Sähkön säännöstely, hyppivät hinnat vai valtiollistaminen

Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­sen Mat­ti Lis­ki ja Iivo Vehviläi­nen esit­tävät, että on kulut­ta­jien etu sään­nöstel­lä sähköä mielu­um­min kuin antaa sen hin­nan nous­ta pilviin.

Perus­teena tässä on, että kun sähköstä tulee vähänkin pulaa, sen hin­ta nousee tolkut­tomasti, kos­ka sähkön hin­ta­jous­to on pieni eli kulu­tus reagoi hin­taan heikosti. Kun sähkö katkaistaan pieneltä joukol­ta kokon­aan, muut saa­vat sähkön­sä huo­mat­tavasti halvemmalla.

Sähkön hin­ta­jous­to on paljon alle yhden. Se tarkoit­taa, että kun sähkön tuotan­to ale­nee vähän, hin­ta nousee niin paljon, että jäl­jelle jäävästä sähköstä mak­se­taan yhteen­las­ket­tuna paljon enemmän.

Huo­mat­takoon, että tässä on por­saan­reikä keinotekois­es­ti tuote­tulle sähköpu­lalle. Keinotekoinen tuotan­non rajoit­ta­mi­nen hin­nan nos­tamisek­si on kuitenkin kiel­let­tyä ja siitä jää aika hel­posti kiinni.

Taitaa kuitenkin olla niin, että Olk­ilu­o­to 3:n omis­ta­jat hyö­tyvät Are­van ja Siemensin tunaroin­nista, kos­ka niiden muiden voimaloiden tuot­ta­man sähkön parem­pi hin­ta kor­vaa hyvin tulot siitä sähköstä, jota Olk­ilu­o­to 3 ei nyt tuo­ta. Tämä ei tietysti koske niitä omis­ta­jia, jot­ka ovat investoi­neet ydin­voimaan saadak­seen itselleen kohtu­uhin­taista sähköä.

Liskil­lä ja Vehviläisel­lä on ajat­telus­saan point­ti, mut­ta en ole silti aivan vakuuttunut.

Jos markki­nat toimi­si­vat, hin­ta olisi sään­nöste­lyä parempi

Jos markki­nat toimi­si­vat täy­del­lis­es­ti ja kulut­ta­jat reago­isi­vat hin­tasig­naalei­hin täy­del­lis­es­ti, olisi aivan var­masti järkeväm­pää kar­sia sähkön kulu­tus­ta alka­en vähem­män tärkeästä ja ede­ten niin pitkälle, että kulu­tus ja tuotan­to ovat tas­apain­os­sa, kuin bru­taal­isti katkaista joil­takin sähkö kokon­aan, jol­loin katkeaa sel­l­ainenkin kulu­tus, joka ei paljon sähköä vaa­di mut­ta on käyt­täjälleen tui­ki tarpeellista.

Minä voisin esimerkik­si mak­saa vaik­ka 10 €/kWh sähköstä, jol­la herät­täisin henki­in sam­muneen kän­nykän. Ei se silti mak­saisi min­ulle kuin muu­tamia kym­meniä sent­te­jä, sil­lä ei kän­nykän lataamiseen paljon sähköä mene. Aika paljon olisin valmis mak­samaan myös tietokoneeni vaa­ti­mas­ta sähköstä, jos vai­h­toe­htona on tun­tien toimet­to­muus, kun­vaik­ka kolumnin dead­line painaa päälle.

Markki­nat eivät kuitenkaan toi­mi kun­nol­la, ja siihen esi­tys sähkön sään­nöstelystä perus­tuukin. Edel­lisessä postauk­ses­sa ”Tur­valli­nen hin­ta­jous­toon kan­nus­ta­va sähkö­sopimus” esitin yhden ajatuk­sen siitä, miten markki­nat saisi toim­i­maan paremmin.

Kat­to­hin­ta ei toi­mi ilman kapasiteettimarkkinoita

Jos sähkölle asete­taan kat­to­hin­ta, jotain täy­tyy tehdä myös tuotan­top­uolel­la, sil­lä nykyisel­lään kat­to­hin­ta estäisi myös tuotan­toa reagoimas­ta sähköpu­laan. Ongel­mana ei olisi niinkään se, että lisä­tuotan­toa ei kan­nat­taisi käyn­nistää (ellei kat­to­hin­taa asete­ta todel­la alas), vaan siitä, ettei huip­pua tasaavia voimaloi­ta kan­na­ta ylläpitää, jos niistä saa lähel­lä mar­gin­aal­ista tuotan­tokus­tan­nus­ta ole­van kor­vauk­sen muu­ta­man sadan tun­nin ajal­ta vuodessa.

Tämä voitaisi­in ratkaista kap­a­siteet­ti­markki­noil­la, jol­lainen on käytössä Venäjäl­lä. Tosin en tunne sen yksityiskohtia.

Tai sit­ten huip­pu­voimaloiden ylläpi­to pitäisi antaa Fin­gridin tai jonkin val­ti­ol­lisen tahon tehtäväk­si. Kut­su­taan sitä kuitenkin Fingridiksi.

Val­ti­ol­lis­te­taan koko sähkön tuotanto?

Aika lähel­lä olisi sil­loin aja­tus, että Fin­grid ostaisi sähkön­tuot­ta­jil­ta sähköä kul­takin niiden todel­lis­ten kus­tan­nusten mukaisel­la hin­nal­la ja myisi sähköä keskimääräisel­lä hin­nal­la. Nythän kaiken sähkön hin­ta määräy­tyy mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sil­taan kalleim­man sähkön mukaan, jol­loin muut sähkön­tuot­ta­jat keräävät hyvän tilin.

Tämän tien päässä olisi koko sähkön­tuotan­non irrot­ta­mi­nen markki­noista ja val­ti­ol­lis­t­a­mi­nen. Val­tion sähkö­tuotan­tovi­ras­to ei ehkä olisi maail­man inno­vati­ivisin organ­isaa­tio. Sik­si vähän kavah­dan tätä vai­h­toe­htoa, sil­lä onhan ala voimakkaas­sa muutoksessa.

Kalleim­man voimalan peri­aate on järkevä, vaik­ka tun­tuukin epäoikeudenmukaiselta

Tuo kalleim­man sähkön peri­aate tun­tuu mon­es­ta epäreilul­ta, mut­ta se on kyl­lä loogi­nen. Jokainen kulut­ta­jat pitää käyn­nis­sä sitä kallein­ta voimalaa – sehän sul­jet­taisin ensim­mäisenä, jos kulu­tus lask­isi – joten se on kokon­ais­te­hokku­ut­ta ajatellen perustel­tu hinta.

Sähkön rajut hin­nan­vai­hte­lut ovat ikävä asia, mut­ta niistä on myös hyö­tyä. Ne kehit­tävät toisaal­ta ratkaisu­ja hillitä sähkön kulu­tus­ta sil­loin, kun sähköstä on pulaa. Jos kaikil­la olisi pörssi­hin­tainen sähkö, markki­noil­la olisi kosolti teknolo­giaa, joka aut­taisi siirtämään sähkön kulu­tus­ta halvem­mille tun­neille. Sähköau­to­jen lataamises­sa täl­laista ymmärtääk­seni on jo tarjolla.

(Fin­grid julkaisee iltapäiväl­lä sähkön hin­nan vuorokaudek­si eteen­päin. Min­ul­la on ris­tiri­itaista tietoa siitä, onko tämä tieto vapaasti käytet­tävis­sä kulu­tus­ta ajoit­tavis­sa sovel­luk­sis­sa. Jos ei ole, Fin­grid pitäisi velvoit­taa siihen lailla.)

Kun sähkö on ajoit­tain ilmaista, ilmaiselle kehit­tyy var­maankin järkevää käyt­töä. Kaik­ki kaukoläm­pöy­htiöt näyt­tävän investoivan sähkökat­tiloi­hin, joil­la ne aiko­vat tehdä ilmais­es­ta sähköstä kaukoläm­pöä. Tulos­sa on vihreän vedyn tuotan­toa ja syn­teet­tisiä polt­toainei­ta, lab­o­ra­to­ri­ois­sa valmis­tet­tavaa lihaa ja muu­ta sel­l­aista. Paljon on tulos­sa sel­l­aista, jos­ta emme tiedä vielä mitään. Onpa harkin­nas­sa jopa val­tavia akku­ja, jot­ka ladat­taisi­in hal­val­la sähköl­lä ja joista myytäisin sähköä, kun se on kallista. Tois­taisek­si nämä eivät ole taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavia, mut­ta niistä voi sel­l­aisia tulla.

= = =

Olen Aal­to-yliopis­ton talousti­eteen laitok­sel­la vierail­i­jan tit­telil­lä. Työpöytäni on samal­la käytäväl­lä Liskin ja Vehviläisen kanssa.

60 vastausta artikkeliin “Sähkön säännöstely, hyppivät hinnat vai valtiollistaminen”

  1. Järkev­in­tä on tietysti vähen­tää sat­tumasähkön osu­ut­ta ja investoi­da järke­vi­in tuotan­tomenetelmi­in niin ei tarvitse noin paljon temppuilla. 

    Ja onko val­tio­val­ta valmis pois­ta­maan tupla vero­tuk­sen sähkön varas­toin­nista. Jos lataat ener­giaa akkuun/vedennostamiseen/vauhtipyörään menee oste­tus­ta sähköstä sähkövero ja sit­ten sen eteen­päin myyn­nistä taas uudelleen. vaik­ka varas­toin­ti tulisi teknis­es­ti kan­nattvak­si niin vero­tus kyl­lä tap­paisin sen kuin’tenkin. Tämäkin ongel­ma on ollut tiedos­sa jo vuosikau­sia, mut­ta ei siihen ole ollut mitään poli­it­tista mielenkiintoa.

  2. Heti kaik­ki lak­isääteis­es­ti pörssisähköön, mut­ta kansalle help­po­ja tek­nol­o­gisia välineitä kulu­tuk­sen säädön ja mie­len­rauhan tuek­si. Fin­gridil­lä on jo eri­no­mainen poh­ja Tun­ti­hin­ta-app­likaa­tios­sa jos­sa voi lait­taa oman rajansa jon­ka ylit­tävästä kat­to­hin­nas­ta saa edel­lisenä päivänä noti­fikaa­tion, ja voi halutes­saan ottaa tuntino­ti­fikaa­tioitakin pian tule­vista halvoista ja kalli­ista hin­noista. Häly­tyk­si­in liitet­ty­jen tilan­neko­htais­ten säästöpäätös­vaiku­tusten esille tuomi­nen hel­posti ymmär­ret­täväl­lä taval­la aut­taisi var­masti loiven­ta­maan markki­nahin­tapi­ikkien vaiku­tus­ta kulut­ta­jien lompakkoon.

    Sähköy­htiöi­den perus­tuotan­non voitoille voisi säätää välit­tömästi wind­fall-verot, joiden tuo­tot käytetään kulut­ta­ja-asi­akkaiden hin­tapi­ikkien pros­en­tu­aaliseen loiven­tamiseen veron­palau­tusten yhtey­dessä, aina tiet­tyyn lap­sioikaistu­un verov­elvol­lisko­htaiseen rajaan saak­ka. Tätä rajaa voi ker­ran nos­taa jos näyt­tää että kaukoläm­pöverkon ulkop­uolel­la ole­vien kiin­teistö­jen ener­giate­hokku­ut­ta paran­ta­vat remont­tisu­un­nitel­mat on tehty ja tilat­tu, mut­ta kar­tanon kaikkia huonei­ta ei tarvitse verotuel­la läm­mit­tää jos siel­lä asuu vaan pari ihmistä.

    Pitkän tähtäi­men ratkaisuna roimat tuet siihen että läh­es jokaises­sa vesivoimalas­sa on pumped hydro jär­jestelmä ja muual­la tue­taan paikallis­ten hiek­ka- ja kiviläm­pö­pat­terei­den tuotan­toa niin kuin kansalli­nen tur­val­lisu­us riip­puis siitä 😉 Jos Sties­dalin Grid­Scale-teknolo­gian väit­teet pitää edes puo­lik­si paikkaansa (väit­tävät saa­vansa eris­tet­ty­jen kiviläm­pö­varas­to­jen läm­pöeroi­hin tal­lete­tus­ta sähköstä takaisin 60% sähkönä ja 30% kaukoläm­pönä) niin vas­taavaa teknolo­giaa sit­ten vaan joka pön­tön kyl­keen. Toki myös ne uudet inno­vaa­tiot käyt­töön, joista ei vielä tiedetä.

    Ymmär­rän, että ihan näin yksinker­taista kaik­ki ei lop­ul­ta käytän­nössä ole, mut­ta mul­la on täl­lä het­kel­lä 38 astet­ta kuumet­ta niin en nopeasti kek­si että mikä tässä mättäisi 😉

  3. Sat­tumasähköm kulu­tuk­sen rajoit­tamiseen ei ole ole­mas­sa mitään kohtu­ullista keinoa. Sitä varten tarvi­taan uusi­u­tu­vaa säätövoimaa ja bio­mas­sa olisi siihen valmis, koti­mainen ratkaisu.

    1. Pörssi­hin­tainen sähkö lait­taisi kyl­lä miet­timään, että läm­mitänkö sähkösaunan ja lataanko sähköau­ton nyt, illal­la tai vas­ta huomen­na. Suht koht kohtu­ulliselta keinol­ta tun­tuu, ainakin min­un mielestäni.

      1. Antti näin se vain näyt­tää. Sähkömyyn­ti on tul­lut siihen, että pitäisi varus­tau­tua kaiken maail­man apseille puun laitoille piisiin.

      2. Koron­av­ilkun tapainen sovel­lus joka hälyt­tää kulu­tushuipuista, jol­loin jokainen voi het­kessä tehdä päätök­siä miten leikkaa kulu­tus­taan. Samal­la voi seu­ra­ta kulu­tuskäyrän liikkeitä.

  4. Ihmette­len vähän ja nyt varsinkin, mik­si teknis­es­ti toimi­va Inkoon sähkövoimala puret­ti­in. Sen ylläpi­to tosin mak­soi jotakin, mut­ta poikkeusti­lanteessa se olisi hyvin tarpeelli­nen var­avoimala huip­pu­ja varten. Yksi 250 MW tur­bi­i­ni oli pois­tet­tu käytöstä, kolme, yhteen­sä 750 MW teknis­es­ti käyttökelpoisia.

  5. Kyl­lä var­maan markki­nat kek­sivät melko piankin keinot sähkönkäytön suun­taamiseen halpoi­hin aikoi­hin, sen ver­ran kan­nat­tavaa se on. Sen jäl­keen hin­nat eivät enää hypi. For­tu­min pelas­tushan tämä nykyti­lanne on. Sähkön­tuotan­non voitoil­la on hyvä tasa­ta seikkailu­jen tappioita.

  6. Entäs tuotan­to­jous­tot? Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimalat voivat käsit­tääk­seni tuot­taa yhteis­tuotan­tona sähköä ja lämpöä.

    Jos kaik­ki CO2 päästöt + polt­toainekus­tan­nuk­set jyvitetään sähkön tuotan­nolle, niin ilmeis­es­ti päästöjä tulee n. 820g/kWh (lähde Helenin uut­ta voimaa blo­gi, 2019). Jos päästöoikeuk­sien hin­naksi olete­taan vaik­ka 100e/tonni, niin kus­tan­nuk­sia pelk­istä päästöistä tulisi 82e/MWh. (Täl­lä het­kel­lä päätöoikeudet ovat pyöri­neet ~80e/tonni luokas­sa, joten tuo on aav­is­tuk­sen yläkant­ti­in arvioitu lukema.

    Hiili on täl­lä het­kel­lä törkeis­sä hin­nois­sa — n. 400eur / ton­ni. Kun ton­nis­sa hiiltä on 7000kWh ener­giaa -> tuos­ta ker­tyy 40% hyö­ty­suh­teel­la polt­toainekus­tan­nus­ta kait 142 eur/MWh.

    Jos hiilen hin­ta olisi nor­maalimpi 100eur ton­ni, niin polt­toainekus­tan­nuk­set oli­si­vat luokkaa 36€ / MWh, mut­ta tämä nyt tiet­ty on jossittelua.

    –> Tämän perus­teel­la Helenin kan­nat­taisi ehkä viivästyt­tää hiilivoimaloiden­sa alasajoa par­il­la vuodel­la ja pyörit­tää voimaloitaan sähköverkkoa tas­apain­ot­tavasti sil­loin kun pörssisähkön hin­ta on yli 220eur/MWh. Kaukoläm­möt tuli­si­vat sit­ten ikäänkuin “kau­pan päälle”. Jos nyt en ole väärin ymmärtänyt, niin sähkö olisi mah­dol­lista tuot­taa n. 500MW tehol­la. Jos spot-hin­ta olisi esim. 320eur/MWh, mitä se on jo nyt kesäl­läkin välil­lä ollut, niin tuot­toa voisi tehdä 50 000e noiden tun­tien aikana. Luulisi ole­van sen ver­ran, että kan­nat­taisi edes harki­ta? Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa spot­tisähkö nousee talvel­la ihan taivaisi­in ja tuot­toa voisi tul­la miljoo­nia päivässä.

    Ihan huolto­var­muu­den nimis­sä val­tion / Fin­gridin kan­nat­taisi nykyisessä poikkeusti­lanteessa mak­saa pien­tä huolto­var­muus­mak­sua siitä, että noi­ta ei sul­je­ta nyt ihan heti, vaan pide­tään var­muu­den var­al­ta pystyssä vielä parin vuo­den ajan. Parhaas­sa tapauk­ses­sa mak­samme vähän turhas­ta ylläpi­dos­ta — pahim­mas­sa tapauk­ses­sa niitä polte­taan kylmimpi­en kuukausien ajan täy­del­lä tehol­la ja samal­la estetään sähköverkon kaa­tu­mi­nen ja alen­netaan miljoonien koti­talouk­sien sähkölaskuja.

    1. Ne pitäisi pitää ajos­sa jo kaukoläm­mönkin takia. Kaa­sun saatavu­us ja hin­ta ovat mielestäni romut­ta­neet Helenin suunnitelmat.

  7. “(Fin­grid julkaisee iltapäiväl­lä sähkön hin­nan vuorokaudek­si eteen­päin. Min­ul­la on ris­tiri­itaista tietoa siitä, onko tämä tieto vapaasti käytet­tävis­sä kulu­tus­ta ajoit­tavis­sa sovelluksissa. ”

    Onhan se ihan luet­tavis­sa, mut­ta jos kymmenet tuhan­net toimii sen mukaan…
    Ilmeis­es­ti tätä yritetään estää. Kinkki­nen ongel­ma kieltämättä !

    1. Jos kymmenet­tuhan­net kulut­ta­jat suun­taa­vat sähkönkäyt­töään sen mukaan, mil­loin sähkö on halv­in­ta eli puh­tain­ta, sehän on val­ta­va onnis­tu­mi­nen. Ilmeis­es­ti tarkoi­tat, että edel­lispäivänä asete­tut hin­nat ovat sit­ten vääriä, mut­ta sit­ten­hän hin­tamekanis­mia pitää kehit­tää reaaliaikaisemmaksi.

      1. Fin­gridil­lä on töis­sä porukkaa jot­ka jatku­vasti tuu­naa­vat tuo­ta ennustemallia parem­mak­si. Se kyl­lä kor­jau­tuu jatku­vasti ja jos kulut­ta­jien käyt­täy­tymi­nen muut­tuu tai jon­ain päivänä kytketään poikkeuk­sel­lisen paljon aurinkopa­neelei­ta ja tuulivoimaloi­ta verkkoon, niin Fin­grid kyl­lä päivit­tää pienel­lä viiv­el­lä malli­aan parem­paan suun­taan, jol­loin ennustevoima pysyy varsin hyvänä.

  8. Sähkö­markki­nat ovat toim­i­neet his­to­ri­as­sa hyvin ja kan­nus­ta­neet investoin­te­ja sinne minne niitä tarvi­taan. Venäjän start­taa­ma sota selit­tää isos­sa määrin nyky­istä tilaa. Venäjän sähkön­si­ir­to Suomeen katke­si seinään ja polt­toainei­den hin­to­jen nousu nos­ti osan Euroopan hin­tata­son, mikä läikkyy myös tänne. Olk­ilu­o­to 3 viivästyk­set päälle.

    Sähkö­markki­nat kor­jaa­vat ajan kanssa tilanteen, kos­ka kallis sähkön­hin­ta houkut­telee sähkön­tuotan­non investoin­tei­hin ja hal­pa sähkön­hin­ta kan­nus­taa investoin­te­ja kulutukseen(case Pohjois Ruot­si). Jos nyt men­nään liikaa sörkkimään perus­markki­na ide­olo­giaan, niin pelkona on että investoin­te­ja ei uskalleta tehdä kos­ka ennakoitavu­us särkyy. 

    Valitet­tavasti kor­jaan­tu­mi­nen vie aikaa(investoinnit usein kestää), mut­ta on järkeväm­pää että saadaan pitkäaikaisia ratkaisu­ja, kuin että ensim­mäisenä keinona puu­tu­taan markki­narak­en­teeseen ja sär­jetään koko paletti.

  9. OS:

    Ongel­mana ei olisi niinkään se, että lisä­tuotan­toa ei kan­nat­taisi käyn­nistää (ellei kat­to­hin­taa asete­ta todel­la alas) vaan siitä, ettei huip­pua tasaavia voimaloi­ta kan­na­ta ylläpitää, jos niistä saa lähel­lä mar­gin­aal­ista tuotan­tokus­tan­nus­ta ole­van kor­vauk­sen muu­ta­man sadan tun­nin ajal­ta vuodessa. 

    Ongel­ma on paljon laa­jem­pi — tuurivoima ja muu arpa­jais­tuotan­to tuot­taa sähköä sil­loin kun olo­suh­teet ovat sopi­vat ja ovat tuot­ta­mat­ta kun kelit tai vuo­de­nai­ka ei suosi. Kun tätä kysyn­nästä täysin irral­lista viher­pi­iperövoimaa on sähköverkkoon asen­net­tu enem­män kuin riit­tävästi, niin suo­ra seu­raus on se, että “yllät­täen” sähkön hin­ta poukkoilee nol­la (tai pahim­mil­laan negati­ivisen) ja läh­es ääret­tömän välil­lä. Täl­lai­sis­sa markki­naolo­suhteis­sa nor­maalin sähköverkkoa ja yhteiskun­taa pystyssä pitävän perusvoiman­tuotan­non saami­nen taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavak­si on haas­tavaa — ja ei kan­na­ta ihme­tel­lä mik­si meil­lä on EUn laa­juis­es­ti kapasiteettipulaa.

    Tässä niin koti­maiset poli­itikot, virkamiehet kuin EU:n val­takun­nankomis­saar­it yhdessä vas­tu­u­ta vail­la ja reaali­teeteista irti­ol­e­van EU par­la­mentin kanssa ovat viher­pi­iperöhörähtämisen kaut­ta onnis­tuneet saat­ta­maan yhden län­si­mais­ten yhteiskun­tien perus­pi­lareista — edullisen sähkön ja luotet­ta­van sähköverkon — rom­ah­duk­sen par­taalle. Jos ensi­tal­ve­na ener­giaköy­hyy­teen ja mak­sukyvyt­tömyy­teen ajau­tunei­ta eläkeläisiä ja vähä­tu­loisia per­heitä alkaa kuole­maan jää­tyneisi­in asun­toi­hin­sa, niin kuka kan­taa vas­tu­un? No, tuskin­pa nuo juuri luetel­lut tahot — vika­han on Putinis­sa, pakot­teis­sa, “liian hitaas­sa viher­si­ir­tymässä” jne.

    Kornein­ta tässä tilanteessa on joidenkin viher­hi­h­hu­loin­ti­in fik­saan­tunei­den vaikut­ta­jien ja nk. tutk­i­joiden ilakoin­ti tilanteesta — antaa ener­gian ja ruuan mak­saa — sit­ten­pähän oppi­vat käyt­tämään vähem­män luon­non­resursse­ja! Ei tilanne kuitenkaan hyvä- ja keski­t­u­loisia yleis­es­ti paljoa paina — kulute­taan sit­ten vähän vähem­män esim. kar­si­taan palvelu­iden käyt­tämis­es­tä — jo valmi­ik­si köy­hien kesku­udessa kup­pi voi men­nä nurin turhan mon­elta. Ehkä tämä kuitenkin vas­taa noiden viher­tale­ban­ien haavei­ta ihmiskun­nan koon rajoit­tamis­es­ta vas­taa­maan jotain täysin kuvit­teel­lista “kan­tokykyä”.

    1. Asian voi ajatel­la myös niin­päin että entäpä jos Euroopas­sa ei olisi sat­tumavoimaa eli aurinko- ja tuulisähköä? Se voisi tarkoit­taa esimerkik­si sitä että 2021 sen sijaan että kaa­sul­la on tuotet­tu sähköä 524TWh, olisikin tuotet­tu 1071 Twh. Venäjän masi­noima sähkökri­isi ei olisi enää pelkkä hin­takri­isi, vaan sähköstä olisi aidosti pula, kos­ka sat­tumavoiman vai­h­toe­hto olisi ollut lisä­tuon­tika­p­a­siteet­ti Venäjältä.

      Mon­es­sa Euroopan maas­sa on ajatel­tu että kaa­sul­la tuote­taan samanaikaises­ti perusvoimaa ja säätövoimaa. Esimerkik­si Alanko­mais­sa (joka on kaa­sus­ta eri­tyisen riip­pu­vainen) on aivan taval­lista että kaa­sul­la tuotet­tu sähköte­ho vai­htelee kah­den ja kuu­den gigawatin välil­lä päivit­täin. Tämä on sinän­sä ihan hyvä ja näköjään toteutet­tavis­sakin ole­va aja­tus, mut­ta euroop­palaisil­ta uno­h­tui som­mitel­la kaa­sun tuon­tiku­vio s.e. yhdel­lä yksit­täisel­lä maal­la ei olisi mah­dol­lisu­ut­ta käyt­tää ener­giaa aseena. Nyt tuon­ti­rak­en­teen järkeistämi­nen joudu­taan tekemään nopeutetul­la aikataululla.

      Oli viher­pipertämis­es­tä mitä mieltä tahansa, real­is­mia on ettei Euroopan tasol­la ole muu­ta nopeaa ulospääsyä nykyti­lanteesta kuin sat­tumasähkön tuotan­non lisäämi­nen. Sat­tumasähkön tuotan­to on kas­vanut viimeisen kah­den vuo­den aikana 44TWh/vuosivauhtia eli mis­tään pipertämis­es­tä ei ole kyse. Sat­tumasähkö on ensin kor­van­nut hiilivoimaa, ja sit­tem­min kaa­su­voimaa. Insen­ti­iv­it ovat nyt nyt kohdal­laan kos­ka Venäjä, julis­tus­ta­sol­la puhutaan 1 TWp:stä aurinkosähköä Euroopas­sa 2030, mut­ta jo nykyisen trendin jatku­mi­nen vie puoleen ter­awat­ti­in nimel­lis­te­hoa 2032 men­nessä. Tämä pudot­taa sähkön hin­nan negati­ivisek­si keskel­lä päivää ison osan vuot­ta koko Kes­ki- ja Etelä-Euroopas­sa, ellei nyt Ran­skan ydin­voimalat ruos­tu puh­ki ennen sitä.

      Korkea sähkön hin­ta on vain yksi asia joka eläkeläis­ten ja pien­i­t­u­lois­t­en henkeä uhkaa, ja niistä muis­takin on selvit­ty. Kuo­li­aak­si jää­tymi­nen uhkaa ensi tal­ve­na vain ukrainalaisia, ja niitä jot­ka eivät jostain syys­tä osaa hyö­dyn­tää yhteiskun­nan tur­vaverkko­ja. Tilanne on ikävä, mut­ta ei (ainakaan suo­ma­laisille) mikään eksis­ten­ti­aa­li­nen uhka.

      Viher­pi­iperöin­ti ei ole nyky­istä sähkön korkeaa hin­taa Euroopas­sa aiheut­tanut, sen on tehnyt kaa­sun hin­nan moninker­tais­tu­mi­nen ja mar­gin­aalis­es­ti päästöoikeuk­sien hin­nan nousu. Sat­tumasähkön lisään­tymi­nen verkos­sa on insinööriteknis­es­ti ratkaistavis­sa ole­va ongel­ma. Ja jos ilmaiset ämpärit kansalle kel­paa­vat, mik­sei sit­ten ilmainen sähkö?

  10. Suomes­sa meil­lä on aika vähän ei-viher­piperöen­er­giaa. Mut­ta bio­mas­saa on. Siitä pystyy tekemään biokaa­sua kaikki­in henkilöau­toi­hin ja kaukoläm­pölaitok­si­in, tai siinä samal­la voi tehdä vaik­ka sähköäkin. Mut­ta sen sijaan että tehtäisi­in se, istumme kösiemme päällä

  11. Yksi sähköpu­lan syy on tuuli­tuotan­non suuri kausit­tainen tehonvaihtelu. 

    Ratkaisuna tuulivoimalle ja muillekin sähkön­tuotan­to­muodoille on syytä aset­taa velvoite pystyä tuot­ta­maan sähköä huippukulutusaikaan. 

    Käytän­nössä tämä jär­jestet­täisi­in niin, että esimerkik­si tuulivoimalayri­tys­ten pitäisi ostaa tai rak­en­taa riit­tävä var­avoimaka­p­a­siteet­ti tuulet­tomien huip­puku­lu­tu­saiko­jen var­alle, jot­ta ne saisi­vat myy­dä sähköä.

    Sama toki myös muil­la sähkön­tuotan­to­muodoil­la. Toki myös sopimuk­sel­lis­es­ti eri voimaloi­ta voisi lait­taa yhteiseen pooli­in, jol­la olisi riit­tävä kausit­tainen ja varavoimakapasiteetti.

    1. Paljon tääl­lä puhet­ta, tässäkin, sähkön myyn­nistä ja ostamis­es­ta ja ties mis­tä sovel­luk­sista ja teknokraat­tien unel­mas­ta hal­li­ta maail­maansa ranteessa tai taskus­sa ole­val­la sovel­luk­sia piipit­täväl­lä muovi- ja kom­po­nent­tikasal­la, mut­ta eikö se myytävä sähkö, jolle sit­ten tulee pos­ke­ton hin­ta, pidä jos­sakin tehdä ensin?
      Jos tekem­i­nen on tehokas­ta niin hin­nankaan ei tarvitse olla posketon. 

      Näyt­tää siltä, jos ihan rehellisiä ollaan, että tois­taisek­si ain­oa tehokas menetelmä sähkön­tuotan­toon on jo kek­sit­ty. Ja ei, se ei ole tuulivoima.
      Tai no, vesivoima on hyvä myös, toimii tuul­ta parem­min, ei tarvitse jatkaa dieselil­lä kuten tuul­ta Etelä-Ruot­sis­sa, mut­ta luon­toa ei pidä enää lisää val­jas­taa ihmisen hölmöyk­sien vuok­si. Antaa jok­ien virrata. 

      Se toimi­va menetelmä? Tiedämme että suomek­si se alkaa y‑kirjaimella.

      Sitä tarvi­taan seu­raa­van 50 — 100 vuo­den aikana reilusti lisää kunnes kek­sitään vielä parem­pi menetelmä.

      1. Ydin­voimaa on vain tosi vaikea säätää. Myös tuuli- ja aurinkovoimaa.

      2. Euroopas­sa kan­nat­taisi ymmärtää että ydin­voima on strate­gista teknolo­giaa. Tässä vai­heessa lie­nee selvää että mod­u­laari­nen ydin­voi­mate­knolo­gia johtaa mit­takaavae­tu­jen kaut­ta entistä keskit­tyneem­pään tuotan­toon, ver­tailuko­htana lentokone­te­ol­lisu­us. Ydin­voi­mate­knolo­gian jokapäiväistymi­nen, tur­val­lisu­us­normien purku ja miilut joka läm­pökeskuk­ses­sa kan­nat­taa ohit­taa haihatteluna.

        On uskot­ta­va tule­vaisu­u­denku­va että teknolo­gian kyp­syt­tyä maail­mas­sa tulee ole­maan muu­ta­ma jät­timäi­nen ydin­voimalavalmis­ta­ja (vrt. Boe­ing, Air­bus) ja joukko mar­gin­aal­i­toim­i­joi­ta. Ainakin yksi näistä valmis­ta­jista olisi hyvä olla euroop­palainen. Voisin vaik­ka lyödä vetoa että yksi isoista valmis­ta­jista tulee ole­maan Kiinasta.

        Kymme­nen vuo­den päästä (nykytren­deil­lä) Euroopas­sa ollaan sel­l­aises­sa todel­lisu­udessa että aurinkopa­neelei­ta on 500–1000GWp, pelkästään auringol­la tuote­taan vähin­tään saman ver­ran sähköä kuin kaa­sul­la nyt (>500TW/a), tuulivoimal­la luul­tavasti vähän enem­män mut­ta sen rak­en­t­a­mi­nen on hyy­tynyt, nor­jalaiset puuhaa­vat lisää kaapelei­ta etelään kos­ka sähkön hin­nan vuorokau­si­vai­hte­lut. Sveit­siläiset louhi­vat lisää pump­pu­voimalaitok­sia Alpeille samas­ta syys­tä. Ison osan vuot­ta sähkö on päivisin Kes­ki- ja Etelä-Euroopas­sa ilmaista. Sak­salaiset ovat vih­doin siirtyneet/siirtymässä kaa­su- ja öljyläm­mi­tyk­ses­tä läm­pöpump­pui­hin, eli kaa­sua kuluu merkit­tävästi nyky­istä vähem­män ja sen toim­i­tus­ketjut ovat hallinnas­sa. Sähkönku­lu­tus on vas­taavasti merkit­tävästi lisääntynyt.

        Iso kuva on koko Euroopan ener­gianku­lu­tuk­sen sähköistäminen.

        Tarkoit­taa siis että koko läm­mi­tyskau­den ajan on Euroopas­sa entistä enem­män kysyn­tää tasaiselle ja luotet­tavalle ener­gian­läh­teelle, jollei ei nyky­menol­la ole oikein muu­ta vai­h­toe­htoa kuin kaa­su. Nyt olisi korkea aika käyn­nistää EU:n laa­juinen SMR-ohjel­ma jon­ka tavoit­teena olisi tehdä EU:n 2050 hiilineu­traal­ius­tavoit­teesta toteut­tamiskelpoinen. Juuri nyt ei näytä kovin hyvältä, kaa­suri­ip­pu­vu­us on käynyt kaikille selväk­si kun yhden toimit­ta­jan kanssa on vakavia ongelmia, eikä mitään real­is­tista ulospääsyä kaa­sun käytöstä ei ole näköpiirissä.

  12. Näyt­tää että meille tulee tätä menoa Sak­san sähkön hin­nat. Onnek­si on saatu naut­tia pitkään edullis­es­ta pohjoimais­es­ta sähköstä. Min­ul­la onnek­si vielä vuosi hal­paa sähköä 5 snt/kWh.
    Teol­lisu­udessa tulee var­maan katko­ja hin­tapi­ikeis­sä. Jo viime tal­ve­na katkaisti­in tuotan­to jois­sakin paperite­htais­sa het­kel­lis­es­ti. Tehtaan seinäl­lä näkyy reaali­aikaises­ti sähkön hin­ta, jon­ka mukaan toimitaan.

    1. Osmo kir­joit­taa: Fin­grid julkaisee iltapäiväl­lä sähkön hin­nan vuorokaudek­si eteen­päin. Min­ul­la on ris­tiri­itaista tietoa siitä, onko tämä tieto vapaasti käytet­tävis­sä kulu­tus­ta ajoit­tavis­sa sovel­luk­sis­sa. Jos ei ole, Fin­grid pitäisi velvoit­taa siihen lailla.”

      Ongel­ma on siinä, että hin­ta­da­ta ei ole Fin­gridin omis­ta­maa, vaan sähköpörssien. Fin­grid ei saa jael­la niiden dataa pörssien aset­tamien käyt­töe­hto­jen vas­tais­es­ti eikä siihen voi Suomen lail­la puut­tua, kos­ka se loukkaisi kau­pal­lis­es­ti toimivien sähköpörssien elinkeino­va­paut­ta. Niil­lä on oikeus hin­noitel­la datansa, miten halu­a­vat. Pörssien käyt­töe­hdot estävät kau­pal­lisen soveltamisen ilmaisek­si -> Fin­grid ei saa jael­la dataa niin, että se on hel­posti kaikkien haet­tavis­sa konekielisenä, kuten automaa­tiosovel­luk­set vaatisivat. 

      Ei se konekieli­nen haku onnis­tu sähköpörssien omil­ta sivuil­takaan ilmaisek­si, vaan rahaa vas­taan. Rahamäärä ei ole yri­tys­toimin­nan kannal­ta liian suuri, mut­ta yksit­täiselle sähkönkäyt­täjälle kyl­lä pos­ke­ton. Asi­aan vaa­dit­taisi­in toden­näköis­es­ti EU-tasoinen velvoite, jos pörssit halu­taan pakot­taa jaka­maan hin­ta­da­ta ilmaisek­si kaikille, datas­ta bisnestä teke­viä yri­tyk­siä myöten.

      1. Entso‑e jakaa day-ahead-hin­tatiedot API:n kaut­ta ja saa käyt­tää myös kau­pal­liseen käyt­töön. Näin hei­dän asi­akas­palvelu vas­taa ja vaatii vain rekisteröitymisen.

      2. Entso‑e jakaa day-ahead-hin­tatiedot API:n kaut­ta ja saa käyt­tää myös kau­pal­liseen käyt­töön. Näin hei­dän asi­akas­palvelu vas­taa ja vaatii vain rekisteröitymisen. 

        Tämä on min­ulle uut­ta tietoa, ja sivus­ton käyt­töe­hdot ker­to­vat tulk­in­tani mukaan toista tarinaa:

        Pur­suant to Arti­cle 5 of the Terms & Con­di­tions, ENTSO‑E pub­lish­es the list of data which can be freely re-used with no need to seek for the pri­or agree­ment of the respec­tive Pri­ma­ry Own­er of Data 

        Day-a-head prices on datalähde 12.1.d eikä sitä ole mainit­tu kyseisessä lis­tas­sa datas­ta jota voi vapaasti käyt­tää ilman suos­tu­mus­ta datan lähdetoimit­ta­jal­ta (tässä tapauk­ses­sa Nordpool):
        https://transparency.entsoe.eu/content/static_content/download?path=/Static%20content/terms%20and%20conditions/220218_List_of_Data_available_for_reuse.pdf&loggedUserIsPrivileged=false

        Eli mitä Entso‑E tarkalleen vas­tasi 12.1.d datan kau­pal­lis­es­ta käytöstä? Kiin­nos­taisi kovasti kyl­lä jos sitä vapaasti saakin käyttää 🙂

    2. Alka­vat polt­taa sel­l­ua läm­mök­si ja sähkök­si paperin sijas­ta kun spot-hin­ta nousee tarpeeksi?

  13. Soin­in­vaara otti esi­in myös ajatuk­sen sähkökau­pan ‑ja siir­ron kansal­lis­tamis­es­ta. Olisin sitä mieltä että yhteiskun­nan kannal­ta kaikkein keskeisim­mil­lä alueil­la se olisi hyvinkin perusteltua.
    Ja sitä ei pidä sosial­is­mi­na, mitä se ei olisi, säikähtää.
    Onhan meil­lä tietyssä mielessä myös esimerkik­si kansal­lis­tet­tu koul­u­laitos ja päivähoito, yleis­ra­dio ja tieliikennelaitos.…ja vaik­ka mitä. 

    Eli siitä vaan Marin ja ensi keväänä Orpo. Kansalli­nen ja kansalais­ten tur­val­lisu­us riit­tää perus­teek­si. Myös hin­tatur­val­lisu­us joka on osa yhteiskuntaturvallisuutta.

  14. Kan­nat­taisiko Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitok­set muun­taa ener­giavaras­toik­si niin, että säästet­täisi­in tur­bi­init ja gen­er­aat­torit ja kor­vat­taisi­in höyrykat­ti­lat sähköläm­mit­teisil­lä hiek­ka- tai kivi­varas­toil­la? Laitok­set voisi lada­ta hal­val­la sähköl­lä ja tuot­taa läm­pöä ja sähköä tyyn­inä pakkaspäivinä.

  15. Samaan aikaan, kun puhutaan sähkön sään­nöstelystä, Helsingis­sä ainakin pör­rää sähköhu­vipotku­lau­to­ja sadoin kap­palein ris­ti­in rasti­in, kaduil­la, ran­noil­la ja jalkakäytävillä.
    Voi olla pieni semant­ti­nenkin rik­ka rokas­sa, mut­ta miten tähän pitäisi suhtautua?
    Helsin­gin kaupun­ki voisi rajoit­taa tätäkin sähkön tuhlausta.
    Jos kuitenkin sähkön käyt­töä rajoite­taan jos­sakin muual­la, esim. katu­val­ot, kun­nan laitok­set niin mik­si tämä vapaa sähkön kanssa huvit­telu sallitaan?
    Kos­ka “I can” ?
    Isom­pi kysymys on sit­ten sähköautoilu.
    Sähköpu­lan Suomes­sako se on edelleen se, mihin pitäisi siirtyä??

    1. Hei hasloo. Sähköpotku­lau­dan ener­gian kulu­tus kilo­metriä kohden on muu­ta­ma pros­ent­ti auton kulu­tuk­ses­ta ja jopa palon vähem­män kuin ratikan sähkönku­lu­tus matkus­ta­jaa kohden. Aluk­si sähköpotku­lau­tali­ikenne oli hupi käyt­töä, mut­ta nyt se on selvästi hyö­tykäyt­töä siinä mis­sä muukin liikenne.

      1. Kyl­lä kaupungilla paljon on huvit­telua. Yöl­lä koiraa kuset­taes­sa on koko kesän ollut poika/miesporukoita jot­ka aja­vat ympyrää toisen­sa jäl­keen kuin leikkipuis­tossa. Ja onhan se sym­bo­l­is-moraa­li­nen asia. Jotkut kamp­pail­e­vat sähkölasku­jen­sa kanssa tuskan hiessä, jotkut leikkivät sähköl­lä. Myös alak­ouluikäiset. Olet var­masti näh­nyt. Kouluis­sa heil­lä ehkä jokin sähkön­säästö-kam­pan­ja eko­hengessä, mut­ta illat menevät sähköl­lä leikkiessä. Niin mei­dän naa­pu­rus­tossa, jatku­va näky. Vil­li kapitalismi? 

        Isom­pi asia on sit­ten tuo miten sähköau­toilu, uusi lem­pi­lapsemme, suh­tau­tuu sähköpu­laan. Onko se sähköpu­lan maail­mas­sa edelleen rel­e­vant­ti vaihtoehto?
        Tästä olisi kiva saa­da tilas­toa ja faktaa.

      2. Jos min­ul­la olisi auto, se olisi sähköau­to, eri­tyis­es­ti jos asu­isin omakoti­talos­sa niin, että voisin lada­ta sen kotona. Lataisin vain, kun sähkö on käytnnössä ilmaista, jol­loin siitä ei siis myöskään ole pulaa.

      3. Sähköä ei säästy “ilmaista sähköä sähköau­toon lataa­mal­la”. Vihreät voisi­vat lada­ta Tes­lansa aurinkopaneleilla.

      4. Jos sähkö on ilmaista, sil­lä ei ole muu­takaan käyt­töä, joten sen käyt­tämi­nen sähköau­ton lataamiseen on muuten haaskau­tu­van ener­gian käyttöä.

  16. Jos sähköau­toa lataat läh­es ilmaisel­la sähköl­lä, päädyt pörssisähköön. Sen jäl­keen saat miet­tiä että miten talon ja veden läm­mität edullis­es­ti — näitä teknisiä ratkaisu­ja on kau­pal­lis­es­ti saata­vana yllät­tävän vähän… Mut­ta suun­ta on selvä, tähän men­nään ja sil­lä hyvä.

    1. Nyt olisi hyvä­tu­lois­t­en sähköau­ton omis­ta­jien hyvä aika muut­taa ker­rostaloi­hin ja lait­taa ker­rostalon köy­hät mak­samaan oman sähköau­ton lataus vastikkeissa/vuokrassa.

      Laa­jem­mas­sa mielessä teen myös pilaa siitä kuin­ka ker­rostaloa­su­jat ovat yhteis­vas­tu­ullis­ten osuuk­sien osalta (esim. läm­min vesi, sekä ihan asun­to­jen tuule­tus pakkasil­la) muiden asukkaiden pant­ti­vanke­ja. Tilanne muis­tut­taa van­gin dilem­maa — jos säästät hur­jasti niin kur­ji­s­tat omaa elämääsi mut­ta et vält­tämät­tä säästä juuri mitään kun muut eivät vähen­nä, sit­ten jos et säästä ja kukaan muu ei säästä niin häviät silti. Olen näh­nyt noitakin ihmisiä jot­ka nukku­vat tal­vet ikku­nat auki (ja pat­teri tietysti täy­del­lä höökil­lä) kun raikkaas­sa ilmas­sa on niin kiva nukkua, mut­ta kylmässä ei ole. Toisin sanoen sekä kuka vähiten välit­tää yhteis­es­tä hyvästä saavut­taa suurim­mat henkilöko­htaiset edut, ainakin mukavuudessa.

  17. Yksim­su­uri syy kulu­tusjous­to­jen puut­tumiseen ja myös jär­jet­tömi­in nou­se­vi­in sähkön hin­toi­hin on kiin­teähin­taiset sähkö­sopimuk­set. Sähköä myyvä yhtiö suo­jaa sopimuk­sen­sa osta­mal­la markki­noil­ta sähkö­fu­tu­ure­ja. Kun sit­tem sähkö niukku­u­den val­lites­sa käytetään oste­taan sähkö option myyjän kus­tan­nuk­sel­la mihin hin­taan tahansa. Tämä nos­taa pörssisähkön hin­na pil­vi­in. Kulut­ta­ja nap­saut­taa sähkök­iukaan päälle ja sähkö oste­taan markki­noil­ta markki­nahin­nas­ta piittaamatta.

    Jos sähkössä olisi edes kohtu­u­li­nen peak/offcpeak hin­noit­telu se rajoit­taisi jär­jetön­tä tuh­laus­ta pahim­man niukku­u­den aikaan.

  18. Miten täl­lainen tilanne. Kak­si naa­puria käyt­tää tois­t­en­sa sähköä sen mukaan kumpi on halvem­paa. Kiin­teä vai pörssi. Sähkön ulos­myyn­ti­sopimus pörssi­hin­nal­la ja hin­nan noustes­sa naa­purista tulee lan­gat punase­na viereisen kiin­teistön kaut­ta verkkoon.

    Pienyrit­täjyyt­tä parhail­laan. Maaseudul­la toimii, kun usein sukupol­vet vierekkäin

  19. uskon ettei talvel­la ole super­hal­paa yösähköä. Sitä voi hyö­dyn­tää joskus, mut­tei sen varaan voi laskea. Kuten tuulivoima. Ajatelka­a­pa sähköau­ton omis­ta­ja jon­ka on joskus pakko lada­ta eurol­la per kwh. Se oli hin­ta eilen klo 19

  20. ”Huo­mat­takoon, että tässä on por­saan­reikä keinotekois­es­ti tuote­tulle sähköpu­lalle. Keinotekoinen tuotan­non rajoit­ta­mi­nen hin­nan nos­tamisek­si on kuitenkin kiel­let­tyä ja siitä jää aika hel­posti kiinni.”

    YLE: For­tum seisot­taa suur­ta voimalaitos­ta Meri-Porin Tahkolu­o­dos­sa pitääk­seen Suomen sähkön hin­taa korkeal­la. Näin väit­tää Suomen Sähkönkäyt­täjien toim­i­tusjo­hta­ja (siir­ryt toiseen palveluun)Pasi Kuokka­nen Iltale­hdelle. (siir­ryt toiseen palveluun)

    Meri-Porin laitok­sen tulo markki­noille alen­taisi Kuokkasen mukaan merkit­tävästi sähkön hin­taa Suomes­sa. Kuokka­nen väit­tää lehdelle, että Meri-Porin laitok­sen seisot­ta­mi­nen on For­tu­mil­ta tietoinen ratkaisu.

    – Se ratkaisu on For­tu­mille taloudel­lis­es­ti toden­näköis­es­ti erit­täin kan­nat­ta­va. Ja se on sit­ten meiltä kaik­il­ta sähkönkäyt­täjiltä pois, Kuokka­nen sanoo lehden haastattelussa.

  21. Epäilin samaa OL3, mis­sä For­tum on osaomis­ta­ja. Sen piti olla kau­pall. käytössä kesäku­us­sa mut­ta mysti­nen 6kk lykkäys, joka yhtä mys­tis­es­ti lyheni 3kk kun min­is­teri otti rin­nuk­sista kiinni

    Tässä ei ole kyse salali­itos­ta. Kyl­lä tur­bi­in­iosa meni ihan oikeasti rik­ki koekäytössä, mikä aiheut­ti ainakin puolen vuo­den lykkäyk­sen. Siihen kai tähdätään yhä, vaik­ka nyt on ilmen­nyt lisää korjattavaa.

  22. thl on epä­toivoinen, ensi tal­ve­na käryää jokainen tak­ka ja puuk­i­uas. Sähkön kalleus kostau­tuu pienhiukkasina.

    1. Onnek­si kodin tulipesässä poltet­tu puu ei tuo­ta hiilid­iok­sidipäästöjä! Siis tilas­tol­lises­sa ja kir­jan­pidol­lises­sa mielessä. Jos ei ole mitat­tu niin ei voi­da tilas­toi­da eli näitä päästöjä ei ole. Näin se mei­dän maail­ma pyörii, talousih­miset ja kir­jan­pitokikkail­i­jat pyörit­tävät sitä mei­dän puolesta.

      1. Puuhan las­ke­taan päästök­si heti hakku­un yhtey­dessä, ei kai sitä pidä laskea päästök­si kah­ta kertaa !

      2. Met­sien kaat­a­mi­nen kau­pal­liseen käyt­töön ei sinän­sä lisää päästöjä, mut­ta jos sitä kaade­taan esim maan­laa­juis­es­ti enem­män kuin uut­ta ehtii kas­vaa niin hiilin­ielu piene­nee joka on sit­ten pois muista päästö-oikeuk­sista. Tähän on ole­mas­sa kaiken­laisia lasken­takaavo­ja var­maan mut­ta tois­taisek­si sitä ei tarvitse kom­pen­soi­da, mut­ta voi joutua tule­vauisu­udessa jos kehi­tys jatkuu sellaisena.

  23. Ei hin­to­ja voi 20-ker­tais­taa yhdessä vuodessa. Se tap­paa sähköau­toilun ja läm­pöpumput. Tilalle sank­ka savusumu hiukkasi­neen, kun jokainen pesä palaa.

    1. Näin on. Suomen on laitet­ta­va ener­giahuolto kun­toon niin että koti­talouk­sil­la ja teol­lisu­udel­la on kohtu­uhin­taista sähköä aina saatavil­la. Muuten tiputaan kehitysmaakastiin.

  24. “kun sähköstä tulee vähänkin pulaa, sen hin­ta nousee tolkuttomasti”.
    Jos hin­ta on A ja tar­jon­ta B niin sähköy­htiöi­den lasku­tus on A x B. Jos tar­jon­taa las­ke­taan 10% niin hin­ta saat­taa nous­ta kym­menker­taisek­si. Sähköy­htiöi­den lasku­tus on nyt 0.9 x A x 10 x B Eli 9*A*B Eli nousua 800% -> Sähköy­htiöil­lä on aivan val­ta­va kan­nuste aiheut­taa hin­tapi­ikke­jä. Tätä vas­taan pitäisi tais­tel­la alku­un­sa täy­del­lisel­lä läpinäkyvyy­del­lä Nord­poolin algo­rit­mi­in: kuka tar­josi mitäkin jne. En ota pörssisähköä ennenkuin tämä läpinäkymätön suh­muroin­ti on loppunut.

  25. Jous­toa pitäisi pyrk­iä toteut­ta­maan grid­scale-varas­toin­nil­la mielum­min kuin kulut­ta­ja-asi­akkaiden taloau­tomaa­ti­ol­la. Mikä on hyö­ty­suhde kun joka torp­paan ale­taan vetää anturia ja älyp­is­torasi­aa ja hubia kulut­ta­jan kustannuksella? 

    Sit­ten kulut­ta­ja alkaa mak­saa jotain vaa­ti­ma­ton­ta 20–30 euron kuukausi­mak­sua siitä, että “tekoä­ly­malli” osaa katkaista hänen sähkön­sä opti­maaliseen aikaan. 

    Parin vuo­den päästä tulee ilmoi­tus, että taloau­tomaa­tion ohjelmis­ton tuki lop­puu ja pitää ostaa uudet keskus­lait­teet. Siinä välis­sä on ollut jo pari tieto­tur­vaon­gel­maa, joi­ta palvelun­tar­joa­jan kon­sult­ti on käynyt kor­jaa­mas­sa ohjelmistopäiv­i­tyk­sel­lä 250€/h.

    1. Kyl­lä se hyö­ty­suhde on merkit­tävän korkea. Ne grid­scale-varas­toin­ti­vai­h­toe­hdot kun eivät ole mitään kovin edullisia tuotteita.

      Toki se miten kulut­ta­ja-asi­akkaiden taloau­tomati­ik­ka hoide­taan on hyvä kysymys. Jos kulut­ta­jat tekee sen itse, kuvaa­masi ske­naario on melko toden­näköi­nen. Pitäisi saa­da sähköy­htiöt mukaan palvelun­tar­joa­jik­si, jot­ta transak­tiokus­tan­nuk­set eivät nouse liian korkeik­si. Hin­tasig­naalin lukem­i­nen markki­noil­ta tekoä­lyn avul­la on vähän kankeaa ver­rat­tuna siihen mitä sähköy­htiö voisi tehdä suo­ral­la etäohjauksella.

      Paras­ta olisi tietysti paran­taa sähkön siir­toy­hteyk­siä Ruot­si­in ja Nor­jaan merkit­tävästi nyky­istä parem­mik­si. Sil­lä puolel­la on vuoris­toa jonne saa vesivoimal­la sitä grid­scale säätöä huo­mat­tavasti edullisem­min kuin Suomeen. Samal­la myös hin­tavai­hte­lut helpot­taisi­vat kun tuulivoimaa olisi tar­jol­la pelkkää Poh­jan­maa­ta laa­jem­mal­ta alueelta.

  26. Var­avoimalois­sa män­tä­moot­to­ril­la tuotet­tu sähkö on nyt 43,5 snt.

    Itselle pol­jet­taes­sa ei tarvitse mak­saa siir­toa eikä muu­ta veroa. Sähkö kan­nat­taa tehdä itse

  27. “Keinotekoinen tuotan­non rajoit­ta­mi­nen hin­nan nos­tamisek­si on kuitenkin kiel­let­tyä ja siitä jää aika hel­posti kiin­ni.”. Mis­sä keinoteikoinen tuotan­non rajoit­ta­mi­nen on kiel­let­ty? Mikä on keinotekoista tuotan­non rajoit­tamista? Oliko esim. Inkoon hiilivoimalan sulkem­i­nen keinotekoista tuotan­non rajoit­tamista? Itse ajat­te­len, että jos tuotan­non sulkemis­päätök­ses­tä olete­taan seu­raa­van sähkön hin­nan nousua niin sil­loin kyse on keinotekois­es­ta tuotan­non rajoittamisesta.

    1. Koko Inkoon voimala­han puet­ti­in joitakin vuosia sit­ten, se ehti olla aki­ivikätössä vain kolmekym­men­tä vuot­ta, ja käyn­nis­teti­in vain kireinä pakkas­jak­soina. Ilmeis­es­ti sitä pidet­ti­in niin pahana ympäristömörkönä että oli pakko purkaa.

    2. Tutki­va vira­nomainen olkoon kil­pailu­vi­ras­to. Ener­giavi­ras­to on For­tu­min fren­di. Tuotan­non rajoi­tus on vas­taa­va oper­aa­tio kuin kil­pail­i­jan ost­a­mi­nen, ja kil­pailu­vi­ra­nomainen hyväksyy tai hylkää ne.

  28. Omako­ti­a­sukkai­ta on vihreäl­lä ener­giapoli­ti­ikalla kan­nustet­tu ja käytän­nössä pakotet­tu val­it­se­maan uusi­in ja remon­toitavi­in taloi­hin sähköstä riip­pu­vaisia läm­mi­tys­muo­to­ja. Tämän kanssa sopii huonos­ti yhteen se, että hal­li­tus kri­isi­ti­lanteessa jät­tää sähköl­lä läm­mit­tävät kulut­ta­ja-asi­akkaat markki­navoimien ja markki­noiden suurimpi­en pelaa­jien armoille. Tulok­se­na on tilanne, jos­sa nykyiset sähkön tuot­ta­jat, mukaan lukien Helen, ja eri­laiset välikädet saa­vat suun­nat­to­mia ja ansiot­to­mia wind­fall-voit­to­ja. Sähkön tuotan­tokus­tan­nuk­set eivät ole kym­menker­tais­tuneet, vaik­ka hin­nat ovat. Samaan aikaan mon­et suo­ma­laiset joutu­vat ener­giaköy­hyy­teen eivätkä kykene selviy­tymään asumismenoistaan.

    Tavalli­nen palka­nsaa­ja on Suomes­sa ain­oa, jol­ta vaa­di­taan uhrautu­mista ja vas­tu­unot­toa (“palkka­malt­tia”) oman myyn­ti­hin­tansa määrit­telyssä mut­ta markki­nahin­to­jen mak­samista eri­laisia hyödykkeitä ostaes­saan. Medi­an sivuil­la ja uutis­lähetyk­sis­sä tois­tel­laan päivästä toiseen, miten kus­tan­nusten nousun kom­pen­soimi­nen palkanko­ro­tuk­sil­la aiheut­taa vähin­täänkin taivaan putoamisen niskaan. Samaan aikaan puo­lus­te­taan ener­giay­htiöi­den oikeut­ta tehdä tuotan­tokus­tan­nusten nousun ylit­täviä hin­nanko­ro­tuk­sia ja muidenkin yri­tys­ten oikeut­ta hin­noitel­la tuot­teen­sa markki­nae­htois­es­ti. Jokainen voi itse tehdä johtopäätök­set, kenen etu­ja täl­laisil­la vaa­timuk­sil­la ajetaan.

    Tule­vana omako­ti­a­sukkaana en aio mak­saa kiskuri­hin­taisia sähkölasku­ja, jos tilanne jatkuu. Varaa­va tak­ka ja kuu­tiometri Bal­ti­as­ta haet­tua kivi­hi­iltä ovat pienen ihmisen mah­dol­lisu­us protestoi­da sähkön yli­hin­noit­telua ja ener­giapoli­ti­ikan uus­lib­er­aale­ja valintoja.

    1. Ei varaavaan takkaan tarvi­ta protes­timielialaa, se sopii sävy­isälle rivikansalaisellekin. Hiiltä en kyl­lä suosit­tele, käryää ikävästi. Jos varaa­va tak­ka on vas­ta suun­nit­teil­la, kan­nat­taa sinne muu­ra­ta use­am­man kilo­watin sähkö­vas­tuk­set ja viritel­lä etäkäyn­nistys, ihan vaan var­muu­den vuok­si, jos vaik­ka läm­pöpump­pu hajoaa juuri väärään aikaan.

      Ener­giapoli­ti­ikan man­ner­laatat liikku­vat sil­loin täl­löin, edel­lis­es­tä rysäyk­seno­mais­es­ta par­a­dig­man­muu­tok­ses­ta (öljykri­isi) on koh­ta 50 vuot­ta. Näis­sä olo­suhteis­sa kansalaisen pitääkin (viimeistään) aktivoitua, vaik­ka viihty­isikin nor­maali­olo­suhteis­sa mielum­min ala­maise­na. Mitä enem­män kansalaiset kieltäy­tyvät mak­samas­ta ener­gias­ta kiskuri­hin­to­ja, ja investoi­vat kor­vaavi­in ratkaisui­hin, sitä ter­veem­mäk­si ener­gia­markki­nat muotoutu­vat. Mitä ter­veem­mät markki­nat, sitä nopeam­min ne palau­tu­vat taas johonkin tolkulliseen tasapainoon.

      Mitä wind­fall­ei­hin tulee, minus­ta on eri­tyis­es­ti näinä aikoina hyvä että ener­giay­htiöt ovat pääosin julkises­sa omis­tuk­ses­sa. Wind­fal­lit hyödyt­tävät näin laa­jem­paa kansanosaa.

      1. Monil­ta talo­valmis­ta­jil­ta ei vakioma­l­li­na saa sähkö­vas­tuk­sil­la varustet­tua takkaa, mut­ta mah­dol­lisu­us jälkikä­teen tai lisäop­tiona tehtävään asen­nuk­seen on selvit­tämisen arvoinen. Takan lisäk­si ener­giaa voi varas­toi­da myös betoniseen lat­tialaat­taan, eri­tyis­es­ti niis­sä talois­sa, jois­sa on vesikier­toinen lat­tialäm­mi­tys. Saat­taa tosin edel­lyt­tää, että läm­pöpum­pus­sa on ohjausko­men­to­jen syöt­tämiseen sovel­tu­va rajap­in­ta ja että läm­pöpumpun ja vas­tusten käyt­töä ohjaa­van automaa­tion tekee itse. Lyhyel­lä aikavälil­lä vai­h­toe­hdoik­si jää halkomet­sään lähtö, hiilila­pi­oon tart­tumi­nen tai pöl­lö-öljyl­lä toimi­va ilmaläm­mitin (pakokaa­su­jen ohjaus hormin kaut­ta ulos, saat­taa toimia myös rapsiöljyllä).

    2. “Varaa­va tak­ka ja kuu­tiometri Bal­ti­as­ta haet­tua kivi­hi­iltä ovat pienen ihmisen mah­dol­lisu­us protestoi­da sähkön yli­hin­noit­telua ja ener­giapoli­ti­ikan uus­lib­er­aale­ja valintoja.”

      Luulen että kivi­hi­ilen käyt­tö jos­sain nykyaikaises­sa varaavas­sa takas­sa aiheut­taa koko takan halkeamisen. Voi kokeil­la yhdel­lä kekäleel­l­lä puiden joukos­sa, niin kyl­lä siinä potkua on. Olen kokeil­lut saunakiukaas­sa ja läm­pöti­la nousi 140 asteeseen! Muuten olisi ihan kan­natet­ta­va aja­tus jos sen kivi­hi­ilil­lä toimi­van läm­pökeskuk­sen pysty­isi rak­en­ta­maan turvallisesti.

  29. Sähkön markki­nahin­ta las­ke­taan Euphe­nia-ohjel­mal­la vuorokaut­ta ennen. Hin­ta karkaa taivaisi­in kun arvioku­lut­sus ylit­tää arvio­tuotan­non. Kumpikin vain arvioi­ta, todel­lisu­us on ihan muu­ta. Hin­ta olisi paljon vakaampi, jos hin­noiteltaisi­in vuorokausi jäl­keen­päin lask­ien toteu­tunei­den tuotan­to­muo­to­jen mukaan. Joka tapauk­ses­sa arviot menevät pieleen kun voimalois­sa on häir­iöitä ja verkkoa pide­tään pystyssä kaikin keinoin. Ongel­ma on oikeas­t­aan vain tavas­sa määrit­tää markki­nahin­ta. Kulu­tusjous­toi­hin riit­tää vakaampi menet­te­ly. 50 vuot­ta sit­ten kaikissa talois­sa oli verkkokäskyl­lä tai kel­lol­la toimi­va kulu­tuk­sen leikkaus 2/3 läm­mi­tys­te­hos­ta ja hom­ma toi­mi paljon nyky­istä heikom­mal­la sähköverkol­la. Kil­pailua tarvi­taan, Teol­lisu­u­den Voiman­si­ir­to esti vuosikaudet Ima­tran Voiman ylilyön­nit. Nyt Fin­gridiä ei hillitse kukaan. Toimii monop­o­li­na, suur­jän­niteli­it­tymät äärim­mäisen kalli­ita ja tehok­er­toimel­la rajat, jol­loin kulut­ta­jan kom­pen­soin­ti kumo­taan vas­takkaisil­la lait­teil­la verkkoy­htiöis­sä. Mik­si yhden lasken­takaa­van takia miljoona pohjo­is­maista ja kym­meniä miljoo­nia keskieu­roop­palaisia aje­taan talousongelmi­in. Sak­sa ajau­tui Hit­lerin tielle, kun Ver­saille­sis­sa sodan aloit­ta­jat kiel­sivät siltä puo­lus­tuk­sen ja vähän myöhem­min hyper­in­flaa­tio vei kansalaisil­ta kaik­ki rahat…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *