Putinin sota on nostanut esille Euroopan riippuvuuden Venäjän maakaasusta. Maakaasua käytetään Suomessa vähän – itse asiassa sitä käyttää lähinnä Helen oy, eikä sekään käytä juuri lainkaan näillä hinnoilla ja Neste öljyn jalostuksessa.
Suomen keskusta kuitenkin esittää, että maakaasun saantivaikeuksien takia on alettava taas polttaa turvetta. Onko kuviteltavissa mitään asiaa, joka ei Keskustan mielestä puoltaisi turpeen polttoa?
Ajatus on aivan hölmö.
Maakaasun käyttäjät, Helen oy tai Neste oy, eivät kumpikaan voi korvata maakaasua turpeella.
Huoltovarmuuden kannalta turve häviää jopa kivihiilelle. En tarkoita, että kivihiili on paras vaihtoehto, mutta turpeen pudottamiseksi pois laskuista riittää jo se, että se on vaihtoehtona jopa kivihiiltä huonompi.
Vaikka kivihiilen hinta on noussut, sen veroton hinta on energiayksikköä kohden selvästi alempi kuin turpeen. Kun laskemme kansantaloudellista hintaa, veroton hinta on tietysti ratkaiseva.
Turvetta ei voi varastoida pitkäksi aikaa, vaan sitä on poltettava vuosittain. Tämä tulee sekä kalliiksi, että saastuttaa. Siis pelkkä varautuminen tuottaa päästöjä. Jos sen sijaan ostetaan iso kasa kivihiiltä, se säilyy päästöjä aiheuttamatta kriisiä odottamassa lähes ikuisesti.
Jos varmuusvarastoihin joudutaan turvautumaan, silloinkin kivihiilen päästöt ovat pienemmät energiayksikköä kohden kuin turpeen päästöt. Tässä tosin ero on vain 10 % kivihiilen hyväksi.
Tapani Ruokanen esitti twitterissä, että turpeen polton mahdollistamiseksi se pitäisi määritellä uusiutuvaksi energialähteeksi. Tällainen päätös pitäisi tehdä luonnonlain säätämisjärjestyksessä, koska millään järkevällä aikajänteellä turve ei ole uusiutuva. Ehkä tuhannen vuoden aikajänteellä osittain uusiutuva, mutta ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on hieman kovempi kiire. Jotta se vapautuisi päästökaupasta, päätös pitäisi tehdä EU-elimissä. Siihen ei kotimaisten lainsäätäjien valta riitä. Koska turpeen päästöt ovat niin suuret, päästökauppa tekee sen polttamisesta järkyttävän kallista.
Turpeen poltto tulee kalliiksi ilmastolle ja kalliiksi kansantaloudelle.
Lisäksi kivihiili ei pilaa vesistöjä toisin kuin turvetuotanto.
Venäjän haketta ja pellettiä sillä kai on ajateltu korvattavan. Kivihiili ei varmaan sovellu kaikkiin sisämaassa oleviin kaukolämpölaitoksiin.
Juuri näin.
Korvatkoon Helen puutteensa millä tahtoo, mutta maakunnissa on valtava määrä turvetta käyttäviä voimaloita ja turve on halpaa.
Lisäksi turve on ilmastoystävällisempää kuin mikään fossiilinen, sillä 10 milj.m3 jyrsinturpeen polttaminen tuottaa vain 3 milj.tn hiilidioksidia ja sille on turvenieluja 3-kertainen määrä yhteensä -12 milj.tn/v.
Venäjän fossiilisten tuonnin korvaaminen turpeella riittää jyrsinturvetta noin 30 milj.m3 , jolle on olemassa nielukin ja nykyisten nestemäisten polttoaineiden korvaaminen, sillä niiden valmistaminen on hyvin kannattavaa jo 60..70 dollarin barrelin hinnalla.
Turpeen polttajan pitää tietysti ostaa päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia, mikä tekee turpeen poltosta aika kallista.
Haluaisin kuulla Soininvaaralta lähteen väitteelle ”Lisäksi kivihiili ei pilaa vesistöjä toisin kuin turvetuotanto.” Millä perusteella kivihiili ei muka pilaa vesistöjä?
Vertailun vuoksi voisi ottaa vaikkapa sitaatin yhdestä vanhasta ja kohtalaisesti siteerauksia keränneestä artikkelista kivihiilen vesiä pilaavia vaikutuksia koskien, jonka tiivistelmässä on todettu esim.
”It degrades the water quality of the region in terms of lowering the pH of the surrounding water resources and increasing the level of total suspended solids, total dissolved solids and some heavy metals. In non acidic mines, water quality shows high hardness, TSS and bacterial contaminants. The leachate water from overburden dump are found enriched in metal concentration especially Fe, Cu, Mn and Ni except in one of the clayey dumps. High values of hardness of mine water reduces it’s utility in domestic purposes. The article illustrates the quality of acidic and non acidic minewater and leachate characteristics of opencast coal mining OBdumps. Pollutants such as TSS, TDS, oil and grease and heavy metalare found in the coal mining waste effluents.”
https://link.springer.com/article/10.1023/A:1012083519667
Kivihiilen osalta Suomessa energiatoimijat eivät ole halunneet nostaa ongelmista esiin julkiseen keskusteluun yleensä kuin korkeintaan kasvihuonekaasupäästöpuolta, ja sitäkin vasta muiden reagoitua, mutta kansainvälisessä kirjallisuudessa on puhuttu mm. hiilikaivostyöntekijöiden terveysongelmista ja tapaturmista, vesiympäristöjen tuhoamisesta hiilikaivostoiminnan yhteydessä, maan vajoamisesta, kaivosjätteiden hävittämiseen liittyvistä ongelmista sekä ilmansaasteista.
Eikö Helenillä ole informoitu siitä, että kivihiilen tuotanto on eri puolilla maailmaa pilannut vesistöjä?
Mutta Suomessa ei tuoteta kivihiiltä, sen sijaan turpeen nostolla on välittömiä vaikutuksia vesistöihin, samentuminen, rehevöityminen. Esim. Puula, monet muutkin.
Tästä linkistä voit päivittää tietosi turvekenttien vesiensuojelusta.
https://docplayer.fi/154592179-Vesiensuojelu-on-oleellinen-osa-nykyaikaista-turvetuotantoa.html
”TURVETUOTANNON VESIENPUHDISTUKSESSA
vedestä poistetaan valtaosa kiintoaineesta ja ravinteista luonnon
omilla prosesseilla. Vesienpuhdistus alkaa sarkaojissa ja jatkuu kokoojaojissa, laskeutusaltaissa sekä lopuksi joko pintavalutus kentillä, kosteikoilla tai kasvillisuuskentillä. ”
Tekniikat ovat kehittyneet sitten -60-luvun, josta useimmilla tuntuu olevan viimeisimmät tiedot.
Turvesuot ovat niin giganttinen rasite vesistöille, että se ei katoa sillä, että suurin osa maksimaalisesta haitasta torjutaan. Järjestelyt eivät kestä ”odottamattomia” olosuhteita, joihin jokunen aika sitten laskettiin lumen yllättävä ulaminen keväällä, joka sai altaat tulvimaan sellaisinaan vesistöihin.
Noin toki on, että vesistövaikutukset kohdistuvat turpeen osalta välittöminä vaikutuksina Suomeen ja kivihiilen osalta jäävät lähinnä ulkomaille, jos niitä erityisesti ulkomailla olevissa avokaivoksissa esiintyy.
Kivihiilen tuotannolla avolouhoksin on raportoitu olleen välittömiä vaikutuksia vesistöihin:
https://pubs.acs.org/doi/full/10.1021/es301144q
Myös jotkut ympäristöjärjestöt ovat pystyttäneet erillisiä artikkeleita käsittelemään tuhoisia vaikutuksia maailman vesiresursseihin, kuten:
https://www.greenpeace.org/international/story/21524/3-ways-coal-is-depleting-the-worlds-water-resources/
Blogitekstissä ei väitetty, että kivihiilen vesistöä pilaavat vaikutukset jäävät Suomen rajojen ulkopuolelle, vaan väitettiin, että kivihiilellä ei olisi vesistöjä pilaavia vaikutuksia, toisin kuin turpeella. Vaikka energiayhtiöt ovatkin usein tavanneet olla hiljaa polttoaineiden tuotantoon liittyvien toimitusverkostojensa haitallisista paikallisista ympäristövaikutuksista, se ei tarkoita sitä, etteikö kivihiilellä olisi monessa kivihiiltä tuottavassa maassa todennettu olleen tai yhä olevan haitallisia vaikutuksia mm. juuri vesistöihin.
Minä tarkoitin, että kivihiilen varmuusvarastosta ei ole vaikutuksiin vesistöihin Suomessa.
”””Suurin osa Puulavedestä on kirkasvetistä, niukkahumuksisia ja väriltään vain hieman ruskeahkoa. Happitilanne on järvessä hyvä. Seurantatiedon mukaan suurin osa järvestä on rehevyystasoltaan lähinnä karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. ”””
Lainaus linkistä Puula:
https://www.jarviwiki.fi/wiki/Puula_(14.923.1.001)
Helsingissä kaasun käyttö näyttää siistiltä. Ei ole näkyviä kivihiilikasoja. Ilmastovaikutuksessa pitäisi ottaa huomioon myös maakaasun tuotannon vaikutukset.
Wikipedia:
”Muihin tärkeisiin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna maakaasu aiheuttaa kuitenkin suhteellisesti enemmän päästöjä polttoaineen tuotannon ja kuljetuksen aikana, mikä tarkoittaa, että elinkaaren aikana sen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 47% korkeammat kuin suorat päästöt kulutuspaikalta[24].”
Turvehan on kotimainen verrattuna kivihiilen.
Kyllä EU:sta saa kivihiiltäkin.
EU on kotimarkkina-alue.
Helenin kivihiili tuli Venäjältä, joka sai rahaa sotimiseen Ukrainassa.
Energiayhtiö Helen ilmoitti tiistaina, että se ostaa toistaiseksi kivihiilensä muualta kuin Venäjältä, koska Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Yhtiö noudattaa kulloinkin voimassa olevia pakotteita. Sana toistaiseksi kertoo, että sodan loputtua palattaneen ostoon Venäjältä. Maa tarvitseekin rahaa saattaakseen sotavoimat ehompaan kuntoon sodan jälkeen.
Venäjä sai meiltä vuosikaudet puskurirahaa , jolla nyt pystyy sotimaan. Senkin vuoksi olisi nyt hyvä lopettaa hakkeen ja puun tuonti Venäjältä.
Saksassa vihreät saivat aikaan ydinvoimasta luopumisen ja nyt maa on riippuvainen Venäjän maakaasusta. Asiantuntijoiden mukaan korvaavat lähteet ja LNG-kaasu ovat käytössä aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua.
Tällaisen välttämiseksi Suomen tulisi kehittää energiaomavaraisuutta, jossa turve on yksi mahdollisuus. Muistetaanpa nyt sekin, että turvetta kasvaa enemmän kuin sitä jyrsitään .Turvepääoma kasvaa vuosittain 2,7 kertaiseksi verrattuna nykykäyttöön.
Kivihiilen louhinnassa on tunnustettava tosiasia, että siinä poistetaan miljardien vuosien hiilinielua, jonka alkuperäisen hiilen määrää ei ole pystytty laskemaan. Tai varmasti on, mutta en ole nähnyt laskelmaa.
Komentti Emilille:
Saksan vihreät ovat aika nopeasti päivittäneet kantansa eneriakysymyksissä.
Reuters: Nuclear, coal, LNG: ’no taboos’ in Germany’s energy about-face
Samaan aikaan Suomessa ajetaan ilmastolakia kuin käärmestä pyssyyn ihan kuin toimintaympäristössämme ei olisi tapahtunut minkään laista muutosta viimeaikoina…
Suomessa olisi ollut Talvisodan ja Jatkosodan aikana teknologia valmistaa turpeesta bensiiniä (josta oli huutava pula). Teknologian kehittäjä professori Gustaf Komppa käytti sota-aikana omassa automobiilissaan turvebensaa. Miksi teknologiaa ei otettu laajempaan käyttöön? Muun muassa koska turvesoiden palopommitus juuri kun turve on kuivunut parhaimmilleen olisi ollut liian helppoa ja samalla olisivat tuhoutuneet soiden vieressä toimivat jalostamotkin. Palavan turvesuon sammuttaminen ei ole aivan helppoa käsittääkseni.
Turve, tuo vetinen ja pahasti keskentekoinen kivihiili, olisi edelleen kriisin kärjistyessä riskaabeli ja helposti tuhottava energianlähde, jonka suojaamiseen tarvittaisiin paljon resursseja.
Tähänkin keskusteluun liittyy se, että EU:n päästöoikeuden hinta on nyt Ukrainan sodan alettua tipahtanut syksyn ja talven nousun jälkeisistä huipuista useamman kymmentä prosenttia, ja myös päivänsisäiset vaihtelut ovat suuria eli välillä päästöoikeuksia saa joku hyvinkin halvalla taas napattua.
Vaikka Venäjä-riippuvuudesta irti pyristely edistää vihreää siirtymää, kumoaako päästöoikeuden halpeneminen tämän?
Poliitikot voivat tässä varmaan tehdä ratkaisuja, eli joko nostavat päästökiintöitä ”koska pakko polttaa hiiltä nyt Putinin takia” tai sitten pitävät kuitenkin kiinni päästöjen laskusuunnasta, mikä myös vähentää riippuvuutta Venäjän fossiilisista jo sinällään.
Oliko tässä vielä muita vaikutusmekanismeja mitkä minulta ovat menneet ohi?
Puhuttaessa maakaasun käytöstä poliittiseen kiristykseen, mainitaan aina kuinka Venäjä voi laittaa hanan kiinni.
Yhtä helposti hanan voi laittaa kiinni Helsingin päässä. Vai voiko? Mikä on se plan B, joka voidaan toteuttaa jo tänään? Mitä Venäjän pitäisi tehdä, jos nyt ei ole Helenin puheenjohtajan mielestä syytä boikotoida venäläistä maakaasua. Hanhikiveä on kivempi boikotoida?
Turpeen uusiutuvuus on helppo perustella luonnontieteellä. Vast’ikään EU:n maakaasulle antaman kestävän energiamuodon leiman voi perustella vain poliittinen vääntö.
Turveyrittäjät ovat jo alkaneet romuttaa tuotantovälineitään. Jos ne ja osaaminen nyt hävitetään, ei niitä saada muutamassa vuodessa palautettua, vaikka omavaraisuus argumentilla tätä kohta vaadittaisiin.
Ei muuten taitaisi nyt enää maakaasu saada kestävää leimaa, kun poliittiset syyt ovat kääntyneet päälaelleen ja luonnontieteellisesti se ei ole kestävä ikinä ollutkaan. Näinköhän tuota linjausta tullaan vielä rukkaamaan.
En tarkoittanut liikenteen melupäästöjä tai liikenneväylillä mereen viedyn lumen jätepäästöjä vaan yksityisautoilusta koituja päästöjä jotka sinänsä
ovat korkeammat kuin energian tuotannossa jossa on vaihteleva kulutus piikki riippuen siitä kuinka paljon sähköä kulutetaan.
”yksityisautoilusta koituja päästöjä jotka sinänsä
ovat korkeammat kuin energian tuotannossa”
Toistetaan vielä. Kaukolämmön ja energiatuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi suuremmat kuin liikenteen, saatikka yksityisautoilun.
https://www.hsy.fi/ymparistotieto/tiedotteet/paakaupunkiseudun-kasvihuonekaasupaastot-laskivat-yli-kymmenen-prosenttia-vuonna-2020/
O.S:”Keskustan mielestä puoltaisi turpeen polttoa?”
Keskusta on aina syyllinen . O.S. ohittaa taas kevyesti sen, että turpeen käytöllä on nyt parlamentaarinen tuki.
Suurin osa suomalaisista kannattaa turpeen käyttöä. Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan kannattajista tulee yhteensä jo yli 50 prosenttia äänestäjiä. Lisäksi turvemyönteisiin puolueisiin voi lukea kristilliset ja rkp.
Kokoomuksen kansanedustaja Marko Kilpi:”Jotta voimme vahvistaa energiaomavaraisuutta, meidän tulee nostaa turvetuotanto entiselle tasolle ja tämän lisäksi meidän tulee laskea turvetuotannon kustannuspaineita, hän sanoo.”
Kilven tekemän kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös kokoomuksen kansanedustajat Markku Eestilä, Janne Sankelo, Paula Risikko, Arto Satonen, Sinuhe Wallinheimo, Kalle Jokinen, Timo Heinonen, Pia Kauma, Heikki Autto, Kari Tolvanen, Jari Kinnunen ja Wille Rydman.
Kokoomuksen ”virallinen ” linja on turvevastainen. Kokoomus kääntää takkiaan sujuvasti tuulen suunnan mukaisesti. Kun viherhuuma oli pahimmillaan kokoomus kalasti äänestäjiä turvevastaisuudellaan. Nyt kun kylmä tuuli vihmoo räntää idästä, niin turve onkin huoltovarmuutta. Se tietää myötätuulta äänestäjien joukossa kokoomuksen suuntaan.
Taas kuitenkin keskusta saa vihat niskaansa vihreän siirtymisen estämisestä.
”Kilven tekemän kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet myös kokoomuksen kansanedustajat Markku Eestilä, Janne Sankelo, Paula Risikko, Arto Satonen, Sinuhe Wallinheimo, Kalle Jokinen, Timo Heinonen, Pia Kauma, Heikki Autto, Kari Tolvanen, Jari Kinnunen ja Wille Rydman.” Ei ihan terävimmät kynät muutenkaan..
Eemilille tiedoksi aiempaan kommenttiin turvetekniikan kehitykseen siitä että turpeen käyttö olisi ollut Suomessa energiantuotannossa merkittävä tekijä valtakunnallisesti jo 1960-luvusta alkaen. Eemil ei taaskaan vaivautunut tarkistamaan fakta. Vapo perustettiin jo 1940 sodan aikana ja toimintaa jatkettiin vuoteen 1950 kunnes painopiste siirtyi kivihiileen ja koksiin. Vasta 1970-luvun alussa Vapon ensimmäiset suuret turvevoimala otettiin käyttöön Yom-Kippur sodan jälkeen siis ensimmäisen öljykriisin aikana. Turva oli tuolloin siirtymäkauden energia ennen kuin Loviisan ydinvoimala valmistui 1977 joka toimittaa energiaa pääasiassa Etelä-Suomen suuriin asutuskeskuksiin. Kuitenkin Vapon toimintaa jatkettiin koska Suomen toinen ydinvoimala Olkiluoto rakennettiin Satakuntaan. Koko Pohjoinen Suomen energia tuotetaan pääasiassa turpeella ja puulla.
Turpeen uudelleenkäyttö olisi tässä tilanteessa parempi vaihtoehto siihen asti kunnes rakennetaan lisää LNG terminaaleja. Olkiluoto 3 otetaan käyttöön kesällä joten sähkönomavaraisuus nousee. Nyt olisi myös aika vakavasti puhua Vuotoksen altaan uudelleen arvioinnista. Vesivoima on täydentää kun sähkönkulutus aste on matalampaa esim kesällä.
Energiaomavaraisuus ja riippumattomuus itämafiasta ovat nyt useamman kertaluokan verran tärkeämpiä asioita kuin celsiusasteen tuhannesosat.
Nyt on jo varmaa, että meillä on kovat ajat edessä. EU on ryhtynyt totaaliseen kauppasotaan.
Kenelle me olemme ilmastoesimerkkiä näyttämässä, Kiinalle ja Intialle? Juuri nyt ei tunnu siltä, että meillä olisi heihin kovin suurta moraalista vaikutusvaltaa. Nämä veijarit ovat aivan sinut eurooppalaisen veljessodan kanssa.
Suomen ”ilmastoesimerkki” ei ole koskaan kiinostanut ketään, mutta Suomen luonto ja vesistöt ovat silti suojelemisen arvoisia.
Soininvaaralle! Joko Helenin hallituksen pöydälle on tulossa esitys Hanasaaren ja Salmisaaren käytön jatkamisesta kivihiilellä huoltovarmuussyistä, kunnes kriisi on ohi?
På kort sikt bör inga kraftverk eller värmeanläggningar övergå från torv till flis. Flisen kommer att behövas bl.a. i den nya anläggningen i Nordsjö. Dessutom bör Helen bevara sina kolkraftverk tills Finland gjorts oberoende av rysk energi – eller Putinregimen harv fallit.
R.F:”Putinregimen harv fallit.”
Det tar för long tid. Och efter Putin skal kom ännu galnare skurk. Flis importeras nu från Ryssland. Värdet av importen var 108 miljon e. I januari 2021 träflis importerades värt 11 miljon e.
Ved och torv är inhemska. Och det finns stora skördeskulder omkring Finlands skogen. Torv är nodvändig brändsle i förbränningsanläggningar för förbränningsrenhet.
Orsäktä min rallisvenska 🙂
O.S:”Minä tarkoitin, että kivihiilen varmuusvarastosta ei ole vaikutuksiin vesistöihin Suomessa.”
Tuo on puoliksi totta. Pitkällä aikavalillä on vaikutusta Suomenkin vesistöihin. Hiilen polttaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, mikä aiheuttaa mm. sään ääri-ilmiöitä. Ensimmäisenä tulevat mieleen tulvat, joilla on vaikutusta järvienkin vesiin. Hydrologisesti ja fysikaalisesti silloin kun joudutaan vedenpinnan säätelyyn juoksutusten ja pumppausten avulla.
Joidenkin järvien vedenpintojen vaihtelu haittaa kalojen selviytymistä, ruuan tuotantoa , virkistyskäyttöä ja kiinteistöjen kuntoa ja arvoa. Myös vedenlaadun muutokset juontuvat myöskin osaltaan tästä.
Toinen kysymys on hiilenpolton vaikutuksista alueilla, joissa hiili louhitaan. Vastuullisuus tästä kuuluu myöskin ostajalle siinä mielessä, että halvin tuote ei varmasti ole kestävin. Halvalla ostetun hiilen haitat ulkoistetaan lähtömaahan.
Auditointi ei ole laadunvarmennuksessa riittävä tae .
Kykllä aiheuttaa, mutta turpeen polttaminen aiheuttaa sitä vbielä enemmän.
Miten maakaasu sijoittuu ”kisassa” kun lisätään plus 47% ?
Wikipedia:
“Muihin tärkeisiin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna maakaasu aiheuttaa kuitenkin suhteellisesti enemmän päästöjä polttoaineen tuotannon ja kuljetuksen aikana, mikä tarkoittaa, että elinkaaren aikana sen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 47% korkeammat kuin suorat päästöt kulutuspaikalta[24].”
Muistetaan nyt kuitenkin fakta, että turpeen päästölaskelmat eivät huomioi turpeen kasvua. Toisekseen turpeen polttomäärät ovat pieniä verrattuna kaikkeen fossiiliseen energiantuotantoon.
O.S:” altaat tulvimaan sellaisinaan vesistöihin.”
Tuttu ilmiö Helsingin ja muiden isohkojen kaupunkien jätevesipuhdistamoissa.
Olli Salli:”Venäjä-riippuvuudesta irti pyristely edistää vihreää siirtymää”
Vihreän siirtymän yksi teknologia on tuulivoimala. Sillä on kuitenkin rankka turvallisuutta heikentävä ominaisuus. Kuulin ilmavoimien sotilailta , että tuulivoimalat aiheuttavat tutkakatveen , jonka suojissa risteilyohjukset pääsevät Suomen kohteisiin havaitsematta. Lentäväthän ne muutenkin matalalla, mutta meillä on siihenkin lääke. Mutta puolustustekniikkaa ei saa häiritä omilla ilmaston suojelukeinoilla.
Katsokaamme turvesuota kahden vaihtoehdon kannalta. 1) Suo poltetaan taivaan tuuliin 2) Suo jätetään olttamatta.
Kuvattakoon kyseisen suon polttamisesta syntyvää hiilidioksidimäärää luvulla A ja kaikkien muiden soiden nielua luvulla B
Eemelin ja muiden turpeen polttoa puoltavien mielestä A
Ei aiheuta 100 vuoden aikajänteellä. Löytyy mm. IVL:n tutkimus. Turpeennostoalue voidaan metsittää käytön jälkeen.
Et huomioi ollenkaan hiilikaivosten haittoja ? Ei hiilikasa Hanasaareen ilmesty ilman kaivosta ja kuljetuksen päästöjä. Venäjän kaivokset ovat pääosin kaukana Uralilla. Tapaturmariski kaivoksissa suuri metaaniräjähdysten vuoksi.
Jos tuo maatalouden sovellettava sukupolven vaihdoksen perintövero alennukset olisi käytössä myös perheyhtiöiden ja yksityisten listaamattomien osakeyhtiöiden sukupolven vaihdoksessa olisi Suomessa vireämpi pienyrittäjäluokka eikä yrityksiä tarvitse myydä eteenpäin joko ruotsalaisille pääoma sijoittajayhtiöille johon Wallenbergit tulevat omistajiksi yleeensä Investorin kautta (koska Ruotsissa ei ole perintöveroa) tai sitten yhdistää kaksi suomalaisten yritystä yhteen joka sekin kustannuskysymys.
Eemil, syy miksi tuulivoimaloita ei ole Pääkaupunkiseudun rannikolla johtuu siitä että Puolustusvoimien meripuolustuksen tutka-asemat sijaitsevat Helsingin ja Espoon saaristoissa. Helsingin ja Espoon kaupunki ei ole tätä päätöstä vaan Puolustusministeriö.
Kuitenkin tuulivoimaloita on esim Kööpenhaminan lähellä.
Tanska kuuluu Natoon. Sen ilmavalvonta on satelliiteissa.
”Tanska kuuluu Natoon. Sen ilmavalvonta on satelliiteissa.”
Ei ilmavalvontaa suoriteta satelliiteilla. Naton ilmavalvonta tapahtuu tutkilla, ihan niin kuin Suomessakin, paitsi heillä on käytössä myös lentäviä tutkia.
Tanskalla on tutkia mm. Bornholmissa, lisäksi idän suunnasta on käytössä Naton tutkat Saksassa ja Puolassa, ja lännen suunnasta Norjassa. Ja jos muu ei auta, niin tuodaan Naton AWACS-kone paikalle.
Natoon liittyminen ei auttaisi itärajan tuulivoimalatilannetta millään lailla.
Ääri-ilmiöt on vahvistamatonta teoriaa toisin kuin ilmastonmuutos sinänsä. Kannattaa erottaa nämä kaksi toisistaan. Olkoonkin että on hyvin järkeenkäyvää olettaa että lisäenergia ilmakehässä voisi aiheuttaa näitä ääri-ilmiöitä. Havainnot eivät kuitenkaan tätä tue. Esim. Saksan tulvissa on kyse muusta, tulvatasangoille rakentamisesta ja jokiuomien muokkaamisesta.
Eemil:
Tuo että tuulivoimalat häiritsevät ilmavoimien tutkia koskee vain merialueita. Tuulivoimaloita voi rakentaa myös sisämaahan.
Ennen kuin globaalit energiaongelmat lopullisesti ratkaistaan sillä, että ihmisiä asuu jälleen vain maissa, jossa ei mitään auringon ulkopuolista energialähdettä tarvita, on meillä siirtymävaihe, jossa energiasta kirjaimellisesti tapellaan, soditaan.
Olennaista energian tuotannon kannalta on, että turpeen tuotannon infrastruktuuri säilytetään ja pidetään yllä. Se edellyttää jonkin asteista ja jatkuvaa turpeen tuotantoa. Tärkeintä on selvitä seuraavat kymmenen vuotta.
Maakaasun ja turpeen ero on sama kuin vehnäleivän ja pettuleivän. Pula aikana ihmiset eivät tehneet petusta leipää siksi, että heidän ”kulutuskysyntänsä” oli niin suuri, että ei enää löytynyt muuta ostettavaa sille suunnattomalle rahamäärälle, joka heidän perustulonsa oli. Että ikään kuin raha aiheutti petun tuotannon. Ei. Kyse oli siitä, että vehnän hinta ylitti petun hinnan.
Kun saksa on sulkenut tänä vuonna loputkin ydinvoimalansa ja lopettanut maakaasun ostamisen Venäjältä, Euroopan energiatuotanto, (hintakorjattu) tuonti mukaan luettuna, sallii huomattavasti alhaisemman elintason. Silloin kysytään mitkä osavaltiot täällä suljetaan ensimmäisenä.
Turvetta saa ostaa euroilla, mutta maakaasusta pitää maksaa rahaa.
”Puolustusministeriön mukaan tutkien tiellä olevat myllyt voidaan rakentaa vain, jos jostakin kaivetaan rahat tutkaverkon kalliisiin muutostöihin. Haglund (silloinen puolustusministeri) katsoo, että näissä tapauksissa yhtiöt saavat maksaa tutkaverkon remontista, puolustusvoimat ei kustannuksiin osallistu.”
R.S:”Tuulivoimaloita voi rakentaa myös sisämaahan.”
Kunhan ei itäraja-alueelle. Toisaalta torjuntakykyä tarvitaan koko maassa. Hävittäjätorjunta tarvitsee sota-aikana mahdollisimman esteettömän ilmatilan myös pinnassa ( 50 -100m). Tuulivoimaloiden rakentamisessa pitää ottaa huomioon puolustautuminen Venäjää vastaan.
O.S:”Katsokaamme turvesuota kahden vaihtoehdon kannalta.”
Katsokaamme kolmannen vaihtoehdon kannalta. Soiden ja nevojen omistajat ovat maksaneet vuosikymmenet metsänhoitomaksua , ”kiinteistöveroa” kyseisistä alueista. Mikä on yhteiskunnan maksama korvaus omistajille hiilen sidonnasta?
Omistaja on maksanut siitä, että on saanut sitoa muun yhteiskunnan tuottamaa hiilidioksidia . Onko tämä oikeudenmukaista ? Ja jos haluaa saada omistuksistaan tuottoa, niin sitä verotetaan suokuokalla. Turpeen verotuksella ja päästöoikeuksien hinnalla.
”Budjettiriihessä päästiin sopuun turpeen energiaveron korotuksesta ja samalla myös uudenlaisesta mallista, jolla pyritään varmistamaan, että hallituksen tavoitteisiin turpeen energiakäytön puolituksesta päästään. Turpeen vero nousee ensi vuoden alusta lähes kaksinkertaiseksi nykytasosta, ja lisäksi valmistellaan malli, jossa turpeelle sovelletaan erillistä lattiahintaa päästöoikeuksille. Tämän tavoitteena on varmistaa, että matalillakin päästöoikeuksien markkinahinnoilla turpeen käyttö laskisi vähintään hallituksen tavoitteiden mukaisesti.”
Miten sitten kävi ? ”Hallituksen tavoitteena on ollut puolittaa energiaturpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriön turvetyöryhmän laskelmissa nykytahdilla vähennys voi kuitenkin olla jopa 75 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.”
Ts. turvepäätös on avattava ja palattava vähintään hallituksen alkuperäiseen aikatauluun. Holtovarmuuden näkökulmasta turve takaisin energiavaihtoehtoihin. Sillä on muitakin hyödyllisiä käyttömuotoja, kuten kasvuturpeena, nestevuotovahinkojen imeytysaineena, eläinten terveyttä ylläpitävänä kuivikkeena ja uusina innovaatioina.
”tur-ve poltet-tava – tur-ve poltet-tava – tur-ve…..!”
mukaellen” kes-si suojel-tava – kes-si suojel-tava…!”
Länsi-Suomeen, sisämaahan mahtuuu tuulivoimaloita vaikka huru mycket.
Kyllä sitä turvetta voisi tässä äärimmäisessä tilanteessa polttaa 2-3 vuotta enemmän. Ei se hyvä ole, mutta nyt.
Turveauma kutistuu puoleen jo ensimmäisenä vuotena.
2 vuoden jälkeen auman koosta on jäljellä enää kolmasosa.
Jatkuva ummehtunut haju neliökilometrien säteellä aumasta ympäri vuoden.
Paikallinen Turveyrittäjä kävi lisäksi joka ilta pesemässä turvekoneet
työpäivän päätteeksi lähimmässä järvessä!(Etelä-pohjanmaa)
”riippuvuuden Venäjän maakaasusta”
Saisinko jonkinlaista pohdintaa sille, että kannattaako tätä ostamista jatkaa vai ei?
Maakaasun suhteen ollaan tilanteessa, jossa ostamisesta voi päättää muutama henkilö, mutta toimittamisesta suunnilleen jokainen suomalainen. Nesteen kahvipöydässä on käyty jo keskusteluja kaasuntoimituksen lopettamisesta. Juurikin tavallisten suomalaisten duunareiden toimesta. Heistä jokaisella on avain, jolla voi kääntää putken kiinni.
Tuossa oli ilmastoasiat hyvin käsitelty. Entä sotatoimien rahoittamisaspekti? Paljonko Helenin polttoainekuluista liittyi venäläiseen raaka-aineeseen vuonna 2021? Entä paljonko on käytetty tähän mennessä vuonna 2022? Entä mikä on ennuste koko vuodelle 2022?
Itse arvaan:
-2021: 260m€
-1.1.2022-6.3.2022: 55m€
-2022: 150m€
Eikö hiiltä voisi ostaa Puolasta tai Saksasta? Siis nini kauan kuin Suomen hiilivoimalat ovat käytössä.
Myös Romaniassa on hiilikaivoksia.Kyllä kivihiiltä on tarjolla ympäri maailmaa.
1400 megawattia tuontisähköä tarkoittaa, että Suomi rahoittaa Ukrainan sotaa 3 miljoonalla eurolla joka päivä. Me maksamme sen verran päivittäin Venäjälle tuontisähköstä.
Eikä siinä kaikki. EU rahoittaa Ukrainan sotaa joka päivä miljardilla. Sen verran EU maksaa Venäjälle maakaasusta, sähköstä, öljystä ja kivihiilestä. Samaan aikaan kun ihastelemme EU:n taloudellisia pakotteita ja omien riviemme kokoamista ”ennennäkemättömällä tavalla”, on hyvä nähdä perverssi tilanteemme. Näillä askelmerkeillä sota ei maksa Putinille mitään; hän päinvastoin hyötyy energian hinnannoususta.
-Eija Riitta Korhola
lainaus:”EU maksaa Venäjälle maakaasusta, sähköstä, öljystä ja kivihiilestä.”
Kaiken järjettömyyden huippu on sekin, että suomalaiset tuovat puuta Venäjältä. Vuonna 2020 Venäjältä tuotiin 9,6 miljoonaa kuutiota puuta, ja venäläisen puun osuus oli suunnilleen 12 prosenttia metsäteollisuuden raaka-aineenkäytöstä.
Meillä puun käyttöä estävät suojelu – ja monimuotoisuusvaateet. Onko meillä todellakin varaa eettisesti, moraalisesti ja taloudellisesti jatkaa tällaista politiikkaa? Vihreä politiikka pitäisi pitäisi suhteellistaa maailman poliittiseen tilanteeseen. Ja kaikkeen muuhunkin globaalilla tasolla. Suojelulla on liian kova hinta . Vaakakupissa on ukrainalaisten henki ja valtion itsenäisyys.
Tulevaisuudessa sama asetelma tulee toistumaan suomalaisten kohdalla.
Eemil, syyllistämällä pelkästään Vihreät Suomen metsäpolitiikasta ja puuntuonnilla Venäjältä on suorastaan kopio Venäjän TV:n iltauutisten mantrasta että Ukrainan sodan taustalla on Naton laajentuminen ja Ukranassa olisi muka natsihallinto.
Metsäpolitiikassa on myös Keskustan katsottava peiliin ja kysyä onko se tukenut kaikkea näitä päätöksiä nykyisessä hallituksessa jossa on Keskusta on toisesta suurin hallituskumppani 49 kansanedustajalla. Vihreiden lukumäärä on vain 15 kansanedustajaa. Vasemmiistoliiton lukumäärä on 12.
Keskusta on aivain asemassa nykyisen hallituksen metsäpolitiikassa kun se ei uskaltanut kaataa hallitusta 2020 kun taksonomiasta päätettiin. Jota itse pidän virheenä. Taksomia ei kuulu EU:n politiikan sisältöön viakka se yritettiin uittaa sinne Vihreiden toimesta.
Sopii Eemilin perehtyä siihen että myös Keskustan meppi Mauri Pekkarinen on äänestänyt Europarlamentissa kaikissa Venäjää koskevista päätöksissä TYHJÄÄ. Vihreät taas Kyllä.
R.S:”tukenut kaikkea näitä päätöksiä nykyisessä hallituksessa jossa on Keskusta ”
Pakko tehdä kompromisseja ja olla hallituksessa. Muuten meno olisi aivan hulvatonta.
Heinäluoman ja Pekkarisen mukaan IL:n juttu antaa harhaanjohtavan kuvan heidän EU-politiikan ajattelustaan. Näin he vastaavat Iltalehden kirjoitukseen:
– Olemme Euroopan parlamentin äänestyksissä noudattaneet hyvin tarkkaan Suomen ulkopoliittista linjaa. Osa ehdotetuista EU-parlamentin kannanotoista on esimerkiksi energia-asioissa tai neuvottelujen osalta poikennut merkittävästi Suomen kannoista. Toisinaan sinällään kannatettaviin kannanottoihin on sisällytetty kokonaisuuden kannalta tarpeettomia asioita, jotka ovat olleet vahvasti Suomen linjasta poikkeavia. Tällaisissa tilanteissa olemme pidättäytyneet äänestämästä.
Soininvaara päästöoikeuksien hinnasta, jotka ovat laskeneet 90:stä 60:een euroon.
”Jokin taho on hilannut hintoja ylös horjuttaakseen Eurooppaa ja myy ne nyt.”
Tuliko päästöoikeuksista sodankäynnin mahdollistamisen väline ? Mitä tämä oikein on ???
Eemil ja muutkin keskustalaiset voivat kysyä itseltään oliko hallitukseen meno 2019 ihan välttämättöntä siinäkin tapauksessa että turve tuotanto päätettiin lopettaa siirtymäkauden yli ja että taksonomiasta sovittiin EU:ssa yksimielisesti hallituksessa päätös joka olisi voitu EU:ssa kaataa Suomen vastustusksella kun siihen löytyi loppujen lopuksi niin paljon vastustusta Eduskunnassa ja Suomen meppien kohdalla Europarlamentissa .
Voi olla että Heinäluoman ja Pekkarisen äänestys käyttäytymistä on yli korotettu Europarlamentissa mutta todellisuudessa Europarlamentin äänestykset eivät sido kansallista Eduskunnan ja Suomen valtioneuvoston päätöksen tekoja. Kun europarlamentissa äänestetään ryhmässä päätös on jo linjattu. Toki ryhmästä voi aina poiketa ilmoittamalla selkeästi miksi äänesti vastaan. Esimerkiksi Vihreät äänestivät 2019 Europarlamentissa EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksen ratifiointia vastaan yhdessä Euroopan oikeistopopulistien ja äärioikeiston ryhmän kanssa vaikka myöhemmin Heidi Hautala perusteli että että virheiden linja oli itsenäinen eikä ole sidoksissa muihin ryhmiin. Sinänsä outo perustelu koska vihreät eivät vastustaneet sinänsä vapaakauppaa
Jaa Keskusta tekee kompromisseja? Voitaneen tässä samalla sitten myöntää se, että sitä koskevat aivan samat muutkin poliittiset realiteetit kuin kaikkia puolueita? Eli esimerkiksi omien kannattajien taloudellisten etujen turvaaminen. Sana turvaaminen mukavasti tuokin mieleen turpeen. Tuulivoimakantaa olisi hyvä vielä miettiä. Alueiden vuokraaminen tuulivoimatuotantoa varten voi osoittautua metsänomistajille hyväksi tulonlähteeksi.
O.S:”“Jokin taho on hilannut päästöoikeuksien hintoja ylös horjuttaakseen Eurooppaa ja myy ne nyt.”
Minulla ei ole oikein kuvaa tuosta päästökaupasta. En tiedä kenelle voin osoittaa laskun metsieni ja suoalani tekemästä hiilen sidonnasta. Kuinka monelta vuosikymmeneltä voin laskuttaa ?
Jos voisit laskuttaa metsien hiilen sidonnasta, sinun pitäisi maksaa myös niiden kaatamisesta. Sinänsä toimiva järjestelmä, mutta siihen siirtyminen olisi vaikeata.
Tuo pitää sisällään ajatuksen , että metsä- ja suo-omaisuus kuuluu kansalle .
Varsinainen päästökaupan kohteena olevaa hiilen sidontaa ei jyvitetä mitenkään metsän ja suon omistajalle. Ajatus voisi konkretisoitua citysosialisteille seuraavan ketjun avulla. Olisipa , vaikka yksityinen kierrätyskeskuksen pitäjä, jonka liikeideana on jätteiden vastaanottaminen ja niiden kierrätys /haitallisuuden poistaminen.
Liikeidea sakkaa kuitenkin pahasti, kun hän alkaa ottaa jätteitä vastaan eikä peri tuojilta mitään maksua. Jos hän sitten vie jätteitä ja kierrätyksen sivuvirtoja eteenpäin, niin hänen täytyy maksaa siitä hyvästä.
Tämä on loistava liikeidea niille, jotka tuovat jätteensä ilmaiselle kaatopaikalle. Nyt sitten voi joku neropatti kertoa fossiilisen polttoaineen käyttöön sisältyvästä verosta . Tällöin muka saastuttaja maksaa kaikki aiheuttamansa kulut.
Hän kuitenkin dumppaa jätteensä ilmaiseksi metsien ja soiden omistajien hiilinieluun. Niiden haltija sitten maksaa hiiliveroa myydessään tämän ilmaisen kaatopaikan tuotteita + lisäksi myynti – ja arvonlisävero.
Nythän hallitus antoi luvan jatkaa turvetuotantoa ja puukauppakin tuulee käymään erittäin vilkkaana koska Venäjältä ei enää puuta saa tuoda, joten nyt kipin kapoi metsäyhtiölle ja Vapolle kauppoja tekemään.
Mielestän maanviljelijöillä, jotka siis yleensä omistavat metsää ja soita on nyt tuhannen taalan tilaisuus tehdä kunnon tili.
Tärkeintä että ruokaa ei saa päästää kallistumaan niin ettei kuluttajilla ole varaa ostaa sitä, vaan tehkööt maajussit ja meijerit sitä sitten tappiolla kunnes tämä poikkeustilanne on ohi.
Ei turvetuotantoa ole tähänkään asti kielletty, joten ei sille ole tarvinnut antaa lupaa. Mielenkiintoista on, kuka maksaa turpeen polton vaatimat päästöoikeudet. Niiden korkeaan hintaan se kaatui, ei kieltoon.
”Minulla ei ole oikein kuvaa tuosta päästökaupasta. En tiedä kenelle voin osoittaa laskun metsieni ja suoalani tekemästä hiilen sidonnasta. Kuinka monelta vuosikymmeneltä voin laskuttaa ?”
Vapaaehtoisille kompensaatiomarkkinoille voi myydä monenlaista. Linkkejä en laita. Hakukoneella löytää erilaisia kompensaatiomarkkinapaikkoja, jonne hiilen sidontaansa voi myydä, ja josta joku toinen voi sitten hiilen sidontaa ostaa. Tasokkaimmilla kompensaatiomarkkinoilla vaaditaan kolmannen osapuolen verifiointeja, ja niissä on kalliimmat hinnat, mutta sitten on erilaisia halpamarkkinapaikkojakin. Markkinoilla on käynyt kaupaksi monenlaista. Keräyspaperiakin on myyty hiilensidontakeinona kompensaatiomarkkinoilla niin, että kauppoja on syntynyt. Esim. kirjasto voisi saada lisärahoitusta lupautumalla kirjojen osalta hiilinieluksi.
Eemil, tuo ideasi yksityisestä kierrätyskeskuksesta joka ottaa jätteet maksua vastaan on jo käytössä muun muassa Yhdysvalloissa . Yhdysvaltain kierrätyskeskukset jotka kiertävät jätettä lähettävät kierrätetyt jätteet Kiinaan jossa yksityiset kiinalaiset yhtiöt kiertävät ne uudelleen käyttöön. Suomessa tälläinen ei toimisi koska Suomen markkinat ovat liian pienet. Itse asiassa suomalaiset yhtiöt kiertävät Pietarin kaupungin asukkaiden jätteet. Sekin olisi kiva tietää miten tämäkin järjestetään Venäjällä jatkossa.
Eemil jo tälläkin hetkellä metsä- ja suo-omaisuus kuuluu kansalle joka miehen oikeuden nimissä. Metsä- ja suo-omaisuus on jo yhteiskunnan omistuksessa vaikka maat kuuluvat yksityisille omistajille.
Kivihiilen kohdalla on syytä muistaa myös sen suuret metaanipäästöt. Kivihiilikaivoksissa Venäjällä, Kiinassa, Australiassa ym on toistuvasti metaaniräjähdyksiä. On arvioitu että että kivihiilen tuotanto aiheuttaa kaivoksissa 2000-5000 kuolemantapausta vuosittain.
Muutenkin kivihiili on terveyden kannalta huonoin polttoaine maailmassa.
Maakaasun kohdalla vuodot (ad 4%) tekevät siitä jopa kivihiiltä pahemman. Kuka uskoo että Venäjällä ei linjoissa ole vuotoja, Helen ?
Koska Helen aikoo luopua Venäjän tukemisesta maakaasun ja kivihiilen kautta. EU:n tuki energian kautta vahvistaa Putinin sotaretkeä. Ymmärrän että sitä ei voi tehdä heti, mutta olisi ollut aikaa varautua.
Turpeesta sen verran, että se on kotimainen polttoaine. Ja suot sitovat nykyisin noin noin 4-5 milj CO2 tonnia hiiltä vuosittain. Se on uusiutuvaa jos käyttö pysyy tätä pienempänä.
Mutta jos sidonta on suurempaa kuin kaataminen, eikö sitä voisi laskuttaa. Nyt hiilinielu ollaan sosialisoimassa.
”Mutta jos sidonta on suurempaa kuin kaataminen, eikö sitä voisi laskuttaa. Nyt hiilinielu ollaan sosialisoimassa.”
Samaa mieltä sosialisointikommentista. Soininvaaran ajatus metsän kaatamisen aiheuttamasta hiilensidonnan takaisinmaksusta on vähintäänkin mielenkiintoinen. Eihän se niin voi olla. Metsänomistaja vuokraa aktiivista hiilen sidontaa ja loppuvarastointia.
Aktiivisen hiilen sidonnan vuokran maksu loppuu metsän kaatamiseen. Vuokra laskee vain pieneltä osalta , sillä n. kolmannes sidotusta hiilestä on sitoutunut juuristoon ja rihmastoihin.
Uusi, istutettu taimikko alkaa sitoa hiiltä aktiivisesti muun aukon kasvuston lisäksi. Tämä pieni notkahdus tulee huomioida hiilen sidonnan vuokran maksussa , mutta minkään näköistä takaisinmaksun velvoitetta ei ole syntynyt.
Eihän voi kuvitella asunnon vuokraajan perivän omistajalta korvausta vuokrauksen loputtua tai taksimatkan jälkeen asiakkaan laskuttavan kuljettajaa matkan päättymisestä.
Eemil.
Kun siitä puusta tehdöään vessapaperia, se varautunut hiili vapautuu ilmakehään. Kyllä silloin sitomisesta maksetut rahat pitää mnaksaa takaisin. Ei tuo muuten toimi.
Suomen metsien hiilivarasto on kasvanut viimeisen 50 vuoden aikana 1.5 milj CO2 tonnista 2.5 milj CO2 tonniin. Melko hyvä saavutus vai mitä ?
Laadut väärin, sori. Pitää olla miljardia CO2tonnia tai m3. Vuosittainen metsämme kasvavat vähän yli 100 milj m3 (sitoo karkeasti 100 milj CO2tonnia hiiltä).
Törmäsin tällaiseen GTK:n tutkimukseen, jota esim. YLE ei ole tietääkseni uutisoinut olleenkaan. Miksiköhän ?. Tutkimuksessa on selvitetty yht 60 järven sedimentin kertymistä Chernobylin jälkeen. Chernobylin onnettomuus jätti Cs-137 jäljen järven pohjiin. Niinpä tutkittiin miten paljonko sedimenttiä kertyi turvetuotannnon alapuolisiin järviin sekä järviin joiden lähistöllä ei ollut turvetuotantoa. Ja yllätys yllätys kummassakin tapauksessa kertymä oli keskimäärin 6-7 cm/30 vuotta. Ei mitään eroa, toki vaihteluväli oli suuri. Tämä ei tue arkiarviota giganttisista hiukkaspäästöistä.
https://www.gtk.fi/ajankohtaista/uutta-tietoa-jarviemme-pohjista-miten-turvetuotanto-vaikuttaa-alapuolisten-vesistojen-pohjakerrostumiin/
Eemil:
Miten sä kuvittelet että kaatopaikat olisivat ilmaisia?
Tai ylipäänsä ympäristön hyväksikäyttö, kuten veden käyttö ja jäteveden tuottaminen? Kaikki maksaa, ainakin kaupungeissa. Ehkä se sitten on maalla ilmaista mutta se että omistaa itse maata ei oikeuta turmella muiden ympäristöä. Mä olen seurannut maaseudulla miten jotkut suurmaanomistajat tekee mitä huvittaa ja pieneläjät saavat kaikki haitat.
R.S:”Miten sä kuvittelet että kaatopaikat olisivat ilmaisia?”
En osannut selittää asiaani tyhjentävästi. Tarkoitan sitä, että metsänomistajien ylläpitämä hiilinielu on muille kansalaisille, kuluttajille ilmainen kaatopaikka. He dumppaavat jätteensä, hiilidioksidin, ilmaiseksi metsänomistajien metsiin.
On tässä kyllä sellainen ero, että hiilidoksidi on metsille välttämätön. Toisaalta sitä on ilmassa riittävästi puiden kasvuun ilman ihmisen tuottamaa lisäystä.
O.S:” kuka maksaa turpeen polton vaatimat päästöoikeudet.”
Eiköhän se ole kuluttaja energian käyttäjänä. Joten metsien kohdalla ei voi ajatella metsäomistajien maksavan hiilen hävikistä puiden myynnin yhteydessä.
Soininvaara ja paneelin jäsenet voivat päivittää tietonsa turpeen aiheuttamista vesitöhaitoista. Ote Countryboyn tekstistä ja linkistä:
” Ja yllätys yllätys kummassakin tapauksessa kertymä oli keskimäärin 6–7 cm/30 vuotta. Ei mitään eroa, toki vaihteluväli oli suuri. Tämä ei tue arkiarviota giganttisista hiukkaspäästöistä.” Ts. turvekenttien aiheuttamat päästöt eivät eroa muisden lähteiden päästöistä. Lähteenä Geologisen tutkimuslaitoksen mittaukset.
O.S:”Kyllä silloin sitomisesta maksetut rahat pitää ”
Kyllä näin on. Maksaja on kuitenkin se, joka vapauttaa hiilen. Tässä tapauksessa loppukäyttäjä. Metsänomistaja on hiilinielun vuokranantajan asemassa.
Eihän öljysheikiltä peritä hiilinielun poistamisesta veroa vaan maksut kohdistuvat loppukäyttäjään. Puun myynti vertautuu siihen, hiilinielun vuokraaminen on taas toinen bisnes. Tosin ei vielä, mutta toivottavasti tulevaisuudessa.
Syy miksi öljysheikiltä ei peritä hiilinielun poistamisesta veroa johtuu siitä että öljykentät Arabian niemimaalla kuuluvat valtiolle ja ulkomaalaiset öljyhtiöt maksavat rojaltteja valtion öljyyhtiöille porauksesta kuten Saudi Aramcolle joka on taas Saudi-Arabian valtion omistuksessa ja valtio on Saudi-Arabian kuningashuone.Norjan öljyrahasto on Norjan suurkäräjien valvonnassa ja tuo rahasto omistaa Equinorista (entisestä Statoilistä) noin 67% ja Equinor on listattu pörssiin. Jos Norjan kuningashuoneella olisi samanlainen asema öljyrahaston hallinnassa kuin Saudi-Arabian kuningashuoneellat ilanne olisi aivan toisenlainen. Norjan valtio perii taas öljyyhtiöiltä muun muassa Equinorilta hiilinielun poistamisesta veroa
Puunmyyntiä ei voi verrata öljyntuotantoon koska metsä ovat Suomessa yksityisiä. Vain Metsähallituksen omistamat metsät ovat valtion omaisuutta. Niistä voisi peria hiilinielun poistamisveroa mutta siinä ei ole mitään järkeä koska yksityiset metsänomistajat jäisi tämän järjestelyn ulkopuolelle.
Kaikki öljykentät (merellä ja maalla) omistaa asianomainen valtio joko valtionyhtiöiden hallinnon kautta kuten Norja tai sitten lisenssijärjestelmän kautta kuten Britannia Pohjanmeren öljykenttien kohdalla. Britannia on ainoa öljyntuottaja joka ei ole rahastoinut öljytuloja vaan ne menee suoraan Britannian valtiovarainministeriön budjettiin. Poikkeksena on Yhdysvaltain öljykentät jotka ovat yksityisellä maaperällä ja maanomistaja saa niistä rahat taskuun ilman liittovaltion tai osavaltion väliintuloa. Poikkeuksena on merellä ja liittovaltion ja osavaltion mailla olevat öljykentät
Aivan sama perintövero on kuin muillakin metsistä, oli sitten kenen poika tahansa. Ja oletko kuullut sisarsosuuksista. Monilapsisissa perheissä jos haluaa metsät yksin joutuu maksamaan muille pesän jäsenille. Kuten myös maatilasta. Käytännössä moni joutuu ostamaan perimänsä tilan osittain.
Muuten jos Helsinki/Helen on tukenut epäsuorasti Putinin hallinto 20 vuotta maakaasu ja hiiliostoksilla, kannattaako silloin nillittää kotimaisesta turpeesta. Helen on myös Suomen toiseksi suurin CO2päästäjä 3 milj CO2tonnilla toistaiseksi. Julkisuudessa on ollut että Helen vapautuisi venäläisestä energiasta mm. lisäämällä öljyn käyttöä. Onko siinä mitään järkeä kun samaan aikaan pyritään eroon vanhojen omakotitalojen öljylämmityksestä.
Maatalouden perinnöissä sovelletaan sukupolven vaihdokseen liittyviä huomattavia perintöäveron alennuksia.
”Maatalouden perinnöissä sovelletaan sukupolven vaihdokseen liittyviä huomattavia perintöäveron alennuksia.”
Riippuu tilanteesta. Osakeyhtiöissä sukupolven vaihdokset ovat käytännössä yleensä matalimmin verotettuja. Jos maatila on henkilökohtaisissa nimissä, kuten pientilallisilla usein on, sitten huojennukset eivät ole välttämättä läheskään niin hyviä, varsinkaan jos on kovin velkainen maatila, sillä velkojen siirto aiheuttaa saajalleen täysimääräisesti verotettavaa tuloa. Kuten verottaja toteaa,
”Irtaimen maatalousomaisuuden siirrot käsitellään sekä myyjän että ostajan verotuksessa pääasiassa samoin kuin maatilatalouden tuloverolain mukaan käsitellään vastaavien erien ostot ja myynnit maataloustoiminnan aikana. Sen sijaan kiinteän maatalousomaisuuden luovutukseen sovelletaan myyjän verotuksessa tuloverolain luovutusvoittosäännöksiä. Metsätalouden kaikkien omaisuuserien luovutukseen sovelletaan tuloverolain säännöksiä.
Koska maatalouden muistiinpanoissa ei ole tasetta, maatilaan kohdistuvat velat eivät siirry maatilan osana jatkajalle. Velat voidaan kuitenkin siirtää luovutuksen yhteydessä, ja silloin ne katsotaan maatilasta maksetuksi kauppahinnaksi eli vastikkeeksi.”
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48496/maatilan-sukupolvenvaihdos-verotuksessa/#1.2-yleist%C3%A4-maatilan-sukupolvenvaihdoksesta
Kannattavimmat sukupolven vaihdokset ovat rikkaiden sukujen tavallisissa osakeyhtiöissä, joilla on varaa taitaviin verojuristeihin. Nykyiset verotussäännöt ilmeisesti mahdollistavat esim. sen, että 99 % vaikka pörssiyhtiöiden arvosta voi olla verotonta, kun pärssiyhtiön osakkeita jakaa sukupolvenvaihdoksena. KHO:kin on vahvistanut, että verolait sallivat sen, että jopa arvopaperisalkkuja hallinnoivat yhtiöt tulee lain mukaan tulkita verohuojennusten piiriin kuuluviksi. Nykytilanne on se, että rikkaimmat maksavat yleensä erittäin alhaisia tosiasiallisia perintöveroprosentteja, kun taas vähävaraisempien sukupolvenvaihdokset ja lahjoitukset, joiden omaisuussiirrot eivät ole verojuristien suunnittelemia, ovat selvästi korkeammin verotettuja. Aiheesta pidempi katsaus on esim. tässä:
https://seura.fi/asiat/tutkivat/rahasukujen-oudot-perintokikat-jattipotit-jalkelaisille-verottomina/
Ai pitäisikö sheikeille maksaa siitä, että he varastoivat hiilinieluna tunnettua öljyä?
Se ei teknisesti mahdollista. Jos haluaisimme edelleen ostaa raaka-öljyä Venäjältä siihen asti kunnes se korvataan muiden öljyntuottaja maiden raaka-öljyllä olisi venäläiseen tuonti raaka-öljyyn pistää $100 tuonti Vero jonka öljyyhiöt maksavat ylimääräistä. Tämä mitätöisi myös Venäjän valtion kassaan tulot.
Suomi on siinä mielessä erikoinen maa että täällä on metsää paljon . Suomen metsät siis sitoo omien lisäksi myös muiden Euroopan maiden hiilidioksidipäästöjä. Eli siinä mielessä on ”ilmainen kaatopaikka”. Ongelma on siinä että metsien omistus on epätasaisesti jakautunut. Vain 10% suomalaiseista omistavat metsää ja metsät vaihtavat omistusta enimmäkseen perimällä tai sukulaisten tai naapureiden välisin ”kaverinkaupoin”. Verot ovat omistajanvaihdostilanteissa alakantissa. Eli metsätalouden tukeminen ja pitäminen pääasiassa maanviljelysväestön omistuksessa on aluepoliittinen tukimuoto, eli ilmainen kaatopaikka se ei ole Suomen muille veronmaksajille jotka eivät omista metsää. Muiden maiden asukkaille se on ilmainen kaatopaikka. Kun italaialainen ajelee Ferrarilla jossa on 5 litran moottori niin hän vähät välittää päästöistä koska hän tietää että tyhmät suomalaiset maksavat. Eli tässä on se perusongelma, miten saada niiden maiden asukkaat jotka aiheuttavat päästöjä eniten, maksamaan Suomen metsien hiilen varastoinnista, jos metseien käyttöä pitää rajoittaa ympäristösyistä? Vessapaperirullaan euroopanlaajuinen vero olisi yksi keino. Suomen kaupunkilaisväestöllä ei ole varaa maksaa koko ajan vain enemmän ja enemmän aluepoliittista tukea joka menee kankkulan kaivoon. Maakunta-sote-uudistus pitäisi jo riittää. Nyt pitäisi puolustusmäärärahoja lisätä jne. Toistaiseksi jatkukoot nykyinen käytäntö että puuta saa kaataa niin paljon kuin huvittaa ellei saada muita maksamaan. Jossain vaiheessa se muuttuu ylitarjonnaksi ja metsäyhtiöt eivät sitten enää maksa niin paljon eli pää jää vetävän käteen.
Maaseudun aluepoliikassa ei olisi mitään ongelmaa jos aluepolitiikkaan jaetut rahat olisivat keskitetty uuden elinkeinon luomiseen ja tukemiseen kuin vanhan elinkeinon keinotekoiseen ylläpitoon joka menee kankkulan kaivoon. Jos aluepolitiikan määräraha on 70 miljoonaa euroa ja se pilkotaan kymmeniin eri hankkeisiin on tuo raha nimenomaan suoraan työntämistä kankkulan kaivoon. Kohdistettu aluepolitiikan tuki tiettyyn elinkeinon tukemiseen on monta kertaa parempi vaihtoehto kuin sen hajauttaminen ympäri Suomea ilman järkevää tulosta.
R.S:”Verot ovat omistajanvaihdostilanteissa alakantissa.”
Metsistä ja pelloista on maksettu verot moneen kertaan aina sukupolvenvaihdoksien yhteydessä. Perinnöstäkin maksetaan vero. Tavallisen kansalaisen ei tule kantaa huolta , sillä verokarhu on Suomen hyvinvointivaltiosssa nälkäinen kuin shakaali aavikolla. Joka kolosta raastetaan pieninkin kuoriainen ravinnoksi.
R.S:”Vain 10% suomalaiseista omistavat metsää…” Tuohon on todella helppo ratkaisu myytävien metsäpalstojen muodossa. Sivustoille vaan surffailemaan ja valitsemaan mieleisensä. Pääsee lihapatojen ääreen.
R.S:”Suomen kaupunkilaisväestöllä ei ole varaa maksaa ”
Tuo on tälläkin sivustolla jo moneen kertaan osoitettu valeuutiseksi, pitäisikö päivittää tietonsa tälle vuosisadalle. Ellei sitten ole kyseessä tietoinen toiminta kansallisen eripuran kylvämiseksi ?
Toisaalta luotan kyllä moderaattorin ammattitaitoon.
Maa- ja metsä’taloudessa perintöveroa peritään kyllä aika hentoisesti.
> Maa- ja metsä’taloudessa perintöveroa peritään kyllä aika hentoisesti.
Mitä en ole älynnyt kun maksoin perintömetsästäni perintöveron koko arvostaan? Lisäksi tuli tieten vielä lohkomismaksu joka oli tyyliin 10% palstan arvosta. Tieosuuskunta suunnitteli myös peruskorjausta tiehen joka olisi omalla rasitteellani ollut 50% palstani arvosta. Onneksi se hanke sentään kaatui muutamalla äänellä ja tehtiin talkoilla tuunausta, rumpujen laittoa ja kivien poistoa. Nyt kelpaa marjastajienkin käyttää tietä eikä maksanut hunajaa.
Lisäksi kun möin metsääni harvennuksessa, niin 10 000€ tuloista käteen jäi n. puolet, kun piti maksaa alv ja tuloverot. Veronkiertovinkkejä kaipaisin kun aika houkuttelevalta sai jotkut kuulostamaan tämän metsänomistamisen, minäkin haluaisin nämä aluetuet ja veronkierrot käyttöön ja päästä elämään kaupunkilaisten tuella!
Kaupunkilaisille vinkki, metsän ostamista ei ole kielletty kaupunkilaisilta. Samalla tavalla sitä metsää voi ostaa kuin me maalaisetkin. Ilmoituksia on paikallislehdessä jatkuvasti, ja muutama tuttu niitä sitten osteleekin. Kannattaa vaan varautua sitten tekemäån itse, jos kaiken ulkoistaa esim. raivauksen ja istutuksen niin kyllä se kannattavuutta syö aikalailla. Tätä mainittua perintömetsää olin itse istuttamassa 12-vuotiaana, ja on tuola raivaussahankin kanssa tullut heiluttua. Ensi kesänä taas raivaushommat jatkuu. Siihen saa kyllä varmaan kemera-tukea, eli ehkä se on tätä kaupunkilaisten armolahjaa mistä jotkut puhuivat?
Hiilidioksidipäästöjen kv. laskentasäännöissä on jotain mätää, kun öljyn päästöt lasketaan käyttäjämaalle eikä öljyn tuottajamaalle. Mutta puun hakkuu lasketaan päästöksi Suomelle. Ei puutuotteen käyttäjälle. Jotkut haluaisivat laskea puun polton päästöksi, mutta silloinhan se laskettaisiin kaksi kertaa. Lasketaan jo kertaalleen lulucf-sektorilla.
Tiedoksi muuten , eivät kaikki ole perineet metsää, moni ostanut tai ainakin maksanut perintöveron.
Suomen metsien hiilivarasto kasvu 70 pros. sitten 1970 johtuu pääosin metsänhoidosta, metsien sopivasta ikärakenteesta. 20-50 vuotias metsä kasvaa eniten.
Se mitä ehdotin että esim vessapaperista ja kartongista pitäisi maksaa maailmanlajuisesti tai ainakin Euroopassa ylimääräinen vero jolla korvataan ne menetykset jos metsien käytölle asetetaan rajoitteita. Se ei ole meidän suomalaisten asia yksin pulittaa siitä. Ei kaupunkilaisten eikä maalaisten.
Suomen metsätalous on elänyt sykleissä, samaan aikaan esim 60-70 luvulla on kaadettu paljon ja nyt aikuiseksi 50 vuoden aikana kasvanut metsä odotttaa jälleen kaatoa ja sitä tullaan siis kaatamaan paljon, ei kai muuten uusia sellutehtaita rakennettaisi juuri nyt? Sitten on taas isoja aukkoja ja kestää 20 vuotta ennenkuin taimet ovat kasvaneet senkokoisiksi että ne alkaa sitoa hiilidioksidia.
R.S:” Sitten on taas isoja aukkoja ja kestää 20 vuotta ennenkuin taimet ovat kasvaneet senkokoisiksi että ne alkaa sitoa hiilidioksidia.”
Kyllä ne alkavat sitoa hiilidioksidia heti, mutta koska nielu kääntyy netoksi on edelleen tutkimuksen alla.
https://www.luke.fi/blogi/kuusentaimikko-hiilen-lahde-vaiko-nielu/
Metsien hiilensidonta markkina on jo politisoitu eikä perustu tieteelliseen faktaan.
”Hiilikaupalle on kaavailtu kahta vaihtoehtoista mallia. Toisessa korvaus perustuisi vuosittaiseen puuston kasvuun eli sitoutuvan hiilen määrään, ja summasta pitäisi maksaa jotakin takaisin, kun hakataan ja hiilivarasto pienenee.
Toinen malli on hiilivuokra, jossa metsänomistajalle maksetaan puustopääoman suuruuteen eli varastoituneen hiileen määrään sidottua vuokraa. Jos hakataan, niin vuokra pienenee, mikä kannustaisi lykkäämään hakkuita.”( Luonnonvarakeskuksen tutkija Jussi Lintunen )
Kumpikaan malli ei tunnista juuristoon ja sienirihmastoon sitoutuneen hiilen määrää.
Sellutehtaiden puu tulee pääosin harvennushakkuita. Avohakkuista vähemmän, koska siinä pääosa on tukkia, joka menee pitkäaikaiseen käyttöön. Vain latvaosat menevät sellutehtaalle.
Et oikein taida ymmärtää metsien dynamiikkaa. Vaikka on hakattu enemmän kuin 60-luvulla, on puumäärä metsissä kasvanut silti 70%. Johtuu pääosin metsien ikärakenteesta, mutta myös suotuisammasta ilmastosta.
Countryboyn kommenttiin sellainen faktan tarkistus hänen väitteeseen että Helen olisi ostanut pelkästään venäläistä öljyä ja maakasua viimeiset 20 vuotta.
Suosittelen Countryboylle tutustumaan Helenin energian tuotantoon Helenin kotisivuilla siellä on oikeata tietoa.Helen ei osta Suomeen raaka-öljyä suoraan markkinoilta vaan kaikki raaka-öljyn ostaa Neste joka jalostaa raaka-öljyä Suomessa ja myy sitä ympäri Suomea jopa Teboilille.
Maakaasun osuus ei ole kuin 5% Suomen kaikista maakaasu ostoista joten hyvin pientä ja maakaasun ostaja on Gasum joka myy maakaasun eteenpäin Suomessa. Suomessa on myös 5 LNG terminaalia jos lähin pääkaupungiseudulta katsottuna on Haminassa.
Kivihiiltä voi ostaa myös Puolasta ja Saksasta joten Venäjä riipuvaisuus ei ole ongelma Suomessa.
Saksa ja Beneluxmaat ovat riippuvaisia Venäjän energiasta enemmän kuin mikään muu EU maa. Jopa Baltianmaihin tuodaan LNG maakaasua enemmän kuin Saksaan.
Ongelma ei ole tällä hetkellä fosiillisten kulutus (jossa turve on päästöiltä korkeampi kuin kivihiilen päästöt) vaan riippuvaisuus Venäjästä jossa Suomi on itse asiassa vähemmän riippuvaisempi kuin moni EU maa. Suomi on EU maista kaikista hajautetuin energian kuluttaja
Joten faktoissa oleva keskustelu olisi suotavaa Countryboylle eikä suora retoriikka joka on lähellä Venäjän TV:n uutisia.
”Suosittelen Countryboylle tutustumaan Helenin energian tuotantoon Helenin kotisivuilla siellä on oikeata tietoa.Helen ei osta Suomeen raaka-öljyä suoraan markkinoilta vaan kaikki raaka-öljyn ostaa Neste joka jalostaa raaka-öljyä Suomessa ja myy sitä ympäri Suomea jopa Teboilille. ”
Nesteellä on toimintaa monessa maassa. Suomen jalostamoilleen Neste on tavannut ostaa öljyn lähinnä Venäjältä, josta se on ollut edullisimmin saatavilla mm. korkean rikkipitoisuuden takia, jonka poiston osaamiseen Neste on erikoistunut.
Suomen energiasektori on ollut Venäjä-riippuvaista erityisesti öljytuotteiden ja myös lämmitykseen ja sähkön tuotantoon käytetyn puun osalta. Venäläinen hake on ollut suosittu polttoaine. Myös Venäjältä sahoille ja sellutehtaisiin tuotujen puiden sivutuotteet ovat olleet sähkön ja lämmön tuotannon raaka-ainetta. Pieni osa alueellista venäjäriippuvuutta on myös Saimaan kanava, joka on muun ohella myös energiateollisuuden kuljetusten väylä. Maakaasun rooli Suomessa on pienehkö.
Kivihiiltä voi teoriassa tuoda myös esim. Puolasta tai Saksasta, mutta kummatkin lienevät poliittisesti aika mahdottomia vaihtoehtoja. Puolassa on ollut isoja ongelmia kivihiilikaivosten työturvallisuuden kanssa, ja Saksan osalta Suomesta käsin on kritisoitu voimakkaasti Fortumin välillisesti omistavan kivihiilivoimalan avaamista siellä. Tuskin täällä sentään ainakaan kunnallisissa energialaitoksissa sellaiseen suostuttaisiin, että kivihiiltä alettaisiinkin tilata Puolasta tai Saksasta. Kaikkein erikoisinta olisi, jos Suomeen alettaisiin hommata kivihiiltä Turówin kivihiilikaivokselta siksi, että erityisen halvalla saisi sen voimalan tuottamaa hiiltä. Siellä juoksee 0,5 miljoonan euron uhkasakko päivässä Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä sen takia, että tuomioistuin katsoi toiminnan olevan lainvastaista.
Rahul, oleppa nyt tarkkana ennen kuin syyttelet ! En ole puhunut mitään, mistä Helen ostaa öljynsä. Vain maakaasusta ja kivihiilestä. Gasum on muuten ollut yhteisyritys venäläisen Gazpromin kanssa vuoteen 2015, jolloin valtio osti sen osuuden. Nyt 2020 yhtiö on jaettu kahteen osaan, verkkoyhtiöön Gasgrid ja kaasua välittävään Gasumiin. Tämä sen jälkeen kun Baltian putki valmistui. Katsoin Gasumin sivuilta, tälläkin hetkellä venäläistä (siperialaista) maakaasua virtaa Suomeen.
R.S:”Helen ei osta Suomeen raaka-öljyä suoraan markkinoilta vaan kaikki raaka-öljyn ostaa Neste joka jalostaa raaka-öljyä Suomessa ja myy sitä ympäri Suomea jopa Teboilille. ”
Neste on ostanut 2/3 osan raakaöljystään Venäjältä. Nyt sittemmin jo muualta. Somanin mukaan Helen ei ole ostanut venäläistä maakaasua, vaan sitä on ostanut Neste. Somanin mukaan Helenin Nesteeltä ostama kaasu ei ole ostettu Venäjältä . Somani syyttä muita venäläistyyppisestä uutisoinnista. Voisiko Somani sitten selittää, miten hänen tekemänsä uutisointi eroaa venäläisestä koskien Helengatea?
Eemil, luitko oikein mitä kirjoitin. Sanoin että Neste ostaa Suomeen raaka-öljyä ja Gasum ostaa maakaasua.
En viitanut yhdessäkään kommentissa mistä maasta Neste tai Gasum maakaasun tai raaka-öljyn ostaa.
Totesin että Helen ei osta suoraan venäläistä maakaasua Venäjältä tai raaka -öljyä Venäjältä. Totesin vain että Gasum ostaa maakaasua Suomeen ja Neste ostaa raaka-öljyä Suomeen. Myös totesin että Suomessa on 6 LNG terminaalia johon maakaasu ostetaan muulta kuin Venäjältä putkea pitkin.
Eemil voit kyllä syyttää muita venäläistyyppisestä uutisoinnista mutta Eemilin omat tulkinnat ovat kyllä hyvin lähelleä Kepun syytöksiä etelänmediasta. Tämä Helengate on Eemilin ikioma keksintö kuten on Venäjän erityisoperaatio selitykset.
Somanit ja muut asiantuntijat kiemurtelevat irti siitä, että Helsingin kaupunki on avustanut Putinin sotaa Ukrainassa. Tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota Boris Johnson , Englannin pääministeri:
”Johnson pitää suurimpana ongelmana sitä, että Krimin miehityksestä ja Itä-Ukrainassa käydyistä taisteluista huolimatta länsimaat jatkoivat tiiviitä taloudellisia yhteyksiä Venäjän kanssa ja ennemminkin vain vahvistivat niitä.”
Tekikö Helen /Helsinki korjausliikkeitä Krimin vatauksen jälkeen? En ole seurannut uutisointia tästä asiasta. Vihreät ja etelän cityihmiset ovat kyllä auliisti syyllistämässä maalaisia globaalista ilmastonmuutoksesta. Oma piha on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. Ihmekös tuo kun naapurien ojentaminen vie kaiken ajan.
Maakaasu ja kivihiili ovat fossiilisia polttoaineita, mutta turve on kyseisten asiantuntijoiden mielestä näitä suurempi uhka. Turpeen poltolla ei ainakaan ole autettu Putinin sotarikoksia.
Kilgore:”Siihen saa kyllä varmaan kemera-tukea, eli ehkä se on tätä kaupunkilaisten armolahjaa mistä jotkut puhuivat?”
Juuri noin faktaa elävästä elämästä. Et ehkä saa Kemera-tukea, jos sitä on aikaisemmissa harvennuksissa käytetty ko. palstoilla? Varaudu myös maksamaan Kemerasta tulovero.
Joko sait MHY:ltä laskun puukaupan kilpailutuksesta ja suunnittelusta vuosittaisen metsänhoitomaksun lisäksi ?
Metsien hiilensidonnan markkinaohjaukseen perustetaan varmaankin sadan työntekijän byroo valtion Motivan lailla.
Yrityksen Motiva Oy liikevaihto oli 7,1 miljoonaa euroa 2020 ja työllisti 63 henkilöä. Liikevaihto laski 8,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli 370059 euroa ja liikevoittoprosentti oli 6,5. Yhtiön omavaraisuusaste oli 58,5 prosenttia. Motivan konttori sijaitsee, kuinkapas muuten Helsinskajan Kampissa.
Samoin tullaan sijoittamaan metsien hiilensidonnan ohjauskeskus Helsinkiin , koska siellä metsiä on todella paljon. Sitten tehdään laskelmia metsien omistamisen pienestä arvonnoususta maaseudulla. Helsingissä metsienkin arvonnousu on maaseutua parempaa, koska ”ohjauskeskuksen” työntekijöiden palkat ovat johtajatasoa. Metsänomistajien rahoilla pykätään Helsinkiin messevä toimitalo lasiseinineen ja betonirunkoineen. Ja fasaadi italialaista marmoria , tietty.
Ideaa saa vapaasti käyttää, näin niitä tuottavia työpaikkoja luodaan.
Eemil tiedät yhtä hyvin kuin muut keskustelijat että Helsingin Energia ei osta maakaasua tai raaka-öljyä Venäjältä vaan sen ostaa Gasum ja Neste. Helsingin Energia ei omista öljynjalostamoja tai LNG terminaalia eikä maakaasuaputkea. Neste tai Gasum tekevät omat energian osto ratkaisut. En ole koskaan lukenut että Osmo Soininvaara tai muut cityihmiset olisi ovat yksipuolisesti syyllistäneet maalaisia globaalista ilmastonmuutoksesta. Kun itsekin tiedän että autoilu on pääkaupunkiseudulla suurin päästöjen aiheuttaja niin tämä puoli on tullut hyvin tietoisuuteen pääkaupunkiseudun liikenne poliittisissa kysymyksissä. Se että Länsimetro tai Raidejokeri myöhästyi ei ole mitenkään maalaisten tai Kepun syytä vaan ikävä kyllä sanoa että pääkaupunkiseudun sisäistä kunnallispolitiikan riitelyä.
On turhaa saivartelua kiistää Helenin riippuvuus Venäjän maakaasusta.
Helsinki olisi välittömästi Venäjän sotatoimien alettua voinut laittaa Venäjän kaasuhanan kiinni jos se olisi ollut mahdollista. Nyt alkavat vasta ryhtyä rupeamaan miettimään kuinkas näin kävi ja pitäisikö asialle jotain tehdä.
”Kun itsekin tiedän että autoilu on pääkaupunkiseudulla suurin päästöjen aiheuttaja niin tä”
Tämän väärintietämisesi voit oikaista HSY:n kasvihuonekaasupäästöseurannasta. Suurin sektori on energia ja lämmitys.
Vai tarkoititko liikenteen melupäästöjä tai liikenneväylillä mereen viedyn lumen jätepäästöjä?
Helebn oy ei ole käyttänyt maakaasua juuri lainkaan sodan alettua. Sen sijaan ihmettelen, miksi Suomeen tuodaan piuhat punaisina sähköä Venäjltä tänäänkin, kun sähkön hinta on nolla.
Britannian pääministeri Boris Johnsonin kommentteihin niin en antaisi niistä kovinkaan paljon painoarvoa. Lontoo on ollut viimeiset 30 vuotta venäläisten oligarkkien sijoitusten ja rahanpesun ykköskohde. Miksi Britannian hallitus ei tehnyt mitään venäläisten oligarkkien sijoitusten ja rahanpesun kohdalla Krimin niemimaan miehityksen jälkeen? Muistuttaisin Eemiliä siitä että se oli sinipunahallitus joka hyväksyi Venäjän vastaisesti pakotteet 2015. Kepu oli tuolloin oppositiossa ja vastusti yhteen ääneen pakotteita koska Kepulla oli oma lehmä ojassa maatalouden kautta
Jos Eemil tarkoittaa italialaisella marmorilla olevaa fasaadia niin se oli kyllä akateemikko Alvar Aallon idea kokonaan käyttää Carreran marmoria Finlandia-talossa. Sen omistaja on itsenäinen osakeyhtiö Finlandia-talo Oy. Alvar Aalto säätiöllä on myös sananvalta siinä kuinka Finlandia taloa pitäisi kehittää. Eemil voi ottaa yhteyttä Alvar Aalto säätiöon jos haluat lisätietoja.
Maakaasun Suomeen Venäjältä hoitaa Gasum Oy, jonka kaasu tulee pääosin Venäjältä. Gasum oli aikanaan Nesteen ja venäläisten omistuksessa. Turha selitellä ettei olisi pääosin venäläistä kaasua käytetty.
Countryboy, luitko tarkasti mitä sanoin Eemilin kommenttiin? En missään vaiheessa väittänyt ettei muka Gasum tai Neste olisi ostanut venäläistä maakaasua ja raaka-öljyä. Totesin Eemil kommenttiin ettei Helsingin Energia (Helen) osta suoraan venäläistä maakaasua Venäjältä vaan Helen ostaa maakaasun Gasumin kautta kuten kaikki muutkin kunnalliset energiayhtiöt . Gasumilla sekä Nesteellä on öljynjalostamoja sekä LNG terminaaleja Suomessa. Niitä ei ole Helenillä.Helen ei omista osakkeita Nesteestä eikä Gasumista eikä Gasum tai Neste omista osakkeita Helenistä. Faktuaalisen keskustelussa oikea tieto ja oikeat johtopäätökset ovat sivistyneen keskustelun oikea muoto.
Kyllä alkuperäisen keskustelun pääaihe oli Eemilin kohdalla se että hän väittää että Helen ostaa maakaasua Venäjältä vaikka oikea vastus on se että Helen ostaa maakaasun Gasumilta joka taas ostaa sen Venäjältä. Ei ollut puhetta Gasumista vaan Helenistä. Sama koskee Teboilia jonka bensa ja öljyä eivät tule suoraan Venäjältä Lukoilin kautta (vaikka Lukoil omistaa Teboilin) vaan Teboilin öljy ja bensa tulee Nesteeltä joka ostaa raaka-öljyä maailmanmarkkinoilta päivän hintaan. Tiedän Teboilin hankinnat koska aivan lähellä asuntoani on Kivenlahden Teboil ja se on ollut boikotin piirissä vaikka omistaja on suomalainen yksityinen elinkeinonharjoittaja jolla ei ole mitään suoraa yhteyttä Lukoiliin.
Kyllä Helenin hallitus tietää, että toistaiseksi maakaasu tulaa pääasiassa Venäjältä. Tähän tulee toivottavasti muutos.
RS et pääse siitä mihinkään, että Helen on käyttänyt pääosin venäläistä kaasua viimeiset 20 vuotta. Putki tulee Venäjältä, putkituksen ja myynnin hoitaa Gasum, jonka sattumalta hyvin tunnen. LNG terminaalit on melko uusi asia. Tietääkseni myös kivihiili on tullut Helsinkiin pääosin Venäjältä, kin se on niin ”ihanan halpaa”. Kivihiiltä toki saa vaikka Australiasta asti, mutta kuljetustekniset syyt ovat puoltaneet Venäjän hiiltä.
Countryboy taas tulkitsee väärin minun kommentteja. En väittänyt ettei muka Helsingin Energia olisi ostanut venäläistä maakaasua vaan ostot ja logistiikan hoitaa Gasum joka ei muuten omista Helsingin Energiaa. Kivihiili on tullut Helsingin Energian käyttöön myös yhdessä vaiheessa Puolasta. Suomessa on 6 LNG terminaalia jotka voivat korvata maakaasuputken lähitulevaisuudessa. Saksassa ei yhtään LNG terminaalia. Huomaatko Countryboy Saksan ja Suomen eron ?
Suomessa on noin 650000 metsänomistajaa, nykyisin valtaosan yksityisistäkin metsistä omistaa joku muu kuin maanviljelijä. Luin jostakin äsken, että vain 10% metsänomistajista on maanviljelijöitä, jotka voivat sukupolvenvaihdoksen kautta periä metsänsä.
Tavalliselle palkansaajalle (kuten minä) metsästä maksetaan aivan samanlainen perintövero kuin vaikkapa asunto-osakkeesta.
Metsätonttien verotusarvo perintöverotuksessa on paljon alempi kuin muuhun käyttöön tarkoitetuissa kiinteistöissä.
Niin pitää ollakin, montako kertaa kyseisestä metsästä on maksettu perintöverot + muut verot , lainhuudot, virkamiespalkkiot sun muut, saman perheen tuloista ?
Eemil: Ei kai metsänomistajilla ole lyhyempi elinikä kuin muilla, vai miksi tapauksissa joissa peritään metsää, rasittavat sivukustannukset sukua enemmän kuin jos jättää jälkeensä jotain muuta omaisuutta?
VTT:n vuonna 2007 julkistetun raportin mukaan: mikäli turvetuotanto kohdistetaan metsäojitetuille soille, energiaturpeen ilmastovaikutus on reilusti puolet kivihiilen ilmastovaikutuksesta 300 vuoden elinkaaritarkastelussa. Jos turvetuotantoon otetaan suopeltoja, on turpeen energiakäytön ilmastovaikutus noin kymmenen prosenttia kivihiilen ilmastovaikutuksesta saman tarkasteluajan kuluessa. Tarkastelussa huomioitiin myös turpeennostoalueen jälkikäyttö.
Kansainvälisen turveyhdistyksen mielestä turve on paljon hyväksyttävämpi polttoaine ilmastovaikutuksen näkökulmasta kuin fossiiliset polttoaineet. Soita ja turvetta voidaan käyttää ja samanaikaisesti suojella ihmiskunnan hyväksi nyt ja tulevaisuudessa.
Markku Mäkelä, professori, puheenjohtaja Kansainvälinen turveyhdistys IPS (26.3.2007)
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000004471217.html
Turpeen polton päästöjen laskenta ei tietääkseni vieläkään ota huomioon suon elinkaarta, eli sitä että turve voitaisiin nostaa jo valmiiksi ojitetulta kohteelta (jossa turvekerrosta hajoaa) ja lisäksi turpeennostoalue metsittää tai ennallistaa suoksi. Laskenta huomioi kai vain suoran turpeen hiilidioksidipäästön sitä poltettaessa.
Nyt kriisiaikana huoltovarmuuden voi varmasti osittain hoitaa kivihiilelläkin, mutta se ei taida sopia seospolttoaineeksi puuhakkeelle. Lisäksi turvetta tarvittaisiin metsäpuiden taimitarhoilla, puutarhoissa, maatiloilla ja viherrakentamisessa. En tiedä pystyisikö vesistöongelmat kuten kevättulvien aiheuttamat ylivalumat hoitamaan jotenkin rakenteellisin ratkaisuin, esimerkiksi jättämällä riittävän pitkä ojittamaton metsäalue eli laaja pintavalutuskenttä turvesuon ja vesistöjen väliin.
Täyttä sontaa kuten ”lähteestä” jo voi päätellä.
”Täyttä sontaa kuten “lähteestä” jo voi päätellä.” = ”Ristiriidassa uskonnollishurmoksellisten ympäristödogmieni kanssa, joten epämukavuutta aiheuttavan kognitiivisen dissonanssin vältääkseni leimaan tämänkin automaattisesti sonnaksi.”
Kysymys herää, onko näissä kohteissa taloudellisesti hyödynnettävissä olevia turvevaroja, vai onko turvekerros niin ohut ja alat niin pieniä, että turpeenoton alkukustannukset eivät tule katetuksi? Tämä on aito kysymys, ei retorinen.
Edelleenkään, mahdollisen sota-ajan huoltovarmuutta näillä ei voi nostaa merkittävästi, loppukesän palopommituksella venäläiset voivat tuhota koko esiintymän.
Turve on olennaisesti fossiilinen polttoaine, jolla on huono lämpöarvo.
Tuosakin HS Lukijan Mielipiteessä sanotttiin että Kansainvälisen turveyhdistyksen mukaan turve on hyväksyttävämpi polttoaine ilmastovaikutuksen näkökulmasta kuin fossiiliset polttoaineet.
Tosin jos uusiutuvat energiamuodot otetaan turpeen kohdalla rinnkkaiseksi vertailuksi ilmastovaikutuksen näkökulmasta turve ei ole verrattavissa uusiutuviin vaan turve on verratavissa muihin fosilliilisiin.
Itse asiass Helen on luopumassa kivihiilen poltosta joten turve ja kivihiili ovat yhtä huonoja vaihtoehto kun niitä verrataan uusiutuviin.
Tuon artikkelin mukaan turve on hitaasti uusiutuva polttoaine ja turve ei ole kuitenkaan määritely fossiilisten polttoaineiden ryhmään eikä uusiutuvien polttoaineiden ryhmäänvaan sillä on oma ryhmä jonka nimi yksinkertaisesti TURVE.Turve on siis hybridi polttoaine fossiilisten ja uusiutuvien välissä omassa kategoriassa. Turpeen poltto ei ratkaisu mutta se ei ole ongelma mikäli sitä nimenomaan käytetään siirtymäkauden yli.
En tunne sen tarkemmin käyttöön otettavissa olevia turvevaroja. Luonnontilaisia soita on kuitenkin sen verran jäljellä ja ennallistumassa, että turpeen uusiutuminen kattaa sen vuotuisen käytön. Nosto olisi järkevä kohdistaa runsaspäästöisille paksuturpeisille reheville maatalousmaille, mutta ne taidetaan tarvita nyt hetken ajan ruuan tuotantoon.
Suomalaiset tutkimuslaitokset tekivät turpeen energiakäytön elinkaarianalyyseistä kriittisen arvion. Ihan vakavasti otettavia tutkijoita mukana kuten Jyri Seppälä ja Jari Liski. Loppupäätelmäksi tuli:
”Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteiden edessä turve tulisi nähdä entistä enemmän hiilineutraalien biomassojen käytön edistäjänä ja lisäpolttoaineena. Turve voi olla varapolttoaine, koska sitä voidaan helposti varastoida. Turpeen käyttö vähentää myös syöpymistä eräissä voimalaitoskattiloissa. Turpeen ja uusiutuvan biomassan seoksella voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, ja näin saavutettaisiin merkittäviä päästövähennyksiä, vaikka turpeen poltosta vapautuva hiilidioksidi vähentääkin tuotetun bioenergian ilmastohyötyjä.”
Raportti: Climate impacts of peat fuel utilization chains a critical review of the Finnish and Swedish life cycle assessments.
Tuokin lähteen mukaan turve ei ole fossiilisten polttoaineiden kategoriassa mutta ei ole uusiutuvien polttoaineiden kategoriassa vaan se on omassa kategoriassa nimeltään turve. Juuri sen takia koska on hitaati uusiutuva polttoaine jonka uusiutuva aikaväli on tuhansia vuosia.
Voinee uusiutuminen kestää, mutta eihän turpeen tarvitse enää uusiutua, kun turve on nostetu ja sen jälkeen maapohja metsitetään.
Menee noin 250 vuotta, kun poltetun 1,5 m suokerroksen CO2-päästö 2200 tn korvautuu nieluilla, joita ovat metsän kasvu n. 5 m3/ha/v, joka vastaa 1,3*5= 6,5 tn/ha/v CO2-sodontaa ja luonnon soiden CH4-metaanipäästöjen 3 tn/ha/v postuminen suon kuivattamisella. Kun vielä huomioidaan turpeen kasvun menetys n. 1 tn/ha/v , niin laskenta antaa turpeen polton CO2-päästön korvautimisajaksi:
= 2200/ 6,5+3-1= 258 v.
Nyt sekoitat derivaatan ja funktio tason, siis virran ja varannon. Ennen kuin turpeen poltto on korvauytunut, pitää maa-alalla olla sitoutuneena yhtä paljon iiltä kuin siellä oli ennen turpeen polttoa. Jos turvetta on kymmenen metriä, ei puusto pysty koskaan vastaamaan sitä.
”vesistöongelmat kuten kevättulvien aiheuttamat ylivalumat hoitamaan jotenkin rakenteellisin ratkaisuin, esimerkiksi jättämällä riittävän pitkä ojittamaton metsäalue eli laaja pintavalutuskenttä turvesuon ja vesistöjen väliin.”
Ne ovat nykytekniikalla jo hoidettuja. Ylijuoksutuksia ei ole sen enempää , kuin kaupunkien jätevesipuhdistamoillakaan.
Ympäristöuskovaisilta kysyn, että onko Putinilta ostettu turve ekologisempaa , kuin suomalainen turve ? Olemmeko hiilineutraali valtio, kun puuhake ja polttoturve tuodaan Venäjältä?
Totta mooses olemme, päästöthän kirjautuvat venäläisille, vesistö, kuljetus ja muut haitat vielä sen päälle.
Eemil tiedät varmaan maanviljelijänä sen että maatilan sukupolven vaihdoksessa perintövero on alhaisempi .Jos kaupunkilainen perii ison omakatitalon merenrannalta Laajasalosta hän joutuu maksamaan suuremman perintöveron kuin maatilan sukupolven vaihdoksessa
Suomeen ei tietääkseni ole ostettu turvetta Venäjältä suurilla volyymeilla jotta se korvaisi kotimaisen turpeen..Venäjä on maailman suurin turve tuottaja mutta pääasiassa toimittaa Entisen Neuvostoliiton alueille ja omaan sisäiseen käyttöön . Oli turve venäläinen tai suomlainen sen päästöt ovat samat. Jos turve korvattiaisi pelkäätään uusiutuvilla se on parempi vaihtoehto kuin turpeen korvaaminen kivihiilellä.
Täällä käydään mielenkiintoista keskustelua turpeesta. Mutta väliin näyttää eksyvän metsäkeskustelua. Yleispiirteenä näyttäisi vallitseva tietämättömyys metsistä hiilensitojana. Jotta keskusteluun tulisi jotain konkretiaa niin pyytäisin teitä tutustumaan Vihreä Lanka lehden artikkeliin 13.2.2019. Siellä on artikkeli ”Kiista hiilinieluista ei hellitä …”. Sieltä löytyy kysymys metsävaikuttajille no 1 Suomen metsäpolitiikan tavoitteena tulisi olla metsien hiilinielun ja -varaston kasvattaminen mahdollisimman suureksi.
Suurin osa on ollut sitä mieltä, että tämä on hyvä tavoite.
Kysyä sopii miten derivaatta ja funktio voidaan maksimoida samanaikaisesti?
Vai onko niin, että tutkijoillakaan ei ole mitään hajua metsien kasvudynamiikasta?
Metsäkeskustelusta ei tule mitään, jos perusasiat ovat hukassa.
Jos hiilinieluissa on epäselvää, kehotan tutustumaan Metsälehden keskustelupalstan ketjuun Metsien hiilinielu jossa on keskusteltu aiheesta jo vuodesta 2018. Metsäntutkijoiden keskuudessa on mielestäni epäselvää suuremmassa määrin oikeastaan vain jatkuvapeitteisen metsän kasvuluvuista.
https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/metsien-hiilinielu/
Sieltä löytyy myös keskusteluketjut: Jatkuva kasvatus käytännössä, Monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään, Turve, Turve Suomen energiantuotannossa. Tervetuloa mukaan!
Elinkaariarvioista kehotan tutustumaan uudempaan raporttiin, jossa sanotaan että kun turvetta käytetään seospolttoaineena hakkeen seassa, ollaan päästöissä paremmassa tilanteessa kuin puhtaan fossiilienergian käytössä. Ja on lisäksi kotimaista tuotantoa!
”Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteiden edessä turve tulisi nähdä entistä enemmän hiilineutraalien biomassojen käytön edistäjänä ja lisäpolttoaineena. Turve voi olla varapolttoaine, koska sitä voidaan helposti varastoida. Turpeen käyttö vähentää myös syöpymistä eräissä voimalaitoskattiloissa. Turpeen ja uusiutuvan biomassan seoksella voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, ja näin saavutettaisiin merkittäviä päästövähennyksiä, vaikka turpeen poltosta vapautuva hiilidioksidi vähentääkin tuotetun bioenergian ilmastohyötyjä.”
https://www.researchgate.net/publication/259656198_Climate_impacts_of_peat_fuel_utilization_chains_-_a_critical_review_of_the_Finnish_and_Swedish_life_cycle_assessments
Globaalisti katottuna ei suomalainen tehometsätalous nykymuodossaan ole mikään ilmastomuutosta kiihdyttävä tekijä. Maailmassa riittää metsää ainakin vielä, eikä maailman metsäpinta-ala pienene. Ei myöskään turvetuotanto tai maatalous. Ne aiheuttavat enemmän haittaa sitten paikallisesti, kuormittavat vesistöä ja aiheuttaa myrskytuhoja, tuhoavat monimuotoisuuden ja tekevät metsästä hankalan liikkua vapaa-ajankäyttöä ajatellen.
Ongelmia syntyy sitten jos metsistä ja maapinta-alasta aletaan tosissaan ottaa enemmän puuta ja kasveja energiantuotantoon eli lämmityskattiloissa poltettavaksi, ja ns biopolttonesteiden raaka-aineeksi. Oletetaan että jos Ukrainan sota pitkittyy ja öljyä, hiiltä ja kaasua ei saa enää Venäjältä niin jotain korviketta pitää keksiä.
Silloin pitää olla tarkkana ettei metsää käytetä enemmän kuin ehtii kasvaa. Jos kaikki biopolttonesteiden ja kaasujen raaka-ainelähteet Suomessa olisivat hyödynnettävissä , niin niillä saa vain n neljänneksen Suomen moottoriajoneuvoliikenteen suoritteesta rullaamaan (VTT:n mukaan) . Jos fossiilisia polttonesteitä ei enää saisi, niin kolme neljännestä ajoneuvoista jäisi seisomaan paikoilleen tai pitäisi keksiä muu voimalähde. Eli käytännössä kaikkiin pakettiautoa pienempiin moottoriajoneuvoihin sähkö. Suomi ei voi myöskään mennä rohmuamaan muiden maiden biopolttoainelähteitä. Rikkaaammat ja isommat maat kuten USA ja Saksa haluavat kanssa niitä.
Tietysti tämä sota ei voi kestää loputtomiin mutta jos ylikulutetaan metsää ja kasveista saatavaa energiaa niin se aiheuttaa mahdollisesti ruokapulaa. Suomi on omavarainen vain niiden mielestä jotka uskovat kaikkeen mitä Maaseudun Tulevaisuus kirjoittaa.
Saksa muun muassa on neuvottelut Qatarin kanssa maakaasun toimituksesta Ukrainan sodan aikana ja Saksa aikoo rakentaa 2 LNG terminaalia Brunsbütteliin ja Wilhelmshaveniin .Kyllä Saksalla on vaihtoehto kun tulee hätä käteen. Saksan suurin virhe ei ollut NordStream 1 tai 2 vaan päätös luopua ydinvoimalasta Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Saksan ydinvoimaloita ei voi uudelleen käynnistää koska niitä ei ole tarksitettu vuoden 2019 jälkeen
Suomi ei ole ollut koskaan omavarainen talous rauhanaikana. Energiaomavaraisuutta korostavat taho eivä hahmota sitä että Suomen energiantuotanto on paremmin hajautettu kuin esim Saksassa. Ostamme Suomeen muun muassa Pohjoismaiden energiamarkkinoiden kautta norjalaista vesivoimaa siirtohinnoilla. Puun ja turpeen lisäksi Suomeen on valmistunut uusi Ydinvoimala jonka valmistaja oli ranskalainen AREVA.
Öljyä saa muualtakin kuin Venäjältä. Jos EU pistäisi venäläiselle öljylle tuontitullin joka olisi 100 dollaria lisää per barreli niin Venäjä itse maksaa EU:lle siitä että se ei jatkossa rahoita Ukrainan sotaa.Näin ollen voisimme jatka venäläise öljyn ostoa joka ei rahoita Ukrainan sota koska tuo 100 dollaria lisää per barreli tuontitulli estäisi Venäjän kassan nousun. Tätä tuontitullia on ehdottanut muun muassa EVA.
Minä luen aina silloin tällöin myös Metsälehden keskusteluja. Hiilinieluissa siellä näkyy ainoastaan Pöllö nimimerkki olevan paremmin perillä asioista, muistaakseni.
Tässä keskustelussa minua on häirinnyt puheet hiilinieluille maksettavista korvauksista. Hiilinielu ja metsän puuvarasto ovat kuin derivaatta ja funktio. Toisaalta derivaatta on nolla kun funktio on maksimissaan. Eli nielu on nolla kun puuvarasto on maksimaalinen. Nielukorvauksia ei silloin voisi maksaa sellaisille metsänomistajille, joilla on eniten hiiltä varastoituneena. Ja itseasiassa nämäkin joille maksetaan nielukorvauksia niin maksut loppuvat, kun hiiltä on varastoitu kunnolla. Logiikka puuttuu.
”Turpeen ja uusiutuvan biomassan seoksella voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, ja näin saavutettaisiin merkittäviä päästövähennyksiä, vaikka turpeen poltosta vapautuva hiilidioksidi vähentääkin tuotetun bioenergian ilmastohyötyjä.”
Linkissä oleva raportti antaa tuen väitteelle, että turvekentän jatkokäyttö täytyy ottaa huomioon kasvihuonepäästöjen laskennassa. Nyt niitä ei oteta ja se vääristää turpeen päästölaskelmat . Savupiipun päästä lasketut päästöt eivät perustu tieteeseen kuin pieneltä osalta. Loppu turpeen päästöistä ovat poliittisesti päätettyjä.
Näinollen turpeen polton vähenemisestä tehdyt päästöalenemat eivä myöskään pidä paikkaansa.
paitövei R.S:”perii ison omakatitalon merenrannalta Laajasalosta ”
Kyseinen asunto ei olekaan suvun omistama yritys , se on vain asunto, jonka arvonnousu johtuu kaupungistumisesta. Kaupungistumista tuetaan kahdella miljardilla eurolla joka ikinen vuosi.
Eemil, Helsingissä on paljon vanhoja arvoasunto jotka ovat olleet vuosikymmeniä saman suvun omistuksessa. Kyseisten asuntojen sijainti on oleellinen arvonnousu eikä niinkään kaupungistuminen. Asunto voi olla yrityksen nimissä tai säätiön nimissä omistusmuoto ei ole ratkaisu. Perintöveroa ei makseta jos asunto on esim säätiön nimissä. Perheasuntojen sukupolven vaihdosta olisi edistettävä siten kun maatalouden sukupolven vaihdoksessa. Maataloudessa ei muuten vaihdu yritys vaan tilan maat ja kiinteistöt .
”Kriget i Ukraina får följder för den lokala energiproduktionen – importerat flis ersätts med torv och priserna kan stiga på lång sikt”
https://svenska.yle.fi/a/7-10014006
Osmo”Ode” Soinivaara kirjoitti: ”””Turpeen polttajan pitää tietysti ostaa päästöjään vastaava määrä päästöoikeuksia, mikä tekee turpeen poltosta aika kallista.”””
Niin pitää kivihiilen polttajienkin maksaa päästömaksu.
Mutta jos turpeesta tehdään polttonesteitä valmistajan ei tarvise.
Nyt kivihiilen hinnan noustua 4-kertaiseksi turve on halpaa, sillä sen tuotantokustannukset ovat ennallaan. Vain polttonesteiden hinnan nousu nostaa turpeen hintaa jonkin verran.
Osmo ”Ode” Soininvarra kirjoitti:
””””Turvesuot ovat niin giganttinen rasite vesistöille, että se ei katoa sillä, että suurin osa maksimaalisesta haitasta torjutaan. Järjestelyt eivät kestä “odottamattomia” olosuhteita, joihin jokunen aika sitten laskettiin lumen yllättävä ulaminen keväällä, joka sai altaat tulvimaan sellaisinaan vesistöihin.””””
Turvesoilta ei juurikaan ole tullut kiintoaineita vesitöihin, vaan ojituksilta.
Niiltäkin kiintoaineen pääsy voidaan estää kilometrien pituisilla jokien ja purojen varsille molemmin puolin kaivettavilla niskaojilla ja välille valutuskenttiä, joista vedetb sitten purettaisiin viimeisen valumakentän kautta vesistöihin.
Metsää kasvavat ojitusalueet ovat hyvä ilmasta tulevien ravinteiden ja epäpuhtauksien suotimia. Esimerkiksi ilmasta tulevan typen ja rikin määrä on suurempi kuin turvemaiden ojituksien maapäästöt.
Suurin kustannus näissä ojitusten vesistöpuhdistuksissa on suunnittelu. Ojien kaivu niissä ei juuri maksa mitään.
Kyllä, olisi mahdollista estää turvesopiden päästöjen valuminen vesistöihin, mutta sillolin turveyrittäjän pitäisi omistaa tuo kilometrien levyinen valutuskenttä.
R.S:”Kyseisten asuntojen sijainti on oleellinen arvonnousu eikä niinkään kaupungistuminen.”
Arrgh, asunnot sijaitsevat kaupungeissa ja siksi kaupungistuminen lisää niiden arvoa. Sitä tuetaan kahdella miljardilla eurolla.
”tilan maat ja kiinteistöt .” ovat yhtäkuin yritys. Asunnot eivät ole yrityksiä. Perintöosuuden lisäksi sukupolvenvaihdoksessa maksetaan rahaa. Sukupolvenvaihdoksissa yleisin rahoitusmuoto on pankkilaina. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen lainaa maksetaan takaisin kohdeyrityksen kassavirralla.
Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä julkista rahoitusta tarjoavat muun muassa Finnvera, Business Finland ja ELY-keskukset.
Miten kaupubgistumista tuetaan kahdella miljarcdilla eurolla. Rahavirtahan menee kaupungeista maaseudulle. Vai tarkoitatko sanoa, että tämä rahairta on kaksi miljardia liian pieni, että kaupunkilaisille siis jätetään liikaa heidän omista tuloistaan?
”Miten kaupungistumista tuetaaan•••”
Summista en tiedä, mutta logiikka on seuraava:
Esim maatila 600 ooo eur, 3 jakajaa. Jatkaja joutuu maksamaan muille perillisille 400 ooo. Mikä summa siirtynee kaupungissa asuville perillisille.
Harvoin ne maatilat kuitenkaan perinnönjaon kautta siirtyvät. Sukupolven vaihdoskaupat lienee yleisempiä.
Mutta kyllä niissäkin siirtyy rahaa pois maatilalta.
Ville Salonen neuvotteleva virkamies
Markku Nissinen finanssineuvos
”Tulojen tasausjärjestelmästä puhuttaessa törmätään usein erityisesti kahteen ”väärinymmärrykseen”. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tuodaan toistuvasti esille alueen verotulojen siirto muun maan eduksi. Toinen toistuvasti esille nouseva kysymys on, menettääkö kunta tasauksessa kokonaan tai osittain mahdollisen veroprosentin noston tuoton.
Kuntien tulopohjan eroja tasataan siis valtionosuusjärjestelmään sisältyvällä verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella. Nimensä mukaisesti tulopohjan tasaus tasaa kunnan valtionosuuden määrää sen perusteella, miten kunnan laskennallisten verotulojen määrä poikkeaa maan keskimääräisestä laskennallisesta verotulosta. Valtionosuutta siis vähennetään tai lisätään sen perusteella, miten kunnan laskennalliset verotulot poikkeavat koko maan vastaavasta. Verotuloja ei siirretä mistään kunnasta toiseen tai muualle maahan. Kunnat saavat täysimääräisesti itselleen sille tilitetyt verotulot. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun neljä kuntaa saavat omien verotulojen lisäksi peruspalvelujen valtionosuuksia yhteensä n. 403 milj. euroa vuonna 2019.”
Soininvaara ei sitten millään halua myöntää maakuntien buustaavan kaupunkien kasvua. Kun sitten sinne kannetut resurssit pitäisi osittain jyvittää takaisin lähtökuntiin, niin alkaa järkyttävä älämölö.
Toinen kymysys ovat asuntotuet. Nehän kohdistuvat suurimmalta osin Uudellemaalle. Ne hyödyttävät vuokralaisten kukkaroiden kautta rakennusvirmoja, kiinteistöhuoltoja, tavarantoimittajia ja ylipäätään kaikkea elämiseen tarvittavaa .
Ympäristöministeriö: ”Ehdotus sisältää vuoden 2022 korkotukiasuntolainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien alueelliset ja muut perusteet. Vuonna 2022 valtion tukemasta asuntotuotannosta pääosa suunnattaisiin edelleen tarpeiden mukaisesti suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotukiasuntolainojen hyväksymisvaltuus on yhteensä 1 950 milj. euroa. ”
Siis tuhatyhdeksänsataaviisikymmentämiljoonaa valtion rahaa Helsingin asuntotuotannon tukemiseen . Huom. edelleen , montako vuotta tätä on jatkunut ja tulee jatkumaan.? Entäs sitten toimistotilojen valtionapurahoitus ? Soininvaaralla on tästä varmaan sisäpiirin tietoa.
Hesan kellokkaat ovat avautuneet kysyttäessä maatalouden 2 miljardin euron tuesta. Se on liikaa. Nyt voisin kysyä Grethan lailla, kuinka te kehtaatte ?
No kyllähän te kehtaatte.
Ei tuo valtion rahoitus asuntotuotantoon ole mitään tuloa. Sen lainan korko on markkinakorkoa (-0,5 %) suurempi. Mitä on toimistotiljen valtionapurahoitus?
”Rahavirtahan menee kaupungeista maaseudulle.”
Lähtemättä enempiä asiasta debatoimaan, niin en ole kyllä nähnyt tuosta juuri näyttöä. Minusta ainakin kv-tarkastelujen näyttö viittaa siihen, että maaseudun rahavirrat sisään ja ulos ovat lähes yhtä isot niin, että maaseudut ovat usein aika omavaraisia. Rahavarat kertyvät tiettyihin osiin maapalloa, ja ne paikat eivät tapaa olla maaseudulla.
Mitä puolestaan pientä osaa maaseudun asukkaista suoraan koskeviin maataloustukiin tulee, niin olisi joskus mielenkiintoista nähdä alueellinen tarkastelu siitä, mihin niitä loppujen lopuksi maksetaan. Pitäisi olla bitcoineja tai muuta vastaavaa korvamerkattua rahaa, jonka kulkua vaikkapa vuoden ajan voisi konkreettisesti seurata, ja katsoa vaikkapa vuoden seurantana, että mihin mikäkin osa rahoista vaiheittain itse asiassa etenee siitä, kun ne on ensin maksettu maataloustukina. Vastaavan tarkastelun voisi tehdä muillekin valtion tuille.
Julkisen sektorin sisällä rahavirrat menevät kaupungeista maaseudulle. Valtion menot Uudellamalla ovat paljon pienempiä kuin valtion verotulot Uudeltamaalta, vaikka keskushallinto on pääkaupunkiseuedulla.
Tämä on epäilemättä totta kaikkialla missä ikärakenne on suotuisa, sillä hyvinvointivaltiossa työssäkäyvät käytännössä rahoittavat kaikkien muiden elämiset sillä säästämisetkin kierrätetään käytännössä valtion kautta. Pääkaupunkiseudulla työssäkäyvien ikäluokka on erityisen vahva, ja syrjäseuduilla taas tulonsiirtoja saavat vanhukset ovat.
Omatkin rahavirrat ovat täällä syrjemmässä paljon suuremmat kunnalle ja valtiolle kuin toisinpäin, sillä olen keskituloinen työssäkäyvä. En vain vielä ole keksinyt tästä katkeroitua toisin kuin pääkaupunkiseutulaiset näemmä, sillä tämä on se rakenne miten hyvinvointivaltio on suunniteltu toimivan. Maksan nyt tulonsiirtoja jotta saan niitä itse kun siirryn eläkkeelle.
Jotta teidän vänkäämisessä olisi mitään järkeä tulisi asia ensin huomioida laskelmissa, eli normalisoida luvut ikäjakauman suhteen. Mieletön homma.
Itselleni riittää tieto että kaupungit ovat työväestön suosikkeja, ja syrjäseudut eläkeläisten, ja tästä syystä tulonsiirtoja nyt vaan valuu kaupungeista syrjään, ellei nyt nohevat oikeistopoliitikot hyvinvointivaltiota lakkauta (kaikki oikeistopoliitikot kertovat puheissa niin rakastavansa hyvinvointivaltiota, ja teoissaan sitten tekevät kaikkensa nakertaakseen sen perustuksia).
Se kahden miljardin tuki kaupungistumiselle, jos sillä tarkoitetaan asumistukea vuokralla asuville, valuu pääasiassa harakoille. Sillä ei ole edes työllistävää vaikutusta.
Omistusasuntojen arvo nousee jos ne ovat hyvällä paikalla sekä kaupungeissa että maaseudulla, mutta jos ne ovat aluella jossa asuu paljon vuokralla asuvia asumistuen saajia, niin omistusasuntojen arvo ei nouse. Tästä on omakohtaista kokemusta.
Jos kaupunki taas satsaa kulttuuripalveluihin, koulutukseen ja liikenne-infraan niin silloin asuntojen arvo yleensä nousee mutta ne tehdään tavallisesti kaupunkien omilla varoilla, ei valtion.
Kiinteistöjä kaupungeissa omistavat myös monet maalaiset, jotka ovat hankkineet aikuistuville lapsilleen pieniä asuntoja opiskeluajaksi. Ne ovat yleensä aika hyviä sijoituksia.
Metsistä vielä, jos joku on saanut 1600-luvulla joltain kreiviltä metsää lahjoitukseksi toiminnastaan 30-vuotisessa sodassa niin ei se metsä ole mikään yritys. Tietysti se niputetaan maatilakokonaisuuteen jos se maatila on vielä toiminnassa. 1960-luvulla katosi monta maatilaa ja pellot laitettiin pakettiin kun vanha polvi luopui ja sai siitäki aikoinaan korvauksia. Jälkipolvelle jäi metsää ja rannat josta sai myytyä loma-asuntotontteja.
1) Pääkaupunkiseudun osuus maassa jaettavasta asustuesta on pienempi kuin osuus verotuloista. Jos siis asumistuki muutettaisiin kunnalliseksi, Pääkaupunkiseutu hyötyisi, mutta vanhsvoittoiset kunnat menisivät konkurssiin.
2) Jos asumistuki lakkautettaisiin, työttömät joutuisivat muuttamaan pois kaupungeista ja heidän asuntonsa vapautuisivat työvoimalle, jolloinyritystominnen keskittyminen kaupungeihin kihtyisi.
Se on juuri mitä ajan takaa, että yritystoiminta saisi mielellään kiihtyä kaupungeissa.
Eemil, maatalouden sukupuolen vaihdos on koskenut perinteisesti tilaa ja maita sen ympärillä. Tiedän tämän hyvin koska suvussani on kaksi maanviljelijää jotka ovat menneet läpi erilaisia sukupolven vaihdoksen.
Aiemmin kun maatiloista on tullut osakeyhtiöitä on omistus muoto muuttanut myös maatalouden toimintaa. Sellainenkin järjestely on ihan mahdollista että sukupolven vaihdoksessa siirtään päärakennus ja sen ympärillä oleva tontti seuraavalle sukupolvelle mutta pellot vuokrataan toiselle viljelijälletai myydään kokonaan pois. Asuntoja kyllä sijaitsee myös maaseudulla vai asutaanko Haja-asutusalueilla edelleen puumajassa? Kaupungeissa on myös erilaisia asumis järjestelyitä joten asuntojen omistus ei ole yksinomaan sillä joka asunnossa asuu enkä tarkoita nyt vuokralla olevia asuntoja.
O.S:”Ei tuo valtion rahoitus asuntotuotantoon ole mitään tuloa. Sen lainan korko on markkinakorkoa (-0,5 %) suurempi. Mitä on toimistotiljen valtionapurahoitus?”
Mikä tässä on nyt villakoiran ydin. Miksi ette lainaa rahaa markkinakorolla, kun se on halvempaa ?
Poliittinen vasemmisto ja osa vihreistä haluaa käyttää näitä lainoja siksi, että ne tuovat mukanaan vuokrasäännöstelyn, jota markkinoilta lainattu raha ei toisi.
Mielestäni parempi että pienituloiset eli eläkeläiset, opiskelijat tai sairauksista tai muista itsestään johtumattomista syistä taloudelliseen ahdinkoon joutuneet saisivat asua asianmukaisissa ARA-rahoituksella rakennetuissa kohteissa joissa vuokra on alempi, eikä kalliissa markkinahintaisissa vuokra- tai omistusasunnoissa joissa asumista valtio tukisi .
Tiedän että se voi johtaa segregaatioon mutta se on joskus parempi toteuttaa niin, koska ne pienituloiset, joilla olisi mahdollisuus parantaa taloudellista asemaansa esim hankkimalla työ jolla pysystyy elättämään itseään, saavat väärän signalin jos asuminen kalliissa paikoissa mahdollistetan ilman omia ponnistuksia.
Tällainen toteutettuna maataloudessa kirvoittaisi Soininvaaralta kommentin tehottomasta taloudellisesta toiminnasta. En ole kuitenkaan havainnut Soininvaaran , Kieseläisen tai Vartiaisen moittineen tätä tehottomuutta.
Tuettua sumista kuitenkin tarvitaan , jotta talouden pyörät pysyisivät liikkeellä. Pitkällä aikavälillä pitää politiikalla kuitenkin puuttua itse syihin eikä vain hoitaa oireita.
Yksi syistä on ruuhkautuminen ja sen mukana kallis rakentaminen. Järkevä , väljä rakentaminen toimivien kulkuyhteyksien varteen on pitkän tähtäyksen ratkaisu. Tämä korostuu erityisesti nyt sota-aikana. Vihollisen on erittäin vaikea lamauttaa väljemmin rakennettua infrastruktuuria. Kaikki elintärkeät toiminnot ovat verkotettuja, jolloin yhden osan tuhoaminen voidaan kiertää vaihtoehtoisilla reiteillä.
Helsinki on Suomen akilleen kantapää. Miten Hyrylän ilmatorjuntapatterin antama suojaus on nyt toteutettu ? Uskokaa vain kaupunkiarkkitehdeille pitää antaa nyt jatkokoulutusta , kurssit sotatieteessä.
Eemil, unohtaa nyt yhden konkreettisen asian nyky infrastruktuurin kohdalla eli sen että tietoliikenne verkkojen lamauttaminen on paljon helpompaa oli infrastruktuuri väljemmin rakennettua tai koska tietoliikenteen infrastruktuuri on yleisessä globaalissa verkossa. Ainoa vaihtoehto on irtautua Internetistä (World Wide Web).
Venäjä on luonut oman sisäisen verkon jota ei ole otettu vielä käyttöön koska se estäisi esimerkiksi maakaasun ja raaka-öljy maksut Venäjältä ulkomaille enkä tässä kohtaa tarkoita Euroopasta lähteviä maksuja .
Haja-asutusalueilla infrastruktuurin lamauttaminen on paljon helpompaa kuin kaupungeissa jossa pääasiassa kaikki infrastruktuuri on maanalla. Tästä hyvä esimerkki oli isot myrskyt 2010-luvulla jotka lamauttivat sähkönjakelun pitkäksi ajaksi maaseudulla. Pääkaupunkiseudulla on paljon varalaitoksia ja kaupungien infrastruktuuri (sähkö,vesi ja energia) on myös yhdistety siten että hätätilanteessa esimerkiksi Vantaa, Espoo ja Helsinki voivat käyttää samaa infrastruktuuria (sähkö,vesi ja energia). Pääkaupunkiseutua puolustetaan myös Helsingin ulkosaarilta mereltä joten Hyrylän ilmatorjunta on vain yksi kokonaisuus pääkaupunkiseudun puolustuksesta. Ukrainan tilanne on hieman erilainen koska sen infrastruktuuri on Suomea jäljessä ainakin 30 vuotta
R.S:”Ainoa vaihtoehto on irtautua Internetistä”
Viranomaisilla ja armeijalla on omat verkkonsa. Nykyihminen joutuu tietenkin kriisiin, kun netflix alkaa pätkiä.
R.S:”Haja-asutusalueilla infrastruktuurin lamauttaminen on paljon helpompaa kuin kaupungeissa jossa pääasiassa kaikki infrastruktuuri on maanalla. ”
Maaseudulla on aggregaatit ja biopohjaiset polttomahdollisuudet energian ja sähkön tuottamiseen.
R.Silfverberg:”Jos nyt ollaan rehellisiä niin väljällä ialueella jos asuu pientalossa niin väestönsuojia ei ole”
Siellä ei niitä myöskään tarvita, koska venäläisillä ei riitä rahaa yksittäisten talojen pommittamiseen.
Eemil, vaikka Viranomaisilla ja armeijalla on omat verkkonsa se ei paljon auta edes maaseudulla asuvia ihmisiä. Itse asiassa tilanne on päinvastainen. Kaupungeissa on palvelut lähellä joten ongelmia ei ollut edes COVID pandemian aikana saada palveluita.
Verkkopalvelut eivät koske pelkästään viihde käyttäjiä kuten Netfliiä joka voi itse päättää lopettaako se toiminnan kyseisessä maassa vaikka huomenna kuten tapahtui Venäjällä.
Pankkipalveluita ja rahaliikennettä ei hoideta Maaseudulla aggregaattien ja biopohjaisten varajärjestelmien avulla koska ne eivät takaa sitä toimiiko pankkipalvelut jatkossa kun cyber hyökkäyksen kohteena on pankkipalvelut.
Eemil yrität luoda mielikuvaa siitä että maaseudulla asuttaisiin täydellisen omavaraisessa taloudessa 1950-luvun Suomesta. Tekin siellä maaseudulla käytätte internet-yhteyksiä yhtälailla kuin kaupungeista . Nytkin tällä hetkellä on laajoja Haja-asutusalueita Suomessa jossa on sähköt poikki korjaukset kestävät useita päiviä, tosin todennäköisesti aggregaatit hoitavat väliaikaisesti sähkön tuotannon omakotitaloihin kuten keittiöön mutta jos vastaavasti tulisi cyber hyökkäys ja pistäisi esimerkiksi pankkipalvelut alas useiksi tunneiksi se ei paljon auta vaikka omistaa aggregaatin. Kuinka mobiiliverkko toimisi vaikka omistaa aggregaatin? Pankkikortit ja Luottokortti eivät toimi. Käteinen on ainoa vaihtoehto. Tekin Eemil siellä s
maaseudulla olette nykyihmisiä vaikka Eemil kuinka yrität luoda mielikuvaa siitä että maaseudulla asuttaisiin täydellisen omavaraisessa taloudessa kuten elettiin vielä
1960-luvun alun Suomessa.
Jos nyt ollaan rehellisiä niin väljällä ialueella jos asuu pientalossa niin väestönsuojia ei ole. Ja vanhassa 1-kerroksisessa talossa ei ole edes kellaria. Tiedän kyllä mihin me mentäisiin, lähistöllä on suljettu vanhainkoti jossa väestönsuoja ja jonnne murtauduttaisiin jos ei se muuten olisi avoinna. Jos pommituksia olisi jatkuvasti joutuisi suuntautumaan maaseudulle.
Hyrylän varuskunta lopetettiin jo n 10 vuotta sitten mutta Santahaminassa ja Parolassa on IT-kalustoa ja ympäri Helsinkiä on asemat jonne yksiköt sijoitetaan. Erilaisia kaupunkisotaharjoituksia järjestetään aika useinkin pk-seudulla.
Kuten totesin aiemmin Haja-asutusalueiden infrastruktuuri on paljon helpompaa lamauttaa koska esimerkiksi sähköverkko edelleen maanpäällä kun taas kaupunkiseuduilla se on sähköverkko on maanalla. Myös pääkaupunkiseudulla on paljon verkkoja yhdistetty toisiinsa kuten vedenjakelu joten varajärjestelmät ovat olemassa. Hankalampi tilanne on maaseudulla kun jopa ison myrskyn jälkeen voivat olla poikki useita päiviä.
Putinin sodalla on huono perustella turpeen polttoa. Mutta kieltämättä oli erikoinen asia lukea tänään uutisista, että Helenille on saapunut taas uusi lasti venäläistä kivihiiltä – Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan oltua jo pitkään menossa, ja samaan aikaan kun muu yhteiskunta on jo jonkin aikaa boikotoinut venäläistä energiaa, jota myymällä Venäjä Ukrainan sotaa rahoittaa. Vastaanotto oli ymmärrettävä niiden lastien osalta, jotka olivat jo lähtenee satamista sodan alettua. Täysimittainen sota Ukrainaa vastaan alkoi helmikuussa. Miksi nyt vielä huhtikuussa otetaan vastaan uutta lastia venäläistä kivihiiltä?
En siis ymmärrä sitä, että miksi kivihiilen vastaanottoa jatketaan. Se ei ole mikään peruste, että ”vastaamme sopimusvelvoitteistamme”. Samat sopimusvelvoitteet on ollut monella muullakin yhtiöillä, jotka ovat siitä huolimatta katkaisseet jo hyvän aikaa sitten energiatoimituksensa Venäjältä. Jopa venäläisen bioenergian, hakkeen, tuontia on laitettu jäihin. Mutta siinä, missä bioenergian tuonti on laitettu jäihin, kivihiilen toimitukset ovat näemmä jatkuneet vielä huhtikuussakin.
Helenin tiedote maaliskuusta oli suoraan sanottuna valheellisen informaation jakamista tosiasiallisesta toiminnasta:
https://www.helen.fi/uutiset/2022/ukrainan-tilanteen-johdosta-helen-hankkii-kivihiilen-toistaiseksi-muualta-kuin-venajalta
Tiedotteessa väitettiin, että ”Geopoliittisesta tilanteesta johtuen olemme päättäneet hankkia kivihiilen TOISTAISEKSI muualta kuin Venäjältä.”
Jos tosiasiassa tarkoitus on ollut tuoda uusia kivihiililasteja vielä useampia, ja tänään Hesarissa Helenin edustaja ei osannut edes vastata kysymykseen, montako hiililastia on vielä Venäjältä tulossa, niin maaliskuun tiedote on ollut asiakkaita harhaanjohtavaa tiedotusta siitä, miten ja mistä yhtiö energiaansa siitä eteenpäin hankkii. Jos pakotteet eivät kivihiiltä koske, on laillista kyllä tuoda kivihiiltä Venäjältä edelleen. Mutta on erittäin kyseenalaista tuoda kivihiiltä Venäjältä sen jälkeen, jos on tiedottanut asiakkaille, että TOISTAISEKSI Venäjältä ei kivihiiltä enää tuoda.
Helenin päätöksestä järjestää kivihiilensä toistaiseksi muualta kuin Venäjältä uutisoi maaliskuussa useampi media, antaen Helenille positiivista uutistilaa, kuten Yle:
https://yle.fi/uutiset/3-12339042
Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että tiedotuksen ja todellisen toiminnan pitäisi vastata riittävän paljon toisiaan. Jos sanoo, että toistaiseksi ei venäläistä kivihiiltä enää hankita, ja sitten tulee laivalasti tai jopa useampia venäläistä kivihiiltä, niin viestintä ja todellinen toiminta näyttää ristiriitaiselta.