Turvallinen hintajoustoon kannustava sähkösopimus

Tule­vana tal­ve­na pelätään sähkön hin­nan nou­se­van ajoit­tain pil­vi­in ja onpa pelotel­tu jopa sähkön sään­nöste­lyl­lä, siis ajoit­taisil­la sähkökatkoilla.

Sähkökatkot ovat vihon­vi­imeisiä, kos­ka ne kohdis­tu­vat myös vähäiseen, mut­ta käyt­täjälleen hyvinkin tarpeel­liseen kulu­tuk­seen. Se, ettei voi lada­ta hyy­tynyt­tä puhe­lin­taan, ei sähköverkkoa pelas­ta, mut­ta voi olla hyvinkin kiusalli­nen asia. Tietokone vie ehkä sata wat­tia, mut­ta moni ei voi tehdä työtä ilman sitä.

Kiusal­lis­in­ta olisi jäädä parik­si tun­niksi hissi­in. Ennakko­varoi­tus sähkökatkok­sista ei ikinä tavoita kaikkia. Huoltomies voi tietysti käy­dä sulke­mas­sa hissin, mut­ta korke­as­sa talos­sa asu­van huono­jalkaisen van­huk­sen se sul­kee kotiinsa.

Markki­noiden pitäisi toimia niin, että kun sähkön hin­ta nousee, kulu­tus­ta vähen­netään turhim­mas­ta päästä. Teol­lisu­u­den osalta tämä toimii, mut­ta koti­talouk­sien osalta ei Suomes­sa. Kun on ostet­tu kiin­teähin­taista sähköä, ei ole moti­vaa­tio­ta säästää sähköä oli se markki­noil­la kuin­ka kallista hyvän­sä. Muis­sa Pohjo­is­mais­sa pörssisähkön on paljon yleisem­mässä käytössä. Sik­si ne pär­jäävät paremmin.

Kun vain osa kulu­tuk­ses­ta osal­lis­tuu kulu­tusjous­toon, se tietää jyrkem­min vai­htele­via hin­to­ja ja sitä, että hyvinkin tarpeel­lista kulu­tus­ta joudu­taan kar­si­maan, vaik­ka helpom­piakin kohtei­ta olisi.

Lisäk­si uhkana vaanii siis sähkö­jen katkaisu.

Vaik­ka ensi talves­ta selvit­täisi­in, tarve parem­malle kysyn­täjous­tolle kas­vaa yhä, kun teholtaan vai­htel­e­van tuulivoiman osu­us tuotan­nos­sa kasvaa.

 

Yksi koti­talous ei markki­noil­la paljon vaiku­ta, mut­ta 2,5 miljoon­aa vaikuttaa.

Jouluku­un korkeat sähkön hin­nat sai­vat kulut­ta­jat kavah­ta­maan pörssi­hin­taisia sähkö­sopimuk­sia. Siinä ne tekivät toden­näköis­es­ti tyh­mästi, sil­lä nyt uudet kiin­teähin­taiset sopimuk­set merk­it­sevät, että sähkö on kulut­ta­jalle kallista aina, myös sil­loin se on markki­noil­la hal­paa – ja se tulee ole­maan usein läh­es ilmaista. Kulut­ta­jat mak­sa­vat paljon turvallisuushakuisuudestaan.

Vaik­ka on toden­näköistä, että pörssisähkö tulee kulut­ta­jalle edullisem­mak­si, siitä ei tietenkään voi olla var­ma. Var­maa kuitenkin on, että halvim­mal­la pääsee pörssisähkön käyt­täjä, joka pystyy käyt­tämään sähköä lähin­nä vain, kun se on hal­paa. Eri­tyis­es­ti tämä kos­kee sähköau­ton lataamista.

Voisiko kulut­ta­jien tur­val­lisu­ushakuisu­u­den yhdis­tää kan­nus­timi­in reagoi­da sähkön hintaan?

Mon­et teol­lisu­usyri­tyk­setkin osta­vat kiin­teähin­taista sähköä. Ne osal­lis­tu­vat silti kulu­tusjous­toon myymäl­lä osta­maansa sähköä pörssis­sä korkei­den hin­to­jen aikana.

Voisiko kulut­ta­jille myy­dä vähän saman­laista sähkö­sopimus­ta? Hin­ta olisi kiin­teä, mut­ta jos alen­taa sähkön kulu­tus­ta korkean sähkön­hin­nan aikana saa kor­vauk­sen käyt­tämät­tömästä sähköstä pörssi­hin­nan mukaan. Jos taas käyt­tää sähköä nor­maalia enem­män, mak­saa ero­tuk­ses­taan pörssi­hin­nan, joka voi siis olla tuulisi­na päiv­inä lähel­lä nol­laa. Vas­taavasti tietysti joutuu mak­samaan, jos käyt­tää korkei­den hin­to­jen aikana nor­maalia enem­män sähköä.

Oikein tun­nol­lis­es­ti toimi­va voisi näin painaa sähkölaskun­sa jopa negatiiviseksi.

Ongel­mana tässä tietysti on nor­maalin kulu­tuk­sen määrit­telem­i­nen, mut­ta sähköy­htiöl­lä on hyvät tiedot asi­akkaiden­sa aiem­mas­ta kulutuksesta.

Koti­talouk­sis­sa help­po­ja ja merkit­täviä säästöko­htei­ta on läm­mi­tyk­sen katkaisem­i­nen parik­si huip­putun­niksi – moniksi päiviksi sitä ei tietenkään voi katkaista, ellei talos­sa ole esimerkik­si varaavaa takkaa. Sama kos­kee pakastin­ta, leipomista ja saun­o­mista ja eri­tyis­es­ti sähköau­ton lataamista.

Kovin pitkään kulut­ta­jien ei tarvit­sisi itse huole­htia katkaisimien naput­telus­ta. Sähköau­ton lataa­jille on jo tar­jol­la sähkön hin­nan ais­ti­vaa tar­jol­la ja kysyn­nän kas­vaes­sa sel­l­aista ilmaan­tuu mui­hinkin kohteisiin.

Sähkön hin­ta tulee laske­maan merkit­tävästi niille, jot­ka kykenevät hin­toi­hin reagoimaan, sil­lä tuulen mukaan vai­htel­e­vat sähkön hin­nat eivät tarkoi­ta vain kalli­ita tun­te­ja vaan myös tun­te­ja, jol­loin sähkö on läh­es ilmaista.

= = =

Artikke­li on julka­istu Talouselämäle­hden sivuil­la vieraskolumnina

52 vastausta artikkeliin “Turvallinen hintajoustoon kannustava sähkösopimus”

  1. Yhdys­val­lois­sa on joitakin saman­ta­paisia ohjelmia:

    https://www.pge.com/en_US/residential/save-energy-money/savings-solutions-and-rebates/demand-response/demand-response.page

    Esimerkik­si Kali­for­ni­as­sa Ohm­Con­nect-ohjel­maan liit­tyneet kulut­ta­jat saa­vat tek­stivi­estin, kun sähköä pitäisi säästää, ja jos he onnis­tu­vat vähen­tämään kulu­tus­ta, siitä saa rahal­lisen palkin­non. Tämä ei kai liity varsi­nais­es­ti sähkö­sopimuk­seen, vaan se on erilli­nen jär­jeste­ly, jon­ka arvel­laan ole­van kan­nat­tavam­paa rahankäyt­töä kuin lisävoimalan rakentaminen.

    Parhait­en säästämi­nen onnis­tuu, jos sähköä kulut­ta­va laite saadaan reagoimaan viestei­hin automaat­tis­es­ti, mut­ta voi siel­lä ihan omin käsinkin lait­taa ilmas­toin­nin pois päältä.

    Vastaa

  2. Jokin fik­su jär­jestelmä kulu­tusjous­ton toteut­tamisek­si olisi kyl­lä ter­ve­tul­lut. Mut­ta ongel­mana on että hin­tavai­hte­lut ovat liiankin suuria. Jos joka ruoan­lait­tok­er­ral­la tai saunomisker­ral­la pitää ensin tark­istaa onko hin­ta juuri nyt satak­er­tais­tunut, niin arkielämästä ei tule mitään.
    Kulu­tuk­sen siir­toa halpoi­hin aikoi­hin pitäisi kan­nus­taa, mut­ta jotenkin niin että samal­la ei tule pakote­tusti myös alt­ti­ik­si pahim­mille hintapiikeille.
    Itsel­läni oli sähkö­sopimus, jos­sa hin­ta määräy­tyi kuukau­den keskimääräisen pörssi­hin­nan mukaan. Nyt oli pakko kiin­nit­tää hin­ta vuodek­si, vaik­ka hin­tata­so kir­paiseekin. Kun ei pysty arvioimaan ollenkaan mihin asti hin­nat voivat talvel­la nous­ta niin en sel­l­aista riskiä halua ottaa.

    Vastaa

  3. Ei tarvi­ta lisää jous­toa vaan tuotan­toka­p­a­siteet­tia. Sähköä ei olisi koskaan saanut päästää “markki­noiden” ja pelurei­den hinnoiteltavaksi.

    Vastaa

    1. Mikä on oikea tapa hin­noitel­la? Mikä on oikea tapa määrit­tää “riit­tävä” tuotan­toka­p­a­siteetin määrä? 

      Hin­ta pysyy kulut­ta­jille aina samana ja joka vuosi raken­netaan 10% lisää kap­a­siteet­tia? Yhteiskun­nan varoilla?

      Vastaa

    2. Turha syyt­tää markki­noi­ta tilanteesta, kos­ka pitkään jatkunut viher­pi­iperöin­ti on totaalis­es­ti tuhon­nut ener­gia­markki­nat. Sat­tumavoiman suosimi­nen ja ääret­tömän epä­var­ma reg­u­laa­tioym­päristö on samanaikaises­ti rom­ah­dut­ta­neet perusvoimain­vestoinien kan­nat­tavu­u­den ja samal­la kas­vat­ta­neet riske­jä sietämät­tömälle tasolle. Tätä kaut­ta on päädyt­ty tilanteeseen, jos­sa kukaan ter­ve­järki­nen ei lai­ta euron euroa likoon ener­giain­vestoin­tei­hin ilman vas­tu­ut­tomien poli­itikko­jen auli­isti jakamia tukiaisia.

      Tässä tilanteeessa ain­oat jot­ka hyö­tyvät ovat juuri ne pelu­rit, jot­ka osaa­vat rahas­taa tuurivoimat­uet mak­si­maalis­es­ti — tai ne toiset, jot­ka tule­vat “pelas­ta­maan tilanteen” siinä vai­heessa, kun sähköverkon totaa­li­nen rom­ah­dusti­la on oven­takana, investoimal­la luotet­tavaan perusvoimaan — kun­han vain ruhti­naal­liset voitot taataan veron­mak­sajien ja koti­taloussähkönku­lut­ta­jien taskuista.

      Paras­ta kaikessa on se, että koko sotkun aiheut­ta­neet reali­teet­ti­pakoiset viher­pi­iperöi­ti­in hak­sah­ta­neet poli­itikot voivat hel­posti vyöryt­tää syyt for­tumeille ja karunoille, joiden vuorineu­vok­set ovat ihan pelkkää ilkeyt­tään ja ahneut­taan aja­neet jär­jestelmän kaaok­seen. Ja pöljä tuulipukukansa ja viher­pi­iperöi­den uskon­so­tu­rit osta­vat tämän(kin) seli­tyk­sen aivan kybällä…

      Vastaa

  4. Mitään ei menetetä sil­lä että vaikka­pa Helen kokeilee tuol­laisen tuot­teen tuomista markki­noille. Sen houkut­tele­vu­ut­ta lisäisi riskit­tömyys kiin­teään hin­taan verrattuna.

    Hyvitys/lisämaksu voitaisi­in laskea tun­neit­tain, ja sum­ma­ta vaikka­pa kuukau­den jak­sois­sa. Kumu­lati­ivi­nen hyvi­tys hyvitetään, mut­ta kumu­lati­ivista lisä­mak­sua ei per­itä kos­ka asi­akas mak­saa kuitenkin saman mitä olisi mak­sanut kiin­teähin­tais­es­ta sähköstä muutenkin. Negati­iviset sähkölaskut voitaisi­in kohtu­u­den nimis­sä leika­ta pois.

    Lop­ulli­nen tavoite olisi var­maankin että täl­laiset väli­mallit toimi­si­vat sisään­heit­to­tuot­teina pörssisähkösopimuksille.

    Vastaa

    1. Sehän voisi olla kil­pailu samaan tapaan kuin pyöräil­i­jöi­den Kilo­metrik­isa. Jokainen saisi vali­ta joukkueen­sa (vaik­ka usei­ta joukkuei­ta eri kat­e­go­ri­oista) ja sit­ten voitaisi­in kat­soa, onko Län­si-Hert­tonie­mi parem­pi säästämään kuin Viik­ki, tai Ilvek­sen vai Tap­pa­ran kan­nat­ta­jat, tai vihrei­den vai kokoomuk­sen äänestäjät.

      Vastaa

  5. Min­ua hie­man huvit­tas tämä pal­s­ta, tun­tuu että se on pait­si kir­joit­ta­jan myös kom­men­toi­jien osalta kovin ”miehi­nen”. Esimerkkisi sähkökatko­jen aiheut­tamista harmeista oli­vat myös jotenkin hip­ster­i­maail­mas­ta. Itselle tuli mieleen pakas­ti­men sulami­nen, ruok­ien pilaan­tu­mi­nen jääkaapis­sa, pyykkien jäämi­nen koneeseen ja vielä vihovi­imeinen syn­ti, kesämökin boi­leri ja vesi­jo­hdot, jos 5 asteen perus­läm­pö putoaa pakkaselle. Mut­ta olen täl­lainen tyl­sä juristi-perheenäiti…

    Vastaa

    1. Tarkoi­tus on, etteivät sähkökatkot kestä kah­ta tun­tia kauem­paa, joten kun ei auo pakas­ti­men ovia, eivät pakas­teet sula. Itse asi­as­sa pakastin on yksi niistä vem­paimista, joi­ta sähkön huip­puhin­to­jen aikaan kan­nat­taa pan­na parik­si tun­niksi tauolle.

      Vastaa

      1. Pakas­timet ovat ihan usko­mat­toman ener­giate­hokkai­ta jos niitä ei availe, arkku­pakas­timet vaik­ka avail­isikin. Ei siinä mon­taa sent­tiä säästä jos kyt­kee pakas­ti­men parik­si tun­niksi pois.

    2. Olen kokenut edel­lisen sähkökatkoa­jan aikuise­na työssäkäyvänä ja muis­taak­seni ei siitä mitään suurem­paa harmia ollut, sähköt oli poik­ki sen 2 tun­tia suun­nitel­lusti eli sen tiesi etukä­teen, mil­loin se katko on ja oman elämisen­sä sääti sit­ten sen mukaan(kynttiläillalliset…).
      Sinän­sä kyl­lä olen sitä mieltä että nykyään tuo katkomi­nen tun­tu­isi aika bru­taalil­ta taval­ta hoitaa ongelmaa(laitteetkaan ei tykkää), kyl­lä mei­dän nyt pitäisi pystyä fik­sumpi­in jous­toratkaisui­hin kun säätö‑, ja infor­maa­tiotekni­ik­ka on huimasti kehit­tynyt noista ajoista.
      Kaiken­laiset kylp­päre­it­ten mukavu­us­läm­möt ja kesä(lue talvi)mökkien sulanapi­dot jouta­vatkin tauolle, eivät kuu­lu luovut­ta­mat­tomi­in peru­soikeuk­si­imme. Vil­la­sukat ja putkien tyh­jen­tämiset hoita­vat homman.

      Vastaa

      1. Ne sähkökatkot joi­ta oli 70-luvul­la sään­nöllses­ti yht­enä keväänä joh­tui voimalaitostyön­tek­i­jöi­den aika kauan kestäneestä lakos­ta, ei ener­giakri­i­sistä. Ne katkot oli usein iltaisin kun tuli jääkiekon MM-kisat tai joku suosikkisar­ja telkkarista mut­ta saat­toi vai­hdel­la paikkakun­nit­tain. Samaa temp­pua käyt­tivät myös YLEn tekniset toim­i­henkilöt kun halu­si­vat lisää lik­saa eli lähetys poik­ki ja tauko­musi­ik­ki tilalle Suomen lätkäot­telu­iden ajaksi!

      2. Eivät var­maan kuu­lu, mut­ta on aina helpom­pi säästää muiden asioista. Kyse ei ole mökin mukavu­us­läm­möstä vaan rak­en­tei­den kuiv­anapi­dos­ta, + 5–6 astet­ta ei sel­l­aise­naan edus­ta mukavu­ut­ta, mut­ta vähen­tää tulopäivän puuläm­mi­tys­tarvet­ta merkit­tävästi — täl­läkin on merk­i­tys­tä myös ympäristön kannal­ta. Samoin kodinkoneet säi­lyvät pidem­pään kun eivät ole pakkasessa.
        Itse muis­tan nuore­na koul­u­laise­na, kun Rei­ni porukoi­neen lait­toi taas sähköt pois päältä sähkölakon aikana helmiku­us­sa 1976 ja kom­puroin koti­in pimeässä Hauk­i­lahdessa, toki hyväo­sais­ten alueella.

  6. Min­un sähkölasku­ni oli aikaisem­min noin 90€ 3:lta kuuakudelta ker­rostalos­sa. Muutin Helsingis­sä riv­i­taloon jos­sa asun­nos­sani on sauna. Käytet­ti­in saunaa ensim­mäis­inä kuukausi­na noin 2.3 ker­taa kuukaudessa ja sähkölasku oli noin 250€ 3 kuukaudelta. Nyt olen käyt­tänyt saunaa 1 ker­ran kuukaudessa ja sähkölasku oli viimek­si noin 160€ 3.lta kuukaudelta. 

    Käytän ain­oas­taan tietokonet­ta ja vält­tämätön­tä valais­tus­ta kodis­sa, sit­ten pyykin pesu ja ast­ian pesukone, niin eipä siinä nyt pitäisi olla kovin paljon sähkönku­lu­tus­ta. Nykyisen riv­i­talon läm­mi­tyk­senä on kaukoläm­pö. Asun siis Helsingis­sä. Mie­lenki­in­toista seu­ra­ta kuin­ka paljon riv­i­ta­lo ja ker­ran kuus­sa saunan käyt­tämi­nen lisää sähkölaskua kun tilanne alkaa nykyisessä asun­noss vaki­in­tu­maan kulu­tuk­sen suh­teen ver­rat­tuan siihen 90€:n sähkölasku­un 3:lta kuukaudelta ker­rostalos­sa joka meil­lä oli aikaisem­min. Siis 2 henkilöä asuu taloudessamme.

    Vastaa

    1. Vähän vaikea uskoa, että pelkästään saunominen/kiuas olisi syypää noinkin reip­paaseen nousu­un. Pari muu­ta syytä tuli mieleeni: onko muu­ton jäl­keen uusi sähkö­sopimus paljon kalli­impi kuin aikaisem­pi? Onko mukavu­us­lat­tialäm­mi­tys pääl­lä ja läm­mitätkö sil­lä myös muu­ta asuntoa..

      Vastaa

    2. Ei tuo harv­inainen saunankäyt­tö sähkölaskua selitä. Keskikokoinen kiuas vie tun­nis­sa noin seit­semän kilo­wat­ti­tun­tia. Vaik­ka sähkö mak­saisi 25 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­ti, niin tun­nin saunomi­nen mak­saisi vajaat kak­si euroa.

      Lait­tei­den tiedoista näkee, paljonko niiden käyt­tö maksaa.

      Vastaa

  7. Olet­taisin, että suo­ra sähköläm­mi­tys on Suomes­sa tois­taisek­si aika paljon taval­lisem­pi kuin sähköau­to. Ymmär­rän hyvin tur­val­lisu­ushakuisen sopimuk­sen tekemisen näi­den kulut­ta­jien osalta. Esim. omakoti­talon läm­mi­tyk­sessä on pakkasel­la vähän ikävä kyt­täil­lä, että onko siihen nyt varaa vai tuleeko kevät­puolel­la viiden ton­nin ylläri­lasku. Sähkönku­lu­tuk­seltaan ja tärkey­deltään pienem­mis­sä asiois­sa toki on var­maan hyvin paljon säästämisen varaa, alka­en nyt vaik­ka yläas­teen koti­talous­tun­nin opit siitä, että ei aje­ta pesukonei­ta kovin vajail­la kuormilla.

    Vastaa

  8. Kauan sit­ten tähän oli ratkaisu. Se oli For­tu­min osakkei­den ost­a­mi­nen. Yksi For­tu­min osake tuot­ti 27.1 kWh/a ydin­voimaa van­hoista reak­tor­eista, sen odotet­ti­in tuot­ta­van 3.8 kWh/a ydin­voimaa Olk­ilu­o­to 3:sta ja lisäk­si 23.3 kWh/a säädet­tävää vesivoimaa. Tämä opti­maa­li­nen tuotan­to­jakau­ma käytän­nössä varmisti, että sähköä on tar­jol­la aina sen ver­ran kuin sitä tarvi­taan, kun ydin­voima tuot­ti yösähkön jä päivän suurem­pi sähkönku­lu­tus katet­ti­in vesivoimal­la. Yhteen­sä siis tuotan­to 54.2 kWh/a Olkiluoto‑3:n valmis­tu­misen jälkeen.

    Jos käytit 3000 kWh pörssisähköä vuodessa, mak­soit siitä pörssi­hin­nan + ALV:n eli 1.24-kertaisen hin­nan. For­tum mak­soi siitä 20% veroa eli vero­jen jäl­keen jäi 1/1.24 * 0.8 osu­us. Osin­gos­ta sijoit­ta­ja vielä mak­soi 0.85*30% veroa eli tämän veron jäl­keen jäi 1/1.24 * 0.8 * (1–0.85*0.3) osu­us. Siis yksi For­tu­min osake vas­tasi 54.2 kWh/a * 1/1.24 * 0.8 * (1–0.85*0.3) = 26.1 kWh/a hedgeä. Tämän 3000 kWh/a pörssisähköä käyt­tävän hin­taris­ki olisi siis elim­i­noitu noin 115 For­tu­min osak­keen omistuksella.

    Ain­oa For­tu­min ongel­ma oli aluk­si että heil­lä oli pakot­ta­va tarve törsätä raho­jaan Venäjälle, aiheut­taen ylimääräisiä riske­jä siihen että joku halu­aisi käyt­tää For­tu­min osakkei­ta sähkön­hin­ta-hed­genä. Sit­ten tuli Uniper ja tuo For­tu­min tulok­sen kytken­tä sähkön­hin­taan hävisi täysin. Suurin For­tu­min tulok­sen selit­täjä oli tämän jäl­keen Sak­san päät­täjät, mil­laisen sopimuk­sen he halu­a­vat neu­votel­la Uniperin pelas­tamisek­si. Nyt näyt­tää siltä että For­tu­min arvos­ta merkit­tävä osa jälleen tulee pohjo­is­mais­es­ta vesi- ja ydinvoimasta.

    Ehkä pörssisähkön osta­jan kan­nat­taisi jälleen harki­ta For­tu­min osak­keen omistusta.

    Vastaa

  9. Koti­talouk­sien kulu­tusjous­to on pääosin näpertelemistä, mut­ta Suomen sähköau­tot kulut­ta­vat lop­ul­ta keskimäärin gigawatin, joka on paljon. Tämän kulu­tuk­sen hallinta on luon­te­vaa sähkön­si­ir­toy­htiöille, mut­ta yleistyäk­seen se edel­lyt­tää niiltä joko ennakoivaa jous­tavu­ut­ta tai lain­muu­tos­ta (kuten aurinkopa­neel­ien hyvitysmaksuissa). 

    Kun kiin­teistön jokaises­ta sähköau­ton lataus­pis­teestä muo­doste­taan sähkönkäyt­tö­paik­ka, hoituu lasku­tus yhdel­lä laskul­la, ja saadaan sähköpu­lan uhates­sa hel­posti katkaistavia kuormia. Sopimusteknis­es­ti on help­po tar­jo­ta vähän kalli­impia liit­tymiä esimerkik­si ammat­ti­au­toil­i­joille jot­ka eivät halua sähköään katkot­ta­van ennen kuin on ihan pakko.

    Lait­teet (etäluet­ta­vat sähkömit­tar­it) ovat ole­mas­sa ja laa­jan asen­nuskan­nan ansios­ta luotet­tavak­si jalostunut­ta teknologiaa.

    Sähkön­si­ir­toy­htiöitä vaa­dit­ta­va jous­tavu­us liit­tyy siihen että on taloy­htiöille kohtu­ut­toman kallista edel­lyt­tää että käyt­tö­paik­ka kytketään aina sähköy­htiön hallinnas­sa ole­vaan sähköverkon osaan, vaan käyt­tö­paikko­ja pitää voi­da ketjut­taa. Esimerkik­si: Taloy­htiö tekee sähkö­työt hallinnas­saan olevas­sa sähköverkos­sa (omas­sa käyt­tö­paikas­saan), johon peruste­taan asukkaiden käyt­tö­paikat, ja sähkön­si­ir­toy­htiö huole­htii lasken­nal­li­sista hyvi­tyk­sistä (yhtiölle), vähän kuten aurinkopa­neelei­den kanssa (asukkaille).

    Oletet­tavasti jär­jeste­ly myös tarkoit­taisi että use­ampi taloy­htiössä autoaan lataa­va tek­isi pörssisähkö­sopimuk­sen, kos­ka toisin kuin taloy­htiön yhteisessä verkos­sa, pystyy yksin vaikut­ta­maan siihen mil­loin sähköä käytetään.

    Jos sähkön­si­ir­toy­htiö pystyy paina­maan latauskäyt­tö­paikko­jen hin­nan tarpeek­si alas, niitä voi ajatel­la han­kit­ta­van peräti omakoti­taloi­hin esimerkik­si sil­loin jos asukas halu­aa lada­ta autoaan pörssisähköl­lä mut­ta han­kkia kiin­teistön muun sähkön kiin­teähin­taisel­la sopimuksella.

    Vastaa

  10. JHsanoo:
    4.8.2022 15:16
    “Eivät var­maan kuu­lu, mut­ta on aina helpom­pi säästää muiden asioista.”
    Tämä oli JH:lta huti ainakin oma­l­la kohdal­lani. Min­ul­ta löy­tyy mukavu­us­läm­mi­tys, jon­ka poiskytkemistä olen vakavasti harkin­nut jos sähkön­hin­nat pysyvät korkeal­la. On yllät­tävän suuri sähkönsyöppö.

    Vastaa

  11. Itsel­läni ei ole koskaan ollut pörssisähköä. Nyt olen kiin­nos­tunut. Pienel­lä val­is­tuk­sel­la min­ut voisi saa­da siir­tymään. Halu­aisin tietää onko nord­poolin sivuil­la mainit­tu 4000€/MWh ylära­ja myös kulut­ta­ja-asi­akkaalle. Jos on, olen valmis siir­tymään pörssisähköön. Jos ei ole mitään ylära­jaa niin en ota pörssisähköä kos­ka sil­loin on mah­dol­lista että pul­jaa­vat ansain­tatarkoituk­ses­sa tun­ti­hin­nan esim. 6 miljoon­aan euroon per MWh enkä huo­maa sitä ajois­sa -> sopimuk­sen mukainen ryöstö.

    Vastaa

    1. Käytä Fin­gridin appia. Siihen voit lait­taa varoituk­sen halu­a­malle­si tasolle.
      Pörssisähkön hin­nalle on myös ylära­ja, muis­taak­seni 2 euroa kilo­wat­ti­tun­nil­ta, mut­ta saat­taa olla myös neljä. Koskaan ei mak­simia ole saavutettu.

      Vastaa

      1. Osmo, sen pörssisähkön vuorokau­den keski­hin­nan päälle tulee vielä profi­ilikus­tan­nus mikä sekin voi olla nyt aika iso kun tukkuhin­tata­so on nous­sut noin korkealle.

      2. Mis­tä saan suo­ran pääsyn samaan API ‑rajap­in­taan, jota tuo Fin­gridin Äppi käyttää ?

        Mik­sikö?

        Kos­ka halu­an kir­joit­taa oman sovel­luk­seni, ja käyt­tää sitä tuon Fin­gridin Äpin sijasta.

        Mik­sikö?

        Kos­ka Fin­grid kieltäy­tyy ker­tomas­ta oma­l­la https ‑palve­limel­laan URL ‑osoitet­ta, jos­ta tuon Fin­gridin Äpin saisi lada­ta fingrid_appi.apk ‑tiedos­tona, siis ihan ilman Google ‑tiliä.

        En hyväksy mitään sel­l­aista Äppia, jota ei pysty lail­lis­es­ti ja tur­val­lis­es­ti lataa­maan ilman Google ‑tiliä puhelimessa.

        Syy: Jos puhe­limeen lait­taa Google ‑tilin, niin puhe­lin kopi­oi kaik­ki tek­stivi­estit, puhe­lin­muis­tion ja puhelu­lokin Googlen hallinnoimaan pilvipalveluun.

        Ylläol­e­va tosi­a­sia tarkoit­taa siis selkeästi san­ot­tuna sitä, että Google, Inc syyl­listyy jatket­tuun törkeään yksi­ty­isyy­den­suo­jan loukkauk­seen, ja jokainen suo­ma­lainen yri­tys tai julk­isoikeudelli­nen taho, joka tar­joaa sovel­lus­ta ladat­tavak­si Google Playsta, mut­ta kieltäy­tyy tar­joa­mas­ta saman sovel­luk­sen apk ‑asen­nus­paket­tia oma­l­ta https ‑palve­limeltaan, syyl­listyy vähin­täänkin rikok­sen suosimiseen, mah­dol­lis­es­ti jopa avu­nan­toon ko. rikokseen.

        Jos itse koodaan oman Adroid ‑äpin, niin mikään ei estä min­ua myös jaka­mas­ta sitä muille esim. https ‑palve­limeltani.

    2. Ennen kuin ryhtyy toisi­na­jat­teli­jak­si, kan­nat­taa muis­taa että huip­putun­tien kallis pörssisähkö on itseään toteut­ta­va ilmiö. Mitä use­ampi siihen uskoo, sitä use­ampi tekee ei-pörssisähkö­sopimuk­sen jol­loin insen­ti­ivi säästää sähköä sil­loin kun se on kallista katoaa, ja huip­putun­tien sähkö kallis­tuu entis­es­tään. Lisäk­si on syytä uskoa että poli­it­ti­nen paine hillit­see kun­nal­lis­ten sähkön­tuot­ta­jien tois­taisek­si voimas­sa ole­vien sopimusten hin­tata­soa, aivan kuten kävi kaukoläm­mön kanssa.

      Huip­putun­tei­hin keskit­tyvän kulu­tuk­sen kään­töpuoli on se että jos kulu­tuk­sen­sa pystyy ajoit­ta­maan 00–06 välille, tai peräti 03–06 ‑välille, muut­tuu sähkö keskimäärin ilmaisek­si, tai ainakin se mak­saa mur­to-osan kiin­teähin­tai­sista sopimuksista.

      Vastaa

    3. Pörssisähköön ei kan­na­ta siir­tyä, ellei pysty säätämään sähkönku­lu­tus­taan automati­ikalla esim. omakoti­talon suo­rasähköläm­mi­tyk­sessä. Tekemäl­lä pörssisähkö­sopimuk­sen mak­saa esim. 0,24 snt/ kWh mar­gin­aalin sähköy­htiölle spot-hin­nan päälle. Mitään Fin­gridin appia ei tarvi­ta. Sähköy­htiö menee nurin, jos se ostaa sähköä kalli­il­la ja myy hal­val­la kiin­teään hintaan.

      Vastaa

  12. Yksinker­tainen ja nopeasti toteut­tamiskelpoinen hin­noit­telumalli: asi­akas val­it­see itse “nor­maalin kulu­tuk­sen rajan” tois­taisek­si voimas­sa ole­val­la sopimuk­sel­la, ja sen ylit­tävä kulu­tus laskute­taan pörssisähkönä. Sopimuskausi esimerkik­si kuukausi, ener­gianku­lu­tus las­ke­taan tun­neit­tain (tai siis samal­la tarkku­udel­la kuin pörssisähkö hinnoitellaan).

    Esimerk­ki: Omakoti­ta­lo jos­sa invert­te­ri­o­h­jat­tu läm­pöpump­pu ilman ajas­tus­ta, ei varaavaa kap­a­siteet­tia, sähköau­to, jos­sa ajas­tus. Nor­maalin kulu­tuk­sen raja 2kWh/h, auto lataa ark­iöinä minimite­hol­la 1380W (6A), ja käsin säädet­tynä hal­van sähkön aikaan (viikon­lop­puisin) max 22kW.

    Esimerk­ki: Ker­rostaloa­sun­to, pesukone + van­ha läm­pöpumpu­ton kuiv­aa­ja. Kulu­tus­ra­ja 0,5KWh/h, pyykinpesu+kuivaus viikon­lop­puisin, astioiden pesu ajaste­tusti yöl­lä (elleivät naa­pu­rit hermostu).

    Nämä kak­si voisi­vat hyvin olla sähköy­htiön normisopimuk­set kulut­ta­ja-asi­akkaalle läm­mi­tys­tavas­ta riippuen.

    Help­po toteut­taa: ei tarvitse arpoa asi­akkaan normiku­lu­tus­ta, tarvit­ta­vat muu­tok­set rajoit­tuvat laskutusjärjestelmään.

    Sopimuk­sen houkut­tele­vu­ut­ta on help­po säätää muut­ta­mal­la kiin­teä hin­taa. Sen ei tarvitse olla vakio, vaan esimerkik­si lin­eaaris­es­ti riip­pu­vainen nor­maalin kulu­tuk­sen rajasta.

    Parem­paa tapaa yhdis­tää yksit­täisen kulut­ta­jan tur­val­lisu­ushakuisu­us (tavanomainen ei-opti­maa­li­nen riski­aver­sio) ja kollek­ti­iviseen hyö­tyyn kan­nus­ta­va pörssi­hin­noit­telu ei nyt heti tule mieleen.

    Vastaa

    1. 2kWh/h = 2kW
      Onko­han yksiköt hie­man sekaisin?
      En kyl­lä ymmärtänyt ehdotusta

      Vastaa

      1. Kulu­tuk­sen rajal­la 2kWh/h tarkoi­tus on vaan korostaa että kulute­taan kak­si kilo­wat­ti­tun­tia tun­nin aikana s.e. on merk­i­tyk­setön­tä minkälaisel­la teho­profi­ilil­la tämä tapah­tuu. Jos san­o­taan että kulu­tuk­sen raja on 2kW siitä syn­tyy hel­posti mieliku­va että 2kW on absolu­ut­ti­nen teho­ra­ja, vaik­ka todel­lisu­udessa varsi­nainen teho­ra­ja on paljon korkeampi ja riip­pu­vainen sähköli­it­tymän koosta.

      2. 2kWh/h tarkoit­taa sitä, että kulu­tus­mit­tari­in ker­tyy ener­giaa 2 kWh yhden tun­nin aikana. Merk­in­tä on infor­mati­ivisem­pi kuin pelkkä tehome­rk­in­tä 2 kW, mikä voi tarkoit­taa vaikka­pa 1 s huip­pute­hoa tai keskite­hoa ties mil­lä aikavälil­lä. Yksikäsit­teisem­pi toki olisi merk­in­tä 2 kWh/1 h, ja ehkä koh­ta siir­rymme käytän­töön 2 kWh/15 min.

    2. Kun määrit­telee nor­maalin kulu­tuk­sen­sa mah­dol­lisim­man korkeak­si, ei joudu koskaan mak­samaan kalli­in sähkön aikana ylimäärästä. Ei toimi.

      Minä tek­isin tämän niin, että kulut­ta­jalle myy­dään sopimus keskimääräisel­lä sähkön hin­nal­la, olkoon se nyt vaik­ka 26,5 c/kWh. Hän­tä kuitenkin laskute­taan nor­maalin pörssi­hin­nan mukaan kuitenkin niin, että jos kuukau­den keski­hin­ta (kaikkien kulut­ta­jien käytöl­lä pain­otet­tuna) on suurem­pi kuin 26,5 dc, pörssi­hin­taista sähkölakua alen­netaan tuon ero­tuk­sen ver­ran ja jos keski­hin­ta alit­taa tuon 26,5 s/kWh, laskua vas­taavasti korote­taan. Kan­nus­taa käyt­tämään mielu­um­min hal­paa sähköä kuin kallista, mut­ta saa tur­van yleistä sähkön hin­nan muu­tos­ta vastaan.

      Vastaa

      1. Kut­su­taan uut­ta sopimustyyp­piä vaik­ka Hybridis­ähkök­si. Se tekee tarpeet­tomak­si eril­liset sopimustyyp­it Yleis­sähkö, Pörssisähkö kos­ka teho­ra­ja 0 tarkoit­taa pörssisähkö­sopimus­ta ja tehoraja=sulakekokomaksimi yleissähkösopimusta.

        “Kun määrit­telee nor­maalin kulu­tuk­sen­sa mah­dol­lisim­man korkeak­si, ei joudu koskaan mak­samaan kalli­in sähkön aikana ylimäärästä.” ei ole hybridis­ähkö­sopimuk­ses­sa ongel­ma vaan tietois­es­ti valit­tu ominaisuus. 

        Nykyti­lanne: yleis­sähköopimuk­ses­ta pörssisähkö­sopimuk­seen siir­ryt­täessä ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta suo­jau­tua yleiseltä pörssisähkön hin­tata­son nousul­ta kos­ka myös perusku­lu­tus on pörssi­hin­noitel­tu => vähäi­nen hallinnan tunne.

        Hybridis­ähkö­sopimus: yleinen pörssisähkön hin­tata­son nousu näkyy vain siinä kulu­tuk­ses­sa jota pystyy säätämään, ja sil­loinkin luul­tavasti (absolu­ut­tise­na euromääränä) vähäisessä määrin kos­ka on syytä olet­taa että 00–06 ja viikon­lop­puisin sähkö on edelleen varsin edullista => suurem­pi hallinnan tunne.

        Aja­tus on siis että asi­akas saisi sel­l­aisen (hybridisähkö)sopimuksen johon hän on mah­dol­lisim­man tyy­tyväi­nen, ja samal­la siir­retään keskimääräistä lasku­tus­ta enem­män pörssisähkön suun­taan. Sähköy­htiön intres­seistä riip­puen liiket­tä voidaan vahvis­taa lähet­tämäl­lä asi­akkaalle raport­ti vaik­ka kuukausit­tain siitä mikä edel­lisen kuukau­den aikana olisi ollut teho­ra­jaop­ti­mi, ja kuin­ka paljon tämä on mak­sanut “ylimääräistä”. Asi­akkaat sit­ten reagoi­vat per­soon­al­lisu­ustyyp­pin­sä mukaises­ti, ja toiv­ot­tavasti vähitellen päästään uuteen tas­apain­oti­laan joka on kaikille nyky­istä parempi.

        En aivan hah­mot­tanut esit­tämääsi mallia. Mitä tarkoit­taa “kuukau­den keski­hin­ta (kaikkien kulut­ta­jien käytöl­lä pain­otet­tuna)”? Ketkä kaik­ki kuu­lu­vat joukkoon “kaik­ki kulut­ta­jat”? Olisiko mah­dol­lista saa­da rautalankaesimerkki?

      2. Peri­aat­teessa kiin­teis­sä hin­nois­sa ei ole mitään ongel­maa vaik­ka kulu­tus olisi kuin­ka korkea; kyseessä on käytän­nössä vaku­u­tus­palvelu, eikä ole mitään syytä rajoit­taa vaku­u­tuk­sen suu­ru­ut­ta. Sen sijaan täl­laisia vaku­u­tus­palvelui­ta myyviä yhtiöitä tulee valvoa ja sään­nel­lä vaku­u­tusy­htiöinä (eli finanssi­valvon­ta töi­hin), jol­loin vakavaraisu­us­vaa­timuk­set käytän­nössä johta­vat tilanteeseen, jos­sa vaku­u­tuk­sen hin­ta nousee äkkiä niin korkealle että raja­ton­ta käyt­töä kiin­teäl­lä hin­nal­la oli markki­nahin­ta mikä tahansa ei käytän­nössä kan­na­ta ostaa.

        Nyt ongel­ma on ollut kaiken­laiset enem­män tai vähem­män valvo­mat­tomat pöytälaatikkoy­htiöt jot­ka ovat sotke­neet markki­noi­ta myymäl­lä halpo­ja kiin­teähin­taisia sopimuk­sia ja ovat nyt konkurssissa.

      3. Tuo olisi sähkön­myyjälle hyvin ongel­malli­nen sopimus­muo­to. Sähkön­myyjä joutuu mak­samaan sakko­mak­sua aina kun kulu­tus ylit­tää tuotan­non. Sik­si pien­im­män mar­gin­aalin pörssi­hin­taan näh­den saa­vat ne sähkönkäyt­täjät, joiden kulu­tus on hyvin ennustet­tavis­sa. Se on sähkön­myyjien katas­trofi, jos asi­akkaat alka­vat ennakoimat­tomasti jous­taa ja leika­ta kulu­tus­ta juuri sil­loin, kun sähkön­myyjä on itse kyseiselle tun­nille ostanut kalli­il­la sähköä. Sähköy­htiöt eivät ilman riit­tävää katemar­gin­aalia halua sel­l­aisia asi­akkai­ta, jot­ka jous­ta­vat kulu­tuk­sel­laan ennakoimat­tomasti. Hal­lit­tavia jous­toasi­akkai­ta ne kyl­lä haluavat.

        Taan­noin kun oli tänä kesänä yksi hin­tahuip­pupäivä, jos­ta medi­at tiedot­ti­vat paljon, seurasin jälki­markki­noi­ta. Kulu­tus menikin leikkau­tu­maan hin­tahuip­pupäivänä selvästi enem­män kuin markki­nat ennakoi­vat, ja sit­ten alkoi kisa siitä, kuin­ka paljon pitää mak­saa, jot­ta jouste­taan tuotan­nos­sa alaspäin tai lisätään kulu­tus­ta. Vesivoimaa tuot­ta­vat yhtiöt pääs­tivät sil­loin lop­ul­ta vet­tä ohi tur­bi­inien, jot­ta sähkö­markki­nal­la tuotan­to ja kysyn­tä pää­tyivät vas­taa­maan toisi­aan. Sai­vat parem­mat rahat jous­ta­mal­la tuotan­toaan alaspäin päästämäl­lä vesiä ohi voimalan kuin tekemäl­lä sähköä.

        Sähkö­markki­nat eivät toi­mi niin kuin intu­itio mon­elle sanoo, kos­ka tuote pilaan­tuu konkreet­tis­es­ti käsi­in tun­neit­tain, jos sille ei ole käyt­täjää juuri silloin.

    3. Kyl­lä tämä voisi toimi­akin. Hin­noit­telun voisi tehdä vielä pro­gres­si­ivisek­si jol­loin ei tulisi kovin hel­posti val­i­tuk­si var­man päälle korkeaa vakio­hin­taa. Oma­l­la kohdallani(rivitalo kaukolämmössä,ei sähköau­toa) tämä merk­it­sisi val­it­se­mani teho­ra­jan yli menevän kulu­tuk­sen keskit­tämistä viikon­lop­pu­un (saunomi­nen , uuninkäyt­tö etc) tai yölle(astianpesukone) eli pien­tä säätöä ja ryt­miä jokapäiväiseen sähkönkäyt­töön aikaisem­man täys­va­pau­den sijaan.

      Vastaa

    4. Spo­tun sys­tee­mis­sä pitää yrit­tää pitää kulu­tus tasaise­na, että ei joudu kalli­in pörssisähkön puolelle.

      Mut­ta toisi­naan pitää yrit­tää saa­da kulu­tus epä­ta­saisek­si, että pääsee hal­van pörssisähkön puolelle, niinkuin vaik­ka sähköläm­mit­tämäl­lä joka­toise­na tuntina.

      Kun taas Soin­in­vaaran sys­tee­mi on ehkä tämä:

      kwh hin­ta = tun­neit­tain vai­h­tu­va kaikille sama pörssi­hin­ta + kuukausit­tain vai­h­tu­va kaikille sama maksu

      Vastaa

  13. Varaavaa kulu­tus­puskuria voisi rak­en­taa vaikka­pa läm­mit­tämäl­lä jokaisen ker­rostalon kuuma käyt­tövesi edel­lisenä yönä. Sähköl­lä, tai voi siinä olla läm­pöpump­pukin apuna, ihan sama.

    Ei tarvi puhua suihkun rajoit­tamis­es­ta, ja tämä olisi hyvin help­poa ver­rat­tuna kaikki­in mui­hin ratkaisui­hin. Sem­moinen iso säil­iö vaan pyöräkel­lar­in nurkkaan.

    Vastaa

    1. Ihmette­len miten voi vuon­na 2022 mikään vedenkäyt­tö kulut­taa energiaa?

      Kun­han ulos­menevän veden läm­pöti­la pide­tään sisään­tule­vaa mata­lam­pana, niin kaik­ki vedenkäyt­tö on ener­gian keräämistä vedestä.

      Täm­möi­nen sys­tee­mi olisi paljon parem­pi investoin­ti mielestäni.

      Vastaa

  14. Tässä käy niin, että ihmiset vai­h­ta­vat pörssisähköön. Sit­ten keskimääräiset hin­nat nou­se­vat. Sit­ten ihmiset alka­vat kiihkeästi met­sästää halv­in­ta hin­taa. Sit­ten yösähkön kas­va­neen kysyn­nän takia ero halvim­man ja kalli­im­man hin­nan välil­lä alkaa kaventua. 

    Kun kat­too Nord Poolin päivit­täisiä hin­to­ja, aika pieni on ero jo nykyään korkeim­man ja halvim­man välil­lä. Ehkä se johtuu siitä, että muual­la ihmiset ovat jo vai­h­ta­neet pörssisäköön.

    Ohi­men­nen vielä, kän­nykkää ja muu­ta pienelk­tron­i­ikkaa varten kan­nat­taa ostaa ladat­tavia akku­ja tai ihan paris­to­ja. Tietokoneetkin kulut­ta­vat nykyään vähän. Jos oma kulut­taa tosi­aan 100 wat­tia, kan­nat­taa men­nä ostok­sille. Jos ei halua pihim­pään tiet­skaan sijoit­taa, voi sitäkin varten ostaa ladat­ta­van vara-akun.

    Vastaa

    1. Mitähän pörssi­hin­to­ja olet kat­sonut? Erot vuorokau­den halvim­man ja kalleim­man välil­lä voi olla satak­er­tainen Viime päiv­inä suh­teelli­nen ero on ollut pienem­pi, mut­ta absolu­ut­ti­nen silti suuri.

      Vastaa

      1. Helen markki­noi sähköasi­akkaalleen hyvin erikoista kah­den vuo­den sopimus­ta – hin­ta poikkeuk­sel­lisen korkea.
        Edulli­nen sähkö­sopimus kahdek­si vuodek­si. Sopimuk­sen sähkö on alku­perä­takuin var­men­net­tua 100 % vesisähköä.

        For­tu­min tarjous:
        Liittä­mällä Aurin­ko­va­linnan sähkö­so­pi­muk­seesi varmi­s­tat sen alkupe­räksi 100 % aurinkosähköä.
        Jos ostan For­tu­mil­ta omakoti­talooni 100% aurinkosähköä, mis­tä saan sähköä yöl­lä. Onko aurinkosähköl­lä alkuperätakuuta.

        Mitä mieltä olet Helenin ja For­tu­min markkinoinnista?

      2. Vas­tasin, muuten, mut­ta ilmeis­es­ti et vas­taus­ta näh­nyt, ehkä parin linkin takia.

    2. Paljon sähköä käyt­tävä teol­lisu­us alkaa (tai on jo alka­nut?) pysäyt­tämään tuotan­toaan riip­puen sähkö­sopimuk­ses­taan? En tunne kyl­lä yhtään teol­lisu­u­den sähkö­sopimus­poli­ti­ikkaa, mut­ta mon­en teol­lisu­usalan TES:illä yölisät ovat aivan nau­ret­ta­van pieniä, jol­loin mah­dolli­nen hal­van yösähkön käyt­tö ja työvuoro­jen jär­jeste­ly tämän ympärille voi olla hyvinkin taloudel­lista. Työ­nan­ta­ja voi nimel­lis­es­ti pitää työn vuorotyönä min­im­imiehi­tyk­sel­lä, mut­ta keskit­tää val­taosan työvoimas­ta yövuoroi­hin töi­hin. Muis­takaa kaik­ki että työ­nan­ta­jat saa­vat hyvinkin vapaasti määrätä miten, mis­sä ja mil­loin työtä tehdään kun­han mak­sim­imäärät eivät yli­ty, voit ain­oas­taan äänestää jaloillasi.

      Vastaa

      2. Stadist
        ” dolli­nen hal­van yösähkön käyt­tö ja työvuoro­jen jär­jeste­ly tämän ympärille voi olla hyvinkin taloudellista.”

        Kyl­lä näitä on lehti­ti­eto­jen perus­teel­la jo tehtykin. Jokin talote­htaan siir­tyi pääasial­lis­es­ti yövuoroon, kos­ka heil­lä kului jois­sain työ­vai­heis­sa niin paljon sähköä.

        Ikävämpi jut­tu tietenkin työn­tek­i­jöille ja per­heille, mut­ta kum­minkin parem­pi, kuin potkut. Sat­tumasähkön tuot­ta­jat eivät tietenkään ota täl­laisia vaiku­tuk­sia huomioon, eikä hei­dän tarvitse niihin osallistua. 

        Jos hin­taerot yön ja päivän välil­lä jäävät korkeik­si, voidaan hyvinkin nähdä muu­tok­sia valmis­ta­van teol­lisu­u­den työrytmissä.

    3. Hin­taero­jen madal­tumi­nen on juuri tarkoituk­se­na: Korkeim­mat hin­nat laske­vat ja alim­mat nou­se­vat, mut­ta kulu­tuk­sel­la pain­otet­tu keski­hin­ta laskee

      Vastaa

  15. Lope­ta Osmo viisas­telu ja tee jotain Helenin sikailulle. Helsinkiläis­ten on saata­va tolkullis­es­ti hin­noitel­tua sähköä ja läm­pöä oma­l­ta yhtiöltään. Ei kansalaisil­la ole aikaa eikä halua vah­da­ta jotain Fin­gridin appia.

    Vastaa

      1. Minkähän ihmeen takia monia “vihre­itä” pide­tään ylimielisinä?

  16. “Mon­et teol­lisu­usyri­tyk­setkin osta­vat kiin­teähin­taista sähköä. Ne osal­lis­tu­vat silti kulu­tusjous­toon myymäl­lä osta­maansa sähköä pörssis­sä korkei­den hin­to­jen aikana.”
    Nou­se­vatko Helenin teol­lisu­usasi­akkaiden hin­nat 2.12. 60% kuten kulut­ta­jien? Onko sen hin­ta 1.12. nous­sut teol­lisu­udelle 430 % vuodessa kuten meille rin­tami­estalos­sa asuville.
    On joo varaa­vat sys­teemit ja maaläm­pöä ei saatu pystyyn tähän kri­isi­in. Edelli­nen varaa­ja oli 20 v van­ha. Mut­ta aiot­taan nyt vähen­tää riip­pu­vu­ut­ta arvaa­mat­tomas­ta Helenistä.
    Kulut­ta­jille sähkö on vält­tämät­tömyyshyödyke ja ren­ki. Sil­lä keinot­telu ei ole ihail­tavaa. Sähkön ei pitäisi olla sivistys­val­tios­sa isän­tä joka sanelee elämisen tahdin. Leivon sil­loin kun sat­tuu huvit­ta­maan enkä sähköpörssiä tui­jot­taen. Varsin kun­ni­an­hi­moista lähteä edis­tämään tätä kulu­tusjous­toa täl­laisel­la aikataul­ul­la helsinkiläis­ten sähköläm­mit­täjien kus­tan­nuk­sel­la. En usko asukkaiden siir­tyvän pörssisähköön isom­mas­sa mit­takaavas­sa. Ne jot­ka eivät läm­mit­tä sähköl­lä eivät edes huo­man­neet hin­nanko­ro­tuk­sia. Sähköläm­mit­täjiä tässä halu­taan koulut­taa ja syyl­listää, ja heille näistä koro­tuk­sista aiheutuu todel­li­nen paine.

    Vastaa

    1. Sähköläm­mit­täjien koulut­ta­mi­nen ja syyl­listämi­nen, ja heille paineen aiheut­ta­mi­nen vaikut­taa minus­ta nykyisessä tilanteessa tarkoituk­sen­mukaiselta ja perustel­lul­ta. Onko tässä mielestäsi jotain moraal­ista tai eet­tistä ongelmaa?

      Käytän­nön­läheisem­min: kun käytet­tävis­sä ole­va infor­maa­tio on epätäy­del­listä, mikä olisi futu­ure­ja parem­pi tapa hin­noitel­la tois­taisek­si voimas­sa ole­va sähkösopimus?

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.