Lassilassa korotetaan kahta Hekan taloa kerroksella
(Pöydältä)
Olisi haluttu korottaa kahdella kerroksella, mutta silloin ei vaadittua määrää autopaikkoja olisi kohtuuhinnalla saatu mahtumaan tontille. Voisi tietysti luulla, erttä Hekan asuntojonosta löytyisi muutama perhe, joka suostuisi vastaanottomaan asunnon, vaikka joutuisi elämään ilman autoa. Virkamiehet pelkäävät, että vaikka nyt tälläisia perheitä niiden 20 000 hakijan joukosta löytyisikin, entä, jos he myöhemmin haluavat auton? Entä jos heille syntyy lapsi tai tulee ero. Silloin muutetaan!
On siis parempi olla ilman asuntoa kuin saada asunto, jossa ei ole autopaikkaa! Kohde on aivan rautatieaseman vieressä.
Ajattelin esittää, että sallimme korottamisen kahdella kerroksella ja pidämme autopaikkojen määrän ennallaan.
Korkeasaareen uusi vastaanottorakennus
Mamu-kriittisille tiedoksi, että tässä otetaan vastaan Korkeasaaren kävijöitä. Ei siis syytä polttopulloihin. Uusi vastaanottorakennus tarvitaan, koska jatkossa apinoita pääsee katsomaan ratikalla. Vanha keskus Mustikkamaan puolella otetaan muuhun käyttöön.
Herttoniemen yritysalueella teollisuustontteja muutetaan asuintonteiksi.
Tämä oli meillä viimeksi 2.2.2018. Kaava tulee nyt rajattuna, koska parin tontin omistajien kanssa on tullut kinaa jostain. Asia selvinnee kokouksessa. Vajaat kolmesataa uutta asukasta.
Teollisuustonttien muuttamien asuintonteiksi oli puhtaasti poliittinen päätös edellisen lautakunnan aikana. Virasto olisi halunnut säilyttää ne teollisuustontteina. Kaiken kaikkiaan Herttoniemen teollisuusalueelle tulee noin 3 500 asukasta.
Karhusaaren eteläosan omakotialuetta tiivistetään
Kaavassa torjutaan aluetta uhannutta slummiutumista vaatimalla asunnoilta 200 neliön vähimmäiskokoa. Tai tarkemmin sanoen, tontin on oltava vähintään 600 neliötä ja sillä on oltava rakennusoikeutta 200 neliötä, jotta saisi rakentaa yhden asunnon. Jotta saisi rakentaa neljä asuntoa, pitää rakennusoikeutta olla 800 neliötä ja niin edelleen. Pienempiä asuntoja saa rakentaa, jos kehtaa, mutta silloln jää rakennusoikeutta käyttämättä.
Kun Sipoo hallitsi aluetta, tällaisia köyhän kansan pienasuntoja ei sallittu, vaan vaadittiin paikoin jopa 500 neliön asuntoja.
Yhteensä rakennusoikeudet lisääntyvät noin 7400:llä, mikä vastaa siis korkeintaan 37 asuntoa.
Minun tuli 70-luvulla pilkattua henkilöautonomistajia, kun itsellä ei ollut autoon varaa. Kun työ edellytti matkustamista ja tuli toinenkin lapsi, oli henkilöauto järkevän käytännöllinen hankinta 80-luvun alussa.
Jalkamiehenä 60-luvun lavatansseissa jäin joskus nuolemaan näppejä, kun vähän vanhemmat karjut jakamistalouden hengessä ottivat tyttöjä kyytiin lavan parkkipaikalla.
Herttoniemen ongelma on liian harvaan ja sekavast kaavoitettu pohjoispuoli.
Kyllä se pohjoispuoli on tiuhaan kaavoitettu, mutta kukaan ei halua toteuttaa kaavoja, koska paikka on teollisuuden tarpeisiin huono.
”Ajattelin esittää, että sallimme korottamisen kahdella kerroksella ja pidämme autopaikkojen määrän ennallaan.”
Kannatetaan.
Autopaikkanormia pitää muuttaa ja päivittää nykyaikaan. Kokoomuksella ei ole enemmistöä valtuustossa, joten aloite liikkeelle, nyt.
Karhusaaren nykyinen toteutunut asumisväljyys on noin 50 neliötä per asukas. Suuria rakennusoikeuksia mahdollistavilla omakotitalokaava-alueilla on viime vuosikymmeninä aika harva omakotitalo rakennettu täyteen rakennusoikeuteen asti. Kaupungin etu isommasta asuntorakentajien tarpeita isommasta rakennusoikeudesta omakotitaloalueilla on korkeampi tonttien myyntihinta ja isompi kiinteistöverotulokertymä.
Tontit ovat yksityisessä omistuksessa.
Listan aiheiden ulkopuolelta: epävirallinen tieto kertoo, että Pasilan tornialueen kanssa on käymässä samoin kuin Triplassa, eli yhtä lukuunottamatta osallistujat vetäytyvät suunnittelu- ja toteutuskilpailusta. Jäljelle on jäämässä yksi vaihtoehto, kuten Tripla oli. Voisiko lautakunta päättää tai esittää koko kilpailun hylkäämistä, jos näin käy? Virasto voisi ottaa tuon periaatteeksi, eli että yhden osallistujan kilpailu ei ole kilpailu. Ja valmistella asiat siten, että oikeasti löytyy useita halukkaita toteuttajia (ts. ei järjettömän kokoisia ja hintaisia kokonaisuuksia).
Siis, että jos vain yksi pystyy toteuttamaan hamlkeen, ei toteuteta lainkaan? Pitää katsoa, mllä ehdoilla se yksi sen toteuttaisi ja millaisena.
Ainakaan tuommoista yhden ehdotuksen viritelmää ei pidä kutsua kilpailuksi, ja jotain vaihtoehtoja pitäisi tutkia julkisesti. Tällä nykyopilla on saatu Tripla ja Redi ilman vaihtoehtoja. Tripla on arkkitehtonisesti huutavan kauhia. Redi ei paljon parempi, ja se on luemma aiheuttamassa SRV:lle tappiota. Ts. muut tarjoajat vetäytyivät siitä hankkeesta ilmeisesti ihan syystä. Oma lukunsa se, että jättihankkeiden rahoituksen hankkiminen kestää vuosikaudet, mikä tekee käynnistymisestä tolkuttoman hidasta.
Kampin, Kalasataman ja Pasilan keskukset + Töölönlahti – miksi aina tuloksena on pannukakku? Ehkä tehdään liian isoja kokonaisuuksia kerralla, niin ei riitä kompetenssi kaavoittajalla, suunnittelujoilla tai developpereiilla… Jokin perustava ongelma on, jos aina löytyy vain yksi taho toteuttamaan ja suunnittelemaan näitä keskeisiä kohteita.
Miksi hankkeet pitää paketoida tuollaisiksi mammuttiprojekteiksi? Eikö vain voida myydä näitä alueita tarpeeksi pieninä tontteina huutokaupalla eniten tarjoavalle? Jakamalla nyt Triplana ja Redinä tunnetut projektit osiin olisi ehkä saatu tuotettua monimuotoisempaa kaupunkikuvaa. Vielä 80-luvulla aluekeskuksiin rakennettiin useita liikekeskuksia, Itäkeskuksessa niitä on edelleenkin neljä eli Itis, Cityjätti/Easton, Puhos ja Hansasilta. Pasilaan tulee yksi, vaikka tarkoitus ilmeisesti olisi jatkaa ydinkeskustaa sinnepäin. Mammuttikauppakeskukset eivät kuulu kantakaupunkiin vaan niiden paikka on jossain moottoritien varressa.
En menisi liikaa haukkumaan. Nyt alkaa hiljalleen havaita, miten Töölönlahden alue on saatu järkevästi rakennettua. On syntynyt uusi monumentaaliaukio, jolla on uusi, Senaatintorin kanssa kilpaileva symboliikkansa. Eduskuntataloa vastapäätä ovat Musiikkitalo, Kiasma ja kirjasto. Sivummalla on Kansallismuseo, Sanomatalo ja Alkon päämyymälä. Kirjaston takana on sitten toimistoja, jotka eivät enää näy Mannerheimintielle.
Näin maalaisena tuota näkymää jää katselemaan ja hämmästelemään. Siinähän on kansanvaltamme, vastapainonaan kulttuuri eri muodoissaan sekä kansanvallan tae, vapaa media. Alko, postitalo ja Lasipalatsi tuovat kuvioon kaupallisuutta samalla tapaa kuin Sederholmin talo Senaatintorilla. Senaatintoriin verrattuna symboliikkaa leimaa kuitenkin kahden elementin puuttuminen: tieteen ja uskonnon.
Ei tämä ole ollenkaan paha. Edellisen kerran olemme monumentaalikeskuksen rakentaneet 1800-luvun alussa. Tämä uusi on aikamme näköinen eikä varmaan sen rumempi kuin mikään, mitä olisi rakennettu 1950-luvun jälkeen.
Miksi suomenkielisessä nimessä ”Mischan ja Maschan aukio” käytetään ruotsalaista translitterointia? Eikö oikeampi olisi: Mishan ja Mashan aukio – Mischas och Maschas plats ?
Tähän löytyikin osittainen vastaus Helsingin kaupungin karttapalvelusta:
”Korkeasaaren eläinkokoelman alkusysäyksenä olleiden karhunpentujen Mischan ja Maschan mukaan, jotka lahjoitti vuonna 1888 tuntematon, sittemmin arkkitehti Frithiof Mieritziksi (1863–1916) paljastunut henkilö.
Nimistötoimikunta esitti nimeä 11.6.2014 muodossa Mishan ja Mashan aukio – Mishas och Mashas plats, mutta muutti oikeinkirjoituksen 8.10.2014 muotoon Mischan ja Maschan aukio – Mischas och Maschas plats. Näin nimi noudattaa aikalaisten käyttämää kirjoitusasua.”
Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla tästä lisää: käyttivätkö aikalaiset todellakin tuota kirjoitusasua suomen kielellä, vai kuten todennäköisempää, ruotsiksi?