Maaseutuelämän tulevaisuus

Lai­tan tähän refer­aatin tämän­päiväis­es­tä puheen­vuorostani aja­tus­pa­ja e2:n seminaarissa.

Maaseutuelämäl­lä tarkoi­tan, että asuu ja tekee töitä maaseudul­la, en sitä, että elää kaupungis­sa ja matkus­taa yök­si maaseudulle nukkumaan.

Sitran tekemän tutkimuk­sen mukaan vihreät suh­tau­tu­vat mui­ta myön­teisem­min maaseutuelämään. Vihrei­den kuva maalaiselämästä on hyvin romant­ti­nen, sel­l­ainen jota parhait­en kuvaa Mikko Alat­alon laulu ”Kat­son maalais­maise­maa”. Minäkin jaan tämän romant­tisen käsi­tyk­sen elämästä maaseudul­la. Kysymys on enää siitä, miten siitä tehdään realistinen.

Kun ajoin neljä vuot­ta sit­ten fil­lar­il­la Niz­za­an, sai tutus­tua monipuolis­es­ti euroop­palaiseen maaseu­tu­un ja ymmärsin, mikä mei­dän maaseudus­samme on vikana. Euroop­palainen maaseu­tu­a­sukas asuu tiivi­is­sä kylässä, jon­ka ympäril­lä ovat pel­lot, suo­ma­lainen sadan hehtaarin yksinäisyy­dessä pel­to­jen­sa keskellä.

Toisek­si Euroopas­sa arvoste­taan lähiruokaa. Tutun vil­jeli­jän porkkanat ovat aivan eri asia kuin anonyymit muovi­pus­si­in pakatut S‑marketin porkkanat. Lähiruo­ka on tuoreem­paa ja muutenkin parem­paa, kun sitä on pahoin­pidel­ty vähem­män kul­je­tuk­sen aikana. Meil­lä ei saa lähiruokaa, sil­lä S‑marketin vier­essä vil­jel­lyn tomaatin mat­ka S‑markettiin on ajal­lis­es­ti yhtä pitkä kuin mat­ka Espan­jas­ta S‑markettiin. Sik­si tomaat­ti pitää poimia raakana ja lähiru­uan etu menetetään. Suo­ma­laisen maat­alouden pahin viholli­nen on S‑osuuskuntaliike nor­sumai­sine logis­ti­ikkoi­neen. Kesko tulee vas­ta toise­na, kos­ka K‑kauppiaalta ei lähiru­uan ost­a­mi­nen ole yhtä jyrkästi kiellettyä.

Maaseu­tu on pulas­sa. Sik­si sen tulisi keskit­tyä vahvuuk­si­in­sa eikä heikkouk­si­in­sa. Meil­lä on paljon tule­via entisiä maalaiskun­tia, jois­sa väestön medi­aani-ikä läh­estyy 60 vuot­ta. Sel­l­aista ei pelas­ta enää mikään. Maaseudun tuki keskit­tyy aivan liikaa pelas­ta­maan sitä, mikä ei ole pelastet­tavis­sa kuin pitäisi keskit­tyä siihen, mis­sä on mahdollisuuksia.

Suomes­sa siir­retään maat­alout­ta – ennen kaikkea kar­jat­alout­ta – pois sieltä, mis­sä asi­akkaat oli­si­vat lähel­lä ja luon­nonolot siedet­tävät kauas asi­akkaista ja tuot­tavista pel­loista. Tämä ei ole EU:n vika vaan ihan oma vikamme. Mak­samme härkäpäis­es­ti siir­tymäkaudelle tarkoitet­tua kansal­lista tukea, jota EU yrit­tää lakkaut­taa. Täl­lä kaive­taan maa­ta men­estyvän maat­alouden alta.

Maat­alous men­estyy parhait­en siel­lä, mis­sä se men­estyi 1600-luvul­lakin. Suo­ma­lainen maat­alous tulisi ohja­ta hyvien luon­nonolo­jen alueille eikä itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti sinne, mis­sä olo­suh­teet maat­alouden har­joit­tamiselle ovat epäedullisimmat.

Takaisin kaupunkien hajoamiseen ja pen­delöin­ti­in.  Luon­nol­li­sista syistä kaupun­git ovat kaikkial­la syn­tyneet sinne, mis­sä maat­alouden edel­ly­tyk­set ovat parhai­ta. Suomes­sa onneton maapoli­ti­ik­ka johtaa siihen, että puo­likaupunki­mainen asu­tus lev­iää kuin syöpä pitkin paras­ta maanvil­jelysaluet­ta. Maanvil­je­lyk­sen edel­ly­tyk­set oli­si­vat paljon parem­mat, jos kaupun­git pysy­i­sivät kaupunkeina ja maaseu­tu maaseutuna.

Sitä osaa maaseudus­ta, jos­sa maanvil­jelys ei oikein lyö leiville, ei pidä kokon­aan hylätä. Met­sä­talouden ohel­la tur­is­mi – myös kesämök­it – voisi toimia hyvinkin. Ongel­ma on yrit­täjyy­den puute ja yri­tyskult­tuurin nuoru­us. Mut­ta se onkin ihan oma tarinansa.

Kat­so myös:

Suomen maat­alous veikkaa väärää hevosta

Ter­veisiä Provencesta

Maat­alouden siir­to pohjoiseen on virhe


 

 

 

80 vastausta artikkeliin “Maaseutuelämän tulevaisuus”

  1. Puhutaan nyt sit­ten niistä asenteista.

    Tulee seu­rat­tua, mökin takia, yhden pienen maalaiskaupun­gin asioi­ta. Paikallisle­hti uuti­soi yrit­täjille teh­dyn kyse­lyn jon­ka mukaan kaup­pa käy ihan kivasti ja kas­vaa, kan­nat­tavu­us on suurim­mal­la osal­la hyvä, mut­ta kaik­ki on yleis­es­ti ottaen kauhean huonos­ti ja lopet­tamista harkitaan.

    Kaupun­gin elinkei­nop­o­li­it­ti­nen kärk­i­hanke on saa­da ABC-myymälä, joka on tietenkin kaavoitet­tu ihan eri paikkaan kuin sinän­sä ver­rat­taen elin­voimainen keskus­tan tynkä.

    Kesäa­sukkail­la, jot­ka nyt kuitenkin tuo kun­taan koko­lail­la paljon rahaa, on ollut esimerkik­si sel­l­aisia vieno­ja toivei­ta että jos saisi pari ihan yksinker­taista kint­tupolkua. No ei onnis­tu, kun ne meni­sivät jonkun isän­nän pel­lon poikki.

    Jos puhutaan maaseu­tu­tur­is­mista. Suomes­sa saa ihan hyvää ja paikoin eri­no­maista ruokaa maaseudul­la, siis jos onnis­tuu hoita­maan itsen­sä ihan jonkun per­heen pöytään. Olin esimerkik­si pitkään siinä luu­los­sa että porkkanalaatikko on pahaa, ei ole kun tehdään kun­nol­la ja tuor­eista porkkanoista. Jostain kum­man syys­tä täl­läisiä herkku­ja ei kuitenkaan ihan rahal­la saa mis­tään, siinä on esimerkik­si jotain vähin­tään koomista että ison kalaisan jär­ven ran­nal­la ei ole mis­sään tar­jol­la sieltä nos­tet­tua kalaa.

    Vähenevä ja van­hene­va väestö on pir­ulli­nen ongel­ma parhaal­la tah­dol­la ja osaamisel­lakin. Ja varsinkin jos ollaan kaukana parhaasta.

  2. argh 🙁
    Pistää vihoik­si kun lukee Osmon tek­stiä maaseudun ideaal­ista ja ver­taa sitä nykyhetkeen.

    Ei ole kui about 50 vuot­ta, kun Varsi­nais-Suo­mi oli aika lähel­lä tätä ideaalia. Nyt on bulkkia, pel­toa ja saastei­ta. Vuo­den 2008 pel­to­jen tuot­toar­vo oli vaivaiset 424 miljoon­aa euroa!

    Maat­aloustuet pois sel­l­aisil­ta tiloil­ta jot­ka tuot­ta­vat raa­ka-ainet­ta eli bulkkil­i­haa ja rehua mas­sate­ol­lisu­udelle. Sen raa­ka-aineen voi tuo­da muualta.

    Pitää tukea eri muodoin sel­l­aisia kyliä, vil­jeli­jöitä ja yhteisöitä, jot­ka todel­la tekevät ja tuot­ta­vat ympäri vuo­den ja joil­la on myös jalostavaa ja arvoa nos­tavaa toim­intaa. Pois maaseudun yksipuolis­es­ta elinkeinorakenteesta.

    Eli kan­natan ja viha helpot­ti jo 🙂

  3. Ihan vaan pienenä nip­peli­ti­et­ona, että Maalais­maise­maa ei ole Mikko Alat­alon laulu, vaan Elton Johnin. Juk­ka Vir­tasen sanoit­ta­man suomenkielisen ver­sion levyt­ti aikoinaan Petri Pet­ters­son, ei siis Mikko Alatalo.

  4. Maal­ta saa kyl­lä ruokaa ihan ilman ABC:täkin.

    Ne paikat on vaan piilos­sa nyky­is­ten EU-sys­teemien vuok­si mitä vielä Suomes­sa tulk­i­taan eriskum­mallisen tiukalla tavalla.

    Minä en ole ostanut vuosikym­meni­in lihaa kau­pas­ta, vaan met­sästä ja tuot­ta­jil­ta suo­raan. Paljon halvem­paa ja var­mas­tikin luon­nol­lista. Lääkäri ei vain ole käynyt välis­sä joten hin­ta on puo­let siitä mitä kau­pas­sa tavalli­nen sian lapa.

    Ostan toki ruhoit­tain aina vuodek­si eteen­päin pakas­timeen noin 200 kg lihaa, joka riit­tää mei­dän per­heelle ihan hyvin vaik­ka kävisi vieraitakin reip­paanalis­es­ti. Ja käy­hän niitä kun tietävät mitä pöy­dässä on.

    Normi­hin­ta maal­la put­sat­ulle ruhok­ilo­lle on 3–4,5 euroa riip­puen eläimestä. Peu­ran vasa on vähän kalli­imaa kuin luo­musi­ka tai lammas. 

    Kyl­lä noi­ta kanavia löytää jokainen jos vain vähän viit­sii ja hakee.

    Suosit­te­len kaikille.

    Ammat­ti­mainen pien­li­hatuotan­to on kri­i­sis­sä nyky­isin kun EU-sään­töjä tulk­i­taan tiukim­man mukaan ja pitää olla eläin­lääkärit ja tutk­i­tut teuras­tusti­lat, mut­ta ostakaa liha suo­raan met­sästä, vielä sinne ei EU-sään­nötkään ole ulottuneet.

  5. “Suomes­sa siir­retään maat­alout­ta – ennen kaikkea kar­jat­alout­ta – pois sieltä, mis­sä asi­akkaat oli­si­vat lähel­lä ja luon­nonolot siedet­tävät kauas asi­akkaista ja tuot­tavista pel­loista. Tämä ei ole EU:n vika vaan ihan oma vikamme. Mak­samme härkäpäis­es­ti siir­tymäkaudelle tarkoitet­tua kansal­lista tukea, jota EU yrit­tää lakkaut­taa. Täl­lä kaive­taan maa­ta men­estyvän maat­alouden alta.”

    Miten kansalli­nen hehtaar­itu­ki tähän vaikuttaa?

    Kansalli­nen 151-tuki on kor­vaus­ta siitä että eteläiseen Suomeen ei muuten tule oikein mitään tukia ja maat­alous pitäisi ilman sitä siirtää pohjoiseen kokonaan.

    1. Ei ole kyse kansal­lis­es­ta hehtaar­itues­ta vaan kotieläintues­ta. Hehtaar­ituen pitäisikin olla etelässä suurem­pi, kos­ka se on kor­vaus­ta hintatuesta.

  6. “Kun ajoin neljä vuot­ta sit­ten fil­lar­il­la Niz­za­an, sai tutus­tua monipuolis­es­ti euroop­palaiseen maaseu­tu­un ja ymmärsin, mikä mei­dän maaseudus­samme on vikana. Euroop­palainen maaseu­tu­a­sukas asuu tiivi­is­sä kylässä, jon­ka ympäril­lä ovat pel­lot, suo­ma­lainen sadan hehtaarin yksinäisyy­dessä pel­to­jen­sa keskellä.”

    Olisko­han kyse siitä että siel­lä mak­se­taan EU:n suurimpi­in kuu­lu­via maat­alous­tukia elikkäs näitä kovasti kri­ti­soimi­asi aluetukia.

    1. Maat­aloustuet suh­teessa satomäärään ovat Kes­ki-Euroopas­sa paljon­pienem­piä kuin meil­lä. Hehtaar­ituet tietysti ovat suurem­pia, kos­ka hehtaar­ituet kor­va­si­vat hin­tat­uen ja hin­tatukea menet­ti hehtaaria kohden sitä enem­män mitä tuot­tavam­mas­ta pel­losta oli kyse. Tuotan­non määrään suh­teutetut maat­aloustuet ovat meil­lä suuremmat.

  7. Naulan kan­taan! Suomelle olisi paras­ta, että puolueenakin tun­net­tu osto- ja myyn­tili­ike Keskus­ta ei olisi seu­raavas­sa hal­li­tuk­ses­sa (, vaikkakin se lykän­nee jär­jet­tömän kielipoli­ti­ikan rationalisointia).

  8. Mis­sähän unis­sasi käyt Goog­lessa, kun ei Mikko Alat­alosta ole halais­tua sanaa koko hakukoneessa tämän biisin yhteydessä?

    Mikko Alat­alon habituk­sen tietäen, niin et ainakaan märissä..?

  9. Maat­alouden peru­songel­ma on sama kuin met­sä­taloudenkin, eli keskit­tymi­nen alku­tuotan­toon jalostuk­sen kus­tan­nuk­sel­la. Pien­ten tilo­jen yhteis­toim­inta yri­tyksinä jot­ka tuot­ta­vat elin­tarvikkeet (tai metsätalousjalosteet)lähellä alkulähteitään olisi var­masti kan­natavam­paa kuin toimia suuryri­tyk­sen “torp­pa­ri­na”.

  10. Kyl­lä nykya­jan kulut­ta­jat halu­a­vat myös jalostet­tua ruokaa. Sitä varten kyl­lä joudu­taan kul­jet­ta­maan sekä raa­ka-ainei­ta että lop­putuot­tei­ta, kos­ka teol­lisu­us on keskit­tynyt­tä. Ja siitä ei kai voitane syyt­tää maalaisia tai tukiaisia.
    Lähiruo­ka suo­raan tiloil­ta on läh­es lain­suo­ja­ton­ta nykyään. Ja se taasen on kaupunki­lais­ten elin­tarvik­egy­gieenikko­jen ansio­ta. Nyt ollaan kieltämässä tin­ki­maid­on myyn­ti suo­raan tankista. Tästä ei voi syyt­tää edes EU:ta, vaan Suomen kaupunkibyrokraatteja.

  11. Voi olla, että joku keskieu­roop­palainen voisi ymmärtää, mikä hei­dän maaseudus­saan on vial­la (kun tukea tarvi­taan eikä muutenkaan mene niin hyvin). “Meil­lä joudu­taan asumaan kylässä, mut­ta Suomes­sa pääsee suo­raan pel­lolle eikä tarvitse kaikkien kyläläis­ten keskel­lä elää” tms. 

    “…ymmärsin, mikä mei­dän maaseudus­samme on vikana. Euroop­palainen maaseu­tu­a­sukas asuu tiivi­is­sä kylässä, jon­ka ympäril­lä ovat pel­lot, suo­ma­lainen sadan hehtaarin yksinäisyy­dessä pel­to­jen­sa keskellä.”

    Siitä vaan uusi uusi­jako ja pel­lot kylän ympärille.

  12. Puheen­vuoro yllä on tosi kiva, vahinko että mei­dän vihreät ja muut puolueet, ovat aja­neet Suomea nykyiseen kaiken keskit­tämis-jamaan. Kaiken kukku­rak­si keskit­tämis­meno jatkuu kiivaal­la vauhdilla. 

    Yht­enä esimerkkinä voi ottaa vaik­ka Helsin­gin jonne maaseu­tua vielä pitäisi tyh­jen­tää. Helsin­gin kaik­ki lähi-vil­jelysmaat ja met­sät pitää ottaa pois tuotan­nos­ta ja muut­ta jok­sikin “luon­to-Dis­ney­lan­deik­si” viher­pi­ipertäjille ja muille aja­tusty­hjille ihmisille.Östersundomin kansalais­puis­to on todel­la epäekologi­nen vai­h­toe­hto, se alue pitäisi val­jas­taa ruo­ka- ja energiatuotantoon.

    Syy nykyiseen bulkkiruo­ka-Suomeen mis­sä melkein kaik­ki asuu kaupungeis­sa (ja kaikil­la on kuitenkin mök­ki), lie­nee eli­it­tiä hyödyt­täväl­lä poli­ti­ikalla. Tääl­lä on niin paljon tyh­mää sään­töä ja lakia, vain tehtaan-omis­ta­jien ja virkamieseli­itin rahan- ja val­lan­hi­mon takia.

  13. On suomes­sakin vielä joitain kimp­pukyliä, joi­ta ei syys­tä tai tois­es­ta hajotet­tu iso­jaos­sa. Nyt suo­ma­laiset ovat tot­tuneet tuol­laiseen “haja-asumiseen”. Se ei ole estänyt naa­purei­den välisiä tiivi­itä suhtei­ta. Vas­ta viimeis­inä vuosikym­meninä on per­in­teinen tapa piipah­taa naa­puris­sa mil­loin vain ennal­ta varoit­ta­mat­ta alka­nut kado­ta. Molem­mis­sa asum­is­muodois­sa on puolen­sa. Molem­pi hyvä. Ei vaiku­ta maaseudn elinvoimaisuuteen.

    Totean vielä, että sivukylien väestö on hil­jalleen siir­tynyt pitäjien keskus­taa­jami­in. Eli se tiivi­impi kylä on nykyään yleen­sä pitäjän keskustassa.

    Ennen haet­ti­in läheiseltä tilal­ta tin­ki­maitoa. Nyt lähiruo­ka odot­taa uut­ta tulemista. Kaup­paketju­jen keskit­tymisen lisäk­si syyt­täisin uusia osin yli­tiukki­akin säädök­siä ja byrokra­ti­aa (iso osa kai EU:sta) ja yleistä maanvil­jeli­jöi­den saa­mat­to­muut­ta (helpom­pi myy­dä kaik­ki ker­ral­la isoille fir­moille kuin perus­taa jatko­jalostus- ja/tai lähimyyn­tifir­ma itse tai muiden maa­jussien kanssa). Osu­us­toim­inta oli aikanaan vah­va jut­tu, mut­ta ajan myötä nuo paikallis­tuot­tei­ta tuot­ta­vat fir­mat ovat ajau­tuneet val­takun­nal­lisik­si keskite­tyik­si jät­tiläisik­si. Noiden jät­tiläis­ten var­jois­sa voi kyl­lä olla jälleen tilaa uudelle pien­imuo­toisem­malle toiminnalle.

    Kuten toisillekin kom­men­toi­jille, min­ullekin hyvä per­in­teinen ruo­ka on yksi keskeinen maaseudun viehä­tys. Kai hom­ma onnis­tuu kaupungis­sakin, mut­ta maaseudul­la ehkä vähän helpom­min, ja per­in­teitä vaal­i­taan enem­män. Tosin toki nykyään sekä maaseudul­la että kaupungis­sa ruoat han­ki­taan pääasi­as­sa suurista automar­keteista. Edis­tys kul­kee syrjäseuduillekin :).

    Mikä on toimi­van maaseudun määritelmä? Ehkä perus­palve­lut ylläpitävä väestömäärä ja työtä myös nuo­rille ja koulute­tu­ille. Ehkä net­ti­ai­ka tuo uusia mah­dol­lisuuk­sia. Vapaas­sa kil­pailus­sa kaupun­git voivat kyl­lä imeä maaseudun kuivi­in. Maanvil­jeli­jät jäävät, mut­ta heitä on vain muu­ta­ma nykyään. Kansan­talous ja ekol­o­gisu­us eivät juuri siitä kohene, että kaik­ki asukkaat siir­retään suurimpi­in city­i­hin. Luon­nol­lista talouden keskit­tymis­taipumus­ta voi tas­apan­ot­taa eri keinoin jos niin halu­aa — vaikka­pa takaa­mal­la laa­jakai­stat kaikkialle ja mah­dol­lis­ta­mal­la lähiruoan lisäk­si muunkin­lainen pienyrittäminen.

    Tuki­aiset ovat joka tapauk­ses­sa jonkin­lainen epämääräi­nen neu­vot­telu­iden kukka­nen, joten yksit­täisiä tukia säätämäl­lä hom­ma ei vält­tämät­tä ratkea. Tarvit­taisi­in ensin peri­aat­teelli­nen kan­nan­ot­to siitä, mitä halu­taan. Sit­ten sään­nöil­lä voidaan toteut­taa se mitä halu­taan (tai tapel­laan viilauk­sia nyky­isi­in sään­töi­hin EU:ssa). Minus­ta tässä on kak­si kysymys­tä yli muiden. Ensim­mäi­nen on omavaraisu­usaste, Halu­am­meko tuot­taa ruokaa Suomes­sa vai ostaa val­taosan eli­tarvikkeista ulko­mail­ta? Toinen kysymys on tapa rahoit­taa tuotan­to. EU:n myötä siir­ry­imme malli­in, jos­sa karkeasti puo­let tuloista tulee tuki­aisi­na ja puo­let tuot­tei­den hin­tana. Jos halu­amme 1) pitää tämän rahoi­tus­mall­in ja 2) jonkin tasoisen omavaraisu­u­den, ei tarvitse enää keskustel­la siitä pitääkö tukia mak­saa. Pitää mak­saa niin paljon, että tavoite­ta­so säi­lyy, ja pitää jär­jestää noiden tuki­ais­ten jako oikeu­den­mukaisek­si (sekä Suomen sisäl­lä että suh­teessa mui­hin EU-mai­hin). On saman­tekevää kut­su­taanko noi­ta tukia sit­ten etelän, pohjoisen, vuoris­ton, siir­tymän vai vaikeuk­sien tuiksi.

    Hie­man etelää pohjoisem­pi Suo­mi on kyl­lä ihan ok kar­jat­aloudelle, vaik­ka asi­akkaiden luo onkin enem­män matkaa. Kyl­lä heinä kas­vaa Suomen lyhyenkin kesän aikana. Pohjoises­sa toimii poro­talous. Ei Suomes­sa ole aluei­ta, joil­la maat­alous ei jos­sain muo­dos­sa kan­nat­taisi. Ehkä on paras antaa kil­pailun hoitaa tuotan­toumo­to­jen opti­maa­li­nen val­in­ta. Useimpi­en tuot­tei­den kohdal­la kul­je­tus ei tai­da olla iso ongel­ma. Jos halu­taan pitää nykyi­nen omavaraisu­us­ta­so, voi olla viisaam­paa ja ekol­o­gisem­paa vähen­tää tuotan­non inten­si­teet­tiä kaikkial­la, kuin keskit­tää tehomaat­alout­ta eteläran­nikolle ja suurimpi­en kaupunkien ympäristöön. Ja jos omavaraisu­u­den tasoa las­ke­taan, sil­loinkin tuotan­to voi olla parem­pi hajautettuna.

  14. Maaseudul­la asu­vana olen vähän huolestunut näi­den seu­tu­jen tule­vaisu­ud­es­ta. Palve­lut vielä pelaa­vat ja koulu on ahdas suurelle oppi­las­määrälle, mut­ta odotet­tavis­sa on kun­tali­itos, joka läh­es takaa sen, että tältä kylältä julkiset palve­lut hiipu­vat pois kun ne keskitetään toisaalle. Ei tämä yrit­tämään innos­ta ja yrit­täjähenkiset lähtevät muualle. Asun siis maaseu­tu­taa­ja­mas­sa, jos­ta pen­delöidään (pen­doli­in ei tässä pysähdy) pääkaupunkiseudulle töihin.

    Jonkin­laisek­si idyl­lik­si tämän voi kokea, vaik­ka naa­pu­rit asu­vat niin lähel­lä, että ruo­hon­leikkurien äänet kuu­lu­vat häir­it­sevästi. Maanvil­jeli­jöitä tääl­lä on, mut­ta ei aav­is­tus­takaan mis­tä saisi jotain lähiruokaa. Put­ki-sähkö-raken­nus­miehiä kyl­lä löy­tyy ja Sales­ta sekä K‑extrasta per­in­teistä kau­pan ruokaa.

    On aika turha haikalla tänne jotain keskieu­roopan tyylisiä kyliä, vaik­ka ne kuin­ka idyl­lis­siltä ja romant­tisil­ta ohikulk­i­jan silmin näyttäisivätkin.
    Maaseudun muut­tumi­nen ja kehit­tymi­nen edel­lyt­tää asukkail­taan akti­ivi­su­ut­ta, yrit­teliäisyyt­tä ja intoa kehit­tää näitä seu­tu­ja. Kepu on tääl­lä vahva,mutta se keskit­tyy enim­mäk­seen maanvil­jeli­jöi­den etu­jen vaal­imiseen. Silti kepu­lan­di­ak­si nimit­telem­i­nen ei ole reilua.

  15. O.S:“Suomessa onneton maapoli­ti­ik­ka johtaa siihen, että puo­likaupunki­mainen asu­tus lev­iää kuin syöpä pitkin paras­ta maanviljelysaluetta.”

    Soin­in­vaaran logi­ik­ka pet­tää , liekö ide­olo­gia sumen­tanut lah­jakkaan matemaatikon järjen? 

    Asu­tus­ta pitää nimeno­maan laa­jen­taa ja taa­jen­taa maaseudulle ruuan­tuotan­non lähelle. Sil­loin riit­tää lähiru­ualle osta­jia eikä suuria kaup­paketju­ja tarvi­ta. Tämähän on juuri se vahvu­us , mil­lä Proven­cen kaltainen maakun­tay­hteisö runnaa. 

    Siel­lä maa­jus­sit vil­jelevät ‑80 ‑luvun aikaisil­la 90 hevosvoiman suu­ruisil­la trak­tor­eil­la. Kasvu­lohkot ovat 2–3 hehtaarin kokoisia. Meil­lä van­no­taan tehokku­u­den nimi­in. Trak­torit pitää olla 150 hevosvoiman , kasvu­lohkot pitäisi saa­da 10–20 hehtaari­in. Tilakoot pitäisi olla yli 100 hehtaaria, jot­ta vil­jeli­jä pär­jää emän­nän ollessa tilan ulkop­uolel­la töissä.

    Nave­tat pitäisi olla sadalle päälle ja investoin­nit 1–2 miljoo­nan luokkaa. Itä­val­las­sa näin usei­ta n. 10 pään karjoja.

    On kuitenkin mainit­ta­va, että ran­skalainen jus­si saa hehtaar­itukea Union­il­ta huo­mat­tavasti enem­män ja sato­ja voidaan kor­ja­ta 1–2 vuodessa. 

    Joten O.S. asu­tus­ta maaseudulle, niin Helsin­gin piina helpot­taa ja lähiruo­ka alkaa kukoistaa.

    1. Ilpo. Mitä hyö­tyä on asua lähel­lä lähiruokaa, kun SOK joka tapauk­ses­sa kieltää kul­jet­ta­mas­ta sitä ruokaa tilal­ta kaup­paan ilman, että se käy val­takun­nal­lises­sa logis­ti­ikkakeskuk­ses­sa nahistumassa.

  16. En ole nyt vähään aikaan kier­rel­lyt Ahve­nan­maal­la, mut­ta siel­lä yhdyskun­ta- ja elinkeino­rakenne muis­tut­taa eniten Osmon ihan­net­ta. Ihmiset elävät pidem­pään kuin man­tereel­la, ovat ter­veem­piä, talouskasvu on kärkipäästä ja kun­taverot Suomen edullisem­pia sekä kun­ta­palve­lut pelaa­vat ilman himmelihallintoa.

    Pitäisi tehdä pyöräret­ki Ålan­ti­in. Paraisil­ta kun kul­kee Korp­pooseen, ja siitä lau­toil­la ja yhteysaluk­sil­la ympäri­in­sä. Uskoisin, että man­tereen maaseu­tukin olisi ter­veem­pi ja elin­voimaisem­pi, jos siinä olisi Ahve­nan­maan monimjuotoisuutta.

  17. “Asu­tus­ta pitää nimeno­maan laa­jen­taa ja taa­jen­taa maaseudulle ruuan­tuotan­non lähelle.”

    Tuote­taanko maaseudul­la ruokaa? 

    Käsit­tääk­seni maaseudul­la ei enää tuote­ta muu­ta kuin ruuan raa­ka-ainet­ta. Til­a­maitoakaan ei enää saa.

    Ruuan raa­ka-ainet­ta kul­jete­taan pitk­iä matko­ja nau­dan, por­saan tai perunan muo­dos­sa ympäri val­takun­taa jalostet­tavak­si tehtaisi­in, jot­ka toimi­vat samal­la liukuhi­h­nape­ri­aat­teel­la kuin Fordin autotehtaat.

    Vil­jas­ta ei käsit­tääk­seni juurikaan jauheta leipävil­jaa suo­ma­laisen vil­jan huonon laadun takia, vaan leipävil­ja tuo­daan ulkoa — ruis luo­mua luku­unot­ta­mat­ta kokon­aisu­udessaan. Sik­si en main­inin­nut “jyviä” edm. listassa.

    Voisikin kysyä, sopi­iko Suomen maaseu­tu ollenkaan mas­sat­uotan­toon. Olo­suh­teet ovat huonot ja väli­matkat pitkät. Pitäisi tehdä maaseudulle aivan eri­lainen strate­gia, mitä nyt on tehty, jot­ta monipuo­li­nen ja elin­voimainen maaseu­tu toteu­tu­isi jälleen.

  18. Kan­nat­taa seu­raavis­sa SOK-vaaleis­sa ottaa tavoit­teek­si muut­taa S‑Ryhmän toim­intat­apo­ja. Jos vaikka­pa Vihreis­sä saadaan kun­non masi­noin­ti aikaan, ei aja­tus tun­nu mah­dot­toma­l­ta ollenkaan. Sen ver­ran pienistä ään­imääristä siel­lä on kyse. Kan­nat­taa muis­taa että S‑ryhmä on kuitenkin osu­uskaup­pa, eli asi­aka­somis­ta­ja voi siihen vaikuttaa.

  19. no jos satomäärät ovat Ran­skas­sa kolminker­taiset niin mik­si tukimäärän pitää olla nelinkertainen?

    Ja suomes­sakin taju­taan nää hom­mat, nau­to­ja kul­jete­taan inari­in teu­raalle kun siel­lä saa parem­mat tuet.

    Jär­jetön­tä

  20. Pien- ja paikkalis­tuot­ta­jia ram­paut­ta­vat elin­tarvike- ja hygien­i­amääräyk­set eivät ole (ain­oas­taan) EU:sta. Oleel­lista on, että suuret ketjut lob­baa­vat määräys­ten puoel­s­ta. Toki omien etu­jen­sa ajamisek­si kil­pailun kitkem­i­nen on ymmär­ret­tävää… Mut­ta sitä ei tule kuvitel­la mik­sikään muuk­si kuin häikäilemät­tömäk­si omien etu­jen­sa ajamiseksi.

    Alku­vuodes­ta MaRa kohkasi “kuu­den euron pit­soista”, sekä vaati jyrkem­piä toimia har­maan talouden kitkemis­es­ki. Lain­aus (http://www.mara.fi/?file=785):“Osa pito- ja juh­la­palveluyri­tyk­sistä sekä laivaris­teilyjä tar­joav­ista yri­tyk­sistä kehot­taa markki­noin­nis­saan asi­akkai­ta tuo­maan omat alko­holi­juo­mat mukanaan tai jopa han­kkii ne asi­akkaan lasku­un. Kun yri­tys ei ole hak­enut anniskelulu­paa, lään­in­hal­li­tuk­sil­la ei ole toimi­val­taa puut­tua täl­laiseen toim­intaan. Toimi­val­ta on poli­isivi­ra­nomaisil­la, jot­ka eivät ole olleet valvon­nas­saan aktiivisia. ”

    Jos joku on joskus ollut suku­juh­lis­sa, jos­sa vanahssa kartanossa/kyläkoulussa on kesäaikaan vietet­ty kekkere­itä, johon paikalli­nen pitopalvelu on lait­tanut kys­tä kyl­lä, ja illan isän­tä on han­kkin­ut alko­hip­i­toiset juo­ta­vat esim. alkos­ta, olet osal­lis­tunut harm­naa­ta talout­ta tuke­vaan lait­tomaan tilaisuuteen.

    Ja täl­laista sääte­lyä MaRa, maan merkit­tävin alan etu­jär­jestö, tah­too lisää! Että var­maan täl­lainen kan­nus­taa paikallisia pieniä toim­i­joi­ta lähtemään leikkin mukaan.

  21. Sem­moinen olen­nainen ero Kes­ki-Euroop­paan mikä on syytä muis­taa on että kes­ki-euroop­palainen maaseu­tu on noin keskimäärin samal­la etäisyy­del­lä lähim­mistä isoim­mista asu­tuskeskuk­sista kuin Tuusula.

    Mut­ta asi­aan, min­ul­la olisi yksi lain­säädän­töe­hdo­tus, jos kaup­pa tekee tämän vapaae­htois­es­ti niin sen parem­pi. Kun menen ja ostan kau­pas­ta leipää niin siinä lukee mis­sä ja mil­loin se leiv­ot­tu. Jos ostain maitoa siinä on myös valmis­tus­päivä. Olisiko se nyt ihan mah­do­ton aja­tus että koti­mai­sis­sa kasviksis­sa luk­isi mis­tä ja mil­loin ne on korjattu?

  22. Onko­han kes­ki-euroopan kymme­nen ker­taa Suomea suurem­mal­la asukasti­hey­del­lä jotain tekemistä tuon eri­laisen kylärak­en­teen kanssa? Kan­nat­taisiko Suomen kaupun­ki- ja kyläraken­net­ta ver­ra­ta johonkin vähän samankaltaisem­man asukasti­hey­den omaavaan maahan?

  23. Osmo:

    No niin. Noin käy kun luot­taa Googleen. 

    Tämä on niin yleinen virhe, että halu­an sen kor­ja­ta. Et sinä Googleen luot­tanut vaan johonkin sivu­un jon­ka Google sin­ulle tar­josi. Jos löytäisit jostakin kir­jas­ton kir­jas­ta virheen, sanois­itko “kir­jas­tossa on virhe” vai “kir­jas­sa on virhe”?

  24. Tvaara
    Jos joku on joskus ollut suku­juh­lis­sa, jos­sa vanahssa kartanossa/kyläkoulussa on kesäaikaan vietet­ty kekkere­itä, johon paikalli­nen pitopalvelu on lait­tanut kys­tä kyl­lä, ja illan isän­tä on han­kkin­ut alko­hip­i­toiset juo­ta­vat esim. alkos­ta, olet osal­lis­tunut harm­naa­ta talout­ta tuke­vaan lait­tomaan tilaisuuteen.

    Ei ole laitonta.

  25. O.S:“Mitä hyö­tyä on asua lähel­lä lähiruokaa, kun SOK joka tapauk­ses­sa kieltää kul­jet­ta­mas­ta sitä ruokaa tilal­ta kaup­paan ilman, että se käy val­takun­nal­lises­sa logis­ti­ikkakeskuk­ses­sa nahistumassa.”

    Ei mitään nykymallissa.Kun city­poli­itikot tajua­vat koko maan asut­tamisen agen­dan, niin mak­savia asi­akkai­ta riit­tää lähiru­ualle sen tuotan­toalueil­la. Kesku­so­su­us­li­ikkeitä ei enää tarvi­ta entisel­lä toimintaideologialla.

    Lähiru­uan jatko­jalostus voidaan toteut­taa uus­mod­ernil­la osu­uskun­ta­toimin­nal­la. Tämä on kaupunkienkin etu.

    P.s. kul­je­tuskus­tan­nuk­sia yliarvioidaan kun niitä ver­rataan vain kul­jet­tuun matkaan. Lähem­mäs totu­ut­ta päästään kun ote­taan laskukaavaan mukaan myös kuskien palk­ka ja muutt­tuvat kus­tan­nuk­set . Ne ovat suurem­mat tiheis­sä kaupunki­rak­en­teis­sa Etel-Euroopas­sa. (tosin palkat pienemmät)

    Piti­hän EU:n määrätä Suomen rekkoi­hin aikaisem­paa pienem­mät lasti­tilavu­udet, ettei kul­jet­ta­mi­nen vaan olisi saman hin­taista tääl­lä per­ife­ri­as­sa kuin muual­la Euroopassa. 

    Soin­in­vaara ver­tailee Suomen ja lämpimäm­män Euroopan suh­teel­lisia tukieu­ro­ja. Onko se järkevää, kos­ka me tuo­tamme ruokaa Suomes­sa emme esim. ran­skalaisille. Lähiru­uan vien­ti Ran­skaan on aika vähäistä. Muutenkin tukien ver­tailu satomääri­in on hedelmätön­tä, kos­ka EU halu­aa erot­taa tuet tuotannosta.

  26. Suomes­sa asut­ti­in kylis­sä ja asu­taan edelleen län­ti­sis­sä osis­sa maa­ta. Itä-Suo­mi oli kask­ivil­jelu­aluet­ta vielä 1800-luvul­la ja siel­lä asut­ti­in lev­äl­lään sil­loin ja nyt.

  27. Paljon puhutaan lähiru­uas­ta. Kuitenkin Loh­jal­la kas­vate­tut ome­nat kan­nat­taa hillota Kor­vatun­turin erämökissä. Muiden tuki­ais­ten ja helpo­tusten lisäk­si saa kul­je­tus­tukea edel­lyt­täen, että kul­jetet­ta­va mat­ka on vähin­tään 266 kilometriä!

    Val­tion vuo­den 2011 bud­jetista on luet­tavis­sa, että 

    “Voimavaro­ja suun­nataan eri­tyis­es­ti har­vaan asu­tulle ja ydinmaaseudulle.”

    Har­vaan asut­tua maaseu­tua tue­taan 9,4:lla ja ydin­maaseu­tua 13,3 miljoon­al­la eurolla.

    “Iso­jako” on siis edelleen menossa.

  28. Kyl­lä vira­nomaiset ovat SOK:takin suurem­pi tek­i­jä lähiru­uan estäjänä. Esim. käsit­telemät­tömän til­a­maid­on myyn­ti on ehdot­tomasti kiel­let­ty lähikau­pas­sa. Sitä saa myy­dä ain­oas­taan tilal­ta suo­raan ja suun­nit­teil­la on rajoit­taa sekin 7 litraan päivässä tilaa kohti.

  29. Nyt sit­ten toivoisi vielä ihan konkreet­tisia ehdo­tuk­sia siitä miten tuo lähiruo­ka-ajatuk­sen on tarkoi­tus toimia, jos esimerkik­si maitoti­la voi myy­dä maitoa kulut­ta­jille enin­tään 2500 kiloa vuodessa? Se on noin 7 litraa päivässä, eli tuot­ta­ja saisi tulo­ja noin 5 euroa päivässä. Mil­lä taval­la ihan noin konkreet­tis­es­ti osmo on ajatel­lut sen tuot­ta­jan tule­van toimeen tuol­laisel­la tienestillä?

    Toinen vai­h­toe­hto on sit­ten rak­en­taa mei­jer­i­ta­son määräyk­set täyt­tävä lait­teis­to. Miten maitoti­lalli­nen pysty­isi myymään tilal­ta sel­l­aiset määrät maitoa että investoin­ti voisi mitenkään kan­nat­taa? Ja taas mielel­lään ihan konkreet­tisia ehdotuksia.

    http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/04/06/keittio-jossa-ei-saa-leipoa–ja-muut-hullut-kiellot/20114811/137

    1. Olen menos­sa eduskun­taan muut­ta­maan lake­ja. Tuo 2500 kilon rajoitus/vuosi pitää tietysti pois­taa. Tot­ta kai tin­ki­maito on ter­vey­suh­ka, mut­ta niin on liika hygien­i­akin uhka allergioille.

  30. Kyl­lä Suomes­sa mak­se­taan kansal­lista tukea aivan Hang­os­ta asti. Siitä ruot­salaiset ovat kateel­lisia. Heil­lähän mak­se­taan ain­oas­taan pohjoista kansal­lista tukea Upp­salas­ta pohjoiseen, tosin kyl­lä reilumpana kuin meil­lä Suomessa.

  31. Tuo­hon edel­liseen 2500 litran rajaan voi vielä lisätä sen että yksi lehmä lyp­sää vuodessa noin 7000 litraa maitoa, eli jos lähi­maid­on tuot­ta­jal­la olisi vain yksi lehmä, saisi myy­dä vain 1/3 sen tuot­ta­mas­ta mai­d­os­ta, lop­pu pitäis kaataa viemäri­in, tai siis käsitel­lä asian­mukaisel­la jätevesijärjestelmällä.

  32. mat­ti: “Onko­han kes­ki-euroopan kymme­nen ker­taa Suomea suurem­mal­la asukasti­hey­del­lä jotain tekemistä tuon eri­laisen kylärak­en­teen kanssa? Kan­nat­taisiko Suomen kaupun­ki- ja kyläraken­net­ta ver­ra­ta johonkin vähän samankaltaisem­man asukasti­hey­den omaavaan maahan?”

    Näin on. Ja kes­ki-Euroopas­sa kaupunkielämän mukavuuk­si­in tot­tunut voi helpom­min asua maal­la kuin meil­lä. Etäisyy­det kaupunkei­hin jois­sa palve­lut ja työ­paikat ovat mitan­ta­an siel­lä kilo­me­treisä, meil­lä kym­menis­sä kilometreissä.

  33. Vähän asian vier­estä, mut­ta ehdokkaal­ta lie­nee lupa kysyä?

    Mitä mieltä olet, Osmo, Suomen maaseudun kesämökkikulttuurista?

    90% ran­noista on tuhot­tu tiheäl­lä mökki­rak­en­tamisel­la ja viikon­lop­puisin kaupunki­laiset aja­vat sato­ja kilo­me­tre­jä yksi­ty­isautoil­la mökki­matkoil­laan. Pitäisikö ranto­ja lähteä ennal­lis­ta­maan luon­non­ti­laisek­si? Tie- ja ABC-verkos­toa ryhtyä purkamaan?

  34. Ja kaupung­in­val­tu­us­tossa olet muut­ta­mas­sa kaupun­gin sään­töjä, ver­taa esim miten Maunulan Majal­la pais­tet­ti­in vuosikym­meniä munkke­ja kunnes ter­veystarkas­ta­ja kävi ja kiel­si touhun oikean­laisen palo­hormin puut­tumisen takia.

    1. Tuo asia on nyt kor­jat­tu. Sauri hoiti. Munkkien pais­t­a­mi­nen on kyl­lä palo­vaar­al­lista puuhaa, mut­ta tähän löy­tyi ratkaisu.

  35. Suomen elin­tarvike­hy­gien­ialain­säädän­nössä on paljon muu­takin per­at­tavaa kuin tuo 7 l/pv rajoi­tus. Appeni oli mei­je­ri­alan ammat­ti­lainen ja ker­toi, että nyky­isin tuot­ta­jal­ta tule­va maito on laadul­taan parem­paa kuin ennen oli mei­jeristä kaup­paan lähtevä käsitel­ty maito. Hygien­i­aan liityvät riskit taita­vat olla nykyään aivan päin­vas­taiset kuin yleen­sä ajatel­laan, ainakin lääkärei­den mielestä. Tuo­hon­han OS jo viit­tasi. Silti edelleenkin byrokra­tia suoltaa sään­nök­siä, joil­la muka­mas riske­jä vähen­netään. Tun­ne­tu­in oli yri­tys kieltää kalakukko­jen myyn­ti. Se ei onnis­tunut, mut­ta tilalle kek­sit­ti­in vaikeut­taa siihen tarvit­tavien kalo­jen han­k­in­taa (pilkkiki­esten ran­nal­la perkaa­mat kalat eivät enää kelpaakaan).
    Olen edelleen jyrkästi sitä mieltä, että lähiru­uan puute johtuu mei­dän omista sään­nök­sistämme, ei niinkään SOK:sta tai EU:sta. Jos OS pääset eduskun­taan, niin töitä riit­tää myös täl­lä sar­al­la. Toiv­ot­tavasti myös aikaa ja kiin­nos­tus­ta. Oppia kan­nat­taa han­kkia myös muual­ta EU:sta, esim. Itä­val­las­sa kaup­po­jen hyl­lyt ovat täyn­nä tavaraa, joka olisi selvästi Suomes­sa kiellettyä.

  36. “90% ran­noista on tuhot­tu tiheäl­lä mökkirakentamisella”

    Ran­nat on tuhot­tu HARVALLA mökki­rak­en­tamisel­la. Josku 60 luvul­la tuli määräys, että piti jät­tää tyhjä tont­ti mökkien väli­in lin­tu­jen pesiä.

    Mis­tä haah­ka tietää, että se on hänelle varat­tu tont­ti. Jotkut lajit pesivät pihapön­tössä, kuten telkkä, jotkut lajit eivät pesi vaik­ka olisi matkaa puoli kilo­metriä (kaakkuri, kuikka).

    Tiivis mökki­rak­en­t­a­mi­nen säästää luon­toa. Ja kyl­lä ne lin­nut, jout­senet jopa koskelot tule­vat pihapiiriin.

    Tämä “har­va” on ihmeelli­nen suo­ma­lais-ugri­lainen mantra, kuten “on maamme köy­hä ja sik­si jää…”

  37. Eli­na paasaa:

    Hygien­i­ahul­lu­tus on saanut Suomes­sa aivan absur­de­ja piirteitä. Näin on jämpti!

    Tytön päiväkoti­in ei saanut viedä synt­tärituomisi­na muu­ta kuin kau­pan avaa­mat­to­mia pakkauk­sia — ei siis kotona leiv­ot­tua nisua “hygien­i­asy­istä”.

    Eli lin­jaus oli, että teolli­nen, lisäaineil­la höys­tet­ty mos­ka on jotenkin parem­pi vai­h­toe­hto las­ten ter­vey­delle kuin tavalli­nen kotipulla. 

    En tien­nyt itkeäkö vai nau­raa tämän kuullessani. 

    Vaar­al­liset bak­teer­it siis vaani­vat oikei­den äitien tekemässä ruuas­sa.. Kaipa pitää siir­tyä Saar­i­ois­t­en “äitien” tekemään ruokaan kau­pan avaa­mat­tomis­sa pakkauk­sis­sa, jot­ta ei muo­dos­ta ter­vey­suhkaa lapsilleen. 

    Ja kuten Osmo tuo esi­in, on varsin toden­näköistä (joskaan kai ei täysin todis­tet­tua), että täl­lä hygien­i­avouho­tuk­sel­la vain edis­tetään aller­gioi­ta ja ast­maa ja heiken­netään näin ihmis­ten vas­tus­tuskykyä myös infektiohin. 

    Vier­aan­nute­taan ihmisiä elämästä myös, mikä ei ole vähäi­nen asia sekään.

  38. “Sem­moinen olen­nainen ero Kes­ki-Euroop­paan mikä on syytä muis­taa on että kes­ki-euroop­palainen maaseu­tu on noin keskimäärin samal­la etäisyy­del­lä lähim­mistä isoim­mista asu­tuskeskuk­sista kuin Tuusu­la” — Helsingistä — siis Tuusu­lan syr­jäkylät kuten Nukari ja Jäniksen­lin­na, jot­ka sijait­se­vat n. 40 km:n päässä Suur-Helsingistä. Ovat täysin maanvil­jelysseu­tua, jota eivät edes pienet suo­jel­lut puronotkot mitenkään ‘riko’. Siel­lä olisi val­ta­vat pel­lot valmi­ina luo­muvil­je­lyllekin, kun sok­er­i­ju­urikas julis­tet­ti­in pan­naan. Mars, mars, lob­baam­man sinne vil­jeli­jöille Stadista lähiruoikaa tuottamaan!

    Suomes­sa tuote­taan ruokaa lähin­nä suo­ma­laisille, kos­ka suo­ma­laiset halu­a­vat yli 90 pros­ent­tis­es­ti syödä suo­ma­laista ruokaa. Mik­si emme saisi sitä tuot­taa koko maas­sa? Meil­lä on siihen oikeus. Mitä pohjoisem­pana maito tuote­taan sitä puh­taam­paa ja luo­mumpaa se on. Jah­ka tästä vielä ilmas­tokin läm­pe­nee, voidaan tomaatit ja kurkut siirtää varhaiskas­vatuk­ses­ta yhä aikaisem­min ulkotiloi­hin. Lisäk­si har­vaan asu­tu­il­la, kau­ni­il­la seuduil­la kuten tääl­lä Vaara-kain­u­us­sa on val­ta­vat mah­dol­lisu­udet kehit­tää patikoin­ti­in perus­tu­vaa mar­jas­tus- sien­estys- hir­vestys ja luon­to­bon­gaus­matkailua, mm. Sen tukem­i­nen vain on hidas­ta ja äärim­mäisen byrokraat­tista. EU-‘tuet’ on sank­tioitu niin vaikeasti saataviksi ‑ELY-keskuk­set siinä välis­sä — että niiden hakemiseen kuluu ikä ja ter­veys. ELY-keskuk­set ovat muuten aivan turhia ja kulut­ta­vat verorahoja.

    Olen vaku­ut­tunut, että maaseudun rauha kiin­nos­taa meitä suo­ma­laisi­akin yhä enem­män tule­vaisu­udessa. Kun vielä etä­työhön on mah­dol­lisu­us, sijait­see mon­en koti­paik­ka tule­vaisu­udessa susir­a­jal­la ja sen takana jo lähivu­osikym­meninä. Ener­giankin puoles­ta siir­ry­tään omavaraisu­u­teen mm. maa- ja aurinkoen­er­gian ja mik­sei tuuliener­giankin puoles­ta. Eivät saas­tu­ta ja ovat pitkäl­lä aikavälil­lä ekonomisia ratkaisu­ja. Sil­loin alkaa lähiruokakin konkreti­soitua, kun voi itse vil­jel­lä porkkanansa. Tämä on tule­vaisu­u­den vahvu­ut­ta maaseudul­la. Tukea pitää, kos­ka elämme Suomes­sa, joka on yhä EU:n NETTOMAKSAJA!

    Jor­ma Kos­ki kir­joit­ti edel­lä aivan oikein:“Pienten tilo­jen yhteis­toim­inta yri­tyksinä jot­ka tuot­ta­vat elin­tarvikkeet (tai metsätalousjalosteet)lähellä alkulähteitään olisi var­masti kan­natavam­paa kuin toimia suuryri­tyk­sen “torp­pa­ri­na”. — Valion ja ArlaIng­manin monop­o­liase­ma on puret­ta­va ja annet­ta­va pie­nille mei­jereille ja juus­toloille tukea, koko maassa!

    Ilpo Per­naa kir­joit­ti myös oival­tavasti em. puheenvuorossaan:“Asutusta pitää nimeno­maan laa­jen­taa ja taa­jen­taa maaseudulle ruuan­tuotan­non lähelle. Sil­loin riit­tää lähiru­ualle osta­jia eikä suuria kaup­paketju­ja tarvi­ta. Tämähän on juuri se vahvu­us , mil­lä Proven­cen kaltainen maakun­tay­hteisö run­naa. (Ransakas­sa siis)

    Siel­lä maa­jus­sit vil­jelevät ‑80 ‑luvun aikaisil­la 90 hevosvoiman suu­ruisil­la trak­tor­eil­la. Kasvu­lohkot ovat 2–3 hehtaarin kokoisia. Meil­lä van­no­taan tehokku­u­den nimi­in. Trak­torit pitää olla 150 hevosvoiman , kasvu­lohkot pitäisi saa­da 10–20 hehtaari­in. Tilakoot pitäisi olla yli 100 hehtaaria, jot­ta vil­jeli­jä pär­jää emän­nän ollessa tilan ulkop­uolel­la töissä.

    Nave­tat pitäisi olla sadalle päälle ja investoin­nit 1–2 miljoo­nan luokkaa. Itä­val­las­sa näin usei­ta n. 10 pään karjoja.”

    EU on jo tarpeek­si kur­jis­tanut maamme maaseu­tua ja tähän kur­jis­tamiseen on MMM men­nyt mukaan vuosikaudet. Eihän mei­dän tarvitse suinkaan nou­dat­taa kaiken maail­man direk­ti­ive­jä, ei niitä nou­date­ta muual­lakaan EU:ssa, jos ne hait­taa­vat elinkeino­toim­intaa! Edus­ta­jat tässäkin vaihtoon!

    Suo­ma­lainen halu­aa asua mah­dol­lisim­man kauan omas­sa mökissään ja tava­ta mui­ta suo­ma­laisia sil­loin täl­löin. Aiankin tääl­lä vaaroil­la kaik­ki ovat ter­ve­tullei­ta piipah­ta­maan naa­puris­sa. Talkoohen­ki kukois­taa. Hieno­tun­teisu­us on silti valt­tia. Halu­amme tilaa ympärillemme emmekä naa­puria seinän taakse!

    Osmo, geeniper­imää ei niin vain muute­ta: use­at kaupunkei­hin työn perässä läht­e­neet eivät siel­lä viihdy. Kaipuu on kotikon­nuille. Etä­työn mah­dol­lisuuk­si­in on nyt satsattava.

    1. Kar­jat­alouden osalta Suo­mi pelaa uhkapeliä siirtäessään sen mah­dol­lisim­man kauas ja mah­dol­lisim­man epäedullisille tuotan­toalueille. Kan­nat­taa muis­taa, että Etelä-Suomen kulut­ta­jia ajatellen Viro on lähempänä kuin Kain­uu eikä EU:n sisäl­lä ole rajoja.

  39. Miten se oikein hoidettiin?
    ‑Ensin kaupun­ki remontoi
    ‑seu­raavak­si kaupun­ki kieltää munkinpaiston
    ‑lopuk­si kaupung­in­jo­hta­ja hoitaa luvan munkin paistolle

    OK, onnelli­nen lop­pu yrit­täjälle ja asi­akkaille. Mut­ta onko pros­es­si yhtä tehokas, tas­a­puo­li­nen ja myyt­tisen oikeu­den­mukainen kaikille muillekin?

  40. Alko­holi- ja omavalvon­tasäädök­sistä löy­tyy riit­tävästi infor­maa­tio­ta ja koukeroi­ta pitkäänkin ja melko mie­lenki­in­not­tomaan debaat­ti­in, joka ei liene oleel­lista. Oleel­lista on, että etenkin alko­ho­lialain­säädän­nöstä löy­tyy useitakin kohtia, jot­ka soti­vat maalaisjärkeä ja maas­sa vaki­in­tunei­ta käytän­töjä vastaan. 

    Oleel­lista on myös, että yrit­täjien etu­jär­jestö ei suinkaan kam­pan­joi valvon­nan purkamisek­si, vaan sen lisäämisek­si. Syy voi olla vain ja ain­oas­taan se, että suuret talot kykenevät näin kampit­ta­maan pieniä toim­i­joi­ta. Tästä ei puolestaan hyödy kukaan, joka vähääkään välit­tää mis­tään paikallisesta.

  41. Maid­on 2500 kilon raja oli valitet­tavasti ain­oas­taan yksi esimerk­ki. Vas­taa­van­tyylisiä säädök­siä on läh­es lop­pumat­tomasti, ja jos sään­te­ly on sen­tyylistä että tuol­laisia saat­taa tul­la mil­loin tahansa uusia, on minkään­laisen investoimi­nen todel­la riskialtista. Isot helsingis­sä pääkont­to­ria pitävät kor­po­raa­tiot pystyvät hoita­maan yhteiskun­ta­suh­teen­sa siten että ikäviä yllä­tyk­siä ei tule, pienyrit­täjä jos­sain pohjois-savos­sa on täysin sat­tuman armoil­la tuhan­sien eri­lais­ten säädösten viidakossa.

  42. Suomes­sa asuu noin 0,15 ihmistä per hehtaari, jos tuon jakaa tasais­es­ti pitkin maa­ta niin mitään mah­dol­lisuuk­sia ei ole minkään­laisil­la lähipalveluil­la yhtään mis­sään. Nyt niihin on edes kaupungeis­sa jotenkin riit­tävä asukaspohja.

  43. Näitä lukies­sani kum­mas­te­len, onko maaseudun asut­tuna pysymi­nen kiin­ni til­a­maid­on ja pos­sun­ruho­jen tilal­la tapah­tu­vas­ta myyn­nistä? Ker­ran hain pikkumei­jeristä pari juus­ton­palaa. Autossa huo­masin, että molem­pi­en valmis­tus­maa oli Viro. Lähiruokaa! Turhaa on kuvitel­la, että viikoit­taisel­la mökki­matkallani menisin maitokan­nun kanssa tin­ki­maitoa hake­maan ja ostaisin samal­la puoli ruhoa por­sas­ta. Tien­poskesta voisin ostaa herneen­palko­ja, mut­ta 48e:n kilo­hin­ta karkot­taa heti. Nykyään maanvil­jeli­jät tun­tu­vat ajat­tel­e­van, että tuot­teen­sa ovat niin hyviä, että hin­nal­la ei ole merk­i­tys­tä. Ehkä kur­vaan jatkos­sakin ABC:lle.

  44. tpyy­lu­o­ma kir­joit­ti 6.4.2011:

    Tuo kaupunkikin on suh­teelli­nen käsite. Asuste­len Nurmek­ses­sa, jos­sa kaik­ki perus­palve­lut (kau­pat, posti, Alkokin, ter­veyskeskuk­ses­ta hau­tu­umaa­han) ovat alta viiden min­uutin käve­ly­matkan päässä eli lähempänä kuin Espoon Tuo­mar­i­las­sa asues­samme. Toisaal­ta lähim­pään sikalaan on lin­nun­ti­etä alta kilo­metri ja vielä vähem­män hevostallille, jos­sa tytär käy läh­es päivit­täin. Lähin viimesyksyi­nen karhuhavain­tokin on noin kilo­metrin päästä. Auto saat­taa seistä parkissa viikkokau­pal­la, kun käyt­tö­tarvet­ta ei ole. Ja asum­is­muo­to on kerrostalo. 

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  45. “Suomes­sa asuu noin 0,15 ihmistä per hehtaari, jos tuon jakaa tasais­es­ti pitkin maa­ta niin mitään mah­dol­lisuuk­sia ei ole minkään­laisil­la lähipalveluil­la yhtään missään.”

    Ei todel­la! olisi vain jalko­ja, tor­so­ja ja irtopäitä 🙂

  46. Kotip­itäjässäni on vähän yli 3000 asukas­ta. ‑60-luvus­ta määrä on laskenut vain run­saal­la tuhannella.

    Mielestäni väkeä on vieläkin liikaa. Tuhat asukas­ta olisi mielestäni sopi­va ja ennenkaikkea elin­voimaisem­pi määrä. Tääl­lä oli­si­vat vain ne, jot­ka todel­la halu­a­vat olla.

    Töis­sä käyn tietysti naa­purikun­nis­sa, joskus jopa kaupungis­sa. Päivit­täi­nen työ­mat­ka ei juuri koskaan ole allle viit­täkym­men­tä kilo­metriä. 100–150 on taval­lis­in­ta, ja tietenkin kul­jen autol­la, joi­ta min­ul­la on usei­ta. Yksikään niistä ei ole mikään mopo. 

    Kaik­ki har­ras­tuk­set käy­dään autol­la, ja autoilu itsessäänkin on har­ras­tus. Nos­takaan vaan ben­san hin­taa, minäkin nos­tan sit­ten aina hintaa.

  47. Ylem­pänä ver­rat­ti­in muiden maid­en ja Suomen sato­ta­so­ja maat­alous­tukien yhtey­dessä. Pitäisi ehkä myös ver­ra­ta maid­en omis­tu­soikeut­ta, Suomes­sa tuen nimi pitäisi muut­taa maan-ylläpit­o­mak­suk­si. Tääl­lä “maan­omis­ta­jat” vain pitävät maa­ta kun­nos­sa eli­itin tarpei­ta varten (lunastuslaki/kaivoslaki/moottoriurheilureitit/puistot ym).Oikeuksia ei ole, et voi esimerkik­si rak­en­taa taloa ja myy­dä sitä jot­ta voisit ostaa pyörän ja lähteä muu­ta­man kuukau­den retkelle.

  48. Sat­tui käsi­in KTM: suh­teel­lisen tuore raport­ti maaseudun yri­tys­toimin­nas­ta. Siinä pisti silämään, että 35 % maatiloisa on merkit­tävää muu­ta yri­tys­toim­intaa ja kuten allakin näkyy , suurin osa yri­tyk­sistä keskit­tyy palvelualoille.
    Mut­ta maaseudun etäisyyk­sien vuok­si palvelu­ala ei voi olla voimakas kasvuala ellei keski­tytä esim laki-tai talous-palveluihin

    “MTT:n tuor­eimpi­en tilas­to­jen mukaan vuon­na 2004 Suomes­sa toi­mi 69 600 maaseudun pienyri­tys­tä, jot­ka tuot­ti­vat läh­es 14 mil­jardin euron liike­vai­h­don ja työl­lis­tivät yrit­täjät mukaan lukien 113 000 henkilöä.
    Vuosi­na 2000–2004 maaseu­tuyri­tys­ten ja niiden henkilöstön määrä lisään­tyi 7–8 pros­ent­tia. Liike­vai­h­to kasvoi reaalis­es­ti läh­es viiden­nek­sel­lä. Maaseudun pienyri­tyk­sistä jalostusa­loil­la toi­mi vajaa kol­mannes, kau­pas­sa ja palvelu­aloil­la vajaat 60 pros­ent­tia ja lop­ut alkutuotannossa”

  49. Liian van­ha kir­joit­ti 7.4.2011 kel­lo 10:42:

    No tur­is­ti­tarhaushan on varsin yleistä maatiloil­la. Luet­ta­neen palvelualaksi?

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  50. juge kir­joit­ti
    “Olisko­han kyse siitä että siel­lä mak­se­taan EU:n suurimpi­in kuu­lu­via maat­alous­tukia elikkäs näitä kovasti kri­ti­soimi­asi aluetukia.”

    Kun kat­so­taan asi­aa tuol­ta Taloustohtorista

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori

    kun ottaa “FADN Stan­dard Results” siitä vasem­mal­ta, sen jäl­keen “Oma valin­nat” ylävälile­hdeltä, sit­ten “Val­itse raport­ti” = Tuet ja sit­ten “1 Luokit­teli­ja” = Vuosi = 2008 ja sit­ten “Seu­raa­va luokit­teli­ja” ja siitä sit­ten “Maa” ja val­it­see että Suo­mi ja Ruot­si ja Tan­s­ka ja Ran­s­ka ja Sak­sa sin­isik­si niin saa seu­raa­vat tuk­isum­mat euroa per tila:
    Ruot­si 37,332
    Suo­mi 48,308
    Ran­s­ka 28,013
    Sak­sa 34,688
    Tan­s­ka 33,627

    Eli Suomes­sa ylivoimais­es­ti korkeim­mat tuet per tila. Vielä kun huomioidaan hehtaar­it jot­ka ovat samas­ta taulukosta:
    Ruot­si 52.8
    Suo­mi 40.6
    Ran­s­ka 77.6
    Sak­sa 93.6
    Tan­s­ka 114.0

    Niin saadaan tuet per hehtaari
    Ruot­si 707
    Suo­mi 1.183
    Ran­s­ka 360
    Sak­sa 370
    Tan­s­ka 290

    Meil­lä on siis selkeästi korkeim­mat tuet näistä maista ja vaik­ka ver­tailuko­hdak­si ottaisi mitkä maat tahansa. Mikä tämän selit­tää kun aina kuulee väitet­tävän että “meil­lä on pienet tuet ja muil­la suuret” johon suun­taan juge­gin tuos­sa viit­tasi. Tot­ta on että meil­lä on pienet EU-tuet, ne ovat suur­in­pi­irtein Ruotsin luokkaa. Mut­ta. Se on vain osa tuista. Meil­lä EU mak­saa 1,9 mil­jardin vuo­tu­i­sista tuista vain 0,8 mil­jar­dia eli 40%. Lop­pu 1,1 mil­jar­dia eli 60% on ihan koti­mai­sista verovaroista suo­raan rahoitet­tua, ei mitään mak­su­palau­tus­ta. Ja paradok­saal­ista kyl­lä, ne ovat juuri nämä itse mak­samamme tuet jot­ka aiheut­ta­vat tuo­ta vinou­tu­maa eli tuotan­non siir­tymistä pohjoiseen.

  51. Osmo Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Olen menos­sa eduskun­taan muut­ta­maan lakeja.”

    Mites mah­taa onnis­tua? Tämäkin asia on ollut esil­lä eduskun­nas­sa jo vuion­na 2006
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

    “Mil­laise­na min­is­ter­iö näkee A- ja B‑tukialueen etenkin nau­takar­jat­alouden tule­vaisu­u­den? Onko min­is­ter­iössä tehty tietoinen päätös siitä, että tuotan­to siir­tyy C‑alueelle? Jos näin ei ole, niin nyt min­is­ter­iössä olisi hyvä tiedostaa se tosi­a­sia, että nykyiset toimet johta­vat vääjäämät­tä tuotan­non siir­tymiseen C‑alueelle. Jos tuotan­to siir­tyy, niin ovatko kulut­ta­jat valmi­ita mak­samaan korkeam­mal­la tuel­la tuote­tut tuot­teet ja yli­tuotan­non? Jos­sain vai­heessa tilanne valke­nee myös kulut­ta­jalle. Komis­sionkin suunnal­ta on jo ihme­tel­ty, mik­si kotieläin­ti­lat häviävät etelästä. ”

    Mut­ta juurikaan mitään ei ole tapah­tunut. Jotakin kos­meet­tista pien­tä mut­ta kun edel­li­sis­sä 141-tukineu­vot­teluis­sa tuli “tor­jun­tavoit­to” niin uskoisin että EU-neu­vot­teli­jat ovat siinä käsi­tyk­sessä että 2014 on tuo 141-tuki nol­la euroa ja sit­ten vas­ta haus­ka tilanne onkin.

  52. Eli­nalle:

    Kotileipomis­ten kiel­to ei johdu bak­teereista, vaan tuote­selosteen puuttes­ta. Mitä jos leivon­naises­sa on jotakin aller­gisoivaa? Kuka ottaa vas­tu­un? Jos pul­las­sa on tap­pa­japähk­inää tai laktoosia!!?

    Ja kos­ka aina jonkun on otet­ta­va vas­tuu, ruuas­ta vas­taa­van tahon on käytön­nössä mah­do­ton­ta tar­jo­ta mitään, jos­ta he eivät voi men­nä vas­tu­useen. Se on tuskas­tut­tavaa, se on välistä aivan hirveää nipot­tamista ja siitä on val­ta­va riesa kaikille ja kaikkial­la, jot­ka tähän tör­määvät. Mut­ta lähtöko­htais­es­ti “aller­gian” ole­tuk­se­na on, että joku saa anafy­lak­tisen shokin, ei se, että jonkun iho punot­taa lievästi muu­ta­man päivän kuluttua. 

    Noin ruokapoli­it­tis­es­ti voi sit­ten pohtia, mik­si Suomes­sa on niin paljon aller­gioi­ta. Liian teol­lista ruokaa? Liian tehokkaat diagnoosit?

    Lop­putu­los on kuitenkin se, että se e‑mössö on “parem­paa” ja “tur­val­lisem­paa”. Näin vaik­ka itsekin lait­taisin mielu­um­min lapselle tarhaan juh­lapäiv­inä viemisik­si jotakin muu­ta kuin niitä e‑keksejä.

  53. Vaik­ka kansalais­palka­s­ta jankkaami­nen on vähän naivia, niin laskin kuitenkin tupakki­askin kan­teen, että jos maatilo­ja on 70000 ja tuen saa­jien määrä olisi sama. 1200 euron kk-lik­sa jos sitä ei turhaan veroteltaisi, mak­saisi non mil­jardin vuodessa, mikä vis­si­in on kansal­lisen tuen kokolu­ok­ka. Täl­lainen jär­jeste­ly johtaisi moni­in myön­teisi­in asioi­hin, joi­ta kukin voi vapaasti visioida.

  54. Sitäpä jäinkin miet­timään että jos han­kin Viros­ta edullisesti
    maati­lan niin mihin kan­nat­taa sato myy­dä ? Lähiruuaksi
    Suomeen ‑esim. tomaatit ? Onnistuukohan ?

  55. EU-hehtaar­itukia mait­tain (luvut suh­teel­lisia, ei euroja)

    Suo­mi 2.82
    Ruot­si 4.02
    Tan­s­ka 5.22
    Sak­sa 5.66
    Ran­s­ka 6.02
    Irlan­ti 6.08
    Hol­lan­ti 6.66

    Kun ruot­sis­sa EU-tuet hehtaaria kohti ovat läh­es puoli­tois­tak­er­taiset suomeen ver­rat­tuna, sieltä on help­po arvostel­la sitä että suo­mi jatkaa omaa pien­tä eu-tukeaan kansal­lisel­la tuella.

    Sak­sas­sa ja eri­tyis­es­ti ran­skas­sa EU-tuet ovat ihan huip­pu­lu­okkaa, kaksinker­taiset suomeen ver­rat­tuna, ja silti niiden päälle vielä mak­se­taan kansal­lisia tukia.

  56. EU:lla on tukivöhykkeitä läh­es jokaises­sa maas­sa. Jos halu­aa ver­ra­ta eri maid­en maat­alout­ta, niin ver­rat­takoon sit­ten maid­en vas­taavia vyöhykkeitä keskenään. Tämä onnis­tuu aivan hyvin noiden FADN tulostenkin avulla.
    Suomea ja Ruot­sia ver­rat­taes­sa Etelä-Suomea vas­taa parhait­en Kes­ki-Ruot­si ja pohjoisia tukialuei­ta sit­ten voi ver­ra­ta suo­raan keskenään.

  57. Mauno kir­joit­ti
    “Vaik­ka kansalais­palka­s­ta jankkaami­nen on vähän naivia, niin laskin kuitenkin tupakki­askin kan­teen, että jos maatilo­ja on 70000 ja tuen saa­jien määrä olisi sama. 1200 euron kk-lik­sa jos sitä ei turhaan veroteltaisi, mak­saisi non mil­jardin vuodessa, mikä vis­si­in on kansal­lisen tuen kokoluokka.”

    Maatilo­ja on noin 60.000. Maat­alous­tu­lo on noin 800 miljoon­aa joka suur­in­pi­irtein vas­taa verotet­tavaa tuloa on karkeasti palk­ka. Ihan noin yksinker­tainen asia ei ole mut­ta karkeasti. Tuos­ta tulee siis tilaa päälle noin 13.000 euroa eli voidaan laskea että tilal­la on vajaa yksi pää­toimi­nen henkilö. Jos­sakin tilas­tossa maat­alouden har­joit­ta­jien tuloista vain 30% tulee maat­aloud­es­ta mut­ta voisi ehkä laskea että 50.000 henkilö­työvuot­ta niin ollaan lähel­lä? Ja kansalli­nen tuki on noin 1,1 mil­jar­dia ja kun se jae­taan 50.000 henkilö­työvuodel­la niin saadaan noin 22.000 euroa. Mitäs tuos­ta tulee kk-lik­sak­si, noin 1.800? Mut­ta mitä ajoit takaa? Mitä tuol­la rahal­la muka voisi muu­ta tehdä?

  58. En mä Kansalli­nen tuki vääristää oikein ymmärtänyt sun laskelmia. Maat­alous­tu­lo 800 miljoon­aa on ilmeis­es­ti se mitä on jäänyt yli, kun about 2miljardin vuo­tuis­es­ta tukipo­tista on annet­tu kaup­pi­aille ja byrokraateille hei­dän osu­us. Mä ajoin takaa sitä että kansalais­palk­ka, tek­isi suurim­man osan lan­de­by­rokra­ti­as­ta turhak­si. Kaik­ki maalaiset saisi­vat hilloa niin paljon että sil­lä eläisi, cap tuki olisi vuokraa yhteiskunnal­ta maavaran­non ylläpi­dos­ta, kunnes EU kaatuu. Se joka vielä vil­jelisi saisi tehdä sitä oma­l­la riskillä.

    Kansalais­palk­ka, mah­dol­lis­taisi myös muiden kuin far­marei­den asumisen maal­la, se voisi kaupunkien yliv­er­taisu­ud­es­ta huoli­mat­ta olla hyväk­si tiety­ille asioille täl­laises­sa maassa.

  59. Osmo Soini­vaara kirjoitti:“Karjatalouden osalta Suo­mi pelaa uhkapeliä siirtäessään sen(karjatalouden) mah­dol­lisim­man kauas ja mah­dol­lisim­man epäedullisille tuotan­toalueille. Kan­nat­taa muis­taa, että Etelä-Suomen kulut­ta­jia ajatellen Viro on lähempänä kuin Kain­uu eikä EU:n sisäl­lä ole rajoja.

    Osmo hyvä, me suo­ma­laiset halu­amme OMAA tuotan­toa, puh­taas­sa luon­nos­sa tuoet­tua maitoa ja lihaa. Luo­mu­tuootei­den kysyn­tä on kas­va­mas­sa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti: tuotan­to ei riitä kysyn­tään. Juuri tääl­lä kain­u­us­sa, jos­sa vil­jan vil­je­ly on riskialtista, kar­jan kas­va­tus, maid­on tuotan­to ja kar­jan rehun vil­je­ly on paikallaan vaara­maise­mis­sa. Kar­ja voi käysken­nel­lä met­sässä, niity­il­lä vesistö­jen var­rel­la. kos­ka niitähän tääl­lä riit­tää, varsin­ki puro­ja ja lampia. Kar­jaa on kas­vatet­tu läh­es luo­mu­na aina 60-luvulle saak­ka, mut­ta EU-tehomaat­alous on pahasti näivet­tänyt ja kur­jis­tanut maaseu­tua. Sen voi todis­taa läh­es jokiki­nen maanvil­jeli­jä ja kar­jankas­vat­ta­ja Kain­u­us­sa. Jotkut yli 100-päiset roboti­nave­tat ovat tehneet sel­l­aista miljoon­avelkaa, jos­ta eivät ikinä selviä näil­lä ala-arvoisil­la 0,35 euron litrahin­noil­la. Saatik­ka pienem­mät tilat, joi­ta syynätään pilkun­tarkasti jatku­vasti, joi­ta uhkail­laan pien­estäkin poikkea­mas­ta tai ‘puut­teesta’- Mis­sään muus­sa EU-maasa ei olla yhtä totisia direk­ti­ivien paukut­ta­jia kuin Suomes­sa. Spkea EU-myötäilem­i­nen on saata­va lop­pumaan ja maalaisjär­ki nos­tet­ta­va arvoonsa.

  60. Otan osaa Osmo. Tarkoi­tus oli hyvä, mut­ta onnis­tu­it vain vahvis­ta­maan käsi­tys­tä siitä kuin­ka vierai­ta maaseudun ongel­mat ovat kaupunkivihreille(ne eivät todel­lakaan aukene kuun­tele­mal­la “Mä kat­son maalais­maise­maa” tai edes Mikko Alat­aloa). Onko todel­la ain­oa tar­joa­manne elinkeino Kokko­la-Lappeen­ran­ta lin­jan pohjois­puolelle mökkivuokraus ja opaste­tut eräretkeilyt?

  61. Minä ymmär­rän nim. Maunon ehdo­tuk­sen maat­alous­s­langilla niin, että kansalli­nen tuki irrotet­taisi­in tuotan­nos­ta ja jaet­taisi­in per capi­ta periaatteella.
    Maat­aloustues­ta tosi­aan vain 56 % jää vil­jeli­jöi­den tulok­si. Kaik­ki tuot­teista saata­va tulo ja vielä tuo 44 % tuista menee vil­je­lyn kului­hin. Jos tuis­sa ei olisi vil­je­lyvelvoitet­ta, niin maat­alouden tulos olisi parem­pi ole­mal­la vil­jelemät­tä mitään.

  62. Mikko Alat­a­lo lauloi “Mä maalais­poi­ka oon” ja var­maa maalais­poi­ka kat­soi maalaismaisemaa.

    Mut­ta maaseudun strate­gia, sel­l­aise­na kuin se viralli­nen strate­gia on, on aivan väärän­lainen. Se on MTK:n strate­giaa mannersuomessa. 

    Kyseisessä strate­gia­pa­peris­sa Ahve­nan­maan strate­gia on omana osanaan ja sen on sitä mitä Osmo Soin­in­vaara tarkoit­taa, paitse että se on julka­is­us­sa kir­joitet­tu ruotsiksi.

    p.s. Saisiko tänne oikeinkir­joituk­sen tarkistuksen?

  63. Arvon­lisäys? Ei kai nyt sen­tään negati­ivi­nen mut­ta tuolta

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2009/Maataloustulo%20nousee

    selviää että
    “Maa- ja puu­tarhat­alouden kokon­ais­tuot­to on tänä vuon­na 4,3 mil­jar­dia ja kokon­aiskus­tan­nuk­set 3,4 mil­jar­dia euroa. ”

    “MTT arvioi, että maa- ja puu­tarhat­alous­tuot­tei­den myyn­ti­t­u­loista ker­tyy tänä vuon­na 2,3 mil­jar­dia euroa, mikä on läh­es yhdek­sän pros­ent­tia vähem­män kuin viime vuon­na. Kotieläin­tuotan­non osu­us myyn­ti­t­u­loista on run­saat 68 pros­ent­tia, kasv­invil­je­lyn vajaat 14 pros­ent­tia ja puu­tarhat­alouden vajaat 18 pros­ent­tia. Maa- ja puu­tarhat­alouden saa­ma tuk­isum­ma pysyy läh­es viime vuo­den tasol­la noin 1,9 mil­jardis­sa eurossa. ”

    Mut­ta että 1,9 mil­jardin tuel­la saadaan 2,3 mil­jardin arvoiset tuot­teet vai miten tuo on tulkit­ta­va? Eikös se olisi negati­ivi­nen vas­ta jos tukia olisi enem­män kuin mitä on tuot­tei­den arvo?

  64. Hehtaar­ituethan on irroitet­tu tuotan­nos­ta jo mon­ta vuot­ta sitten.

    Tukioikeudet ovat arvopa­pere­i­ta, joi­ta vas­taan voi nos­taa tukea jos on hallinnas­sa niiden käyt­töä vas­taa­va peltomäärä.

    Pel­toa ei tarvitse vil­jel­lä. Riit­tää kun pitää sen viljelykelpoisena.

    Esim siis vaik­ka niit­tää sen ker­ran kesässä.

    Sit­ten voi nos­taa EU-tuet.

    Ja OS, vil­ja kan­nat­taisi kään­tää pel­toon ympäri eikä kor­ja­ta kui­v­a­ta ja myy­dä. Myyn­nistä ei saa niitä kulu­ja mitä sadonko­r­ju­us­ta aiheutuu.

  65. Osmo kir­joit­ti:

    Mitä hyö­tyä on asua lähel­lä lähiruokaa, kun SOK joka tapauk­ses­sa kieltää kul­jet­ta­mas­ta sitä ruokaa tilal­ta kaup­paan ilman, että se käy val­takun­nal­lises­sa logis­ti­ikkakeskuk­ses­sa nahistumassa.

    Kameli kir­joit­ti:

    Kan­nat­taa seu­raavis­sa SOK-vaaleis­sa ottaa tavoit­teek­si muut­taa S‑Ryhmän toim­intat­apo­ja. Jos vaikka­pa Vihreis­sä saadaan kun­non masi­noin­ti aikaan, ei aja­tus tun­nu mah­dot­toma­l­ta ollenkaan. Sen ver­ran pienistä ään­imääristä siel­lä on kyse. Kan­nat­taa muis­taa että S‑ryhmä on kuitenkin osu­uskaup­pa, eli asi­aka­somis­ta­ja voi siihen vaikuttaa.

    Tek­isipä mieli ryhtyä tässä asi­as­sa akti­ivisek­si, mikä kyl­lä edel­lyt­täisi Osmon väit­teen toden­peräisyy­den tutkimista. Ainakin lähileipo­moi­ta S‑ryhmän kau­pat tun­tu­vat käyttävän. 

    TimoT:nkin näkökul­ma vaatisi tarkastelua:

    … lähiru­uan puute johtuu mei­dän omista sään­nök­sistämme, ei niinkään SOK:sta tai EU:sta. … esim. Itä­val­las­sa kaup­po­jen hyl­lyt ovat täyn­nä tavaraa, joka olisi selvästi Suomes­sa kiellettyä.

    Olen bon­gan­nut jostakin jonkun pienen tuot­ta­jan totea­muk­sen, että he eivät pysty myymään isoille elin­tarvikeketjuille tuore­tuot­teitaan, kos­ka ketju­jen tukut halu­a­vat ostaa niin mega­lo­maanisia määriä etteivät he pysty niitä toimittamaan.

    Sekin pitäisi selvit­tää, miten paljon oikeasti on noi­ta lähi­tuot­ta­jia joiden tuot­teet kiertävät nahis­tu­mas­sa ison ympyrän — ja mitä ne tuot­ta­vat. En itse ostaisi tin­ki­maitoa enkä pos­sun­ruhoa — maito- ja lihatuot­tei­den suh­teen olen aivopesty nyky­hy­gien­i­aan. Kasvis­tenkin suh­teen saa ehtimiseen lukea uutisia lan­tavedel­lä kastelus­ta ja sensel­lais­es­ta. Kuumas­sa pais­te­tut leipo­mo­tuot­teet ovat oikeas­t­aan ain­oat spon­taanisti mieleen tule­vat elin­tarvikkeet, joiden suh­teen en ole epälu­u­loinen (mut­ta minä en olekaan allerginen). 

    Miten valvon­nan ja tarkas­tuk­sen pysty­isi jär­jestämään sil­loin, kun tuote menee suo­raan tuot­ta­jal­ta kaup­paan? Vai voisiko se jäädä tarpeet­tomana pois kokonaan?

    Sit­ten on hin­takysymys. Medi­as­ta saadun mieliku­van mukaan Suomes­sa huono, hal­val­la jalostet­tu teol­lisu­us­ruo­ka mak­saa enem­män kuin tuoreet raa­ka-aineet muual­la Euroopas­sa. Silti pahek­su­taan (mon­een ker­taan myös Osmon blogimerkin­nöis­sä ja kom­menteis­sa), että suo­ma­laisen tärkein kri­teeri ruokakau­pas­sa on hin­ta. Miten paljon suo­ma­laisen pitää ruoas­ta maksaa?

  66. Kir­joitin edellä: 

    Medi­as­ta saadun mieliku­van mukaan Suomes­sa huono, hal­val­la jalostet­tu teol­lisu­us­ruo­ka mak­saa enem­män kuin tuoreet raa­ka-aineet muual­la Euroopas­sa. Silti pahek­su­taan (mon­een ker­taan myös Osmon blogimerkin­nöis­sä ja kom­menteis­sa), että suo­ma­laisen tärkein kri­teeri ruokakau­pas­sa on hin­ta. Miten paljon suo­ma­laisen pitää ruoas­ta maksaa?

    Juu­so Koposelta Provence-kir­joituk­sen kom­men­tis­sa saatu tieto näyt­täisi kumoa­van hintamielikuvani:

    Täältä löy­tyi dataa aiheesta: http://www.ers.usda.gov/Data/InternationalFoodDemand/

    Tämän mukaan suo­ma­laiset käyt­tävät tulois­taan ruokaan 14,7 %, ran­skalaiset 15,3 % ja ital­ialaiset 16,6 % eli itse asi­as­sa suh­teessa tuloi­hin ruo­ka ei olekaan niin kallista tääl­lä. Jos pois­te­taan vielä juomien ja tupakan osu­us niin luvut näyt­tävät vielä edullisem­mil­ta Suomelle, tämä osu­us on nimit­täin Suomes­sa 31,4 % kaik­ista “ruoka”menoista, Ran­skas­sa 21,4 % ja Ital­ias­sa 16,2 %.

    Tuo­ta voi kuitenkin tulki­ta monel­la taval­la, kuten olen Provence-merkin­nön kom­men­tis­sani tehnytkin:

    Ruo­ka ja ate­ri­oin­ti eivät Suomes­sa kuu­lu elämän huvi­tuk­si­in ja iloi­hin, jos­ta syys­tä niihin ei halu­ta sat­sa­ta rahaa.

    Juu­so tekee kuitenkin sel­l­aisen päätelmän, että ruo­ka olisi Suomes­sa halvem­paa kuin Ran­skas­sa ja Ital­ias­sa. En usko, että tästä on kyse, vaan siitä ettei ruokaan Suomes­sa halu­ta sat­sa­ta rahaa. Jos min­un väit­tämäni pitää paikkansa, ruoan hin­ta nousee psykol­o­gis­es­ti, lukuar­voaan korkeampi­in summiin.

    Nyt siis kai­vat­taisi­in hintatilastoja.

    Päivit­täis­tavarakaup­pa ry:llä sel­l­ainen on, mut­ta siitä puut­tuu Italia. Sen siitä näkee että Suomes­sa on kalli­impi ruo­ka kuin Ran­skas­sa. [1]

    Hesari kir­joit­ti 26.6.2009, että Suo­mi on euroalueen kallein maa. Elin­tarvikkei­ta ei erik­seen käsitel­ty. [2]

    [1] http://www.pty.fi/653.html
    [2] http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomi+pysyi+sitke%C3%A4sti+euroalueen+kalleimpana+maana/1135247193806

  67. OS: Maat­alous­tuotan­non arvon­lisäys on selvästi negati­ivi­nen, jos tukia ei las­ke­ta mukaan arvon­lisäyk­seen. Nykyisessä kansan­talouden tilin­pidos­sa ne las­ke­taan mukaan arvonlisäykseen.
    Juge: Nyky­i­sistä tuista ain­oas­taan EU:n tilatu­ki ei edel­lytä pel­lon vil­je­lyä. Sen osu­us on hyvin vähäi­nen Suomes­sa. Muut tuet (esim. LFA, ympäristö­tu­ki, kaik­ki kansal­liset tuet) kyl­lä edel­lyt­tävät paikkakun­nan tavan mukaista vil­je­lyä, pel­to jopa tip­puu pois tukikelpois­t­en joukos­ta, jos yksikin vuosi jää vil­jelyssä väliin.
    Anna-Liisa: Kuten jo aikaisem­min sanoin, nyky­suo­ma­lainen til­a­maito on hygieeniseltä laadul­taan parem­paa kuin oli kau­pan maito pari kolme vuosikymm­netä sit­ten, eikä se tuol­loinkaan aiheut­tanut mitään ongelmia. Sen puoles­ta sitä voisi myy­dä vaik­ka lähikau­pan tiskiltä aivan huo­let­ta. Medi­an luo­ma hin­tamieliku­va ei ehkä ole kaikein luotet­tavin, kan­nat­taa käy­dä vaik­ka maito­hyl­lyl­lä ulko­mail­la liikkuessaan.

  68. “Mä maalais­poi­ka oon..”. (Tämä on tai ainakin pitäisi olla Alataloa)

    Meil­lä oli vielä 60-luvul­la lehmiä, ja maati­lal­la myyti­in tilan työväelle ja naa­pureille tin­ki­maitoa. Kukin toi aamul­la 2–5 litran maitokan­nun ja nouti sen päivän mit­taan. Asi­akkai­ta taisi olla kolmattakymmentä.

    Kuukausit­tain las­ket­ti­in maitotilit. Min­ut nakitet­ti­in siihen hom­maan joskus 14-vuotiaana. 

    Til­amme siis oli Hämeenkylässä, n 15 km Eduskuntalolta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.