Maaseutuelämän tulevaisuus

Lai­tan tähän refe­raa­tin tämän­päi­väi­ses­tä puheen­vuo­ros­ta­ni aja­tus­pa­ja e2:n seminaarissa.

Maa­seu­tue­lä­mäl­lä tar­koi­tan, että asuu ja tekee töi­tä maa­seu­dul­la, en sitä, että elää kau­pun­gis­sa ja mat­kus­taa yök­si maa­seu­dul­le nukkumaan.

Sit­ran teke­män tut­ki­muk­sen mukaan vih­reät suh­tau­tu­vat mui­ta myön­tei­sem­min maa­seu­tue­lä­mään. Vih­rei­den kuva maa­lai­se­lä­mäs­tä on hyvin romant­ti­nen, sel­lai­nen jota par­hai­ten kuvaa Mik­ko Ala­ta­lon lau­lu ”Kat­son maa­lais­mai­se­maa”. Minä­kin jaan tämän romant­ti­sen käsi­tyk­sen elä­mäs­tä maa­seu­dul­la. Kysy­mys on enää sii­tä, miten sii­tä teh­dään realistinen.

Kun ajoin nel­jä vuot­ta sit­ten fil­la­ril­la Nizzaan, sai tutus­tua moni­puo­li­ses­ti euroop­pa­lai­seen maa­seu­tuun ja ymmär­sin, mikä mei­dän maa­seu­dus­sam­me on vika­na. Euroop­pa­lai­nen maa­seu­tua­su­kas asuu tii­viis­sä kyläs­sä, jon­ka ympä­ril­lä ovat pel­lot, suo­ma­lai­nen sadan heh­taa­rin yksi­näi­syy­des­sä pel­to­jen­sa keskellä.

Toi­sek­si Euroo­pas­sa arvos­te­taan lähi­ruo­kaa. Tutun vil­je­li­jän pork­ka­nat ovat aivan eri asia kuin ano­nyy­mit muo­vi­pus­siin paka­tut S‑marketin pork­ka­nat. Lähi­ruo­ka on tuo­reem­paa ja muu­ten­kin parem­paa, kun sitä on pahoin­pi­del­ty vähem­män kul­je­tuk­sen aika­na. Meil­lä ei saa lähi­ruo­kaa, sil­lä S‑marketin vie­res­sä vil­jel­lyn tomaa­tin mat­ka S‑markettiin on ajal­li­ses­ti yhtä pit­kä kuin mat­ka Espan­jas­ta S‑markettiin. Sik­si tomaat­ti pitää poi­mia raa­ka­na ja lähi­ruu­an etu mene­te­tään. Suo­ma­lai­sen maa­ta­lou­den pahin vihol­li­nen on S‑osuuskuntaliike nor­su­mai­si­ne logis­tiik­koi­neen. Kes­ko tulee vas­ta toi­se­na, kos­ka K‑kauppiaalta ei lähi­ruu­an osta­mi­nen ole yhtä jyr­käs­ti kiellettyä.

Maa­seu­tu on pulas­sa. Sik­si sen tuli­si kes­kit­tyä vah­vuuk­siin­sa eikä heik­kouk­siin­sa. Meil­lä on pal­jon tule­via enti­siä maa­lais­kun­tia, jois­sa väes­tön medi­aa­ni-ikä lähes­tyy 60 vuot­ta. Sel­lais­ta ei pelas­ta enää mikään. Maa­seu­dun tuki kes­kit­tyy aivan lii­kaa pelas­ta­maan sitä, mikä ei ole pelas­tet­ta­vis­sa kuin pitäi­si kes­kit­tyä sii­hen, mis­sä on mahdollisuuksia.

Suo­mes­sa siir­re­tään maa­ta­lout­ta – ennen kaik­kea kar­ja­ta­lout­ta – pois siel­tä, mis­sä asiak­kaat oli­si­vat lähel­lä ja luon­no­no­lot sie­det­tä­vät kau­as asiak­kais­ta ja tuot­ta­vis­ta pel­lois­ta. Tämä ei ole EU:n vika vaan ihan oma vikam­me. Mak­sam­me här­kä­päi­ses­ti siir­ty­mä­kau­del­le tar­koi­tet­tua kan­sal­lis­ta tukea, jota EU yrit­tää lak­kaut­taa. Täl­lä kai­ve­taan maa­ta menes­ty­vän maa­ta­lou­den alta.

Maa­ta­lous menes­tyy par­hai­ten siel­lä, mis­sä se menes­tyi 1600-luvul­la­kin. Suo­ma­lai­nen maa­ta­lous tuli­si ohja­ta hyvien luon­no­no­lo­jen alueil­le eikä itse­tar­koi­tuk­sel­li­ses­ti sin­ne, mis­sä olo­suh­teet maa­ta­lou­den har­joit­ta­mi­sel­le ovat epäedullisimmat.

Takai­sin kau­pun­kien hajoa­mi­seen ja pen­de­löin­tiin.  Luon­nol­li­sis­ta syis­tä kau­pun­git ovat kaik­kial­la syn­ty­neet sin­ne, mis­sä maa­ta­lou­den edel­ly­tyk­set ovat par­hai­ta. Suo­mes­sa onne­ton maa­po­li­tiik­ka joh­taa sii­hen, että puo­li­kau­pun­ki­mai­nen asu­tus levi­ää kuin syö­pä pit­kin paras­ta maan­vil­je­ly­sa­luet­ta. Maan­vil­je­lyk­sen edel­ly­tyk­set oli­si­vat pal­jon parem­mat, jos kau­pun­git pysyi­si­vät kau­pun­kei­na ja maa­seu­tu maaseutuna.

Sitä osaa maa­seu­dus­ta, jos­sa maan­vil­je­lys ei oikein lyö lei­vil­le, ei pidä koko­naan hylä­tä. Met­sä­ta­lou­den ohel­la turis­mi – myös kesä­mö­kit – voi­si toi­mia hyvin­kin. Ongel­ma on yrit­tä­jyy­den puu­te ja yri­tys­kult­tuu­rin nuo­ruus. Mut­ta se onkin ihan oma tarinansa.

Kat­so myös:

Suo­men maa­ta­lous veik­kaa vää­rää hevosta

Ter­vei­siä Provencesta

Maa­ta­lou­den siir­to poh­joi­seen on virhe


 

 

 

80 vastausta artikkeliin “Maaseutuelämän tulevaisuus”

  1. Puhu­taan nyt sit­ten niis­tä asenteista.

    Tulee seu­rat­tua, mökin takia, yhden pie­nen maa­lais­kau­pun­gin asioi­ta. Pai­kal­lis­leh­ti uuti­soi yrit­tä­jil­le teh­dyn kyse­lyn jon­ka mukaan kaup­pa käy ihan kivas­ti ja kas­vaa, kan­nat­ta­vuus on suu­rim­mal­la osal­la hyvä, mut­ta kaik­ki on ylei­ses­ti ottaen kau­hean huo­nos­ti ja lopet­ta­mis­ta harkitaan.

    Kau­pun­gin elin­kei­no­po­liit­ti­nen kär­ki­han­ke on saa­da ABC-myy­mä­lä, joka on tie­ten­kin kaa­voi­tet­tu ihan eri paik­kaan kuin sinän­sä ver­rat­taen elin­voi­mai­nen kes­kus­tan tynkä.

    Kesä­asuk­kail­la, jot­ka nyt kui­ten­kin tuo kun­taan koko­lail­la pal­jon rahaa, on ollut esi­mer­kik­si sel­lai­sia vie­no­ja toi­vei­ta että jos sai­si pari ihan yksin­ker­tais­ta kint­tu­pol­kua. No ei onnis­tu, kun ne meni­si­vät jon­kun isän­nän pel­lon poikki.

    Jos puhu­taan maa­seu­tu­tu­ris­mis­ta. Suo­mes­sa saa ihan hyvää ja pai­koin erin­omais­ta ruo­kaa maa­seu­dul­la, siis jos onnis­tuu hoi­ta­maan itsen­sä ihan jon­kun per­heen pöy­tään. Olin esi­mer­kik­si pit­kään sii­nä luu­los­sa että pork­ka­na­laa­tik­ko on pahaa, ei ole kun teh­dään kun­nol­la ja tuo­reis­ta pork­ka­nois­ta. Jos­tain kum­man syys­tä täl­läi­siä herk­ku­ja ei kui­ten­kaan ihan rahal­la saa mis­tään, sii­nä on esi­mer­kik­si jotain vähin­tään koo­mis­ta että ison kalai­san jär­ven ran­nal­la ei ole mis­sään tar­jol­la siel­tä nos­tet­tua kalaa.

    Vähe­ne­vä ja van­he­ne­va väes­tö on pirul­li­nen ongel­ma par­haal­la tah­dol­la ja osaa­mi­sel­la­kin. Ja var­sin­kin jos ollaan kau­ka­na parhaasta.

  2. argh 🙁
    Pis­tää vihoik­si kun lukee Osmon teks­tiä maa­seu­dun ide­aa­lis­ta ja ver­taa sitä nykyhetkeen.

    Ei ole kui about 50 vuot­ta, kun Var­si­nais-Suo­mi oli aika lähel­lä tätä ide­aa­lia. Nyt on bulk­kia, pel­toa ja saas­tei­ta. Vuo­den 2008 pel­to­jen tuot­toar­vo oli vai­vai­set 424 mil­joo­naa euroa!

    Maa­ta­lous­tuet pois sel­lai­sil­ta tiloil­ta jot­ka tuot­ta­vat raa­ka-ainet­ta eli bulk­ki­li­haa ja rehua mas­sa­teol­li­suu­del­le. Sen raa­ka-aineen voi tuo­da muualta.

    Pitää tukea eri muo­doin sel­lai­sia kyliä, vil­je­li­jöi­tä ja yhtei­söi­tä, jot­ka todel­la teke­vät ja tuot­ta­vat ympä­ri vuo­den ja joil­la on myös jalos­ta­vaa ja arvoa nos­ta­vaa toi­min­taa. Pois maa­seu­dun yksi­puo­li­ses­ta elinkeinorakenteesta.

    Eli kan­na­tan ja viha hel­pot­ti jo 🙂

  3. Ihan vaan pie­ne­nä nip­pe­li­tie­to­na, että Maa­lais­mai­se­maa ei ole Mik­ko Ala­ta­lon lau­lu, vaan Elton Joh­nin. Juk­ka Vir­ta­sen sanoit­ta­man suo­men­kie­li­sen ver­sion levyt­ti aikoi­naan Pet­ri Pet­ters­son, ei siis Mik­ko Alatalo.

  4. Maal­ta saa kyl­lä ruo­kaa ihan ilman ABC:täkin.

    Ne pai­kat on vaan pii­los­sa nykyis­ten EU-sys­tee­mien vuok­si mitä vie­lä Suo­mes­sa tul­ki­taan eris­kum­mal­li­sen tiu­kal­la tavalla.

    Minä en ole osta­nut vuo­si­kym­me­niin lihaa kau­pas­ta, vaan met­säs­tä ja tuot­ta­jil­ta suo­raan. Pal­jon hal­vem­paa ja var­mas­ti­kin luon­nol­lis­ta. Lää­kä­ri ei vain ole käy­nyt välis­sä joten hin­ta on puo­let sii­tä mitä kau­pas­sa taval­li­nen sian lapa.

    Ostan toki ruhoit­tain aina vuo­dek­si eteen­päin pakas­ti­meen noin 200 kg lihaa, joka riit­tää mei­dän per­heel­le ihan hyvin vaik­ka kävi­si vie­rai­ta­kin reip­paa­na­li­ses­ti. Ja käy­hän nii­tä kun tie­tä­vät mitä pöy­däs­sä on.

    Nor­mi­hin­ta maal­la put­sa­tul­le ruho­ki­lol­le on 3–4,5 euroa riip­puen eläi­mes­tä. Peu­ran vasa on vähän kal­lii­maa kuin luo­musi­ka tai lammas. 

    Kyl­lä noi­ta kana­via löy­tää jokai­nen jos vain vähän viit­sii ja hakee.

    Suo­sit­te­len kaikille.

    Ammat­ti­mai­nen pien­li­ha­tuo­tan­to on krii­sis­sä nykyi­sin kun EU-sään­tö­jä tul­ki­taan tiu­kim­man mukaan ja pitää olla eläin­lää­kä­rit ja tut­ki­tut teu­ras­tus­ti­lat, mut­ta osta­kaa liha suo­raan met­säs­tä, vie­lä sin­ne ei EU-sään­nöt­kään ole ulottuneet.

  5. Suo­mes­sa siir­re­tään maa­ta­lout­ta – ennen kaik­kea kar­ja­ta­lout­ta – pois siel­tä, mis­sä asiak­kaat oli­si­vat lähel­lä ja luon­no­no­lot sie­det­tä­vät kau­as asiak­kais­ta ja tuot­ta­vis­ta pel­lois­ta. Tämä ei ole EU:n vika vaan ihan oma vikam­me. Mak­sam­me här­kä­päi­ses­ti siir­ty­mä­kau­del­le tar­koi­tet­tua kan­sal­lis­ta tukea, jota EU yrit­tää lak­kaut­taa. Täl­lä kai­ve­taan maa­ta menes­ty­vän maa­ta­lou­den alta.”

    Miten kan­sal­li­nen heh­taa­ri­tu­ki tähän vaikuttaa?

    Kan­sal­li­nen 151-tuki on kor­vaus­ta sii­tä että ete­läi­seen Suo­meen ei muu­ten tule oikein mitään tukia ja maa­ta­lous pitäi­si ilman sitä siir­tää poh­joi­seen kokonaan.

    1. Ei ole kyse kan­sal­li­ses­ta heh­taa­ri­tues­ta vaan kotie­läin­tues­ta. Heh­taa­ri­tuen pitäi­si­kin olla ete­läs­sä suu­rem­pi, kos­ka se on kor­vaus­ta hintatuesta.

  6. Kun ajoin nel­jä vuot­ta sit­ten fil­la­ril­la Nizzaan, sai tutus­tua moni­puo­li­ses­ti euroop­pa­lai­seen maa­seu­tuun ja ymmär­sin, mikä mei­dän maa­seu­dus­sam­me on vika­na. Euroop­pa­lai­nen maa­seu­tua­su­kas asuu tii­viis­sä kyläs­sä, jon­ka ympä­ril­lä ovat pel­lot, suo­ma­lai­nen sadan heh­taa­rin yksi­näi­syy­des­sä pel­to­jen­sa keskellä.”

    Olis­ko­han kyse sii­tä että siel­lä mak­se­taan EU:n suu­rim­piin kuu­lu­via maa­ta­lous­tu­kia elik­käs näi­tä kovas­ti kri­ti­soi­mia­si aluetukia.

    1. Maa­ta­lous­tuet suh­tees­sa sato­mää­rään ovat Kes­ki-Euroo­pas­sa pal­jon­pie­nem­piä kuin meil­lä. Heh­taa­ri­tuet tie­tys­ti ovat suu­rem­pia, kos­ka heh­taa­ri­tuet kor­va­si­vat hin­ta­tuen ja hin­ta­tu­kea menet­ti heh­taa­ria koh­den sitä enem­män mitä tuot­ta­vam­mas­ta pel­los­ta oli kyse. Tuo­tan­non mää­rään suh­teu­te­tut maa­ta­lous­tuet ovat meil­lä suuremmat.

  7. Nau­lan kan­taan! Suo­mel­le oli­si paras­ta, että puo­lu­ee­na­kin tun­net­tu osto- ja myyn­ti­lii­ke Kes­kus­ta ei oli­si seu­raa­vas­sa hal­li­tuk­ses­sa (, vaik­ka­kin se lykän­nee jär­jet­tö­män kie­li­po­li­tii­kan rationalisointia).

  8. Mis­sä­hän unis­sa­si käyt Googles­sa, kun ei Mik­ko Ala­ta­los­ta ole halais­tua sanaa koko haku­ko­nees­sa tämän bii­sin yhteydessä?

    Mik­ko Ala­ta­lon habi­tuk­sen tie­täen, niin et aina­kaan märissä..?

  9. Maa­ta­lou­den perus­on­gel­ma on sama kuin met­sä­ta­lou­den­kin, eli kes­kit­ty­mi­nen alku­tuo­tan­toon jalos­tuk­sen kus­tan­nuk­sel­la. Pien­ten tilo­jen yhteis­toi­min­ta yri­tyk­si­nä jot­ka tuot­ta­vat elin­tar­vik­keet (tai metsätalousjalosteet)lähellä alku­läh­tei­tään oli­si var­mas­ti kan­na­ta­vam­paa kuin toi­mia suu­ry­ri­tyk­sen “torp­pa­ri­na”.

  10. Kyl­lä nyky­ajan kulut­ta­jat halua­vat myös jalos­tet­tua ruo­kaa. Sitä var­ten kyl­lä jou­du­taan kul­jet­ta­maan sekä raa­ka-ainei­ta että lop­pu­tuot­tei­ta, kos­ka teol­li­suus on kes­kit­ty­nyt­tä. Ja sii­tä ei kai voi­ta­ne syyt­tää maa­lai­sia tai tukiaisia.
    Lähi­ruo­ka suo­raan tiloil­ta on lähes lain­suo­ja­ton­ta nyky­ään. Ja se taa­sen on kau­pun­ki­lais­ten elin­tar­vi­ke­gy­giee­nik­ko­jen ansio­ta. Nyt ollaan kiel­tä­mäs­sä tin­ki­mai­don myyn­ti suo­raan tan­kis­ta. Täs­tä ei voi syyt­tää edes EU:ta, vaan Suo­men kaupunkibyrokraatteja.

  11. Voi olla, että joku kes­kieu­roop­pa­lai­nen voi­si ymmär­tää, mikä hei­dän maa­seu­dus­saan on vial­la (kun tukea tar­vi­taan eikä muu­ten­kaan mene niin hyvin). “Meil­lä jou­du­taan asu­maan kyläs­sä, mut­ta Suo­mes­sa pää­see suo­raan pel­lol­le eikä tar­vit­se kaik­kien kylä­läis­ten kes­kel­lä elää” tms. 

    …ymmär­sin, mikä mei­dän maa­seu­dus­sam­me on vika­na. Euroop­pa­lai­nen maa­seu­tua­su­kas asuu tii­viis­sä kyläs­sä, jon­ka ympä­ril­lä ovat pel­lot, suo­ma­lai­nen sadan heh­taa­rin yksi­näi­syy­des­sä pel­to­jen­sa keskellä.”

    Sii­tä vaan uusi uusi­ja­ko ja pel­lot kylän ympärille.

  12. Puheen­vuo­ro yllä on tosi kiva, vahin­ko että mei­dän vih­reät ja muut puo­lu­eet, ovat aja­neet Suo­mea nykyi­seen kai­ken kes­kit­tä­mis-jamaan. Kai­ken kuk­ku­rak­si kes­kit­tä­mis­me­no jat­kuu kii­vaal­la vauhdilla. 

    Yhte­nä esi­merk­ki­nä voi ottaa vaik­ka Hel­sin­gin jon­ne maa­seu­tua vie­lä pitäi­si tyh­jen­tää. Hel­sin­gin kaik­ki lähi-vil­je­lys­maat ja met­sät pitää ottaa pois tuo­tan­nos­ta ja muut­ta jok­si­kin “luon­to-Dis­ney­lan­deik­si” viher­pii­per­tä­jil­le ja muil­le aja­tus­tyh­jil­le ihmisille.Östersundomin kan­sa­lais­puis­to on todel­la epäe­ko­lo­gi­nen vaih­toeh­to, se alue pitäi­si val­jas­taa ruo­ka- ja energiatuotantoon.

    Syy nykyi­seen bulk­ki­ruo­ka-Suo­meen mis­sä mel­kein kaik­ki asuu kau­pun­geis­sa (ja kai­kil­la on kui­ten­kin mök­ki), lie­nee eliit­tiä hyö­dyt­tä­väl­lä poli­tii­kal­la. Tääl­lä on niin pal­jon tyh­mää sään­töä ja lakia, vain teh­taan-omis­ta­jien ja vir­ka­mie­se­lii­tin rahan- ja val­lan­hi­mon takia.

  13. On suo­mes­sa­kin vie­lä joi­tain kimp­pu­ky­liä, joi­ta ei syys­tä tai toi­ses­ta hajo­tet­tu iso­jaos­sa. Nyt suo­ma­lai­set ovat tot­tu­neet tuol­lai­seen “haja-asu­mi­seen”. Se ei ole estä­nyt naa­pu­rei­den väli­siä tii­vii­tä suh­tei­ta. Vas­ta vii­mei­si­nä vuo­si­kym­me­ni­nä on perin­tei­nen tapa pii­pah­taa naa­pu­ris­sa mil­loin vain ennal­ta varoit­ta­mat­ta alka­nut kado­ta. Molem­mis­sa asu­mis­muo­dois­sa on puo­len­sa. Molem­pi hyvä. Ei vai­ku­ta maa­seudn elinvoimaisuuteen.

    Totean vie­lä, että sivu­ky­lien väes­tö on hil­jal­leen siir­ty­nyt pitä­jien kes­kus­taa­ja­miin. Eli se tii­viim­pi kylä on nyky­ään yleen­sä pitä­jän keskustassa.

    Ennen haet­tiin lähei­sel­tä tilal­ta tin­ki­mai­toa. Nyt lähi­ruo­ka odot­taa uut­ta tule­mis­ta. Kaup­pa­ket­ju­jen kes­kit­ty­mi­sen lisäk­si syyt­täi­sin uusia osin yli­tiuk­kia­kin sää­dök­siä ja byro­kra­ti­aa (iso osa kai EU:sta) ja yleis­tä maan­vil­je­li­jöi­den saa­mat­to­muut­ta (hel­pom­pi myy­dä kaik­ki ker­ral­la isoil­le fir­moil­le kuin perus­taa jat­ko­ja­los­tus- ja/tai lähi­myyn­ti­fir­ma itse tai mui­den maa­jus­sien kans­sa). Osuus­toi­min­ta oli aika­naan vah­va jut­tu, mut­ta ajan myö­tä nuo pai­kal­lis­tuot­tei­ta tuot­ta­vat fir­mat ovat ajau­tu­neet val­ta­kun­nal­li­sik­si kes­ki­te­tyik­si jät­ti­läi­sik­si. Noi­den jät­ti­läis­ten var­jois­sa voi kyl­lä olla jäl­leen tilaa uudel­le pie­ni­muo­toi­sem­mal­le toiminnalle.

    Kuten toi­sil­le­kin kom­men­toi­jil­le, minul­le­kin hyvä perin­tei­nen ruo­ka on yksi kes­kei­nen maa­seu­dun vie­hä­tys. Kai hom­ma onnis­tuu kau­pun­gis­sa­kin, mut­ta maa­seu­dul­la ehkä vähän hel­pom­min, ja perin­tei­tä vaa­li­taan enem­män. Tosin toki nyky­ään sekä maa­seu­dul­la että kau­pun­gis­sa ruo­at han­ki­taan pää­asias­sa suu­ris­ta auto­mar­ke­teis­ta. Edis­tys kul­kee syrjäseuduillekin :).

    Mikä on toi­mi­van maa­seu­dun mää­ri­tel­mä? Ehkä perus­pal­ve­lut yllä­pi­tä­vä väes­tö­mää­rä ja työ­tä myös nuo­ril­le ja kou­lu­te­tuil­le. Ehkä net­tiai­ka tuo uusia mah­dol­li­suuk­sia. Vapaas­sa kil­pai­lus­sa kau­pun­git voi­vat kyl­lä imeä maa­seu­dun kui­viin. Maan­vil­je­li­jät jää­vät, mut­ta hei­tä on vain muu­ta­ma nyky­ään. Kan­san­ta­lous ja eko­lo­gi­suus eivät juu­ri sii­tä kohe­ne, että kaik­ki asuk­kaat siir­re­tään suu­rim­piin cityi­hin. Luon­nol­lis­ta talou­den kes­kit­ty­mis­tai­pu­mus­ta voi tasa­pa­not­taa eri kei­noin jos niin halu­aa — vaik­ka­pa takaa­mal­la laa­ja­kais­tat kaik­kial­le ja mah­dol­lis­ta­mal­la lähi­ruo­an lisäk­si muun­kin­lai­nen pienyrittäminen.

    Tukiai­set ovat joka tapauk­ses­sa jon­kin­lai­nen epä­mää­räi­nen neu­vot­te­lui­den kuk­ka­nen, joten yksit­täi­siä tukia sää­tä­mäl­lä hom­ma ei vält­tä­mät­tä rat­kea. Tar­vit­tai­siin ensin peri­aat­teel­li­nen kan­nan­ot­to sii­tä, mitä halu­taan. Sit­ten sään­nöil­lä voi­daan toteut­taa se mitä halu­taan (tai tapel­laan vii­lauk­sia nykyi­siin sään­töi­hin EU:ssa). Minus­ta täs­sä on kak­si kysy­mys­tä yli mui­den. Ensim­mäi­nen on oma­va­rai­suusas­te, Haluam­me­ko tuot­taa ruo­kaa Suo­mes­sa vai ostaa val­tao­san eli­tar­vik­keis­ta ulko­mail­ta? Toi­nen kysy­mys on tapa rahoit­taa tuo­tan­to. EU:n myö­tä siir­ryim­me mal­liin, jos­sa kar­keas­ti puo­let tulois­ta tulee tukiai­si­na ja puo­let tuot­tei­den hin­ta­na. Jos haluam­me 1) pitää tämän rahoi­tus­mal­lin ja 2) jon­kin tasoi­sen oma­va­rai­suu­den, ei tar­vit­se enää kes­kus­tel­la sii­tä pitää­kö tukia mak­saa. Pitää mak­saa niin pal­jon, että tavoi­te­ta­so säi­lyy, ja pitää jär­jes­tää noi­den tukiais­ten jako oikeu­den­mu­kai­sek­si (sekä Suo­men sisäl­lä että suh­tees­sa mui­hin EU-mai­hin). On saman­te­ke­vää kut­su­taan­ko noi­ta tukia sit­ten ete­län, poh­joi­sen, vuo­ris­ton, siir­ty­män vai vai­keuk­sien tuiksi.

    Hie­man ete­lää poh­joi­sem­pi Suo­mi on kyl­lä ihan ok kar­ja­ta­lou­del­le, vaik­ka asiak­kai­den luo onkin enem­män mat­kaa. Kyl­lä hei­nä kas­vaa Suo­men lyhyen­kin kesän aika­na. Poh­joi­ses­sa toi­mii poro­ta­lous. Ei Suo­mes­sa ole aluei­ta, joil­la maa­ta­lous ei jos­sain muo­dos­sa kan­nat­tai­si. Ehkä on paras antaa kil­pai­lun hoi­taa tuo­tan­tou­mo­to­jen opti­maa­li­nen valin­ta. Useim­pien tuot­tei­den koh­dal­la kul­je­tus ei tai­da olla iso ongel­ma. Jos halu­taan pitää nykyi­nen oma­va­rai­suus­ta­so, voi olla vii­saam­paa ja eko­lo­gi­sem­paa vähen­tää tuo­tan­non inten­si­teet­tiä kaik­kial­la, kuin kes­kit­tää teho­maa­ta­lout­ta ete­lä­ran­ni­kol­le ja suu­rim­pien kau­pun­kien ympä­ris­töön. Ja jos oma­va­rai­suu­den tasoa las­ke­taan, sil­loin­kin tuo­tan­to voi olla parem­pi hajautettuna.

  14. Maa­seu­dul­la asu­va­na olen vähän huo­les­tu­nut näi­den seu­tu­jen tule­vai­suu­des­ta. Pal­ve­lut vie­lä pelaa­vat ja kou­lu on ahdas suu­rel­le oppi­las­mää­räl­le, mut­ta odo­tet­ta­vis­sa on kun­ta­lii­tos, joka lähes takaa sen, että täl­tä kyläl­tä jul­ki­set pal­ve­lut hii­pu­vat pois kun ne kes­ki­te­tään toi­saal­le. Ei tämä yrit­tä­mään innos­ta ja yrit­tä­jä­hen­ki­set läh­te­vät muu­al­le. Asun siis maa­seu­tu­taa­ja­mas­sa, jos­ta pen­de­löi­dään (pen­do­liin ei täs­sä pysäh­dy) pää­kau­pun­ki­seu­dul­le töihin.

    Jon­kin­lai­sek­si idyl­lik­si tämän voi kokea, vaik­ka naa­pu­rit asu­vat niin lähel­lä, että ruo­hon­leik­ku­rien äänet kuu­lu­vat häi­rit­se­väs­ti. Maan­vil­je­li­jöi­tä tääl­lä on, mut­ta ei aavis­tus­ta­kaan mis­tä sai­si jotain lähi­ruo­kaa. Put­ki-säh­kö-raken­nus­mie­hiä kyl­lä löy­tyy ja Sales­ta sekä K‑extrasta perin­teis­tä kau­pan ruokaa.

    On aika tur­ha hai­kal­la tän­ne jotain kes­kieu­roo­pan tyy­li­siä kyliä, vaik­ka ne kuin­ka idyl­lis­sil­tä ja romant­ti­sil­ta ohi­kul­ki­jan sil­min näyttäisivätkin.
    Maa­seu­dun muut­tu­mi­nen ja kehit­ty­mi­nen edel­lyt­tää asuk­kail­taan aktii­vi­suut­ta, yrit­te­liäi­syyt­tä ja intoa kehit­tää näi­tä seu­tu­ja. Kepu on tääl­lä vahva,mutta se kes­kit­tyy enim­mäk­seen maan­vil­je­li­jöi­den etu­jen vaa­li­mi­seen. Sil­ti kepu­lan­diak­si nimit­te­le­mi­nen ei ole reilua.

  15. O.S:“Suomessa onne­ton maa­po­li­tiik­ka joh­taa sii­hen, että puo­li­kau­pun­ki­mai­nen asu­tus levi­ää kuin syö­pä pit­kin paras­ta maanviljelysaluetta.”

    Soi­nin­vaa­ran logiik­ka pet­tää , lie­kö ideo­lo­gia sumen­ta­nut lah­jak­kaan mate­maa­ti­kon järjen? 

    Asu­tus­ta pitää nime­no­maan laa­jen­taa ja taa­jen­taa maa­seu­dul­le ruu­an­tuo­tan­non lähel­le. Sil­loin riit­tää lähi­ruu­al­le osta­jia eikä suu­ria kaup­pa­ket­ju­ja tar­vi­ta. Tämä­hän on juu­ri se vah­vuus , mil­lä Pro­vencen kal­tai­nen maa­kun­tayh­tei­sö runnaa. 

    Siel­lä maa­jus­sit vil­je­le­vät ‑80 ‑luvun aikai­sil­la 90 hevos­voi­man suu­rui­sil­la trak­to­reil­la. Kas­vu­loh­kot ovat 2–3 heh­taa­rin kokoi­sia. Meil­lä van­no­taan tehok­kuu­den nimiin. Trak­to­rit pitää olla 150 hevos­voi­man , kas­vu­loh­kot pitäi­si saa­da 10–20 heh­taa­riin. Tila­koot pitäi­si olla yli 100 heh­taa­ria, jot­ta vil­je­li­jä pär­jää emän­nän olles­sa tilan ulko­puo­lel­la töissä.

    Nave­tat pitäi­si olla sadal­le pääl­le ja inves­toin­nit 1–2 mil­joo­nan luok­kaa. Itä­val­las­sa näin usei­ta n. 10 pään karjoja.

    On kui­ten­kin mai­nit­ta­va, että rans­ka­lai­nen jus­si saa heh­taa­ri­tu­kea Unio­nil­ta huo­mat­ta­vas­ti enem­män ja sato­ja voi­daan kor­ja­ta 1–2 vuodessa. 

    Joten O.S. asu­tus­ta maa­seu­dul­le, niin Hel­sin­gin pii­na hel­pot­taa ja lähi­ruo­ka alkaa kukoistaa.

    1. Ilpo. Mitä hyö­tyä on asua lähel­lä lähi­ruo­kaa, kun SOK joka tapauk­ses­sa kiel­tää kul­jet­ta­mas­ta sitä ruo­kaa tilal­ta kaup­paan ilman, että se käy val­ta­kun­nal­li­ses­sa logis­tiik­ka­kes­kuk­ses­sa nahistumassa.

  16. En ole nyt vähään aikaan kier­rel­lyt Ahve­nan­maal­la, mut­ta siel­lä yhdys­kun­ta- ja elin­kei­no­ra­ken­ne muis­tut­taa eni­ten Osmon ihan­net­ta. Ihmi­set elä­vät pidem­pään kuin man­te­reel­la, ovat ter­veem­piä, talous­kas­vu on kär­ki­pääs­tä ja kun­ta­ve­rot Suo­men edul­li­sem­pia sekä kun­ta­pal­ve­lut pelaa­vat ilman himmelihallintoa.

    Pitäi­si teh­dä pyö­rä­ret­ki Ålan­tiin. Parai­sil­ta kun kul­kee Korp­poo­seen, ja sii­tä lau­toil­la ja yhtey­sa­luk­sil­la ympä­riin­sä. Uskoi­sin, että man­te­reen maa­seu­tu­kin oli­si ter­veem­pi ja elin­voi­mai­sem­pi, jos sii­nä oli­si Ahve­nan­maan monimjuotoisuutta.

  17. Asu­tus­ta pitää nime­no­maan laa­jen­taa ja taa­jen­taa maa­seu­dul­le ruu­an­tuo­tan­non lähelle.”

    Tuo­te­taan­ko maa­seu­dul­la ruokaa? 

    Käsit­tääk­se­ni maa­seu­dul­la ei enää tuo­te­ta muu­ta kuin ruu­an raa­ka-ainet­ta. Tila­mai­toa­kaan ei enää saa.

    Ruu­an raa­ka-ainet­ta kul­je­te­taan pit­kiä mat­ko­ja nau­dan, por­saan tai peru­nan muo­dos­sa ympä­ri val­ta­kun­taa jalos­tet­ta­vak­si teh­tai­siin, jot­ka toi­mi­vat samal­la liu­ku­hih­na­pe­ri­aat­teel­la kuin For­din autotehtaat.

    Vil­jas­ta ei käsit­tääk­se­ni juu­ri­kaan jau­he­ta lei­pä­vil­jaa suo­ma­lai­sen vil­jan huo­non laa­dun takia, vaan lei­pä­vil­ja tuo­daan ulkoa — ruis luo­mua lukuu­not­ta­mat­ta koko­nai­suu­des­saan. Sik­si en mai­ni­nin­nut “jyviä” edm. listassa.

    Voi­si­kin kysyä, sopii­ko Suo­men maa­seu­tu ollen­kaan mas­sa­tuo­tan­toon. Olo­suh­teet ovat huo­not ja väli­mat­kat pit­kät. Pitäi­si teh­dä maa­seu­dul­le aivan eri­lai­nen stra­te­gia, mitä nyt on teh­ty, jot­ta moni­puo­li­nen ja elin­voi­mai­nen maa­seu­tu toteu­tui­si jälleen.

  18. Kan­nat­taa seu­raa­vis­sa SOK-vaa­leis­sa ottaa tavoit­teek­si muut­taa S‑Ryhmän toi­min­ta­ta­po­ja. Jos vaik­ka­pa Vih­reis­sä saa­daan kun­non masi­noin­ti aikaan, ei aja­tus tun­nu mah­dot­to­mal­ta ollen­kaan. Sen ver­ran pie­nis­tä ääni­mää­ris­tä siel­lä on kyse. Kan­nat­taa muis­taa että S‑ryhmä on kui­ten­kin osuus­kaup­pa, eli asia­kas­o­mis­ta­ja voi sii­hen vaikuttaa.

  19. no jos sato­mää­rät ovat Rans­kas­sa kol­min­ker­tai­set niin mik­si tuki­mää­rän pitää olla nelinkertainen?

    Ja suo­mes­sa­kin taju­taan nää hom­mat, nau­to­ja kul­je­te­taan ina­riin teu­raal­le kun siel­lä saa parem­mat tuet.

    Jär­je­tön­tä

  20. Pien- ja paik­ka­lis­tuot­ta­jia ram­paut­ta­vat elin­tar­vi­ke- ja hygie­nia­mää­räyk­set eivät ole (ainoas­taan) EU:sta. Oleel­lis­ta on, että suu­ret ket­jut lob­baa­vat mää­räys­ten puoels­ta. Toki omien etu­jen­sa aja­mi­sek­si kil­pai­lun kit­ke­mi­nen on ymmär­ret­tä­vää… Mut­ta sitä ei tule kuvi­tel­la mik­si­kään muuk­si kuin häi­käi­le­mät­tö­mäk­si omien etu­jen­sa ajamiseksi.

    Alku­vuo­des­ta MaRa koh­ka­si “kuu­den euron pit­sois­ta”, sekä vaa­ti jyr­kem­piä toi­mia har­maan talou­den kit­ke­mi­ses­ki. Lai­naus (http://www.mara.fi/?file=785):“Osa pito- ja juh­la­pal­ve­lu­yri­tyk­sis­tä sekä lai­va­ris­tei­ly­jä tar­joa­vis­ta yri­tyk­sis­tä kehot­taa mark­ki­noin­nis­saan asiak­kai­ta tuo­maan omat alko­ho­li­juo­mat muka­naan tai jopa hank­kii ne asiak­kaan las­kuun. Kun yri­tys ei ole hake­nut annis­ke­lu­lu­paa, lää­nin­hal­li­tuk­sil­la ei ole toi­mi­val­taa puut­tua täl­lai­seen toi­min­taan. Toi­mi­val­ta on polii­si­vi­ran­omai­sil­la, jot­ka eivät ole olleet val­von­nas­saan aktiivisia. ”

    Jos joku on jos­kus ollut suku­juh­lis­sa, jos­sa vanahs­sa kartanossa/kyläkoulussa on kesä­ai­kaan vie­tet­ty kek­ke­rei­tä, johon pai­kal­li­nen pito­pal­ve­lu on lait­ta­nut kys­tä kyl­lä, ja illan isän­tä on hank­ki­nut alko­hi­pi­toi­set juo­ta­vat esim. alkos­ta, olet osal­lis­tu­nut harm­naa­ta talout­ta tuke­vaan lait­to­maan tilaisuuteen.

    Ja täl­lais­ta sää­te­lyä MaRa, maan mer­kit­tä­vin alan etu­jär­jes­tö, tah­too lisää! Että var­maan täl­lai­nen kan­nus­taa pai­kal­li­sia pie­niä toi­mi­joi­ta läh­te­mään leik­kin mukaan.

  21. Sem­moi­nen olen­nai­nen ero Kes­ki-Euroop­paan mikä on syy­tä muis­taa on että kes­ki-euroop­pa­lai­nen maa­seu­tu on noin kes­ki­mää­rin samal­la etäi­syy­del­lä lähim­mis­tä isoim­mis­ta asu­tus­kes­kuk­sis­ta kuin Tuusula.

    Mut­ta asi­aan, minul­la oli­si yksi lain­sää­dän­tö­eh­do­tus, jos kaup­pa tekee tämän vapaa­eh­toi­ses­ti niin sen parem­pi. Kun menen ja ostan kau­pas­ta lei­pää niin sii­nä lukee mis­sä ja mil­loin se lei­vot­tu. Jos ostain mai­toa sii­nä on myös val­mis­tus­päi­vä. Oli­si­ko se nyt ihan mah­do­ton aja­tus että koti­mai­sis­sa kas­vik­sis­sa luki­si mis­tä ja mil­loin ne on korjattu?

  22. Onko­han kes­ki-euroo­pan kym­me­nen ker­taa Suo­mea suu­rem­mal­la asu­kas­ti­hey­del­lä jotain teke­mis­tä tuon eri­lai­sen kylä­ra­ken­teen kans­sa? Kan­nat­tai­si­ko Suo­men kau­pun­ki- ja kylä­ra­ken­net­ta ver­ra­ta johon­kin vähän saman­kal­tai­sem­man asu­kas­ti­hey­den omaa­vaan maahan?

  23. Osmo:

    No niin. Noin käy kun luot­taa Googleen. 

    Tämä on niin ylei­nen vir­he, että haluan sen kor­ja­ta. Et sinä Googleen luot­ta­nut vaan johon­kin sivuun jon­ka Google sinul­le tar­jo­si. Jos löy­täi­sit jos­ta­kin kir­jas­ton kir­jas­ta vir­heen, sanoi­sit­ko “kir­jas­tos­sa on vir­he” vai “kir­jas­sa on virhe”?

  24. Tvaa­ra
    Jos joku on jos­kus ollut suku­juh­lis­sa, jos­sa vanahs­sa kartanossa/kyläkoulussa on kesä­ai­kaan vie­tet­ty kek­ke­rei­tä, johon pai­kal­li­nen pito­pal­ve­lu on lait­ta­nut kys­tä kyl­lä, ja illan isän­tä on hank­ki­nut alko­hi­pi­toi­set juo­ta­vat esim. alkos­ta, olet osal­lis­tu­nut harm­naa­ta talout­ta tuke­vaan lait­to­maan tilaisuuteen.

    Ei ole laitonta.

  25. O.S:“Mitä hyö­tyä on asua lähel­lä lähi­ruo­kaa, kun SOK joka tapauk­ses­sa kiel­tää kul­jet­ta­mas­ta sitä ruo­kaa tilal­ta kaup­paan ilman, että se käy val­ta­kun­nal­li­ses­sa logis­tiik­ka­kes­kuk­ses­sa nahistumassa.”

    Ei mitään nykymallissa.Kun city­po­lii­ti­kot tajua­vat koko maan asut­ta­mi­sen agen­dan, niin mak­sa­via asiak­kai­ta riit­tää lähi­ruu­al­le sen tuo­tan­toa­lueil­la. Kes­kuso­suus­liik­kei­tä ei enää tar­vi­ta enti­sel­lä toimintaideologialla.

    Lähi­ruu­an jat­ko­ja­los­tus voi­daan toteut­taa uus­mo­der­nil­la osuus­kun­ta­toi­min­nal­la. Tämä on kau­pun­kien­kin etu.

    P.s. kul­je­tus­kus­tan­nuk­sia yliar­vioi­daan kun nii­tä ver­ra­taan vain kul­jet­tuun mat­kaan. Lähem­mäs totuut­ta pääs­tään kun ote­taan las­ku­kaa­vaan mukaan myös kus­kien palk­ka ja muutt­tu­vat kus­tan­nuk­set . Ne ovat suu­rem­mat tiheis­sä kau­pun­ki­ra­ken­teis­sa Etel-Euroo­pas­sa. (tosin pal­kat pienemmät)

    Piti­hän EU:n mää­rä­tä Suo­men rek­koi­hin aikai­sem­paa pie­nem­mät las­ti­ti­la­vuu­det, ettei kul­jet­ta­mi­nen vaan oli­si saman hin­tais­ta tääl­lä peri­fe­rias­sa kuin muu­al­la Euroopassa. 

    Soi­nin­vaa­ra ver­tai­lee Suo­men ja läm­pi­mäm­män Euroo­pan suh­teel­li­sia tukieu­ro­ja. Onko se jär­ke­vää, kos­ka me tuo­tam­me ruo­kaa Suo­mes­sa emme esim. rans­ka­lai­sil­le. Lähi­ruu­an vien­ti Rans­kaan on aika vähäis­tä. Muu­ten­kin tukien ver­tai­lu sato­mää­riin on hedel­mä­tön­tä, kos­ka EU halu­aa erot­taa tuet tuotannosta.

  26. Suo­mes­sa asut­tiin kylis­sä ja asu­taan edel­leen län­ti­sis­sä osis­sa maa­ta. Itä-Suo­mi oli kas­ki­vil­je­lua­luet­ta vie­lä 1800-luvul­la ja siel­lä asut­tiin leväl­lään sil­loin ja nyt.

  27. Pal­jon puhu­taan lähi­ruu­as­ta. Kui­ten­kin Loh­jal­la kas­va­te­tut ome­nat kan­nat­taa hil­lo­ta Kor­va­tun­tu­rin erä­mö­kis­sä. Mui­den tukiais­ten ja hel­po­tus­ten lisäk­si saa kul­je­tus­tu­kea edel­lyt­täen, että kul­je­tet­ta­va mat­ka on vähin­tään 266 kilometriä!

    Val­tion vuo­den 2011 bud­je­tis­ta on luet­ta­vis­sa, että 

    Voi­ma­va­ro­ja suun­na­taan eri­tyi­ses­ti har­vaan asu­tul­le ja ydinmaaseudulle.”

    Har­vaan asut­tua maa­seu­tua tue­taan 9,4:lla ja ydin­maa­seu­tua 13,3 mil­joo­nal­la eurolla.

    Iso­ja­ko” on siis edel­leen menossa.

  28. Kyl­lä viran­omai­set ovat SOK:takin suu­rem­pi teki­jä lähi­ruu­an estä­jä­nä. Esim. käsit­te­le­mät­tö­män tila­mai­don myyn­ti on ehdot­to­mas­ti kiel­let­ty lähi­kau­pas­sa. Sitä saa myy­dä ainoas­taan tilal­ta suo­raan ja suun­nit­teil­la on rajoit­taa sekin 7 lit­raan päi­väs­sä tilaa kohti.

  29. Nyt sit­ten toi­voi­si vie­lä ihan kon­kreet­ti­sia ehdo­tuk­sia sii­tä miten tuo lähi­ruo­ka-aja­tuk­sen on tar­koi­tus toi­mia, jos esi­mer­kik­si mai­to­ti­la voi myy­dä mai­toa kulut­ta­jil­le enin­tään 2500 kiloa vuo­des­sa? Se on noin 7 lit­raa päi­väs­sä, eli tuot­ta­ja sai­si tulo­ja noin 5 euroa päi­väs­sä. Mil­lä taval­la ihan noin kon­kreet­ti­ses­ti osmo on aja­tel­lut sen tuot­ta­jan tule­van toi­meen tuol­lai­sel­la tienestillä?

    Toi­nen vaih­toeh­to on sit­ten raken­taa mei­je­ri­ta­son mää­räyk­set täyt­tä­vä lait­teis­to. Miten mai­to­ti­lal­li­nen pys­tyi­si myy­mään tilal­ta sel­lai­set mää­rät mai­toa että inves­toin­ti voi­si miten­kään kan­nat­taa? Ja taas mie­lel­lään ihan kon­kreet­ti­sia ehdotuksia.

    http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/04/06/keittio-jossa-ei-saa-leipoa–ja-muut-hullut-kiellot/20114811/137

    1. Olen menos­sa edus­kun­taan muut­ta­maan lake­ja. Tuo 2500 kilon rajoitus/vuosi pitää tie­tys­ti pois­taa. Tot­ta kai tin­ki­mai­to on ter­vey­suh­ka, mut­ta niin on lii­ka hygie­nia­kin uhka allergioille.

  30. Kyl­lä Suo­mes­sa mak­se­taan kan­sal­lis­ta tukea aivan Han­gos­ta asti. Sii­tä ruot­sa­lai­set ovat kateel­li­sia. Heil­lä­hän mak­se­taan ainoas­taan poh­jois­ta kan­sal­lis­ta tukea Upp­sa­las­ta poh­joi­seen, tosin kyl­lä rei­lum­pa­na kuin meil­lä Suomessa.

  31. Tuo­hon edel­li­seen 2500 lit­ran rajaan voi vie­lä lisä­tä sen että yksi leh­mä lyp­sää vuo­des­sa noin 7000 lit­raa mai­toa, eli jos lähi­mai­don tuot­ta­jal­la oli­si vain yksi leh­mä, sai­si myy­dä vain 1/3 sen tuot­ta­mas­ta mai­dos­ta, lop­pu pitäis kaa­taa vie­mä­riin, tai siis käsi­tel­lä asian­mu­kai­sel­la jätevesijärjestelmällä.

  32. mat­ti: “Onko­han kes­ki-euroo­pan kym­me­nen ker­taa Suo­mea suu­rem­mal­la asu­kas­ti­hey­del­lä jotain teke­mis­tä tuon eri­lai­sen kylä­ra­ken­teen kans­sa? Kan­nat­tai­si­ko Suo­men kau­pun­ki- ja kylä­ra­ken­net­ta ver­ra­ta johon­kin vähän saman­kal­tai­sem­man asu­kas­ti­hey­den omaa­vaan maahan?”

    Näin on. Ja kes­ki-Euroo­pas­sa kau­pun­kie­lä­män muka­vuuk­siin tot­tu­nut voi hel­pom­min asua maal­la kuin meil­lä. Etäi­syy­det kau­pun­kei­hin jois­sa pal­ve­lut ja työ­pai­kat ovat mitan­taan siel­lä kilo­met­rei­sä, meil­lä kym­me­nis­sä kilometreissä.

  33. Vähän asian vie­res­tä, mut­ta ehdok­kaal­ta lie­nee lupa kysyä?

    Mitä miel­tä olet, Osmo, Suo­men maa­seu­dun kesämökkikulttuurista?

    90% ran­nois­ta on tuhot­tu tiheäl­lä mök­ki­ra­ken­ta­mi­sel­la ja vii­kon­lop­pui­sin kau­pun­ki­lai­set aja­vat sato­ja kilo­met­re­jä yksi­tyi­sau­toil­la mök­ki­mat­koil­laan. Pitäi­si­kö ran­to­ja läh­teä ennal­lis­ta­maan luon­non­ti­lai­sek­si? Tie- ja ABC-ver­kos­toa ryh­tyä purkamaan?

  34. Ja kau­pun­gin­val­tuus­tos­sa olet muut­ta­mas­sa kau­pun­gin sään­tö­jä, ver­taa esim miten Mau­nu­lan Majal­la pais­tet­tiin vuo­si­kym­me­niä munk­ke­ja kun­nes ter­veys­tar­kas­ta­ja kävi ja kiel­si tou­hun oikean­lai­sen palo­hor­min puut­tu­mi­sen takia.

    1. Tuo asia on nyt kor­jat­tu. Sau­ri hoi­ti. Munk­kien pais­ta­mi­nen on kyl­lä palo­vaa­ral­lis­ta puu­haa, mut­ta tähän löy­tyi ratkaisu.

  35. Suo­men elin­tar­vi­ke­hy­gie­nia­lain­sää­dän­nös­sä on pal­jon muu­ta­kin perat­ta­vaa kuin tuo 7 l/pv rajoi­tus. Appe­ni oli mei­je­ria­lan ammat­ti­lai­nen ja ker­toi, että nykyi­sin tuot­ta­jal­ta tule­va mai­to on laa­dul­taan parem­paa kuin ennen oli mei­je­ris­tä kaup­paan läh­te­vä käsi­tel­ty mai­to. Hygie­ni­aan lii­ty­vät ris­kit tai­ta­vat olla nyky­ään aivan päin­vas­tai­set kuin yleen­sä aja­tel­laan, aina­kin lää­kä­rei­den mie­les­tä. Tuo­hon­han OS jo viit­ta­si. Sil­ti edel­leen­kin byro­kra­tia suol­taa sään­nök­siä, joil­la muka­mas ris­ke­jä vähen­ne­tään. Tun­ne­tuin oli yri­tys kiel­tää kala­kuk­ko­jen myyn­ti. Se ei onnis­tu­nut, mut­ta tilal­le kek­sit­tiin vai­keut­taa sii­hen tar­vit­ta­vien kalo­jen han­kin­taa (pilk­ki­kies­ten ran­nal­la per­kaa­mat kalat eivät enää kelpaakaan).
    Olen edel­leen jyr­käs­ti sitä miel­tä, että lähi­ruu­an puu­te joh­tuu mei­dän omis­ta sään­nök­sis­täm­me, ei niin­kään SOK:sta tai EU:sta. Jos OS pää­set edus­kun­taan, niin töi­tä riit­tää myös täl­lä saral­la. Toi­vot­ta­vas­ti myös aikaa ja kiin­nos­tus­ta. Oppia kan­nat­taa hank­kia myös muu­al­ta EU:sta, esim. Itä­val­las­sa kaup­po­jen hyl­lyt ovat täyn­nä tava­raa, joka oli­si sel­väs­ti Suo­mes­sa kiellettyä.

  36. 90% ran­nois­ta on tuhot­tu tiheäl­lä mökkirakentamisella”

    Ran­nat on tuhot­tu HARVALLA mök­ki­ra­ken­ta­mi­sel­la. Jos­ku 60 luvul­la tuli mää­räys, että piti jät­tää tyh­jä tont­ti mök­kien väliin lin­tu­jen pesiä.

    Mis­tä haah­ka tie­tää, että se on hänel­le varat­tu tont­ti. Jot­kut lajit pesi­vät piha­pön­tös­sä, kuten telk­kä, jot­kut lajit eivät pesi vaik­ka oli­si mat­kaa puo­li kilo­met­riä (kaak­ku­ri, kuikka).

    Tii­vis mök­ki­ra­ken­ta­mi­nen sääs­tää luon­toa. Ja kyl­lä ne lin­nut, jout­se­net jopa kos­ke­lot tule­vat pihapiiriin.

    Tämä “har­va” on ihmeel­li­nen suo­ma­lais-ugri­lai­nen mant­ra, kuten “on maam­me köy­hä ja sik­si jää…”

  37. Eli­na paasaa:

    Hygie­nia­hul­lu­tus on saa­nut Suo­mes­sa aivan absur­de­ja piir­tei­tä. Näin on jämpti!

    Tytön päi­vä­ko­tiin ei saa­nut vie­dä synt­tä­ri­tuo­mi­si­na muu­ta kuin kau­pan avaa­mat­to­mia pak­kauk­sia — ei siis koto­na lei­vot­tua nisua “hygie­nia­syis­tä”.

    Eli lin­jaus oli, että teol­li­nen, lisä­ai­neil­la höys­tet­ty mos­ka on joten­kin parem­pi vaih­toeh­to las­ten ter­vey­del­le kuin taval­li­nen kotipulla. 

    En tien­nyt itkeä­kö vai nau­raa tämän kuullessani. 

    Vaa­ral­li­set bak­tee­rit siis vaa­ni­vat oikei­den äitien teke­mäs­sä ruu­as­sa.. Kai­pa pitää siir­tyä Saa­riois­ten “äitien” teke­mään ruo­kaan kau­pan avaa­mat­to­mis­sa pak­kauk­sis­sa, jot­ta ei muo­dos­ta ter­vey­suh­kaa lapsilleen. 

    Ja kuten Osmo tuo esiin, on var­sin toden­nä­köis­tä (jos­kaan kai ei täy­sin todis­tet­tua), että täl­lä hygie­nia­vou­ho­tuk­sel­la vain edis­te­tään aller­gioi­ta ja ast­maa ja hei­ken­ne­tään näin ihmis­ten vas­tus­tus­ky­kyä myös infektiohin. 

    Vie­raan­nu­te­taan ihmi­siä elä­mäs­tä myös, mikä ei ole vähäi­nen asia sekään.

  38. Sem­moi­nen olen­nai­nen ero Kes­ki-Euroop­paan mikä on syy­tä muis­taa on että kes­ki-euroop­pa­lai­nen maa­seu­tu on noin kes­ki­mää­rin samal­la etäi­syy­del­lä lähim­mis­tä isoim­mis­ta asu­tus­kes­kuk­sis­ta kuin Tuusu­la” — Hel­sin­gis­tä — siis Tuusu­lan syr­jä­ky­lät kuten Nuka­ri ja Jänik­sen­lin­na, jot­ka sijait­se­vat n. 40 km:n pääs­sä Suur-Hel­sin­gis­tä. Ovat täy­sin maan­vil­je­lys­seu­tua, jota eivät edes pie­net suo­jel­lut puro­not­kot miten­kään ‘riko’. Siel­lä oli­si val­ta­vat pel­lot val­mii­na luo­mu­vil­je­lyl­le­kin, kun soke­ri­juu­ri­kas julis­tet­tiin pan­naan. Mars, mars, lob­baam­man sin­ne vil­je­li­jöil­le Sta­dis­ta lähi­ruoi­kaa tuottamaan!

    Suo­mes­sa tuo­te­taan ruo­kaa lähin­nä suo­ma­lai­sil­le, kos­ka suo­ma­lai­set halua­vat yli 90 pro­sent­ti­ses­ti syö­dä suo­ma­lais­ta ruo­kaa. Mik­si emme sai­si sitä tuot­taa koko maas­sa? Meil­lä on sii­hen oikeus. Mitä poh­joi­sem­pa­na mai­to tuo­te­taan sitä puh­taam­paa ja luo­mum­paa se on. Jah­ka täs­tä vie­lä ilmas­to­kin läm­pe­nee, voi­daan tomaa­tit ja kur­kut siir­tää var­hais­kas­va­tuk­ses­ta yhä aikai­sem­min ulko­ti­loi­hin. Lisäk­si har­vaan asu­tuil­la, kau­niil­la seu­duil­la kuten tääl­lä Vaa­ra-kai­nuus­sa on val­ta­vat mah­dol­li­suu­det kehit­tää pati­koin­tiin perus­tu­vaa mar­jas­tus- sie­nes­tys- hir­ves­tys ja luon­to­bon­gaus­mat­kai­lua, mm. Sen tuke­mi­nen vain on hidas­ta ja äärim­mäi­sen byro­kraat­tis­ta. EU-‘tuet’ on sank­tioi­tu niin vai­keas­ti saa­ta­vik­si ‑ELY-kes­kuk­set sii­nä välis­sä — että nii­den hake­mi­seen kuluu ikä ja ter­veys. ELY-kes­kuk­set ovat muu­ten aivan tur­hia ja kulut­ta­vat verorahoja.

    Olen vakuut­tu­nut, että maa­seu­dun rau­ha kiin­nos­taa mei­tä suo­ma­lai­sia­kin yhä enem­män tule­vai­suu­des­sa. Kun vie­lä etä­työ­hön on mah­dol­li­suus, sijait­see monen koti­paik­ka tule­vai­suu­des­sa susi­ra­jal­la ja sen taka­na jo lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä. Ener­gian­kin puo­les­ta siir­ry­tään oma­va­rai­suu­teen mm. maa- ja aurin­koe­ner­gian ja mik­sei tuu­lie­ner­gian­kin puo­les­ta. Eivät saas­tu­ta ja ovat pit­käl­lä aika­vä­lil­lä eko­no­mi­sia rat­kai­su­ja. Sil­loin alkaa lähi­ruo­ka­kin kon­kre­ti­soi­tua, kun voi itse vil­jel­lä pork­ka­nan­sa. Tämä on tule­vai­suu­den vah­vuut­ta maa­seu­dul­la. Tukea pitää, kos­ka eläm­me Suo­mes­sa, joka on yhä EU:n NETTOMAKSAJA!

    Jor­ma Kos­ki kir­joit­ti edel­lä aivan oikein:“Pienten tilo­jen yhteis­toi­min­ta yri­tyk­si­nä jot­ka tuot­ta­vat elin­tar­vik­keet (tai metsätalousjalosteet)lähellä alku­läh­tei­tään oli­si var­mas­ti kan­na­ta­vam­paa kuin toi­mia suu­ry­ri­tyk­sen “torp­pa­ri­na”. — Valion ja ArlaIng­ma­nin mono­po­lia­se­ma on puret­ta­va ja annet­ta­va pie­nil­le mei­je­reil­le ja juus­to­loil­le tukea, koko maassa!

    Ilpo Per­naa kir­joit­ti myös oival­ta­vas­ti em. puheenvuorossaan:“Asutusta pitää nime­no­maan laa­jen­taa ja taa­jen­taa maa­seu­dul­le ruu­an­tuo­tan­non lähel­le. Sil­loin riit­tää lähi­ruu­al­le osta­jia eikä suu­ria kaup­pa­ket­ju­ja tar­vi­ta. Tämä­hän on juu­ri se vah­vuus , mil­lä Pro­vencen kal­tai­nen maa­kun­tayh­tei­sö run­naa. (Ran­sa­kas­sa siis)

    Siel­lä maa­jus­sit vil­je­le­vät ‑80 ‑luvun aikai­sil­la 90 hevos­voi­man suu­rui­sil­la trak­to­reil­la. Kas­vu­loh­kot ovat 2–3 heh­taa­rin kokoi­sia. Meil­lä van­no­taan tehok­kuu­den nimiin. Trak­to­rit pitää olla 150 hevos­voi­man , kas­vu­loh­kot pitäi­si saa­da 10–20 heh­taa­riin. Tila­koot pitäi­si olla yli 100 heh­taa­ria, jot­ta vil­je­li­jä pär­jää emän­nän olles­sa tilan ulko­puo­lel­la töissä.

    Nave­tat pitäi­si olla sadal­le pääl­le ja inves­toin­nit 1–2 mil­joo­nan luok­kaa. Itä­val­las­sa näin usei­ta n. 10 pään karjoja.”

    EU on jo tar­peek­si kur­jis­ta­nut maam­me maa­seu­tua ja tähän kur­jis­ta­mi­seen on MMM men­nyt mukaan vuo­si­kau­det. Eihän mei­dän tar­vit­se suin­kaan nou­dat­taa kai­ken maa­il­man direk­tii­ve­jä, ei nii­tä nou­da­te­ta muu­al­la­kaan EU:ssa, jos ne hait­taa­vat elin­kei­no­toi­min­taa! Edus­ta­jat täs­sä­kin vaihtoon!

    Suo­ma­lai­nen halu­aa asua mah­dol­li­sim­man kau­an omas­sa mökis­sään ja tava­ta mui­ta suo­ma­lai­sia sil­loin täl­löin. Aian­kin tääl­lä vaa­roil­la kaik­ki ovat ter­ve­tul­lei­ta pii­pah­ta­maan naa­pu­ris­sa. Tal­koo­hen­ki kukois­taa. Hie­no­tun­tei­suus on sil­ti valt­tia. Haluam­me tilaa ympä­ril­lem­me emme­kä naa­pu­ria sei­nän taakse!

    Osmo, gee­ni­pe­ri­mää ei niin vain muu­te­ta: useat kau­pun­kei­hin työn peräs­sä läh­te­neet eivät siel­lä viih­dy. Kai­puu on koti­kon­nuil­le. Etä­työn mah­dol­li­suuk­siin on nyt satsattava.

    1. Kar­ja­ta­lou­den osal­ta Suo­mi pelaa uhka­pe­liä siir­täes­sään sen mah­dol­li­sim­man kau­as ja mah­dol­li­sim­man epäe­dul­li­sil­le tuo­tan­toa­lueil­le. Kan­nat­taa muis­taa, että Ete­lä-Suo­men kulut­ta­jia aja­tel­len Viro on lähem­pä­nä kuin Kai­nuu eikä EU:n sisäl­lä ole rajoja.

  39. Miten se oikein hoidettiin?
    ‑Ensin kau­pun­ki remontoi
    ‑seu­raa­vak­si kau­pun­ki kiel­tää munkinpaiston
    ‑lopuk­si kau­pun­gin­joh­ta­ja hoi­taa luvan mun­kin paistolle

    OK, onnel­li­nen lop­pu yrit­tä­jäl­le ja asiak­kail­le. Mut­ta onko pro­ses­si yhtä teho­kas, tas­a­puo­li­nen ja myyt­ti­sen oikeu­den­mu­kai­nen kai­kil­le muillekin?

  40. Alko­ho­li- ja oma­val­von­ta­sää­dök­sis­tä löy­tyy riit­tä­väs­ti infor­maa­tio­ta ja kou­ke­roi­ta pit­kään­kin ja mel­ko mie­len­kiinn­ot­to­maan debaat­tiin, joka ei lie­ne oleel­lis­ta. Oleel­lis­ta on, että eten­kin alko­ho­lia­lain­sää­dän­nös­tä löy­tyy usei­ta­kin koh­tia, jot­ka soti­vat maa­lais­jär­keä ja maas­sa vakiin­tu­nei­ta käy­tän­tö­jä vastaan. 

    Oleel­lis­ta on myös, että yrit­tä­jien etu­jär­jes­tö ei suin­kaan kam­pan­joi val­von­nan pur­ka­mi­sek­si, vaan sen lisää­mi­sek­si. Syy voi olla vain ja ainoas­taan se, että suu­ret talot kyke­ne­vät näin kam­pit­ta­maan pie­niä toi­mi­joi­ta. Täs­tä ei puo­les­taan hyö­dy kukaan, joka vähää­kään välit­tää mis­tään paikallisesta.

  41. Mai­don 2500 kilon raja oli vali­tet­ta­vas­ti ainoas­taan yksi esi­merk­ki. Vas­taa­van­tyy­li­siä sää­dök­siä on lähes lop­pu­mat­to­mas­ti, ja jos sään­te­ly on sen­tyy­lis­tä että tuol­lai­sia saat­taa tul­la mil­loin tahan­sa uusia, on min­kään­lai­sen inves­toi­mi­nen todel­la ris­kial­tis­ta. Isot hel­sin­gis­sä pää­kont­to­ria pitä­vät kor­po­raa­tiot pys­ty­vät hoi­ta­maan yhteis­kun­ta­suh­teen­sa siten että ikä­viä yllä­tyk­siä ei tule, pie­ny­rit­tä­jä jos­sain poh­jois-savos­sa on täy­sin sat­tu­man armoil­la tuhan­sien eri­lais­ten sää­dös­ten viidakossa.

  42. Suo­mes­sa asuu noin 0,15 ihmis­tä per heh­taa­ri, jos tuon jakaa tasai­ses­ti pit­kin maa­ta niin mitään mah­dol­li­suuk­sia ei ole min­kään­lai­sil­la lähi­pal­ve­luil­la yhtään mis­sään. Nyt nii­hin on edes kau­pun­geis­sa joten­kin riit­tä­vä asukaspohja.

  43. Näi­tä lukies­sa­ni kum­mas­te­len, onko maa­seu­dun asut­tu­na pysy­mi­nen kiin­ni tila­mai­don ja pos­sun­ru­ho­jen tilal­la tapah­tu­vas­ta myyn­nis­tä? Ker­ran hain pik­ku­mei­je­ris­tä pari juus­ton­pa­laa. Autos­sa huo­ma­sin, että molem­pien val­mis­tus­maa oli Viro. Lähi­ruo­kaa! Tur­haa on kuvi­tel­la, että vii­koit­tai­sel­la mök­ki­mat­kal­la­ni meni­sin mai­to­kan­nun kans­sa tin­ki­mai­toa hake­maan ja ostai­sin samal­la puo­li ruhoa por­sas­ta. Tien­pos­kes­ta voi­sin ostaa her­neen­pal­ko­ja, mut­ta 48e:n kilo­hin­ta kar­kot­taa heti. Nyky­ään maan­vil­je­li­jät tun­tu­vat ajat­te­le­van, että tuot­teen­sa ovat niin hyviä, että hin­nal­la ei ole mer­ki­tys­tä. Ehkä kur­vaan jat­kos­sa­kin ABC:lle.

  44. tpyy­luo­ma kir­joit­ti 6.4.2011:

    Tuo kau­pun­ki­kin on suh­teel­li­nen käsi­te. Asus­te­len Nur­mek­ses­sa, jos­sa kaik­ki perus­pal­ve­lut (kau­pat, pos­ti, Alko­kin, ter­veys­kes­kuk­ses­ta hau­tuu­maa­han) ovat alta vii­den minuu­tin käve­ly­mat­kan pääs­sä eli lähem­pä­nä kuin Espoon Tuo­ma­ri­las­sa asues­sam­me. Toi­saal­ta lähim­pään sika­laan on lin­nun­tie­tä alta kilo­met­ri ja vie­lä vähem­män hevos­tal­lil­le, jos­sa tytär käy lähes päi­vit­täin. Lähin vii­me­syk­syi­nen kar­hu­ha­vain­to­kin on noin kilo­met­rin pääs­tä. Auto saat­taa seis­tä par­kis­sa viik­ko­kau­pal­la, kun käyt­tö­tar­vet­ta ei ole. Ja asu­mis­muo­to on kerrostalo. 

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  45. Suo­mes­sa asuu noin 0,15 ihmis­tä per heh­taa­ri, jos tuon jakaa tasai­ses­ti pit­kin maa­ta niin mitään mah­dol­li­suuk­sia ei ole min­kään­lai­sil­la lähi­pal­ve­luil­la yhtään missään.”

    Ei todel­la! oli­si vain jal­ko­ja, tor­so­ja ja irtopäitä 🙂

  46. Koti­pi­tä­jäs­sä­ni on vähän yli 3000 asu­kas­ta. ‑60-luvus­ta mää­rä on las­ke­nut vain run­saal­la tuhannella.

    Mie­les­tä­ni väkeä on vie­lä­kin lii­kaa. Tuhat asu­kas­ta oli­si mie­les­tä­ni sopi­va ja ennen­kaik­kea elin­voi­mai­sem­pi mää­rä. Tääl­lä oli­si­vat vain ne, jot­ka todel­la halua­vat olla.

    Töis­sä käyn tie­tys­ti naa­pu­ri­kun­nis­sa, jos­kus jopa kau­pun­gis­sa. Päi­vit­täi­nen työ­mat­ka ei juu­ri kos­kaan ole all­le viit­tä­kym­men­tä kilo­met­riä. 100–150 on taval­li­sin­ta, ja tie­ten­kin kul­jen autol­la, joi­ta minul­la on usei­ta. Yksi­kään niis­tä ei ole mikään mopo. 

    Kaik­ki har­ras­tuk­set käy­dään autol­la, ja autoi­lu itses­sään­kin on har­ras­tus. Nos­ta­kaan vaan ben­san hin­taa, minä­kin nos­tan sit­ten aina hintaa.

  47. Ylem­pä­nä ver­rat­tiin mui­den mai­den ja Suo­men sato­ta­so­ja maa­ta­lous­tu­kien yhtey­des­sä. Pitäi­si ehkä myös ver­ra­ta mai­den omis­tusoi­keut­ta, Suo­mes­sa tuen nimi pitäi­si muut­taa maan-yllä­pi­to­mak­suk­si. Tääl­lä “maa­no­mis­ta­jat” vain pitä­vät maa­ta kun­nos­sa elii­tin tar­pei­ta var­ten (lunastuslaki/kaivoslaki/moottoriurheilureitit/puistot ym).Oikeuksia ei ole, et voi esi­mer­kik­si raken­taa taloa ja myy­dä sitä jot­ta voi­sit ostaa pyö­rän ja läh­teä muu­ta­man kuu­kau­den retkelle.

  48. Sat­tui käsiin KTM: suh­teel­li­sen tuo­re raport­ti maa­seu­dun yri­tys­toi­min­nas­ta. Sii­nä pis­ti silä­mään, että 35 % maa­ti­loi­sa on mer­kit­tä­vää muu­ta yri­tys­toi­min­taa ja kuten alla­kin näkyy , suu­rin osa yri­tyk­sis­tä kes­kit­tyy palvelualoille.
    Mut­ta maa­seu­dun etäi­syyk­sien vuok­si pal­ve­lua­la ei voi olla voi­ma­kas kas­vua­la ellei kes­ki­ty­tä esim laki-tai talous-palveluihin

    MTT:n tuo­reim­pien tilas­to­jen mukaan vuon­na 2004 Suo­mes­sa toi­mi 69 600 maa­seu­dun pie­ny­ri­tys­tä, jot­ka tuot­ti­vat lähes 14 mil­jar­din euron lii­ke­vaih­don ja työl­lis­ti­vät yrit­tä­jät mukaan lukien 113 000 henkilöä.
    Vuo­si­na 2000–2004 maa­seu­tu­yri­tys­ten ja nii­den hen­ki­lös­tön mää­rä lisään­tyi 7–8 pro­sent­tia. Lii­ke­vaih­to kas­voi reaa­li­ses­ti lähes vii­den­nek­sel­lä. Maa­seu­dun pie­ny­ri­tyk­sis­tä jalos­tus­aloil­la toi­mi vajaa kol­man­nes, kau­pas­sa ja pal­ve­lua­loil­la vajaat 60 pro­sent­tia ja loput alkutuotannossa”

  49. Lii­an van­ha kir­joit­ti 7.4.2011 kel­lo 10:42:

    No turis­ti­tar­haus­han on var­sin yleis­tä maa­ti­loil­la. Luet­ta­neen palvelualaksi?

    Ter­vei­sin Kale­vi Kämäräinen

  50. juge kir­joit­ti
    “Olis­ko­han kyse sii­tä että siel­lä mak­se­taan EU:n suu­rim­piin kuu­lu­via maa­ta­lous­tu­kia elik­käs näi­tä kovas­ti kri­ti­soi­mia­si aluetukia.”

    Kun kat­so­taan asi­aa tuol­ta Taloustohtorista

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori

    kun ottaa “FADN Stan­dard Results” sii­tä vasem­mal­ta, sen jäl­keen “Oma valin­nat” ylä­vä­li­leh­del­tä, sit­ten “Valit­se raport­ti” = Tuet ja sit­ten “1 Luo­kit­te­li­ja” = Vuo­si = 2008 ja sit­ten “Seu­raa­va luo­kit­te­li­ja” ja sii­tä sit­ten “Maa” ja valit­see että Suo­mi ja Ruot­si ja Tans­ka ja Rans­ka ja Sak­sa sini­sik­si niin saa seu­raa­vat tuki­sum­mat euroa per tila:
    Ruot­si 37,332
    Suo­mi 48,308
    Rans­ka 28,013
    Sak­sa 34,688
    Tans­ka 33,627

    Eli Suo­mes­sa yli­voi­mai­ses­ti kor­keim­mat tuet per tila. Vie­lä kun huo­mioi­daan heh­taa­rit jot­ka ovat samas­ta taulukosta:
    Ruot­si 52.8
    Suo­mi 40.6
    Rans­ka 77.6
    Sak­sa 93.6
    Tans­ka 114.0

    Niin saa­daan tuet per hehtaari
    Ruot­si 707
    Suo­mi 1.183
    Rans­ka 360
    Sak­sa 370
    Tans­ka 290

    Meil­lä on siis sel­keäs­ti kor­keim­mat tuet näis­tä mais­ta ja vaik­ka ver­tai­lu­koh­dak­si ottai­si mit­kä maat tahan­sa. Mikä tämän selit­tää kun aina kuu­lee väi­tet­tä­vän että “meil­lä on pie­net tuet ja muil­la suu­ret” johon suun­taan juge­gin tuos­sa viit­ta­si. Tot­ta on että meil­lä on pie­net EU-tuet, ne ovat suu­rin­piir­tein Ruot­sin luok­kaa. Mut­ta. Se on vain osa tuis­ta. Meil­lä EU mak­saa 1,9 mil­jar­din vuo­tui­sis­ta tuis­ta vain 0,8 mil­jar­dia eli 40%. Lop­pu 1,1 mil­jar­dia eli 60% on ihan koti­mai­sis­ta vero­va­rois­ta suo­raan rahoi­tet­tua, ei mitään mak­su­pa­lau­tus­ta. Ja para­dok­saa­lis­ta kyl­lä, ne ovat juu­ri nämä itse mak­sa­mam­me tuet jot­ka aiheut­ta­vat tuo­ta vinou­tu­maa eli tuo­tan­non siir­ty­mis­tä pohjoiseen.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Olen menos­sa edus­kun­taan muut­ta­maan lakeja.”

    Mites mah­taa onnis­tua? Tämä­kin asia on ollut esil­lä edus­kun­nas­sa jo vuion­na 2006
    http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_149_2006_p.shtml

    Mil­lai­se­na minis­te­riö näkee A- ja B‑tukialueen eten­kin nau­ta­kar­ja­ta­lou­den tule­vai­suu­den? Onko minis­te­riös­sä teh­ty tie­toi­nen pää­tös sii­tä, että tuo­tan­to siir­tyy C‑alueelle? Jos näin ei ole, niin nyt minis­te­riös­sä oli­si hyvä tie­dos­taa se tosia­sia, että nykyi­set toi­met joh­ta­vat vää­jää­mät­tä tuo­tan­non siir­ty­mi­seen C‑alueelle. Jos tuo­tan­to siir­tyy, niin ovat­ko kulut­ta­jat val­mii­ta mak­sa­maan kor­keam­mal­la tuel­la tuo­te­tut tuot­teet ja yli­tuo­tan­non? Jos­sain vai­hees­sa tilan­ne val­ke­nee myös kulut­ta­jal­le. Komis­sion­kin suun­nal­ta on jo ihme­tel­ty, mik­si kotie­läin­ti­lat häviä­vät etelästä. ”

    Mut­ta juu­ri­kaan mitään ei ole tapah­tu­nut. Jota­kin kos­meet­tis­ta pien­tä mut­ta kun edel­li­sis­sä 141-tuki­neu­vot­te­luis­sa tuli “tor­jun­ta­voit­to” niin uskoi­sin että EU-neu­vot­te­li­jat ovat sii­nä käsi­tyk­ses­sä että 2014 on tuo 141-tuki nol­la euroa ja sit­ten vas­ta haus­ka tilan­ne onkin.

  52. Eli­nal­le:

    Koti­lei­po­mis­ten kiel­to ei joh­du bak­tee­reis­ta, vaan tuo­te­se­los­teen puut­tes­ta. Mitä jos lei­von­nai­ses­sa on jota­kin aller­gi­soi­vaa? Kuka ottaa vas­tuun? Jos pul­las­sa on tap­pa­ja­päh­ki­nää tai laktoosia!!?

    Ja kos­ka aina jon­kun on otet­ta­va vas­tuu, ruu­as­ta vas­taa­van tahon on käy­tön­nös­sä mah­do­ton­ta tar­jo­ta mitään, jos­ta he eivät voi men­nä vas­tuuseen. Se on tus­kas­tut­ta­vaa, se on välis­tä aivan hir­ve­ää nipot­ta­mis­ta ja sii­tä on val­ta­va rie­sa kai­kil­le ja kaik­kial­la, jot­ka tähän tör­mää­vät. Mut­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti “aller­gian” ole­tuk­se­na on, että joku saa ana­fy­lak­ti­sen sho­kin, ei se, että jon­kun iho punot­taa lie­väs­ti muu­ta­man päi­vän kuluttua. 

    Noin ruo­ka­po­liit­ti­ses­ti voi sit­ten poh­tia, mik­si Suo­mes­sa on niin pal­jon aller­gioi­ta. Lii­an teol­lis­ta ruo­kaa? Lii­an tehok­kaat diagnoosit?

    Lop­pu­tu­los on kui­ten­kin se, että se e‑mössö on “parem­paa” ja “tur­val­li­sem­paa”. Näin vaik­ka itse­kin lait­tai­sin mie­luum­min lap­sel­le tar­haan juh­la­päi­vi­nä vie­mi­sik­si jota­kin muu­ta kuin nii­tä e‑keksejä.

  53. Vaik­ka kan­sa­lais­pal­kas­ta jank­kaa­mi­nen on vähän nai­via, niin las­kin kui­ten­kin tupak­kias­kin kan­teen, että jos maa­ti­lo­ja on 70000 ja tuen saa­jien mää­rä oli­si sama. 1200 euron kk-lik­sa jos sitä ei tur­haan vero­tel­tai­si, mak­sai­si non mil­jar­din vuo­des­sa, mikä vis­siin on kan­sal­li­sen tuen koko­luok­ka. Täl­lai­nen jär­jes­te­ly joh­tai­si moniin myön­tei­siin asioi­hin, joi­ta kukin voi vapaas­ti visioida.

  54. Sitä­pä jäin­kin miet­ti­mään että jos han­kin Viros­ta edullisesti
    maa­ti­lan niin mihin kan­nat­taa sato myy­dä ? Lähiruuaksi
    Suo­meen ‑esim. tomaa­tit ? Onnistuukohan ?

  55. EU-heh­taa­ri­tu­kia mait­tain (luvut suh­teel­li­sia, ei euroja)

    Suo­mi 2.82
    Ruot­si 4.02
    Tans­ka 5.22
    Sak­sa 5.66
    Rans­ka 6.02
    Irlan­ti 6.08
    Hol­lan­ti 6.66

    Kun ruot­sis­sa EU-tuet heh­taa­ria koh­ti ovat lähes puo­li­tois­ta­ker­tai­set suo­meen ver­rat­tu­na, siel­tä on help­po arvos­tel­la sitä että suo­mi jat­kaa omaa pien­tä eu-tuke­aan kan­sal­li­sel­la tuella.

    Sak­sas­sa ja eri­tyi­ses­ti rans­kas­sa EU-tuet ovat ihan huip­pu­luok­kaa, kak­sin­ker­tai­set suo­meen ver­rat­tu­na, ja sil­ti nii­den pääl­le vie­lä mak­se­taan kan­sal­li­sia tukia.

  56. EU:lla on tuki­vö­hyk­kei­tä lähes jokai­ses­sa maas­sa. Jos halu­aa ver­ra­ta eri mai­den maa­ta­lout­ta, niin ver­rat­ta­koon sit­ten mai­den vas­taa­via vyö­hyk­kei­tä kes­ke­nään. Tämä onnis­tuu aivan hyvin noi­den FADN tulos­ten­kin avulla.
    Suo­mea ja Ruot­sia ver­rat­taes­sa Ete­lä-Suo­mea vas­taa par­hai­ten Kes­ki-Ruot­si ja poh­joi­sia tukia­luei­ta sit­ten voi ver­ra­ta suo­raan keskenään.

  57. Mau­no kirjoitti
    “Vaik­ka kan­sa­lais­pal­kas­ta jank­kaa­mi­nen on vähän nai­via, niin las­kin kui­ten­kin tupak­kias­kin kan­teen, että jos maa­ti­lo­ja on 70000 ja tuen saa­jien mää­rä oli­si sama. 1200 euron kk-lik­sa jos sitä ei tur­haan vero­tel­tai­si, mak­sai­si non mil­jar­din vuo­des­sa, mikä vis­siin on kan­sal­li­sen tuen kokoluokka.”

    Maa­ti­lo­ja on noin 60.000. Maa­ta­lous­tu­lo on noin 800 mil­joo­naa joka suu­rin­piir­tein vas­taa vero­tet­ta­vaa tuloa on kar­keas­ti palk­ka. Ihan noin yksin­ker­tai­nen asia ei ole mut­ta kar­keas­ti. Tuos­ta tulee siis tilaa pääl­le noin 13.000 euroa eli voi­daan las­kea että tilal­la on vajaa yksi pää­toi­mi­nen hen­ki­lö. Jos­sa­kin tilas­tos­sa maa­ta­lou­den har­joit­ta­jien tulois­ta vain 30% tulee maa­ta­lou­des­ta mut­ta voi­si ehkä las­kea että 50.000 hen­ki­lö­työ­vuot­ta niin ollaan lähel­lä? Ja kan­sal­li­nen tuki on noin 1,1 mil­jar­dia ja kun se jae­taan 50.000 hen­ki­lö­työ­vuo­del­la niin saa­daan noin 22.000 euroa. Mitäs tuos­ta tulee kk-lik­sak­si, noin 1.800? Mut­ta mitä ajoit takaa? Mitä tuol­la rahal­la muka voi­si muu­ta tehdä?

  58. En mä Kan­sal­li­nen tuki vää­ris­tää oikein ymmär­tä­nyt sun las­kel­mia. Maa­ta­lous­tu­lo 800 mil­joo­naa on ilmei­ses­ti se mitä on jää­nyt yli, kun about 2miljardin vuo­tui­ses­ta tuki­po­tis­ta on annet­tu kaup­piail­le ja byro­kraa­teil­le hei­dän osuus. Mä ajoin takaa sitä että kan­sa­lais­palk­ka, teki­si suu­rim­man osan lan­de­by­ro­kra­tias­ta tur­hak­si. Kaik­ki maa­lai­set sai­si­vat hil­loa niin pal­jon että sil­lä eläi­si, cap tuki oli­si vuo­kraa yhteis­kun­nal­ta maa­va­ran­non yllä­pi­dos­ta, kun­nes EU kaa­tuu. Se joka vie­lä vil­je­li­si sai­si teh­dä sitä omal­la riskillä.

    Kan­sa­lais­palk­ka, mah­dol­lis­tai­si myös mui­den kuin far­ma­rei­den asu­mi­sen maal­la, se voi­si kau­pun­kien yli­ver­tai­suu­des­ta huo­li­mat­ta olla hyväk­si tie­tyil­le asioil­le täl­lai­ses­sa maassa.

  59. Osmo Soi­ni­vaa­ra kirjoitti:“Karjatalouden osal­ta Suo­mi pelaa uhka­pe­liä siir­täes­sään sen(karjatalouden) mah­dol­li­sim­man kau­as ja mah­dol­li­sim­man epäe­dul­li­sil­le tuo­tan­toa­lueil­le. Kan­nat­taa muis­taa, että Ete­lä-Suo­men kulut­ta­jia aja­tel­len Viro on lähem­pä­nä kuin Kai­nuu eikä EU:n sisäl­lä ole rajoja.

    Osmo hyvä, me suo­ma­lai­set haluam­me OMAA tuo­tan­toa, puh­taas­sa luon­nos­sa tuoet­tua mai­toa ja lihaa. Luo­mu­tuoo­tei­den kysyn­tä on kas­va­mas­sa eks­po­nen­ti­aa­li­ses­ti: tuo­tan­to ei rii­tä kysyn­tään. Juu­ri tääl­lä kai­nuus­sa, jos­sa vil­jan vil­je­ly on ris­kial­tis­ta, kar­jan kas­va­tus, mai­don tuo­tan­to ja kar­jan rehun vil­je­ly on pai­kal­laan vaa­ra­mai­se­mis­sa. Kar­ja voi käys­ken­nel­lä met­säs­sä, nii­tyil­lä vesis­tö­jen var­rel­la. kos­ka nii­tä­hän tääl­lä riit­tää, var­sin­ki puro­ja ja lam­pia. Kar­jaa on kas­va­tet­tu lähes luo­mu­na aina 60-luvul­le saak­ka, mut­ta EU-teho­maa­ta­lous on pahas­ti näi­vet­tä­nyt ja kur­jis­ta­nut maa­seu­tua. Sen voi todis­taa lähes joki­ki­nen maan­vil­je­li­jä ja kar­jan­kas­vat­ta­ja Kai­nuus­sa. Jot­kut yli 100-päi­set robo­ti­na­ve­tat ovat teh­neet sel­lais­ta mil­joo­na­vel­kaa, jos­ta eivät iki­nä sel­viä näil­lä ala-arvoi­sil­la 0,35 euron lit­ra­hin­noil­la. Saa­tik­ka pie­nem­mät tilat, joi­ta syy­nä­tään pil­kun­tar­kas­ti jat­ku­vas­ti, joi­ta uhkail­laan pie­nes­tä­kin poik­kea­mas­ta tai ‘puut­tees­ta’- Mis­sään muus­sa EU-maa­sa ei olla yhtä toti­sia direk­tii­vien pau­kut­ta­jia kuin Suo­mes­sa. Spkea EU-myö­täi­le­mi­nen on saa­ta­va lop­pu­maan ja maa­lais­jär­ki nos­tet­ta­va arvoonsa.

  60. Otan osaa Osmo. Tar­koi­tus oli hyvä, mut­ta onnis­tuit vain vah­vis­ta­maan käsi­tys­tä sii­tä kuin­ka vie­rai­ta maa­seu­dun ongel­mat ovat kaupunkivihreille(ne eivät todel­la­kaan auke­ne kuun­te­le­mal­la “Mä kat­son maa­lais­mai­se­maa” tai edes Mik­ko Ala­ta­loa). Onko todel­la ainoa tar­joa­man­ne elin­kei­no Kok­ko­la-Lap­peen­ran­ta lin­jan poh­jois­puo­lel­le mök­ki­vuo­kraus ja opas­te­tut eräretkeilyt?

  61. Minä ymmär­rän nim. Mau­non ehdo­tuk­sen maa­ta­lous­s­lan­gil­la niin, että kan­sal­li­nen tuki irro­tet­tai­siin tuo­tan­nos­ta ja jaet­tai­siin per capi­ta periaatteella.
    Maa­ta­lous­tues­ta tosi­aan vain 56 % jää vil­je­li­jöi­den tulok­si. Kaik­ki tuot­teis­ta saa­ta­va tulo ja vie­lä tuo 44 % tuis­ta menee vil­je­lyn kului­hin. Jos tuis­sa ei oli­si vil­je­ly­vel­voi­tet­ta, niin maa­ta­lou­den tulos oli­si parem­pi ole­mal­la vil­je­le­mät­tä mitään.

  62. Mik­ko Ala­ta­lo lau­loi “Mä maa­lais­poi­ka oon” ja var­maa maa­lais­poi­ka kat­soi maalaismaisemaa.

    Mut­ta maa­seu­dun stra­te­gia, sel­lai­se­na kuin se viral­li­nen stra­te­gia on, on aivan vää­rän­lai­nen. Se on MTK:n stra­te­gi­aa mannersuomessa. 

    Kysei­ses­sä stra­te­gia­pa­pe­ris­sa Ahve­nan­maan stra­te­gia on oma­na osa­naan ja sen on sitä mitä Osmo Soi­nin­vaa­ra tar­koit­taa, pait­se että se on jul­kai­sus­sa kir­joi­tet­tu ruotsiksi.

    p.s. Sai­si­ko tän­ne oikein­kir­joi­tuk­sen tarkistuksen?

  63. Arvon­li­säys? Ei kai nyt sen­tään nega­tii­vi­nen mut­ta tuolta

    https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2009/Maataloustulo%20nousee

    sel­vi­ää että
    “Maa- ja puu­tar­ha­ta­lou­den koko­nais­tuot­to on tänä vuon­na 4,3 mil­jar­dia ja koko­nais­kus­tan­nuk­set 3,4 mil­jar­dia euroa. ”

    MTT arvioi, että maa- ja puu­tar­ha­ta­lous­tuot­tei­den myyn­ti­tu­lois­ta ker­tyy tänä vuon­na 2,3 mil­jar­dia euroa, mikä on lähes yhdek­sän pro­sent­tia vähem­män kuin vii­me vuon­na. Kotie­läin­tuo­tan­non osuus myyn­ti­tu­lois­ta on run­saat 68 pro­sent­tia, kas­vin­vil­je­lyn vajaat 14 pro­sent­tia ja puu­tar­ha­ta­lou­den vajaat 18 pro­sent­tia. Maa- ja puu­tar­ha­ta­lou­den saa­ma tuki­sum­ma pysyy lähes vii­me vuo­den tasol­la noin 1,9 mil­jar­dis­sa eurossa. ”

    Mut­ta että 1,9 mil­jar­din tuel­la saa­daan 2,3 mil­jar­din arvoi­set tuot­teet vai miten tuo on tul­kit­ta­va? Eikös se oli­si nega­tii­vi­nen vas­ta jos tukia oli­si enem­män kuin mitä on tuot­tei­den arvo?

  64. Heh­taa­ri­tuet­han on irroi­tet­tu tuo­tan­nos­ta jo mon­ta vuot­ta sitten.

    Tukioi­keu­det ovat arvo­pa­pe­rei­ta, joi­ta vas­taan voi nos­taa tukea jos on hal­lin­nas­sa nii­den käyt­töä vas­taa­va peltomäärä.

    Pel­toa ei tar­vit­se vil­jel­lä. Riit­tää kun pitää sen viljelykelpoisena.

    Esim siis vaik­ka niit­tää sen ker­ran kesässä.

    Sit­ten voi nos­taa EU-tuet.

    Ja OS, vil­ja kan­nat­tai­si kään­tää pel­toon ympä­ri eikä kor­ja­ta kui­va­ta ja myy­dä. Myyn­nis­tä ei saa nii­tä kulu­ja mitä sadon­kor­juus­ta aiheutuu.

  65. Osmo kir­joit­ti:

    Mitä hyö­tyä on asua lähel­lä lähi­ruo­kaa, kun SOK joka tapauk­ses­sa kiel­tää kul­jet­ta­mas­ta sitä ruo­kaa tilal­ta kaup­paan ilman, että se käy val­ta­kun­nal­li­ses­sa logis­tiik­ka­kes­kuk­ses­sa nahistumassa.

    Kame­li kirjoitti:

    Kan­nat­taa seu­raa­vis­sa SOK-vaa­leis­sa ottaa tavoit­teek­si muut­taa S‑Ryhmän toi­min­ta­ta­po­ja. Jos vaik­ka­pa Vih­reis­sä saa­daan kun­non masi­noin­ti aikaan, ei aja­tus tun­nu mah­dot­to­mal­ta ollen­kaan. Sen ver­ran pie­nis­tä ääni­mää­ris­tä siel­lä on kyse. Kan­nat­taa muis­taa että S‑ryhmä on kui­ten­kin osuus­kaup­pa, eli asia­kas­o­mis­ta­ja voi sii­hen vaikuttaa.

    Teki­si­pä mie­li ryh­tyä täs­sä asias­sa aktii­vi­sek­si, mikä kyl­lä edel­lyt­täi­si Osmon väit­teen toden­pe­räi­syy­den tut­ki­mis­ta. Aina­kin lähi­lei­po­moi­ta S‑ryhmän kau­pat tun­tu­vat käyttävän. 

    TimoT:nkin näkö­kul­ma vaa­ti­si tarkastelua:

    … lähi­ruu­an puu­te joh­tuu mei­dän omis­ta sään­nök­sis­täm­me, ei niin­kään SOK:sta tai EU:sta. … esim. Itä­val­las­sa kaup­po­jen hyl­lyt ovat täyn­nä tava­raa, joka oli­si sel­väs­ti Suo­mes­sa kiellettyä.

    Olen bon­gan­nut jos­ta­kin jon­kun pie­nen tuot­ta­jan totea­muk­sen, että he eivät pys­ty myy­mään isoil­le elin­tar­vi­ke­ket­juil­le tuo­re­tuot­tei­taan, kos­ka ket­ju­jen tukut halua­vat ostaa niin mega­lo­maa­ni­sia mää­riä ettei­vät he pys­ty nii­tä toimittamaan.

    Sekin pitäi­si sel­vit­tää, miten pal­jon oikeas­ti on noi­ta lähi­tuot­ta­jia joi­den tuot­teet kier­tä­vät nahis­tu­mas­sa ison ympy­rän — ja mitä ne tuot­ta­vat. En itse ostai­si tin­ki­mai­toa enkä pos­sun­ru­hoa — mai­to- ja liha­tuot­tei­den suh­teen olen aivo­pes­ty nyky­hy­gie­ni­aan. Kas­vis­ten­kin suh­teen saa ehti­mi­seen lukea uuti­sia lan­ta­ve­del­lä kas­te­lus­ta ja sen­sel­lai­ses­ta. Kuu­mas­sa pais­te­tut lei­po­mo­tuot­teet ovat oikeas­taan ainoat spon­taa­nis­ti mie­leen tule­vat elin­tar­vik­keet, joi­den suh­teen en ole epä­luu­loi­nen (mut­ta minä en ole­kaan allerginen). 

    Miten val­von­nan ja tar­kas­tuk­sen pys­tyi­si jär­jes­tä­mään sil­loin, kun tuo­te menee suo­raan tuot­ta­jal­ta kaup­paan? Vai voi­si­ko se jää­dä tar­peet­to­ma­na pois kokonaan?

    Sit­ten on hin­ta­ky­sy­mys. Medias­ta saa­dun mie­li­ku­van mukaan Suo­mes­sa huo­no, hal­val­la jalos­tet­tu teol­li­suus­ruo­ka mak­saa enem­män kuin tuo­reet raa­ka-aineet muu­al­la Euroo­pas­sa. Sil­ti pahek­su­taan (moneen ker­taan myös Osmon blo­gi­mer­kin­nöis­sä ja kom­men­teis­sa), että suo­ma­lai­sen tär­kein kri­tee­ri ruo­ka­kau­pas­sa on hin­ta. Miten pal­jon suo­ma­lai­sen pitää ruo­as­ta maksaa?

  66. Kir­joi­tin edellä: 

    Medias­ta saa­dun mie­li­ku­van mukaan Suo­mes­sa huo­no, hal­val­la jalos­tet­tu teol­li­suus­ruo­ka mak­saa enem­män kuin tuo­reet raa­ka-aineet muu­al­la Euroo­pas­sa. Sil­ti pahek­su­taan (moneen ker­taan myös Osmon blo­gi­mer­kin­nöis­sä ja kom­men­teis­sa), että suo­ma­lai­sen tär­kein kri­tee­ri ruo­ka­kau­pas­sa on hin­ta. Miten pal­jon suo­ma­lai­sen pitää ruo­as­ta maksaa?

    Juuso Kopo­sel­ta Pro­vence-kir­joi­tuk­sen kom­men­tis­sa saa­tu tie­to näyt­täi­si kumoa­van hintamielikuvani:

    Tääl­tä löy­tyi dataa aihees­ta: http://www.ers.usda.gov/Data/InternationalFoodDemand/

    Tämän mukaan suo­ma­lai­set käyt­tä­vät tulois­taan ruo­kaan 14,7 %, rans­ka­lai­set 15,3 % ja ita­lia­lai­set 16,6 % eli itse asias­sa suh­tees­sa tuloi­hin ruo­ka ei ole­kaan niin kal­lis­ta tääl­lä. Jos pois­te­taan vie­lä juo­mien ja tupa­kan osuus niin luvut näyt­tä­vät vie­lä edul­li­sem­mil­ta Suo­mel­le, tämä osuus on nimit­täin Suo­mes­sa 31,4 % kai­kis­ta “ruoka”menoista, Rans­kas­sa 21,4 % ja Ita­lias­sa 16,2 %.

    Tuo­ta voi kui­ten­kin tul­ki­ta monel­la taval­la, kuten olen Pro­vence-mer­kin­nön kom­men­tis­sa­ni tehnytkin:

    Ruo­ka ja ate­rioin­ti eivät Suo­mes­sa kuu­lu elä­män huvi­tuk­siin ja iloi­hin, jos­ta syys­tä nii­hin ei halu­ta sat­sa­ta rahaa.

    Juuso tekee kui­ten­kin sel­lai­sen pää­tel­män, että ruo­ka oli­si Suo­mes­sa hal­vem­paa kuin Rans­kas­sa ja Ita­lias­sa. En usko, että täs­tä on kyse, vaan sii­tä ettei ruo­kaan Suo­mes­sa halu­ta sat­sa­ta rahaa. Jos minun väit­tä­mä­ni pitää paik­kan­sa, ruo­an hin­ta nousee psy­ko­lo­gi­ses­ti, lukuar­vo­aan kor­keam­piin summiin.

    Nyt siis kai­vat­tai­siin hintatilastoja.

    Päi­vit­täis­ta­va­ra­kaup­pa ry:llä sel­lai­nen on, mut­ta sii­tä puut­tuu Ita­lia. Sen sii­tä näkee että Suo­mes­sa on kal­liim­pi ruo­ka kuin Rans­kas­sa. [1]

    Hesa­ri kir­joit­ti 26.6.2009, että Suo­mi on euroa­lu­een kal­lein maa. Elin­tar­vik­kei­ta ei erik­seen käsi­tel­ty. [2]

    [1] http://www.pty.fi/653.html
    [2] http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Suomi+pysyi+sitke%C3%A4sti+euroalueen+kalleimpana+maana/1135247193806

  67. OS: Maa­ta­lous­tuo­tan­non arvon­li­säys on sel­väs­ti nega­tii­vi­nen, jos tukia ei las­ke­ta mukaan arvon­li­säyk­seen. Nykyi­ses­sä kan­san­ta­lou­den tilin­pi­dos­sa ne las­ke­taan mukaan arvonlisäykseen.
    Juge: Nykyi­sis­tä tuis­ta ainoas­taan EU:n tila­tu­ki ei edel­ly­tä pel­lon vil­je­lyä. Sen osuus on hyvin vähäi­nen Suo­mes­sa. Muut tuet (esim. LFA, ympä­ris­tö­tu­ki, kaik­ki kan­sal­li­set tuet) kyl­lä edel­lyt­tä­vät paik­ka­kun­nan tavan mukais­ta vil­je­lyä, pel­to jopa tip­puu pois tuki­kel­pois­ten jou­kos­ta, jos yksi­kin vuo­si jää vil­je­lys­sä väliin.
    Anna-Lii­sa: Kuten jo aikai­sem­min sanoin, nyky­suo­ma­lai­nen tila­mai­to on hygiee­ni­sel­tä laa­dul­taan parem­paa kuin oli kau­pan mai­to pari kol­me vuo­si­kymm­ne­tä sit­ten, eikä se tuol­loin­kaan aiheut­ta­nut mitään ongel­mia. Sen puo­les­ta sitä voi­si myy­dä vaik­ka lähi­kau­pan tis­kil­tä aivan huo­let­ta. Median luo­ma hin­ta­mie­li­ku­va ei ehkä ole kai­kein luo­tet­ta­vin, kan­nat­taa käy­dä vaik­ka mai­to­hyl­lyl­lä ulko­mail­la liikkuessaan.

  68. Mä maa­lais­poi­ka oon..”. (Tämä on tai aina­kin pitäi­si olla Alataloa)

    Meil­lä oli vie­lä 60-luvul­la leh­miä, ja maa­ti­lal­la myy­tiin tilan työ­väel­le ja naa­pu­reil­le tin­ki­mai­toa. Kukin toi aamul­la 2–5 lit­ran mai­to­kan­nun ja nou­ti sen päi­vän mit­taan. Asiak­kai­ta tai­si olla kolmattakymmentä.

    Kuu­kausit­tain las­ket­tiin mai­to­ti­lit. Minut naki­tet­tiin sii­hen hom­maan jos­kus 14-vuotiaana. 

    Tilam­me siis oli Hämeen­ky­läs­sä, n 15 km Eduskuntalolta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.