SATA-komitea ei saanut sosiaalipolitiikkaa uudistetuksi niin paljon kuin oli tarkoitus työtä on jatkettava.
Suomen sosiaaliturvajärjestelmä oli ennen hyvä ja halpa. Se ei vaatinut suuria rahamääriä, mutta silti se takasi tulonjaon pysymisen kohtuullisena. Samalla se ylläpiti hyvää työllisyyttä. Me käytämme sosiaaliturvaan nyt paljon enemmän rahaa, mutta tämä ei estä suhteellisen köyhyyden yleistymistä. Samalla sosiaaliturvan rakenteelliset heikkoudet aiheuttavat rakenteellista työttömyyttä ja osatyökykyisten syrjäytymistä työvoiman ulkopuolelle. Siksi järjestelmää on uudistettava rohkeasti.
Päämääränä tulee olla
a) Ensisijaisen perusturvan nostaminen noin sadalla eurolla kuussa. Päämääränä on, että toimeentulotuen tarvitsijoiden määrä saadaan vähenemään olennaisesti. Toimeentulotuen säännöt ovat niin masentavia, ettei tämän järjestelmän tulisi olla kuin tilapäisen kriisiavun roolissa.
b) Sen takaaminen, että työttömän ottaessa työtä vastaan tästä jää aina nettoansioiden kohoamisena riittävä määrä käteen. Tämä onnistuu hyvin perustulon avulla, mutta voi sen tehdä monimutkaisemminkin. Nyt me suljemme köyhät köyhyysloukkuun ilman mahdollisuutta kohtuuponnistuksen päästä ulos köyhyydestä. Voi olla parempi antaa nälkäiselle onki kuin kala, mutta silloin olisi kohtuullista, että hän saisi pitää onkimansa kalan.
c) Osatyökykyisten ja niiden joiden työmarkkina-arvo jostain syystä on muuten vain alentunut, on voitava yhdistää joustavasti tulonsiirtoja ja ansiotuloja sen sijaan, että heidät pakotetaan nyt työttömiksi tai työvoiman ulkopuolelle. Me olemme tässä selvästi muita Pohjoismaita huonompia. Onhan parempi maksaa osatyökykyisen elinkuluista osa kuin maksaa ne kaikki.
d) Työttömäksi joutuneen on voitava yrittää ansaita elantonsa yrittäjänä ja saada työttömyyspäivärahansa soviteltuna. Nyt vähäinenkin yritystoiminta johtaa koko työttömyyspäivärahan menetykseen. Minuun otti yhteyttä eläkeputkeen pantu huippujournalisti, jolle työvoimatoimisto oli sanonut, että jos tämä yrittääkin ansaita rahaa lehtikirjoituksilla, hänet luokitellaan yrittäjäksi ja koko hyvä työttömyysturva menee.
Olen kirjoittanut asiasta kirjan SATA-komitea – miksi asioista päättäminen on niin vaikeata.
Sen voi tilata tästä.
“Minuun otti yhteyttä eläkeputkeen pantu huippujournalisti, jolle työvoimatoimisto oli sanonut, että jos tämä yrittääkin ansaita rahaa lehtikirjoituksilla, hänet luokitellaan yrittäjäksi ja koko hyvä työttömyysturva menee.”
TÄysin järjetöntä. Olen opiskelijana tehnyt sivutöitä toiminimellä (n. 3000–6000 euroa/kk).Todella kätevää lisätienestien ansaitsemista, mutta valmistumisen jälkeen saan kuulemani mukaan heittää hyvästit työttömyyskorvaukselle, jossen aja toiminimeäni alas. Tai vähintäänkin edessä on tuhoton selvitysrumba jokaisesta ansaitusta sentistä.
Kannatan! En jaksa ymmärtää, miksi kaikista työpätkistä, olipa kyseessä parin tunnin tai parin vuoden työ, tulee maksaa työttömyysvakuutusmaksuja, jos työttömyysturvaa ei voi luottaa saavansa tiukan paikan tullen.
Päättäjien (Osmon lisäksi) tulisi vihdoin tajuta, että ns. epätyypilliset työsuhteet ovat arkipäivää. Nyt vähintään 10% työvoimasta on jatkuvasti vuokra- tai pätkätöissä, ja yhä tätä lukua käytetään perustelemaan, ettei muutoksia tukisysteemeihin tarvita — 90% kun on siis normitöissä. Näinköhän luku edes on paikkansapitävä, kun lasketaan mukaan itsensätyöllistävät, yhden hengen yritykset, projektityöläiset, freelancerit ym.
Itse olen ollut työelämässä valmistumisesta lähtien nyt 5 vuotta, tehnyt koko ajan vähintään kahta työtä yhtä aikaa — siitä huolimatta tai juuri sen takia, että olen korkeakoulutettu. Nykymaailma on niin projektoitunut, että tulot on haalittava töistä osina, pätkinä, päällekkäisyyksinä, sijaisuuksina, palkallisena ja freelancer-pohjalta, halusi tai ei. Joskus se onnistuu paremmin ja joskus huonommin. Työttömyysvakuutuksen maksaminen (palkasta pidätetyt sotu-maksut) tosin hieman nyppii, koska itse en ansiosidonnaiseen tai edes peruspäivärahaan voi luottaa epätyypillisten ja epätasaisten ansioideni vuoksi ollenkaan.
Osmo:
Tästä saa vähän sellaisen kuvan, että tuloerojen kasvaminen on nykyisen sosiaaliturvan syytä. Voi se tuloerojen kasvaminen johtua myös muista syistä, joille sosiaaliturvalla ei oikein voi mitään.
Mitä olisit muuten mieltä valtion tarjoamasta työturvasta? (Eli siis työpaikasta siinä tapauksessa, että ei onnistu/halua hankkia työpaikkaa itsenäisesti.)
Jaakko, mihin tarvitset työttömyyskorvausta jos saat tuollaiset tienestit. Ei kai valmistuminen niihin vaikuta vai kuuluuko ammattiin valmistuneen automaattisesti hypätä palkkatyöntekijän rooliin ja liittyä liittohon hyvälle ansiosidonnaisturvalle?
Muuten hyviä ehdotuksia, mutta miten ajattelit toteuttaa kohdan c)? Kannatatko yleissitovien työehtosopimusten poistamista, jotta matalan tuottavuuden työntekijöillä on mitään saumaa kilpailla täyden tuottavuuden työntekijöiden kanssa samoista työpaikoista?
Joko asiasta sovitaan työehtosopimuksissa tai yleissitovuus puretaan tältä osin lailla.
Meillä on osaeläke niitä varten, joiden työkyky on alentunut. Osa ansioista eläkkeestä osa palkasta. Tämä hyvä järjestely on tuhottu sillä, että useimmat työehtosopimukset edellyttävät kuitenkin sataprosenttista palkkaa maksuksi puolikkaasta työkyvystä. Vain kunta-alalla hyväksytään se, että osaeläke voidaan ottaa palkassa huomioon.
Anu, muistelen juuri tällä blogilla jonkun kommentoineen, että ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan pääsee käsiksi, jos on 10 kuukautta töissä. Ei tarvitse olla yhdessä työpaikassa, vaan voi olla sellaista silppua kuin sinulla näyttäisi olevan.
Nykykäytännön mukaan et selviäisi selvitysrumballa, sillä sivutoiminen yrittäjä voi saada työttömyysturvaa vain, jos on harjoittanut yritystoimintaa riittävän pitkän aikaa kokoaikatyön ohessa (ohje: 10 kk, mutta käytännössä ei taida ihan riittää). Ainut mahdollisuutesi olisi siis lopettaa täysin yritystoimintasi ja poistaa toiminimesi kaikista rekistereistä, mikä on minustakin järjetöntä.
Tuon lisäksi perusturva verottomaksi. On täysin järjetöntä, että perustason työttömyyskorvauksesta joutuu maksamaan 20 % veroa, joissakin kunnissa tuo ei edes riitä. Tuo vaikuttaa sitten vielä kerrannaisesti, sillä esim. Kelan yhteensovitukset tehdään bruttosummin.
Palkaton pakkotyö pois. Minusta on aivan käsittämätöntä, että työttömät pakotetaan yhteiskunnan kustannuksella työskentelemään palkatta, mitä yritykset ja yhteisöt käyttävät häikäilemättömästi hyväksi. Tuo on varmasti yksi suurimpia vihan synnyttäjiä työttömien parissa. On varmasti katkeraa työskennellä työmarkkinatuen varassa, kun vieressä työskentelevä saa palkkaa moninkertaisesti ja vielä muut työsuhteeseen kuuluvat edut.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9778128
Tuo olisi 1990-luvun alkupuolella voimassa ollut Rinteen/Leppäsen malli. Minusta se oli erinomainen. Tuolloin palkat maksettiin suoraan työministeriön työllistämistukirahoista ja työtön sai määräajaksi normaalin palkkatyön. Aluksi vuodeksi, mutta siten kun sitä alettiin romuttaa, puoleksi vuodeksi, kunnes malli siirrettiin historiaan.
Aikaisemmassa viestiketjussa täällä taidettiin mainita, että Rinteen/Leppäsen mallissa olisi työllistetty myös yrityksiin. Se ei taida pitää paikkansa.
OS, Samuli Saarelma,
Kohdassa b) mainittiin perustulo. Kai myös kohdassa c) perustulo tarjoaisi ainain osittaisratkaisun ongelmaan. Järjestelmän sisäänajossa voi minimipalkkoja ja muita sovittuja palkkoja hyvin laskea tuon perustulon verran. Yleissitovuuden tasokin putoaa näin kai vastaavasti. Myös lisätuet osatyökykyisille ovat mahdollisia, mutta jo perustulo voi auttaa monia työllistymään.
Artturi B,
Valtion tarjoama työturva olisi mielestäni hyvä apu työttömyyteen. Työturvatyöstä saisi enemmän rahaa kuin pelkällä perustulolla. Perustulolaiset (pääsääntöisesti) työllistävät itse itsensä. Lopputuloksena on kaksitasoinen perustulomalli, jossa kansalainen saa valita työturvan ja perustulolla tuetun elämänmuodon välillä.
“Mitä olisit muuten mieltä valtion tarjoamasta työturvasta? (Eli siis työpaikasta siinä tapauksessa, että ei onnistu/halua hankkia työpaikkaa itsenäisesti.)”
Meilä oli 1980 tällainen laki ns Leppäsen laki, joka toteutti Vennamon lupauksen työttömyyden poistamisesta ja lki toimi esim Savukosken työttömyys oli 25 % luokkaa mutta tipahti muutamassa kuukaudessa alle 4 %:iin
Lain mukaan kunnan tai valtion piti järjestää työtä puoli vuotta työttömänä olleelle.Kyseessä oli aito työsuhde normaaleine palkkoineen
nyt se on yritetty korvata kiinalistyyppisellä orjatyösuhteella, jossa työntekijällä ei ole mitään oikeuksia.
Ahon hallitus lopetti lain , mutta Tanska kopioi sen saman aikaan ja on soveltanut sitä menestykkäästi.
“Tämä hyvä järjestely on tuhottu sillä, että useimmat työehtosopimukset edellyttävät kuitenkin sataprosenttista palkkaa maksuksi puolikkaasta ”
Kerropa muutama esimerkki työehtosopimuksista joista tällainen ehto löytyy ??Enpä ole törmännyt .
Minä tunnen muutaman ysityisellä töitä tekevän osaika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevan eivätkä he oman kertomansa mukaan saa täyttä palkkaa vaan 60 % palkasta , mutta työaikakin on 60 % täydestä ??
Työehtosopimukset hyväksyvät kyllä lyhyemmän työajan, mutta siitä sataprosenttisen palkan. Oletuksena on sairaus, joka ei haittaa työntekoa lainkaan aamupäivällä, mutta estää sen täysin iltapäivällä. Kun vielä keksisi tällaisen sairauden. Sitä ei hyväksytä, että tekisi työltä kokko päivän mutta hitaammin.
Ikääntyneen ansioturvakin on ongelmallinen kun eroraha poistettiin ja korvattiin korotetulla päivärahalla. Eroraha lopetettiin työnantajien vaatimuksesta , he kun pelkäsivät , että erorahaa kasvatetaan eurooppalaiselle tasolle.
Päivärahasta tuli porrastettu,mutta kun sen saa kerran niin harva haluaa työllistyä ennen kuin tuo korotetun päivärahan aika, 5 kuukautta on kulunut.
Toinen ongelma on, että jos ikääntynyt ottaa pätkätöitä vastaan niin 8 kuukauden jakson jälkeen päiväraha lasketaan uudestan todennäköisesti alemmasta palkasta.
Mutta jos on työttömänä 501 päivää niin saa pitää vanhan päivärahan !!!Näin varmistetaan ettei iäkäs tunge työmarkkinoille.
Kolmas ongelma on, etti työkkärillä ole iäkkäille suunnattuja palveluita eikä työkkäri ole kiinnostunut mitä töitä 55+ vuotias on tehnyt ja miten osaaminen voitaisin hyödyntää.
Hyvä esimerkki oli, kun aloin opiskella opettajaksi: Sain juuri teitää, että peruskoulutukseni ei enää riitä tutkintoon kesän lälkeen asetuksen muutoksen vuoksi eli uuden ammatin opiskelu valui hukkaan.
“Oletuksena on sairaus, joka ei haittaa työntekoa lainkaan aamupäivällä, mutta estää sen täysin iltapäivällä. Kun vielä keksisi tällaisen sairauden. Sitä ei hyväksytä, että tekisi työltä kokko päivän mutta hitaammin.”
Naapurini on tällainen vammainen osa-aikatyökyvyttömyyseläkeläinen, mutta huolimatta vamamsta ja puolipäiväisyydestä hän on edelleen firman paras myyjä. Tähän vaikuttaa tietysti sekin , että hänellä on vanhat toimivat suhteet ja tilaukset voi ottaa vastaan kotipihalta.
Mutta kateus on kova ja niinpä häntäkin työnnetään firmasta ulos.
Tuo mainitsemasi hitaampi työtahti sopii ruumiilliseen työhön, mutta harvoin henkiseen työhön
“Me käytämme sosiaaliturvaan nyt paljon enemmän rahaa, mutta tämä ei estä suhteellisen köyhyyden yleistymistä”
Tämä johtuu siitä, että konttoreihin palkataan turhia virkamiehiä ja tuen tarvitsijan etuuksia leikataan vastaavasti.
Aina kun todetaan joku sosiaalinen ongelma niin ratkaisuksi lisää virkamiehiä.
Muutama kontakti työkkärin täteihin osoitti, että turhempia virkamiehiä saa hakea. Ei heistä ole mitään iloa eikä hyötyä työttömälle, heidän aainao tehtävänsä on kytätä työtöntä ja rangaista pikkuvirheistä
Kuuntelin aamulla radiosta juttua pitkäaiakstyöttömyydestä.
Asiantuntijoiden mukaan puolueet ovat aika pihalla ratkaisuista ja suurin osa puoluiesta ei edes ymmärrä problematiikkaa.
Puolueet pitävät pitkäaikaistyöttömiä juoppoina, vajakkeina, hulluina,työnvieroksujina, joihin ei voi kajota kuin pitkällä kepillä.
Kuitenkin suurin osa on tehnyt pitkän uran 35–45 vuotta työelämässä ja tottunut työntekoon. Ainoa vika on ikä, suurin osa pitkäaikaistyöttömistä on +55-vuotiaita.
Koulutuskan ei ole nää tänä päivänä ongelma, sillä useimmat ovat koulutettuja. Ja jso mittapuuan pidettäisin pelkkää kouluoppia niin minäkin olisin ollut työtön jo vuodesta 1980, silloin koulun penkillä saatu ammattioppi vanheni yhdesä yössä, kun analoginen automatisointi valmistui ja alettiin rakentaa digitaalista televerkkoa.Eli kouluoppi riitti 5 vuodeksi.
Kyllä henkilö, joka on ollut töissä 1990–2000-luvulla on joutunut päivittämään oppinsa.
Nuo vajaatyökykyiset ja muuten pitkään työttömänä olevat pakotetaan nykyään ilmaiseksi työvoimaksi , miksi joku palkkaisi heitä normaalin käytännön mukaan ‚kun jonkun ajan kuluttua heitä saa ilmaiseksi ?? Sama koskee pakollista harjoittelua, yhä suurempi osa tekee harjoittelun ilmaisena työvoimana.
Olin itsekin yllättynyt kun tein opettajaopiskeluun harjoittelua, ennen palkkatyönä tehty harjoittelu on nykyään ilmaistyötä.
MOT arvioi pari vuotta sitten ilmaistyötä tehtävän n 80000 htv ja se on kasvussa.
Tähän kun lisätään tuo EK:n selvitys, jossa lähetettyjä työntekijöitä on työmarkkinoilla n 50000–70000 ‚joista vain n 3000 oli rekisteröitynyt tänne.
Kun työmarkkinoilla pyörii n 150000 ilmaistyötä tai alle tosihintojen työskentelevää niin ei normaalia palkkaa pyytävillä ole kilpailuedellytyksiä
Alan entisenä työntekijänä tuo minua suorastaan itkettää.
Ja mitä päättäjät edellä, sitä viranomaiset ja kansa perässä.
Kun seuraa työttömien keskustelupalstoja, ihmetyttää, että työttömiä voi lyödä kuin vierasta sikaa ja nimitellä miten vain ja ylläpito ei tee mitään poistopyynnöistä huolimatta ja huolimatta siitä, että moni solvaus on on sitä luokkaa, että johonkin muuhun ryhmään kohdistettuina tulisi rikostutkinta ja tuomio. Vaan työttömät ovat solvaajien vapaata riistaa ilman seurauksia.
Ja kun mielikuva on luotu, se kulkee läpi yhteiskunnan ja seuraa työtöntä myös työhaastatteluihin. Siksi työttömän on äärimmäisen vaikea työllistyä.
Pääosa työttömistä on ihan normaaleja ihmisiä normaaleine hyveineen ja paheineen. Ja kummallistahan se olisikin, jos jo vuoden työttömyys tekisi työttömästä yhteiskuntakelvottoman juopon, kun ei äitiys- ja hoitovapaalla olevasta tule vastaavasti.
Ei työttömäksi joudu useinkaan mikään hylkiösakki, vaan paremminkin päinvastoin. Se ahkera, hiljainen porukka, joka ei osaa itseään ja erinomaisuuttaan tuoda esille ja nuolla esimiestasoa ja pitää puoliaan, pääsee ensimmäisenä nauttimaan työttömän elämästä.
Työttömien kohdalla on tehty karhunpalvelus, kun sellaiset työkyvyttömät henkilöt, joilla on sairauspäivärahaoikeus päättynyt, mutta he eivät pääse eläkkeellekään, koska vakuutuslääkäri potilasta näkemättä kävelee iloisesti hoitavien lääkärien (myös erikoislääkärien) lausuntojen yli ja ihmeparantaa työkyvyttömän “työkykyiseksi”, mitä tämä ei ole sen enempää omasta kuin ympäristön tai hoitavien lääkärienkään mielestä, passitetaan työttömyyskortistoon, missä he roikkuvat olosuhteiden pakosta ja saavat työttömyyskorvausta. Kun pitkäaikaistyöttömät sitten rinnastetaan automaattisesti näihin henkilöihin, niin ei ihme, että lopputulos on surkea.
Pitkäaikaistyöttömiä leimataan siksi, että näin heitä voidaan kohdella huonosti niin työvoimaviranomaisen kuin kansankin taholta. Ja huonosti kohtelu on oikeastaan aika lievä ilmaisu monen kohdalla.
Juuri noin. Ja tuollaiset henkilöt tuntevat itsensä tosi nöyryytetyiksi, kun heidät passitetaan työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan, vaikka heillä on pitkä työura ja ammattitaito ja heidän ainut ongelmansa on liian korkea ikä yhdistettynä työttömyyteen, jotta he saisivat PALKKAtyötä.
Samuli Saarelma: Pointti ei ollutkaan se, että ansiosidonnaiselle ei työssäoloehdon kertymisen vuoksi pääsisi. Ongelma on, että jos tekee osa- ja pätkätöitä ja työt vähenevät, ne pitää kokonaan lopettaa saadakseen perusturvaa eli työttömyyskorvausta.
Tai vaihtoehtoisesti joutuu pärjäämään kuukausittain rajusti vaihtelevilla tuloilla (esim. 500 e — 2000 e/kk verojen jälkeen). Soviteltua päivärahaakin saa vain pitkällisen säädön jälkeen, ja palkkatulojen tulisi olla aika hyvin tiedossa kk-tasolla.
Nyt joku epäilemättä ehdottaa, että pitää säästää pahan päivän varalle. Tottakai, mutta aika epäreilun tuntuista on, että osan väestä pitää pärjätä säästöillään matalatulokausien yli, kun toiset voivat turvautua työttömyysturvaan — jota kuitenkin pätkä- ja silppulaisetkin koko ajan teoriassa kartuttavat sotu-maksuillaan.
Luulisi olevan kaikkien etu, että töitä saa tehdä niin paljon kuin löytää ja jaksaa, mutta perustoimeentulo olisi kuitenkin vähäpalkkaisinakin kausina varma ja määrä edes auttavasti ennakkoon tiedossa.
Anu, olet juuri sellainen tapaus, minkä vuoksi itse kannatan voimakkaasti perustuloa nykysysteemin tilalle. Ihminen, joka haluaa ja koittaa tehdä niin paljon työtä kuin pystyy, mutta jolla ei ole pysyvää työpaikkaa, vaan joskus putoaa työttömäksi. Olet minusta täysin oikeassa, että nykysysteemi potkii teikäläisiä ihan liian paljon päähän.
Miten niin? Täällä ei taideta kovinkaan hyvin tuntea työttömyysturvaa tai oikeastaan turvattomuutta.
Kokonaan lopettaminen työttömyyskorvauksen ehtona, olipa kyseessä sitten perusturva tai ansiosidonnainen, koskee vain päätoimista yritystoimintaa ja sivutoimista siinä tilanteessa, ettei sitä ole harjoitettu riittävän kauan kokoaikatyön ohessa.
Jos tekee pätkä- tai osa-aikatyötä, mikään ei estä ilmoittautumasta työvoimatoimistoon ja saada pätkätyön osalta työttömyysjaksoilta työttömyyskorvausta ja osa-aikatyön osalta soviteltua työttömyyskorvausta, jos sitä jää yhteensovitussäännösten perusteella maksettavaksi.
Yhteensovitus on se ongelma. Ensinnäkin yhteensovitus tehdään bruttosummin ja toisaalta yhteensovitus hidastaa maksutapahtumia, mikä syöksee monen kädestä suuhun elävän elämän kuiluun. Toinen juttu on sitten se, että jos on perusturvan varassa, siis n. 514 e/brutto/4 vk:n maksujakso ja karkeasti ottaen jokainen ansaittu euro vähentää 50 sentillä työttömyyskorvausta, niin kummoisia summia ei tarvitse maksujakson aikana ansaita, kun se syö työttömyyskorvauksen olemattomaksi.
Ksantippa, eikös esittämäsi ongelma ole aivan sama, kuin minun esittämäni? Oioin vain väitteessäni sen verran, että “osaa ja pätkää ei voi (kannata) tehdä, saadakseen järkevää työttömyysturvaa”. Useimmille kaltaisilleni on sata kertaa helpompaa matalatulokausina yrittää elää säästöillä + toivoa parempia aikoja, kuin hakea soviteltuja(kaan) tukia, koska ne edellyttäisivät mm. viimeisen VUODEN ajalta tilinauhoja nähtäville työkkäriin, sekä mielellään aika hyvää tietoa tulevista tuloista kk-tasolla.
Tarkennettakoon vielä, etten henk.koht ole koskaan ollut työtön, vaan tähän saakka onnistunut aina löytämään edes jotain työtulonlähdettä. Nostin aiheen esille, koska perusturvan parantaminen /perustulo olisi ennenkaikkea tarpeen ja helpotus ihan meille työssäkäyville ja yritteliäille, ei vain “laiskoille ja työhaluttomille luusereille”, kuten mediassa usein annetaan ymmärtää.
OS :
#
Samalla sosiaaliturvan rakenteelliset heikkoudet aiheuttavat rakenteellista työttömyyttä ja osatyökykyisten syrjäytymistä työvoiman ulkopuolelle.
#
Hiukan särähti korvaa yo. lainuksen käsite “osatyökykyinen”. En löytänyt käsitteelle määritelmää. Onkohan osatyökykyinen uusi määritelmä entisen vajaakuntoisen määritelmän korvaamiseksi.
Mutta edelleenkin näyttää siltä, että vajaakuntoinen ja osatyökykyinen määritellään pitkäaikaistyöttömään rinnastettavaksi.
Lähde :
HARE-numero ja toimielimen asettamispäivä
STM028:00/2010, 3.3.2010
Onneksi voi heittää pimeetä keikkaa, saa alempi keskiluokkakin vähän palveluja, ja köyhä jotakin leipäjonosta hommatun käntyn päälle.
Teidän perusturvat on niinkuin muutkin rahankeräykset, niiden pyörittäminen maksaa enemmän kuin mitä niistä apua jaetaan. Mutta onpahan virkamiehillä ja poliitikoilla näyttävää ja motivoivaa puuhastelua.