Lausuntoluonnoksessa ollaan pääosin samaa mieltä, mutta halutaan muuttaa maakuntakaavaa siltä osin kuin se on Helsingin yleiskaavan vastainen. Maakuntakaava ei vaikuta aiemmin valmistuneeseen yleiskaavaan eikä sen pohjalta tehtyihin asemakaavoihin sitä eikä tätä, koska yleiskaava menee maakuntakaavan edelle. Maakuntakaava vaikuttaa vain seuraavaan yleiskaavaan. Helsingin seudulla tämä monikerroksinen kaavoitus on vähän hankala juttu, koska maakuntaliiton resurssit maakuntakaavan tekemiseen ovat varsin vähäiset verrattuna kuntien resursseihin.
Keskuspuiston luonnon ja maisemanhoidon yleissuunnitelma 2018–2032
Massiivinen tietopaketti, johon on todella vaikea ottaa kantaa. Täytynee kuunnella esittely ja panna pöydälle.
Köydenpuojankatu 7 asemakaava
Tontilla olevan autotallin viemä ala otetaan hyötykäyttöön rakentamalla sen paikalle asuntoja. Kaavan ehtona on läheisen autohallin rahoittaminen varaamalla sieltä autopaikkoja, tarvittiin niitä tai ei.
Liikenneonnettomuuksia torjutaan lisäämällä kameravalvontaa. On vähän hassua, että tässä julkisessa esityslistan kohdassa kerrotaan, mihin kameroita ei laiteta.
Alueen varaaminen SRV:lle UrBaana-hankkeelle
Vanhan ratakuilun päälle ja molemmille puolille rakennetaan lisää tarkoituksena tehdä alueesta hieno urbaani keskittymä. Lopputilanteessa Baana-yhteys varmaankin toimii, mutta rakentamisvaiheessa tuskin.
Edellisessä kokouksessa ei paljon ehditty käsittelemään, koska aika oli rajattu puoleentoista tuntiin Kasko (kasvatus ja koulutus) ‑toimialan kanssa pidetyn yhteisseminaarin takia. Isoista asioista läpi meni Meilahden huvila-alueen kaava. Sitä siivitettiin kehotuksilla pohtia Humallahden rantaa kiertävään baana-yhteyteen muutakin toimintaa. Onhan tuo ranta vähän vajaakäytössä.
Karhunkaatajan kaava
(Pöydältä)
Tässä oli lautakunnassa suuria haluja palauttaa asia sen kritiikin johdota, jota viereisiltä omakotialueilta oli tullut liikennekysymysten vuoksi.
Asukkaat eivät halua luopua Viikintien ja Viilarin tien risteyksen kiertoliittymästä, vaikka sen säilyttäminen hidastaisi olennaisesti jokeriratikoiden kulkua. Tähän ei varmaankaan voida suostua. He haluavat myös välttää läpiajoa asuinalueensa läpi, mutta eivät toisaalta halua katkaista yhteyttä, koska haluavat itsekin ajaa läpi.
Lautakunnassa oli haluja palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi. Se tietäisi pitkää lykkäystä koko rakentamiseen, koska koko vuorovaikutus pitäisi aloittaa alusta. Kyse on kuitenkin 3 500 asukkaan asuinalueesta.
Toinen kysymys on, tarvittaisiinko tuolla alueella kuitenkin tontti koululle. Ajatus, että lapset kävelisivät sieltä Myllypuron kouluun suuntaan, johon ei ole joukkoliikenneyhteyttä, ei ole oikein hyvä. Myllypuroon voi tulla myös paljon lapsia ammattikorkeakoulun kampuksen takia. Opiskelijat päätyvät paljon todennäköisemmin asumaan Myllypuroon, kun ovat siellä muutaman vuoden opiskelleet.
Jos tarkoitus on tehdä niin vähäisiä muutoksia, ettei kaavaa tarvitse laittaa uudelleen nähtäville, se voitaisiin tehdä samassa yhteydessä, kun käsitellään kaavaehdotuksesta saatuja lausuntoja ja muistutuksia.
Tämä pantiin pöydälle, koska sitä ei ehditty käsitellä. Tähän ei taida kohdistua sanottavia paineita. Alueen olisi aika luontevaa kuulua Vantaaseen, koska se on Myyrmäen aluekeskuksen vieressä.
Vasemmistoliitto esittänee, että hanke pitäisi toteuttaa kaupungin päiväkotina.
Budjettitavoitteiden toteutuminen
Kiinteistötalouden bruttotulot ovat Helsingissä miljardin euron luokkaa. Ei ihan nappikauppaa. Maanmyyntitulot ylittyvät budjetista, mutta tontin luovutukset jäävät reilusti jälkeen sitovasta tavoitteesta. Piti luovuttaa 370 000 k‑m2, mutta jäädään 300 000 k‑m2:iin. Kaavoitus toimii nyt. Pullonkaula on siirtynyt eteenpäin tonttien saattamiseksi rakennuskelpoiseksi ja kilpailutuksiin. Kun pitää säästää hallinnosta, säästetään niin, ettei pystytä luovuttamaan tonttejakaan. Ei hyvä.
Pasilan tornialueen kilpailun voittaja
En ollut lautakunnassa, kun tämä esiteltiin, enkä tiedä, miksi asia jäi pöydälle. YIT voitti kilpailun ja on nyt sitoutunut myös toteuttamaan ehdotuksensa ensimmäisen osan. Helsingin siluetti vähän muuttuu yli 50-kerroksisten tornien myötä. Pasilan asema seudun keskuksena vankistuu.
Aloitusalueen rakennusoikeus on 67 000 k‑m2, josta liiketiloja 11 000 k‑m2, toimistoja 8 000 k‑m2, hotelli 12 000 k‑m2 ja asumista 36 000 k‑m2. Tähän tulee siis noin 900 asukasta ja 500 – 800 toimistotyöpaikkaa ja taas kerran hotelli. Mitenkähän liiketilat menestyvät Triplan naapurissa?
Kerrostalo ostetaan purettavaksi
Talo saa väistyä tehokkaamman rakentamisen tieltä. Asunnoista maksetaan vallitsevan markkinan mukainen hinta vapaaehtoisessa kaupassa. Talo on menossa sopivasti putkiremonttivaiheeseen, joten tämä on hyvä aika purkaa talo.
Tämä oli meillä 6.3.2018. Siihen on lausuntojen johdosta tehty vähäisiä teknisiä muutoksia. Uusia asukkaita tulee 600. Kaava-alue on paikassa, jossa Jokerirata risteää Rantaradan varrella. Torontossa tällaiset kohdat rakennetaan vähän toisin, kuten oheisesta kuvasta näkee.
Pikaratikan ja metroradan risteys Torontossa keskellä omakotialuetta
Fillaritunneli ali radan
Virasto esittää uudestaan tunnelivaihtoehtoa tutkittuaan siltavaihtoehdot. Siltavaihtoehdossa on nousua 8,5 metriä eli suunnilleen yhtä paljon kuin Linnunlaulussa nyt. Tämä ei minusta ole syy puoltaa tunnelia vaan 170 metriä pitkä ramppi, joka pilaisi Makasiinipuiston maiseman ja hankaloittaisi pääsyä Oodiin. Nuo rampit olisivat kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti niin hirveitä, ettei koko siltaa kannattaisi toteuttaa. Vaihtoehtoina ovat todellisuudessa tunneli tai ei mitään.
Vähän tuo tunneli on tietysti kallis. Mutta kyllä tämä yhteys on fillareiden kannalta myös aivan olennainen.
VR on torpannut ajatuksen, että fillarit tulisivat nykyiseen jalankulkutunneliin.
Mellunkylän ja Vartiokylän aluesuunnitelma
Komeasta nimestään huolimatta tämä on lähinnä puistosuunnitelma, joka ei sisällä suunnitelmaa alueen asuntotuotannosta eikä muusta sellaisesta. Pitänee kuunnella esittely ymmärtääkseen, mikä tässä on olennaista.
Otso Kivekkäänvaltuustoaloite sataman paremmasta yhdistämisestä kaupunkiin
Laivaliikenne ja etenkin aluskoko ovat kasvaneet roimasti ennustetusta sen jälkeen, kun Jätkäsaaren suunnitelmista päätettiin. Ensin siirrettiin satama Jätkäsaaretsa Vuosaareen ja nyt satama on siirtänyt liikenteen takaisin Jätkäsaareen. Via Baltica pitäisi Suomessa linjata Vuosaaren (tai Porkkalan) eikä Jätkääsaaren asuinkatujen läpi.
Yksi alus kuljettaa nyt rekkoja Muugasta Vuosaareen. Niitä pitäisi olla useampia.
Jotenkin on epätyydyttävä tilanne, että Jätkäsaari pilataan oluenhakuautoilla.
Itse henkilöliikenteen on hyvä kulkea Jätkäsaaren ja Katajanokan kautta, mutta kumipyöräliikennettä pitäisi ohjata voimakkain toimin Vuosaareen.
Jotta pysäköidyt autot eivät estäisi lumen aurausta, pyritään siihen, että kapeilla kaduilla jalkakäytävä on toisella puolella katua ja pysäköidyt autot toisella puolella. Jos pysäköintiä on nyt molemmilla puolilla, se olisi jatkossa vain toisella puolella tai olisi toiselta puolelta kielletty työaikaa ja niin edelleen. Tämä vähentää vähän pysäköintipaikkojen määrää, mutta puhtaanapito tehostuu huomattavasti. Ennustan urputusta autoilijoilta.
Tontti Reponen oy:lle kumppanuuskaavoitusta vastaan.
On näköjään keksitty keino vauhdittaa Hitas- ja Ara-tuotantoa. Saat kovan rahan tontin, jos rakennat myös Araa ja Hitas-asuntoja. Näppärää, mutta eikö tällaisesta pitäisi päättää valtuustotasolla, koska tässä kaupunki tosiasiassa subventoi Ara- ja Hitas-tuotantoa?
Lujatalo vetäytyi suuresta rakennushankkeesta Järvenpään keskustassa, koska oli tullut siihen tulokseen, ettei hanke kannata. Arvio asuntojen myyntihinnoista oli laskenut.
Tämä menee aivan oppikirjan mukaan. Kun Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat kiihdyttäneet asuntotuotantoa, asuntojen hinnat kaupunkiseudun laidoilla kääntyvät laskuun. Kehyskunnissa ovat laskeneet jo jonkin aikaa.
Jos asunnonostajien preferenssit sijainnin suhteen pysyvät ennallaan, asuntojen hintojen laskiessa ne laskevat euromääräisesti yhtä paljon hyvillä ja huonoilla paikoilla, eli prosentuaalisesti huonoilla paikoilla enemmän kuin hyvillä.
Asuntojen hinnat eivät ole kuitenkaan laskeneet seudun keskeisillä paikoilla vaan ainoastaan laidoilla. Sijainnista ollaan siis valmiit maksamaan yhä vain enemmän. Tätä on jatkunut jo parikymmentä vuotta – ei vain Helsingissä, vaan Tampereella, Turussa, Tukholmassa, Vancouverissa ja kaikkialla.
Jos asuntopula joskus heltiäisi ja asuntojen hinnat Helsingin seudulla laskisivat samalle tasolle vaikkapa Tampereen kanssa, hinnat laskisivat paikoin todella alas.
Se taas kiihdyttäisi segregaatiota. ARA-asuntoja rakentamalla saadaan pienituloisia myös kalliisiin kaupunginosiin, mutta ei ole keinoa saada suurituloisia huonoille paikoille. Huonoille paikoille ei kannata rakentaa mitään.
Järvenpää ei ole mikään maailmanlopun alue eikä siitä sellaista tule, mutta se on outo paikka korkealle asuintornitalolle. Tornitalon rakennuskustannukset ylimääräisine pelastautumisteineen ovat korkeat. Niitä kannattaa rakentaa vain sinne, missä sijainnista maksetaan paljon. En ole edes varma, että Helsingin Kalasatama on oiva paikka tornitaloille. Töölönlahti olisi ollut, mutta se juna meni jo.
Järvenpään keskusta on kaupunkimaisena ympäristönä paljon onnistuneempi kuin Itäkeskus, Malmi, Leppävaara tai Matinkylä. Kun kauppa ja kapakat keskitetään kauppakeskukseen, ympäröivä asuinalue surkastuu tylsäksi ihmisvarastoksi.
Pelkään, että Espoo on tehnyt emämunauksen metrokaavoituksessaan. En tarkoita metroa vaan sitä epäkaupunkia, jota on rakennettu metroasemien ympärille.
Urbaania ympäristöä ei saada rakentamalla lähiö tiiviisti. Niin saadaan vain entistä ankeampi lähiö.
Katumaisemasta tulee tylsä, kun talojen ensimmäiset kerrokset ovat ikkunattomia – ilmeisesti seinän takana säilytetään autoja. Ensimmäiseen kerrokseen kuuluvat kaupat ja kahvilat.
Saattaa olla, että näillä alueilla tulotaso tulee tuottamaan pettymyksen hyviin veronmaksajiin tottuneille Espoon päättäjille.
Jos ausntotuotanto laidoilla hiipuu, sitä on kiihdytettävä keskellä
Lujatalo ei ole ainoa, joka on alkanut suhtautua epäilevästi uusien asuntojen menekkiin. Jos korkojen nousu saa sijoittajat vetäytymään asuntomarkkinoilta, voi edessä olla rakentamisen nopea hiipuminen.
Joku voi ajatella, että asuntotuotannon pitääkin alentua hinta- ja vuokratason suojelemiseksi. Minusta kalliissa asumisessa ei ole mitään suojelemista.
Jos rakentaminen metropolialueen laidoilla hiipuu, sitä pitää kiihdyttää hyvillä paikoilla. Aika paljon pitää asuntokysynnän laskea ennen kuin rakentaminen ei kannata edes Helsingin ratikkakaupungissa.
Helsingin pitäisi olla valmis käyttämään hyväkseen vapautuvaa rakennuskapasiteettia ja tarvittaessa nopeuttaa tonttien luovuttamista rakentamiseen. Vaikka se vähän maksaa – tonteista esimerkiksi saadaan huonompi hinta – mutta se on sosiaalisesti oikein. Asumisen kalleus tulee kalliiksi myös Helsingin kaupungille toimeentulotukimenoina ja paineena nostaa palkkoja.
Vielä varoituksen sana niille, jotka haalivat pieniä yksiöitä sijoitusasunnoiksi. Niiden korkea vuokrataso johtuu toimeentulotukilain järjettömyyksistä. Lakia voidaan myös muuttaa.
= = = =
Kirjoitus on julkaistu kolumnina Arvopaperilehdessä.
Olin pari viikkoa matkoilla, mutta nyt taas sorvin ääressä
Meilahden huvila-alueen kaava
Tästä on tullut paljon ristiriitaista palautetta. Jotkut ovat tyytymättömiä, ettei huviloiden yhteyteen saa rakentaa enemmän varastorakennuksia tai sivuasuntoja. Kovasti vihjataan, että kohtelu ei ole ollut tasapuolista, vaan jotkut ovat suhteilla saaneet poikkeamislupia.
Minulla olisi ymmärrystä sille, että aluetta taidolla tiivistettäisiin. Eiväthän tällaiset alueet koskaan ole valmiita niin, että olisi jokin lopullinen tila, joka en kerran saavutettu ja jota ei saisi enää muuttaa.
Kaavaan loittyy myös kiistelty baanayhteys Humallahden rantaa pitkin. Sillä kierretään raskas nousu. Kun rantaan rakennetaan raitti, sinne voisi saman tien rakentaa muutakin. Onhan siellä ollut joskus uimalaitoskin. Isoisäni on hypännyt siellä uimahyppyjä. Tämän takia kaavaa ei kuitenkaan kannata palauttaa vaan tyytyä jatkosuunnitteluohjeeseen. Ne voivat myöhemmin poikia kaavamuutoksen.
Karhunkaatajan kaava
Tämä Jokeri-kaava tuo alueelle 3 500 asukasta. Se on myös ensimmäisiä näistä ”bulevardikaavoista”, joissa pääväylästä ratikoineen tehdään alueen keskus, kun aiemmin asutus on kääntänyt selkänsä liikenneväylille.
Ihmettellen vähän alueen kouluratkaisua. 3 500 asukasta ei riitä peruskoululle, mutta ajatus, että lapset kävisivät Myllypuron koulua, on aika autopainotteinen ajatus. Koulumatka 2 km eikä julkista liikennettä.
Pohjoispuolella oleva omakotialue pelkää läpiajoliikennettä. Eivät usko liikennemerkin tehon riittävän. Pelätty läpiajoväylä pitää suunnitella hitaaksi, niin se ei houkuttele luvattomaan oikaisuun.
Honkasuolle kerrostaloja
Pientalokaavat eivät ole toteutuneet. Nyt kaavoitetaan kerrostaloja, joiden talous kestää heikot perustamisolosuhteet paremmin. Noin 500 uutta asukasta. Alue on Vantaan rajassa kiinni.
Jätkäsaareen tontti yksityistä englanninkielistä päiväkotia varten
Helsinki kansainvälistyy koulu koululta ja päiväkoti päiväkodilta. Elinkeinoväki on sitä mieltä, että näitä pitäisi olla paljon enemmän.
Keski-Pasilan tornikilpailun tulos
Kolmesta kilpailuehdotuksesta voiton vei YIT. Se sitoutuu toteuttamaan aloituskorttelit, yhteensä 67 000 kerrosneliötä, josta korkeintaan (sic!) 60 % asuntoja. Voittaneessa ehdotuksessa kaavailtiin alueen länsiosaan yhteensä 120 000 kerrosneliötä. Nekin saattavat mennä YIT:n toteutettavaksi.
Maisemat tulevat vähän muuttumaan.
Kaupunki ostaa kokonaisen kerrostalon purkaakseen sen
Talo sijaitsee Oulunkylässä. Talossa pitäisi tehdä putkiremontti, mutta se päätettiin purkaa isompien talojen tieltä. Kaupunki maksaa asunnoista noin 3 900 €/m2 ja autotalleista 2 700 €/kpl.
Taas yksi hotelli lisää. Tällä kertaa Unioninkadun ja Eteläisen Makasiinikadun kulmassa.
Hitas- ja ARA-tonttien vuokrasopimukset Jätkäsaaressa
Hitas-tonttien arvoksi on päätetty noin 800 €/k‑m2. Kun tätä vertaa kovan rahan tonteista saatuihin selvästi yli tuhannen euron hintoihin, voisi ajatella, että Hitasta subventoidaan paitsi vuokranalennuksen (20 %) myös tontin arvon mukaan. Vuokra on alennuksenkin jälkeen kuitenkin korkea – 3,2% –, joka on siis reaalikorko, koska vuokra on sidottu elinkustannusindeksiin. EKP on luvannut meillä kahden prosentin inflaation, joten tuo vastaa yli viiden prosentin nimelliskorkoa.
Kaupungilla laskennallinen vuokra on liian korkea suhteessa pääoma-arvoon. Siksi nämä vertailut näyttävät tältä. Taloyhtiöiden kannattaisi ehdottomasti ostaa nuo tontit, jos ne saisi 800 euron kerrosneliöhintaan, mutta kaupunki ei tietenkään myy. Samasta syystä osto-optiota käytetään aina, jos sellainen vuokrasopimukseen liittyy.
Jos olisin ostamassa asuntoa Jätkäsaaresta, en osallistuisi Hitas-arpajaisiin vaan ostaisin omalla tontilla olevan kovanrahan asunnon. Minä saan kyllä asuntolainaa alle viiden prosentin nimelliskorolla.
ARA-asuntojen omakustannusvuokrista tulee näillä pelisäännöillä aika korkeat, mutta se ei asukkaita haittaa. Vuokran tasaus siirtää sen muiden ARA-asukkaiden ongelmaksi.
Tällä Hitas-talon vuokran pohjana oleva kerrosneliöhinta on 605 €. Olematta mitään mieltä vuokrien tasosta on sanottava, että ero Jätkäsaaren ja Postipuiston välillä on liian pieni.
Mutta Postipuiston rakentaminen on siis jo näin pitkällä.
Jotkut asukkaat vastustavat alueen tiivistämistä ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys haluaa suojella rakentamatonta rantaa melontakeskukselta.
Pakilantielle kauppa
Tämä on osa Pakilantien kohentamissuunnitelmaa, jossa siitä tehdään kaupunkimainen katu keskelle sekavaa omakotialuetta. Kiitoksia kaavoittajalle siitä, että rakennus viedään katualueen laitaan ja että autopaikat eivät ole talon edessä. Mitä tehdään talon kolmanteen kerrokseen?
Laurinnitty, puistosuunnitelma.
Näyttää hyvältä. Pitäisikö lautakunnan joskus käsitellä puistojen käytön tavoitteet vai edetäänkö niin, että mennään eri puolilla paikallisen arkkitehdin mielipiteen mukaan?
Kumpulassa vuokrataan tontti paritalolle.
Vuokran vaikutus asumiskustannuksiin on noin 3,59 €/m2.
Kysymys optimaalisesta suhteesta kaukolämmön ja maalämmön välillä ei ole aivan yksinkertainen. Jos hinta-alueen viimeinen voimalaitos sattuu olemaan lauhdevoimala, kaukolämmön päästöt ovat pienemmät ja jos se taas kaikki tuotanto on päästötöntä, maalämpö on tietysti paras. Parasta olisi tehdä keskitetty maalämpöratkaisu, jossa päästään paljon parempaan hyötysuhteeseen ja voidaan ajaa maalämpöä sähkön hintaa vasten ja sulkea maalämpö silloin kun sähkö on kallista. Silloin se on nimittäin myös saastuttavaa.
Helsinki myy 0,4 hehtaaria asuntotontteja 24,6 M€:lla
Neljä tonttia myydään tarjouskilpailujen perusteella. Kerrosneliön hinnaksi tulee vähän yli 1500 €/k‑m2 asuntojen ja 0 euroa liiketilojen osalta.
Hekan talojen korottaminen Lassilan aseman vieressä
Kuten lupasin, tein ehdotuksen, että asia palautetaan sellaisen vaihtoehdon valmistelemiseksi, jossa rakennuksia korotetaan kahdella kerroksella, mutta autopaikkamääränä pysyy 41. Risto Rautava (kok) kannatti.
Esitys meni läpi demarien yksin vastustaessa.
Demarien perusteluja en saa lautakunnan pelisääntöjen mukaan avata, mutta virkamiehet valittivat esimerkiksi sitä, että tämä avaa pään sille, että muidenkin hankkeiden vetäjät alkavat mankua lievennystä autopaikkanormiin.
Tässä ekonomistin ja suunnittelijan maailmankuvat törmäävät rajusti. Jos grynderi on sitä mieltä, että kalliita autopaikkoja kannattaisi rakentaa vähemmän, sillä on ilmeisesti käsitys, ettei niitä tarvita niin paljon. Jos nuo autopaikat olisivat välttämättömiä tai siis hintansa arvoisia, asuntoja olisi vaikea myydä ilman autopaikkaa. Siitä tietysti pitää huolehtia, etteivät grynderit huijaa ostajia, vaan kertovat autopaikkatilanteesta. Pitäisi olla niin, että esimerkiksi asunto 200 000€, autopaikka 40 000 € ja jos ei osta autopaikkaa, joutuu ratkaisemaan asian toisin.
Autopaikkanormin lisäksi on väestönsuojanormi. Tämä korotus voi vielä kaatua siihen.
Korkeasaaren vastaanottorakennus
Lautakunta lisäsi yksimielisesti ponnen, että suunnitellusta leikkipuistosta tulee tehdä mahdollisimman luonnonmukainen ja välttää puiden kaatamista.
Karhusaaren eteläosan kaava
Asukkailta on tullut urputusta liian pienistä tonteista (ketään ei pakoteta jakamaan tonttiaan, mutta naapuriin ei haluta slummia) ja alueelle suunnitellusta melontakeskuksesta, jonne pelätään tulevan ulkopuolisia käyttäjiä. Maa on kaupungin omistuksessa.
Pöydälle viikoksi Asko-Seljavaaran pyynnöstä.
Herttoniemen teollisuusalueen asuntokaava
Läpi yksimielisesti.
Se, että osa tonteista oli rajattu tästä ulkopuolelle, johtui siitä, että tontin omistaja, jolle on tulossa yhdeksän miljoonan euron kaavoitushyöty, ei halunnut luovuttaa pientä suikaletta tontista katuverkkoa varten. Tässä asiassa kaupungilla ei ole mitään liikkumavaraa, koska hakijoita on kohdeltava tasapuolisesti ja muut noudattavat näitä sääntöjä. Asia jää odottamaan hakijan mahdollista rahapulaa.
Risto Rautava ja Piia Pakarinen kirjoittivat Helsingin Sanomissa, että Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi on lykättävä, koska se osuu muuten hankalasti yhteen muun muassa Hakaniemen sillan remontin kanssa.
Kirjoitus ei tähdännyt remontin lykkäämiseen vaan sen kumoamiseen. Lykkäämisessä ei nimittäin ole mitään järkeä ja sen kirjoittajat tietävät itsekin. Hämeentie menee joka tapauksessa laajaan remonttiin, koska ratikkakiskot on uusittava joka tapauksessa. Niiden kulumista ei voi lykätä äänestyspäätöksellä.
Jos joukkoliikennekadun rakentamista lykättäisiin, katu jouduttaisiin avaamaan kahteen kertaan niin, että kustannukset lähes kaksinkertaistuvat. Joukkoliikennekatu edellyttää myös kiskojen siirtämistä, joten siis myös kiskotyöt pitäisi tehdä kahteen kertaan.
Pelko, että Hämeentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi eristäisi keskustan on lähinnä kummallinen ja senkin kirjoittajat tietävät ihan hyvin. Tehtyjen simulointien mukaan Hämeentietä nyt käyttävät autoilijat menettävät matka-ajassa noin puoli minuuttia ja joukkoliikenteen käyttäjät voitavat selvästi yli minuutin. Kun joukkoliikenteen käyttäjiä on Hämeentiellä moninkertainen määrä autoilijoihn verrattuna, keskimääräinen matka-aika lyhenee joukkoliikennekadun ansiosta, ei pitene.
Samassa yhteydessä rakennetaan Hämeentielle myös pyörätiet. Se, että liikenne nyt toimii jotenkin ilman pyöräteitä, johtuu vain siitä, että pyöräilijät rikkovat lakia.
Jos pyöräilijät ajaisivat Hämeentiellä joukkoliikennekaistaa pitkin niin kuin laki vaatii, bussien matka-aika pitenisi huomattavasti; erityisesti pohjoiseen päin ajettaessa, koska fillarit kiipeävät ylämäkeä hitaasti.
Pelottelu Hakaniemen sillan uudistamisella vihjaa asiaan perehtymättömälle, että silta olisi työn aikana poikki. Ei ole, ellei se sitten omia aikojaan romahda. Sillan länsipuolelle rakennetaan ensin uusi silta ja kun se on valmis, vanha puretaan. Liikenne sillalla kulkee ongelmitta.
Joko kirjoitus oli pelkkää kokoomuksen hengen nostatusta ennen vaaleja, tai sitten kokoomuksessa on havaittu, että demarien nykylinja on aika bensankatkuinen niin, että joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä suosinut liikennepolitiikka voidaan kokoomuksen, demarien ja perussuomalaisten voimin palauttaa autoilua lisääväksi.
= = =
Se, että tämä kirjoitus on viikon myöhässä, johtuu siitä, että olemme juuri muuttaneet uuteen asuntoon.
Olisi haluttu korottaa kahdella kerroksella, mutta silloin ei vaadittua määrää autopaikkoja olisi kohtuuhinnalla saatu mahtumaan tontille. Voisi tietysti luulla, erttä Hekan asuntojonosta löytyisi muutama perhe, joka suostuisi vastaanottomaan asunnon, vaikka joutuisi elämään ilman autoa. Virkamiehet pelkäävät, että vaikka nyt tälläisia perheitä niiden 20 000 hakijan joukosta löytyisikin, entä, jos he myöhemmin haluavat auton? Entä jos heille syntyy lapsi tai tulee ero. Silloin muutetaan!
On siis parempi olla ilman asuntoa kuin saada asunto, jossa ei ole autopaikkaa! Kohde on aivan rautatieaseman vieressä.
Ajattelin esittää, että sallimme korottamisen kahdella kerroksella ja pidämme autopaikkojen määrän ennallaan.
Korkeasaareen uusi vastaanottorakennus
Mamu-kriittisille tiedoksi, että tässä otetaan vastaan Korkeasaaren kävijöitä. Ei siis syytä polttopulloihin. Uusi vastaanottorakennus tarvitaan, koska jatkossa apinoita pääsee katsomaan ratikalla. Vanha keskus Mustikkamaan puolella otetaan muuhun käyttöön.
Tämä oli meillä viimeksi 2.2.2018. Kaava tulee nyt rajattuna, koska parin tontin omistajien kanssa on tullut kinaa jostain. Asia selvinnee kokouksessa. Vajaat kolmesataa uutta asukasta.
Teollisuustonttien muuttamien asuintonteiksi oli puhtaasti poliittinen päätös edellisen lautakunnan aikana. Virasto olisi halunnut säilyttää ne teollisuustontteina. Kaiken kaikkiaan Herttoniemen teollisuusalueelle tulee noin 3 500 asukasta.
Kaavassa torjutaan aluetta uhannutta slummiutumista vaatimalla asunnoilta 200 neliön vähimmäiskokoa. Tai tarkemmin sanoen, tontin on oltava vähintään 600 neliötä ja sillä on oltava rakennusoikeutta 200 neliötä, jotta saisi rakentaa yhden asunnon. Jotta saisi rakentaa neljä asuntoa, pitää rakennusoikeutta olla 800 neliötä ja niin edelleen. Pienempiä asuntoja saa rakentaa, jos kehtaa, mutta silloln jää rakennusoikeutta käyttämättä.
Kun Sipoo hallitsi aluetta, tällaisia köyhän kansan pienasuntoja ei sallittu, vaan vaadittiin paikoin jopa 500 neliön asuntoja.
Yhteensä rakennusoikeudet lisääntyvät noin 7400:llä, mikä vastaa siis korkeintaan 37 asuntoa.
Tämä raportti tulee vähän myöhään. Viikonloppu meni Tampereella perustulon merkeissä
Talousarvioehdotus 2019 ja taloussuunnitelma 2019 – 2021
Nämä menevät nykyisin niin tiukasti raamin mukaan, että tässä vaiheessa ollaan vähän kädettömiä. Kunnon vääntöä saadaan aikaan, kun investointiohjelmaa ryhdytään kohdistamaan hankkeisiin.
Muutama huomio:
Kun investointeja rajoitetaan ja asuntotuotantoa halutaan kuitenkin ylläpitää, säästetään puistoista. Se on todella tyhmää. On kyse vähän jopa kilpailukyky-kysymyksistä, vaikka veropohjasta ei näissä kohdissa koskaan saakaan puhua.
Rakennusvalvonta pitäisi saada nettobudjettiin, jolloin se rakentamisen vilkastuessa voi kasvavilla tuloillaan palkata lisää väkeä. Nyt joudutaan vain pidentämään jonoja.
Helsingin pitäisi pystyä tekemään myös nopeasti päätös asuntotuotantoa mahdollistavista infrainvestoinneista, jos rakentamisen vauhti naapureille hidastuu. Vapautuvasta kapasiteetista pitäisi ottaa koppia ja nopeuttaa asuntotuotantoa Helsingissä.
Helsinginkadun katusuunnitelmat
Läntisen Brahenkadun ainoasta pyörätiestä tehdään yksisuuntainen, joten toiseen suuntaan ajetaan ajoradalla. Kuinkahan realistista tämä on erityisesti, kun Suomessa ei ole liikennemerkkiä, joka kieltää ajamasta väärään suuntaan
Östersundomin yhteinen yleiskaava
Jos kannatamme demokratiaa, näin yleiskaavoja ei pidä tehdä. Tämä pitää hyväksyä samansisältöisenä kolmessa kunnassa, eli siihen ei voi tehdä muutoksia tai se kaatuu.
Ymmärtääkseni Östersundomiin ei saa aloittaa mittavaa rakentamista, ennen kuin sitova päätös raideliikenteestä on tehty. Ei taida tulla 20 vuoteen. Kai siellä kuitenkin jotain pitäisi saada rakentaa. Tämän kaavatalous on tolkuttomasti miinuksella.
Pyöräväylien talvihoidon parantaminen
Kokeilut ovat osoittaneet harjasuolauksen ylivoimaisesti parhaaksi keinoksi. Nyt on siis tieto. Puuttuu vain rahat.
Falkullan tilan tarkistettu asemakaavan muutosehdotus
Lautakunnan 21.11 näytteille asettama kaavamuutos on tullut lausunnoilta ja siihen on tehty vähäisiä muutoksia
Maununnevantie 3:n asemakaava
Tämän lähetimme tämän pienen täydennyskaavan lausunnoille 30.1.2018. Yksi muistuttaja oli sitä mieltä, ettei saisi rakentaa noin kaupunkimaisesti. Esitystä ei ole muutettu. Sata asukasta lisää Helsinkiin.
Malmin lentokenttä vuokrataan Fullsteam Agencylle suurtapahtumaa varten
Vuokrana nyhtäistään 90 senttiä myydyistä lipuista. Listatekstistä ei selvinnyt, minkälaisesta tapahtumasta on kyse. Lentokenttäalue soveltuu suutapahtumiin hyvin ennen kuin se rakennetaan, mutta aika surkeat yhteydet sinne on. Bussikuljetus Malmin asemalta?
Pöydältä. En tiedä, miksi tämä pyydettiin pöydälle
Myytäviä pientaloja
Pöydältä. Näissä on vähän sotkua joidenkin talojen osalta, joita kaupunginosayhdistykset ovat korjanneet omalla kustannuksellaan
Talousarvion toteutumisennuste
Maan myynti on tuottanut vähän enemmän tuloja kuin ennustetttiin. (Minun on vaikea hyväksyä, että omaisuuden myynti kirjataan tuloksi muuten kun kirjanpitoarvon ja myyntihinnan erotuksen osalta.) Rakennusvalvonta on tuottanut enemmän tuloja, johtuen varmaankin siitä, että rakennetaan paljon. Kaikkiaan ”Kaupunkirakenne” tuottaa Helsingille tuloja 192 M€. Ihan kiva lisä.
Investoineissa jäädään taas jälkeen budjetista. Rahaa siis säästyy, mutta investoinnit jäävät myös toteutumatta.
Asuntotontteja pitäisi luovuttaa 380 000 k‑m2 (9 500 asukasta) mutta ennuste on vaivaiset 300 000k‑m2 (7 500 asukasta). Jälkeen jääminen johtuu siitä, ettei sosiaalista asuntotuotantoa saada toteutumaan, kun urakkahinnat ovat niin korkeita.
Asuntojen kaavoitustavoite, 600 000 k‑m2 ( 000 asukasta) sen sijaan toteutuu.
Mäkelänkadun kohdalla pysäkki on laitettu Mäkelänkadun Pasilan puolelle. Joku toinen olisi laittanut sen Mäkelänrinteen uimakeskuksen eteen. Täytyy kuulla, miten tätä perustellaan.
Ratapihakortteleiden katusuunnitelmat
Tämä perustuu aiemmin hyväksyttyyn liikennesuunnitelmaan, eikä siinä ole mitään yllättävää. Pasilankatu Pasilan sillasta pohjoiseen on ehkä mielenkiintoinen. Katuleikkauksessa on autoille 1+1 kaistaa a’ 3,5 metriä. keskellä joukkoliikennekaista 7 metriä busseille ja ratikoille. Sitä suojaa 3,5 metrin istutuskaista, johon on tarkoitus istuttaa puita. (Varaudutaanko tällä autokaistojen lisäämiseen? Fillareille on 1,5 metrin yksisuuntaiset pyöräkaistat ja reunimmaisina kolmen metrin levyiset jalkakäytävät. Yhteensä 28 metriä.
Helsingin kadun ja siihen liittyvien katujen katusuunnitelmat
Pyöräilyolosuhteita parannetaan. Ratikkapysäkkejä ”järjestellään uudestaan”, jolloin niitä myös vähennetään ratikoiden kulun nopeuttamiseksi. Kallion asukkaat suhtautuvat tähän jotenkin ymmärtäväisemmin kuin töölöläiset.
Hankala juttu on Läntisen Brahenkadun pyörätie siinä urheilukentän vieressä. Tilaa oli vain pohjoiseen kulkevalle yksisuuntaiselle pyörätielle. Etelään päin pitäisi ajaa ajoradalla. Pyöräilijät noudattavat yksisuuntaista pyörätietä todella huonosti. Syynä tähän saattaa olla, ettei kiellettyä ajosuuntaa merkitä mitenkään muuten kuin jättämällä pyörätien merkki pois. Kun pyöräteiden merkinnät ovat muutenkin ihan vinksallaan, moni voi kuvitella, että tästäkin on vain merkki unohtunut. Kadun liikenne on sen verran hidasta ja vähäistä, että siinä pystyy kyllä ajamaan hyvin liikenteen seassa, mutta moni pyöräilijä kuvittelee, että autojen ensisijainen tarkoitus on ajaa pyöräilijät nurin eivätkä siksi uskalla ajaa ajoradalla.
