Sähköautot ja ilmastonmuutos (1) Viimeisen voimalaitoksen periaate

Volkswa­ge­nin toi­mi­tus­joh­ta­ja sanoi jokin aika sit­ten, ettei säh­kö­au­toi­hin siir­ty­mis­tä pitäi­si niin kii­reh­tiä, kos­ka säh­kö­au­to on aivan yhtä paha saas­tut­ta­ja kuin die­se­lau­to­kin, kos­ka Euroo­pas­sa säh­kö kui­ten­kin teh­dään kivihiililauhteella.

Todet­ta­koon ensin, että säh­kö­au­toi­hin kan­nat­taa siir­tyä jo pel­kän kau­pun­ki-ilman takia, mut­ta täs­sä kir­joi­tuk­ses­sa kes­ki­tyn hiilidioksidipäästöihin.

Lyhyeh­kö tähtäin

Lyhyeh­köl­lä täh­täyk­sel­lä (pari vuot­ta) voim­me pitää säh­kön tuo­tan­non kapa­si­teet­tia annet­tu­na. Miten sii­nä tilan­tees­sa on säh­kön kulut­ta­jan osuus hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä, riip­puu sii­tä, mihin kysy­myk­seen halu­taan vas­taus. Jos tar­koi­tuk­se­na on jakaa maan hii­li­diok­si­pääs­töt käyt­tä­jit­täin, on jaet­ta­va tun­ti­koh­tai­ses­ti säh­kön kulu­tuk­sen pääs­töt käyt­täen kes­ki­mää­räis­tä omi­nais­pääs­töä.  Tätä kir­joit­ta­ses­sa 12.11. klo 17:20 Suo­men säh­kön­tuo­tan­to jakau­tui seuraavasti

Vesi   16 %
Ydin­voi­ma 25 %
Kau­ko­läm­pö 15 %
Teol­li­suus 14 %
Tuu­li­voi­ma 13 %
Muu 1 %
Säh­kön net­to­tuon­ti 17 %

Suo­men säh­kön­tuo­tan­non omi­nais­pääs­töt oli­vat 163 g/kWh, kun ne oli­vat samaan aikaan Viros­sa 834 g ja Sak­sas­sa 429 g. Näin aja­tel­len säh­kö­au­toi­lu näyt­tää Suo­mes­sa pal­jon perus­tel­lum­mal­ta kuin Saksassa.

Tun­nin kulut­tua tilan­ne var­maan­kin oli­si jo toisenlainen.

Sitä, kan­nat­taa­ko die­se­lau­to vaih­taa säh­kö­au­tok­si tai öljy­läm­mi­tys säh­kö­läm­mi­tyk­sek­si, ei kui­ten­kaan las­ke­ta näin. Lyhyeh­köl­lä aika­vä­lil­lä jokai­nen säh­kön­käyt­tä­jä käyt­tää saman hin­ta-alu­een vii­meis­tä, mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sil­taan kal­lein­ta voi­ma­lai­tos­ta. Säh­kö­pörs­sis­sä tuo vii­mei­nen voi­ma­lai­tos mää­rää myös säh­kön hin­nan. Säh­kön hin­nan on olta­va riit­tä­vän kor­kea, että sitä vii­meis­tä voi­ma­lai­tos­ta kan­nat­taa ajaa, mut­ta ei niin kor­kea, että kan­nat­tai­si käyn­nis­tää tätä­kin kal­liim­pi voimalaitos.

Mar­gi­naa­li­kus­tan­nus ker­too aika pal­jon myös pääs­töis­tä, kos­ka pääs­töt­tö­mät ener­gia­läh­teet kuten ydin­voi­ma tai tuu­li­voi­ma ja sää­tä­mä­tön vesi­voi­ma ovat myös mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­sil­taan hal­po­ja. Kal­lit mar­gi­naa­li­kus­tan­nuk­set joh­tu­vat polt­toai­neen ja pääs­tö­oi­keuk­sien kulu­mi­ses­ta. Kaliil­la pää­oma­kus­tan­nuk­sil­la ei täs­sä ole mer­ki­tys­tä, kos­ka ne ovat upo­tet­tu­ja kus­tan­nuk­sia. Ydin­voi­ma ja tuu­li­voi­ma­lat ovat kal­lii­ta raken­taa, mut­ta niin hal­po­ja käyt­tää, ettei nii­tä tar­vit­se juu­ri kos­kaan sulkea.sähkön hal­van hin­nan takia

Pala­taan tuo­hon saman hin­ta-alu­een käsit­tee­seen seu­raa­vas­sa pos­tauk­ses­sa. Sitä ennen havain­nol­lis­te­taan tuo­ta vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen peri­aa­tet­ta yksin­ker­tais­te­tul­la esimerkillä.

Kuvi­tel­laan maa nimel­tä Eko­lan­dia, jon­ka säh­kön­ku­lu­tus on 10 GW, jos­ta 9 GW on vesi­voi­maa (0g/kWh) ja 1 GW hii­li­voi­maa (850 g/kWh) eli säh­kön omi­nais­pääs­töt ovat 85 g/kWh. Maas­sa on myös öljy­läm­mit­tei­siä talo­ja, joi­den hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat 265 g/kWh. Kan­nat­tai­si siis siir­tyä öljys­tä säh­köön, kos­ka säh­kön omi­nais­pääs­töt ovat pie­nem­mät kuin öljyn?

Öljy­läm­mi­tyk­sen vaih­ta­mi­nen säh­kö­läm­mi­tyk­seen ei lisäi­si satei­ta, joten vesi­voi­maa oli­si edel­leen 9 GW. Kun säh­kön kulu­tus lisään­tyy tai vähe­nee, tuo­tan­non muu­tos tapah­tuu kivi­hii­li­säh­kön eli vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen puo­lel­la. Niin­pä siir­ty­mä öljys­tä säh­köön lisäi­si pääs­tö­jä eikä vähen­täi­si. Yksi kilowat­ti­tun­ti vähem­män öljyä ja enem­män säh­köä mer­kit­see 265 g vähem­män pääs­tö­jä öljys­tä, mut­ta 850 g enem­män pääs­tö­jä sähköstä.

Vas­taa­vas­ti, jos Eko­lan­dian asu­kas päät­tää sääs­tää säh­köä, hänen ei tule aja­tel­la, että jokai­nen sääs­tet­ty kilowat­ti­tun­ti vähen­tää pääs­tö­jä vain omi­nais­ku­lu­tuk­sen 85g ver­ran. Se vähen­tää vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen mukaan 850 g/kWh.

Vas­ta kun säh­kön kulu­tus vähe­nee niin, että vii­mei­nen­kin hii­li­voi­ma­la on sul­jet­tu, säh­kön kulu­tus muut­tuu pääs­töt­tö­mäk­si eikä sen lisää­mi­nen tai vähen­tä­mi­nen vai­ku­ta koko­nais­pääs­töi­hin mitään. Sil­loin taas ei kan­na­ta säästää.

Vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen peri­aa­te vas­taa kysy­myk­seen, mitä tapah­tuu, jos minä lisään tai vähen­nän säh­kön­käyt­töä. Se ei vas­taa kysy­myk­seen, miten syn­ti­taak­ka nykyi­ses­tä säh­kön­ku­lu­tuk­ses­ta jae­taan kulut­ta­jien kes­ken. Ne ovat kak­si eri kysy­mys­tä, eikä nii­hin voi antaa samaa vastausta.

Siir­ty­mi­ses­sä ben­sa-autois­ta säh­kö­au­toi­hin on kyse tuos­ta ensim­mäi­ses­tä eli vii­mei­sen voi­ma­lai­tok­sen peri­aat­tees­ta. Sik­si säh­kö­au­ton vähä­pääs­töi­syys näyt­tää vähän ongel­mal­li­sel­ta, mut­ta tosia­sias­sa säh­kö­au­tot ovat tai ne on saa­ta­vis­sa vähäpäästöisiksi.

Täs­tä enem­män osas­sa 3

 

Onko vihreä kasvu mahdollista?

Tyt­tä­re­ni lähet­ti minul­le lin­kin Foreign Policy:n artik­ke­liin ”Why growth can’t be green” . Täl­lä hän halusi haas­taa minun ajat­te­lu­ni, jon­ka mukaan talout­ta ohja­taan ympä­ris­tö­ve­roil­la tehok­kaim­min ympä­ris­tön kan­nal­ta oike­aan suun­taan. Täs­sä artik­ke­lis­sa sano­taan, että edes hii­li­ve­ron (tai pääs­tö­oi­keu­den hin­nan) nos­ta­mi­nen 500 euroon ton­nil­ta rii­tä alkuunkaan. 

En ole hank­ki­nut käsii­ni tut­ki­muk­sia, joi­hin artik­ke­lis­sa vii­ta­taan. Sik­si läh­den ole­tuk­ses­ta, että täs­sä on selos­tet­tu nii­tä oikein. Jos näin on, en vie­lä heit­täi­si pyy­het­tä kehään.

Artik­ke­lin mukaan on sel­vi­tet­ty sitä, miten kor­keam­pi hin­ta vai­kut­tai­si tuo­tan­to­tek­niik­kaan, mut­ta ei sitä, mitä se vai­kut­tai­si kulu­tuk­sen raken­tee­seen. Vähän kär­jis­täen siis, pal­jon­ko polt­toai­neen hin­nan nousu paran­tai­si mus­ke­li­ve­nei­den moot­to­rei­den hyö­ty­suh­det­ta, mut­ta ei lain­kaan sitä, miten se vai­kut­tai­si mus­ke­li­ve­nei­den suosioon.

Vih­reän vero­uu­dis­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on vai­kut­taa ennen kaik­kea kulut­ta­jan valit­se­maan kulu­tus­ko­riin ja sen lisäk­si tie­tys­ti myös tuo­tan­to­tek­no­lo­gi­aan.  Tar­koi­tuk­se­na on alen­taa työn vero­tus­ta olen­nai­ses­ti ja lisä­tä vas­taa­vas­ti ympä­ris­tö­ve­ro­ja, jois­ta tär­kein, mut­ta ei suin­kaan ainoa, oli­si jon­kin­lai­nen hiilivero.

Hii­li­pääs­tö­jen vero pitäi­si myös bio­ener­gian osal­ta teh­dä oikein, mihin juu­ri nyt on suu­ria poliit­ti­sia estei­tä. Puun osal­ta oikea tapa oli­si lait­taa täy­si­mää­räi­nen vero puun polt­ta­mi­sel­le ja mak­saa vas­taa­vas­ti nie­luis­ta. Sen jäl­keen ei tar­vit­si­si jäkät­tää sii­tä, mikä osa puun pol­tos­ta tuot­taa pääs­tö­jä ja mikä on oikeas­ti uusiu­tu­vaa ja kuin­ka pit­käl­lä aikavälillä.

Ilmas­to­ve­ron pitäi­si olla kat­ta­va eikä sii­nä sai­si nou­dat­taa poliit­tis­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suut­ta. Leh­mä esi­mer­kik­si tuot­taa metaa­ni­pääs­tö­jä 100 kiloa vuo­des­sa, mikä vas­taa hii­li­dioks­di­pääs­töi­nä 2,5 – 10 ton­nia riip­puen tar­kas­te­lua­jan­jak­son pituudesta.

Todet­ta­koon nyt alka­jai­sik­si, että 500 euron hii­li­ve­rot tuot­tai­si­vat noin 20 mrd € jo sil­lä mää­ri­tel­mäl­lä, ettei puun polt­to ei tuo­ta päästöjä.

Vaik­ka hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä perit­täi­siin 20 mrd € euroa enem­män, se ei teki­si meis­tä köy­hem­piä, kos­ka muu­ta vero­tus­ta voi­tai­siin vas­taa­vas­ti alen­taa. Tulo­ve­rot käy­tän­nös­sä lähes koko­naan pois, tai vaih­toeh­toi­ses­ti arvon­li­sä­ve­ro. Jos vähen­nys teh­täi­siin tulo­ve­rois­ta, vero­tuk­sen progres­sio hoi­det­tai­siin perus­tu­lol­la. Tosin tar­koi­tuk­se­na siis on, että tuo 20 mrd € pie­ne­nee nopeas­ti pääs­tö­jen vähentyessä.

Ener­gian kulu­tus ja tava­roi­den osta­mi­nen tuli­si kal­liim­mak­si ja pal­ve­lu­jen käyt­tö hal­vem­mak­si. Kes­tä­vät tuot­teet tuli­si­vat suh­tees­sa hal­vem­mak­si ker­ta­käyt­tök­rää­sään näh­den. Kor­kea vero­kii­la, joka Suo­mes­sa estää pal­ve­lu­yh­teis­kun­nan kehi­tys­tä, madal­tui­si olennaisesti.

Uusi kulu­tus­ko­ri oli­si eri­lai­nen, mut­ta ei vält­tä­mät­tä juu­ri huo­nom­pi. Teo­rias­sa sen pitäi­si olla vähän huo­nom­pi, kos­ka ennen opti­moi­tiin vain kulut­ta­jan hyvää ja nyt opti­moin­nis­sa oli­si muka­na myös ilmas­ton hyvä. En ole kui­ten­kaan var­ma edes täs­tä, kos­ka voi­si olet­taa työl­li­syy­den ole­van vas­taa­vas­ti parem­pi ja sitä kaut­ta kulut­ta­jien ase­man kes­ki­mää­rin vähin­tään yhtä hyvä.

Takai­sin nii­hin mus­ke­li­ve­nei­siin. Aina­kin Sipoon saa­ris­tos­sa havait­see, että jo toteu­tu­nut, mel­ko mal­til­li­nen polt­toai­neen hin­nan koro­tus on vähen­tä­nyt moot­to­ri­ve­neil­lä aje­lua dra­maat­ti­ses­ti. En löy­tä­nyt asias­ta viral­lis­ta tilas­toa tuke­maan tätä sub­jek­tii­vis­ta havain­toa. Löy­tää­kö joku?

Moni on sano­nut, että ei ole mitään näyt­töä kas­vun irtaan­tu­mi­ses­ta ener­gian kulu­tuk­ses­ta. Ensin­nä­kin on sii­tä vähän näyt­töä, mut­ta kuin­ka voi­si olla, kun sitä ei ole edes yri­tet­ty. Pääs­tö­oi­keuk­sien hin­ta ei ole 500 euroa vaan 20 euroa. Ei se sil­loin vaikuta.

Nykyi­sel­lä kulu­tus­ra­ken­teel­la jat­ka­mi­nen  — kas­vus­ta puhu­mat­ta­kaan —  ei ole mah­dol­lis­ta. Ilmas­ton pelas­ta­mi­nen vaa­tii kulu­tus­ta­po­jen muu­tos­ta, esi­mer­kik­si lihan ja mai­to­ta­lous­tuot­tei­den käy­tön vähen­tä­mis­tä. Tätä voi teh­dä vapaa­eh­toi­sin toi­min, mut­ta vie­lä tehok­kaam­min sii­hen ohjaa hin­to­jen muut­ta­mi­nen vero­tuk­sen avul­la. Hin­nat näky­vät kai­kes­sa, kulut­ta­ja ei voi tie­tää kuin osas­ta kulu­tus­pää­tös­ten­sä vaikutuksia.

 

Mitä tapahtuu ratikan jarrutusenergialle?

Kysyn, kun en tiedä.

Rai­tio­vau­nua jar­ru­te­taan moot­to­ril­la. Kun säh­kö­moot­to­ri jar­rut­taa, se muun­taa jar­ru­tuse­ner­gian säh­kök­si. Mitä täl­le säh­köl­le tapah­tuu? Rati­kat käyt­tä­vät 500 vol­tin tasa­vir­taa, joten ajo­joh­to­jen ja muun säh­kö­ver­kon­vä­lil­lä on muuntaja.

Jos­kus luin jos­tain, että jos samal­la osuu­del­la (rati­koi­den ajo­joh­ti­met on jao­tel­tu aluei­siin, jois­ta säh­kö ei siir­ry toi­sel­le alu­eel­le) on kiih­dyt­tä­vä rai­tio­vau­nu, se voi käyt­tää jar­rut­ta­van huk­ka­säh­kön hyväk­seen. Mitä säh­köl­le tapah­tuu, jos sitä ei voi syöt­tää toi­seen ratikkaan?

  1. Säh­kö siir­tyy muun­ta­jan kaut­ta takai­sin säh­kö­verk­koon, mut­ta säh­kö­mit­ta­ri ei tätä huo­mioi. HKL:n kan­nal­ta säh­kö menee huk­kaan, mut­ta ei ener­gian sääs­tön kannalta?
  2. Säh­kö menee huk­kaan eli se jou­du­taan joh­ta­maan maahan?.
  3. Ratik­ka ei voi jar­rut­taa, ellei säh­kö saa­da siir­re­tyk­si min­ne­kään. Täl­löin ratik­ka jar­rut­taa mekaa­ni­sel­la jarrulla?

Sen tie­dän, että uusis­sa Artic-rati­kois­sa jar­ru­tuse­ner­gia käy­te­tään tal­vi­sin rati­kan läm­mit­tä­mi­seen. Ne on mah­dol­lis­ta varus­taa myös super­kon­den­saat­to­rein, joi­hin jar­ru­tuse­ner­gia tuupataan.

Mitä opin tänään Nordic Energy Forumissa

Ener­gia­tuo­tan­non opti­moin­tiin ja sää­tä­mi­seen on tar­jol­la val­ta­va mää­rä mah­dol­li­suuk­sia alkaen koti­ta­louk­sien pakas­ti­mien kulu­tuk­sen ohjaa­mi­ses­ta eri­lai­siin säh­kö- ja läm­pö­va­ras­toi­hin. Tämä toi­mii vain auto­maat­ti­ses­ti – ei niin, että jokai­nen tut­kii sil­mä kova­na säh­kön tun­ti­hin­taa ja panee pakas­tin­ta pääl­le ja pois.

Tämä ei toi­mi miten­kään, jos hin­ta ei ole oikein. Nyt hin­ta­me­ka­nis­mia sot­ke­taan monel­la taval­la, mikä joh­taa vää­riin pää­tök­siin. Syöt­tö­ta­rif­fi (tai tar­kem­min val­tion hin­ta­ta­kuu) on hin­ta­me­ka­nis­min kan­nal­ta aivan turmiollinen.

Säh­kön tun­ti­hin­noit­te­lus­ta on teh­tä­vä nor­mi. Se ei tar­koi­ta, että mökin mum­mo, joka ei osaa sää­tää kulu­tuk­ses­taan, jou­tui­si mak­sa­maan enem­män. Jos säh­kön hin­ta on kiin­teä, se on kes­ki­mää­rin kui­ten­kin yhtä kor­kea tai jopa kor­keam­pi kuin tun­ti­ta­rif­fi. Jat­ka luke­mis­ta “Mitä opin tänään Nor­dic Ener­gy Forumissa”

Sähkölle kulutusjoustoa kiinteistöjen lämmittämisestä

Huo­li säh­kön riit­tä­vyy­des­tä kyl­mä­nä ja tyy­ne­nä tal­vi­päi­vä­nä huo­les­tut­taa ener­gia-alaa. Kun säh­kön kes­ki­mää­räi­nen hin­ta las­kee, van­ho­ja voi­ma­loi­ta sul­je­taan eikä uusia tule tilal­le. Suo­mes­ta on jok­seen­kin koko­naan pois­tu­nut lauh­de­voi­ma ja nyt pure­taan CHP-laitoksia.

Hel­sin­ki esi­mer­kik­si on jo päät­tä­nyt sul­kea Hana­saa­ren voi­ma­lai­tok­sen ja val­tio vaa­tii lopet­ta­maan säh­kön­tuo­tan­non myös Sal­mi­saa­res­sa. Näin pois­tuu yhteen­sä 400 MW ja samaa teke­vät muut­kin kaupungit.

(Sinän­sä pidän näi­tä ehdot­to­muuk­sia aivan type­ri­nä. On jär­ke­vää vähen­tää kivi­hii­len käyt­töä radi­kaa­lis­ti, mut­ta vaa­ti­mus, ettei kilowat­ti­tun­tia­kaan saa tuot­taa kivi­hii­lel­lä mis­sään olo­suh­teis­sa on aivan höl­mö. Kun säh­kön hin­ta nousee 1000 €/MWh, vii­mei­set megawa­tit tuo­te­taan huo­mat­ta­vas­ti kivi­hii­li CHP:ta saastuttavammin.)

Rat­kai­sua on etsit­ty kapa­si­teet­ti­mark­ki­nois­ta ja kysyn­tä­jous­tos­ta, jol­la säh­kö­pu­lan val­li­tes­sa saa­tai­siin kulu­tus­ta suljettua.

Minä etsi­sin rat­kai­sua aivan toi­ses­ta pääs­tä. Ilmai­sel­le tai hyvin hal­val­le säh­köl­le pitäi­si löy­tyä käyt­töä niin, ettei säh­kön hin­ta las­ki­si tol­kut­to­man alas ja jot­ta run­saas­ta tuuli‑, aurinko‑, vesi- ja ydin­voi­mas­ta saa­tai­siin mak­si­maa­li­nen hyö­ty. Jat­ka luke­mis­ta “Säh­köl­le kulu­tus­jous­toa kiin­teis­tö­jen lämmittämisestä”

Raportointi kaupunkisuunnittelusta jatkuu

Vih­reä val­tuus­to­ryh­mä valit­si minut jäse­nek­si kau­pun­kiym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­taan, jol­le kes­ki­te­tään vii­den näkyi­sen lau­ta­kun­nan teh­tä­vät eli kau­pun­ki­suun­nit­te­lu, kiin­teis­tö, raken­nus, ylei­set työt ja ympä­rias­tö. Vara­jä­se­ne­nä­ni jat­kaa Mik­ko Säre­lä. Sää­li, ettei­vät äänes­tä­jät ymmär­tä­neet vali­ta Mik­koa val­tuus­ton var­si­nai­sek­si jäseneksi.

Mei­tä vih­rei­tä tulee ole­maan kau­pun­kiym­pä­rias­tö­lau­ta­kun­nas­sa nel­jä. Lau­ta­kun­taa joh­taa apu­lais­por­mes­ta­ri Sin­ne­mä­ki, ja kak­si muu­ita jäsen­tä lisäk­se­ni ovat Kai­sa Hern­beg ja Tuo­mas Rantanen.

Minut valit­tiin myös jat­ka­maan Helen Oy:n hal­li­tuk­ses­sa nyt sen puheen­joh­ta­ja­na, kun tähän asti olen ollut vara­pu­heen­joh­ta­ja. Toi­se­na vih­reä­nä Hele­niin tulee Kai­sa Hernberg.

Kivihiilen kielto ei yksin vähennä ilmastopäästöjä

Ympä­ris­tö­vä­ki on aivan onnes­ta ymmyr­käi­se­nä, kun hal­li­tus on ilmoit­ta­nut kiel­tä­vän­sä kivi­hii­len pol­ton lail­la vuo­des­ta 2030 alkaen. Oli­si haus­ka osal­lis­tua tähän iloit­se­vien ihmis­ten jouk­koon, mut­ta rehel­li­syys pakot­taa sano­maan, että yksi­nään tämä toi­men­pi­de on hyö­dy­tön, jopa haitallinen.

Hal­li­tus ei kiel­lä tur­peen polt­toa, vaik­ka sen hii­li­diok­si­di­pääs­töt tuo­tet­tua ener­giayk­sik­köä koh­den ovat vie­lä suu­rem­mat. Toi­saal­ta tur­peen pol­tos­ta ei ole säh­kön tuo­tan­nos­sa sanot­ta­vaa hait­taa ilmas­tol­le samas­ta syys­tä kuin kivi­hii­len kiel­tä­mi­ses­tä ei ole hyötyä.

Vaik­ka nyt ei ole kovin innos­ta­vaa puhua pääs­tö­kau­pas­ta, kos­ka jär­jes­tel­mä on teho­ton lii­an run­sai­den pääs­tö­oi­keuk­sien vuok­si, vuon­na 2030 pääs­tö­kau­pan pitäi­si jo toi­mia ihan hyvin, kos­ka pääs­tö­oi­keuk­sien mää­rää mark­ki­noil­la tul­laan tuo­hon men­nes­sä vähen­tä­mään mel­koi­ses­ti. Jos Suo­mes­sa  pääs­tö­kau­pan toi­mies­sa kor­va­taan kivi­hiil­tä hak­keel­la, pääs­tö­oi­keu­det siir­ty­vät muu­al­le ja hel­pot­ta­vat kivi­hii­len polt­toa esi­mer­kik­si Sak­sas­sa ja Puo­las­sa. Ilmas­to ei hyö­dy mitään. Jat­ka luke­mis­ta “Kivi­hii­len kiel­to ei yksin vähen­nä ilmastopäästöjä”

Mitä tehdä ilmaisella sähköllä?

Run­sas tuu­li- ja aurin­koe­ner­gian tar­jon­ta ovat saat­ta­neet säh­kö­mark­ki­nat outoon tilan­tee­seen. Jos sekä tuu­lee että aurin­ko pais­taa, säh­kön hin­ta pai­nuu erit­täin alas. Suo­mes­sa hin­ta ei ole vie­lä men­nyt nega­tii­vi­sek­si, mut­ta Sak­sas­sa on tämä­kin koet­tu. Aurin­ko­voi­ma tekee Suo­meen vas­ta tuloaan. 

Hal­pa säh­kö mer­kit­see, ettei perin­tei­siä voi­ma­lai­tok­sia kan­na­ta nyt raken­taa käy­tös­tä pois­tu­nei­den tilal­le. Hele­nin esi­mer­kik­si piti kor­va­ta Hana­saa­ren kivi­hii­li­voi­ma­la hake­voi­ma­lal­la Vuo­saa­res­sa, mut­ta yhtiö tyy­tyi pelk­kään läm­pö­kat­ti­laan kau­ko­läm­mön tuot­ta­mis­ta varten. 

Näis­sä olois­sa Olki­luo­to 3 ja Fen­no­voi­man ydin­voi­ma­la tule­vat ole­maan omis­ta­jil­leen ras­kas talou­del­li­nen taak­ka. Jat­ka luke­mis­ta “Mitä teh­dä ilmai­sel­la sähköllä?”

Lisääkö vai vähentääkö teollisuuden energiankäytön tuki globaaleja päästöjä

electricity_prices_for_industrial_consumers_second_half_2015_%c2%b9_eur_per_kwh_yb16
Teol­li­suu­den säh­kön hin­ta vuon­na 2015, €/kWh. Suo­mes­sa säh­kö toi­sek­si hal­vin­ta Ruot­sin jälkeen

Hal­li­tus on ohjel­man­sa mukai­ses­ti alka­mas­sa tukea pal­jon säh­köä kulut­ta­vaa teol­li­suut­ta kom­pen­saa­tio­na sil­le säh­kön hin­nan nousul­le, jon­ka pääs­tö­kaup­pa­me­ka­nis­mi aiheut­taa. Pää­asial­li­nen osoi­te tai­taa olla Outo­kum­pu Oyj.

Aloi­te­taan nyt tuot­ta­mas­ta säh­kön hin­nan nousus­ta. Säh­kön hin­ta ei ole ilmas­to­po­li­tii­kan vuok­si nous­sut vaan las­ke­nut, kun tuu­li ja aurin­ko­säh­kö ”häi­ri­köi­vät” säh­kö­mark­ki­noil­la. Kom­pen­saa­tio on ongel­mas­ta, jota ei ole. Jat­ka luke­mis­ta “Lisää­kö vai vähen­tää­kö teol­li­suu­den ener­gian­käy­tön tuki glo­baa­le­ja päästöjä”

Verotus estää sähkön varastoinnin

Hele­nil­lä on koe­mie­les­sä käyt­töön otet­tu suu­ri akku Suvi­lah­des­sa. Sii­hen mah­tuu säh­köä 560 kWh. Lai­tos mak­soi noin kak­si mil­joo­naa euroa. Akkua voi lada­ta ja pur­kaa lähes loput­to­mas­ti. Sen hyö­ty­suh­de on yli 90 %.

Akul­la ei ole mitään jär­keä siir­tää säh­köä kesäs­tä tal­veen, mut­ta sil­lä voi tasa­ta tun­ti­koh­tais­ta ja minuut­ti­koh­tais­ta vaih­te­lua. Helen käyt­tää sitä lähin­nä taa­juu­den vakaut­ta­mi­seen, siis het­kel­lis­ten teho­vaih­te­lu­jen kumoamiseen.

Kun säh­kön hin­nan tun­ti­koh­tai­set vaih­te­lut ovat suu­ria, täl­lai­nen akku oli­si osa­puil­leen talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­va. Jos­tain syys­tä verot­ta­ja on päät­tä­nyt tuho­ta koko aja­tuk­sen. Kun akkuun lada­taan säh­köä, säh­kös­tä on mak­set­ta­va säh­kö­ve­ro ja kun säh­kö ote­taan akus­ta ulos, sii­tä on mak­set­ta­va säh­kö­ve­ro uudes­taan. Jat­ka luke­mis­ta “Vero­tus estää säh­kön varastoinnin”