Hallitusohjelmaluonnokset julki ennen vaaleja

Tämä on osa edus­kun­ta­vaa­lioh­jel­maa­ni, jota kehi­te­tään inte­rak­tii­vi­ses­ti koti­si­vuil­la­ni.

====

Puo­lu­eet ovat vii­mei­set puo­li vuot­ta kir­joi­tel­leet hiki­ha­tus­sa hal­li­tus­oh­jel­ma­luon­nok­sia, jot­ta on mitä esit­tää sit­ten hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa neu­vot­te­luis­sa.  Nämä ovat pal­jon tär­keäm­piä pape­rei­ta kuin vaa­lioh­jel­mat, mut­ta nii­tä ei äänes­tä­jil­le näy­te­tä. vaa­lit käy­dään täy­sin toi­sar­voi­sil­la vaa­lioh­jel­mil­la, jot­ka hei­te­tään ros­kiin maa­nan­tai­aa­mu­na vaa­lien jäl­keen. Äänes­tä­jän oikeuk­sien kan­nal­ta tämä on ongel­mal­lis­ta ja niin se on vaa­li­kes­kus­te­lu­jen tason­kin kannalta.

Ruot­sis­sa, jos­sa vaa­lit käy­dään blok­ki­vaa­lei­na, molem­mil­la blo­keil­la on val­mis haa­li­tus­oh­jel­ma, jon­ka ne tar­joa­vat äänes­tä­jil­le. Moni­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­sä, jos­sa puo­lu­eet voi­vat liit­tou­tua vähän miten tahan­sa, tämä ei oikein käy.

Hol­lan­nis­sa jokai­nen itse­ään kun­nioit­ta­va puo­lue jul­kai­see hyvis­sä ajoin ennen vaa­le­ja vaa­lioh­jel­man, joka on niin kon­kreet­ti­nen, että se kävi­si sel­lai­se­naan hal­li­tus­oh­jel­mas­ta. Sen jäl­keen Cent­ral Plan­ning Byro – pai­kal­li­nen VATT – ana­ly­soi nämä ohjel­mat ja arvioi, mil­lai­seen bud­jet­ti­ta­lou­den yli- tai ali­jää­mäi­syy­teen ne joh­tai­si­vat. Ohjel­mal­la, joka lupaa lisää rahaa sin­ne sun tän­ne ja pääl­le veron­alen­nuk­set kai­kil­le, ei pär­jää keskusteluissa.

Näin pitäi­si teh­dä Suomessakin.

Niin­pä:

Suo­mes­sa tulee siir­tyä seu­raa­vis­sa edus­kun­ta­vaa­leis­sa käy­tän­töön, jos­sa kukin puo­lue jul­kis­taa esi­tyk­sen­sä hal­li­tus­oh­jel­mak­si ennen vaa­le­ja. Nämä ohjel­mat anne­taan VATT:n ana­ly­soi­ta­vak­si sil­tä osin, mitä ne val­lit­se­van talous­kä­si­tyk­sen mukaan vai­kut­ta­vat val­tion talou­den tasa­pai­noon, tulon­ja­koon, köy­hyy­sas­tee­seen, työl­li­syy­teen ja alu­eel­li­seen tasapainoon. 

23 vastausta artikkeliin “Hallitusohjelmaluonnokset julki ennen vaaleja”

  1. To oli­si kel­po käy­tän­tö. Myös toi­mit­ta­jat voi­si­vat lukea aiem­mat hal­li­tus­oh­jel­mat ja teh­dä kysy­myk­sen­sä (ja vaa­tia tar­kat vas­tauk­set) nii­den pohjalta.

  2. […] vaa­lit käy­dään täy­sin toi­sar­voi­sil­la vaa­lioh­jel­mil­la, jot­ka hei­te­tään ros­kiin maa­nan­tai­aa­mu­na vaa­lien jälkeen.

    Sai­si­ko sen vih­rei­den hal­li­tus­oh­jel­man luettavaksi…? 

    Vaa­lioh­jel­man­ne voit­te­kin tosi­aan heit­tää ros­kik­seen, mie­luum­min jo nyt eikä vas­ta vaa­lien jäl­keen. Tähän pää­tel­mään tulin sen luet­tua­ni kah­teen kertaan. 

    Mik­si ette aloit­tai­si käy­tän­töä jo nyt? Olkaa edelläkävijöitä!

  3. Kuka­han täs­tä­kin voi olla eri mieltä? 

    Näy­tät muu­ten uudes­sa kuvas­sa Leni­nil­tä. Onko se hyvä vai huo­no asia, jää kan­san pää­tet­tä­väk­si. (pie­ni soi­nis­mi per­jan­tain iloksi)

  4. Jep, tuo kon­kreet­tis­ten tavoit­tei­den peit­te­ly on iso ongel­ma. Yhtä iso tai ehkä isom­pi ongel­ma on par­la­men­ta­ris­mi, joka tar­koit­taa pää­mi­nis­te­rin val­taa Suo­mes­sa, tilan­tees­sa jos­sa on perä­ti nel­jä puo­luet­ta tyr­kyl­lä pääministeripuolueeksi.

    Vaa­leis­sa vali­taan nel­jä pelu­ria, jot­ka lei­po­vat hal­li­tuk­sen, ei pää­mi­nis­te­riä joka tulee oikeas­ti val­taa käyt­tä­mään. Pää­mi­nis­te­ri sel­vi­ää puo­luei­den väli­sis­sä vään­nöis­sä. Puo­lueil­le on siir­ret­ty todel­la pal­jon val­taa kan­sal­ta siir­tä­mäl­lä pre­si­den­tin val­ta­oi­keu­det pääministerille.

  5. Kan­na­tet­ta­va aja­tus. Mut­ta mik­si se on osa vaa­lioh­jel­maa? Tämä ei kai ole asia, jos­ta tar­vit­see sää­tää laki. Ei tar­vi­ta muu­ta kuin, että VATT (tai joku muu) ilmoit­taa mah­dol­li­suu­des­ta teh­dä näin. Puo­lu­eet, jot­ka kyke­ne­vät ovat sit­ten muka­na ver­tai­lus­sa. Tätä ei toki näi­hin vaa­lei­hin ehdi­tä toteuttaa.

    Juho Laa­tu, hyvä huo­mio sii­tä, että kysy­myk­set voi­si­vat liit­tyä hal­li­tus­oh­jel­miin suo­raan. Olen usein aja­tel­lut, että vaa­li­ko­neis­sa­kin pitäi­si olla edus­kun­ta­ky­sy­myk­siä (siis nii­tä mis­tä oikeas­ti äänes­te­tään) ja nii­hin sai­si sit­ten vas­ta­ta. Se toi­si joten­kin kam­pan­jat lähem­mäs edus­kun­taa, eikä, niin­kuin nyt näy­te­tään aja­tel­la, kam­pan­jat lähem­mäs taval­li­sen ihmi­sen arkea.

  6. Ongel­ma on kui­ten­kin sii­nä, ettei nii­tä ohjel­mia ole ole­mas­sa ennen kuin ne on neu­vo­tel­tu, joten nii­tä ei voi jul­kais­ta­kaan. Ongel­ma on kol­mi­puo­lue­jär­jes­tel­mäs­säm­me, jota kri­ti­soin aika­naan 1990-luvul­la juu­ri täs­tä syys­tä. Jos sys­tee­mi muut­tuu neli­puo­lue­jär­jes­tel­mäk­si, tilan­ne ei kau­heas­ti helpotu.

  7. Erin­omai­nen ehdo­tus Soi­nin­vaa­ral­ta ja vie­lä erin­omai­sem­pi kehoi­tus Elinalta. 🙂

  8. Hel­pom­min sanot­tu kuin teh­ty. Kuul­los­taa siis hie­nol­ta peri­aat­teel­ta, mut­ta miten ajat­te­lit sen toteut­taa? Tou­hus­ta pitäi­si saa­da saman­lai­nen poliit­ti­seen kult­tuu­riin kuu­lu­va avai­na­sia kuin se näyt­täi­si Hol­lan­nis­sa ole­van, mut­ta jos sii­hen eivät kaik­ki läh­de mukaan, niin yksit­täi­nen puo­lue, joka sii­hen läh­ti­si, jou­tui­si vain median ja mui­den puo­luei­den revit­tä­väk­si ja menet­täi­si sii­nä ääni­ään. Ei siis ole miten­kään ihmeel­lis­tä, että puo­lu­eet eivät tuo­hon vapaa­eh­toi­ses­ti ryh­dy. Ja pak­koa taas tuol­lai­seen tou­huun on aika vai­kea miten­kään toteuttaa.

  9. Jos vain yksi puo­lue heit­täi­si unel­ma­höt­tö­oh­jel­man­sa ros­kik­seen ennen vaa­le­ja ja jul­kai­si­si oikean (hallitus)ohjelman, niin se menet­täi­si ääniä reip­paas­ti. Ihan riip­pu­mat­ta sii­tä, mikä puo­lue oli­si kyseessä.

    Sik­si yhden puo­lu­een on paha läh­teä aloit­ta­maan tuol­lais­ta yksin. Pitäi­si olla sitou­mus sii­tä, että esim. kaik­ki nykyi­set edus­kun­ta­puo­lu­eet sitou­tui­si­vat samaan.

    Sinän­sä kyl­lä erit­täin kan­na­tet­ta­va asia.

  10. Osmol­ta hie­no ehdo­tus. Yksi vaih­toeh­to ilmi­sel­vään ongel­maan oli­si se, että VATT teki­si net­tiin enna­kol­ta jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys­mal­lin (jol­lai­nen sil­lä var­maan itse­ään var­ten onkin) ja puo­lu­eet sai­si­vat täyt­tää omat luvut perus­mal­liin kom­ment­tien kanssa. 

    Sil­loin hal­li­tus­oh­jel­mat oli­si­vat hel­pom­min ver­tai­lu­kel­poi­set eikä puut­tei­ta tai vir­heel­li­siä tul­kin­to­ja ilme­ni­si. Pie­net­kin puo­lu­eet osai­si­vat teh­dä hal­li­tus­oh­jel­maan liit­ty­vät las­kel­mat mal­lin avul­la perus­las­kel­maa muuttaen. 

    Mal­li raken­tai­si auto­maat­ti­ses­ti eri­lai­sia ver­tai­lu­tau­lu­koi­ta äänes­tä­jien käyt­töön. Mal­li lisäi­si kan­sa­lais­ten jul­ki­sen talou­den osaa­mis­ta ja sitä kaut­ta tuki­si demokratiaa.

  11. Ei kai se ihan noin voi men­nä, eikö se ole niin­kuin nm. Hal­mio sanoi? Hal­li­tus­oh­jel­ma kos­kee hal­li­tuk­sen tavoit­tei­ta ja on kom­pro­mis­si nii­den puo­luei­den tavoit­teis­ta jot­ka hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa hal­li­tuk­seen pää­ty­vät?? Tai valais­kaa harrastelijaa.

    Vih­reil­lä on kyl­lä aika hyvä vaa­lioh­jel­ma. Näi­tä on ihan kiva ver­tail­la, esim par­jat­tua ps:n ohjel­maa vs. kokoo­muk­sen ohjel­ma, joka oli ihan hir­ve­ää pup­pua vs. dema­rit, jol­la ei näyt­täi­si ole­van vaa­lioh­jel­maa ensin­kään, en aina­kaan löytänyt.

  12. Tie­tys­ti hyvä esi­tys (taas) Osmol­ta. Tääl­tä Ruot­sis­ta käsin suo­ma­lai­nen vaa­li­kam­pan­join­ti on kar­me­aa hölyn­pö­lyä. Vasem­mis­to raken­taa pil­vi­lin­no­ja kas­vus­ta ja sul­kee pois elä­keiän nos­ton, Kokoo­mus taas ker­too kirk­kain sil­min kan­sa­lai­sil­le että arvon­li­sä­ve­ron nos­to ei vähen­nä työl­li­syyt­tä ja aikoo kor­ja­ta kes­tä­vyys­va­jeen elä­ke­läis­ten osto­voi­maa kas­vat­ta­mal­la. Puistattaa.

    Minä luu­len kui­ten­kin että jär­ke­väm­män kam­pan­join­nin estee­nä on sur­kea puo­lue­kult­tuu­rim­me, joka taas riip­puu sii­tä että meil­lä on hen­ki­lö­vaa­li­jär­jes­tel­mä. Hol­lan­nis­sa ja Ruot­sis­sa on lis­ta­vaa­lit, ja kes­kus­te­lu kos­kee sil­loin jo val­miik­si enem­män kysy­myk­siä kuin hen­ki­löi­tä. En usko min­kään muut­tu­van niin kau­an kuin suo­ma­lai­set halua­vat kyn­sin ham­pain pitää kiin­ni hen­ki­lö­vaa­lis­ta. Tääl­lä lah­den toi­sel­la puo­lel­la on haus­kaa äänes­tää kun on pereh­ty­nyt puo­luei­den ohjel­miin, eikä tar­vit­se lain­kaan huka­ta aikaa sii­hen että ver­tail­tai­siin ehdokkaita.

  13. Ei kai tuo Hol­lan­nis­sa­kaan ikui­ses­ti ole ollut tuo käy­tän­tö? Joten­kin se on sin­ne­kin tuotu.

    Per­su­jen “van­ho­jen käy­tän­tö­jen vas­tai­nen poli­tiik­ka” var­mas­ti tuo täl­lai­sen raik­kaan tuulahduksen… 🙂

  14. Eikö ongel­ma ole ennem­min­kin se, että vaa­lioh­jel­mat eivät sisäl­löl­tään vas­taa ole hal­li­tus­oh­jel­ma­ta­voit­teen­sa kuin se, että hal­li­tus­oh­jel­ma­ta­voit­teet eivät ole jul­ki­sia? Jos toi­mi­taan Oden esit­tä­mäl­lä taval­la, puo­lu­eet­han voi­si­vat jul­kis­taa hal­li­tus­oh­jel­ma­luon­nok­sia ja sit­ten hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa puhua osin muuta.

    Mut­ta toi­mit­ta­jat, tut­ki­jat ja VATT sai­si­vat todel­la­kin ana­ly­soi­da ohjel­mia enem­män ja osoit­taa nii­den onttouden.

  15. Hal­li­tus­oh­jel­man käy­tän­nön toteu­tu­ma on val­tion bud­jet­ti. Ehdot­tai­sin­kin, että jokai­nen puo­lue vel­voi­tet­tai­siin vaa­lioh­jel­man­sa lisäk­si esit­tä­mään miten he haluai­si­vat bud­jet­tia muut­taa ver­rat­tu­na kulu­van vuo­den val­tion talous­ar­vio­esi­tyk­seen. Käy­tän­nös­sä siis vertailukohdaksi
    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/aky_2011.html, ja sii­hen rin­nal­le omat luvut ja perus­te­lut lisäyksille/vähennyksille. Toi­si kum­mas­ti rea­lis­mia vaaliohjelmiin.

  16. Erin­omai­nen ehdo­tus. Läh­ti­si­kö liik­keel­le näin:
    ‑tut­ki­va jour­na­lis­mi jul­kis­taa “heti” sen mitä tie­tää näis­tä ohjel­mis­ta puo­lueit­tain. Tämä pakot­taa puo­lu­eet otta­maan kan­taa asi­aan ja kor­jaa­maan mah­dol­li­set vää­rät tie­dot. Sil­loin meil­lä on oikeat tie­dot käy­tet­tä­vis­sä. Ja jos jokin puo­lue väit­tää että taäl­lis­ta pape­ria ei ole, niin se on sit­ten se suu­rin val­he­te­li­ja. Jos­ta tie­dos­ta var­mas­ti on hyotyä äänestäjille.

  17. Voi­si­ko val­tio­va­rain­mi­nis­te­riö esim las­kea vero­po­li­tii­kan eri vaih­toeh­dot val­miik­si. Niit­ten sisäl­lä ole­vaa liik­ku­ma­va­raa puo­lu­eet voi­si­vat sit­ten esit­tää ohjelmissaan.Olisi jon­kin­lai­set rajat, joi­den sisäl­lä tule­van hal­li­tuk­sen oli­si pak­ko pysyä. Kukaan ei voi­si luva­ta kaik­kea hyvää kai­kil­le. Äärim­mil­lään tie­tys­ti polii­tik­ko­ja ei sit­ten enää tar­vit­tai­si­kaan. Hom­mat hoi­tui­si vir­ka­mies­ten ja Suo­men lakien avul­la. Hank­kei­ta, joi­den toteu­tus vie jopa kym­me­niä vuo­sia ei sai­si rie­po­tel­la joka nel­jäs vuo­si. Ei kai se rie­pot­te­lu ole kenen­kään etu.

  18. Päi­vän Hesa­ris­sa jut­tu vähän saman suu­rui­sis­ta las­kel­mis­ta, Var­tiai­nen haastateltavana.

    VM:n las­kel­mis­sa talous­kas­vu aut­taa hei­kos­ti kes­tä­vyys­va­jee­seen, kos­ka kas­vu lisää samal­la myös jul­ki­sia menoja.

    Jos uskoo talous­kas­vun rat­kai­se­van kes­tä­vyys­va­jeen, ei ole ymmär­tä­nyt koko kes­tä­vyys­va­jet­ta”, tylyt­tää tut­ki­mus­joh­ta­ja Juha­na Var­tiai­nen Konjunkturinstitutetista.

    Kokoo­mus ja vih­reät ovat oikeil­la jäl­jil­lä, kun kas­vul­le ei anne­ta suu­rem­paa roo­lia kuin 1–2 mil­jar­din ver­ran. Sdp, vasem­mis­to­liit­to ja Kd syyl­lis­ty­vät tie­toi­seen tai tahat­to­maan tuu­len­tu­pien raken­te­luun, luul­laan että rahaa saa­daan pil­ven pääl­tä. Myös kes­kus­tan luvut ovat vää­rää mit­ta­luok­kaa”, Var­tiai­nen jatkaa.

    Muu­ten joo, mut­ta kun raken­teel­lis­ten ongel­mien rat­kai­su kes­tää pit­kään niin toi­saal­ta vaa­li­kausi on vähän lyhyt tarkasteluväli.

    Vih­reät mai­nit­see talous­kas­vun yhdek­si läh­teek­si rai­dein­ves­toin­nit, perus­suo­ma­lai­set teol­li­suu­den kus­tan­nus­ten alen­ta­mi­sen ja vasem­mis­to­liit­to pie­ni­tu­lois­ten osto­voi­man kas­vat­ta­mi­sen, kun perus­tur­vae­tuuk­sia nostetaan.

    Var­tiai­nen muis­tut­taa talous­kas­vun koos­tu­van tasan kah­des­ta teki­jäs­tä: tuot­ta­vuu­den kas­vus­ta ja työn määrästä…

    Inves­toin­nit rai­tei­siin tai teol­li­suu­den kulu­jen alen­ta­mi­nen eivät lisää työn tar­jon­taa. Samoin tämä osto­voi­man ja kysyn­nän lisää­mi­nen on täyt­tä hölyn­pö­lyä. Kukaan ei tee enem­pää töi­tä, jos saa lisää rahaa käteen”, Var­tiai­nen läksyttää.

    Täs­tä tai­dan­kin sit­ten olla vähän eri miel­tä. En sanoi­si niin että rai­teet joten­kin suo­ra­nai­ses­ti paran­taa tuot­ta­vuut­ta, huo­not rai­teet luul­ta­vas­ti las­kee sitä (pidem­mät mat­kat, heik­ko kan­nat­ta­vuus) ja osa suun­ni­tel­mis­ta on vaan huo­no­ja. Toi­sal­ta lii­ken­nein­ves­toin­nit voi­vat nos­taa tuot­ta­vuut­ta sitä kaut­ta että lii­ken­ne toi­mii parem­min, tosin minus­ta tähän on inves­toin­te­ja olen­nai­sem­pia­kin kei­no­ja kuten maksuohjaus.

    Mut­ta tämä ei olen­nai­sin­ta, vaan se että yksi tuot­ta­vuut­ta kas­vat­ta­va raken­teel­li­nen muu­tos on kau­pun­gis­tu­mi­nen, se lisää työn tar­jon­taa suu­rem­pien työ­mark­ki­noi­den kaut­ta. Yksi raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den eli huo­non huol­to­suh­teen syi­tä Suo­mes­sa on nime­no­maan haja-asu­tuk­sen suu­ri osuus, esi­mer­kik­si Ruot­siin ver­rat­tu­na. Yksi kes­kei­nen kysy­mys on lii­ken­ne­po­li­tiik­ka ja nime­no­maan rahoi­tuk­sen koh­dis­ta­mi­nen, yksin­ker­tais­taen kau­pun­git edel­lyt­tää raiteita.

    Läh­de: “Puo­luei­den mie­les­tä talous­kas­vu rat­koo ongel­mat”, HS Koti­maa 3.4., (vaa­tii lukuoi­keu­den:) http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Puolueiden+mielest%C3%A4+talouskasvu+ratkoo+ongelmat/1135265111476

  19. Juha­na Var­tiai­sen kri­tiik­ki oli taas ker­ran rie­mas­tut­ta­vaa luet­ta­vaa. Se täy­tyy kui­ten­kin sanoa nois­ta vih­rei­den rai­dein­ves­toin­neis­ta, ettei nii­den tar­koi­tuk­se­na ole peit­tää val­tion kes­tä­vyys­va­jet­ta vaan saa­da radat val­miik­si. Kes­tä­vyys­va­jee­seen ne puut­tu­vat mar­gi­naa­li­sel­ta osin vain siten, et6tä tämä nykyi­nen hyvin hitaas­ti raken­ta­mi­nen on älyt­tö­män kal­lis­ta. Nopeam­pi aika­tau­lu sääs­täi­si rahaa.

  20. Nämä vaa­lit ovat sii­nä­kin mie­les­sä kiin­nos­ta­vat, että ns. viral­li­sia totuuk­sia ase­te­taan kysee­na­lai­sek­si euro­mai­den krii­si kärjessä.

    Eni­ten täs­sä ihme­tyt­tää val­tio­va­rain­mi­nis­te­rin ja koko minis­te­riön toi­min­ta. Vir­ka­mie­het on jal­kau­tet­tu ken­täl­le teke­mään Kokoo­muk­sen vaa­li­työ­tä ja pro­pa­goi­maan EU:n vakauttamissopimusta.

    Kenen para­met­reil­lä seu­raa­va hal­li­tus­oh­jel­ma tehdään?

    Elä­ke­po­lii­tiik­ka perus­tuu­ko mil­lai­siin las­kel­miin? Entä VM:n kes­tä­vyys­las­kel­mat. Pro­fes­so­ri Pert­ti Haa­pa­ran­ta on argu­men­toi­nut minis­te­riön las­kel­mat vähin­tään­kin kyseenalaisiksi:
    http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK12011/kak12011haaparanta.pdf

    Vii­me vaa­lien jako­va­ra kään­tyi het­kes­sä kestävyysvajeeksi.

    Kai­kil­la puo­lueil­la pitäi­si olla yhtä hyvät tie­dot jul­kis­taa näi­tä hal­li­tus­oh­jel­mia. Nyt on niin että hal­li­tus­puo­lu­eet ovat etua­se­mas­sa — Katai­nen jopa kier­tää Suo­mea virka-autollaan.

  21. VM:n las­kel­mis­sa talous­kas­vu aut­taa hei­kos­ti kes­tä­vyys­va­jee­seen, kos­ka kas­vu lisää samal­la myös jul­ki­sia menoja. 

    Voi­si­ko joku sel­vit­tää tätä? Jos yksi­tyi­nen puo­li kas­vaa, kos­ka siel­lä teh­dään enem­män tai tehok­kaam­min töi­tä, niin miten tämä lisää jul­ki­sia meno­ja? Ymmär­rän tämän, jos talous­kas­vu tuo­te­taan siten, että jul­ki­set puo­let tuot­ta­vat enem­män, mut­ta en ymmär­rä tuo­ta suo­raa vält­tä­mä­tön­tä yhteyttä. 

    Inves­toin­nit rai­tei­siin tai teol­li­suu­den kulu­jen alen­ta­mi­nen eivät lisää työn tar­jon­taa. Samoin tämä osto­voi­man ja kysyn­nän lisää­mi­nen on täyt­tä hölyn­pö­lyä. Kukaan ei tee enem­pää töi­tä, jos saa lisää rahaa käteen 

    En ymmär­rä tätä. Jos esim. pal­ve­lui­den kysyn­tä kas­vaa (kos­ka osto­voi­ma on kas­va­nut), niin eikö tämä tar­koi­ta sitä, että pal­ve­lua­lat vetä­vät enem­män työ­voi­maa puo­leen­sa ja tämä työl­lis­tää täl­lä het­kel­lä työt­tö­mi­nä ole­via ja sitä kaut­ta vähen­tää työt­tö­myy­tä ja siten pie­nen­tää jul­ki­sia menoja. 

    Se var­maan pätee, että kor­kean tuot­ta­vuu­den työn­te­ki­jöi­den net­to­palk­ko­jen nousu tus­kin lisää hei­dän työn­te­ko­aan, mut­ta jos tuot­ta­vuu­den kas­vun myö­tä hei­dän brut­to­palk­kan­sa nouse­vat, on täs­tä varaa verot­taa suu­rem­pi osa ja he sil­ti saa­vat käteen­sä enem­män kuin sai­vat aiem­min, niin kyl­lä tämän pitäi­si kes­tä­vyys­va­jee­seen auttaa. 

    Tai sit­ten olen ymmär­tä­nyt koko­naan päin män­tyä, mitä tuol­la ter­mil­lä oikein tarkoitetaan.

  22. Elä­keiän nos­to aiheut­taa vain suu­ren koh­taan­to-ongel­man sil­lä työ­nan­ta­jien tar­ve koh­dis­tuu 25–40-vuotaisiin ja elä­keiän nos­tol­la taas ainoas­taan 60–70-vuotiaiden tar­jon­ta lisääntyy.Jo tuo 60–70-vuotias työ­voi­ma oliis kysyt­tyä niin Savu­kos­kel­la tai Kemi­jär­vel­lä oli­si suu­ria tehtaita.

    Kun työ­voi­man maa­han­tuon­ti on vapau­tet­tu niin on käy­mäs­sä niin että maa­han tuo­daan 25–40-vuotiasta työ­voi­maa ja 60–70-vuotiat elä­tet­tään sos­sun luu­kul­ta kuten EK ja Hete­mä­ki esittävät .

    Ruot­si on eri maa­ta työ­voi­man käy­tön suh­teen­kin, hyvä esi­merk­ki enti­nen työ­an­ta­ja­ni: 90-luvun alus­sa kes­kii­kä oli sama luok­ka Ruot­sis­sa aj Suoems­sa. Jos­kus 2006 kes­ki-ikä oli nous­sut 57-vuo­teen ja Suo­mes­sa jää­nyt 43 vuoteen.Ero joh­tuu sii­tä, että Ruot­si­sa työ­so­pi­mus­la­ki mää­rit­te­lee irti­sa­nom­si­jär­jet­syk­sen, Suo­mes­sa vas­taa­vaa ei ole.

    Kun Suo­men poliit­ti­nen kes­kus­te­lu on lähin­nä gar­de­roo­bin sisäl­lön arvioin­tia niin asiat jää­vät vaa­lien ulko­puo­lel­le ja hal­li­tus ja edus­kun­ta on täyn­nä tur­hia julk­kik­sia ja asiat pää­te­tään lob­ba­rei­den kir­joit­ta­mien käsi­kir­joi­tus­ten mukaan

  23. Täy­tyy sanoa, että MTV3:n vaa­li­kes­kus­te­lu tänään oli todel­la Neu­vos­to­lii­tos­ta. Nyt kun Kokoo­mus­ta ei enää voi vil­pillí­ses­ti rahoit­taa niin on täl­lai­sia epä­toi­voi­sia vaaliohjelmia.

    MTV3:n vaa­lioh­jel­man taka­na lie­nee EVA ja EK, Mat­ti Apu­nen pais­tat­te­lee MTV3:n vaa­li­si­vuil­la. Sur­kein­ta on, että MTV3 on ruot­sa­lai­sen Bon­nier-suvun yhtiö. SVT lähet­tää vapaas­ti mm. urhei­luoh­jel­mia. Suo­mes­sa samat ohjel­mat ovat MTV3:lla maksullisia.

    On vali­tet­ta­vaa, että suo­ma­lais­ten Ruot­si-tie­toi­suus lop­puu Salon seu­tu­vil­le ja sii­tä itään ovat val­las­sa HS ja Ruot­sa­lai­set pää­oma­pii­rit ja säätiöt.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.