Hankintalaki ei sovi sosiaali- ja terveyspalveluihin

Tämä on osa edus­kun­ta­vaa­lioh­jel­maa­ni, jota kehi­te­tään inte­rak­tii­vi­ses­ti koti­si­vuil­la­ni.

Mer­kit­tä­vä­nä estee­nä yksi­tyis­ten osto­pal­ve­lu­jen käy­töl­le on lii­an puh­da­sop­pi­nen han­kin­ta­la­ki – tai ken­ties vain sen tiuk­ka­pi­poi­nen tul­kin­ta.  Sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa laa­dun mää­rit­te­le­mi­nen on vai­kea­ta. Usein han­kin­ta­kil­pai­lun voit­taa kil­pai­li­jois­ta huo­nom­pi, kos­ka sen tar­jous vas­taa par­hai­ten puut­teel­lis­ta tar­jous­pyyn­töä. On yli­voi­mais­ta mää­ri­tel­lä juris­tin pitä­väs­ti, mil­lais­ta laa­tua halu­taan. Moni EU-maa onkin rajan­nut sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut han­kin­ta­lain ulko­puo­lel­le. Miten­kä­hän laa­tu­kri­tee­rit kir­joi­tet­tai­siin tar­jous­pyyn­töön, jos kau­pun­ki tilai­si sin­fo­nian vuo­si­juh­lien­sa kunniaksi?

Aina on ris­ki, että kil­pai­lun hävin­nyt valit­taa mark­ki­na­tuo­miois­tui­meen ja tämä panee han­kin­nan jäi­hin odot­ta­maan juris­tien kan­nan­ot­toa, vaik­ka vii­väs­tyk­ses­tä aiheu­tu­vat kus­tan­nuk­set ylit­täi­si­vät rii­dan arvon monin­ker­tai­ses­ti. Kun­nat pel­kää­vät kil­pai­lu­tuk­sen seu­rauk­sia ja vält­tä­vät sen takia osta­mis­ta eikä syyttä.

Tavan­omai­nen vas­taus han­kin­ta­lain kri­tiik­kiin on, ettei kil­pai­lut­ta­mis­ta ole vie­lä opit­tu. Voi­daan­ko oppia­kaan? Ongel­ma­na on laa­dun mää­rit­te­ly jär­ke­väs­ti. Sen teke­mi­nen aukot­to­mas­ti oli­si koh­tuut­to­man työ­läs­tä ja kal­lis­ta, jos yli­pään­sä mah­dol­lis­ta lain­kaan. Aina­kin Hel­sin­gis­sä han­kin­ta­la­kia tul­ki­taan niin, että osta­jan aiem­paa mai­net­ta ei saa käyt­tää kri­tee­ri­nä, kos­ka se vai­keut­tai­si alal­le pää­syä. Tämä on tui­ki jär­je­tön­tä. Nyt kan­nus­te­taan teke­mään hyvä hake­mus. Jos mai­net­ta sai­si käyt­tää, se kan­nus­tai­si pitä­mään mai­nees­ta huol­ta ja toi­mi­maan hyvin.

Han­kin­ta­lais­ta vas­tuus­sa ole­vat vas­taa­vat esi­merk­ki­ta­pauk­siin, että kun­nat tul­kit­se­vat lakia vää­rin eivät­kä tun­ne kaik­kia sen anta­mia mah­dol­li­suuk­sia. Laki, jota ei ymmär­rä sitä läpi luke­mal­la on laki­na huo­no. Väi­te lii­an tiu­kas­ta tul­kin­nas­ta voi sinän­sä pitää paik­kan­sa. Kun kun­nan laki­mie­hel­tä kysyy, saa­ko näin teh­dä, hän vas­taa var­muu­den vuok­si että ei saa, jot­ta ei teki­si vir­ka­vir­het­tä. Toden­nä­köi­ses­ti myös tuo kiel­to käyt­tää van­ho­ja meriit­te­jä on kau­pun­ki­le­gen­da, mut­ta sel­lai­ne­na hyvin vahingollinen.

Oli miten oli, puh­da­sop­pi­nen han­kin­ta­la­ki nos­taa osto­pal­ve­lui­hin liit­ty­viä ris­ke­jä ja tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sia usein koh­tuut­to­mas­ti ver­rat­tu­na kil­pai­lu­tuk­sen tuo­miin hyötyihin.

Jos tar­joa­jien tas­a­puo­li­nen koh­te­lu ja poti­lai­den etu jou­tu­vat ris­ti­rii­taan, poti­laan edun on voi­tet­ta­va. Kun­nal­li­set pal­ve­lut ovat ole­mas­sa kun­ta­lai­sia, eivät pal­ve­lun­tar­joa­jia var­ten. Uusi alal­le tule­va yrit­tä­jä voi pitää epä­rei­lu­na sitä, että anne­taan pis­tei­tä hoi­to­suh­teen pysy­vyy­des­tä, mut­ta hoi­to­suh­teen pysy­vyys on tär­keä laa­tu­kri­tee­ri. Tär­keä laa­tu­kri­tee­ri on myös van­hus­ten pal­ve­lu­ta­lon sijain­ti, vaik­ka se antaa­kin etu­lyön­tia­se­man sil­le, jon­ka pal­ve­lu­ta­lo on hyväl­lä pai­kal­la. Ei tämä ole sen kum­mal­li­sem­paa kuin se, että Stock­man­nin tava­ra­ta­lol­le on etua sijain­nis­ta Hel­sin­gin Kol­men sepän pat­saan vieressä.

Han­kin­ta­lain mää­räyk­siä ja tul­kin­taa on väl­jen­net­tä­vä huo­mat­ta­vas­ti sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja ostet­taes­sa tai jos mah­dol­lis­ta, ne on kumot­ta­va koko­naan, kuten jot­kut EU-maat ovat tehneet.

 

47 vastausta artikkeliin “Hankintalaki ei sovi sosiaali- ja terveyspalveluihin”

  1. Eikö pal­ve­luse­te­li sopi­si aika monen sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lun järjestämiseen?

  2. Ei Stock­man­nil­le ole etua sijai­nis­taan, kau­pat­han ovat jo pit­kään hakeu­tu­neet sin­ne, mis­sä ihmi­set halua­vat ostok­sen­sa teh­dä. Siis jät­ti­mer­ket­tei­hin ja ‑kaup­pa­kes­kuk­siin kes­kus­to­jen ulko­puo­lel­la, sin­ne kun pää­see käte­väm­min. Stock­mann­kin on men­nyt Jum­boi­hin ja Itä­kes­kuk­siin asiak­kai­den paineessa

    Stock­man­nil­le oli­si sijain­nis­ta etua vain, jos Hel­sin­ki kil­pai­lut­tai­si kau­pun­ki­lais­ten ostos­pai­kat ja tär­keäk­si valin­ta­kri­tee­rik­si lai­te­taan sijain­ti Kol­men Sepän pat­saan vieressä.

    Tuo onkin se jul­ki­sen kil­pai­lu­tuk­sen ongel­ma. Valin­ta­kri­tee­rit laa­di­taan (usein poliit­ti­ses­ta pai­nos­tuk­ses­ta) niin, että kil­pai­lu ei voi olla tas­a­puo­li­nen. Jopa sel­keis­sä tek­ni­sis­sä han­kin­nois­sa tyri­tään, Suo­men­lin­nan uusi laut­ta menet­ti ohjat­ta­vuu­ten­sa ja sitä jou­dut­tiin kor­jai­le­maan use­aan ottee­seen, mata­la­lat­tia­ra­ti­koi­den telit oli­vat vää­rän tyyp­pi­siä Hel­sin­gin jyrk­kä­kaar­tei­sil­le rai­teil­le jne. Han­kin­nois­sa ei osa­ta lait­taa pai­noa edes tuol­lai­sil­le tar­jous­pyyn­nös­sä hel­pos­ti mää­ri­tet­tä­vil­le asioil­le, kuin­ka siis pal­ve­lu­jen laa­tua osat­tai­siin määritellä. 

    Syy on vir­ka­mies­kun­nan osaa­mat­to­muu­des­sa, kapun­gin ja val­tion vir­koi­hin hakeu­tuu, tai ajau­tuu, se osa ammat­ti­lai­sis­ta, joka ei pär­jää jul­ki­sel­la sek­to­ril­la. Kun vir­ka­mie­hel­le on tur­val­li­sem­paa olla teke­mät­tä mitään kuin ottaa pien­tä­kään ris­kiä, niin tou­hu on juu­ri sel­lais­ta kuin kuvailit

    Han­kin­nois­sa pitäi­si ulkois­taa ensim­mäi­se­nä itse han­kin­ta­toi­mi, ostaa se pal­ve­lu­na ja lak­kaut­taa jul­ki­syh­tei­sö­jen omat hankintatoimet

  3. Jos ulko­puo­lel­ta oste­taan, jol­lain tapaa pitää arvioi­da pal­ve­lun laa­tu riip­pu­mat­ta sii­tä, onko pal­ve­lu han­kit­tu kil­pai­lut­taen vai ei. Jos pal­ve­lun todel­lis­ta laa­tua pitää joka tapauk­ses­sa arvioi­da, mik­sei hin­ta voi riip­pua siitä?

    En ole var­ma, kan­nat­taa­ko han­kin­ta­la­kia jät­tää koko­naan sovel­ta­mat­ta sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­sa. Suu­ris­ta tran­sak­tio­kus­tan­nuk­sis­ta olen samaa miel­tä ja sik­si kil­pai­lu­tus­ra­jan pitäi­si joka tapauk­ses­sa olla huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä korkeammalla.

    Joka tapauk­ses­sa niin kau­an kuin nykyi­nen lain­sää­dän­tö on voi­mas­sa, omas­sa työs­sä­ni yri­tän loba­ta sitä, että asu­mis­pal­ve­lui­den laa­tua arvioi­tai­siin (myös) ver­tai­sar­vioin­ti­na ja että ver­tai­sar­vio vai­kut­taa myös pal­ve­lus­ta mak­set­tuun korvaukseen.

    (Vertaisarvioinnista/kokemustutkimuksesta ASPA-sää­tiön Suun­taa­jas­sa sivul­la 18: http://www.aspa.fi/digijulkaisut/suuntaaja/Suuntaaja12011.pdf)

    1. Joten­kin pitäi­si rik­koa se käy­tän­tö, että kil­pai­lu­tuk­ses­ta kuin kil­pai­lu­tuk­ses­ta vali­te­taan rutii­nin­omai­ses­ti ja mark­ki­na­tuo­miois­tuin panee rutii­nin­omai­ses­ti han­kin­nan jäihin.

  4. Ei ole ihan noin yksioi­kois­ta. Nime­no­maan ter­veys­pal­ve­luis­sa on pal­jon pal­ve­lui­ta jot­ka nor­mi­tet­tui­na sopi­vat kil­pai­lu­tet­ta­vak­si poik­keuk­sel­li­sen hyvin, ja mark­ki­na­tuo­miois­tui­meen pää­ty­mi­nen edel­lyt­tää eri­tyis­tä kädet­tö­myyt­tä tar­jous­pyyn­nön laa­din­nas­sa. Suo­sit­te­len tutus­tu­maan vaik­ka HUS:in toi­men­pi­teit­täin yksi­löi­tyi­hin tarjouspyyntöihin

    Kil­pai­lut­ta­mis­ta sinän­sä ei voi täy­del­li­ses­ti oppia, mut­ta laki joka ei sal­li vähäis­tä poik­kea­maa (ts. talon­poi­kais­jär­jen käyt­töä tai käy­tän­nös­sä mer­ki­tyk­se­tön­tä muo­to­vir­het­tä) on huo­no, ja sitä pitäi­si täl­tä osin muut­taa. Tämä hel­pot­tai­si osta­jan työ­tä oleellisesti.

    Hoi­to­suh­teen pysy­vyys on aidos­ti han­ka­la kysy­mys, kos­ka jos se hyväk­sy­tään kri­tee­rik­si, se joh­taa auto­maat­ti­ses­ti pal­ve­lun­tar­jon­nan kes­kit­ty­mi­seen kos­ka sil­loin mark­ki­nao­suuk­sia voi­daan ostaa vah­val­la taseel­la ja nos­taa tak­so­ja kun pie­nem­mät itse­näi­set yrit­tä­jät on saa­tu tak­ti­koi­tua ali­hank­ki­jan ase­maan, lop­pu­tu­lok­se­na kal­lis oli­go­po­li (vrt työ­ter­veys­huol­to). Ei minul­la aina­kaan ole tuo­hon muu­ta ide­aa kuin han­kin­to­jen pik­ko­mi­nen alkaen sii­tä että vähin­tään sei­nät ja subs­tans­si han­ki­taan eri paikasta.

    Sinän­sä has­sua että han­kin­ta­la­ki aiheut­taa sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­den osta­mi­ses­sa noin pal­jon ongel­mia, IT-puo­len pie­neh­köis­sä han­kin­nois­sa lain rik­ko­mi­nen on pikem­min­kin sään­tö kuin poik­keus, ja jos pis­tey­tyk­set las­kee auki, huo­ma­taan usein ettei edes anta­mal­la tuo­te ilmai­sek­si ole mitään mah­dol­li­suuk­sia täyt­tää osta­jan sub­jek­tii­vi­sia kriteerejä.

  5. mil­läs ilveel­lä jot­kin eu-maat eivät nou­da­ta han­kin­nois­sa ey-lain­sää­sän­töä? Kun mei­naan väi­tit että jot­kin eu-maat eivät nou­dat­tai­si han­kin­ta­mää­räyk­siä sos­te­rin puolella.

    En suo­raan sanot­tu­na usko väi­tet­tä­si. Ja luu­len että olet nyt sit­ten otta­nut ohjel­maa­si yhtei­sö­lain­sää­dän­nön muut­ta­mi­sen Edus­kun­nas­ta käsin. Täl­lai­sil­le nerouk­sil­le­han Vih­reät kovas­ti nau­res­ke­li­vat per­su­jen ohjel­man yhteydessä.

    1. Nyt ollaan alu­eel­la, jota en ole voi­nut itse tar­kis­taa. (Käy­kää huvik­sen­ne kat­so­mas­sa asian­omais­ta direk­tii­viä. Se ei käy enää edes pario­dias­ta, kos­ka lii­toit­te­lu pilaa paro­dian) Ne ovat ilmei­ses­ti neu­vo­tel­leet itsel­leen poikkeuksen.

  6. Soi­nin­vaa­ra:
    “Stoc­ka tai­taa kyl­lä olla lii­ke­vaih­dol­taan Suo­men suu­rin kauppa.”

    Muis­taak­se­ni tot­ta, tosin onko Stoc­kan myyn­ti suur­ta (etu­pääs­sä), kos­ka se on Hel­sin­gin kes­ki­pis­tees­sä, vai onko monien käsi­tys sii­tä, mis­sä Hel­sin­gin kes­ki­pis­te on, seu­raus­ta sii­tä mis­sä Stoc­kan pää­si­sään­käyn­ti on? 

    (sinä­naä kan­na­tan ohjel­ma­koh­dan toeteuttamista)

  7. Mik­si vain sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lui­ta ostet­taes­sa, vaik­ka han­kin­ta­me­no nyky­mal­liin tul­kit­tu­na toi­mii ihan yhtä huo­nos­ti mones­sa muus­sa­kin asias­sa. Käy­tän­nös­sä se usein pakot­taa valit­se­maan vaih­toeh­don, joka tie­de­tään huo­nok­si, tai tuo pro­ses­siin niin pal­jon lisää kus­tan­nuk­sia tai epä­var­muut­ta, että kun tar­joa­jat otta­vat sen huo­mioon tar­jouk­sia laa­ties­saan, veron­mak­sa­jan rahaa palaa lisää.

  8. Mitä­hän jos annet­tai­siin ihan kan­sa­lais­ten päät­tää mihin (vero)rahansa kii­kut­ta­vat. Aluk­si vaik­ka se, että erveys­kes­kuk­set sai­si­vat samois­ta perus­tut­ki­muk­sis­ta ja lää­kä­ri­käyn­neis­ta saman kor­vauk­sen, kuin yksi­tyi­set lääkäriasemat. 

    HUS ja eri­kois­sai­raan­hoi­to sit­ten erikseen.

    1. Vil­le, tuli­si hir­veän kal­liik­si. Siis jos asia­kas­mak­sut pysyi­si­vät nykyi­si­nä. Tämän tie­tää jokai­nen ter­veys­ta­lous­tie­tei­li­jä. Jos lää­kä­ris­sä­käyn­ti ei mak­sa asiak­kaal­le mitään ja tuot­taa lää­kä­ril­le voit­toa, käyn­tien mää­rä kas­vaa liki rajat­ta. Tätä kokeil­tiin lapsivakuutuksessa.

  9. Vii­mei­sin vali­tus joka pis­ti sil­mään. HKL valit­si vii­des­tä tar­joa­jas­ta yhden teke­mään uusien Trans­tec­hin rai­tio­vau­nu­jen, tut­ta­val­li­sem­min tran­su­jen, muo­toi­lun. Nel­jä valit­ti. Miten ihmees­sä muo­toi­lu kil­pai­lu­te­taan juristinkestävästi?

  10. tpyy­luo­ma:

    Vii­mei­sin vali­tus joka pis­ti sil­mään. HKL valit­si vii­des­tä tar­joa­jas­ta yhden teke­mään uusien Trans­tec­hin rai­tio­vau­nu­jen, tut­ta­val­li­sem­min tran­su­jen, muo­toi­lun. Nel­jä valit­ti. Miten ihmees­sä muo­toi­lu kil­pai­lu­te­taan juristinkestävästi? 

    Tätä­kään ei tar­vit­si­si ihme­tel­lä, jos kau­pun­git ja muut jul­ki­sen val­lan öhöt­tä­jät tyy­tyi­si­vät vain osta­maan pal­ve­lui­ta (kuten jouk­ko­lii­ken­net­tä) oikeil­ta yri­tyk­sil­tä tai tuki­si­vat joko kaik­kia tai vain tuen tar­vit­si­joi­ta pal­ve­luse­te­leil­lä, eivät­kä oli­si jat­ku­vas­ti sot­ke­mas­sa mark­ki­noi­ta kil­pai­lul­ta suo­ja­tuil­la ja päin prin­ka­laa joh­de­tuil­la liikelaitoksillla.

    Ilmei­ses­ti val­ta mais­tuu kui­ten­kin kun­nal­lis­po­lii­ti­kois­ta niin makeal­ta, että kaik­ki puo­lu­eet Sekoo­mus­ta myö­den ovat vain jat­ku­vas­ti tur­vot­ta­mas­sa jul­ki­sen sek­to­rin osuut­ta kai­kes­ta mah­dol­li­ses­ta. Ja sit­ten keh­da­taan ihme­tel­lä jotain kestävyysvajetta…

    1. Bus­si­lii­ken­ne kil­pai­lu­te­taan­kin, mut­ta rati­koi­den osal­ta kil­pai­lu­tus on mah­do­ton­ta, kos­ka tar­joa­jia ei oli­si riit­tä­väs­ti. Ratik­ka­ka­lus­toa ei kovin monel­la yhtiöl­lä oli­si tarjota.

  11. kse:
    “Tätä­kään ei tar­vit­si­si ihme­tel­lä, jos kau­pun­git ja muut jul­ki­sen val­lan öhöt­tä­jät tyy­tyi­si­vät vain osta­maan pal­ve­lui­ta (kuten jouk­ko­lii­ken­net­tä) oikeil­ta yri­tyk­sil­tä […] eivät­kä oli­si jat­ku­vas­ti sot­ke­mas­sa mark­ki­noi­ta kil­pai­lul­ta suo­ja­tuil­la ja päin prin­ka­laa joh­de­tuil­la liikelaitoksillla.”

    Muo­toi­lu ei olle kil­pai­luongle­ma sen enem­pää liken­ne­lai­tok­sel­le kuin osto­pal­ve­luu­yri­tyk­sen kans­sa asioi­des­sa samal­la reu­naeh­dol­la: jos ei ole kiin­nos­tu­nut muotoilusta.

    Ylei­sem­mäl­lä tasol­la (ajat­te­len lähin­nä mui­ta kuin sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­ja), eikö näi­tä kil­pai­lu­tuson­gel­mia sai­si aina­kin lie­ven­net­tyä vaa­ti­mal­la tar­jous­pyyn­nös­sä vakuut­ta tai vaka­va­rai­suut­ta, jos­ta mak­saa reip­paat sopi­mus­sa­kot jos kil­pai­lun voit­ta­ja ei kyke­ne­kään toi­mit­ta­maan, mitä hän lupasi?

  12. Yri­tyk­sem­me osal­lis­tui taan­noin onnet­to­mas­ti muo­toil­tuun kun­nal­li­seen tar­jous­kil­pai­luun, jon­ka ainoan kri­tee­rin joku oli osaa­mat­to­muut­taan tai lais­kuut­taan laa­ti­nut niin, että kaik­ki kil­pai­luun osal­lis­tu­neet pys­tyi­vät sen täyt­tä­mään. Toki hake­mus oli samaan aikaan niin moni­mut­kai­nen ja vaa­di­tut näyt­teet sekä refe­rens­sit niin laa­jo­ja, että tar­jouk­sen teke­mi­seen meni paril­ta ihmi­sel­tä useam­pi päivä.

    Kos­ka työ­lääs­tä pro­ses­sis­ta huo­li­mat­ta kaik­ki täyt­ti­vät sen ainoan mer­kit­tä­vän kri­tee­rin, voit­ta­ja valit­tiin lopul­ta arpomalla.

  13. Vaik­ka Osmo täs­sä ottaa koh­teek­si vain sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men, niin toden­nä­köi­ses­ti vas­taa­vaa palau­tet­ta saa­tai­siin kai­kil­ta muil­ta­kin alueil­ta. Kui­ten­kin perim­mil­tään kil­pai­lu­tus­la­ki on var­sin sel­vä — osta­jan pitää ker­toa etu­kä­teen mitä osta ja mil­lä kri­tee­reil­lä pää­tös teh­dään. Jos tätä lakia ei tar­vit­se nou­dat­taa, niin mitä se sit­ten tar­koit­taa? Että nämä pal­ve­lut saa ostaa ihan miten sat­tuu? Sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mi kat­taa kui­ten­kin var­sin ison osan jul­ki­sen sek­to­rin han­kin­nois­ta, oli­si­ko oikeas­ti fik­sua pala­ta mal­liin, jos­sa vir­ka­mie­hil­lä on täy­sin vapaat kädet teh­dä han­kin­to­ja “hyvä veli” yms. perusteilla?

    Vaik­ka Osmo tun­tui suh­tau­tu­van kriit­ti­ses­ti oppi­mi­seen, niin itse kyl­lä uskon, että täs­sä voi­daan men­nä pal­jon eteen­päin. Ensim­mäi­nen askel voi­si olla oival­taa se, että Suo­mes­sa tus­kin on tar­vet­ta >400 eri­lai­sel­le han­kin­ta­mal­lil­le, toden­nä­köi­ses­ti muu­ta­ma kym­me­nen riit­täi­si var­mas­ti. Saman­kal­tais­ten osta­jien pitäi­si vaan lyö­dä päät yhteen ja miet­tiä, miten hei­dän kan­nat­tai­si omat pal­ve­lun­sa oikeas­ti ostaa. Sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­men pal­ve­luis­sa eri­tyi­sen tär­ke­ää on miet­tiä etu­kä­teen se, miten kau­pal­li­set toi­mi­jat voi­vat toi­mia jul­kis­ta sek­to­ria tehok­kaam­min. Jos kil­pai­lu­tam­me yhden lää­kä­rin työ­pa­nos­ta paik­ka­kun­nan X ter­veys­kes­kuk­seen, var­mas­ti vah­vim­mal­la on paik­ka­kun­nal­la jo toi­mi­va lää­kä­ri, joka vain siir­tyy vir­ka­mie­hes­tä yrit­tä­jäk­si — mut­ta pal­ve­lu ei muu­tu kuin kal­liim­mak­si. Sen sijaan, jos tar­vi­taan­kin lää­kä­ri tasaa­maan kii­re­huip­pu­ja useam­man kun­nan alu­eel­la tai hoi­ta­maan kaik­ki laki­sää­tei­set lää­kä­ri­pal­ve­lut yhden kun­nan alu­eel­la, niin yksi­tyi­sel­lä yri­tyk­sel­lä voi olla mah­dol­li­suuk­sia orga­ni­soi­da toi­min­ta tehok­kaam­min kuin jul­ki­sel­la sektorilla.

    Eri­tyi­sen tär­ke­ää onkin ottaa alan toi­mi­jat mukaan kes­kus­te­luun ajois­sa poh­ti­maan, mil­lä toi­mi­na­mal­lil­la he pys­ty­vät par­hai­ten toi­min­taa kehit­tä­mään. Kut­su­taan tätä sit­ten tek­ni­sek­si vuo­ro­pu­he­luk­si tai neu­vot­te­lu­me­net­te­lyk­si, niin tämä on oikea tapa vie­dä kil­pai­lu­tus­ta eteen­päin. Nyt lii­an usein näkee sitä, että alan yksi­tyis­tä pal­ve­lu­tuo­tan­toa tun­te­mat­to­mat osta­jat yhdes­sä alaa tun­te­mat­to­mien juris­tien kans­sa laa­ti­vat kri­tee­rei­tä, jot­ka ovat pal­ve­lun tuot­ta­jien näkö­kul­mas­ta järjettömiä.

    Pahim­mil­laan tilan­ne on se, että vahin­gos­sa vaa­ti­muk­siin jää sel­lai­nen ehto, joka lisää rehel­li­ses­ti toi­mi­van yri­tyk­sen kus­tan­nuk­sia mer­kit­tä­väs­ti, mut­ta jon­ka agres­sii­vi­ses­ti toi­mi­va kil­pai­li­ja jät­tää tar­jouk­ses­saan huo­miot­ta luot­taen sii­hen, että pys­tyy itsen­sä sii­tä myö­hem­min puhu­maan irti.

    Sum­ma sum­ma­rum, enem­män yhteis­työ­tä sekä osta­jien välil­lä että poten­ti­aa­lis­ten toi­mit­ta­jien kans­sa ja han­kin­ta­la­ki on pai­kal­laan. Myös­kään maa­il­ma ilman han­kin­ta­la­kia ei näy­tä houkuttelevalta.

    1. Aja­tel­laan­pa, että kau­pun­ki tilaa 500-vuo­tis­päi­vän­sä kun­niak­si sävel­tä­jil­tä sin­fo­nia­kon­ser­tin. Miten teet tar­jous­pyyn­nön — eri­tyi­ses­ti jos sävel­tä­jän aiem­pia teke­mi­siä ei saa ottaa huo­mioon? Miten ajat­te­lin luon­neh­tia tilat­ta­van kon­ser­tin laa­tua ja miten arvioit eri­lai­sia ver­baa­li­sia tarjouksia?
      On hel­pom­pi kil­pai­lut­taa sata kuu­tio­ta soraa kuin sin­fo­nia­kon­sert­te­ja tai vanhustenhoitoa.

  14. Hyvä jos pys­tyt kor­jaa­maan type­rää lai­sää­dän­töä, vai­ke­aa se voi kui­ten­kin on. Ver­taa vaik­ka ainos­taan suo­mes­sa ole­vaan eu-direk­tii­vin tul­kin­taan jos­sa kiel­le­tään ponin-kak­ka/­kut­te­rin­pu­ru-pal­lu­kan lait­ta­mi­sen kaminaan.

  15. Olis­ko yhtään mah­do­ton­ta että OS tutus­tui­sit aihee­seen ennen­kuin esi­tät kär­ke­viä parannusehdotuksiasi.

    Tuos­sa on nopea ja help­po tapa

    http://www.pirkanmaa.fi/fileadmin/pirkanmaa/pdf/Materiaali_05052010_Buetzow.pdf

    saa­da pin­ta­si­laus aiheesta.

    Esit­tä­mä­si ongel­ma sin­fo­nia­kon­ser­tis­ta löy­tyy esi­tyk­ses­tä sivul­ta 13.

    Lii­an usein täs­sä blo­gis­sa­si toteu­tuu nyky­ään van­ha totea­mus ‘yksi tyh­mä kysyy enem­män kuin kym­me­nen vii­sas­ta ehtii vastata’.

    1. juge
      1) Tähän olen pereh­ty­nyt var­sin pal­jon kysyen eri toi­mi­joil­ta, mitä nämä kuvit­te­le­vat lain vaa­ti­van. Se mitä lain sovel­ta­jat kuvit­te­le­vat on käy­tän­nön kan­nal­ta rele­van­tim­paa kujin mitä laki oikeas­ti tar­koit­taa. Sik­si kir­joi­tin, että lakia tai sen tul­kin­taa on väjennettävä.
      2) Olen tie­toi­nen, että sin­fo­nia­kon­ser­tin osal­ta voi­daan nou­dat­taa suo­ra­han­kin­taa (ei tosin sen takia, että tar­joa­jia oli­si vain yksi). Halusin vain ver­ra­ta sitä sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon tilaa­mi­seen. Eikö sii­nä­kin voi­si nou­dat­taa suo­ra­han­kin­taa sil­loin, kun tas­a­puo­li­nen kil­pai­lu ei edes teo­rias­sa voi joh­taa jär­ke­vään lopputulokseen.

      Esi­merk­ki tilan­tees­ta, jos­sa kil­pai­lu ei edes teo­rias­sa voi joh­taa oike­aan tulok­seen löy­tyy vaik­ka­pa van­hus­ten­pal­ve­lun kil­pai­lu­tuk­ses­ta Rau­mal­la. Siel­lä perin­tei­nen pal­ve­lun­tar­joa­ja hävi­si kil­pai­lun suu­ril­le ket­juil­le. Näin voi käy­dä, mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa pal­ve­lu­ta­so huo­no­nee niin pal­jon, että suo­ra­han­kin­ta van­hal­ta tar­joa­jal­ta oli­si joh­ta­nut parem­paan tulok­seen. Täl­lä nimit­täin on talon­sa kes­kel­lä Van­haa Rau­maa, jos­ta van­hus­ten on kiva köpö­tel­lä käve­ly­ka­dul­le kah­vi­laan. Uusil­la tar­joa­jil­la on tar­jo­ta paik­ka jos­tain etääl­tä pit­kän tien pääs­tä, jol­loin van­huk­set ovat van­kei­na asun­nois­saan. Jos laa­tu­kri­tee­rei­hin oli­si lai­tet­tu ehdok­si sijain­ti Van­has­sa Rau­mas­sa, tar­joa­jia oli­si ollut vain yksi, ja hin­ta sen mukai­nen. Jos sijain­nis­ta oli­si annet­tu hyvi­tys­tä niin pal­jon kuin oli­si pitä­nyt, hin­ta oli­si sil­loin­kin muo­dos­tu­nut koh­tuut­to­mak­si. Nyt siis raken­ne­taan pal­ve­lu­ta­lo­ja paik­kaan, jos­ta van­huk­sil­la ei ole mitään pää­syä ulos.

  16. Esi­mer­kik­si pyy­kin­pe­su­pal­ve­lui­den osta­mi­nen on aika help­poa, kos­ka ei ole ole­ma­sa­sa eri­ta­val­la puh­tai­ta pai­to­ja. Jot­ta voi­si ostaa vaik­ka sit­ten sitä ratik­ka­lii­ken­net­tä pal­ve­lu­na pitäi­si olla sel­keä pal­ve­lu jol­la on yksin­ker­tai­set mit­ta­rit ja mark­ki­nat jos­sa on kil­pai­le­via toi­mit­ta­jia tuolle.

    Ver­tai­lun vuok­si, HKL käy­tän­nös­sä suun­nit­te­li uudet rati­kat itse kos­ka mark­ki­noil­ta ei vaan löy­dy mei­tin eril­lis­kum­mal­li­seen rata­verk­koon sopi­via. Bus­si­puo­lel­la kil­pai­lu­tus­kri­tee­rei­hin ei ole edel­len­kään kek­sit­ty esi­mer­kik­si ajo­ta­vois­ta oikein mitään, ja ne nyt vai­kut­taa mat­kus­tus­mu­ka­vuu­teen ja sitä kaut­ta mat­kus­ta­ja­mää­rin olennaisesti.

    Byro­kra­ti­aa tulee vält­tää vaik­ka tar­koi­tus oli­si­kin hyvä, ja kun kil­pai­lu­tus tuot­taa byro­kra­ti­aa niin kil­pai­lu­tus­ta tulee vältää.

  17. Yllä ole­vas­ta otsak­kees­ta voi­nee köpö­tel­lä aasin­sil­taa pit­kin ver­taa­maan eri aate­suun­taus­ten myy­mää samaa pal­ve­lua. Eili­ses­sä Hesa­ris­sa oli kiva artik­ke­li jos­sa ver­rat­tiin libe­raa­lin pyö­rit­tä­mää kah­vi­laa ja sau­naa, Kuusijärvellä.

    Sii­nä yrit­tä­jä hank­ki toi­meen­tu­lon itsel­leen ja jou­kol­le työn­te­ki­jöi­tä. Alu­een käyt­tä­jät sai­vat hyvää pal­ve­lua ja kaik­ki oli yhtä idylliä.

    Polit­ru­kit jäi­vät kui­ten­kin ilman omaa osuut­taan, joten polii­sit kävi­vät pis­tä­mäs­sä libe­raa­lin kon­kur­siin kun ehti­vät mopoi­li­jo­den sakottamis-kiirteiltään.

    Tämän jäl­keen vero­tusyh­teis­kun­ta on yrit­tä­nyt pyö­rit­tää toi­min­taa, kata­stro­faa­li­sin seurauksin.

  18. Minus­ta ongel­ma ei ole kil­pai­lu­tus sinän­sä, vaan se, että tar­jous­pyyn­nöis­sä pitää men­nä niin syväl­le yksi­tyis­koh­tiin. Kun “oikeas­sa elä­mäs­sä” pyy­de­tään tar­jouk­sia, niin ker­ro­taan tar­peet ja sit­ten tar­jouk­sis­ta vali­taan se, mikä nyt vain tun­tuu par­haal­ta. Ei minus­ta jul­ki­sis­sa­kaan han­kin­nois­sa tar­jouk­sen teki­jän tar­vit­se tar­jous­ta laa­ties­saan tie­tää ihan jokais­ta kri­tee­riä, mil­lä pää­tös sit­ten lop­pu­vii­mek­si teh­dään. Tär­kein­tä on, että oma tuo­te on kun­nos­sa ja sitä kel­paa markkinoida. 

    En tie­dä, miten tämän lakiin kir­joit­tai­si niin, että yleen­sä se paras tar­jous tuli­si vali­tuk­si eikä kukaan pää­si­si vetä­mään kotiin­päin. Tär­ke­ää oli­si kui­ten­kin voi­da jät­tää tilaa tar­jous­ten vas­taa­not­ta­jan omal­le har­kin­nal­le sii­nä vai­hees­sa, kun tar­jouk­set ovat sisällä.

  19. tpyy­luo­ma: “HKL valit­si vii­des­tä tar­joa­jas­ta yhden teke­mään uusien Trans­tec­hin rai­tio­vau­nu­jen, tut­ta­val­li­sem­min tran­su­jen, muo­toi­lun. Nel­jä valit­ti. Miten ihmees­sä muo­toi­lu kil­pai­lu­te­taan juristinkestävästi?”

    Asi­aa lain­kaan tun­te­mat­ta kuu­los­taa tar­jous­kil­pai­luk­si muo­toil­lul­ta kut­su­me­net­te­lyl­tä. Yhtä hyvin voi ampua itse­ään jal­kaan. Jos desig­nia tai ark­ki­teh­tuu­ria halu­taan kil­pai­lut­taa, sii­hen on ole­mas­sa suun­nit­te­lu­kil­pai­lu­me­ka­nis­mi, jon­ka luon­tee­seen kuu­luu ver­tai­sar­vioin­nin koros­ta­mi­nen valin­ta­kri­tee­ri­nä ja useam­man voit­ta­jaeh­do­tuk­sen lunastus.

  20. kun kyse on EU-tasoi­ses­ta lain­sää­dän­nös­tä niin mil­lä kon­kreet­ti­sil­la toi­mil­la ajat­te­lit vai­kut­taa asi­aan Eduskunnasta?

    1. juge,
      alka­mal­la sovel­taa sitä niin kuin muu­al­la, vaik­ka­pa Ranskassa.
      Olin erään kan­sain­vä­li­sen kon­sult­tiy­ri­tyk­sen haas­ta­tel­ta­va­na. He ker­toi­vat, että esi­mer­kik­si Tans­kas­sa lain­sää­dän­töä sovel­le­taan aivan eri taval­la, eikä siel­lä oikein ymmär­re­tä suo­ma­lais­ten ylitulkintoja.
      Muu­ten, tuo Hel­sin­gin rati­koi­den muo­toi­lu­kil­pai­lu on mie­les­tä­ni hyvin lähel­lä tuo­ta sin­fo­nia­kon­sert­tie­si­merk­kiä, muit­ta aina­kaan Hel­sin­gis­sä ei kat­sot­tu mah­dol­li­sek­si sovel­taa suorahankintaa.

  21. Jos esim. muo­toi­lu tai lää­kä­rin valin­ta kil­pai­lu­te­taan, niin mik­sei myös kau­pun­gin joh­don valintaa.
    Jär­ke­vä ehdo­tus Odel­ta; toi­voi­si myös tule­val­ta lain­sää­tä­jäl­tä pidem­mäl­le mene­vää näke­mys­tä hal­lin­non ruk­kaa­mi­sen lisäksi.

  22. Jos pal­ve­lun sisäl­töä ja laa­tua ei kye­tä kuvaa­maan han­kin­ta­dok­ka­riin niin eipä sitä pal­ve­lua osa­ta teh­dä itsekään.

    Toi­nen ongle­ma näyt­tää ole­van valvonta,kunnat eivät osaa hoi­taa sitä­kään vaan luot­ta­vat pal­ve­lun toi­mit­ta­jan sanaan.Tällöin ei syn­ny myös­kään osaa­mis­ta , kos­ka ei pereh­dy­tä käy­tän­nön ongel­miin eikä opi­ta virheistä.Eikä syn­ny hyvik­si koet­tu­ja käytäntöjä

    Kol­mas ongel­ma on 350 kun­taa, jois­ta pää­osal­la ei ole min­kään­lai­sia val­miuk­sia ostaa palveluita.Oma ongel­man­sa on, että mik­si samo­ja asioi­ta pitää ostaa 350 yksi­kös­sä? Mikään jär­ke­väs­ti toi­mi­va orga­ni­saa­tio ei hajau­ta han­kin­to­jaan näin paljon.

    Monet ter­vey­den­hoi­don pal­ve­lut ovat suo­raan kel­vol­li­sia ostet­ta­vak­si esim monet kirur­gi­set toi­men­pi­teet ‚lonk­ka­leik­kauk­set etc voi­daan tuot­teis­taa niin, että ne voi­daan ostaa ilman kiistoja.

    Mut­ta har­kin­taa­kin ulkois­tuk­seen tar­vi­taan: Tus­kin­pa orvos­ta on haus­kaa eikä kas­vul­le­kaan suo­ta­vaa, että isä ja äiti vaih­tu­vat joka kol­mas vuosi

  23. Osmo,

    Olem­me ilmei­ses­ti kaik­ki samaa miel­tä sii­tä, että vika ei ole lais­sa, vaan tavas­sa, jol­la sitä sovel­le­taan? Täl­löin minus­ta oli­si syy­tä kat­soa enem­män sin­ne osta­vien orga­ni­saa­tioi­den suun­taan kuin edus­kun­taan — ei kai hyvää lakia tar­vit­se muut­taa vain sik­si, että sitä sovel­le­taan väärin?

    Miten muu­ten itse ide­aa­li­maa­il­mas­sa toteut­tai­sit tuon 500-vuo­tis­juh­la­sin­fo­nian hankkimisen?

    1. Laki on niin epä­sel­vä, että sen tul­kit­se­mi­nen on silk­kaa sala­tie­det­tä. Joko laki oli­si kir­joi­tet­ta­va sel­keäm­min tai sii­tä oli­si annet­ta­va sel­keät sovel­ta­mis­oh­jeet. Nyt kun­tien juris­tit tul­kit­se­vat sitä var­muu­den vuok­si lii­an ankarasti.

  24. tpyy­luo­ma; pai­dat­kin voi pes­tä monel­la eri taval­la (tai jät­tää pese­mät­tä). Aika lail­la on muu­ta­mat viro­lai­set pesu­la­fir­mat olleet median ham­pais­sa vii­me aikoi­na; kateel­lis­ten kyräi­lyä vai­ko pesuai­neet­to­mia pesuja?

  25. Psy­ko­te­ra­pioi­den osto­pal­ve­lu on usein toteu­tet­tu niin, että vali­taan kel­po­ja pal­ve­lun­tuot­ta­jia eli yksit­täi­siä psy­ko­te­ra­peut­te­ja, joil­la on vaa­dit­tu päte­vyys ja hin­noit­te­lu ja jois­ta asia­kas valit­see itsel­leen sopi­van. Tämän pitäi­si olla tavoitteena.

    Syr­jä­seu­duil­la on yleis­tä, että ter­veys­kes­kuk­sis­sa on osto­pal­ve­lui­na eri eri­kois­lää­kä­rien vas­taan­ot­to­ja, yksit­täi­nen lää­kä­ri myy työn­sä ter­veys­kes­kuk­sel­le. Sen sijaan, että kylän mum­mot suhaa­vat tak­sil­la maa­kun­ta­kes­kuk­seen, tulee lää­kä­ri pai­kal­le ker­ran kuus­sa tai vii­kos­sa. Eri­kois­lää­kä­rin tak­sa on usein hal­vem­pi kuin sai­raan­hoi­to­pii­rin kun­ta­las­ku­tus. Kaik­ki hyötyvät.

    Täl­lai­nen amma­tin­har­joit­ta­jien kil­pai­lut­ta­mi­nen oli­si fik­sua ja hal­paa, mut­ta kun­ta­päät­tä­jil­le sietämätöntä.

  26. Juu­ri “peh­meis­sä” han­kin­nois­sa seka­va laki toi­mii sur­keim­min ja sen on moni asian ympä­ril­lä puu­has­te­le­va myön­tä­nyt. Mark­ki­na­oi­keu­des­sa pure­taan sään­nöl­li­ses­ti mm. Kelan eri­lais­ten mas­sa­kil­pai­lu­tus­ten valitussatoa.

    Entä­pä jos tämä kil­pai­lu­tus hoi­det­tai­siin toi­sin päin: “Mak­sam­me kak­si mil­joo­naa euroa, mitä pal­ve­lu­ja tar­joat­te?” Aja­tus ei ole oma­ni, ja ehkä juu­ri sik­si kuu­los­taa käyttökelpoiselta.

    Ihmet­te­len myös käsi­tys­tä, että kun­nis­sa osa­taan kaik­ki huo­nom­min kuin muu­al­la. Joh­tuis­ko sii­tä, että kun­tien han­kin­nat ovat läpi­nä­ky­viä — yksi­tyis­ten eivät?

  27. Edus­kun­nal­la on aika vähän sano­mis­ta sii­hen miten mark­ki­na­tuo­miois­tuin tekee pää­tök­siä, ja se taa­sen mää­rit­te­lee sen kuin­ka han­kin­ta­la­kia oikeas­ti sovelletaan.

    Ei sitä voi vali­ta mie­len­sä mukaan.

  28. Pal­jon kil­pai­lut­ta­nee­na voin tode­ta että on han­kin­ta­lais­ta iloa­kin. Ilmoit­tau­tu­mis­me­net­te­ly tuo kil­pai­lu­tet­ta­vat tilaa­jan tykö, koko­nais­ku­va tar­joa­vien ken­täs­tä muo­dos­tuu kattavammaksi.
    Tosin sil­loin täy­tyy jo olla mark­ki­nat, ja riit­tä­vä mää­rä markkinatoimijoita.

    Ongel­mal­lis­ta tilaa­mi­nen on ilman kil­pai­lut­ta­mis­ta­kin, jos ei oikein ole käsi­tys­tä sitä mil­lais­ta laa­tua halu­aa. JA jos haluai­si jotain muu­ta kuin mitä tar­joa­jat ovat tot­tu­neet tar­joa­maan sit­ten se vas­ta han­ka­lak­si menee. 

    Nyt ovat­kin sit­ten muo­toi­li­jat kek­si­neet aivan uuden tavan toteut­taa pal­ve­lui­den tuot­ta­mis­ta. Pal­ve­lu­muo­toi­lus­ta on tul­lut jopa World Desing Capi­tal 2012 vuo­den kes­kei­nen ismi. Kaik­ki mis­sä vähän­kin muo­tol­laan pal­ve­lua on desingia. 

    Mut­ta on kyl­lä myön­net­tä­väå että meil­lä on pal­jon tar­vet­ta totut­tu­jen toi­min­ta­ta­po­jen muut­ta­mi­seen. Kil­pai­lul­li­nen neu­vot­te­lu­me­net­te­ly, jon­ka han­kin­ta­la­ki tun­tee, on oikeas­taan pal­ve­lu­muo­toi­lua kil­pai­lut­ta­mis­vai­hees­sa. Sovel­tuu suu­riin han­ke­ko­ko­nai­suuk­siin, jois­sa mene­tel­män edel­lyt­tä­mäå työ­mää­rä on suh­tees­sa han­kin­nan kokoon. Tavan­omai­sis­sa han­kin­nois­sa stan­dar­di­soin­ti ja tois­to ovat kes­kei­siä kus­tan­nus­te­hok­kuut­ta tavoitataessa.

    Ja vaik­ka minun koke­muk­se­ni ovat rakennusalalta,jonka luu­li­si ole­van perua­ka­maa kil­pai­lut­ta­mi­sen saral­la, on pak­ko myös sanoa, että raken­nusa­lal­la kil­pai­lut­ta­mi­nen ja sopi­muk­siin tui­jot­ta­mi­nen on vie­ty jo lähes äärim­mil­leen. Laa­tu­ta­son mää­rit­te­ly on sil­lä­kin saral­la vai­ke­aa. Pil­kun­vii­laus­ta ja mie­le­tön­tä vään­töä sopi­muk­sen­mu­kai­sen tuot­teen saa­mi­sek­si. Laa­dun­var­mis­tus­me­net­te­lyt pai­su­vat ener­gia­te­hok­kaan raken­ta­mi­sen myö­tä entisestäänkin.

    Oman lisän­sä asi­aan tuo raken­nusa­lan osa Suo­men was­te mana­ge­ment busi­nek­se­na. Kivaa on.

  29. Hyvää asi­aa han­kin­ta­lais­ta. Samaa jär­jet­tö­myyt­tä esiin­tyy eri muo­dois­saan myös muu­al­la kuin sosi­aa­li- ja terveysalalla. 

    Osmo on täy­sin oikeas­sa kom­men­tis­saan vir­ka­vir­hees­tä. Asia on juu­ri näin. Han­kin­ta­vir­ka­mies ei uskal­la poi­ke­ta pii­rua­kaan han­kin­ta­lain tur­val­li­sil­ta vesil­tä tun­te­mat­to­mil­le vesil­le, kos­ka oleel­lis­ta on, ettei vain tee “vir­het­tä”. Vir­he on heit­to­mer­keis­sä, kos­ka ei tul­kin­nan­va­rai­ses­sa asias­sa minus­ta voi teh­dä mitään puh­das­ta virhettä. 

    Minä uskon, että juu­ri täs­tä syys­tä kun­nat eivät esi­mer­kik­si raken­nus­hank­kei­ta kil­pai­lut­taes­saan ole hylän­neet ilmi­sel­väs­ti ali­hin­tai­sia tar­jouk­sia. Vir­ka­vir­he pelottaa. 

    Minus­ta kyl­lä voi­daan ihan yhtä hyvin kysyä, mik­si esi­mer­kik­si raken­nus­hank­kees­sa ei laa­dul­li­set kysy­myk­set voi­si nous­ta ihan yhtä mer­kit­tä­vään ase­maan, kuin sosi­aa­li- ja ter­vey­sa­lal­la? Onhan raken­nus­hank­kees­sa­kin kysy­mys jopa ihmi­sen eli­ni­käi­sis­tä asiois­ta. Sopii­ko han­kin­ta­la­ki sit­ten raken­nus­hank­kei­siin puh­taa­na ja ahtaas­ti tul­kit­tu­na? Minus­ta ei.

  30. Tpyy­luo­man näke­mys kil­pai­lut­ta­mi­ses­ta sil­loin, kun ei osa­ta tai halu­ta kek­siä laa­dul­li­sia ele­ment­te­jä kil­pai­lu­tuk­seen, ja kil­pai­lut­ta­mi­sen vält­tä­mi­ses­tä sil­loin, kun laa­dul­li­sia ele­ment­te­jä osa­taan ja halu­taan kek­siä, joh­taa usein sel­lai­sen työn ulkois­ta­mi­seen, jota teke­vät hei­koim­mis­sa ase­mis­sa ole­vat työntekijät. 

    Kil­pai­lu­tuk­sen hyö­dyt näis­sä teh­tä­vis­sä rajoit­tu­vat kui­ten­kin usein sii­hen, että yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la on joko lail­li­set tai lait­to­mat kei­not tin­kiä työ­eh­dois­ta. Näil­lä kei­noin esi­mer­kik­si sii­vous­työs­tä on tul­lut silp­pu­työ­tä. Sit­ten tai­vas­tel­laan Hel­sin­gin sano­mien pää­kir­joi­tuk­ses­sa, kuin­ka sii­voo­jia tar­vi­taan eikä suo­ma­lai­sia hom­ma kiinnosta.

    Näis­sä ulkois­ta­mi­sis­sa ja kil­pai­lu­tuk­sis­sa on usein kyse myös arvo­va­lin­nois­ta. Kun­nat ulkois­ta­mal­la näi­tä perus­teh­tä­viä tule­vat itse asias­sa itse vai­kut­ta­neek­si työ­urien lyhen­tä­mi­sen puo­les­ta. Ulkois­ta­mi­set kun joh­ta­vat van­ho­jen ja vaki­tuis­ten työn­te­ki­jöi­den kor­vaa­mi­seen nuo­ril­la ja osa-aikai­sil­la työn­te­ki­jöil­lä, jot­ka vie­lä­pä työs­ken­te­le­vät vuo­krat­tui­na. Näin alas­ta tulee jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa ns. “ohi­me­noa­la”, jota teke­vät vain opis­ke­li­jat ja kesä­työn­te­ki­jät eikä työ­elä­män paran­ta­mi­sen sik­si tar­vit­se kos­kea siivoojia.

  31. Laki on niin epä­sel­vä, että sen tul­kit­se­mi­nen on silk­kaa sala­tie­det­tä. Joko laki oli­si kir­joi­tet­ta­va sel­keäm­min tai sii­tä oli­si annet­ta­va sel­keät sovel­ta­mis­oh­jeet. Nyt kun­tien juris­tit tul­kit­se­vat sitä var­muu­den vuok­si lii­an ankarasti”

    Sopi­mus­toi­min­nas­sa tun­ne­tan myös sel­lai­nen ter­mi kuin “alal­la ylei­ses­ti val­lit­se­va käytäntö”.
    Se on usein se sopi­mus­ta täy­den­tä­vä lisä, jol­la pai­ka­taan sopi­muk­sen aukkoja .

    Se on juri­di­ses­ti­kin päte­vä ellei muu­ta ole olemassa.
    Raken­nusa­lal­la , maan­ra­ken­nuk­ses­sa on toi­mi­via kon­sep­te­ja ja pape­rei­ta lue­taan vain kun syn­tyy riitoja

    Kun­nal­li­sin osto­pal­ve­lui­hin ei ole syn­ty­nyt käy­tän­tö­jä, joten alan toi­mi­jat­kaan eivät osaa teh­dä tarjouspyyntöjä/tarjouksia ja vie­dä pro­jek­te­ja läpi ilman ongelmia.
    Kun­nat käyt­tä­vät vie­lä tar­jous­pyyn­tö­jen tekoon kon­sult­te­ja, jotak eivät tun­ne kun­nan a)palveluita b) toi­min­taa c) tar­jous­pyyn­nön aluetta

  32. Osmo:

    Vil­le, tuli­si hir­veän kal­liik­si. Siis jos asia­kas­mak­sut pysyi­si­vät nykyi­si­nä. Tämän tie­tää jokai­nen ter­veys­ta­lous­tie­tei­li­jä. Jos lää­kä­ris­sä­käyn­ti ei mak­sa asiak­kaal­le mitään ja tuot­taa lää­kä­ril­le voit­toa, käyn­tien mää­rä kas­vaa liki rajat­ta. Tätä kokeil­tiin lapsivakuutuksessa.

    Mik­si työ­ter­veys­jär­jes­tel­mä ei ole koke­nut saman­lais­ta krii­siä kuin lap­si­va­kuu­tuk­set? Työ­ter­veys­jär­jes­tel­mäs­sä­kään asia­kas ei mak­sa mitään, mik­sei käyn­tien mää­rä ole kas­va­nut rajatta?

  33. pek­ka
    Työ­ter­veys­jär­jes­tel­mäs­sä­kään asia­kas ei mak­sa mitään, mik­sei käyn­tien mää­rä ole kas­va­nut rajatta?

    Arve­li­sin että työ­ter­veys­ku­lu­jen perus­teet­to­man kas­vun tapauk­ses­sa pal­ve­lun­tar­joa­ja menee vaih­toon. Aina­kin itse työ­nan­ta­jan ase­mas­sa vaih­tai­sin pal­ve­lun­tar­joa­jaa heti, jos epäi­li­sin tee­tet­tä­vän tar­peet­to­mia toimenpiteitä.

    Luu­lem­pa tuos­sa Rau­man tapauk­ses­sa, että jos yhte­nä laa­tu­vaa­ti­muk­se­na oli­si ollut esi­mer­kik­si käve­ly­mat­ka R‑kioskiin tai johon­kin vas­taa­vaan pal­ve­luun, muut kuin yksi tar­joa­ja oli­si tipah­ta­nut pois. Olen mel­ko var­ma että on täy­sin mah­dol­lis­ta suun­nat­tu tar­jous, jos osta­ja vain osaa hommansa.

    Yleen­sä kui­ten­kin pää­see hel­poim­mal­la jos lai­te­taan kri­tee­rik­si pelk­kä hin­ta. Ei tar­vi vir­ka­mies­ten pää­tän­sä vai­va­ta laatuasioilla.

  34. Osmo:

    Kos­ka työ­nan­ta­jal­la on kei­not rajoit­taa sitä. Jois­sa­kin yri­tyk­sis­sä se kui­ten­kin on räjähtänyt. 

    Kave­ri ker­toi, että hei­dän fir­man­sa työ­ter­veys­huol­to siir­tyi 300 met­rin pää­hän ja sii­tä oli seu­rauk­se­na se, että fir­man työ­ter­veys­huol­to­kus­tan­nuk­set puto­si­vat merkittävästi.

  35. Aikoi­naan erääs­sä fir­mas­sa oli ante­lias työ­ter­vey­den­huol­to, joka piti sisäl­lään perus­ter­vey­den­huol­lon, labrat ym. Ongel­ma­na oli­vat suu­ret työ­ter­veys­huol­to­kus­tan­nuk­set ja yri­tyk­ses­sä oli myös pal­jon aiheet­to­man oloi­sia pois­sao­lo­ja. Ensin käy­tiin Mehi­läi­ses­sä kysy­mäs­sä mik­si, mut­ta lää­kä­ri hei­lut­te­li vain käsiä ja tote­si asioi­den ole­van salaisia. 

    Poli­tiik­kaa muu­tet­tiin siten, että työ­ter­veys­huol­to ostet­tiin jul­ki­sel­ta sek­to­ril­ta. Pois­sao­lot puto­si­vat alle puo­leen ja työ­ter­vey­den­huol­lon kus­tan­nuk­set kym­me­nyk­seen. Suosittelen!

  36. Olen mel­ko var­ma että on täy­sin mah­dol­lis­ta suun­nat­tu tar­jous, jos osta­ja vain osaa hommansa. 

    Aina­kin viran petaa­mi­nen sopi­val­le haki­jal­le on hyvin taval­lis­ta jul­ki­sel­la puo­lel­la (oli sit­ten kyse opet­ta­jan viras­ta tai pro­fes­suu­ris­ta). Aina jos­kus ilmes­tyy vie­lä parem­pi haki­ja kuin se, jol­le vir­ka on pedat­tu, mut­ta hänen valit­se­mi­sen­sa on sit­ten kaik­kien etu. Kiel­tää­kö han­kin­ta­la­ki tar­jous­pyyn­tö­jen rää­tä­löi­mi­sen niin, että se sopii erin­omai­ses­ti jol­le­kin tie­dos­sa ole­val­le hyväl­le palveluntarjoajalle?

  37. Syr­jä­seu­duil­la on yleis­tä, että ter­veys­kes­kuk­sis­sa on osto­pal­ve­lui­na eri eri­kois­lää­kä­rien vas­taan­ot­to­ja, yksit­täi­nen lää­kä­ri myy työn­sä ter­veys­kes­kuk­sel­le. Sen sijaan, että kylän mum­mot suhaa­vat tak­sil­la maa­kun­ta­kes­kuk­seen, tulee lää­kä­ri pai­kal­le ker­ran kuus­sa tai vii­kos­sa. Eri­kois­lää­kä­rin tak­sa on usein hal­vem­pi kuin sai­raan­hoi­to­pii­rin kun­ta­las­ku­tus. Kaik­ki hyötyvät.”

    Ei vält­tä­mät­tä. Monien maa­kun­ta­kes­kus­sai­raa­loi­den tär­kein “tuo­te” ei ole eri­kois­lää­kä­rin ajan­va­raus­vas­taan­ot­to, vaan päi­vys­tys- esi­mer­kik­si leik­kaus­val­miu­den ja kii­reel­li­ses­ti hen­keä uhkaa­vien sai­rauk­sien tut­ki­mi­nen ja hoito.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.