Kaupunkiympäristölautakunta 25.9.2018

Pöy­dältä

Karhusaaren eteläosan pientalotontit

Jotkut asukkaat vas­tus­ta­vat alueen tiivistämistä ja Helsin­gin luon­non­suo­jeluy­hdis­tys halu­aa suo­jel­la rak­en­tam­a­ton­ta rantaa melontakeskukselta.

Pak­i­lantielle kauppa

Tämä on osa Pak­i­lantien kohen­tamis­su­un­nitel­maa, jos­sa siitä tehdään kaupunki­mainen katu keskelle sekavaa omako­tialuet­ta. Kiitok­sia kaavoit­ta­jalle siitä, että raken­nus viedään kat­u­alueen laitaan ja että autopaikat eivät ole talon edessä. Mitä tehdään talon kol­man­teen kerrokseen?

Lau­rin­nit­ty, puistosuunnitelma.

Näyt­tää hyvältä. Pitäisikö lau­takun­nan joskus käsitel­lä puis­to­jen käytön tavoit­teet vai ede­täänkö niin, että men­nään eri puo­lil­la paikallisen arkkite­hdin mielip­i­teen mukaan?

Kumpu­las­sa vuokrataan tont­ti paritalolle.

Vuokran vaiku­tus asumiskus­tan­nuk­si­in on noin 3,59 €/m2.

Lausun­to Otso Kivekkään toivo­musponnes­ta, jos­sa toiv­otaan Postipuis­toon maalämpöä

Kysymys opti­maalis­es­ta suh­teesta kaukoläm­mön ja maaläm­mön välil­lä ei ole aivan yksinker­tainen. Jos hin­ta-alueen viimeinen voimalaitos sat­tuu ole­maan lauhde­voimala, kaukoläm­mön päästöt ovat pienem­mät ja jos se taas kaik­ki tuotan­to on päästötön­tä, maaläm­pö on tietysti paras. Paras­ta olisi tehdä keskitet­ty maaläm­pöratkaisu, jos­sa päästään paljon parem­paan hyö­ty­suh­teeseen ja voidaan ajaa maaläm­pöä sähkön hin­taa vas­ten ja sulkea maaläm­pö sil­loin kun sähkö on kallista. Sil­loin se on nimit­täin myös saastuttavaa.

Helsin­ki myy 0,4 hehtaaria asun­to­tont­te­ja 24,6 M€:lla

Neljä tont­tia myy­dään tar­jouskil­pailu­jen perus­teel­la. Ker­rosneliön hin­naksi tulee vähän yli 1500 €/k‑m2 asun­to­jen ja 0 euroa liiketilo­jen osalta.

Maan hin­naksi muo­dos­tuu siis 60 M€/hehtaari.

17 vastausta artikkeliin “Kaupunkiympäristölautakunta 25.9.2018”

  1. Ihan mie­lenki­in­nos­ta, mis­sä nuo myytävät 4000 m² sijaitsevat?

      1. Yli nelosen tont­tite­hokku­us on ihan ok.

        Lisää näitä. 👍

  2. “Tämä on osa Pak­i­lantien kohen­tamis­su­un­nitel­maa, jos­sa siitä tehdään kaupunki­mainen katu keskelle sekavaa omako­tialuet­ta.” — mitähän eri­tyisen sekavaa tässä mei­dän Pak­i­las­sa on? 🙂

      1. Joo, kir­ja­va omisalue on seka­va, mut­ta kir­ja­va umpiko­rt­telialue puolestaan “jän­nit­tävä”, “virik­keelli­nen”, “eloisa”, “urbaani”, “sykkivä” ja niin edelleen. Heh.

      2. Osmo Soin­in­vaara:
        Jos ver­taan Pakil­laa viakka­pa alp­pikyli­in, huo­maat, että alp­pikylis­sä tyylisu­un­ta on yhtenäisempi. 

        Noiden aluei­den viehä­tys on juuri siinä että kaavoit­ta­ja ei sanele seinän väriä Tikkuri­lan kolmes­ta väristä jne puhu­mat­takaan siitä että ain­oa raken­nus­ma­te­ri­aali olisi betoni. 

        Toiv­otaan että nämä “katu­jen kehit­tämis­su­un­nitel­mat” eivät tuo kalasa­ta­maa ok-alueille.

      3. Helsinki_hoi_älä_jätä: Noiden aluei­den viehä­tys on juuri siinä että kaavoit­ta­ja ei sanele seinän väriä Tikkuri­lan kolmes­ta väristä jne puhu­mat­takaan siitä että ain­oa raken­nus­ma­te­ri­aali olisi betoni. 

        Toiv­otaan että nämä “katu­jen kehit­tämis­su­un­nitel­mat” eivät tuo kalasa­ta­maa ok-alueille.

        Pääsään­tö on, että mitä vähem­män kaavoit­ta­ja sotkeu­tuu rak­en­tamiseen, sen parem­pi. Alueko­hteet ovat sit­ten oma ongel­mak­er­rostu­mansa, jois­sa pusku­trak­tori on ain­oa järkevä korjaustapa.

    1. Se, ettei siel­lä ole viiv­ot­timel­la vedet­tyjä “het­ero­geenisia” betonislummeja.

      1. Mau­r­izio:
        Se, ettei siel­lä ole viiv­ot­timel­la vedet­tyjä “het­ero­geenisia” betonislummeja.

        Inter­netis­sä on aina vähän haas­teel­lista ymmärtää, että onko kir­joit­ta­ja has­sut­teli­ja vai totaalisen pihal­la asi­as­ta, jota kom­men­toi, mut­ta (Helsin­gin) kaupunkisu­un­nit­telus­ta on puut­tunut viivain koh­ta 70 vuotta. 

        Alka­en Haa­gas­ta, Hert­toniemestä, Munkkivuores­ta ja Pih­la­jan­mäestä päät­tyen Kalasa­ta­maan, Jätkäsaa­reen ja vas­ta suun­nit­teil­la ole­vi­in Postipuis­toon ja Her­ne­saa­reen suun­nit­teli­jat ovat väl­telleet ruu­tukaavaa ja piirtäneet alueen pääkadut joko vapaal­la kädel­lä tai harpilla.

        Ihan vaan, ettei jää asia huumor­in­ta­jut­tomillekaan epäselväksi.

      2. j‑lu: Inter­netis­sä on aina vähän haas­teel­lista ymmärtää, että onko kir­joit­ta­ja has­sut­teli­ja vai totaalisen pihal­la asi­as­ta, jota kom­men­toi, mut­ta (Helsin­gin) kaupunkisu­un­nit­telus­ta on puut­tunut viivain koh­ta 70 vuotta. 

        Alka­en Haa­gas­ta, Hert­toniemestä, Munkkivuores­ta ja Pih­la­jan­mäestä päät­tyen Kalasa­ta­maan, Jätkäsaa­reen ja vas­ta suun­nit­teil­la ole­vi­in Postipuis­toon ja Her­ne­saa­reen suun­nit­teli­jat ovat väl­telleet ruu­tukaavaa ja piirtäneet alueen pääkadut joko vapaal­la kädel­lä tai harpilla.

        Ihan vaan, ettei jää asia huumor­in­ta­jut­tomillekaan epäselväksi.

        Kyse onkin siitä, mis­sä sitä viivain­ta käytetään. Kaavoit­ta­mi­nen 70x110 kort­teleik­si on järkevää, mut­ta talo­jen piirtämi­nen viivaimel­la niin, että pelkästään opti­moidaan ele­ment­ti­rak­en­t­a­mi­nen (yhden­laisia ele­ment­te­jä ja yhden nos­turin ulot­tuman mukaan) ei ole järkevää. Ain­oa pelas­tus tässä on, että koko sodan­jälkeinen ker­rostalo­rak­en­t­a­mi­nen on niin huono­laa­tu­ista, ettei siitä kan­na­ta välit­tää. Alueille voidaan piirtää ruu­tukaa­va, eikä menetetä mitään.

      3. Kalle: Kyse onkin siitä, mis­sä sitä viivain­ta käytetään. Kaavoit­ta­mi­nen 70×110 kort­teleik­si on järkevää, mut­ta talo­jen piirtämi­nen viivaimel­la niin, että pelkästään opti­moidaan ele­ment­ti­rak­en­t­a­mi­nen (yhden­laisia ele­ment­te­jä ja yhden nos­turin ulot­tuman mukaan) ei ole järkevää. Ain­oa pelas­tus tässä on, että koko sodan­jälkeinen ker­rostalo­rak­en­t­a­mi­nen on niin huono­laa­tu­ista, ettei siitä kan­na­ta välit­tää. Alueille voidaan piirtää ruu­tukaa­va, eikä menetetä mitään.

        Pitäisi piirtää ruu­tukaavaa. Lukuisas­ti tes­tat­tu ja hyväk­si havait­tu perus­ta kaupungille. 

        Arkkite­htien opiske­li­javalin­nas­sa ja/tai koulu­tuk­ses­sa täy­tyy olla jotain vial­la, kun valmis­tuneil­la yksilöil­lä tun­tuu ole­van dna.han koo­dat­tuna kaupun­gin ja talon kek­simi­nen aina uud­estaan ja aina huonom­min kuin ne on joskus tehty. Ilmeis­es­ti halu jäädä his­to­ri­aan on niin kova, että minkä tahansa määrän paskaa voi kat­soa läpi sormien, jos mukana on se yksi onnistuminen.

        Enkä olis niin opti­misti­nen sen lähiöi­den uudelleenkaavoituk­sen kanssa. Niin kauan kuin kaupun­ki pitää mus­ta­sukkaises­ti kiin­ni kaavoitushyödys­tä, asoyi­den osakkail­la ei ole hääviä kan­nustin­ta suos­tua oman neukkukuu­tion­sa purkuun.

      4. j‑lu: Pitäisi piirtää ruu­tukaavaa. Lukuisas­ti tes­tat­tu ja hyväk­si havait­tu perus­ta kaupungille. 

        Arkkite­htien opiske­li­javalin­nas­sa ja/tai koulu­tuk­ses­sa täy­tyy olla jotain vial­la, kun valmis­tuneil­la yksilöil­lä tun­tuu ole­van dna.han koo­dat­tuna kaupun­gin ja talon kek­simi­nen aina uud­estaan ja aina huonom­min kuin ne on joskus tehty. Ilmeis­es­ti halu jäädä his­to­ri­aan on niin kova, että minkä tahansa määrän paskaa voi kat­soa läpi sormien, jos mukana on se yksi onnistuminen.

        Enkä olis niin opti­misti­nen sen lähiöi­den uudelleenkaavoituk­sen kanssa. Niin kauan kuin kaupun­ki pitää mus­ta­sukkaises­ti kiin­ni kaavoitushyödys­tä, asoyi­den osakkail­la ei ole hääviä kan­nustin­ta suos­tua oman neukkukuu­tion­sa purkuun.

        Tuo on tot­ta. Niin kauan kun kun­nal­la on tosialli­nen mah­dol­lisu­us varas­taa ton­tin omis­ta­jan omaisu­us, ei voi olet­taa kovin suur­ta innokku­ut­ta kaupun­gin kehit­tämiseen. Vuokra­tont­tien osalta tilanne on helpom­pi, voidaan tode­ta, ettei vuokraus­ta enää jatke­ta. Veikkaan tuo­hon lop­ul­ta päädyttävän.

        Jot­ta kokon­aisu­us saadaan toim­i­maan, pitää maan omis­tus ja kaavoitus kyetä selkeästi erot­ta­maan. Kaupungilla tulee olla velvol­lisu­us kaavoit­taa, mut­ta sil­lä ei saa olla oikeut­ta maan­omis­tuk­seen saati pakkolunastukseen.

      5. j‑lu: on puut­tunut viivain koh­ta 70 vuotta

        Suosit­te­len kom­men­toi­jaa pistäy­tymään vaikka­pa Mer­i­haas­sa ja päivit­tämään näke­myk­sen­sä. Ja samoin esimerkik­si Jätkäsaaren/Kalasataman kort­telit ovat melko murheel­lista kat­sot­tavaa, vaik­ka nois­sa jokunen suo­rakul­mas­ta poikkea­va veto saat­taa ollakin jos oikein opti­misin silmin katselee. 

        Eli eipä mulle, kiitos. Josko tosin ei onnek­si ole pakko kumpaankaan muut­taakaan, tai ylipäätään yhtään min­nekään täältä sekaval­ta omakotialueelta.

  3. Kun ilmas­to muu­tuu, sademäärä kas­vaa. Samaan aikaan kaupunkia tiivis­tetään. Tämä on ongel­malli­nen yhtälö. kos­ka sadeve­den — tai kaupunki­vaavakielel­lä huleve­den — hoit­a­mi­nen muut­tuu yhä vaikeammaksi.

    Puis­tot ja viher­alueet imeyt­tävät sade­vet­tä ja tasoit­ta­vat sen vir­taamista. Sik­si puis­to­ja tarvi­taan lisää. Talvel­la vas­taavasti lume­na ole­va vesi tarvit­see kasauspaikkoja.

    Kaupungeil­la taas ei ole varaa uusia sade­vesiviemäröin­tiä. Sitäkin olisi tehtävä aina kun mah­dol­lista ja ongel­ma-alueil­la eri­tyis­es­ti. Viherka­toil­la on sama tehtävä kuin viher­alueilal, hidas­taa veden liikkumista.

    Lumenkasauk­sen vara-alueena toimivt hyvin kesäisin pyörien parkkialueet. Se on näp­pärää monikäyttöä.

    Asukas­määrien kas­vaes­sa, viher­aluein kuor­mi­tus ja käyt­tö lisään­tyy. Jos puis­toalueet suun­nitel­laan miten kul­loinenkin aluet­ta piirtävä arkkite­hti muis­taa tehdä, ongelmia voi olla luvas­sa. Mite­na rvelet, että ratkeaa?

  4. Yleen­säkään kaavamääräyk­sil­lä ei pitäisi määrätä läm­mi­tys­muo­toa. Eri­tyis­es­ti hölmöä olisi vaa­tia maaläm­pöä, jos vier­essä kul­kee kaukoläm­pöput­ki, ja vai­h­toe­hto­ja siten on run­saasti tarjolla.

    Maaläm­pö on toki eri­no­mainen tapa tehdä läm­pöä, ja parhaim­mil­laan osana kaukoläm­pöverkkoa. Mil­loinka­han lopete­taan sähköl­lä tuote­tun kaukoläm­mön rankaisem­i­nen sähköverol­la? Siirtämäl­lä teolli­nen kaukoläm­pö teol­lisu­u­den sähköverokan­taan voisi mah­dol­lis­taa maaläm­mön osu­u­den kasvun ihan uudel­la ker­toimel­la. Han­kalien taloy­htiöko­htais­ten kaivo­jen sijaan maaläm­pökaiv­ot voisi sijoit­taa har­mit­tomam­mille paikoille, mis­sä maaperä on otolli­nen, eikä kil­pail­e­vaa maanalaista rak­en­temista ole.

    1. Rolle:
      Yleen­säkään kaavamääräyk­sil­lä ei pitäisi määrätä lämmitysmuotoa…

      Kaavois­sa on paljon muu­takin sel­l­aista, joka ei kuu­lu pätkääkään kun­nalle, vaan on puh­taasti ton­tin omis­ta­jan asia. Mitä kaavas­sa pitää olla: ton­tin rajat, har­jako­rkeus ja jois­sakin tapauk­sis­sa ajoli­it­tymän paik­ka. Kaik­ki muu on joko haitallista ohjaus­ta tai oire jostain pahas­ta vinou­tu­mas­ta kaupunkirakenteessa.

      Jos nykyiset tekni­ikan kehi­tys­lin­jat jatku­vat, läm­mi­tyk­sen osalta kaukoläm­pö paikallisil­la ydin­voimaloil­la näyt­täisi ole­van seu­raa­va tren­di. En usko sen kuitenkaan täysin syr­jäyt­tävän maaläm­pöä. Nykyisen kaltaista keskitet­tyä kaukoläm­pöverkkoa tuskin on jäl­jel­lä 50 vuo­den päästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.