Päästövähennyksissä haaskataan valtavasti rahaa — paitsi Suomessa

Ener­gi­a­uu­ti­sis­sa oli hät­käh­dyt­tä­vä artik­ke­li pääs­tö­vä­hen­nys­ten kus­tan­nuk­sis­ta. Suo­mi on käyt­tä­nyt vähen­net­tyä hii­li­diok­si­di­ton­nia koh­den 27 euroa ja Ruot­si 1300 euroa. Höl­möin on ollut Rans­ka, joka on käyt­tä­nyt perä­ti 1400 euroa. EU:n kes­kiar­vo on 400 euroa/tonni. Artik­ke­li perus­tuu ita­lia­lai­sen toh­to­ri Car­lo Stag­na­ron tut­ki­muk­seen. 

Vähen­ne­tyn hii­li­diok­si­di­ton­nin hin­ta eri EU-maissa

Jat­ka luke­mis­ta “Pääs­tö­vä­hen­nyk­sis­sä haas­ka­taan val­ta­vas­ti rahaa — pait­si Suomessa”

Markkinaratkaisulla on vastustajia

Vaik­ka aika moni myön­tää, että pelk­kä pääs­tö­kaup­pa tuot­tai­si parem­man tulok­sen kuin nyky­jär­jes­tel­mä, mel­kein kaik­ki kui­ten­kin vas­tus­ta­vat mark­ki­naeh­toi­sia rat­kai­su­ja, kos­ka jokin fus­ku on aina edul­lis­ta jol­le­kin osapuolelle.

Mark­ki­naeh­toi­sel­la rat­kai­sul­la tar­koi­tan, että säh­kön hin­noi­tel­laan kai­kil­le sen käyt­tä­jil­le tun­ti­hin­nan perus­teel­la, säh­kö­ve­ros­ta luo­vu­taan koko­naan ja se kor­va­taan kor­keal­la ja kat­ta­val­la hii­li­ve­rol­la tai pääs­tö­oi­keu­den kor­keal­la hin­nal­la (100 €/tonni) ja säh­kön siir­ros­sa pai­not­tuu kiin­teän mak­sun osuus, kos­ka kus­tan­nuk­set­kin ovat kiin­tei­tä. Jat­ka luke­mis­ta “Mark­ki­na­rat­kai­sul­la on vastustajia”

Miten energiamarkkinoita pitäisi ohjata ilmastoystävällisiksi

Jos on saas­tut­ta­via ja puh­tai­ta tapo­ja teh­dä säh­köä, pitäi­si­kö saas­tut­ta­vaa ran­gais­ta vain puh­das­ta subventoida?

Talous­teo­rian mukaan ehdot­to­mas­ti pitäi­si lait­taa hait­ta­ve­rot saas­tut­ta­val­le sen sijaan, että tue­taan puh­tai­ta ener­gia­muo­to­ja. Puh­tais­ta ei ole ulkois­ta hyö­tyä, vaan saas­tut­ta­vis­ta on ulkois­ta hait­taa. Kun vali­taan sub­ven­tion tie, tul­laan samal­la sub­ven­toi­neek­si ener­gian kulu­tus­ta, vaik­ka sääs­töä oikeas­taan pitäi­si edis­tää – onhan jok­seen­kin kai­kis­ta ener­gia­muo­dois­ta lopul­ta ulkois­ta haittaa.

Pääs­tö­oi­keus vai hiilivero?

Jos pääs­tö­oi­keus mak­saa 30 €/tonni, on se jok­seen­kin tar­kal­leen sama asia kuin hii­li­diok­si­di­ve­ro tasol­taan 30 €/tonni. Ero tulee sii­tä, mitä tapah­tuu, jos on arvioi­tu ohjaus­vai­ku­tuk­sen teho vää­rin. Jos pääs­töt nouse­vat enna­koi­tua suu­rem­mik­si tai jää­vät pie­nem­mik­si, pääs­tö­oi­keu­den hin­ta nousee tai las­kee, kun­nes pääs­töt ovat tavoi­te­ta­sol­la. Vero on sil­lä tasol­la kuin se on, kun­nes teh­dään uusi pää­tös veros­ta.  Yri­tys­ten kan­nal­ta tur­val­li­nen rat­kai­su. [Ympä­ris­tön muu­tet­tu sanak­si yri­tys­ten] Jat­ka luke­mis­ta “Miten ener­gia­mark­ki­noi­ta pitäi­si ohja­ta ilmastoystävällisiksi”

Tästä selviää vain markkinamekanismi

Poi­min parin päi­vän sadon Uusi ener­gia­po­li­tiik­ka ‑sivus­tol­ta inno­vaa­tio­uu­ti­sis­ta, joil­la voi­si olla mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta tule­vai­suu­teen, jos ne toi­mi­si­vat niin hyvin kuin uuti­ses­sa väitetään.

Nestemäinen suolaJen­keis­sä aio­taan varas­toi­da aurin­ko- ja tuu­li­säh­köä kuu­maan (yli. 500 C0) nes­te­mäi­seen suo­laan (faa­si­muu­tos) ja ottaa ulos tasai­se­na säh­kö­vir­ta­na. Val­tio­tie­tei­li­jän tie­doin kuvit­te­li­sin, että 70 % säh­kös­tä huk­kuu mat­kal­la, mut­ta insi­nöö­ril­lä saat­taa olla asias­ta jotain salat­tua tie­toa, jota val­tio­tie­tei­li­jä ei tie­dä. Jat­ka luke­mis­ta “Täs­tä sel­vi­ää vain markkinamekanismi”

Kapasiteettimarkkinat?

Vii­me tal­ve­na oli pal­jon puhet­ta säh­kö­ka­pa­si­tee­tin lop­pu­mi­ses­ta. Ris­ki on ilmei­nen, kos­ka näis­sä olois­sa kenen­kään ei kan­nat­ta inves­toi­da perin­tei­seen säh­kön tuo­tan­toon. Hel­sin­ki­kin kor­vaa hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen lämpökattilalla.

Yhdek­si rat­kai­suk­si on esi­tet­ty kapa­si­teet­ti­mark­ki­noi­ta. Tar­jous­kil­pai­lun perus­teel­la mak­set­tai­siin vara­ka­pa­si­tee­tin ylläpitämisestä.

On arvai­lu­jen varas­sa, mitä tuos­ta kapa­si­tee­tis­ta mak­set­tai­siin. Arva­taan siis vaik­ka, että 60 000 €/MW. (Arvaus on kopioi­tu sivus­tol­ta Uusi ener­gia­po­li­tiik­ka.) Tuhat megawat­tia mak­sai­si siis 60 M€/vuosi. Ihan sie­det­tä­vä vakuu­tus­mak­su. Ovat­han talou­del­li­set seu­rauk­set säh­kön kat­kea­mi­ses­ta pal­jon suu­rem­mat. On siis kehit­tä­mi­sen arvoi­nen aja­tus. Jat­ka luke­mis­ta “Kapa­si­teet­ti­mark­ki­nat?”

Miten sähköveroon päädyttiin

Lip­po­sen ensim­mäi­nen hal­li­tus aset­ti maa­han hii­li­diok­si­di­ve­ron, joka verot­ti myös esi­mer­kik­si kivi­hii­len polt­ta­mis­ta voi­ma­lai­tok­sis­sa. Pian ymmär­ret­tiin, ettei tämä pelit­tä­nyt poh­jois­mai­sil­la sähkömarkkinoilla.

Säh­kön­tuo­tan­non polt­toai­neet sää­det­tiin verot­to­mik­si ja kor­vat­tiin kai­kes­ta säh­kös­tä mak­set­ta­val­la säh­kö­ve­rol­la ja uusiu­tu­van säh­kön­tuo­tan­non sub­ven­tiol­la. Lop­pu­tu­lok­sen piti olla mel­ko lähel­lä alku­pe­räis­tä hii­li­diok­si­di­ve­roa. Olin sil­loin itse­kin näi­tä päät­lök­siä teke­mäs­sä vih­rei­den edus­ta­ja­na. Sit­tem­min säh­kö­ve­ro ja tuo­tan­to­tuet ovat alka­neet elää omaa elä­mään­sä eikä koko­nai­suus ole enää lain­kaan loo­gi­nen. Nyt esi­mer­kik­si aurin­ko­säh­kön käyt­töä hait­taa se, että sekin on säh­kö­ve­ron alais­ta, jos sitä myy naa­pu­ril­leen. Jat­ka luke­mis­ta “Miten säh­kö­ve­roon päädyttiin”

Halvalle sähkölle järkevää käyttöä

Säh­kön hin­ta­vaih­te­luis­sa on mureh­dit­tu pal­jon ajoit­tai­sia kor­kei­ta hin­to­ja., mut­ta ongel­mal­la on toi­nen­kin ulot­tu­vuus, hyvin hal­pa hinta.

Säh­kö tulee ole­maan kesäl­lä jär­kyt­tä­vän hal­paa. Tilan­teen sta­bi­loi­mi­sek­si ja ener­giayh­tiöi­den toi­min­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­sek­si tuol­la säh­köl­le tuli­si nopeas­ti löy­tää jär­ke­vää käyt­töä.  Se lisäi­si myös säh­kön­tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia tal­vi­pak­ka­sil­la, kun kapa­si­teet­ti uhkaa lop­pua. Tämä on tär­keä­tä jo sen­kin vuok­si, että täy­tyy­hän kal­liil­la pää­oma­kus­tan­nuk­sil­la tuo­te­tus­ta tuu­li- ja aurin­ko­säh­kös­tä olla myös hyö­tyä. Säh­kö pyr­kii ole­maan hal­paa, kun tuu­li- ja aurin­ko­säh­köä tulee pal­jon.  Jos omis­tai­sin tuu­li­voi­maa, oli­si täs­tä eri­tyi­sen kiin­nos­tu­nut, kos­ka 12 vuo­den kulut­tua syöt­tö­ta­rif­fi lop­puu ja sai­sin vain mark­ki­na­hin­nan. Jat­ka luke­mis­ta “Hal­val­le säh­köl­le jär­ke­vää käyttöä”

Energiayhtiöiden kannattaa lopettaa mariseminen

Mis­sä vain kak­si ener­giayh­tiöi­den edus­ta­jaa koh­taa, siel­lä alkaa kau­hea mari­se­mi­nen ener­gia­mark­ki­noi­den jär­jet­tö­mäs­tä muu­tok­ses­ta ja ennen kaik­kea sii­tä totaa­li­ses­ta tuhos­ta, jon­ka tuu­li- ja aurin­ko­voi­man syöt­tö­ta­rif­fit aiheut­ta­vat sähkömarkkinoille.

Mari­se­mi­nen muut­tu­neis­ta olo­suh­teis­ta ei ole oikea tapa suh­tau­tua ener­gia­mark­ki­noi­den muu­tok­seen. Par­hai­ten pär­jää­vät yhtiöt, jot­ka hyväk­sy­vät tosi­asiat ja käyt­tä­vät ener­gian­sa sen miet­ti­mi­seen, miten muut­tu­vis­sa olo­suh­teis­sa menestyy.

Euroo­pas­sa on pää­tet­ty, että ilmas­ton­muu­tok­seen vas­ta­taan lisää­mäl­lä uusiu­tu­van ener­gian osuut­ta. Säh­kö­mark­ki­noil­la tuu­li- ja aurin­ko ovat sii­tä ikä­viä, että nii­den mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set ovat lähel­lä nol­laa. Ne tuot­ta­vat säh­köä aina, kun aurin­ko pais­taa tai tuu­lee, ja sik­si muu tuo­tan­to jou­tuu sopeu­tu­maan. Jat­ka luke­mis­ta “Ener­giayh­tiöi­den kan­nat­taa lopet­taa mariseminen”

Ollaanko ilmastopolitiikassa tosissaan?

Parii­sis­sa sovit­tiin, että ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen pyri­tään pysäyt­tä­mään 1,5 cel­siusas­tee­seen ver­rat­tu­na esi­teol­li­seen aikaan (Raja muu­ten ylit­tyi vii­me­kuus­sa, toi­vot­ta­vas­ti tila­päi­ses­ti). Onko lupaus uskot­ta­va. Kysy­tään markkinoilta.

Tämän tavoit­teen saa­vut­ta­mi­nen edel­lyt­tää, että tun­ne­tuis­ta fos­sii­li­sis­ta varan­nois­ta jäte­tään maa­han 80 %. Tämä tar­koit­taa, että esi­mer­kik­si öljy­va­rat muut­tu­vat tuon 80 %:n osal­ta arvot­to­mik­si. Vain paran 20 % kan­nat­taa hyö­dyt­tää. Sen­kin osan arvon las­kee tasol­le, joka vas­taa tämän par­haan osan ja toi­sek­si par­haan osan pump­paus­kus­tan­nus­ten erotusta.

Val­ta­vat arvon­alen­nuk­set ovat siis odo­tet­ta­vis­sa. Kes­kus­pank­ki­pii­reis­sä kuu­lem­ma puhu­taan hii­li­kuplas­ta, joka tulee raha­mark­ki­noi­den rie­sak­si kun asun­to ja tek­no­lo­gia­kuplas­ta on sel­vit­ty. Jat­ka luke­mis­ta “Ollaan­ko ilmas­to­po­li­tii­kas­sa tosissaan?”

Tuulivoiman syöttötariffi

Tuu­li­voi­maa on syy­tet­ty vii­me aikoi­na säh­kö­mark­ki­noi­den seka­mels­kas­ta. Suo­ma­lai­nen tuu­li­voi­ma ei ole pys­ty­nyt sot­ke­maan Suo­men säh­kö­mark­ki­noi­ta – vie­lä – kos­ka sitä on niin vähän. Poh­jan­lah­den toi­sel­la puo­lel­la tilan­ne on toi­nen, kos­ka Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa ailah­te­le­vas­ti pääl­lä ole­vaa tuu­li­voi­maa on pal­jon enem­män. Meil­le tämä ei juu­ri­kaan hei­jas­tu, kos­ka Suo­mi on lähes koko ajan eri hin­ta-aluet­ta Ruot­sin kans­sa. Rajoit­ta­ja­na on toi­sin sanoen siir­to­yh­tey­den heikkous.

Skan­di­na­vi­aan tuu­li­voi­maa mah­tuu suh­teel­li­ses­ti pal­jon enem­män kuin Suo­meen, kos­ka Nor­jas­sa ja Ruot­sis­sa on pal­jon vesi­voi­maa, jon­ka tehoa on help­po säätää.

Tuu­li­voi­man lisään­ty­mi­nen myös Suo­mes­sa tulee lisää­mään sää­tö­voi­man tar­vet­ta. Niin­pä Vuo­tok­sen allas on otet­tu taas esil­le ja puhu­taan­pa jopa Vuok­sen vesis­tön voi­ma­loi­den muut­ta­mi­ses­ta sää­det­tä­vik­si, jol­loin siis veden vir­taa­maa Vuok­ses­sa sää­del­täi­siin – ei vuo­de­nai­ko­jen mukaan mut­ta muu­ta­man päi­vän aika­jän­teel­lä, jol­loin Sai­maan pin­taa ei hei­lah­te­li­si pahas­ti, mut­ta joen luon­ne muut­tui­si lähin­nä Venä­jän puo­lel­la. (Venä­jäl­lä on sama sää­tö­ener­gian ongel­ma kuin Suomessa)

Tuu­li­voi­ma tuo joka tapauk­ses­sa tar­vet­ta sää­tää tehoa sekä kysyn­tä- että tar­jon­ta­pääs­sä. Jat­ka luke­mis­ta “Tuu­li­voi­man syöttötariffi”