Tämä on osa eduskuntavaaliohjelmaani, jota kehitetään interaktiivisesti kotisivuillani.
====
Puolueet ovat viimeiset puoli vuotta kirjoitelleet hikihatussa hallitusohjelmaluonnoksia, jotta on mitä esittää sitten hallitusneuvotteluissa neuvotteluissa. Nämä ovat paljon tärkeämpiä papereita kuin vaaliohjelmat, mutta niitä ei äänestäjille näytetä. vaalit käydään täysin toisarvoisilla vaaliohjelmilla, jotka heitetään roskiin maanantaiaamuna vaalien jälkeen. Äänestäjän oikeuksien kannalta tämä on ongelmallista ja niin se on vaalikeskustelujen tasonkin kannalta.
Ruotsissa, jossa vaalit käydään blokkivaaleina, molemmilla blokeilla on valmis haalitusohjelma, jonka ne tarjoavat äänestäjille. Monipuoluejärjestelmässä, jossa puolueet voivat liittoutua vähän miten tahansa, tämä ei oikein käy.
Hollannissa jokainen itseään kunnioittava puolue julkaisee hyvissä ajoin ennen vaaleja vaaliohjelman, joka on niin konkreettinen, että se kävisi sellaisenaan hallitusohjelmasta. Sen jälkeen Central Planning Byro – paikallinen VATT – analysoi nämä ohjelmat ja arvioi, millaiseen budjettitalouden yli- tai alijäämäisyyteen ne johtaisivat. Ohjelmalla, joka lupaa lisää rahaa sinne sun tänne ja päälle veronalennukset kaikille, ei pärjää keskusteluissa.
Näin pitäisi tehdä Suomessakin.
Niinpä:
Suomessa tulee siirtyä seuraavissa eduskuntavaaleissa käytäntöön, jossa kukin puolue julkistaa esityksensä hallitusohjelmaksi ennen vaaleja. Nämä ohjelmat annetaan VATT:n analysoitavaksi siltä osin, mitä ne vallitsevan talouskäsityksen mukaan vaikuttavat valtion talouden tasapainoon, tulonjakoon, köyhyysasteeseen, työllisyyteen ja alueelliseen tasapainoon.
To olisi kelpo käytäntö. Myös toimittajat voisivat lukea aiemmat hallitusohjelmat ja tehdä kysymyksensä (ja vaatia tarkat vastaukset) niiden pohjalta.
Saisiko sen vihreiden hallitusohjelman luettavaksi…?
Vaaliohjelmanne voittekin tosiaan heittää roskikseen, mieluummin jo nyt eikä vasta vaalien jälkeen. Tähän päätelmään tulin sen luettuani kahteen kertaan.
Miksi ette aloittaisi käytäntöä jo nyt? Olkaa edelläkävijöitä!
Kukahan tästäkin voi olla eri mieltä?
Näytät muuten uudessa kuvassa Leniniltä. Onko se hyvä vai huono asia, jää kansan päätettäväksi. (pieni soinismi perjantain iloksi)
Jep, tuo konkreettisten tavoitteiden peittely on iso ongelma. Yhtä iso tai ehkä isompi ongelma on parlamentarismi, joka tarkoittaa pääministerin valtaa Suomessa, tilanteessa jossa on peräti neljä puoluetta tyrkyllä pääministeripuolueeksi.
Vaaleissa valitaan neljä peluria, jotka leipovat hallituksen, ei pääministeriä joka tulee oikeasti valtaa käyttämään. Pääministeri selviää puolueiden välisissä väännöissä. Puolueille on siirretty todella paljon valtaa kansalta siirtämällä presidentin valtaoikeudet pääministerille.
Kannatettava ajatus. Mutta miksi se on osa vaaliohjelmaa? Tämä ei kai ole asia, josta tarvitsee säätää laki. Ei tarvita muuta kuin, että VATT (tai joku muu) ilmoittaa mahdollisuudesta tehdä näin. Puolueet, jotka kykenevät ovat sitten mukana vertailussa. Tätä ei toki näihin vaaleihin ehditä toteuttaa.
Juho Laatu, hyvä huomio siitä, että kysymykset voisivat liittyä hallitusohjelmiin suoraan. Olen usein ajatellut, että vaalikoneissakin pitäisi olla eduskuntakysymyksiä (siis niitä mistä oikeasti äänestetään) ja niihin saisi sitten vastata. Se toisi jotenkin kampanjat lähemmäs eduskuntaa, eikä, niinkuin nyt näytetään ajatella, kampanjat lähemmäs tavallisen ihmisen arkea.
Ongelma on kuitenkin siinä, ettei niitä ohjelmia ole olemassa ennen kuin ne on neuvoteltu, joten niitä ei voi julkaistakaan. Ongelma on kolmipuoluejärjestelmässämme, jota kritisoin aikanaan 1990-luvulla juuri tästä syystä. Jos systeemi muuttuu nelipuoluejärjestelmäksi, tilanne ei kauheasti helpotu.
Erinomainen ehdotus Soininvaaralta ja vielä erinomaisempi kehoitus Elinalta. 🙂
Helpommin sanottu kuin tehty. Kuullostaa siis hienolta periaatteelta, mutta miten ajattelit sen toteuttaa? Touhusta pitäisi saada samanlainen poliittiseen kulttuuriin kuuluva avainasia kuin se näyttäisi Hollannissa olevan, mutta jos siihen eivät kaikki lähde mukaan, niin yksittäinen puolue, joka siihen lähtisi, joutuisi vain median ja muiden puolueiden revittäväksi ja menettäisi siinä ääniään. Ei siis ole mitenkään ihmeellistä, että puolueet eivät tuohon vapaaehtoisesti ryhdy. Ja pakkoa taas tuollaiseen touhuun on aika vaikea mitenkään toteuttaa.
Jos vain yksi puolue heittäisi unelmahöttöohjelmansa roskikseen ennen vaaleja ja julkaisisi oikean (hallitus)ohjelman, niin se menettäisi ääniä reippaasti. Ihan riippumatta siitä, mikä puolue olisi kyseessä.
Siksi yhden puolueen on paha lähteä aloittamaan tuollaista yksin. Pitäisi olla sitoumus siitä, että esim. kaikki nykyiset eduskuntapuolueet sitoutuisivat samaan.
Sinänsä kyllä erittäin kannatettava asia.
Osmolta hieno ehdotus. Yksi vaihtoehto ilmiselvään ongelmaan olisi se, että VATT tekisi nettiin ennakolta julkisen talouden kestävyysmallin (jollainen sillä varmaan itseään varten onkin) ja puolueet saisivat täyttää omat luvut perusmalliin kommenttien kanssa.
Silloin hallitusohjelmat olisivat helpommin vertailukelpoiset eikä puutteita tai virheellisiä tulkintoja ilmenisi. Pienetkin puolueet osaisivat tehdä hallitusohjelmaan liittyvät laskelmat mallin avulla peruslaskelmaa muuttaen.
Malli rakentaisi automaattisesti erilaisia vertailutaulukoita äänestäjien käyttöön. Malli lisäisi kansalaisten julkisen talouden osaamista ja sitä kautta tukisi demokratiaa.
Ei kai se ihan noin voi mennä, eikö se ole niinkuin nm. Halmio sanoi? Hallitusohjelma koskee hallituksen tavoitteita ja on kompromissi niiden puolueiden tavoitteista jotka hallitusneuvotteluissa hallitukseen päätyvät?? Tai valaiskaa harrastelijaa.
Vihreillä on kyllä aika hyvä vaaliohjelma. Näitä on ihan kiva vertailla, esim parjattua ps:n ohjelmaa vs. kokoomuksen ohjelma, joka oli ihan hirveää puppua vs. demarit, jolla ei näyttäisi olevan vaaliohjelmaa ensinkään, en ainakaan löytänyt.
Tietysti hyvä esitys (taas) Osmolta. Täältä Ruotsista käsin suomalainen vaalikampanjointi on karmeaa hölynpölyä. Vasemmisto rakentaa pilvilinnoja kasvusta ja sulkee pois eläkeiän noston, Kokoomus taas kertoo kirkkain silmin kansalaisille että arvonlisäveron nosto ei vähennä työllisyyttä ja aikoo korjata kestävyysvajeen eläkeläisten ostovoimaa kasvattamalla. Puistattaa.
Minä luulen kuitenkin että järkevämmän kampanjoinnin esteenä on surkea puoluekulttuurimme, joka taas riippuu siitä että meillä on henkilövaalijärjestelmä. Hollannissa ja Ruotsissa on listavaalit, ja keskustelu koskee silloin jo valmiiksi enemmän kysymyksiä kuin henkilöitä. En usko minkään muuttuvan niin kauan kuin suomalaiset haluavat kynsin hampain pitää kiinni henkilövaalista. Täällä lahden toisella puolella on hauskaa äänestää kun on perehtynyt puolueiden ohjelmiin, eikä tarvitse lainkaan hukata aikaa siihen että vertailtaisiin ehdokkaita.
Ei kai tuo Hollannissakaan ikuisesti ole ollut tuo käytäntö? Jotenkin se on sinnekin tuotu.
Persujen “vanhojen käytäntöjen vastainen politiikka” varmasti tuo tällaisen raikkaan tuulahduksen… 🙂
Eikö ongelma ole ennemminkin se, että vaaliohjelmat eivät sisällöltään vastaa ole hallitusohjelmatavoitteensa kuin se, että hallitusohjelmatavoitteet eivät ole julkisia? Jos toimitaan Oden esittämällä tavalla, puolueethan voisivat julkistaa hallitusohjelmaluonnoksia ja sitten hallitusneuvotteluissa puhua osin muuta.
Mutta toimittajat, tutkijat ja VATT saisivat todellakin analysoida ohjelmia enemmän ja osoittaa niiden onttouden.
Hallitusohjelman käytännön toteutuma on valtion budjetti. Ehdottaisinkin, että jokainen puolue velvoitettaisiin vaaliohjelmansa lisäksi esittämään miten he haluaisivat budjettia muuttaa verrattuna kuluvan vuoden valtion talousarvioesitykseen. Käytännössä siis vertailukohdaksi
http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/aky_2011.html, ja siihen rinnalle omat luvut ja perustelut lisäyksille/vähennyksille. Toisi kummasti realismia vaaliohjelmiin.
Erinomainen ehdotus. Lähtisikö liikkeelle näin:
‑tutkiva journalismi julkistaa “heti” sen mitä tietää näistä ohjelmista puolueittain. Tämä pakottaa puolueet ottamaan kantaa asiaan ja korjaamaan mahdolliset väärät tiedot. Silloin meillä on oikeat tiedot käytettävissä. Ja jos jokin puolue väittää että taällista paperia ei ole, niin se on sitten se suurin valhetelija. Josta tiedosta varmasti on hyotyä äänestäjille.
Voisiko valtiovarainministeriö esim laskea veropolitiikan eri vaihtoehdot valmiiksi. Niitten sisällä olevaa liikkumavaraa puolueet voisivat sitten esittää ohjelmissaan.Olisi jonkinlaiset rajat, joiden sisällä tulevan hallituksen olisi pakko pysyä. Kukaan ei voisi luvata kaikkea hyvää kaikille. Äärimmillään tietysti poliitikkoja ei sitten enää tarvittaisikaan. Hommat hoituisi virkamiesten ja Suomen lakien avulla. Hankkeita, joiden toteutus vie jopa kymmeniä vuosia ei saisi riepotella joka neljäs vuosi. Ei kai se riepottelu ole kenenkään etu.
Päivän Hesarissa juttu vähän saman suuruisista laskelmista, Vartiainen haastateltavana.
Muuten joo, mutta kun rakenteellisten ongelmien ratkaisu kestää pitkään niin toisaalta vaalikausi on vähän lyhyt tarkasteluväli.
Tästä taidankin sitten olla vähän eri mieltä. En sanoisi niin että raiteet jotenkin suoranaisesti parantaa tuottavuutta, huonot raiteet luultavasti laskee sitä (pidemmät matkat, heikko kannattavuus) ja osa suunnitelmista on vaan huonoja. Toisalta liikenneinvestoinnit voivat nostaa tuottavuutta sitä kautta että liikenne toimii paremmin, tosin minusta tähän on investointeja olennaisempiakin keinoja kuten maksuohjaus.
Mutta tämä ei olennaisinta, vaan se että yksi tuottavuutta kasvattava rakenteellinen muutos on kaupungistuminen, se lisää työn tarjontaa suurempien työmarkkinoiden kautta. Yksi rakenteellisen työttömyyden eli huonon huoltosuhteen syitä Suomessa on nimenomaan haja-asutuksen suuri osuus, esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Yksi keskeinen kysymys on liikennepolitiikka ja nimenomaan rahoituksen kohdistaminen, yksinkertaistaen kaupungit edellyttää raiteita.
Lähde: “Puolueiden mielestä talouskasvu ratkoo ongelmat”, HS Kotimaa 3.4., (vaatii lukuoikeuden:) http://www.hs.fi/verkkolehti/kotimaa/artikkeli/Puolueiden+mielest%C3%A4+talouskasvu+ratkoo+ongelmat/1135265111476
Juhana Vartiaisen kritiikki oli taas kerran riemastuttavaa luettavaa. Se täytyy kuitenkin sanoa noista vihreiden raideinvestoinneista, ettei niiden tarkoituksena ole peittää valtion kestävyysvajetta vaan saada radat valmiiksi. Kestävyysvajeeseen ne puuttuvat marginaaliselta osin vain siten, et6tä tämä nykyinen hyvin hitaasti rakentaminen on älyttömän kallista. Nopeampi aikataulu säästäisi rahaa.
Nämä vaalit ovat siinäkin mielessä kiinnostavat, että ns. virallisia totuuksia asetetaan kyseenalaiseksi euromaiden kriisi kärjessä.
Eniten tässä ihmetyttää valtiovarainministerin ja koko ministeriön toiminta. Virkamiehet on jalkautettu kentälle tekemään Kokoomuksen vaalityötä ja propagoimaan EU:n vakauttamissopimusta.
Kenen parametreillä seuraava hallitusohjelma tehdään?
Eläkepoliitiikka perustuuko millaisiin laskelmiin? Entä VM:n kestävyyslaskelmat. Professori Pertti Haaparanta on argumentoinut ministeriön laskelmat vähintäänkin kyseenalaisiksi:
http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK12011/kak12011haaparanta.pdf
Viime vaalien jakovara kääntyi hetkessä kestävyysvajeeksi.
Kaikilla puolueilla pitäisi olla yhtä hyvät tiedot julkistaa näitä hallitusohjelmia. Nyt on niin että hallituspuolueet ovat etuasemassa — Katainen jopa kiertää Suomea virka-autollaan.
Voisiko joku selvittää tätä? Jos yksityinen puoli kasvaa, koska siellä tehdään enemmän tai tehokkaammin töitä, niin miten tämä lisää julkisia menoja? Ymmärrän tämän, jos talouskasvu tuotetaan siten, että julkiset puolet tuottavat enemmän, mutta en ymmärrä tuota suoraa välttämätöntä yhteyttä.
En ymmärrä tätä. Jos esim. palveluiden kysyntä kasvaa (koska ostovoima on kasvanut), niin eikö tämä tarkoita sitä, että palvelualat vetävät enemmän työvoimaa puoleensa ja tämä työllistää tällä hetkellä työttöminä olevia ja sitä kautta vähentää työttömyytä ja siten pienentää julkisia menoja.
Se varmaan pätee, että korkean tuottavuuden työntekijöiden nettopalkkojen nousu tuskin lisää heidän työntekoaan, mutta jos tuottavuuden kasvun myötä heidän bruttopalkkansa nousevat, on tästä varaa verottaa suurempi osa ja he silti saavat käteensä enemmän kuin saivat aiemmin, niin kyllä tämän pitäisi kestävyysvajeeseen auttaa.
Tai sitten olen ymmärtänyt kokonaan päin mäntyä, mitä tuolla termillä oikein tarkoitetaan.
Eläkeiän nosto aiheuttaa vain suuren kohtaanto-ongelman sillä työnantajien tarve kohdistuu 25–40-vuotaisiin ja eläkeiän nostolla taas ainoastaan 60–70-vuotiaiden tarjonta lisääntyy.Jo tuo 60–70-vuotias työvoima oliis kysyttyä niin Savukoskella tai Kemijärvellä olisi suuria tehtaita.
Kun työvoiman maahantuonti on vapautettu niin on käymässä niin että maahan tuodaan 25–40-vuotiasta työvoimaa ja 60–70-vuotiat elätettään sossun luukulta kuten EK ja Hetemäki esittävät .
Ruotsi on eri maata työvoiman käytön suhteenkin, hyvä esimerkki entinen työantajani: 90-luvun alussa keskiikä oli sama luokka Ruotsissa aj Suoemssa. Joskus 2006 keski-ikä oli noussut 57-vuoteen ja Suomessa jäänyt 43 vuoteen.Ero johtuu siitä, että Ruotsisa työsopimuslaki määrittelee irtisanomsijärjetsyksen, Suomessa vastaavaa ei ole.
Kun Suomen poliittinen keskustelu on lähinnä garderoobin sisällön arviointia niin asiat jäävät vaalien ulkopuolelle ja hallitus ja eduskunta on täynnä turhia julkkiksia ja asiat päätetään lobbareiden kirjoittamien käsikirjoitusten mukaan
Täytyy sanoa, että MTV3:n vaalikeskustelu tänään oli todella Neuvostoliitosta. Nyt kun Kokoomusta ei enää voi vilpillísesti rahoittaa niin on tällaisia epätoivoisia vaaliohjelmia.
MTV3:n vaaliohjelman takana lienee EVA ja EK, Matti Apunen paistattelee MTV3:n vaalisivuilla. Surkeinta on, että MTV3 on ruotsalaisen Bonnier-suvun yhtiö. SVT lähettää vapaasti mm. urheiluohjelmia. Suomessa samat ohjelmat ovat MTV3:lla maksullisia.
On valitettavaa, että suomalaisten Ruotsi-tietoisuus loppuu Salon seutuville ja siitä itään ovat vallassa HS ja Ruotsalaiset pääomapiirit ja säätiöt.