.

  14. KKK: Samaa miel­tä, mut­ta luu­len­pa että nuo toi­men­pi­teet eivät vain rii­tä 400 000 uuden ihmi­sen asuttamiseksi. 

    KSV:n las­kel­ma, toki alus­ta­va, oli yhdes­sä vai­hees­sa että suu­rin piir­tein Kehä I tasol­le gryn­daa­mal­la mota­rin­var­ret sai­si noin 11 mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä taloa Hel­sin­gis­sä. Ne on aika laa­jo­ja aluei­ta reu­noil­ta­kin johon ei voi käy­tän­nös­sä raken­taa kos­ka mota­ri, esim. Vii­kin­ran­nas­ta suu­ri osa.

    11 mil­joo­naa ker­ros­ne­liö­tä oli­si noin 9,5 mil­joo­naa asuin­ne­liö­tä, eli 250 000 — 300 000 asu­kas­ta riip­puen vähän pal­jon las­kee per asu­kas tilaa. Eli ei tämä nyt ihan täl­lä yksi­nään rat­kea, mut­ta mikä tahan­sa muu esi­tet­ty rat­kai­su on kyl­lä näper­te­lyä tähän verrattuna.

    Käy­tän­nös­sä kaik­kea ker­roas­laa ei tie­ten­kään käy­tet­täi­si pelk­kään asuin­ra­ken­ta­mi­seen, ihan jo lii­ken­teel­li­sis­tä syis­tä toi­mi­ti­lo­jen on hyvä olla lii­ken­ne­väy­län var­rel­la ja nor­mien takia se on hel­pom­paa ihan ekas­sa talos­sa. Täs­sä voi­si aja­tel­la sem­moi­sia vaih­to­ja, että nykyi­siä toi­mi­ti­la-aluei­ta muu­tet­tai­siin asun­noik­si samal­la kun teh­dään uusia toi­mi­ti­lo­ja. Esi­mer­kik­si se toimisto/teollisuusalue Käpy­län ase­man vie­res­sä kor­vat­tai­siin toi­mi­ti­loil­la jat­ke­tun Mäke­län­ka­dun varteen.

  15. Asun­to­jen lisäk­si tar­vi­taan myös työ­paik­ka-aluei­ta, ohjel­mas­sa oli­si syy­tä ota­ta myös sii­hen kantaa. 

    Hel­sin­gin yli­opis­to­jen ja amk:n koon pie­nen­tä­mi­nen ja kehi­tys­ra­ho­jen ohjaa­mi­nen muil­le yli­opis­to­paijk­ka­kun­nil­le oli­si hyvää alue­po­li­tiik­kaa ja kehit­täi­si aluei­den käyttöä.

  16. KariS: Onko todel­la­kin tar­peen suo­jel­la muu­ta­man hyvä­osai­sen vil­je­ly­har­ras­tus­ta? Siir­to­la­puu­tar­hoil­le löy­tyy hel­pos­ti kor­vaa­via aluei­ta mm. Hal­tia­lan ja Tuo­ma­rin­kar­ta­non pel­loil­ta, Kehä ykkö­sen sisäl­lä ne vain syö­vät tilaa ja hajaut­ta­vat kaupunkirakennetta.

    Tämä ei Kari herä­tä minus­sa mitään isom­pia tun­tei­ta. Ihan vil­je­ly­pals­tat on kyl­lä joil­le­kin pie­ni­tu­loi­sil­le tär­kei­tä. Siis minä ope­roin sem­moi­sel­la ole­tuk­sel­la, että jos esi­mer­kik­si Talin siir­to­la­puu­tar­ha lak­kau­tet­tai­siin niin tilal­le tuli­si ihan nor­maa­li puis­to, ja en oikein ymmär­rä mik­si nur­mi­kent­tä on parem­pi kuin vil­je­ly­kent­tä. Sinä taas ilmei­ses­ti (?) ope­roit sem­moi­sel­la ole­tuk­sel­la että tilal­le tuli­si talo­ja, ja minus­ta nyt puhu­taan eri asias­ta, ei lähi­puis­toa voi siir­tää Hal­tia­lan pelloille.

    En ole sitä miel­tä että jokai­nen viherplänt­ti pitää jät­tää raken­ta­mat­ta, eikä ole kukaan mukaan tun­te­ma­ni, kos­ka jos oli­si niin vas­tus­tai­si ihan mitä tahan­sa raken­ta­mis­ta: aina sin­ne jotain pus­kaa jää alle. Mut­ta en minä nyt sem­mois­ta aja että asval­toi­daan kai­ki puis­tot kun ei ole pak­ko ja tar­koi­tus on teh­dä sekä enem­män että parem­paa kau­pun­kia. Edel­leen­kin, jos Hel­sin­ki oli­si raken­net­tu samal­la tehok­kuu­del­la kuin Alp­pi­har­jun perus­pii­ri (Alp­pi­la ja Alp­pi­har­ju), niin Hel­sin­gin raja kul­ki­si Munk­ki­nie­mi-Haa­ga-Ilma­la-Ara­bia lin­jaa, ja sii­tä Hel­sin­gis­tä kol­man­nes oli­si vihe­ra­luet­ta. Kuvan kera: http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/06/04/kaupunkirakentamisen-laillistaminen/

    Se raken­nus­te­hok­kuus täs­sä on olen­nais­ta, ja sii­nä muu­ten kor­keus ei ole niin kovin olen­nais­ta. Sen lisäk­si lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä toi­mii pal­jon parem­min jos raken­ta­mi­sen on lii­ken­ne­väy­lien var­rel­la, eikä jos­sain umpi­ku­jas­sa niis­tä kilo­met­rin pääs­sä kes­kel­lä met­sää. Lähiö­ra­ken­ta­mi­nen hoi­ti lii­ken­teen hait­to­ja niin että ihmi­set vie­tiin mah­dol­li­sim­man kau­as­sa lii­ken­ne­väy­lil­tä, urbaa­nim­pi vaih­toeh­to on teh­dä lii­ken­ne­väy­lis­tä sel­lai­sia että niis­tä on vähem­män haittaa.

  17. KariS:
    Hyvä tavoi­te. Yksi­kään Vih­reä ei ole mis­sään vie­lä ker­to­nut miten Kehä ykkö­sen sisäl­le saa­daan 400 000 tai edes 100 000 asuk­kaal­le uudet asun­not. Jokais­ta viher­länt­tiä suo­jel­laan samal­la kun vaa­di­taan tii­vis­tä. Ei ihme jos Vih­rei­den uskot­ta­vuus ja sitä kaut­ta gal­lup­suo­sio­kin laskee. 

    Moot­to­ri­tei­tä ei Kehä ykkö­sen sisäl­lä ole sel­lai­sil­la pai­koil­la, että niis­tä oli­si mitään apua. Län­si­väy­lä on sil­lal­la tai aivan meren ran­nas­sa kiin­ni, vai halu­aa­ko vih­reät raken­taa Lapin­lah­den sai­raa­lan ja hau­taus­maan alu­eet? Turun moot­to­ri­tie on nii­ni­kään sillalla/meren ran­nas­sa pien­tä Munk­ki­nie­men pät­kää lukuu­not­ta­mat­ta. Hämeen­lin­nan­väy­lä voi­daaan raken­taa kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si, mut­ta sil­loin kaven­ne­taan Kes­kus­puis­toa. Ker­to­kaa suo­raan jos todel­la sitä ajat­te. Tuusu­lan­tien muut­ta­mi­nen edel­lyt­tä Paki­lan oma­ko­tia­lu­een pur­ka­mis­ta, taas rehel­li­ses­ti ker­to­kaa onko se tavoit­teen­ne. Lah­den­tien muut­ta­mi­nen vaa­ti­si Mal­min hau­taus­maan pääl­le raken­ta­mis­ta. Itä­väy­lä­kin on sil­lal­la ja met­ron vuok­si todel­la kal­lis muut­taa kaupunkibulevardiksi. 

    Aloi­te­taan­pa sit­ten tämän asian sel­vit­tä­mi­nen. Tääl­tä voi käy­dä lunt­taa­mas­sa lisää: http://www.sarela.fi/kaupunkimotareista-kaupunkiin/

    Hel­sin­gis­sä on kehä I:n sisä­puo­lel­la 35 kilo­met­riä mota­ria tai kaupunkimotaria. 

    Jos noi­den var­teen onnis­tuu raken­ta­maan molem­min puo­lin yhden talo­ri­vin, niin saa­daan lisää asun­to­ja noin 1700 asuk­kaal­le per kilo­met­ri. Yhteen­sä noin 60 000 asukkaalle. 

    Jos noi­den var­teen onnis­tuu raken­ta­maan tii­viis­ti sadan met­rin etäi­syy­del­le molem­mil­le puo­lil­le, mah­tuu noi­den mota­rei­den var­sil­le 8000 asu­kas­ta per kilo­met­ri. Eli asun­to­ja tulee yhteen­sä 280 000 asuk­kaal­le. (Tämä ei toki toteu­du kaik­kial­la, mut­ta antaa jotain osviit­taa sii­tä kuin­ka isois­ta asu­kas­mää­ris­tä on kyse). 

    Moot­to­ri­tien leveys on tyy­pil­li­ses­ti noin 100m. Man­ner­hei­min­tie ja Mäke­län­ka­tu ovat noin 30m levei­tä. Suun­ni­tel­lut bule­var­dit ovat levey­del­tään noin 50m. Mer­kit­tä­vä osa tar­vit­ta­vas­ta tilas­ta saa­daan siis ihan jo sii­tä kun moot­to­ri­tie pure­taan ja muu­te­taan isok­si kaduksi. 

    Noi­den lisäk­si löy­tyy sel­lai­sia täy­den­nys­ra­ken­nus­koh­tei­ta kuin Hert­to­nie­men teol­li­suusa­lue (1 km²) ja Roi­hu­pel­lon teol­li­suusa­lue (1 km²), jot­ka tii­viis­ti raken­ta­mal­la saa­daan asun­to­ja noin 50000 asuk­kaal­le (+ työ­pai­kat); tii­viis­ti tar­koit­taa täs­sä Puna­vuo­ren ja Har­jun rakennustehokkuutta.

  18. KariS: Tuo vih­rei­den mär­kä uni moot­to­ri­tei­den kave­ta­mi­ses­ta ei ole rat­kai­su 400 000 uuden ihmi­sen asut­ta­mi­sek­si Kehä ykkö­sen sisäl­le jota aina­kin Säre­lä blo­kis­saan vaa­tii, ja voi­daan siis lukea vih­rei­den vaalilupaukseksi.

    Haluai­sit­ko ker­toa, mis­sä päin blo­gia­ni sanon noin? Link­ki oli­si kiva. 

    Omas­ta mie­les­tä­ni olen sano­nut, että seu­raa­vat 400 000 asu­kas­ta tulee sijoit­taa mah­dol­li­sim­man lähel­le kan­ta­kau­pun­kia ja että mah­dol­li­sim­man suu­ri osa näis­tä tuli­si saa­da kehä I:n sisäpuolelle. 

    Esi­mer­kik­si tääl­lä: http://www.sarela.fi/minkalaisen-helsingin-mina-haluan/

    Hel­sin­gin seu­dul­la varau­du­taan run­saan 400 000 asuk­kaan kas­vuun vuo­teen 2035 mennessä…Haluan Hel­sin­kiin pal­jon lisää asun­to­ja lähel­le Hel­sin­gin keskustaa…Minun Hel­sin­gis­sä­ni raken­ne­taan kehä I:n sisä­puo­lel­le asun­to­ja 250 000 asuk­kaal­le seu­raa­vien 25 vuo­den aikana”

  19. KariS:
    Hyvä tavoi­te. Yksi­kään Vih­reä ei ole mis­sään vie­lä ker­to­nut miten Kehä ykkö­sen sisäl­le saa­daan 400 000 tai edes 100 000 asuk­kaal­le uudet asunnot. 

    En tie­dä kysei­sen blo­gis­tin puo­lue­kan­nas­ta, mut­ta seu­raat­ko blo­gia “Nel­jä­sa­taa­tu­hat­ta”? Toki tähän men­nes­sä “asu­tet­tu” on vas­ta 12800, mut­ta hyvä alku sekin on.

  20. tpyy­luo­ma: Edel­leen­kin, jos Hel­sin­ki oli­si raken­net­tu samal­la tehok­kuu­del­la kuin Alp­pi­har­jun perus­pii­ri (Alp­pi­la ja Alp­pi­har­ju), niin Hel­sin­gin raja kul­ki­si Munk­ki­nie­mi-Haa­ga-Ilma­la-Ara­bia lin­jaa, ja sii­tä Hel­sin­gis­tä kol­man­nes oli­si viheraluetta.

    Alp­pi­la on muu­ten osa Alp­pi­har­jun kau­pun­gin­osaa, ei eril­li­nen kaupunginosa.

  21. Mik­ko Säre­lä:

    Hel­sin­gin seu­dul­la varau­du­taan run­saan 400 000 asuk­kaan kas­vuun vuo­teen 2035 mennessä…Haluan Hel­sin­kiin pal­jon lisää asun­to­ja lähel­le Hel­sin­gin keskustaa…Minun Hel­sin­gis­sä­ni raken­ne­taan kehä I:n sisä­puo­lel­le asun­to­ja 250 000 asuk­kaal­le seu­raa­vien 25 vuo­den aikana”

    OK muis­tin tuon 400 000 vää­rin, mut­ta ker­ro nyt ihmees­sä min­ne nuo 250 000 uut­ta asu­kas­ta Kehä ykkö­sen sisäl­lä sijoitetaan.

    Vaik­ka kuin­ka vään­ne­tään niin kau­pun­ki­mo­ta­reil­le saa kor­kein­taa 70–80 000 (siis jos jäte­tään Kes­kus­puis­to ja ne hau­taus­maat rau­haan sekä sil­to­jen vie­rus­tat täyttämättä. 

    Tavoi­te on hyvä, mut­ta pitää pys­tyä uskal­taa myös ker­toa mitä aluei­ta tar­vi­taan jot­ta tavoit­tee­seen päästään.

  22. tpyy­luo­ma: Tämä ei Kari herä­tä minus­sa mitään isom­pia tun­tei­ta. Ihan vil­je­ly­pals­tat on kyl­lä joil­le­kin pie­ni­tu­loi­sil­le tär­kei­tä. Siis minä ope­roin sem­moi­sel­la ole­tuk­sel­la, että jos esi­mer­kik­si Talin siir­to­la­puu­tar­ha lak­kau­tet­tai­siin niin tilal­le tuli­si ihan nor­maa­li puis­to, ja en oikein ymmär­rä mik­si nur­mi­kent­tä on parem­pi kuin vil­je­ly­kent­tä. Sinä taas ilmei­ses­ti (?) ope­roit sem­moi­sel­la ole­tuk­sel­la että tilal­le tuli­si talo­ja, ja minus­ta nyt puhu­taan eri asias­ta, ei lähi­puis­toa voi siir­tää Hal­tia­lan pelloille.

    Tuo Talin alue on hyvä esi­merk­ki. Tol­kut­to­man iso golf­kent­tä, vie­res­sä siir­to­la­puu­tar­ha, ja kaik­ki vähin­tään­kin hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la. Sin­ne ne Town­house talot pitää sijoit­taa, ei jon­ne­kin Öster­sun­do­miin jos­sa kukaan ei sel­lai­sia tule osta­maan. Talis­sa riit­tää maa­ta puis­tok­si­kin ihan riit­tä­miin vaik­ka raken­ne­tai­siin talojakin.

    Sama kos­kee ties­tys­ti kaik­kia mui­ta­kin Kehän sisä­puo­lel­la ole­via siir­to­la­puu­tar­ho­ja jot­ka nyt ovat käy­tän­nös­sä sul­je­tun pie­nen pii­rin hal­lus­sa. Jos jak­se­taan juris­ta muus­ta maan tyh­jä­käy­tös­tä (pysä­köin­ti jne), niin ei saa unoh­taa tuol­lai­sia har­vo­jen etuoi­keu­tet­tu­jen käyt­tä­miä hehtaareja. 

    Kun nyt kaa­voi­te­taan uusia siir­to­la­puu­tar­ha-eluei­ta Suu­ta­ri­laan, Paki­laan jne. niin samal­la oli­si hyvä tilai­suus siir­tää nämä asu­mi­sel­le erin­omai­sel­la pai­kal­la ole­vat pals­tat sinne.

  23. KariS: OK muis­tin tuon 400 000 vää­rin, mut­ta ker­ro nyt ihmees­sä min­ne nuo 250 000 uut­ta asu­kas­ta Kehä ykkö­sen sisälläsijoitetaan.

    Vaik­ka kuin­ka vään­ne­tään niin kau­pun­ki­mo­ta­reil­le saa kor­kein­taa 70–80 000 (siis jos jäte­tään Kes­kus­puis­to ja ne hau­taus­maat rau­haan sekä sil­to­jen vie­rus­tat täyttämättä. 

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to on sano­nut, että kau­pun­ki­mo­ta­rei­den tilal­le saa raken­net­tua sen 200 000 asu­kas­ta, kuten Pyy­luo­ma tuos­sa yllä mai­nit­see. Pidän tätä ihan perus­tel­tu­na, var­sin­kin kun käy­te­tyt tont­ti­te­hok­kuu­det ovat koh­tuul­li­sen alhai­sia. (1,5–2 luok­kaa, kun kan­ta­kau­pun­gis­sa pyö­ri­tään 2,5–4,5 tienoilla). 

    40 000 on jo yleis­kaa­voi­tet­tu Jät­kä­saa­reen, Kala­sa­ta­maan ja Kruunuvuorenrantaan. 

    Jos sit­ten jat­ke­taan pie­nem­mil­lä puroil­la, niin Män­ty­mäen ken­täl­le saa muu­ta­man tuhat­ta asu­kas­ta, Paciuk­sen­ka­dun ja Huo­pa­lah­den­tien var­teen noin 5000–10000. Taliin saa 10000–15000 asu­kas­ta ja hie­non puis­ton. Munk­ki­vuo­ren ratik­ka voi­daan vetää suo­raan uuden asui­na­lu­een läpi Pitä­jän­mä­keen. Mäke­län­ka­dul­le Pasi­lan ja Käpy­län väliin pari tuhatta. 

    Vii­kin­ran­taan saa noin 10000–15000 asu­kas­ta, kun se raken­ne­taan tii­viis­ti. Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to esit­tää sen raken­ta­mis­ta 70-luku­lai­sen lähiön tehokkuudella. 

    Man­ner­hei­min­tien var­teen Töö­lön tul­lis­ta poh­joi­seen sai­si var­mas­ti muu­ta­man tuhat­ta asu­kas­ta lisää. 

    Sii­nä tai­taa olla jo mel­kein 300 tuhat­ta asu­kas­ta. Eikä tar­vin­nut edes kos­kea hie­noi­hin puis­toi­hin. Lii­ken­ne­vih­re­ää kyl­lä raken­ne­taan melkoisesti.

  24. Talin koh­dal­la mus­ta suu­rin ongel­ma on se Talin urhei­lu­puis­to tms., siis se met­sä heti sii­nä Munk­ki­vuo­ren poh­jois­puo­lel­la. Sen gryn­daa­mal­la sai­si aika hyvin jat­ku­vaa kau­pun­kra­ken­net­ta Pits­kuun asti. Eipä sii­nä, en minä golf­kent­tää­kään sääli.

    Siir­to­la­puu­tar­hat ovat minus­ta aika vei­kei­tä ja oma­laa­tui­sia aluei­ta, joi­den gryn­daa­mi­ses­sa tuli­si olla hyvin varo­vai­nen. Voi­si­vat olla hyvin­kin suo­sit­tu­ja vihe­ra­luei­ta, mikä­li nii­tä ympä­röi­vät aidat kaa­det­tai­siin ja sin­ne lai­tet­tai­siin jotain kah­vi­laa tai vaik­ka ome­noi­den haku­la­vaa. Minus­ta kan­nat­tai­si tut­kia ensin täl­lai­sia ratkaisuja.

    Vihe­ra­luei­den tuhoa­mi­ses­sa kan­nat­taa olla aika tark­ka, ne koe­taan tut­ki­mus­ten (siis ihan oikei­den tut­ki­mus­ten) mukaan hyvin tär­keik­si ja oleel­li­sik­si pai­koik­si. Lii­ken­nea­lu­eet sen sijaan ovat tois­tu­vas­ti epä­miel­lyt­tä­vik­si miel­let­ty­jä paik­ko­ja. Näin mul­le luen­noi näi­tä tut­ki­nut Aal­lon prof­fa. Että jos nyt aina­kin pää­te­tään bule­var­di­soi­da ne mota­rit, ennen kuin läh­de­tään rais­kaa­maan kau­pun­ki­met­siä ja siirtolapuutarhoja?

  25. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Golf­kent­tä Talis­sa on aivan höl­mö­läi­sen hommaa. 

    Kau­pun­gin kes­kel­lä ole­via vihe­ra­luei­ta voi­si pitää myös hyvä­nä asia­na. Sitä tosin voi kysyä, tuli­si­ko kau­pungn tukea tuon (kai suu­rek­si osak­si omis­ta­man­sa) alu­een pitä­mis­tä pie­nen etuoi­keu­te­tun jou­kon vai laa­jem­min kaik­kien kau­pun­ki­lais­ten käytössä.

    Toi­saal­ta tie­ten­kin tuol­lai­nen koru Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa nos­taa kau­pun­gin sta­tus­ta ja hou­kut­te­le­vuut­ta. Tämä sopi­nee aika monien Hel­sin­gin val­tuu­tet­tu­jen ja asuk­kai­den­kin tavoit­tei­siin, vaik­ka osa ehkä vie­ras­taa­kin Talin golf­ken­tän elii­tis­tis­tä leimaa.

    Vaih­toeh­to on kai kapun­ki­mai­sem­pi beto­nin ja asfal­tin varaan raken­net­tu kau­pun­ki­kes­kus­ta. Töö­lö on hyvä esi­merk­ki täl­lai­ses­ta hou­kut­te­le­vas­ta, mut­ta tiuk­kaan paka­tus­ta kau­pun­gins­osas­ta (ei täy­sin ilman vihe­ra­luei­ta sekään). Tämän tien pääs­sä voi tosin odot­taa kau­pun­gin haou­kut­te­le­vuu­den las­ku, jos kau­pun­kia tii­vis­te­tään lii­kaa, ja kau­pun­ki menet­tää vih­rey­ten­sä ja vaih­te­le­van kau­pun­ki­ra­ken­teen tuo­man hen­git­tä­vyy­den, tai jää lisään­ty­neen lii­ken­teen jalkoihin.

  26. Pari jut­tua sii­nä Golf-ken­täs­sä tosin on. Ensin­nä­kin sil­lä on vuo­kra­so­pi­mus jon­ne­kin 2030-luvul­le, kii­tos täs­tä­kin Lii­kun­ta­puo­lue! Toi­sek­si, län­sio­sa Laa­ja­lah­den ran­nal­la toden­nä­köi­ses­ti suo­jel­tai­siin joka tapauk­ses­sa, ja ihan hyvä minus­ta niin.

  27. Mar­ko V: Kil­pai­le­va kau­pun­ki län­nes­sä tulee tar­joa­maan täl­lai­sia asu­mis­tuot­tei­ta:http://www.finnoovisio.info/Finnoo_visio_raportti_FINAL.pdfMie­len­kiin­tois­ta seu­ra­ta, miten Hel­sin­ki yhden kes­kus­tan peri­aat­teel­la pys­tyy kil­pai­le­maan Espoon usean kes­kus­tan peri­aat­teen kanssa.

    Kil­pai­le­va kau­pun­ki muu­ten myös muut­taa Turun­tien, se van­ha pää­tie, kaduk­si. Perusteena:

    Kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen Turun­tien var­rel­la on oiva mah­dol­li­suus raken­taa ihmi­sen­ko­kois­ta kau­pun­kia Espoo­seen. Tien­var­ren jou­to­mai­den raken­ta­mi­nen ei ole pois vihe­ra­lueis­ta ja uudet asun­not sijait­se­vat par­hail­la pai­koil­la jouk­ko­lii­ken­teen kannalta.

    http://www.ihmistenkaupunki.fi/2012/08/21/rakennetaan-espooseen-kaupunkia/

    Ja me ei Hel­sin­gis­sä saa­da edea Laa­ja­sa­lon­tien ramp­pe­ja purettua.

    Raken­teel­li­ses­ti muu­ten idea ihan sama kuin nau­ha­kau­pun­gis­sa, saa­daan jat­ku­vaa raken­net­ta jos­sa joka pysä­kil­lä ei tar­vit­se olla kaik­kia pal­ve­lui­ta kun ne on seu­raa­val­la, silä erol­la että nau­ha­kau­pun­ki mal­lia ase­ma puo­li­tois­ta kilo­met­rin välein ei toi­mi noin. Asi­aa voi poh­tia vaik­ka sitä kaut­ta että kuin­ka moni mal­min­kar­ta­no­lai­nen käyt­tää Kan­nel­mäen pal­ve­luil­ta, ver­rat­tu­na vaik­ka­pa sii­hen kuin­ka moni val­li­la­lai­nen käyt­tää Kal­lion pal­ve­lui­ta? Etäi­syys on suu­rin piir­tein sama.

  28. Mik­ko Säre­lä: Kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to on sano­nut, että kau­pun­ki­mo­ta­rei­den tilal­le saa raken­net­tua sen 200 000 asu­kas­ta, kuten Pyy­luo­ma tuos­sa yllä mai­nit­see. Pidän tätä ihan perus­tel­tu­na, var­sin­kin kun käy­te­tyt tont­ti­te­hok­kuu­det ovat koh­tuul­li­sen alhai­sia. (1,5–2 luok­kaa, kun kan­ta­kau­pun­gis­sa pyö­ri­tään 2,5–4,5 tienoilla). 

    Ei kan­na­ta pet­tää itse­ään ihan noin pahas­ti. Jos tuol­lai­seen mää­rään pyri­tään, niin sil­loin täy­te­tään niin Laut­ta­saa­ren, Kulos­aa­ren sil­lat kuin Laa­ja­lah­den poh­juk­ka molem­min puo­lin, kaven­ne­taan Kes­kus­puis­toa, Hää­de­tään Paki­lan oma­ko­tia­su­jat ja niin edel­leen. Rea­lis­ti­ses­ti kun kat­soo ihan kar­tas­ta, niin ei ne kau­pun­ki­mo­ta­rit tuo rat­kai­sua 250 000 uuden asuk­kaan asut­ta­mi­seen. Sen vuok­si pyy­dän mie­li­pi­det­tän­ne myös nois­ta muis­ta alueis­ta, onhan mm. Kivi­no­kan koh­ta­lo on seu­raa­van val­tuus­to­kau­den aisa­lis­tal­la. Oli­si hyvä tie­tää (ihan äänes­tä­jän kulut­ta­jan­suo­jan­kin vuok­si) vih­rei­den mie­li­pi­tei­tä tuon alu­een mah­dol­li­ses­ta asuin­käy­tös­tä, sehän on met­ron välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä ja muu­toin­kin suht lähel­lä keskustaa.

  29. tpyy­luo­ma:
    Raken­teel­li­ses­ti muu­ten idea ihan sama kuin nau­ha­kau­pun­gis­sa, saa­daan jat­ku­vaa raken­net­ta jos­sa joka pysä­kil­lä ei tar­vit­se olla kaik­kia pal­ve­lui­ta kun ne on seu­raa­val­la, silä erol­la että nau­ha­kau­pun­ki mal­lia ase­ma puo­li­tois­ta kilo­met­rin välein ei toi­mi noin. Asi­aa voi poh­tia vaik­ka sitä kaut­ta että kuin­ka moni mal­min­kar­ta­no­lai­nen käyt­tää Kan­nel­mäen pal­ve­luil­ta, ver­rat­tu­na vaik­ka­pa sii­hen kuin­ka moni val­li­la­lai­nen käyt­tää Kal­lion pal­ve­lui­ta? Etäi­syys on suu­rin piir­tein sama. 

    Kan­nel­mä­ki on ehkä vähän huo­no esi­merk­ki, kun juna-ase­man ympä­ris­tös­sä ei Kan­nel­ta­lon lisäk­si ole juu­ri mui­ta sel­lai­sia pal­ve­lui­ta, joi­ta kan­nat­tai­si kau­em­paa tul­la ihmet­te­le­mään. Kau­pun­gin­osan kau­pal­li­set pal­ve­lut kun ovat kes­kit­ty­neet kau­em­pa­na sijait­se­vil­le van­hal­le osta­ril­le ja uuteen Prismaan.

    Hiu­kan poh­joi­sem­pa­na Van­taan Myyr­mäes­sä on onnis­tut­tu parem­min kes­kit­tä­mään niin jul­ki­set kuin kau­pal­li­set pal­ve­lut­kin juna-ase­man ympäristöön.

  30. Lisää kau­pun­kia Helsinkiin!”

    Voi­si sitä kau­pun­kia raken­taa muuallekkin 🙂

    1. Jan­ne,
      Ei kukaan kiel­lä raken­ta­mat­ta kau­pun­kia muu­al­le. Minä nyt vain olen ehdol­la päät­tä­mään Hel­sin­gin asioista.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ker­ran­kin samaa miel­tä KariS:n kans­sa jos­tain. Golf­kent­tä Talis­sa on aivan höl­mö­läi­sen hommaa.

    Osmo Soi­nin­vaa­ral­ta on jää­nyt huo­maa­mat­ta, että Talin golf­ken­täm läpi kul­kee kevyt­lii­ke­nen­väy­liä, ja että se on hyvn hoi­det­tu puis­to. Se on ylei­söäl­le täy­sin avoin yhtä tur­naus­vii­kon­lop­pua lukuuu­not­ta­mat­ta. Pai­kal­la on myös edeul­li­nen, kai­kil­le avoin ravin­to­la. (Lou­nasr­ta­vin­to­la­hin­nat)

    Oli­si hyvä las­ku­har­joi­tus sel­vit­tää, mitä vas­ta­van­tao­sien puis­ton yllä­pi­ta­mi­nen kau­pun­gil­le mak­sai­si. Sem­min­kin kun muut kau­pun­gin puis­tot oat suo­ran sanoen aika ränsistyneitä.

  32. Kuin­ka­han pal­jon täyt­tö­maal­le voi­si raken­taa pilaa­mat­ta meri­luon­toa? Koi­vusaa­res­sa ihan hyvä suun­ni­tel­ma. Kai muu­al­la­kin voi­si vähän täyttää?

    1. Hel­sin­gis­tä huo­mat­ta­van suu­ri osa on raken­net­tu täyt­tö­maal­le. Miet­ti­kää nyt vaik­ka mik­si meil­lä on sel­lai­sia pai­kan­ni­miä kuin Pit­kä­sil­ta, Sil­ta­saa­ri ja Kai­se­ni­mei, vaik­ka kyse ei ole pit­käs­tä, ei saa­res­ta eikä niemestä.

  33. R. Silf­ver­berg kirjoitti:
    “ark­ki­teh­dit ja muut kau­pun­ki­suun­ni­te­lun asiantuntijat”

    Ottaen huo­mioon Hel­sin­gin kau­pun­ki­ra­ken­teen nyky­ti­lan, ei ehkä suo­ma­lai­sia ark­ki­teh­te­jä oikein voi kut­sua kau­pun­ki­suun­nit­te­lun asiantuntijoiksi.

  34. hart­sa: Olen itse asket­tain muut­ta­nut koh­ta­lai­sen kokoi­seen englan­ti­lai­seen huip­pu­yli­opis­to­kau­pun­kiin (kv-ran­kin­geis­sa aika lahel­la abso­luut­tis­ta huip­pua), jon­ka kaa­va on kes­kiai­kai­nen ja raken­nus­kan­ta ja kadut sita vastaavia.

    Kuvauk­ses­ta pää­tel­len kysees­sä ei ole aina­kaan Oxford. Muis­ta Englaan­nin huip­pu­yli­opis­to­kau­pun­geis­ta en tie­dä, mut­ta Oxford ei sovi kuvaan, eikä ole mal­li­na oikein kak­si­nen. Älkää ymmär­tä­kö vää­rin: Se on kyl­lä äärim­mäi­sen viih­tyi­sä — ehkä viih­tyi­sin kau­pun­ki mis­sä olen kos­kaan asu­nut — mut­ta viih­tyi­syy­del­lä on hin­tan­sa. Ensin­nä­kin, englan­ti­lais­ten pyhä “green belt” joka Oxfor­dia­kin ympä­röi, tar­koit­taa, että kau­pun­gil­la on mak­si­mi­ko­ko jota se ei voi ylit­tää. Lisäk­si raken­ta­mi­nen on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta; aina­kin Oxfor­din asun­nois­ta hyvin suu­ri osa on erit­täin van­haa, siis puhu­taan sadois­ta vuo­sis­ta, vähän syr­jem­mäs­sä on sit­ten jotain ehkä 50-luvul­la raken­net­tua oma­ko­ti­ta­loa jne. 

    Tämä ei ole ongel­ma. Jos maa­il­ma oli­si staat­ti­nen, nämä kau­pun­git oli­si­vat about­sil­leen maa­il­man paras­ta. Kaik­kial­le pää­see käy­tän­nös­sä kävel­len, pal­ve­lut ovat lähel­lä kivi­ja­lois­sa, bus­sit ja junat vie­vät jou­tui­sas­ti ja jous­ta­vas­ti toi­siin saman­lai­siin kau­pun­kei­hin idyl­li­sen maa­seu­tu­mai­se­man läpi. 

    Mut­ta kun Suo­mi ei ole Englan­ti. Ja kun suo­ma­lai­set eivät ole oxo­nei­ta. Asun­to­jen hin­nat ovat aivan ufo­ja täl­lai­sis­sa pai­kois­sa. Itse mak­soin vuo­kraa noin 800 euroa kuus­sa yhdes­tä huo­nees­ta. Per­hea­sun­non vuo­kra on noin kol­min­ker­tai­nen, vähintään. 

    Viih­tyi­syys tulee sii­tä, että tiheys on juu­ri sopi­va, ja viih­tyi­syys lisää veto­voi­maa. Ja veto­voi­ma nos­taa hin­taa. Mark­ki­nat kyl­lä toi­mi­vat, mut­ta ongel­ma­na on se, että ei ole sel­lais­ta vaih­toeh­toa että teh­dään viih­tyi­sä, vih­reä, idyl­li­nen, sopi­van tii­vis (muu­tei lii­an) ja veto­voi­mai­nen kau­pun­ki jos­sa asu­mi­nen on koh­tuul­li­sen hin­tais­ta. Yhtä­löl­le ei vaan ole ratkaisua.

  35. Erk­ki Tuo­mio­ja kysyi pro­fee­tal­li­ses­ti jo 80-luvul­la, olles­saan Ks-apul.kaupunginjohtajana:
    Pitää­kö kesä­mö­kil­le pääs­tä raitiovaunulla?

    Siir­to­la­puu­tar­ho­ja perus­tet­tiin vii­me vuo­si­sa­dan alku­puo­lel­la Hel­sin­ki-nimi­sen pik­ku­kau­pun­gin reu­noil­le. Nyt ne ovat mui­nais­jään­tei­tä kes­kel­lä laa­je­ne­vaa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Mök­kia­lu­eet edus­ta­vat mah­dol­li­sim­man teho­ton­ta maan­käyt­töä eri­tyi­ses­ti rai­de­lii­ken­teen var­rel­la. Val­li­lan siir­to­la­puu­tar­han lähel­tä kul­kee kak­si­kin rai­tio­vau­nu­lin­jaa, kiis­tel­ty bus­si­ka­tu vie­lä paran­tai­si alu­een yhteyk­siä. Val­li­lan siir­to­la­puu­tar­han asuk­kaat tie­ten­kin vas­tus­ta­vat katua, he pel­kää­vät alu­een­sa rau­han häi­riin­ty­vän. Jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu oli­si kui­ten­kin perus­tel­lum­pi, jos siir­to­la­puu­tar­han pai­kal­la oli­si town­house­kort­te­li tai vie­lä­kin tii­viim­pää asu­mis­ta. Hert­to­nie­men siir­to­la­puu­tar­ha­kin sijait­see käve­ly­mat­kan pääs­sä metroasemalta. 

    Lis­taan voi lisä­tä vie­lä Kum­pu­lan puu­tar­han, joka sijait­see Kos­ke­lan­tien hyvien jouk­ko­lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la. Mihin Käpy­län asuk­kaat yli­pään­sä tar­vit­se­vat siir­to­la­puu­tar­haa, kun heil­lä on jo omat viher­pi­han­sa. Voi­si­han sii­tä tie­ten­kin syn­tyä kala­ba­liik­ki alu­eel­la asu­vien ase­ma­kaa­va-ark­ki­teh­tien ja muun ”mari­mek­ko­väen” kes­kuu­des­sa, jos alu­eel­le ehdot­tai­si raken­ta­mis­ta. Kuka­pa saa­vu­te­tuis­ta maan­käyt­tö­eduis­taan haluai­si luopua.
    Yllä mai­ni­tuil­le alueil­le mah­tui­si kul­le­kin yhden Sil­ta­saa­ren tai pie­nen Meri­haan ver­ran ”lisää kau­pun­kia”, mis­tä tyy­lis­tä kukin tykkää.

    Alun perin siir­to­la­puu­tar­hat oli tar­koi­tet­tu työ­väes­töl­le, jol­la ei ollut mah­dol­li­suut­ta mat­kus­taa saa­ris­ton huvi­loil­le. Myös kas­vi­maan tuot­to tuli tar­pee­seen. Nyky­ään mök­ki mak­saa pie­nen yksiön ver­ran, taval­li­sel­la per­heel­lä ei sel­lai­seen ole varaa. Mökeis­tä on tul­lut pie­nen pii­rin täy­sin varus­tel­tu­ja kak­ko­sa­sun­to­ja. Puu­tar­hat pal­ve­le­vat peri­aat­tees­sa vir­kis­tys­tä, kui­ten­kin hyvin pri­vaat­tia. Tal­vi­sin aida­tut alu­eet ovat jou­to­maa­na, niis­tä on iloa vain citykaneille.

    Kes­tä­vä kehi­tys edel­lyt­tää kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mis­tä. Hyvien lii­ken­neyh­teyk­sien var­rel­la sijait­se­vil­le puu­tar­ha-alueil­le oli­si tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta kaa­voit­taa koh­tuu­hin­tais­ta asuin­ra­ken­ta­mis­ta, jos­ta Hel­sin­gis­sä on huu­ta­va pula. Puu­tar­ha­vil­je­lyn voi siir­tää vaik­ka­pa Hal­tia­lan pel­loil­le, siel­tä löy­tyy hedel­mäl­lis­tä maa­ta suu­rel­le­kin uudel­le mök­kia­lu­eel­le. Sin­ne tosin ei pää­se raitiovaunulla.

  36. Mark­ku af Heur­lin: Sem­min­kin kun muut kau­pun­gin puis­tot oat suo­ran sanoen aika ränsistyneitä.

    Onko­han ketään pavun­las­kia las­ke­nut noil­le täl­lä Osmon pals­tal­la suo­sit­tua vaihtoehtoiskustannusta?

  37. Sep­po Hon­ka­nen:
    Siir­to­la­puu­tar­ho­ja perus­tet­tiin vii­me vuo­si­sa­dan alku­puo­lel­la Hel­sin­ki-nimi­sen pik­ku­kau­pun­gin reu­noil­le. Nyt ne ovat mui­nais­jään­tei­tä kes­kel­lä laa­je­ne­vaa kau­pun­ki­ra­ken­net­ta. Mök­kia­lu­eet edus­ta­vat mah­dol­li­sim­man teho­ton­ta maan­käyt­töä eri­tyi­ses­ti rai­de­lii­ken­teen varrella. 

    Mones­ti on tääl­lä­kin puhut­tu sii­tä, miten urbaa­ni esi­ku­va Ber­lii­ni oli­si helsinkiläisille.

    No, siel­lä on kau­pun­ki täyn­nä kolo­nie-aluei­ta. Ja nii­hin pää­see hel­pos­ti jouk­ko­lii­ken­teel­lä eli puu­tar­ha­har­ras­tus ei ole teko­syy auton hank­ki­mi­sel­le (eli koti­ta­lon yhtey­des­tä on voi­nut jät­tää sen park­ki­pai­kan pois).

    Täs­sä esi­mer­kik­si lis­ta pel­käs­tään _yhden_ kau­pun­gin­osan siirtolapuutarhoista:

    Eli kun on tar­peek­si sitä oike­aa kau­pun­kia, voi väliin jää­dä myös insi­nöö­ri­nä­kö­kul­mas­ta “tehot­to­mia” aluei­ta, joil­la on oma merkityksensä.

  38. Tie­de­mies: Mark­ki­nat kyl­lä toi­mi­vat, mut­ta ongel­ma­na on se, että ei ole sel­lais­ta vaih­toeh­toa että teh­dään viih­tyi­sä, vih­reä, idyl­li­nen, sopi­van tii­vis (muu­tei lii­an) ja veto­voi­mai­nen kau­pun­ki jos­sa asu­mi­nen on koh­tuul­li­sen hin­tais­ta. Yhtä­löl­le ei vaan ole ratkaisua.

    Rat­kai­su on teh­dä mah­dol­li­sim­man pal­jon täl­lais­ta kau­pun­kia. Kyl­lä hin­nat las­ke­vat kun tar­jon­ta alkaa vas­taa­maan kysyntää.

  39. Sep­po Hon­ka­nen: Alun perin siir­to­la­puu­tar­hat oli tar­koi­tet­tu työ­väes­töl­le, jol­la ei ollut mah­dol­li­suut­ta mat­kus­taa saa­ris­ton huviloille. 

    Nykyi­set siir­to­la­puu­tar­ha­mö­kit ovat vas­ti­ne niil­le saa­ris­ton huvi­loil­le. HKL:n ja pelas­tus­lai­tok­sen samoin kuin sotain­va­li­dien kesä­ma­jat­kin tai­ta­vat olla siir­ty­mäs­sä pois “työ­väes­tön” käytöstä.
    Jul­ki­sel­la lii­ken­teel­lä tai kävel­len tavoi­tet­ta­vis­sa ole­va kesä­asun­to tekee omis­ta­jas­taan hyvin eko­lo­gi­ses­ti toi­mi­van ihmi­sen, jos hän joka tapauk­ses­sa hank­ki­si sel­lai­sen. Mut­ta jos kesä­asun­non pai­kal­la oli­si asun­to­ja ja kesä­asun­not kau­em­pa­na, koko yhdys­kun­ta oli­si luul­ta­vas­ti ekologisempi.
    Rai­deyh­teys kau­em­pa­na ole­vil­le siir­to­la­puu­tar­hoil­le oli­si var­mas­ti jär­jes­tet­tä­vis­sä. Esim. Öster­sun­do­mis­ta voi­si vara­ta vas­taa­van alu­een siir­to­la­puu­tar­hoil­le ja tar­jo­ta vaih­to­kaup­paa nykyis­ten mök­kien omis­ta­jil­le. Jos he sai­si­vat rahas­taa kaa­voi­tus­hyö­dyn, kau­pat var­mas­ti syn­tyi­si­vät. Pidem­pi vuo­kra­so­pi­mus­kin voi­si riittää.

  40. Sep­po Hon­ka­nen:
    Erk­ki Tuo­mio­ja kysyi pro­fee­tal­li­ses­ti jo 80-luvul­la, olles­saan Ks-apul.kaupunginjohtajana:
    Pitää­kö kesä­mö­kil­le pääs­tä raitiovaunulla?

    Vih­reil­le näyt­tää ole­vam mah­do­ton­ta ottaa kan­taa tuo­hon­kin asi­aan. Kuten kir­joi­tat, nämä har­vat etuoi­keu­te­tut siir­to­la­puu­tar­han omis­ta­jat ovat niin ääne­käs­tä ylä­luok­kaa, että edes vih­reät eivä tus­kal­la ehdot­taa pals­to­jen siir­tä­mis­tä (siis ei hävit­tä­mis­tä) hie­man kas­va­neen (kas­va­van) kan­ta­kau­pun­gin ulkopuolelle. 

    Mie­len­kiin­tois­ta näh­dä nos­taa­ko vih­reät nor­maa­liin tapaan pysä­köin­nis­tä mek­ka­lan kun Paki­lan siir­to­la­puu­tar­han laa­jen­nuk­seen raken­ne­taan uusia auto­paik­ko­ja pit­käl­ti tois­ta sataa, jopa enem­män kuin uusia mök­ke­jä. Vain onko tämä vih­re­ää pysä­köin­tiä joka onkin hyväksyttävää?

    Sanot­ta­koon vie­lä, etten vas­tus­ta siir­to­la­puu­tar­ho­ja vaan vas­tus­tan nii­den pitä­mis­tä alueil­la jot­ka tuli­si olla tii­viin raken­ta­mi­sen piirissä.

  41. Tie­de­mies: Ensin­nä­kin, englan­ti­lais­ten pyhä “green belt” joka Oxfor­dia­kin ympä­röi, tar­koit­taa, että kau­pun­gil­la on mak­si­mi­ko­ko jota se ei voi ylittää.

    Niin siis tar­koi­tus on kas­vat­taa sitä Hel­sin­gin green belt­tiä, tääl­lä se on vaan beto­ni­vyö; jokai­ses­sa luon­te­vas­sa laa­je­ne­mis­suun­nas­sa on vas­tas­sa mota­ri­liit­ty­mä, ihan vaan sik­si että pää­ka­dut ovat luon­te­via laa­je­ne­mis­suunn­tia ja 60-luvul­ta saak­ka nii­tä on jat­ket­tu mota­rei­na. Ja kun nii­tä teh­tiin sil­loi­sil­le pel­loil­le, niin tilaa ei tur­haan säästelty.

    On täs­sä tie­ten­kin se ris­ki, että tulee niin hyvää kau­pun­kia että kysyn­tä vaan kas­vaa eli hin­nat nousee. Ehkä tuon pul­man joten­kin kestää.

  42. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Hel­sin­gis­tä huo­mat­ta­van suu­ri osa on raken­net­tu täyt­tö­maal­le. Miet­ti­kää nyt vaik­ka mik­si meil­lä on sel­lai­sia pai­kan­ni­miä kuin Pit­kä­sil­ta, Sil­ta­saa­ri ja Kai­se­ni­mei, vaik­ka kyse ei ole pit­käs­tä, ei saa­res­ta eikä niemestä.

    Vink­ki­nä pai­kal­lis­ta­mi­seen, jos käve­let Hel­sin­gin nie­mel­lä ja maas­to on tasais­ta, niin olet toden­nä­köi­ses­ti täyttömaalla.

  43. KariS: Ei kan­na­ta pet­tää itse­ään ihan noin pahas­ti. Jos tuol­lai­seen mää­rään pyri­tään, niin sil­loin täy­te­tään niin Laut­ta­saa­ren, Kulos­aa­ren sil­lat kuin Laa­ja­lah­den poh­juk­ka molem­min puo­lin, kaven­ne­taan Kes­kus­puis­toa, Hää­de­tään Paki­lan oma­ko­tia­su­jat ja niin edelleen. 

    Oli­si­ko sinul­la jotain oikei­ta­kin perus­tei­ta, kuin että “eihän se nyt vain onnis­tu”? Muu­ten on nimit­täin vai­kea ottaa argu­ment­tia­si kovin vaka­vas­ti, kun väit­teen vas­ta­puo­lel­la on kui­ten­kin alan ammat­ti­lai­sia. Miten olet siis pää­ty­nyt sii­hen lop­pu­tu­lok­seen, että tuol­lai­set täy­töt vaa­di­taan? Mik­ko kui­ten­kin esit­ti kar­kei­ta las­kel­mia­kin, ja KSV:llä var­mas­ti on tar­kem­mat­kin piirrokset.

    Oli­si­ko­han nii­tä KSV:n las­kun perus­tei­ta mah­dol­lis­ta muu­ten saa­da jul­ki? Vai pelä­tään­kö, että kun ne ovat vain hyvin alus­ta­via, ne herät­täi­si­vät tur­haa vastustusta?

  44. Ris­to Koi­vu­nen: Kan­nel­mä­ki on ehkä vähän huo­no esi­merk­ki, kun juna-ase­man ympä­ris­tös­sä ei Kan­nel­ta­lon lisäk­si ole juu­ri mui­ta sel­lai­sia pal­ve­lui­ta, joi­ta kan­nat­tai­si kau­em­paa tul­la ihmet­te­le­mään. Kau­pun­gin­osan kau­pal­li­set pal­ve­lut kun ovat kes­kit­ty­neet kau­em­pa­na sijait­se­vil­le van­hal­le osta­ril­le ja uuteen Prismaan.Hiukan poh­joi­sem­pa­na Van­taan Myyr­mäes­sä on onnis­tut­tu parem­min kes­kit­tä­mään niin jul­ki­set kuin kau­pal­li­set pal­ve­lut­kin juna-ase­man ympäristöön.

    Mä otin Kan­nel­mä­ki-Mal­min­kar­ta­no esi­merk­si sen takia että siel­lä on ollut pit­kä kiis­ta sii­tä teh­dään­kö nii­den välil­le tie? Joku muu tie­tä­nee tar­kem­min, mut­ta tää menee kai joten­kin niin että osan mal­min­kar­ta­no­lai­sis­ta kou­lu on Kan­nel­mäes­sä, tjsp. Sitä tie­tä ei alun­pe­rin kaa­voi­tet­tu sik­si ettei halut­tu läpia­jo­lii­ken­net­tä ja lii­ken­teen piti hoi­tua junal­la. Juna on sinän­sä nopea ja hyvä, mut­ta kun ensin pitää hoi­taa itsen­sä sin­ne ase­mal­le niin samal­la vai­val­la vaik­ka käve­lee koko matkan.

    Myyr­mäes­sä on joo parem­min pal­ve­lut ase­mal­le, osit­tain joh­tuu ver­rat­tu­na Kan­nel­mä­keen ja Haa­gaan sii­tä että Mar­tin­laak­son rata teh­tiin van­ho­jen kau­pun­gi­no­sien reu­nal­le eikä kes­kel­le. Mut­ta se nau­ha­kau­pun­kia­ja­tus sikä­li kun minä sen ymmär­rän menee niin että ne nau­han hel­met tukee toi­si­aan; eli siis vaik­ka jol­le­kin eri­kois­pal­ve­lul­le (apteek­ki, ruot­sin­kie­li­nen päi­vä­ko­ti, teat­te­ri, tms.) ei ole riit­tä­väs­ti väes­tö­poh­jaa yhdes­sä nau­han hel­mes­sä, niin rataa myö­ten sin­ne hel­meen tul­laan muistakin.

    Tämä vaan edel­lyt­täi­si että asun­not on niin lähel­le ase­maa että mat­ka-aika ja vai­va on pie­ni. Käy­tän­nös­sä toi vaa­tui­si tihe­ää pysäk­ki­vä­liä (esim. 500 met­riä), mut­ta kun samaan aikaan halut­tiin nopea juna kos­ka mat­kat on pit­kiä niin pysäk­ki­vä­li oli pit­kä (1500 — 2000 met­riä), mikä taas piden­tää käve­ly­mat­ko­ja moninkertaiseksi. 

    Saman dilem­man äärel­lä ollaan Öster­sun­do­mis­sa, ja tämän voi rat­koa tasan kah­del­la taval­la: Teh­dään erik­seen pika­ra­ta vähil­lä ase­mil­la pit­kil­le mat­koil­la ja tiheäm­pi pysäk­ki­vä­li lyhyil­le, niin kuin juna ja pika­ra­tik­ka Öster­sun­do­miin. Met­ro on kom­pro­mis­si joka ei ole oikein kum­mas­sa­kaan hyvä. Tai sit­ten raken­ne­taan sen ver­ran kes­kei­ses­ti että mat­kat jää­vät etu­pääs­sä lyhyik­si, tiheä­py­säk­ki­nen rata toi­mii noin 10 km (plus­mii­nus tapaus­koh­tai­ses­ti) etäi­syyk­sil­le saak­ka, ja juu­ri tämän takia se Kehä I sisä­puo­li on se mihin ratik­ka ja his­si mal­lia pitäi­si rakentaa.

    Etääm­mäl­lä tar­vi­taan sit­ten jotain muu­ta, yksi vaih­toeh­to mitä Suo­mes­sa ei ole teh­ty lain­kaan on tram-train, ja var­sin­kin pie­nem­piin kau­pun­kei­hin jois­sa on käyt­tä­mä­tön­tä tava­ra­ra­taa tämä äkki­sel­tään sopi­si, vaik­kap Lah­ti. Siis esi­mer­kik­si niin että kah­den kau­pun­gin välil­lä on ihan nopea juna­ra­ta mini­mia­se­min, jota käyt­tää tramt­rain joka taas nii­den kau­pun­kien sisäl­lä kul­kee kuin ratik­ka. YTV jos­kus sel­vit­ti asi­aa idea­ta­sol­le, mut­ta aja­tus unoh­tui sel­vi­tys­ten hau­taus­mal­le. Idea oli että lähi­ju­nia voi­si lii­ken­nöi­dä katu­kel­poi­sel­la kalus­tol­la, jon­ka jäl­keen esi­mer­kik­si voi­si nous­ta Klauk­ka­las­ta ratik­kaan joka jat­kaa juna­ra­dal­le, ja sit­ten taas vaik­ka Huo­pa­lah­des­ta suo­raan Mei­lah­teen ratik­ka­na. Kon­sep­tis­ta kts. esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Tramtrain

  45. Tie­de­mies: Viih­tyi­syys tulee sii­tä, että tiheys on juu­ri sopi­va, ja viih­tyi­syys lisää veto­voi­maa. Ja veto­voi­ma nos­taa hintaa. 

    … ja nous­sut hin­ta aset­taa tiet­ty­jä ehto­ja pai­kal­le muut­ta­val­le väes­töl­le, mikä taas saat­taa jopa vähen­tää joi­ta­kin mak­su­ky­kyis­ten epä­viih­ty­vyys­te­ki­jöik­si koke­mia asioi­ta. Ja kun väes­tök­si vali­koi­tuu mak­su­ky­kyis­tä poruk­kaa, kan­nat­taa pal­ve­lu­tar­jon­nas­sa­kin koros­taa laa­tua ja muka­vuut­ta (asia­kas­ko­ke­mus­ta) hin­nan sijas­ta, mikä taas tekee pai­kas­ta ah-niin-idyl­li­sen kivi­jal­ka­liik­kei­neen. Se taas lisää viih­tyi­syyt­tä, ja kieputirallallei.

    Kau­niai­nen­kin on muka­va ja viih­tyi­sä pik­ku­kau­pun­ki, jon­ka talous on kun­nos­sa. Kon­sep­tin monis­tet­ta­vuus Kon­tu­laan on kui­ten­kin heikko.

    Se täs­sä Hel­sin­gin laa­je­ne­mis­kes­kus­te­lus­sa on hyvä muis­taa, että muut­ta­jat ovat kes­ki­mää­rin vähem­män mak­su­ky­kyi­siä kuin pai­kal­la jo ole­va vas­taa­va väes­tö. Pai­kal­le siis muut­taa enem­män väkeä kuin mak­su­ky­kyä. Ja vaik­ka käy­tän­nös­sä kävi­si­kin niin, että tuli­jat aset­tu­vat ehkä edul­li­sem­mil­le alueil­le ja siel­tä aikai­sem­mat asuk­kaat kal­liim­mil­le alueil­le, niin sil­ti sys­tee­miin tulee uut­ta rahaa vain uusil­ta asukkailta.

    Täl­lä het­kel­lä tie­ten­kin jous­ta­va osa on tont­ti­hin­ta, jol­loin yllä­ole­val­la ei ole ihmeem­min väliä raken­ta­mi­sen kan­nal­ta. Mut­ta jos tont­ti­tar­jon­ta nousee tääl­lä kaa­vail­lul­le tasol­la, saat­taa tilan­ne muut­tua siten, että raken­nus­kus­tan­nuk­sil­la­kin on väliä. Sil­loin pitää mah­tu­mi­sen lisäk­si miet­tiä myös sitä, min­kä­lais­ta rakennetaan.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ker­ran­kin samaa miel­tä KariS:n kans­sa jos­tain. Golf­kent­tä Talis­sa on aivan höl­mö­läi­sen hommaa.

    No jaa, pal­jon enem­män höl­mö­läi­sen hom­maa ovat siir­to­la­puu­tar­hat ja pal­jon pal­jon pie­nem­män poru­kan hupia.

  47. Elmo Allén: Oli­si­ko sinul­la jotain oikei­ta­kin perus­tei­ta, kuin että “eihän se nyt vain onnis­tu”? Muu­ten on nimit­täin vai­kea ottaa argu­ment­tia­si kovin vaka­vas­ti, kun väit­teen vas­ta­puo­lel­la on kui­ten­kin alan ammat­ti­lai­sia. Miten olet siis pää­ty­nyt sii­hen lop­pu­tu­lok­seen, että tuol­lai­set täy­töt vaa­di­taan? Mik­ko kui­ten­kin esit­ti kar­kei­ta las­kel­mia­kin, ja KSV:llä var­mas­ti on tar­kem­mat­kin piirrokset.

    No kat­so­taan nyt ker­ran vie­lä nuo moot­to­ri­tiet. Ja muis­te­taan, että tuo Mikon tehok­kuus edel­lyt­tää var­sin leve­ää kais­ta­let­ta var­si­nai­sen moot­to­ri­tien ulko­puo­lel­ta ollak­seen rea­lis­ti­ses­ti toteutettavissa

    Län­si­väy­län alus­sa on Lapin­lah­den puis­to ja hau­taus­maa. Sen jäl­keen se nousee sil­lal­le ja jat­kuu Laut­ta­saa­res­sa käy­tän­nös­sä meren ran­nas­sa koko mat­kan. Siis jos tuo koko mat­ka halu­taan raken­taa kuten ehdo­tat­te, täy­tyy Lapin­lah­den puis­to raken­taa ja Seu­ra­saa­ren­se­läs­tä teh­dä lähes sisä­jär­vi täyt­tä­mäl­lä Lat­ta­saa­ren sil­lan kohta.

    Turun­moot­to­ri­tiin alku­pää­sä on pie­ni mat­ka Munk­ki­nie­me­läis­ten puis­toa, sit­ten sekin on sil­lal­la. Eli Vih­re­öt ehdot­taa Munk­ki­nie­men ainoan ison puis­ton raken­ta­mis­ta ja Laa­ja­lah­den täyt­tä­mis­tä lopul­ta­kin osin. 

    Hämeen­lin­nan­väy­lä rajau­tuu Kes­kus­puis­toon, vih­reät ehdo­taa siis Kes­kus­puis­ton kaven­ta­mis­ta. Se kan­nat­taa ker­toa myös äänestäjille.

    Tuusu­lan­tien muut­ta­mi­nen reu­noil­taan kor­keik­si ker­ros­ta­loik­si edel­lyt­tää Paki­lan oma­ko­ti­ta­lo­jen hää­tä­mis­tä. Kun aika­jän­ne on 2035 vuo­teen, niin hää­dön on tapah­dut­ta­va aika pian. Tämä var­maan kan­nat­taa ker­toa kun Paki­las­sa pide­tään vaalitilaisuuksia.

    Lah­den­väy­län muut­tuu moot­to­ri­tiek­si Van­taan­joen tasal­la, ja pian sen jäl­keen vas­taan tulee mm Mal­min hau­taus­maa. Sen reu­no­jen lunas­ta­mi­nen suin­käyt­töön kan­nat­taa myös ker­toa rehellisesti. 

    Itä­väy­lä raken­tuu Kala­sa­ta­maan saak­ka, sit­ten se nousee sil­lal­le, joten taas tar­vi­taan täyt­tö­jä. Van­han­kau­pun­gin­lah­den ima­goon tus­kin sopii sen sul­ke­mi­nen sisä­jär­vek­si. Itä­väy­län vie­res­sä on myös met­ro­ra­ta jon­ka uudel­leen­si­joi­tus ei ole pik­ku­jut­tu sekään. 

    Eli var­sin kovia vaa­ti­muk­sia Vih­reät ovat vaa­lioh­jel­maan­sa mah­dol­li­ses­ti pääs­tes­sä toteut­ta­maan ladanneet. 

    Mie­les­tä­ni kan­nat­tai­si nyt kesk­kit­tyä näi­den aidos­ti vajaa­käyt­töis­ten aluei­den suun­nit­te­luun. Ennen Lah­den­tien alkua on mm. Kos­ke­lan varik­ko joka siir­tä­mäl­lä saaa­tai­siin iso alue asuin­käyt­töön. Samoin Ara­bias­sa on mie­let­tö­män iso alue Sta­ran varik­ko­na, oli­si­ko­han sen­kin paik­ka jos­sain muu­al­la? Mäke­län­ka­dun var­ret ovat tyh­jiä aina­kin kilo­met­rin mat­kal­ta heti Val­li­lan jäl­keen. Talin golf­kent­tä ja sen vie­res­sä ole­va siir­to­la­puu­tar­ha on jo käsi­tel­ty (toki pitää muis­taa, että golf kent­tää käyt­tää useat tuhan­net pelaa­jat kun siir­to­la­puu­tar­haa vain pari­sa­taa per­het­tä, joten siir­to­la­puu­tar­ha tuh­laa tilaa käyt­tää koh­den monin ver­roin jopa golf­kent­tään ver­rat­tu­na). Kivi­nok­ka on met­ron vie­res­sä, siis juu­ri sitä mitä vih­reät halu­aa. Aluei­ta siis riit­täi­si pal­jon hal­pom­min kaa­voi­tuk­seen varat­ta­vak­si kuin hirt­täy­ty­mi­nen noi­hin moottoriteihin

  48. Tie­de­mies:
    Viih­tyi­syys tulee sii­tä, että tiheys on juu­ri sopi­va, ja viih­tyi­syys lisää veto­voi­maa. Ja veto­voi­ma nos­taa hin­taa. Mark­ki­nat kyl­lä toi­mi­vat, mut­ta ongel­ma­na on se, että ei ole sel­lais­ta vaih­toeh­toa että teh­dään viih­tyi­sä, vih­reä, idyl­li­nen, sopi­van tii­vis (muu­tei lii­an) ja veto­voi­mai­nen kau­pun­ki jos­sa asu­mi­nen on koh­tuul­li­sen hin­tais­ta. Yhtä­löl­le ei vaan ole ratkaisua.

    Kuten aikai­sem­min sanoin, ongel­ma Hel­sin­gis­sa ja Oslos­sa on se vih­rea pas­ka (ja har­maa; kenel­le tulee mie­leen etta Narink­ka­to­ri on joten­kin hyva idea?) joka vie kai­ken tilan. Muut luet­te­le­ma­si poin­tit ovat toki rele­vant­te­ja tal­lai­sil­le kau­pun­geil­le, mut­tei­vat se jutun juu­ri sta­din kohdalla.

    Tal­lai­sis­sa englan­ti­lai­sis­sa kau­pun­geis­sa asu­mi­sen kor­kea hin­ta on kes­kei­ses­ti seu­raus­ta mata­las­ta raken­ta­mi­ses­ta — sita ei tie­ten­kaan ole syy­ta kopioi­da. Mut­ta kun­han nyt paas­tai­siin niis­ta Hel­sin­ki­lai­sis­ta lumen­kaa­to­pai­kois­ta ensin.

  49. Elmo Allén: Oli­si­ko sinul­la jotain oikei­ta­kin perus­tei­ta, kuin että “eihän se nyt vain onnis­tu”? Muu­ten on nimit­täin vai­kea ottaa argu­ment­tia­si kovin vaka­vas­ti, kun väit­teen vas­ta­puo­lel­la on kui­ten­kin alan ammat­ti­lai­sia. Miten olet siis pää­ty­nyt sii­hen lop­pu­tu­lok­seen, että tuol­lai­set täy­töt vaa­di­taan? Mik­ko kui­ten­kin esit­ti kar­kei­ta las­kel­mia­kin, ja KSV:llä var­mas­ti on tar­kem­mat­kin piirrokset.Olisikohan nii­tä KSV:n las­kun perus­tei­ta mah­dol­lis­ta muu­ten saa­da jul­ki? Vai pelä­tään­kö, että kun ne ovat vain hyvin alus­ta­via, ne herät­täi­si­vät tur­haa vastustusta?

    KariS ei ole täy­sin vää­räs­sä, tai siis täs­sä on vähän mää­rit­te­ly­on­gel­ma. Jos las­kee ihan vaan yhden talon kadun var­teen niin sii­tä tulee vähem­män, mut­ta pai­koin voi­daan raken­taa syvem­mäl­le­kin. Yksi kuva Hesa­ris­ta http://4.bp.blogspot.com/-k8mxGpTybyw/T6ZdzsCONII/AAAAAAAAAP0/XIXXA_duPDw/s1600/kustaavaasankatu.jpg

    Läh­de “Jos moot­to­ri­tiet oli­si­vat katu­ja”, HS Kau­pun­ki 16.1. 2011, (vaa­tii oikeu­det net­ti­he­sa­riin) http://www.hs.fi/digilehti/#arkisto/Jos+moottoritiet+olisivat+katuja/aaHS20110116SI1KA01j6c?src=haku&ref=%23arkisto%2F

    Mä antai­sin KSV:n suun­nit­te­li­joil­le sen ver­ran työ­rau­haa, että joka luon­nos­ta ei tar­vit­se jul­kais­ta. Aina­kin niin kau­an kun tie­do­tus­vä­li­neil­lä on tai­pu­mus rapor­toi­da joka idea­pa­pe­ri että näin teh­dään pas­sii­vis­sa, ikään­kuin kau­pun­ki vaan raken­tui­si ilman mitään päätöksiä.

  50. Tie­de­mies: Se on kyl­lä äärim­mäi­sen viih­tyi­sä – ehkä viih­tyi­sin kau­pun­ki mis­sä olen kos­kaan asu­nut – mut­ta viih­tyi­syy­del­lä on hin­tan­sa. Ensin­nä­kin, englan­ti­lais­ten pyhä “green belt” joka Oxfor­dia­kin ympä­röi, tar­koit­taa, että kau­pun­gil­la on mak­si­mi­ko­ko jota se ei voi ylit­tää. Lisäk­si raken­ta­mi­nen on käy­tän­nös­sä mah­do­ton­ta; aina­kin Oxfor­din asun­nois­ta hyvin suu­ri osa on erit­täin van­haa, siis puhu­taan sadois­ta vuo­sis­ta, vähän syr­jem­mäs­sä on sit­ten jotain ehkä 50-luvul­la raken­net­tua oma­ko­ti­ta­loa jne. Tämä ei ole ongel­ma. Jos maa­il­ma oli­si staat­ti­nen, nämä kau­pun­git oli­si­vat about­sil­leen maa­il­man paras­ta. Kaik­kial­le pää­see käy­tän­nös­sä kävel­len, pal­ve­lut ovat lähel­lä kivi­ja­lois­sa, bus­sit ja junat vie­vät jou­tui­sas­ti ja jous­ta­vas­ti toi­siin saman­lai­siin kau­pun­kei­hin idyl­li­sen maa­seu­tu­mai­se­man läpi. Mut­ta kun Suo­mi ei ole Englan­ti. Ja kun suo­ma­lai­set eivät ole oxoneita. 

    Aikoi­naan kai puu­tar­ha­kau­pun­git raken­net­tiin tuon esi­ku­van mukaan. Siis sel­lai­set kuin Kulos­aa­ri, Munk­ki­nie­mi, Käpy­lä, Kau­niai­nen ja myö­hem­min Tapio­la. Niis­tä piti tul­la täy­den pal­ve­lun pik­ku­kau­pun­ke­ja ja elä­män piti olla luon­non­lä­heis­tä. Myö­hem­min nämä eril­li­set puu­tar­ha­kau­pun­git ovat kas­va­neet kiin­ni Hel­sin­kiin, ne eivät ole enää saman­ta­pai­sia kuin ennen, vaan osas­ta on tul­lut pelk­kiä nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä, tosin kall­lii­ta sel­lai­sia kos­ka niil­lä on edel­leen se mai­ne parem­pien ihmis­ten kyli­nä. Ihmi­set halua­vat mak­saaa osoit­tees­ta, ei sei­nien tai katon mate­ri­aa­lil­la ole niin pal­jon väliä. Kan­ta­kau­pun­gin kor­keat hin­nat taas selit­ty­vät yö- ja viih­de-elä­män mark­ki­noi­den takia. Ne kau­niim­mat ihmi­set viih­ty­vät kes­kus­tan ravin­to­lois­sa, ei lähiökuppiloissa.

  51. KariS: Aluei­ta siis riit­täi­si pal­jon hal­pom­min kaa­voi­tuk­seen varat­ta­vak­si kuin hirt­täy­ty­mi­nen noi­hin moottoriteihin

    Vaik­ka nuo oma­ko­ti­ta­loa­lu­eet ja hau­taus­maa säi­ly­tet­täi­siin mota­rien var­teen jää vie­lä pal­jon ryteik­köä ja teol­li­suusa­luet­ta, jos­ta voi­tai­siin teh­dä asui­na­luet­ta. Mie­les­tä­ni tämä kes­kus­te­lu kär­jis­tyy vähän lii­kaa puu­tar­ha­mök­kien ja moot­to­ri­tei­den väli­sek­si vas­tak­kai­na­set­te­luk­si. Help­po vaa­ti muil­ta uhrauk­sia tii­vim­män kau­pun­gin puo­les­ta. Itse olen val­mis uhraa­maan molem­mat: puu­tar­ha­mö­kit ja moottoritiet.

  52. Juho Laa­tu: Tämän tien pääs­sä voi tosin odot­taa kau­pun­gin haou­kut­te­le­vuu­den las­ku, jos kau­pun­kia tii­vis­te­tään lii­kaa, ja kau­pun­ki menet­tää vih­rey­ten­sä ja vaih­te­le­van kau­pun­ki­ra­ken­teen tuo­man hen­git­tä­vyy­den, tai jää lisään­ty­neen lii­ken­teen jalkoihin.

    Var­mem­min lisään­ty­neen lii­ken­teen jal­koi­hin jää­dään, jos ei teh­dä tiivistä.

    Vih­rey­den mää­räs­tä en todel­la­kaan oli­si huo­lis­sa­ni. Nyky­nor­meil­la puis­toa kaa­voi­te­taan riit­tä­miin, esi­merk­kei­nä vaik­ka Ruo­ho­lah­ti ja Jät­kä­saa­ren kaa­va. Puis­to­jen ja ulko­ti­lo­jen laa­dus­ta voi­si olla enem­män huo­lis­saan. Suo­mes­sa tup­paa olla kulis­sit kun­nos­sa, mut­ta ihmi­set puuttuvat.

  53. R. Sil­ver­berg: Aikoi­naan kai puu­tar­ha­kau­pun­git raken­net­tiin tuon esi­ku­van mukaan. Siis sel­lai­set kuin Kulos­aa­ri, Munk­ki­nie­mi, Käpy­lä, Kau­niai­nen ja myö­hem­min Tapiola.

    Puu­tar­ha­kau­pun­gin esi­ku­va ei todel­la­kaan ollut Oxfor­din kal­tai­nen van­ha, osin kes­kiai­kai­nen kau­pun­ki, ja jol­lain Tapio­lal­la ei kyl­lä luval­la sanoen ole tuon van­han kau­pun­gin kans­sa mitään tekemistä.

  54. R. Silf­ver­berg: Aikoi­naan kai­puu­tar­ha­kau­pun­git raken­net­tiin tuon esi­ku­van mukaan. Siis sel­lai­set kuin Kulos­aa­ri, Munk­ki­nie­mi, Käpy­lä, Kau­niai­nen ja myö­hem­min Tapio­la. Niis­tä piti tul­la täy­den pal­ve­lun pik­ku­kau­pun­ke­ja ja elä­män piti olla luonnonläheistä. 

    Kes­kei­nen ero omaan nykyi­seen koti­kau­pun­kii­ni ja Oxfor­diin on kui­ten­kin sii­na, etta kaik­ki nuo raken­net­tiin esi­ku­viin­sa ver­rat­tu­na alyt­to­man val­jas­ti ja seu­rauk­se­na saa­tiin juu­ri nuk­ku­ma­la­hio­ta eika kau­pun­kia, kuten taalla. 

    Kuten sanot­tu, kau­pun­gis­sa joka talol­la ei ole omaa pihaa ja lip­pu­tan­koa man­nyn vie­res­sa, toi­sin kuin Kulos­aa­res­sa ja Tapiolassa.

  55. R. Silf­ver­berg: Ihmi­set halua­vat mak­saaa osoit­tees­ta, ei sei­nien tai katon mate­ri­aa­lil­la ole niin pal­jon väliä. 

    Jos rumas­ti sano­taan, niin ihmi­set halua­vat mak­saa lii­ken­neyh­teyk­sis­tä halua­miin­sa paik­koi­hin, ympä­ris­tös­tä ja sii­tä, että naa­pu­ris­sa on mini­mi­mää­rä ikä­väk­si koet­tu­ja tyyppejä.

    Osoit­tees­ta­kin mak­se­taan, mut­ta se on kui­ten­kin var­sin vähäi­nen selit­tä­vä teki­jä. Munk­ki­nie­mi on suo­sit­tu, kos­ka siel­lä on spå­ra, kos­ka siel­lä on meren­ran­ta, ja kos­ka siel­lä ei ole kovin pal­jon naa­pu­rik­si huo­nos­ti sovel­tu­vak­si kat­sot­tua ainesta.

  56. Mik­ko H: Puis­to­jen ja ulko­ti­lo­jen laa­dus­ta voi­si olla enem­män huo­lis­saan. Suo­mes­sa tup­paa olla kulis­sit kun­nos­sa, mut­ta ihmi­set puuttuvat.

    Mikä on hyvää puis­toa ja ulko­ti­laa? Vaik­ka­pa tähän aikaan vuo­des­ta ulko­na tulee oltua mat­kal­la lähin­nä pai­kas­ta A paik­kaan B tai sit­ten liikuntaa/ulkoilua har­ras­ta­mas­sa. Mikä on se ulko­ti­la, joka hou­kut­te­li­si muuhun?

    Ja täs­tä seu­raa­kin sit­ten se, että sel­lai­sil­la pit­to­res­keil­la pie­nil­lä puis­to­sil­la ei vält­tä­mät­tä ole kovin ihmeel­lis­tä funk­tio­ta asuk­kai­den oles­ke­lun kan­nal­ta. Toki kesä­lo­mal­la on kiva käy­dä vetäi­se­mäs­sä muka­vas­ta kah­vi­las­ta lat­te puis­tos­sa euroop­pa­lai­seen tyy­liin, mut­ta tun­tei­na vuo­des­sa hyö­ty­suh­de jää vähän nihkeäksi.

    Eli tun­tuu sil­tä, että lähin­nä suun­nit­te­lus­sa kan­nat­taa huo­leh­tia niis­tä ulkoi­lu­mah­dol­li­suuk­sis­ta, että kai­kil­la oli­si jokin asvalt­tia vih­reäm­pi länt­ti lenk­kei­lyä var­ten. Unoh­ta­mat­ta tie­ten­kään nuor­ten kan­sa­lais­ten leik­ki­kent­tiä, joi­ta pitää olla jär­ke­vä mää­rä jär­ke­vis­sä paikoissa.

    Sää voi olla myös teko­syy, mut­ta en minä kyl­lä näe itseä­ni enkä kovin mon­ta muu­ta­kaan ihmis­tä nau­tis­ke­le­mas­sa ulko­ti­lois­ta lep­poi­sal­la oles­ke­lua­sen­teel­la muu­ten kuin kesäi­si­nä kesäpäivinä.

  57. KariS: Län­si­väy­län alus­sa on Lapin­lah­den puis­to ja hau­taus­maa. Sen jäl­keen se nousee sil­lal­le ja jat­kuu Laut­ta­saa­res­sa käy­tän­nös­sä meren ran­nas­sa koko mat­kan. Siis jos tuo koko mat­ka halu­taan raken­taa kuten ehdo­tat­te, täy­tyy Lapin­lah­den puis­to raken­taa ja Seu­ra­saa­ren­se­läs­tä teh­dä lähes sisä­jär­vi täyt­tä­mäl­lä Lat­ta­saa­ren sil­lan kohta.

    No kai se nyt on ihan sel­vä että tuo­ta raken­net­tai­siin vas­ta Laut­ta­saa­res­sa ja mah­dol­li­ses­ti sii­tä vie­lä eteen­päin Hana- ja Karhusaaressa.

    Laut­ta­saa­res­sa Län­si­väy­län poh­jois­puo­lel­la on tilaa sii­nä mis­sä ete­lä­puo­lel­la­kin, jois­sa­kin koh­ti syvem­min­kin kuin yhden talon ver­ran. Ran­nas­sa Län­si­väy­lä on vain Lemis­saa­ren­tien liit­ty­män koh­dal­la, ja sii­nä voi­si hyvin raken­taa vähän täyttömaallekin.

  58. KariS:
    Län­si­bu­le­var­dis­ta (Län­si­väy­län muut­ta­mi­nen buke­var­dik­si) on ole­mas­sa Aal­to-yli­opis­tos­ta ark­ki­teh­tiois­ke­li­jan diplo­mi­työ, jos­ta voi kuvis­ta talo ker­ral­laan kat­soa, mihin väliin mah­tuu rakentamaan:

    http://koti.welho.com/casa/Carlos/resources_files/La%CC%88nsibulevardi%20by%20Carlos%20Lamuela_part%202.pdf

    Tuon suun­ni­tel­man mukaan Län­si­väy­län var­rel­le Hel­sin­kiin sai­si 448 000 ker­ros­ne­liö­met­riä raken­net­tua, ja Espoon puo­lel­le lisää.

    Sä olet tääl­lä argu­men­toi­nut tyy­liin “en pys­ty kuvit­te­le­maan mihin rakoon nii­tä talo­ja mah­tui­si raken­ta­maan”, mut­ta jos kat­sot tuon diplo­mi­työn kuvia, huo­maat että vika on lähin­nä omas­sa mielikuvituksessasi.

  59. Mik­ko H: Var­mem­min lisään­ty­neen lii­ken­teen jal­koi­hin jää­dään, jos ei teh­dä tiivistä. 

    Las­kin että lii­ken­ne ehdo­te­tul­la tii­viin kes­kus­tan ulko­puo­lel­le jää­väl­lä oma­ko­tia­lue­vyö­hyk­keel­lä perus­tui­si toden­nä­köi­ses­ti enem­män hen­ki­lö­au­toi­hin kuin jul­ki­seen lii­ken­tee­seen. Näis­tä hen­ki­lö­au­tois­ta suu­ri osa kuor­mit­tai­si myös tii­vis­tä kes­kus­taa. Vaih­toeh­dok­si esi­tin nau­ha­kau­pun­ki­mal­lia, jos­sa oli­si usei­ta tii­vii­tä aluei­ta, jot­ka kyt­ket­täi­siin toi­siin­sa tehok­kail­la runkolinjoilla.

    Lisäk­si uskon, että laa­ja tii­vis kes­kus­ta ei ole jul­ki­sen lii­ken­teen kan­nal­ta paras mah­do­li­nen. Jul­ki­ses­sa lii­ken­tees­sä lyhyi­tä etäi­syyk­siä­kin enem­män kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­mio­ta suju­viin reit­tei­hin, vähiin vaih­toi­hin ja lyhyi­siin käve­ly­mat­koi­hin. Täs­sä­kin nau­ha­mai­sem­pi raken­ne tehok­kaas­ti lii­ken­nöi­tyi­ne run­ko­lin­joi­neen lie­nee toi­mi­vam­pi kuin täy­teen paka­tul­la alu­eel­la ris­tiin ras­tiin kul­ke­vat lukui­sat hitaat linjat.

    Jouk­ko­lii­ken­teen kan­nal­ta ihan­teel­li­nen raken­ne oli­si siis hie­man väl­jem­pi tehok­kai­den ja run­ko­mais­ten lin­jo­jen ver­kos­to, jos­sa nau­ho­jen var­sien raken­net­tu­jen aluei­den väliin voi sijoit­taa myös vihe­ra­luei­ta ja muu­ta vas­taa­vaa (paran­te­nee myös viihtyvyyttä).

    Täy­teen raken­ne­tul­la alu­eel­la käve­ly + bus­si­mat­ka run­ko­lin­jan var­teen + mat­ka run­ko­lin­jal­la tai kah­del­la + bus­si­mat­ka + käve­ly koh­tee­seen on aika hidas tapa mat­kus­taa. Nau­ha­kau­pun­gis­sa on suu­rem­pi toden­nä­köi­syys sil­le, että läh­tö­pis­te tai koh­de osuu suo­raan run­ko­lin­jan var­rel­le. Run­ko­lin­jaa pit­kin voi mat­kus­taa sel­väs­ti pidem­män mat­kan (80–100 km/h), jos aikaa syö­viä vaih­to­ja, hitaam­pia bus­se­ja ja käve­lyä on vähemmän.

    Lii­ken­teen jal­koi­hin jää­mis­tä voi tehok­kaim­min vält­tää kor­vaa­mal­la run­sas­ta hen­ki­lö­au­to­lii­ken­net­tä jouk­ko­lii­ken­teel­lä. Täs­sä nau­ha­kaupn­ki toi­mii parem­min kuin laa­jat oma­ko­tia­lu­eet tai yksi hyvin laa­ja tas­sai­ses­ti täy­teen raken­net­tu keskusalue.

    Saat­taa­pa muu­ten olla koko nau­ha­kau­pun­ki Osmo Soi­nin­vaa­ran lan­see­raa­ma ter­mi. Jos­kus puhut­tiin jopa yksi­nau­hai­ses­ta pää­ra­dan var­teen muo­dos­tu­vas­ta nauhakaupungista.

    Yksi syy Hel­sin­gin kes­kus­tan tii­vis­tä­mi­sen taka­na on kai myös halu haa­lia kaik­ki kas­vu Hel­sin­kiin. Ehkä nau­ha­kau­pun­ki­mal­li antai­si lii­kaa kas­vua naapurikunnille.

  60. O

    Sam­po Smo­lan­der:
    KariS:
    Län­si­bu­le­var­dis­ta (Län­si­väy­län muut­ta­mi­nen buke­var­dik­si) on ole­mas­sa Aal­to-yli­opis­tos­ta ark­ki­teh­tiois­ke­li­jan diplo­mi­työ, jos­ta voi kuvis­ta talo ker­ral­laan kat­soa, mihin väliin mah­tuu rakentamaan:

    http://koti.welho.com/casa/Carlos/resources_files/La%CC%88nsibulevardi%20by%20Carlos%20Lamuela_part%202.pdf

    Tuon suun­ni­tel­man mukaan Län­si­väy­län var­rel­le Hel­sin­kiin sai­si 448 000 ker­ros­ne­liö­met­riä raken­net­tua, ja Espoon puo­lel­le lisää.

    Sä olet tääl­lä argu­men­toi­nut tyy­liin “en pys­ty kuvit­te­le­maan mihin rakoon nii­tä talo­ja mah­tui­si raken­ta­maan”, mut­ta jos kat­sot tuon diplo­mi­työn kuvia, huo­maat että vika on lähin­nä omas­sa mielikuvituksessasi.

    Osaan toki kat­soa kuvia ja luku­ja­kin: Tuos­sa lopun yth­teen­ve­dos­sa mai­ni­taan että asuin­ker­ro­sa­laa tuli­si 481 000 jos­ta 110 000 Espoos­sa. Sii­nä ker­ro­taan myös, että se tar­koit­taa 16 000 asu­kas­ta, jos­ta siis noin nel­jän­nes Espoon puo­lel­la (Hel­sin­kii jää siis noin 12 000).Laskelma on var­mas­ti lähel­lä oikeaa.

    Kun meil­lä on vii­si muu­ta vas­taa­vaa mota­ria ja jos niil­le saa­tai­siin kuta­kuin­kin vas­taa­vat mää­rät, niin sil­loin oli­sim­me 70 000 asuk­kaas­sa noi­den bule­var­dien var­rel­la. Itse kir­joi­tin että voi­sim­me saa­da tuol­la taval­la 60- 80 000 asuk­kaan asunn­not. Tavoi­te on 250 000 joten sel­lai­set 170 000 pitää vie­lä löy­tää, ja sitä minä perään, mitä muu­ta kuin nuo mota­rei­den muut­ta­mi­nen bule­var­deik­si tuo vih­rei­den esi­tys pitää sisäl­lään toteutuakseen.

  61. KKK: Vaik­ka nuo oma­ko­ti­ta­loa­lu­eet ja hau­taus­maa säi­ly­tet­täi­siin mota­rien var­teen jää vie­lä pal­jon ryteik­köä ja teol­li­suusa­luet­ta, jos­ta voi­tai­siin teh­dä asui­na­luet­ta. Mie­les­tä­ni tämä kes­kus­te­lu kär­jis­tyy vähän lii­kaa puu­tar­ha­mök­kien ja moot­to­ri­tei­den väli­sek­si vas­tak­kai­na­set­te­luk­si. Help­po vaa­ti muil­ta uhrauk­sia tii­vim­män kau­pun­gin puo­les­ta. Itse olen val­mis uhraa­maan molem­mat: puu­tar­ha­mö­kit ja moottoritiet.

    Molem­mat pitää­kin uhra­ta jos aidos­ti halu­taan saa­da aikai­sek­si asun­not 250 000 uudel­le asuk­kaal­le Kehä ykkö­sen sisäl­lä kuten vih­reät ehdok­kaat ehdottaa.

    Nuo uhrauk­set­kin pitää vaan ker­toa avoi­mes­ti jot­ta koko tavoit­teel­ta ei katoa uskot­ta­vuus. Kie­mur­te­lu tai täy­del­li­nen hil­jai­suus vähem­män mie­lyt­tä­vien uhraus­ten ympä­ril­lä ja junt­tau­tu­mi­nen yhteen osa­rat­kai­suun ei var­mas­ti lisää vih­rei­den uskot­ta­vuut­ta, joka jo nyt on muu­toin­kin laskusuunnassa.

  62. Mik­ko H: Puu­tar­ha­kau­pun­gin esi­ku­va ei todel­la­kaan ollut Oxfor­din kal­tai­nen van­ha, osin kes­kiai­kai­nen kau­pun­ki, ja jol­lain Tapio­lal­la ei kyl­lä luval­la sanoen ole tuon van­han kau­pun­gin kans­sa mitään tekemistä.

    Tapio­la edus­ti myö­häi­sem­pää puu­tar­ha­kau­pun­ki-ajatt­te­lua joka tosin sekin oli kopioi­tu anglo­sak­sis­ten mai­den sodan­jä­kiei­sen ajan New Towneista.

    Var­si­nai­siin 1900-luvun alun puu­tar­ha­kau­pun­kei­hin ympä­ri Euroop­paa otet­tiin mal­lia osit­tain kekiai­kai­sis­ta pie­nem­mis­tä kau­pun­geis­ta aina­kin kes­kus­to­jen osal­ta. Tämä siis ajan­jak­so­na kun auto­ja ei vie­lä ollut ylei­ses­ti käytössä.

  63. R. Silf­ver­berg: Tapio­la edus­ti myö­häi­sem­pää puu­tar­ha­kau­pun­ki-ajatt­te­lua joka tosin sekin oli kopioi­tu anglo­sak­sis­ten mai­den sodan­jä­kiei­sen ajan New Towneista.

    400 000” näyt­tää ole­van jon­kin­lai­nen vas­ta­pamflet­ti Tapio­lan puu­tar­ha­kau­pun­gin isän von Herze­nin pamfle­til­le “Koti vai kasar­mi lap­sil­lem­me”. Se kan­nat­tai­si vih­rei­den “enem­män kan­ta­kau­pun­kia” ‑osas­ton­kin ottaa yöpöy­däl­leen. Antai­si ehkä ajat­te­le­mi­sen aihet­ta ja jotain perspektiiviä.

  64. Tapio­la on kam­mot­ta­va epä­on­nis­tu­mi­nen, ja sel­lai­se­na sitä pitäi­si ihmi­sil­le esi­tel­lä. Ne pie­net vie­hät­tä­vät, aidos­ti puu­tar­ha­mai­set palat van­haa Tapio­laa on toteu­tet­tu jär­kyt­tä­vän sur­keal­la alue­te­hok­kuu­del­la. Kaik­kial­la mis­sä alue­te­hok­kuus nousee edes vähän, yleis­tun­nel­ma on betonislummi.

    Espoos­sa Frii­si­lä on esi­merk­ki tehok­kaam­mas­ta puu­tar­ha­mai­ses­ta pien­ta­loa­lu­ees­ta. Toi­sel­la puo­lel­la taas Laut­ta­saa­ri on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten suh­teel­li­sen mata­lia ker­ros­ta­lo­ja ja pien­ta­lo­ja yhdis­te­le­mäl­lä pääs­tään koh­ta­lais­ta pal­ve­lu­ta­soa yllä­pi­tä­vään noin 5000 as. km2 niin, että alue näyt­tää hyvin­kin vihreältä.

    En ymmär­rä miten Tapio­la voi olla kenel­le­kään muu­ta kuin varoit­ta­va esimerkki.

  65. Mar­ko Hami­lo: Ne pie­net vie­hät­tä­vät, aidos­ti puu­tar­ha­mai­set palat van­haa Tapio­laa on toteu­tet­tu jär­kyt­tä­vän sur­keal­la aluetehokkuudella. 

    Jos­tain syys­tä niil­lä jär­kyt­tä­vil­lä alueil­la asu­taan usein jo kol­man­nes­sa pol­ves­sa. Lue­pa kui­ten­kin se Heik­ki v:n pamfletti.

  66. Sep­po Hon­ka­nen: Antai­si ehkä ajat­te­le­mi­sen aihet­ta ja jotain perspektiiviä. 

    50–60 ‑luku­jen naii­vil­le edis­ty­sus­kol­le on var­maan itket­ty ja nau­ret­tu jo ihan tarpeeksi.

    Kan­nat­taa miet­tiä vas­tauk­sia tämän päi­vän ongel­miin sen sijaan että vie­lä ker­ran kau­his­tel­laan yli puo­len vuo­si­sa­dan takai­sia utopioita.

  67. On usei­ta tut­ki­muk­sia, jot­ka viit­taa­vat sii­hen, että vihreä/puistomanen ympä­ris­tö kor­re­loi ihmis­ten koke­man ja todel­li­sen ter­vey­den kans­sa. Tämä ilmiö näyt­tää ole­van myös sosi­aa­li­ryh­mäs­tä riip­pu­ma­ton ts. eo joh­du sii­tä, että rik­kaam­mat asu­vat puutarhakapungeissa.

  68. Tapio­lan vie­hä­tys perus­tuu nime­no­maan sii­hen että hyväs­tä osoit­tees­ta kan­nat­taa maksaa. 

    Olen itse asu­nut Tapio­las­sa pik­ku­poi­ka­na ja ihan siis­ti pai­ka se sii­hen aikaan oli. Se oli koi­keas­taan vireäm­pi kuin nyt, kos­ka asu­kas­lu­ku­han on las­ke­nut kun aikui­si­kään tule­vat nuo­ret muut­ta­vat pois ja jäl­jel­le jää mum­mo­ja ja vaa­re­ja, mut­ta näin on käy­nyt monen muun­kin lähiön kans­sa. Tapio­la­han raken­net­tiin aluk­si kaik­kien yhteis­kun­ta­luok­kien lin­tu­ko­dok­si, mut­ta se muut­tui nopeas­ti ara­va­säään­nös­te­lyn vapau­dut­tua 1970-luvun alus­sa jo ole­mas­sao­le­vien asun­to­jen koh­dal­la. Sil­loin moni taval­li­nen duu­na­ri teki pika­voi­tion myy­mäl­lä hal­val­la ara­va­lai­na­lal osta­man­sa kämp­pän­sä eni­ten tar­joa­val­le, ja osta­jia oli jonok­si asti.

    Sil­lä hyväl­lä osoit­teel­la tar­koi­tan että Ota­nie­men ja Kei­la­nie­men tek­no­lo­gia­voit­toi­set työ­pai­kat ovat lähel­lä. Jos on niis­sä työ­pai­kois­sa töis­sä, on vai­kea tul­la töi­hin muul­la kuin autol­la, jos työ­mat­ka on yli 10 km/suunta. Tämä rajoi­tus pois­tuu tosin län­si­met­ron val­mis­tut­tua nii­den koh­dal­la joil­la on mah­dol­li­suus käyt­tää sitä. Se voi myös joh­taa sii­hen että Tapio­la menet­tää suo­sikk­kia­se­man­sa nii­den työ­paik­ko­jen työn­te­ki­jöi­den keskuudessa.

  69. Sep­po Hon­ka­nen: “400 000″ näyt­tää ole­van jon­kin­lai­nen vas­ta­pamflet­ti Tapio­lan puu­tar­ha­kau­pun­gin isän von Herze­nin pamfle­til­le “Koti vai kasar­mi lap­sil­lem­me”. Se kan­nat­tai­si vih­rei­den “enem­män kan­ta­kau­pun­kia” ‑osas­ton­kin ottaa yöpöy­däl­leen. Antai­si ehkä ajat­te­le­mi­sen aihet­ta ja jotain perspektiiviä.

    Tie­dän teok­sen, mut­ta pitäi­si var­maan jos­kus lukea ihan alku­pe­räi­nen­kin. Käsit­tääk­se­ni ollaan samas­sa asen­neil­mas­tos­sa kuin vaik­ka­pa tämä mai­nio 30-luvun lyhy­te­lo­ku­va Kivie­rä­maa, http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/1930-luvun_kivieramaata_15344.html#media=15345

    Eri­tyi­ses­ti suo­sik­ki­ni on noin kah­dek­san minuu­tin koh­dal­la impli­siit­ti­ses­ti auton alle jää­vä lap­si, ja rat­kai­su tähän­kin pul­maan on tie­ten­kin vie­dä lap­set pois kaupungista.

  70. Sep­po Hon­ka­nen: pitäi­si

    Sep­po Hon­ka­nen: Mar­ko Hami­lo: Ne pie­net vie­hät­tä­vät, aidos­ti puu­tar­ha­mai­set palat van­haa Tapio­laa on toteu­tet­tu jär­kyt­tä­vän sur­keal­la aluetehokkuudella.
    Jos­tain syys­tä niil­lä jär­kyt­tä­vil­lä alueil­la asu­taan usein jo kol­man­nes­sa pol­ves­sa. Lue­pa kui­ten­kin se Heik­ki v:n pamfletti.

    Asu­taan­han siel­lä, kak­si tai kol­me autoa pihalla.

    Kysy­mys koti vai kasar­mi on ihan hyvä, en vain ymmär­rä, mik­si Tapio­lan ja muut ete­läes­poo­lai­set lähiöt raken­ta­neet päät­ti­vät vas­ta­ta sii­hen, että kasarmi.

  71. Count­ry­boy: hyvä

    Count­ry­boy: On usei­ta tut­ki­muk­sia, jot­ka viit­taa­vat sii­hen, että vihreä/puistomanen ympä­ris­tö kor­re­loi ihmis­ten koke­man ja todel­li­sen ter­vey­den kans­sa. Tämä ilmiö näyt­tää ole­van myös sosi­aa­li­ryh­mäs­tä riip­pu­ma­ton ts. eo joh­du sii­tä, että rik­kaam­mat asu­vat puutarhakapungeissa.

    Kuka tahan­sa pys­tyy suun­nit­te­le­maan vie­hät­tä­vän puu­tar­ha­kau­pun­gin Tapio­lan alue­te­hok­kuu­del­la, eli mis­sä kaik­ki tar­vit­se­vat kol­me autoa. 

    Kuka tahan­sa pys­tyy myös suun­nit­te­le­maan urbaa­nia kan­ta­kau­pun­kia, jos­sa tehok­kuus takaa hyvän pal­ve­lu­ta­son, mut­ta jos­sa saat­taa muil­le kuin kaik­kein urbaa­neim­mil­le tul­la koet­tua viheraluevajetta.

    Hyvän alue­te­hok­kuu­den (riit­tä­vä asu­kas­ti­heys yllä­pi­tä­mään jouk­ko­lii­ken­teen ja arki­sim­mat pal­ve­lut) puu­tar­ha­kau­pun­ki on sit­ten vähän haas­ta­vam­pi jut­tu. Ei se mah­do­ton­ta kui­ten­kaan ole. Town­housea tasai­ses­ti, tai sit­ten pari pil­ven­piir­tä­jää ase­mal­le ja sen ympä­ril­lä sit­ten ensin tii­viim­min asut­tu­ja ja sit­ten väl­jem­piä kortteleita.

  72. tpyy­luo­ma: Eri­tyi­ses­ti suo­sik­ki­ni on noin kah­dek­san minuu­tin koh­dal­la impli­siit­ti­ses­ti auton alle jää­vä lap­si, ja rat­kai­su tähän­kin pul­maan on tie­ten­kin vie­dä lap­set pois kaupungista.

    Asi­aa voi tar­kas­tel­la ihan ekspli­siit­ti­sen prag­maat­ti­ses­ti­kin. Ote­taan esi­merk­ki­nä Mec­he­li­nin­ka­tu vs. Vuo­tie. Etu-Töö­lön nuo­ret rou­vat jou­tu­vat joka syk­sy jär­jes­tä­mään oman katu­par­tion, jot­ta pie­no­kai­set pää­se­vät Mec­he­li­nin­ka­dun ylit­se Tai­val­lah­den ala-asteel­le. Vuo­saa­ren Ras­ti­las­sa nape­ron voi sen sijaan lähet­tää yksik­seen Meri-Raras­ti­lan kou­luun tai Harus­puis­ton leik­ki­puis­toon, Vuo­tien ylit­se menee kevyen lii­ken­teen väy­liä parin sadan met­rin välein. Kum­man­ko kadun ylit­se sinä pääs­täi­sit ekaluokkalaisesi ?

    Voi­han Mec­he­li­nin­ka­tu jon­kun sil­min näyt­tää katu­ku­val­taan kival­ta, kivi­jal­kat­rat­to­rioi­neen. Vuo­tien sil­lal­ta­kin on myös muka­va kat­sel­la alhaal­la lipu­via bema­rei­ta ja metrojunia.

    ”Bule­var­di­soin­tia” on ihan suo­ta­vaa fabu­loi­da google-mapis­sa ja mik­sei pai­naa pape­ril­le­kin. Vaka­vak­si asia muut­tuu, jos sel­lais­ta ehdot­taa kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan viral­li­ses­sa kokouk­ses­sa. Vas­ta­val­mis­tu­nut­ta Vuo­tie­tä on vih­rei­den toi­mes­ta ehdo­tet­tu siir­ret­tä­väk­si kilo­met­rin pitui­sek­si sil­lak­si met­ro­ra­dan pääl­le (kts. Ks-lau­ta­kun­nan pää­tös­pöy­tä­kir­ja tou­ko­kuu 2012). 

    Vuo­tien / met­ron lii­ken­ne­jär­jes­tel­mä val­mis­tui kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Mil­lään mate­ma­tii­kal­la sitä ei saa kuo­le­tet­tua tämän suku­pol­ven aika­na, ja mik­si pitäi­si­kään, jos se eri­ta­so­rat­kai­sui­neen toi­mii erin­omai­ses­ti. Ras­ti­lan lei­rin­tä­alu­een asun­to­vau­nua­lue sen sijaan on aivan vää­räs­sä pai­kas­sa met­roa­se­man kupees­sa. Sin­ne mah­tui­si 1000 asu­kas­ta. Onhan se vähän pien­tä, mut­ta Ras­ti­lan kan­nal­ta rat­kai­se­vaa, jos sil­lä sääs­tet­täi­siin Meri-Ras­ti­lan rantametsä.

    Itä­väy­län ”bule­var­di­soin­ti” on epä­toi­voi­nen fan­ta­sia. Se edel­lyt­täi­si itä­met­ron vie­mis­tä tun­ne­liin, mikä ei ole mat­kus­ta­jien kan­nal­ta suo­ta­vaa eikä talou­del­li­ses­ti rele­vant­tia täl­lä vuo­si­sa­dal­la. Sel­lais­ta­kin on kui­ten­kin vaka­vis­saan ehdo­tet­tu (kts. mik­ko säre­lä: aja­tuk­sia itä-hel­sin­gin kehittämisestä).

  73. Kom­men­teis­sa tie­tä­mys siir­to­la­puu­tar­hois­ta tun­tuu ole­van enem­män arvai­lu­jen ja ennak­ko­luu­lo­jen kuin tie­don varassa.

    Tuo hyvä­tu­lois­ten puu­tar­ha­har­ras­tus kuu­los­taa huvit­ta­val­ta, kun itse on huo­no­kun­toi­sen (lue hal­van) siir­to­la­puu­tar­ha­mö­kin omis­ta­ja, lähiös­sä pie­nes­sä ker­ros­ta­lo­huo­neis­tos­sa asu­va yksin­huol­ta­ja, jol­la ei ole autoa eikä ajo­kort­tia ja sen täh­den aika huo­not mah­dol­li­suu­det hank­kia tuo suo­ma­lai­sil­le nor­maa­lim­pi kehä­kol­mo­sen ulko­puo­lel­la ole­va mök­ki edes kui­val­ta maal­ta, kos­ka rahat eivät riit­täi­si siihen.

    En mat­kus­ta ulko­mail­le lomal­la­ni vaan vil­je­len lähi­ruo­kaa omal­la pals­tal­la­ni, pyö­räi­len mök­ki­mat­kat tai käy­tän jul­ki­sia kul­ku­neu­vo­ja. Pals­ta­ni mar­ja- ja ome­na­sa­toa hyö­dyn­tä­vät niin suku­lai­set kuin ystä­vät ja työ­ka­ve­rit­kin. Ja vain kesäi­sin voin sanoa, että yllän lap­se­ni kans­sa edes lähel­le kes­ki­ver­toa suo­ma­lais­ta asu­mis­väl­jyyt­tä (tai ‑ahtaut­ta), kun asun­non ja mökin neliöt voi las­kea yhteen. 

    Siir­to­la­puu­tar­hois­ta löy­tyy kaik­kiin sosi­aa­li­ryh­miin kuu­lu­via mökin omis­ta­jia. Jos vaik­ka Talin siir­to­la­puu­tar­ha lak­kau­tet­tai­siin ja tilal­le raken­net­tai­siin kau­pun­ki­ta­lo­ja, niin mikä muut­tui­si? Talis­ta asun­non hank­ki­vien pitäi­si todel­la olla nii­tä hyvä­tu­loi­sia ja piha-alu­eet oli­si­vat vain asuk­kai­den käy­tös­sä sen jälkeen.

    Siir­to­la­puu­tar­ha­pals­tois­ta mak­se­taan käy­pää vuo­kraa kau­pun­gil­le. Ihmet­te­len, ettei kukaan kos­kaan vaa­di oma­ko­tia­luei­den muut­ta­mis­ta ker­ros­ta­loa­lueik­si Hel­sin­gis­sä, var­sin­kin jos talot ovat kau­pun­gin vuo­kra­ton­til­la. Eivät­kös ne ole iso­tu­lois­ten suo­jat­tu­ja revii­re­jä, joi­den tilal­le kan­nat­tai­si pys­tyt­tää tehok­kaam­pia kerrostaloja?

    Siir­to­la­puu­tar­ha­pals­tan vuo­kran­neet ovat vel­vol­li­sia kau­pun­gin kans­sa sol­mi­tun vuo­kra­so­pi­muk­sen perus­teel­la huo­leh­ti­maan oman pals­tan­sa lisäk­si puu­tar­han ylei­sis­tä, kai­kil­le avoi­mis­ta alueis­ta. Tämä teh­dään joko omal­la työl­lä tai mak­sa­mal­la raha­kor­vaus, jot­ta siir­to­la­puu­tar­hayh­dis­tys voi tar­vit­taes­sa pal­ka­ta jon­kun ulko­puo­li­sen teke­mään työt, kuten ruo­hon­leik­kuun ja istu­tus­ten hoi­don, jos tal­koo­vä­keä ei riitä.

    Taval­li­sen kau­pun­ki­puis­ton vihe­ra­lu­eet ja istu­tuk­set hoi­de­taan kun­nan vero­va­roil­la — joi­ta myös siir­to­la­puu­tar­hu­rit mak­sa­vat, kos­ka pals­to­jen vuo­kraa­jien on olta­va kir­joil­la Helsingissä.

    Jos Hel­sin­gis­sä hyvä­tu­loi­nen oma­ko­tia­su­ja siir­tyy kesä­kau­dek­si etä­töi­hin ja lomal­le tal­via­sut­ta­vaan huvi­laan muul­le paik­ka­kun­nal­le, niin sehän on ihan nor­maa­lia, eikö? Jos suu­ri­tu­loi­nen ker­ros­ta­los­sa asu­va siir­tyy kesä­kau­dek­si asu­maan oma­ko­ti­tont­tia pie­nem­mäl­le pals­tal­le siir­to­la­puu­tar­ha­mök­kiin­sä ja käyt­tää loma­kas­san­sa koti­kun­nas­saan Hel­sin­gis­sä, niin mikä sii­nä sit­ten on tuomittavaa? 

    Kaik­ki Hel­sin­gin siir­to­la­puu­tar­hat ovat ylei­söl­le avoi­mia. Useim­mis­sa on kesä­kah­vi­la­toi­min­taa aina­kin eri tapah­tu­mien, kuten myy­jäis­ten, kirp­pu­to­rien, kurs­sien, luen­to­jen, urhei­lu­ta­pah­tu­mien ja juhan­nus­juh­lien yhteydessä.

    Kah­vi­lat ovat siir­to­la­puu­tar­hayh­dis­tys­ten yllä­pi­tä­miä ja osa varain­han­kin­taa, jol­la kus­tan­ne­taan mm. alu­een jäte­huol­to, vesi­mak­sut, säh­kö, ylei­ses­sä käy­tös­sä ole­vien raken­nus­ten kun­nos­sa­pi­to tai oste­taan ja huol­le­taan ruo­hon­leik­ku­ri, jot­ta saa­daan hoi­det­tua se ruo­ho­kent­tä, jol­le kuka tahan­sa kau­pun­ki­lai­nen on ter­ve­tul­lut vaik­ka pik­ni­kil­le kesällä.

    Siir­to­la­puu­tar­hois­sa on kesä­kau­del­la tou­ko­kuus­ta syys­kuul­le päi­vi­sin ylei­söä var­ten avoin­na yleen­sä pää­port­ti. Aluei­ta on aikai­sem­min jou­dut­tu aita­maan, jot­ta on estet­ty esi­mer­kik­si hir­vien pää­sy pals­toil­le Van­taan­joen var­res­sa. Raken­ta­mi­sen myö­tä hir­vet ovat kadon­neet ja nykyi­sin aidoil­la suo­ja­taan­kin aluei­ta enem­män ilki­val­lal­ta ja murroilta. 

    Aita on tar­peel­li­nen jois­sa­kin puu­tar­hois­sa myös lii­ken­teen rajoit­ta­mi­sek­si, kos­ka lii­ken­ne­mer­kit eivät tun­nu enää riit­tä­vän. Siir­to­la­puu­tar­hat ovat puis­toa­luei­ta, joten moot­to­ria­jo­neu­voil­la ajo on aluei­den kapeil­la polul­la kielletty. 

    Vaik­ka kul­la­kin siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eel­la mök­kien luku­mää­rä las­ke­taan sadois­sa, on käyt­tä­jien mää­rä monin­ker­tai­nen. Nuo­ret per­heet ovat nykyi­sin kiin­nos­tu­neet kau­pun­ki­mök­kei­lys­tä. Mökeis­sä vie­rai­le­vat ja nii­tä käyt­tä­vät niin iso­van­hem­mat kuin las­ten­lap­set­kin, ystä­vät ja työtoverit.

    Kaik­ki kau­pun­ki­lai­set ja kau­em­paa­kin Hel­sin­kiin tule­vat voi­vat osal­lis­tua eri tapah­tu­miin, viet­tää aikaa puu­tar­hois­sa, käy­dä kesä­kah­vi­las­sa ja juhan­nus­juh­lil­la, yhteis­lau­lu­ti­lai­suuk­sis­sa ja yleisöluennoilla.

    Vaik­ka ei jak­sai­si läh­teä pai­kan pääl­le, voi fak­to­ja tar­kas­taa esim. hel­sin­ki­läis­ten siir­to­la­puu­tar­ho­jen net­ti­si­vuil­ta, joi­hin kaik­kiin pää­see Hel­sin­gin siir­to­la­puu­tar­ho­jen alue­jär­jes­tön sivus­ton kaut­ta: http://www.siirtolapuutarhat.net

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.