Maapohjan kiinteistöveroa kannattaa nostaa vaiheittain

Tämä on osa eduskuntavaaliohjelmaani, jota kehitetään interaktiivisesti kotisivuillani.

====

Kaupunkimaa on pinta-alaa kohden paljon arvokkaampaa kuin muuten samanlainen maa kaupunkien ulkopuolella. Kenelle tuo arvonnousu kuuluu?

Maapohjan arvonnousu ei kuulu kenellekään, joten se kuuluu kaikille eli yhteiskunnalle. Tai se kuuluu kaupungille, koska kaupungin rakentuminen juuri siihen paikkaan on tehnyt maasta arvokkaan.

Sosialismissa ongelma ratkaistiin niin, että maa kaupunkien keskustoissa oli samanhintaista kuin muuallakin. Tämä johti valtaisiin kaupunkirakenteellisiin virheisiin. Koska tontti keskustassa on niukka hyödyke, sen tulee olla käyttäjälleen kallis.

Yhdysvalloissa asia on ratkaistu lähes konfiskatorisella kiinteistöverolla. Kiinteistövero on niin korkea, että kiinteistöjen hinnat ovat lähes samat keskustoissa kuin muualla. Keskeisesti sijaitsevista kiinteistöistä maksetaan siis vuokraa kaupungille tai valtiolle. Eräs liike-elämässä toimiva tuttavani ihmetteli, miten hänen asuntonsa Manhattanilla voi olla halvempi kuin Espoossa. Saatuaan kiinteistöverolapun hän ymmärsi.

Jos voisimme aloittaa puhtaalta pöydältä, määräisimme maapohjan arvonnousun kuuluvaksi kokonaan yhteiskunnalle. Asia voitaisiin toteuttaa samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa, korkealla maapohjaan kohdistuvalla kiinteistöverolla. Se olisi järkevää myös siksi, että kiinteistövero rahoittaisi silloin yhteiskunnan tekemät investoinnit vaikkapa metroasemaan tai tonttien arvoa nostavaan puistoon.

Koska emme aloita puhtaalta pöydältä, emme voi siirtyä amerikkalaiseen kiinteistöveroon kerralla. Se olisi kohtuutonta niitä kohtaan, jotka ovat ostaneet asunnon kalliilla. Nuoren asuntomarkkinoille tulevan kannalta taas järjestely olisi hyvä, koska hän voittaisi asunnon halvassa hinnassa sen, minkä hän vuosittaisessa kiinteistöverossa menettää. Voitolle tämä nuori pääsisi siksi, että kiinteistöverotulo alentaisi muita veroja. Tässäkin asiassa eri sukupolvien edut menevät ristiin.

Emme voi nostaa kiinteistöveroa kerralla, mutta voimme nostaa sitä asteittain pitkällä aikavälillä. Vanhan mökin mummon tapauksessa kiinteistöveron voi antaa lainaksi, joka aikanaan maksetaan perinnöstä.

Kiinteistöveron tulee kohdistua maapohjaan ja rakennusoikeuteen, ei sen päällä olevaan rakennukseen. Tonttien tarjontaan kiinteistövero ei vaikuta mitään, mutta rakentamisen kannattavuuteen se vaikuttaisi, jos verotetaan myös rakennusta. Asteittain nousevaa, tonttimaahan kohdistuvaa kiinteistöveroa esitti myös Hetemäen verotyöryhmä.

Kuntien tulot kiinteistöverosta tulee irrottaa verotulojen tasauksesta. Voimalaitosten maksama kiinteistöverohan on jo irrotettu. Jos kunnassa asuu suurituloisia, heidän veronmaksukykynsä on suurempi ja on oikein, että he avustavat kuntia, joissa veronmaksukykyä on vähemmän. Siitä, että asuminen on kunnassa kallista, ei synny veronmaksukykyä, pikemminkin päinvastoin.

Niinpä:

Maapohjaan kohdistuvaa kiinteistöveroa tulee asteittain nostaa. Kiinteistöveron tuotto on irroitettava verotulojen tasauksesta.

 

Katso lisää Verotyöryhmän-mietinto 2 kiinteistovero

73 vastausta artikkeliin “Maapohjan kiinteistöveroa kannattaa nostaa vaiheittain”

  1. ”Tai se kuuluu kaupungille, koska kaupungin rakentuminen juuri siihen paikkaan on tehnyt maasta arvokkaan.”

    Kuuluisiko tuo myös parasiittikunnille? Ei kai.

  2. Kaavoituksen tuoman arvonnousun kompensoiminen alueen tuomaa lisäarvoa vastaavalla verolla on hyvä idea. Yksi keskeinen etu on se, että tämä asettaa eri alueet kaavoituksen suhteen samanarvoiseen asemaan. Kaavoilla keinottelu ja kaavoituksen tuomat pikavoitot ja ansioton arvonnousu kaupungin kasvaessa vähenisi oleellisesti, teoriassa jopa häväisi. Tätä ei tuossa blogitekstittä tuotu juuri esiin.

    Ajatusta siitä, että nuo tulot kuuluisivat kunnalle en ymmärtänyt. Samalla tavoin kuin kunta asettaa eri alueensa eriarvoiseen asemaan kaavoittamalla jonnekin ostoskeskuksia ja jonnekin metsää, samalla tavalla myös valtio rakentaa rautateitä ja mootoriteitä jonnekin, ja jonnekin ei. Eri kunnat ovat siis tästä syystä kaavoituksen suhteen eriarvoisessa asemassa. Ei kai tarkoitus ole myöskään jakaa tuloja kaupunginosittain kerättyjen verojen suhteessa, joten ei kai kunnittaikaan. Hyöty on siis viisainta tilittää ensisijassa valtion kassaan.

    Kuntien talous pitäisi ehkä nähdä lähinnä peruspalveluiden ja paikallisdemokratian toteuttamisena. Ei siis eriarvoisten alueiden sellaisena kilpailuna, jossa hyvin menestyvät alueet hyötyvät jo toteutuneesta kaavoituksesta. Tuohon kunnan rooliin riittää suunilleen yhtä suuret tulot per asukas kaikissa kunnissa. Tämä on siis paljon yksinkertaisempi ja siksi toimivampi malli, kuin kuntien välinen kilpailu, eriarvoisuus ja tulojen tasaaminen tämän päälle.

    Periaatteessa asunnon kalliilla Helsingistä hankkineiden tulisi saada asunnon ”ylihinta” takaisin muutosprosessin aikana. Ehkä etu määrätään lähtövuoden tasolle. Yksi tapa toteuttaa tämä olisi antaa helpotuksia verotukseen kunnes tilit on tasattu. Tämä voisi viedä kauankin, mutta idea onkin siinä, että asunnon uusi ostaja tuntisi prosessin, ja siksi asunnon arvo myyntiarvo vähenisi vähitellen (tulevien verojen pelossa / verovapaan ajan lyhetessä).

    Oletan että tontit ja niiden asunnon hintaan tuoma lisä voisivat jäädä eriarvoisiksi siinä mielessä, että rantatontilla oleva asunto maksaisi edelleen enemmän kuin sisämaassa oleva asunto. Tasaus koskisi siis vain ihmisen aiheuttamaa kaavoitushyötyä.

    Minusta veron voisi perusmallissa kohdistaa tontin jo rakennettuihin rakennuksiin/asuntoihin eikä kaavassa määriteltyyn rakennusoikeuteen. Maksun sisällyttäminen rakennusoikeuteen voisi olla optionaalinen muunnos, jolla kunta voisi taloudellisesti painostaa tontin omistajan rakentamaan lisää. Mutta tämän ei siis tulisi olla automaatio. Voidaan myös ajatella kuntia, jotka ovat kaavoittaneet lisärakennusoikeutta, mutta jättävät rakentamisen tonttien omistajien ja markkinoiden päätettäväksi. Perusmalli voisi siis olla neutraali eikä rakentamiseen painostava.

    Kuntien tulontasaukset yms. voisi minun puolestani laittaa kokonaan uusiksi. Kuten jo yllä totesin, kunnan perustoiminnot maksavat keskimäärin saman verran per asukas kaikissa kunnissa. Myös tulontasaus korjaa (jo nyt) tuloja tähän suuntaan. Siistein malli korjata kaikki nämä monimutkaiset tasausjärjestelmät olisi hoitaa verotus pääasiassa valtion kautta. Jokainen kunta saisi saman summan per asukas, per koululainen jne. Kunta voisi kerätä rahaa tämän lisäksi harkintansa mukaan.

    Vielä sana loppusuositusista. Kannatan siis tonttien arvoja tasaavaa maapohjaan/rakennuksiin kohdistuvaa kiinteistöveroa. Tämä poistaisi joitain keskseisiä epäkohtia kaavoituspolitiikastamme. Kiinteistöveron asteittainen nostaminen on vain yksi tapa toteutta vero. Ehdotin tuossa yllä toistakin tapaa (verovapaus kunnes tilit tasoissa). Välimuotojakin on. Samoin ehdotan tasapuolisempaa kiinteistöveron ja tulontasauksen jakomallia (valtion kautta tasaisesti kaikille).

  3. Kaavoitus ja sen tuoma arvonnousu eivät ole ihan niin yksinkertainen asia, kuin sen haluaisi olevan. ”Tyhjästä” tullutta varallisuutta eli rakennusoikeutta on tietenkin yhtä perusteltua verottaa kuin esim. perintöjä, mutta perintöveron tapaan toimeenpantuna tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaavoitettu maa on pakko myydä, että saa verot maksettua. Pakkomyyntitilanteessa ei välttämättä saa sitä hintaa, minkä katsoisi olevan oikea, ja tunnearvolle ei ainakaan saa mitään korvausta.

    Jos kaavoitus tapahtuisi absoluuttisen pyyteettömästi ja oikeudenmukaisesti ja vain todelliseen tarpeeseen, ei ehkä olisi isompia ongelmia. Mutta kun todellinen maailma ei ole ihan korruptio- tai hyväveli- tai kiinteistökeinotteluvapaa. Nykyisessä kaavoituksessa tuntuu olevan käytäntönä, että jos ei maanomistajan kanssa ole tehty diiliä, se on tehty jonkin developperin kanssa; erinäisistä poliittisista tai sukulaisuus/kaveruus-syistä joitain maanomistajia suositaan ja toisia syrjitään. Käytännössä nykyinenkin järjestelmä, jossa maanomistaja saa ansiottomasti lisäarvoa maalleen tarkoittaa silti joskus sitä, että maanomistaja kärsii henkisesti ja taloudellisesti kaavan toimeenpanosta; joskus se toki on enemmän kuin lottovoitto. En tiedä, mikä olisi ideaaliratkaisu, mutta jonkinlainen oikeusasiamies voisi olla hyvä olemassa vähäväkisempien maanomistajien oikeuksien turvaamiseksi 😉

    1. Ville:
      Jos joku omikstaa sadanhehtaarin pellon paikalla, johon rakennetaan metroasema ja pellon arvo nousee tavalliseen peltoon nähden 500-kertaiseksi, onko tämän hyödyn verottaminen jotenkin väärin?

  4. Kun nyt näyttää olevan niin että sekä aloittaja että asiaa jatkava Juho Laatu ei oikein hahmota kokonaisuutta niin tehtäiskö niin, että ottakaa mukaan tarkasteluun myös USA:n muut verotuksen piirteet.

    Vai onko mielestänne niin, että kannattaa laittaa kaikki verot yhtä aikaa tappiin?

    Jos USAssa on kiinteistövero korkea niin sehän vain tarkoittaa sitä, että siellä kunnat saavat kaikilta tasaista tulovirtaa.

    Voisihan tuon ottaa Suomeenkin, mutta samalla tietysti pitää laittaa valtion ja kuntien tuloverot alas.

  5. Minkäs sortin kommunisti sinä Osmo oikein olet?

    Osmo: ”…Maapohjan arvonnousu ei kuulu kenellekään, joten se kuuluu kaikille eli yhteiskunnalle…”

    Minä sanoisin tuota oikein vanhakantaiseksi kommunismiksi. 😉

  6. Helpointa olisi sitoa kiinteistövero suoraan kiinteistön arvoon, joka määrittelisi samalla lunastushinnan. Jos maksat liian vähän, niin kaupunki/kunta voi lunastaa sen pois. Päällä olevat rakennukset, puut, tukioikeudet yms. tietenkin sen lisäksi.

    1. Villen esitystä minäkin olen pohtinut. Ainakin rakentamattoman tontin verotusarvon omistaja saisi määrätä itse, mutta kunnalla olisi oikeus lunastaa tontti verotusarvostaan.

  7. OS: ”Jos joku omikstaa sadanhehtaarin pellon paikalla, johon rakennetaan metroasema ja pellon arvo nousee tavalliseen peltoon nähden 500-kertaiseksi, onko tämän hyödyn verottaminen jotenkin väärin?”

    On.

    Jaa ja miksi? Koska se kaavoitushyöty netotaan kunnalle maankäyttösopimuksessa jo.

    Sitten se myy ne maat. Onko oikein rankaista sitä joka on ostanut sen tontin tältä pellolta jollain rangaistusverolla hamaan tappiin asti?

    Täysin käsittämätöntä logiikkaa.

  8. OS ”Ehkä täysin käsittämätöntä politiikkaa, mutta noin menetellään useimmissa maissa, tavalla tai toisella.”

    Ei menetellä.

    Verotus on kokonaisuus. Et sinä voi sieltä nyppäistä erilleen jotain kiinteistöveroa.

    Maan arvonnousu kaavoituksen yhteydessä ei ole missään yhteydessä kiinteistöveroon.

    Kiinteistöverolla ei oteta kaavoituksen aiheuttamaa maan arvon nousemista kunnalle, vaan se otetaan maankäyttösopimuksilla kertaluonteisena maksuna. Sillä maksulla taataan, että alueelle saadaan kunnallistekniikka sun muut vermeet rakennettua.

    Kiinteistövero on suoritepohjainen vero pääasiassa. Se on vanha katumaksu. Jos siitä halutaan tehdä varallisuusvero niin puhutaan sitten oikeilla termeillä.

    Onko Osmo Soininvaaran tavoitteena palauttaa varallisuusvero siten, että se kohdistuu vain kiinteään omaisuuteen?

  9. Osmo, olet käsittääkseni kannattanut myös metsämaan kiinteistöveroa. Metsä kasvaa itsekseen eikä edellytä kaavoittajan tai yhteiskunnan toimia kasvaakseen. Metsämaan hinnassa yhdyskuntapoliittiset toimet eivät taida juuri näkyä (paitsi ehkä metsäteiden rakentamisessa). Miksi metsistäkin pitäisi maksaa maapohjan kiinteistöveroa? Vai pitäisikö tehdä niin, että kaikesta kiinteistöverosta saisi tehdä jonkinlaisen perusvähennyksen, joka vastaa erämään hintaa?

  10. ”Jos joku omistaa sadanhehtaarin pellon paikalla, johon rakennetaan metroasema ja pellon arvo nousee tavalliseen peltoon nähden 500-kertaiseksi, onko tämän hyödyn verottaminen jotenkin väärin?”

    Ei ole tietenkään väärin verottaa arvonnousua. Joskus vain voi käydä, että kaava tehdään, mutta se ei kovin pian toteudu. Silloin ei pitäisi taloudellisten seuraamustenkaan langeta ennen kuin niille on jotain todellista perustetta. Joskus esimerkiksi suunniteltiin Helsinkiin suurta määrää metroasemia, jotka eivät koskaan toteutuneet. Olisi ollut aika väärin rahastaa niistä tontinomistajilta ylimääräistä kiinteistöveroa.

  11. On mielestäni erikoista että maata pidetään jotenkin pyhänä, jota ei saisi verottaa. Ajatellaan että omistuksen verottaminen loukkaa jotenkin erityisesti ihmisen oikeuksia. Erikoista tämä on mielestäni siksi että vaihtoehtona kuitenkin käytännössä on työn verotus. Ihmisen työpanos, jos jokin, on mielestäni jotain jonka verotus loukkaa omistusoikeutta, sillä työ on puhtaasti henkilön itsensä aikaansaamaa.

    Maan omistusta taas on paljon vaikeampi perustella, sillä kukaan ei ole luonut maata jonka omistaa. Maa on vain julistettu jonkin henkilön omaisuudeksi, ja se on sitten mahdollisesti myyty eteenpäin. Kaikki ihmisen tuottama lisäarvo maalle tietenkin kuuluu tämän lisäarvon tekijälle, mutta tällä ei mielestäni voi vielä perustella kovinkaan vahvaa omistusoikeutta maa-alalle.

    Mielestäni siis maa, kuten muutkin luonnonvarat, kuuluvat yhteiskunnalle. Aika harva väittää että voisi omistaa vaikkapa ilmakehää tai sähkömagneettisen säteilyn taajuuksia, ja tämän vuoksi suurin osa ihmisistä tuntuu hyväksyvän että niiden käytöstä tulee maksaa yhteiskunnalle. Minä vain vien saman hieman pidemmälle.

    En kuitenkaan vaadi maan omistuksen lopettamista, koska sillä on yhteiskunnan kannalta positiivisia vaikutuksia. Mielestäni kuitenkin maata tulee verottaa
    (ei siis maalla sijaitsevaa omaisuutta). Samoin mielestäni luonnonvarojen käytöstä tulisi maksaa yhteiskunnalle.

    Minua on kuitenkin mielestäni hölmöä kutsua kommunistiksi, sillä kannatan huomattavasti vapaampaa markkinataloutta kuin mitä meillä on nyt, ja vastustan isoa osaa maankäytön rajoituksista (kuntien/valtion kaavoitusmonopolia).

    Pitää vielä huomauttaa maan verotuksen olevan siinä mielessä järkevää verrattuna työn verotukseen, että maan tarjonnan ollessa käytännössä vakio, ei hyvinvointitappiota pitäisi päästä syntymään. Lisäksi, kuten Soininvaara mainitsikin, laskee maan hinta kun sitä verotetaan, joten asumisen kustannukset eivät kasvaisi läheskään samassa suhteessa maan verotuksen kanssa.

    Ajatusmaailmaani kuvaa ehkä parhaiten geolibertarismi ( http://en.wikipedia.org/wiki/Geolibertarianism )

    Olen huomannut että Osmo Soininvaaralla on paljon hyviä ajatuksia, ja selkeästi hyvä ymmärrys kansantaloudesta ja esimerkiksi sosiaaliturvasta. Soinivaara myös pääsee vaalikonetuloksissani yleensä kärkikymmenikköön. Kuitenkaan Vihreät ei innosta puolueena, ja viimeaikaisen Halla-aho kritikkinkään ei voi sanoa nostavan Soininvaaran pisteitä. Pitää kuitenkin harkita äänen antamista sinulle, ja toivon että pääset eduskuntaan.

  12. Entä pelto ja metsä – ne ovat maapohjaa, joilla ei ole kiinteistöveroa lainkaan?

    Päinvastoin niiden omistajat keräävät kiinteistöilleen verotuloja avustusten muodossa eli kääntäen pellolla ja metsällä on veronkeruuoikeus.

    Ja kun puhutaan pellosta ja metsästä niin niiden verotusoikeudella ei ole mielikuvitusrajaa.

    Tässä viimeinen esimerkki; olkaatte hyvä ja hierokaa silmiänne:

    Valtioneuvosto päätti 24.3.2010 ennakko-odotusten mukaisesti hyväksyä tukikelpoisiksi 18 300 hehtaarin verran tukikelvottomia jonolohkoja …

    Loput tästä raiviolohkojen omistajien verotusoikeudesta voi lukea muonaministeriön sivuilta tästä:
    http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/110324_jonopeltoja_tukikelpoisiksi.html

    Tällaisille raiviolohkoille annetaan tukiaisia riippumatta siitä mitä niillä tehdään, kun pitäisi laittaa kiinteistövero!

    Maa- ja metsätalous on Suomen Kreikka ja parasiitti vai miten se termi nyt meni, syöttiläs ja elätti.

  13. Tässä lunastus mallissa jossakin Posiolla arvo on noin 0e/ha joten veroa ei ole.

    Mutta se, että kohdistuisi vain rakentamattomaan maahan on väärin. Jos on liian pieni tehokkuus, niin rakenna lisää tai maksa veroja.

    Nopea pähkäily omassa asunnossa tontin arvo on noin 70 000e. Rakennustiheys 0,5, asunto 45m2 Siitä vaikka 0,1% vero olisi 5,8e/kk. Joka ei juuri tuntuisi.
    Kun taas hehtaarin tonttiin se olisi noin 650e/kk. Ei kannata olla rakentamatta.

  14. “Jos joku omistaa sadanhehtaarin pellon paikalla, johon rakennetaan metroasema ja pellon arvo nousee tavalliseen peltoon nähden 500-kertaiseksi, onko tämän hyödyn verottaminen jotenkin väärin?”

    Periaatteessa voi myös tulla tilanne, jossa sipoomaiseen metsään suunnitellaan kaupunginosa, joka koostuu lomittain pelloista ja taloista. Metroasemat ja talot voitaisiin tällöin ihan yhtä hyvin perustein sijoittaa maanomistaja A:n kuin B:nkin maille. Jos A olisikin sitä mieltä, että hän mieluummin pitäisi maansa peltona kuin saisi paljon rahaa ja B:n maille saataisiin yhdyskuntarakenne yhtä toimivasti ja tehokkaasti toteutettua, miksi näin ei voisi tehdä?

  15. Samalla logiikalla kaikkien investointien arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle: eläkevakuutusten,pörssiosakkeiden,kesämökkien,yritysen,asuntojen,lottovoittojen….. Suomessa, on ilmeisesti gryndereiden ja muun talouseliitin, lihottamisen takia olematon maan omistusoikeus(haisee korruptiolle)

    Enempi realistinen esimerkki; Sulla on 50ha maata, kunta laittaa rakennuskiellon, et saa rakentaa edea koirankoppia. 10ha jää voimaalinjojen ja teiden alle 10ha on varausta jollekin junaradalle jota luultavasti ei ikinä rakenneta ja 30ha kaavoitetaan viher/liikunta-alueeksi.

    Maksaako joku korvausta arvonalennuksesta ja tuleeko jotain mitallia tai diplomia?

  16. Ville_: ”Helpointa olisi sitoa kiinteistövero suoraan kiinteistön arvoon, joka määrittelisi samalla lunastushinnan.”

    Jos vero kohdistuu kiinteistön arvoon eikä maahan, verotetaankin toivottavaa kehitystä eli kiinteistöjen rakentamista ja korjaamista. Maan verottaminen varmistaa, että markkinat ottavat maasta maksimihyödyn irti, eli kaupunkien keskustaan kannattaa rakentaa korkeampia taloja ja tiiviimpiä kortteleita kuin kauas maaseudulle. Ja sen, että kaupungin keskustassa on tuottavia rakennuksia eikä parkkipaikkakortteleita.

  17. Pertti K kirjoitti: ”Vai onko mielestänne niin, että kannattaa laittaa kaikki verot yhtä aikaa tappiin?”

    Ei ainakaan minun tarkoitukseni ole nostaa veroja. Homman on tarkoitus toimia niin, että kun asuntojen hinnat halpenevat, asunnon ostajalle jääkin yllättäen aiemmin asuntoon mennyttä rahaa pankkiin, ja tämän rahan tuotoilla/koroilla asunnon omistaja kuittaa nuo verot. Tilanteessa jossa kaavoituksessa ei tapahdu muutoksia, tilanne on omistajan kannalta taloudelliseti yhtä edullinen kuin nyt. Lainan koron sijaan asunnon omistaja maksaa nyt noita veroja (tai kuittaa verot säästyneen rahan koroilla).

    Systeemi eroaa nykyisestä siinä vaiheessa, kun tontin arvo nousee tai laskee kaavamuutosten tai muiden ihmisten toimien seurauksena. Tällöin omistaja ei saa hyötyä eikä haittaa muutoksesta. Veron suuruus säädetään uuden tilanteen mukaiseksi niin, että asuntojen hinnat pysyvät rakennuksen todellisen (kaavoituksesta riippumattoman) arvon suuruisina.

  18. Osmo, Sveitsin osalta en tiedä tilannetta tarkemmin, mutta USA:n kohdalta ollet oikeassa suomalaisesta näkökulmasta. Kun miettii paperiteollisuuden kilpailukykyä, niin kannattaa muistaa että pääosa Yhdysvaltojen metsistä on valtion metsiä! Ei kovin kapitalistista touhua 😀

    Vapaa markkinatalous on kuitenkin käytössä olevista vaihtoehdoista se, joka on pitkän päälle tuottanut parhaan elintason. Vaikka siinä on paljon ongelmia, niin parempaakaan järjestelmää ei ole keksitty.

    Kun tietää Osmon liberaalin taustan, niin välillä oikein ihmettelen. Kuinka voi niin vapaamieliseltä taustalta kirjoittaa jotain noin patavanhoillista. 😉

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 26.3.2011 kello 19:46:

    Tavalla tai toisella olisi kiinnostava saada hiukan perusteluita näkemyksen tueksi.

    Terveisin kalevi Kämäräinen

  20. Jotenkin tuntuu siltä, että ihmiset eivät tiedä mistä puhuvat.

    Kiinteistövero on vero, joka juoksee jatkuvasti.

    Sitä siis maksaa myös vuokralainen vuokrassaan.

    Ei sitä maksa ne rikkaat ökytyypit, jotka rikastuvat peltojensa myymisellä ja joista Osmo aikaisemmin tarinoi. He ovat myyneet maansa jo siinä vaiheessa kuin Osmon kiinteistövero iskee päälle.

    Kiinteistöveroa maksavat kaikki asujat. Jos sitä nostetaan ja sinnepäin suunnataan verotusta yleisemmin, se on tietysti tasavero joka rankaisee eniten köyhiä.

    Ihmiset tällä palstalla eivät tunnu tajuavan, että jokainen heistä asuu jollakin kiinteistöllä ja jossakin rakennuksessa, ja jokaisesta maksetaan kiinteistöveroa.

    Haluatko nostaa asumisen kulujasi kiinteistöveron muodossa?

    Sitähän Soininvaara tässä nyt näyttää ajavan.

    1. Talousteorian mukaan maahan kohdisuva kiinteistövero ei siirry vuokriin, koska se ei vaikuta maan tarjontaan. Rakennuksiin kohdistuva kiinteistövero on eri asia.

  21. OS: ”Kuntien tulot kiinteistöverosta tulee irrottaa verotulojen tasauksesta.”

    Kerroppa milloin kiinteistöverot ovat olleet mukana verotulojen tasauksessa.

    Kiinnostaisi tietää.

  22. Kiinteistöveroa ei pitäisi olla ollenkaan, koska se mitätöi omistamisen perusidean. Mooseksen kymmenessä käskyssä mainitaan omistusoikeus monella tavalla: ”Alä varasta. Älä tavoittele toisen taloa. Älä tavoittele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen.” Omistusoikeus voidaan siis katsoa hyvin vanhaksi oikeudeksi. Kiinteistövero tekee omistamisesta vuokralla olemista. Se on luonteeltaan kommunistinen.

    Mitä taas tulee kaavoitukseen ja siitä aiheutuvaan arvonnousuun, kunta voi käyttää tätä asiaa hyväkseen ihmisen häätämiseksi kodistaan ja maaltaan. Tämä vaarahan jo edellä mainittiin. Toisin kuin monet luulevat, kunta tai kaupunki ei ole aina pelkästään puolueeton ja pyyteetön hyväntekijä, vaan kaavoituksesta ja maa-asioista vastaava tekninen osasto voi toimia kuin mafia. Se voi toimia jonkun kolmannen tahon hyväksi. Se voi pakolla tehtävällä kaavoituksella saada aikaan sen, että köyhä maanomistaja menettää kotinsa ja tonttinsa rikkaaammalle teollisuudenharjoittajalle tai asunnonrakentajalle. Tällaiset ovat aika inhottavia tapauksia.

  23. Mauno,

    Maan arvonnousu perustuu usein hallintopäätökseen toisin kuin vaikkapa pörssiosakkeista tai asunnosta saadut pääomatulot.

    Maan arvoa merkittävästi alentavat hallintopäätökset johtavat pääsääntöisesti maankäyttö- ja rakennuslain nojalla kunnan velvollisuuteen maksaa hyvitystä tai lunastaa alue.

    Olisihan se kummallista, että kunta maksaa maan omistajalle haitallisista maan arvoon vaikuttaneista päätöksistään, mutta maan arvoa kohottavien päätöksien ollessa kyseessä arvonnousu kuuluisi yksinomaan maanomistajalle.

  24. Mauno kirjoitti 26.3.2011 kello 21:21

    ”Samalla logiikalla kaikkien investointien arvonnousu kuuluu yhteiskunnalle: eläkevakuutusten,pörssiosakkeiden,kesämökkien,yritysen,asuntojen,lottovoittojen….. Suomessa, on ilmeisesti gryndereiden ja muun talouseliitin, lihottamisen takia olematon maan omistusoikeus(haisee korruptiolle)”

    Erona tässä on kuitenkin se että toisin kuin mainitsemiesi sijoituskohteiden, maan arvoon on omistajalla huomattavan vähän vaikutusvaltaa. Puhun siis pelkästä maa-alasta, en siitä mitä sen päällä tapahtuu.

  25. Tarkennus. Rakennuksia, puustoa tms. ei tule huomioida verotusarvossa.

  26. En oikein ymmärrä miksi kiinteistövero yhtenä kustannuseränä ei siirtyisi vuokriin. Avaisitko vähän tuota talousteoriaa johon viittaat.

    1. Paavo Häikiö
      En voi kommentissa käydä läpi koko mikrotalousteoriaa, mutta yritän hahmottaa.
      Ajatelleen, että vuokrataan pelkkää maata ja unohdetaan sen päällä oleva rakennus. Tontin vuokraaja yrittää ottaa tontista niin suuren vuokran kuin saa ja näin yrittävät muutkin. Tasapainohinta määräytyy markkinoilla. Sillä, kuinka paljon tuosta tasapainovuokrasta menee markkinoilla ja kuinka paljon maanomistajalle, ei ole mitään merkitystä itse tasapainovuokraan, koska kiinteistöverolla ei ole vaikutusta tarjolla olevien tonttien määrään. Tai jos sillä on merkitystä, se laskee tasapainovuokraa, kun vero pakottaa käyttämättömän maan markkinoille.
      Rakennukseen kohdistuva kiinteistövero sen sijaan siirtyy vuokriin, koska muuten se alentaisi rakentamisen kannattavuutta ja siten vähentäisi tarjontaa.
      Tämä järfkeily löytyy myös Hetemäen verotyöryhmän raportista. Mikrotaloustieteessä tämä on ihan peruskauraa.

  27. Kukahan maksaa Fukushiman ydinvoimala-alueen kiinteistöveron seuraavat satatuhatta vuotta.
    Melkoista arvonalennusta kaupunkitilalle siellä on aiheuttettu tooodella pitkäksi aikaa.
    Minusta tässä on realisoitunut riski, joka pitäisi ydinvoimayhtiön maksaa. Olikohan se jyvitetty sähkön hintoihin. Ydinvoimabisnes ei ole itsenäisesti kannattavaa bisnestä, vaan vaatii yhteiskunnan subventiota monella tasolla, kuten taas nähtiin. Missähän seuraavan kerran rysähtää.

  28. juge:

    Kerroppa milloin kiinteistöverot ovat olleet mukana verotulojen tasauksessa.

    Kiinnostaisi tietää.

    No KG:

    Tasauksen laskentaperusteina ovat tiedot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta kunnan yhteisövero-osuudesta sekä laskennallisesta kiinteistöverosta. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia ja keskimääräisiä kiinteistöveroprosentteja jäljempänä olevan taulukon mukaan…

    Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti

    * laskennallinen verotulo 3 279,41 euroa/asukas
    * tasausraja (91,86 %) 3 012,47 euroa/asukas.

    Valtionosuudessa huomioon otettavan tasauslisän määrä on tasausrajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotus täysimääräisenä. Valtionosuudessa huomioon otettavan tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista verotuloista…

    Tasausnetto (tasausvähennysten ja tasauslisien erotus) etumerkistä riippuen lisätään kunnan valtionosuuteen tai vähennetään siitä kaikille kunnille yhtä suurena asukasta kohti…

    http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/rahoitus-verotus/valtionosuudet/valtionosuudet-2011/valtionosuuksien-tasaus/Sivut/default.aspx

    Eli sikäli kun kunnan verotulot, mukaan lukien kiinteistövero, ylittää tasausrajan niin siitä efektiivisesti maksetaan valtiolle 37% veroa. Kiinteistöveron tuotto, pl. erityistapaukset kuten vesivoimalaitokset, on suuri alueilla joilla on kiinteistöt on kalliita eli kaupungeissa. Ja jos kiinteistöt on kalliita niin tulotkin on keskimääräistä suurempia, eli verot suurempia, eli ko. kaupungissa mennään yli tuon tasausrajan.

    Tuo järjestelmä on minusta kokolailla mielipuolinen mm. sitä kautta että se ei mitenkään ota huomioon eroja kustannustasossa. Lienee esimerkiksi selvää että kun Helsingissä on korkeammat kiinteistöjen hinnat ja korkeammat palkat kuin vaikkapa Pieksamäellä, niin tämä näkyy myös Helsingin kaupungin menoissa kun kaksi isointa menoerää kunnalla on palkat ja kiinteistöt.

    Tämä ei olisi sinänsä Helsingissä mikään ongelma jos verorahoitus olisi paikallista, ne korkeammat palkat tarkoittavat tietenkin myös korkeampia verotuloja, mutta kun meillä halutaan sitkeästi leikkiä että Suomi on yksi talousalue Hangosta Utsjoelle. Ja kirsikkana kakun päälle tästä luultavasti seuraa köyhemmille alueille suurempaa työttömyyttä kun valtakunnallisin tulosiirroin, työsopimuksin, jne. pidetään yllä tuottavuutta korkeampaa palkkatasoa. Tämä on sama kuin jos Virossa pitäisi maksaa samaa palkkaa kuin Suomessa.

  29. Janne K kirjoitti maan verottamisesta.

    Oletin että OS kohdisti veron nimenomaan kaavoituksen tai muiden ihmisen toimien vuoksi nouseeseen tontin/rakennuksien/asunnon hintaan. Ei ehdotuksen tarvitse tarkoittaa yleistä maan tai omaisuuden/pääoman verottamista.

    Sanoin aiemmin, että tilannetta voi verrata siihen, että verot maksetaan asunnon halventuneen hinnan vuoksi säästöön jääneiden rahojen koroilla, tai että maksu vastaa ottamatta jääneen lainaosuuden korkoja.

    Systeemin voisi toteuttaa myös niin, että jatkuvan verojen maksun sijaan valtio tarjoaisi asuntojen omistajille myös mahdollisuuden maksaa verot kertakorvauksena. Tällöin asunnon hinta nousisi nykyiselle tasolle, ja omistaja olisi lähes samassa tilanteessa kuin nykyään.

    Ero nykyiseen tilanteeseen tulisi siinä, että asunnon hinnan noustessa valtio ilmoittaisi tästä omistajalle, joka voisi taas maksaa asunnon kohonneen hinnan / kaavoitushyödyn / ansiottoman arvonnousun joko yhtenä pottina tai sitten tyytyisi maksamaan jatkuvia pieniä veroja kohonneen hyödyn / asunnon hinnan vuoksi.

    Asunnon / alueen hinnan laskiessa valtio tilittäisi osan rahoista takaisin.

    Maan tai asunnon tai pääoman verottaminen ei siis kuulu tuohon perusmalliin. Systeemi pysyy neutraalina tässä suhteessa, jos jatkuvasti vertaillaan suurimpien taajamien ja väljien nollaveroalueiden asuntojen hintoja (vastaavilla tonteilla). Jos näiden asuntojen hintoihin tulee eroa, veron tasoa korjataan niin, että tuo kaupunkiasuntokin maksaa jälleen vain teknisen arvonsa verran.

    Jos kaikille, eli myös ”joutomaalle” rakennetuille taloille tulee vero, silloin kyse on pääoman verottamisesta. Koska rakentaja ei voi myydä asuntoja niiden rakennuskustannuksia alemmalla hinnalla, tästä seuraisi se, että asumisen kustannukset nousisivat veron myötä lähtötilannetta korkeammiksi.

  30. Jos metsämaata verotettaisiin myös maapohjan pinta-alan mukaan, olisi metsänomistajien useimmiten myytävä metsää saadakseen verot maksettua. Tämä takaisi tasaisemman puunsaannin teollisuudelle ja ehkäisisi myynnin panttauskeinottelua puun hinnan kohottamiseksi.

    Sen sijaan pienessä mökissä Espoossa asuva pienituloinen kirjastonhoitaja ei hyödy tonttimaan hinnannoususta mitään, koska jossain ihmisen on asuttava. Maapohjan kiinteistöveron nosto pakottaisi hänet luopumaan ”unelmastaan” ja
    siirtymään kerrostaloasujaksi jonnekin halvan hintatason lähiöön, sillä esim. Helsingin keskusta-asuntoon eivät hänen tulonsa eivätkä pinestä mökistä saamansa myyntitulot riitä.

    1. Sen sijaan punaisesta tuvasta haaveileva kirjastonhoitaja voisi toteuttaa unelmansa paremmin, koska sen punaisen tuvan voisi sen jälkeen ostaa halvemmalla.

  31. Hallinnollisilla päätoksillä(tukia, kieltoja ,lakeja….) on ollut paljon vaikutuksia yritysten/kaivosten/pörssiosakkeiden arvoon, käyttäkää vähän mielikuvitusta ja kaivelkaa muistinne syövereitä.

  32. Minun logiikkani sanoo, että rakentamattoman pelto- ja metsämaan hinta laskisi, kun sille tulisi vero eikä se olisi enää tuki- ja korkoautomaatti.

    USA:n malli mietityttää kyllä, että miten se ohjaa yhdyskuntarakennetta. Jotkut kaupungit ovat niin kaupunkimaisia kuin vain voi olla, mutta sitten on varsinkin etelässä paikkoja, joissa on keskusta miltei pelkkää toimistoa, ihmiset asuvat laajoilla puhtaasti omakotialueilla ja mall-tavaratalo ovat nekin jossain huitsin Nevadassa. Ihmiset pendelöivät autoillaan näiden väliä.

    Mistähän tämä johtuu?

    ps. logiikkani sanoo, myös että olin eilen onnen Pekka ja rahani säästyivät, kun jätin lottoamatta jättipottia – siellä kun ollut yhtään täysosumaa…

  33. Punaisessa tuvassa,

    Suomi muutti metsän verotuksen pinta-alapohjaisesta myyntitulopohjaiseksi. Kun nyt ollaan vihreässä blogissa, pitää todeta myöskin asian se toinen puoli, että nykyinen malli mahdollistaa helpommin vapaaehtoisen hakkaamatta jättämisen, ja sitä kautta siis vapaaehtoisen luonnonsuojelun.

    Sitten tuohon toiseen osioon, eli punaisen tuvan verojen nousun ongelmaan. OS:n mallissa vero sidottaisiin kaavaan. Jos mökin kohdalle kaavoitettaisiin kerrostaloja, kirjastonhoitajalla ei varmasti olisi enää varaa asua mökissään. Rakennusten verotukseen pohjautuvassa mallissa tilanne olisi sen sijaan helpompi. Kirjastonhoitaja maksaisi veroa vain mökin muutamilta neliöiltä. Ero on siis siinä halutaanko kaavan pakottavan omistajat muutoksiin, vai onko muutos (ilman erillisiä päätöksiä ”pakollisuudesta”) vapaaehtoinen.

    Jos tilannetta halutaan vielä helpottaa, voisi antaa jotain helpotuksia vahnhoille ja perinteisille rakennuksille. Vahvimmillaan tämä voisi tarkoittaa sitä, että omistussuhteiden ja asukkaiden pysyessä entisinä, verot pysyisivät ennallaan. Näin kirjastonhoitajan verot eivät kasvaisi, mutta mökin myyntihintakaan ei nousisi kaupungin kasvun myötä. Tätä lääkettä pitäisi kuitenkin käyttää varoen, sillä se voi lukita vanhat asukaat pitkäksi aikaa tuohon nyt muita edullisempaan asuntoon ja aiheuttaa kateutta naapureissa, jotka ehkä rakentavat tai ovat ostaneet nyt kalliimmiksi käyviä uusia punaisia tupia.

    1. Juho
      Mökin kohdalle ei kaavoiteta kerrostaloja, ellei todella ole tarkoitus, että mökki puretaan. Espoon perukoilla tällaista ei tapahdu.

  34. Miksi kiinteistövero on erinomainen vero taloustieteilijöiden mielestä? Hyvällä verojärjestelmällä pitäisi olla kaksi ominaisuutta: 1) Se ottaa huomioon veronmaksukyvyn eli jakaa resursseja uudelleen, 2) Se ei muuta markkinatalouden allokaatiota eli vääristää työnteko- kulutus- ja investointipäätöksiä mahdollisimman vähän. Näitä on vaikea yhdistää. Progressiivinen tulovero on hyvä kriteerin 1) suhteen mutta surkea toisen kriteerin suhteen: tuloveroa voi paeta välttämällä tuloja ja työntekoa. Henkivero (könttäsummavero) on päinvastainen: se ei vääristä allokaatiota mutta ei ota huomioon veronmaksukykyä. Kiinteistövero on paras mahdollinen kompromissi. Sitä ei pääse pakoon, koska kaikkien pitää asua eli asumisen kysyntä on jäykkää ja maapohja ei katoa mihinkään. Toisaalta kiinteistöveron veropohja (maa- ja asumisvarallisuus) korreloi selvästi veronmaksukyvyn kanssa eli rikkaat maksavat enemmän. Osmo ansaitsee kunniamaininnan siitä että jaksaa puhua tehokkaan markkinatalouden puolesta.

  35. Jos jonkun alueen kaikille tonteille on annettu 200 neliötä rakennusoikeutta, mutta jonkun tontin nykyinen rakennus on 100 neliön suuruinen, meneekö vero 200 neliön mukaan?

  36. No jos ajatellaan yksittäistä toimijaa, vaikkapa Nuorisosäätiötä tai VVOta, niin uskoisin heidän siirtävän vuokriin kaikki syntyvät kustannukset, myös kiinteistöveron, täysimääräisenä ja tuottovaatimuksella ryyditettynä. Näin luulisin käyvän sanoi teoriat mitä vain. Loppukäyttäjä sen lystin maksaa.

  37. Iso osa vuokrataloista Suomessa on varmaankin kunnan vuokratonteilla, totta, mutta tuskinpa kattavasti. Vuokriin kaikki kustannukset lajista riippumatta siirtyvät.

    Entäpäs sitten yritystontit. Jos on sattunut vuokraamaan teollisuustonttinsa kunnalta onkin yhtäkkiä paremmassa asemassa kuin naapuri joka meni ja osti tonttinsa.

  38. Häikiö on varmasti oikeassa siinä, että kaikki syntyvät kustannukset menevät tuottolaskelmaan ja tuottovaatimus (x%) lasketaan koko roskan päälle. NÄin siis kustannusten nousu siirtyy hintoihin vieläpä katteellisena.

    Siis siirtyy, jos markkinat vetävät. Mekanismin toiminta riippuu siitä, että onko tilanne markkinoilla kysyntä- vai tarjontarajoitteista. Kumpikohan on tilanne vuokra-asuntomarkkinoilla pääkaupunkiseudulla?

  39. ja kyllähän tuossa omistusasujatkin joutuisi kummalliseen tilanteeseen. Jos taloyhtiö omistaisi tonttinsa kiinteistövero nousisi ja jos taloyhhtiöllä olisi vuokratontti kaupungilta maksettaisiin edelleen kiinteistöveroa vain rakennuksesta.

  40. En ole aivan vakuutunut maapohjaveron kaikenpuolisesta erinomaisuudesta. Amerikkalaisilal kaupungeilla – ainakin jossian vaiheessa – oli ongelmana keskustojen rappeutuminen, ja maavero saattoi olla siihen yksi syy.

    Toinen asia sitten on, että se on vaieka määritellä objektiivisesti.

    On hyviä ja huonoja asuinalueita, ja ihmsiet tkevät asuinalueen. tästä voi helposti löytää esimerkkejä. Eikä kyse ole suurista tuloista vaan taidosta pitää menonsa pieninä.

  41. Juhana Vartiainen:

    Progressiivinen tulovero on hyvä kriteerin 1) suhteen mutta surkea toisen kriteerin suhteen: tuloveroa voi paeta välttämällä tuloja ja työntekoa.

    Hetkinen. Mistä näitä asenteita tulee. Minä kun olen ajatellut, että tuloverojen välttämisessä suurimmat ongelmat johtuvat siitä, että joillakin on mahdollisuus ottaa tulonsa vähemmän verotettuina pääomatuloina, tehdä työnsä harmaana veroja maksamatta tai hyödyntää veroparatiisien tarjoamia mahdollisuuksia tulojensa peittämiseksi. Sen sijaan sitä, että jotkut haluaisivat tieten tahtoen välttää tulojen saamista, jotta eivät joutuisi maksamaan veroja, pidän omituisena ajatuksena. Oman kokemukseni mukaan ihmiset yleensä haluavat tehdä töitä ja saada palkkaa, jos työ koetaan mielekkääksi.

    Henkivero (könttäsummavero) .. ei vääristä allokaatiota mutta ei ota huomioon veronmaksukykyä. Kiinteistövero on paras mahdollinen kompromissi. Sitä ei pääse pakoon, koska kaikkien pitää asua eli asumisen kysyntä on jäykkää ja maapohja ei katoa mihinkään. Toisaalta kiinteistöveron veropohja (maa- ja asumisvarallisuus) korreloi selvästi veronmaksukyvyn kanssa eli rikkaat maksavat enemmän. Osmo ansaitsee kunniamaininnan siitä että jaksaa puhua tehokkaan markkinatalouden puolesta.

    Tarkoitatko Juhana tehokkaalla markkinataloudella tätä nykyistä, joka allokoi rahat rikkaille ja pankeille, jotka lainaavat niitä markkinaehtoisesti milloin mihinkin tehokkaaseen toimintaan, mm. kiinteistöjen rakentamiseen ja omistamiseen, ja jonka vasta-allokoinnista nyt käydään mm. EU:ssa kiistaa: ketkä joutuvat ja kuinka monella miljardilla tukemaan pankkeja ja velkaisia kansantalouksia. Ketkä joutuvat työttömiksi ja ketkä menettämään kotinsa, jotta sama tehokkuus pääsisi taas uudelleen vauhtiin.

    Ei se ole tehokasta eikä se ole markkinataloutta. Se on kapitalismia ja sosialismia.

    Kiinteistövero on osa tätä kapitalistissosialistista järjestelmää. Se on tasavero niin kuin arvonlisäverokin ja ottaa suuremman osan köyhän kukkarosta kuin rikkaan. Ja se korreloi veronmaksukyvyn kanssa samalla vapaaehtoisella tavalla kuin muukin kulutus.

  42. Ymmärrän, että rakennusten kiinteistövero on haitallisempi kuin maan, mutta onko sekään niin kovin haitallinen?

    Onko rakentamisen kannattavuus muka Helsingissä jokin todellinen pullonkaula? Vai tontit? Vai rakennusalan kapasiteetti? Minusta tässä voi olla mahdollisuus leikata niitä voittoja, mitä kuuma markkinatilanne tuo rakennusalalle ja sijoitusasuntojen omistajille, ilman että asunnon tarvitsijat joutuisivat kärsimään.

  43. Mökin kohdalle ei kaavoiteta kerrostaloja, ellei todella ole tarkoitus, että mökki puretaan.

    Entäs semmoiset tapaukset, joissa kunta kaavoittaa sitovan tonttijaon mukaisen omakotitontin: AO, 250as+60t. Asukas on säästäväinen ja rakentaa vaatimattoman sadan neliön omakotitalon. Myöhemmin on sitten varaa laajentaa, kun perhe kasvaa. Nyt jää varaa elämiseenkin, kun asuntolaina on hallittavissa.

    Mitä yhteiskunnallista tarkoitusta palvelisi se, että säästäväisesti rakentanutta rangaistaisiin suuremman rakentamisoikeuden käyttämättä jättämisestä? Jos kyseessä olevalle tontille asuisi joka tapauksessa vain yksi perhe, pitäisi veron perustua käytettyyn rakennusoikeuteen, ei kaavassa varattuun. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että maaseudulla tonteille määritellään usein korkea rakennusoikeus, jota ei ole ajateltukaan käytettäväksi kokonaan.

  44. Osmo:

    Juha. Ne ovat vuokratonteilla. Ei niitä koske maapohjan kiinteistövero mitenkään. Miten tämän ymmärtäminen on niin vaikeata?

    Maksaisiko kunta itselleen maapohjan kiinteistöveroa? Jos maksaisi, niin joustaisiko kunta tällöin kiinteistömaan tuottotavoitteista vai valutettaisiinko vero tuottovaatimuksilla ryyditettynä tonttivuokriin?

    On aika vaikea nähdä miten vapautus kiinteistöverosta toimisi kuntien kohdalta – periaattessahan kunnat voisivat pikkuhiljaa merkittävän etunsa avulla hankkia kaiken arvokkaan kiinteistömaan omistukseensa (esim. tarjoamalla keskustatontista 0€ ja lupaamalla 50 vuoden vuokrasopimuksen, jossa vuokra olisi vaikka 10% alle maapohjan kiinteistöveron).

  45. Olen aika lailla ällikällä lyöty, kun täällä on hyökätty tätä minusta varsin fiksua ideaa vastaan sillä perusteella, että se on kommunistinen. Minulle kommunismi tarkoittaa tuotantovälineiden yhteisomistusta. Suppeasti tämä tarkoittaa tehtaiden ja koneiden yhteisomistusta ja tätä meillä osin jo harjoitetaan verottamalla pääomatuloja. Laajennettuna tuotantovälineeksi voi laskea jopa itse työnkin, jota sitäkin verotetaan, usein jopa kovemmalla veroprosentilla kuin pääomaa. Näillä kummallakin verotuksella on se kommunismin vika, että mitä kovempaa niitä verotetaan, sitä vähemmän ihmiset viitsivät sen puoleen investoida tuotantovälineisiin kuin tehdä työtäkään ja tähän sosialismi NL:ssa kaatuikin.

    Mutta sitten maan verotus tuntuu nostattavan ihmeellisen kuumia tunteita. Se ei ole kenenkään tekemää, eikä sitä voida tuottaa lisää. On siis selvää, että miten tahansa sitä verotetaankin, sen tarjonta ei tule vähenemään, eikä toisaalta sen tarjontaa voi millään lisätäkään. Sen verottamisesta ei ole siis sellaista yhteiskunnan tuotantorakenteen romuttavaa haittaa kuin noiden kahden yllä mainitun verottamisesta.

    Janne K kirjoitti tuolla ylempänä jo oivallisesti maan omistuksen oikeudenmukaisuudesta verrattuna ihmistyöllä tuotettujen asioiden omistukseen. Minun on myös vaikea ymmärtää, miten jotkut tämän ketjun kirjoittajat pitävät nykyistä ansio- ja pääomatuloverotusta ihan hyväksyttävänä, mutta sitten kenenkään ansiotta omistaman maan arvonnousun verottaminen on hirvittävää vääryytenä.

    En voi tälle keksiä oikein mitään muuta selitystä kuin sen, että ihmisillä on oma lehmä ojassa eivätkä siksi pysty katselemaan asiaa ulkopuolelta. Oleellinen avainsana tässä OS:n ehdotuksessa on kuitenkin tuo ”vaiheittain”. Maaomistuksien arvoa ei siis nollattaisi jollain tietyllä kellonlyömällä, vaan veron korotus tehtäisiin hitaasti, jolloin kukaan ei yhtäkkisesti menettäisi suuria omaisuuksia.

  46. Kiinteistövero on toimitilatontteja ja rakentamattomia tontteja lukuunottamatta asuntojen ja asumisen verottamista. Siis vihreät haluavat nostaa asumisen kustannuksia. Helsingissä, missä asumisen kustannukset ovat muutenkin maan korkeimmat, kiinteistöveroa nostettiin vihreiden aloitteesta tälle vuodelle. Se tuntuu omistustonteilla asuvien kustannuksissa. Toinen puoli helsinkiläisistä asuu vuokratonteilla. Eipä koskenut heitä, mm. Hitas-asukkaita.

  47. Jyrki Lohi:
    Kuten Soininvaara jo mainitsikin, asumisen kustannukset eivät nouse maan verotuksen takia. Tätä tukee mikrotalousteoria, jonka mukaan kun maan tarjonta pysyy vakiona, ei sen verotuksen pitäisi vaikuttaa asumisen kustannuksiin. Soininvaara myös antoi tätä tukevan esimerkin, eli sen että Manhattanilla, jossa on korkeat kiinteistöverot, asuntojen hinnat ovat vastaavasti halvemmat.

    Tässä vielä selventävä kuva: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Perfectly_inelastic_supply.svg

  48. Samuli Saarelma:

    Minun on myös vaikea ymmärtää, miten jotkut tämän ketjun kirjoittajat pitävät nykyistä ansio- ja pääomatuloverotusta ihan hyväksyttävänä, mutta sitten kenenkään ansiotta omistaman maan arvonnousun verottaminen on hirvittävää vääryytenä.

    Se olisikin käsittämätöntä, mutta nähdäkseni kukaan ei ole vastustanut maan arvonnousun verottamista. Kiinteistövero on arvon verottamista, ei arvonnousun verottamista. Markkinataloudessa hyödykkeellä, mm. kiinteistöllä, on yleisesti mitattava arvo vain kaupanteon yhteydessä. Se on se arvo, jonka ostaja siitä vapailla markkinoilla maksaa.

    Jos maan arvonnousua halutaan erityisesti verottaa, mikä minunkin mielestäni olisi aiheellista, tehokkaimmin se tapahtuisi verottamalla maan myyntihinnan ja ostohinnan eroa vaikkapa 70%:lla. Ilman ulkopuolista arvojen määrittelyä ei näinkään kokonaan päästä. On käytettävä yleistä inflaatiokorjausta ja rakennusten arvot on arvioitava rakennuskustannusten yms. perusteella ja erotettava maan hinnasta. Maan arvonnoususta suurin osa palautuisi yhteiskunnalle, maan omistaminen olisi kannattavaa kaikille eikä ketään ajettaisi verojen takia mistään.

    Tämä ei tietenkään muuta sitä, että yhteisöllä on yhteisiä tarpeita, jotka käyvät yli yksityisten tarpeiden ja markkinoiden. Kaavoitus kuuluu näihin.

  49. On täyttä teoriaa väittää, ettei Helsingissä kiinteistöverotuksen nousu vaikuta asumiskustannuksiin. Asiaa kannattaisi kysellä vaikka muutamilta asunto-osakeyhtiöiden hallituksen jäseniltä. Kohonnut vero on rahastettu yhtiövastikkeen korotuksina. Onko tämä talousteoria sellainen, että kun veroa aina vaan asteittain nostetaan, kuten Ode ehdottaa, asunnot halpenevat. Voihan olla että halpenevat, mutta halpeneminen rahastetaan asumisen kuluina, jotka kohoavat juuri korotettujen kiinteistöverojen johdosta. Vai jatkaako tämä talousteoria kulkuaan niin, että kun tonttia oikein kunnolla verotetaan, tontit halpenevat ja niistä määräytyvä verokin alenee?

    Asian pohdinta tuo erilaisia lopputuloksia riippuen siitä, ovatko kyseessä rakentamattomat tontit vai esim. kymmenet tuhannet jo rakennetut tontit Helsingissä.

    Mielelläni kuulisin rautalangasta väännettynä, mitä vaikutuksia edellä kuvatun talousteorian kannattajien mielestä kiinteistöveron nostolla on esim. olemassa olevan asunto-osakeyhtiön omistusasujiin tai sellaisessa talossa asuviin vuokra-asujiin.

  50. Voihan olla että halpenevat, mutta halpeneminen rahastetaan asumisen kuluina, jotka kohoavat juuri korotettujen kiinteistöverojen johdosta.

    Juuri näin.

    Vai jatkaako tämä talousteoria kulkuaan niin, että kun tonttia oikein kunnolla verotetaan, tontit halpenevat ja niistä määräytyvä verokin alenee?

    Ei, vaan se jatkaa kulkuaan niin, että kun valtion/kunnan verotulot ovat kasvaneet, muita veroja voidaan vastaavasti pienentää.

    Mielelläni kuulisin rautalangasta väännettynä, mitä vaikutuksia edellä kuvatun talousteorian kannattajien mielestä kiinteistöveron nostolla on esim. olemassa olevan asunto-osakeyhtiön omistusasujiin tai sellaisessa talossa asuviin vuokra-asujiin.

    En tiedä kuinka paksua ratakiskoa tähän tarvitaan, koska se oli kyllä aika selvällä suomen kielellä kerrottu jo alkuperäisessä avauksessa ainakin omistusasujien kohdalta.

    Näiden asumisen kustannukset nousevat. (Vuokriin tuo ei vaikuta. vero kyllä nostaa vastikkeita, mutta pienentää maan arvon laskemisen myötä asuntoon sitoutuneen pääoman markkina-arvoa)

    Juuri tämän vuoksi pitää pohtia miten tuo siirtymä tehtäisiin kohtuullisesti. Yksi vaihtoehto olisi antaa näille jo omistaville henkilöille veronkorotusta vastaava verohelpotus siihen päivään asti kun myy asunnon. Tällöin tuolla ei olisi mitään vaikutusta niin kauan kuin henkilö asuu samassa asunnossa.

  51. On näköjään teoriamaailma ja reaalimaailma. Epäilen vahvasti, että sijoitusasunnon omistaja havaittuaan maksamansa yhtiövastikkeen nousseen kiinteistöveron korotuksen johdosta nostaa vuokralaisensa vuokraa.

    1. Jos sijoitusasunnon omistaja voi nostaa vuokralaisen vuokraa ilman että asunto uhkaa jäädä tyhjilleen, hän varmaankin tekee niin, vaikka kiinteistövero ei nousisi.

  52. Matti H, sen kiinteistöveron, josta tässä puhutaan, on tarkoitus kohdistua vain siihen maahan, ei sen päällä oleviin rakennuksiin. Luonnollisesti, jos jotain rakennetaan, se ei ole ansiotonta arvonnousua, vaan se rakentaja on sen arvonnousun eteen tehnyt työtä.

    tehokkaimmin se tapahtuisi verottamalla maan myyntihinnan ja ostohinnan eroa 70%:lla.

    Eli verotus pamautettaisiin aina joka kerralla kaupankäyntitilanteessa. Tässä pitäisi ihan samalla tavoin kuin kiinteistöverossakin pystyä erottamaan maan ja sen päällä olevan kiinteistön arvo. Ja miksi 70%:lla, miksei saman tien 100%:lla? Siis jos pystytään erottamaan se maa sen päällä olevasta kiinteistöstä.

    Minusta tuollaisella verolla ei loppujen lopuksi ole juuri eroa kiinteistöveroon. Se mätkähtää kerralla, kiinteistövero vähitellen. Molempien vaikutus on se, että maan hinta pysyy alhaisena, koska arvonnousu otetaan kaupungille.

    Jyrki Lohi, se sijoittaja saa asunnon halvemmalla, koska myyntihinnat laskevat kiinteistöveron myötä. Hänen pääoman tuottonsa pysyy siis suunnilleen samana ilman vuokrankorotustakin. Ja kuten Osmo kirjoitti, vuokranantajan vuokrien korkeutta ei määrää verot (eivätkä muutkaan menot), vaan se, millä vuokralla asunto menee vuokramarkkinoilla kaupaksi.

  53. Jos ”maanomistaja” saisi itse päättää maistaan ja vaikka ostaa kaavoitusta, Suomessa ei olisi pulaa mistään rakennuksista(markkinatalous).

  54. Olen nyt viettänyt monta unetonta yötä tämän asian kanssa. Valitettavasti minulle ei vieläkään ole selvää, miksi kiinteistöveron nosto maan osalta laskee hintoja. Muistelen kyllä joskus suorittaneeni kansantaloustieteen apron, mutta kyllä tämä mikrotaloustieteen perushuttu menee edelleen yli meikäläisen ymmärryksen. Uskon kyllä asian olevan kuvatulla tavalla, kun niin moni viisaan maineessa oleva sen vahvistaa, mutta voisiko joku vielä tehdä rautalankamallin. Ihan noin käytännön asiana se, nostettaisiinko kiinteistöveroprosenttia vai maapohjan verotusarvoa. Kasvaako verotuotto, jos veron korotus johtaa maan halpenemiseen, kuten olen ymmärtänyt.

    Maata ei tehdä lisää (toki sitä voidaan kaavoittaa rakennuskäyttöön rajallisessa määrin lisää), miten tällaisen hyödykkeen hinta laskee, vaikka sitä verotettaisiin kuinka ankarasti (jos veroprosentti on kuitenkin alle 100).

  55. Markus, lyhyt rautalankamalli: Jos omistat maata, johon kohdistuu kiinteistöverorasite, niin siitä ei kukaan ole valmis maksamaan samaa summaa kuin maasta, johon ei kohdistu kiinteistöverorasitetta, koska luonnollisestikaan maa, jonka omistamisesta joutuu maksamaan ei ole yhtä arvokasta omistajalleen kuin maa, jonka omistamisesta ei tarvitse maksaa. Tämän seurauksena hinnat laskevat.

    Verotuotto kasvaa. Hyvin toteutettuna tämä kumoaa sen säästön, minkä halvempi ostohinta maanostajalle tuottaa. Ihmisten asumiskustannukset pysyvät samoina, kunta saa enemmän verotuloja kiinteistöverosta (ja voi siten laskea tuloverotusta) ja pankit jäävät nuolemaan näppejään, koska ihmisten ei tarvitse enää ottaa niin suuria asuntolainoja.

    Voittajina ovat siis tavalliset nuoret työtä tekevät ihmiset. Vanhat ihmiset, joilla asuntolainat on jo maksettu häviävät jonkun verran, mutta jos muutos tehdään vähitellen, tämä ei ole kovin dramaattista. Vanhojen ihmisten perilliset häviävät, koska perintöjen arvot laskevat. Ja pankit tosiaan häviävät, koska asuntolainamarkkinat kutistuvat.

  56. Kasvaako verotuotto, jos veron korotus johtaa maan halpenemiseen, kuten olen ymmärtänyt.

    Maata ei tehdä lisää (toki sitä voidaan kaavoittaa rakennuskäyttöön rajallisessa määrin lisää), miten tällaisen hyödykkeen hinta laskee, vaikka sitä verotettaisiin kuinka ankarasti (jos veroprosentti on kuitenkin alle 100).

    Lisätään vähän tuohon Samulin kommenttiin.

    Jos kiinteistövero ajatellaan prosentteina maan markkina-arvosta, ja veronkiristys tai huojennus muutoksena tuohon prosenttiin, on mahdollista, että jossain vaiheessa veronkorotus alkaa vähentää veron tuottoa, en nyt jaksa ajatella tuota loppuun asti.

    Jos sen sijaan vero ajatellaan ja määritellään euroina tonttia kohden, niin verokertymä kasvaa veron noustessa ainakin siihen asti kunnes tontin markkina-arvo painuu nollaan. Sen jälkeen jossain vaiheessa sosiaalipsykologinen analyysi tullee talousteoreettista olellisemmaksi verokertymän muutoksia arvioitaessa.

    1. Äärimmäinen muoto kiinteistöveroa on sellainen, että valtio tavallaan omistaa maan ja vuokraa markkinavuokraa vastaan sen sen muodollisille omistajille.

  57. Kiitoksia, ehkä tässä päästiin takaisin rattaille tai ainakin saatiin ote niiden takalaudasta. Mutta ihan käymieni ruokapöytäkeskustelujen perusteella voin vain todeta, että porukan saaminen sen opin taakse, että kiinteistöveron korottaminen laskee edes pitkässä juoksussa asumisen kustannuksia, on äärimmäisen hankalaa ellei mahdotonta. Voisi sanoa, että täytyy olla muuten todella uskottava ehdokas, jos tällä vaalilupauksella eduskunnan ovet aukeavat ja siviilirohkeutta ehdokkaalla, kun tällaisen vaalilupauksen antaa. 🙂

  58. Olen samaa mieltä, että tuon toteuttaminen on poliittisesti vaikeaa. Sama juttu asuntolainan korkovähennysten kanssa. Nekin menevät suoraan asuntojen hintoihin ja tarkoittavat vain verorahan kaatamista pankeille, mutta niiden poistaminen on vaikeaa, koska niin moni niistä hyötyy ja lisäksi niin moni häviäisi niiden vuoksi seuraavasta asuntojen hintojen laskusta.

    Nämä ovat asioita, joissa demokratia on heikoimmillaan ja vaikkapa valistunut itsevaltius tuottaisi paremman tuloksen. Juuri kellään ei ole rationaalisia argumentteja noita vastaan, mutta iso joukko ihmisiä vastustaa niitä, koska minä häviän siinä.

  59. Sosialismi on tuotantovälineiden yhteisomistusta pakolla. Kommunismi on sosialismia, joka toteutetaan väkivaltaisella vallankumouksella – tai joskus kommunismi tarkoittaa ylipäänsä kaiken yhteisomistusta.

    Osmo, miksi vain maapohjaa verotetaan, eikö rakennusoikeutta pitäisi verottaa vähintään yhtä ankarasti kuin maapohjaa ja rakennuksia ei ollenkaan?

    Olen kirjoitellut täällä nimimerkillä ”Kalle”, mutta en ole sama kuin yllä oleva Kalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.