Tapoja torjua energiaköyhyyttä

Sähkö­markki­nat toimi­vat nyt todel­la huonos­ti, kos­ka sekä kysyn­tä että tar­jon­ta ovat jous­ta­mat­to­mia. Sil­loin pienikin epä­tas­apaino kor­jau­tuu joko hyvin korkeal­la tai hyvin hal­val­la sähkön hin­nal­la. Ajoit­tain hin­ta on ollut myös lähel­lä nollaa.

Nyt syn­tyy toisaal­ta kohtu­ut­to­mia voit­to­ja ja toisaal­ta kam­mot­tavaa energiaköyhyyttä.

Tilanteeseen on esitet­ty eri­laisia ratkaisuja:

Pörssisähkö kaikille

Jos kaik­ki käyt­täi­sivät pörssisähköä, kaikil­la olisi kan­nustin sopeut­taa sähkön kulu­tus­taan hin­toi­hin. Hin­ta­jous­to kas­vaisi ja hin­tavai­hte­lut tasoittuisivat.

Kun osal­la kansas­ta on voimas­sa edulliset pitkäaikaiset sähkö­sopimuk­set, muiden tilanne heikke­nee. On esitet­ty, että sähköy­htiöt ryhty­i­sivät osta­maan pois näitä van­ho­ja sopimuk­sia selväl­lä rahal­la. Se helpot­taisi kaikkien tilannetta.

On esitet­ty, että pörssisopimuk­sista pitäisi tehdä selvästi edullisem­pia kuin kiin­teähin­tai­sista. Näin on jo tehty talouden pakos­ta. Kiin­teähin­taisen sopimuk­sen suo­jaami­nen tulee sähköy­htiöille kalli­ik­si ja tämä kus­tan­nus siir­tyy sähkön hin­taan. Ei kan­na­ta ottaa uut­ta kiin­teähin­taista,  ja jos kah­den vuo­den sopimus tun­tuu edulliselta, kan­nat­taa lukea pienel­lä prän­til­lä ole­vat ehdot. Pääseekö sopimuk­ses­ta eroon, jos sähkön hin­ta laskee?

Julkiset interventiot

Kun kulu­tuk­sen ja tuotan­non sopeu­tu­mi­nen edel­lyt­tää nyt toteu­tu­ak­seen kovin korkea­ta hin­taa, julki­nen val­ta voisi puut­tua markki­noi­hin mak­samal­la kulut­ta­jille (lähin­nä teol­lisu­udelle) kulu­tuk­sen alasajos­ta ja mak­samal­la kalli­ille huip­putuotan­nolle kor­vaus­ta siitä, että esimerkik­si maakaa­su­voimalat käyn­nisty­i­sivät jo vähän halvem­mil­la hin­noil­la. Näin saataisi­in kysyn­tä ja tar­jon­ta reagoimaan jo ennen kuin hin­ta nousee aivan pilviin.

Osa sähkön kulutuksesta perushintaan.

Tämä vaatii jo val­tion kaut­ta kulke­via rahavir­to­ja, sil­lä osal­la sähkön myyjistä ei ole omaa tuotan­toa, vaan ne osta­vat kaiken myymän­sä sähkön pörssistä, eivätkä voi sik­si alen­taa kenenkään sähkölaskua.

Tässä ratkais­us­sa ongel­ma piilee yksi­tyisko­hdis­sa. Jos kaik­ki saisi­vat saman määrän hal­paa sähköä, minä kaukoläm­mite­tyssä ker­rostalos­sa asu­vana saisin kaiken sähkön hal­val­la eikä isos­sa sähköläm­mite­tyssä omakoti­taloa­sun­nos­sa asu­va saisi kuin pienen osan sähköstään.

Itse pohdin pitkään, että alen­net­tu osu­us voisi perus­tua edel­lisen vuo­den kulu­tuk­seen, mut­ta parisa­taatuhat­ta koti­talout­ta on muut­tanut vuo­den sisäl­lä. Tästä ei hallinto selviäisi.

Mik­si Tauno Tuh­lar­in pitäisi saa­da hal­paa sähköä enem­män kuin saman­laises­sa asun­nos­sa asu­van Niina Nuukan vain kos­ka Tuh­lari on tuh­lannut sähköä edel­lisenä vuotena?

Windfall-voittovero ja tulonsiirrot

Wind­fall-voit­tovero on toteu­tu­mas­sa ja jopa järkeväm­mässä muo­dos­sa kuin EU:n määräämä kat­to­hin­ta, jos­sa olisi ollut Mankala-yhtiöi­den Suomes­sa tiet­tyjä juri­disia ongelmia. Huo­mat­takoon kuitenkin, että tämä rajoit­taa ener­giay­htiöi­den mah­dol­lisuuk­sia investoi­da uuteen kap­a­siteet­ti­in. Helen esimerkik­si investoi enem­män kuin koko yli­jäämän­sä, mut­ta ei se voi velka­an­tua kuin­ka paljon tahansa.

Tulon­si­ir­rois­sa sen sijaan on ongelmia. Hal­li­tus jakaa nyt rahaa lähin­nä hyvä­tu­loisille omako­ti­a­sukkaille. Kohden­tu­mi­nen johtuu var­maankin läh­estyvistä vaaleista ja Suomen keskus­tan vaalipaniikista.

Hyvä­tu­loisille tar­jo­taan verovähen­nys­mall­ia, jos­sa val­tio mak­saa 60 % sähkölaskus­ta siltä osin kuin se sijoit­tuu välil­lä 500 — 1500 euroa kuus­sa. Vähän, mut­ta ei paljon köy­hem­mille on tar­jol­la Kelan kaut­ta haet­ta­va tuki, joko kor­vaa sähkölaskua siltä osin kuin se ylit­tää 400 €/kk. Sähkön siir­rosta ja sähköveros­ta ei tukea makseta.

Taku­ueläke on 855 euroa mii­nus verot. Siitä on paha mak­saa 400 €/kk

Toimeen­tu­lotues­ta voi myös hakea apua sähkölasku­un. Toimeen­tu­lo­tukea vähen­tävät eri­laiset asi­at, esimerkik­si kuun alus­sa tilil­lä ollut rahamäärä sellaisenaan.

Olisi ollut kohtu­ullista määrit­tää sähkököy­hyy­den tuki sen perus­teel­la, kuin­ka suuren osan net­to­tu­loista sähkölasku vie ja ehkä senkin regressiivisesti.

Aivan pösilöä: arvonlisäveron alennus

Moni min­ua parem­pi ekon­o­misti on moit­tin­ut hal­li­tus­ta arvon­lisäveron alen­nuk­ses­ta. Se alen­taa sähkön hin­taa peri­aat­teessa 13 prosentilla.

Kun sähkön markki­nahin­ta on se, joka sopeut­taa kysyn­nän ole­mas­sa ole­vaan tar­jon­taan, markki­nahin­ta nousee täs­mälleen yhtä paljon kuin sähkön hin­ta ale­nee. Kun kaik­ki eivät mak­sa markki­nahin­taa, vaan val­taos­al­la on kiin­teähin­tainen sopimus, markki­nahin­ta nousee vielä paljon enem­män kuin veroale las­kee sähkön hin­taa. Ne siis voit­ta­vat, joil­la on van­ha kiin­teähin­tainen sähkö­sopimus ja ne häviävät, jot­ka ovat markki­nahin­to­jen armoil­la. Sähköy­htiöt kiittävät.

Jos ongel­mana on tar­jon­nan vähäisyys, ei kan­na­ta sub­ven­toi­da kysyn­tää. Pitäisi tämä nyt sen­tään ymmärtää.

120 vastausta artikkeliin “Tapoja torjua energiaköyhyyttä”

  1. Onpas ehdo­tuk­sia — entä jos vain mak­set­taisi­in jokaiselle sähkön­tuot­ta­jalle sen oma tuotan­tokus­tan­nus ja siihen päälle vaik­ka 30% kate. Ja sil­lä taval­la “kerät­ty” sähkö eri lähteistä olisi sit­ten se jokaisen tun­nin ‘markki­nahin­ta’? Yksinker­taista, eikö tot­ta? Sil­loin sähkön hin­ta olisi paljon alem­pi kuin nyt ja kaik­ki tuot­ta­jat pär­jäi­sivät edelleen hyvin.

    1. Mut­ta mitä tehdään tilanteessa jos­sa kysyn­tää on enem­män kuin tuotan­toa? Markki­nahin­nan tärkein tehtävä nykyti­lanteessa on leika­ta kulu­tus­ta, ei lisätä tuotan­toa. Kaik­ki tuotan­to on jo käytössä. Tuo malli vaatisi äärim­mäistä keskusjo­htoa kulu­tuk­seen, eli sähkön sään­nöste­lyä. Eikä meil­lä ole lain­säädän­töä tai vira­nomais­resursse­ja valvo­maan sitä, että kulut­ta­jat eivät tuh­laa sähköä, mikä siis olisi vält­tämätön­tä jos suun­nitel­mat­alouteen siirryttäisiin.

      Nykyi­nen hin­tata­so on ongel­ma sille pienelle joukolle ihmisiä, jot­ka ovat pien­i­t­u­loisia ja vähä­varaisia, ja asu­vat sähköläm­mit­teisessä omakoti­talos­sa. Sille joukolle täy­tyy kohdis­taa ihan merkit­tävää julk­ista tukea, jot­ta he eivät oikeasti kuole pakkaseen. Mut­ta se joukko on oikeasti pieni, keskimäärin pien­i­t­u­loiset ja vähä­varaiset kun eivät asu omakoti­talois­sa. Ne kes­ki- ja hyvä­tu­loiset joille sähkölasku on ikävä mut­ta ei hen­gen­vaar­alli­nen nyt vaan sit­ten joutu­vat käyt­tämään niitä “pahan päivän var­alle” kerät­tyjä säästöjään; nyt on paha päivä.

      1. ”Mut­ta mitä tehdään tilanteessa jos­sa kysyn­tää on enem­män kuin tuotantoa?”

        Annetaan vaik­ka alku­un sote-piireille lupa painaa rahaa myymäl­lä omaa var­avoimaa vaik­ka kiin­teäl­lä hin­nal­la. Öljy on nyt 14.2 snt/kWh ja jos antaisi vaik­ka luvan myy­dä hin­nal­la 35 snt/kwh, niin hin­ta pysy­isi aina tuon alle.

      2. En tien­nytkään että sotepi­ireil­lä on ääretön määrä öljyl­lä käyviä var­avoimalaitok­sia ihan vaan odot­ta­mas­sa lupaa käyt­töönot­toon. Ker­rotko lisää?

      3. En tien­nytkään että sotepi­ireil­lä on ääretön määrä öljyl­lä käyviä var­avoimalaitok­sia ihan vaan odot­ta­mas­sa lupaa käyt­töönot­toon. Ker­rotko lisää?

        Yleisim­mät ovat tuol­laisia 1000 kVA genu­ja ja niitä riit­tää. Kaik­ki on var­men­net­tu ja var­men­nus on kah­den­net­tu, kos­ka huoltoa varten pitää gen­er­aat­tori pysäyt­tää. Kyl­lä näitä yhden ydin­voimalan ver­ran löy­tyy. Jos ei riitä, niin ainakin raha jää Suomeen ja tuleep­a­han tes­tat­tua huoltovarmuutta

    2. Idea on peri­aat­teessa hyvä. Sama mekanis­mi on kuitenkin johtanut sähköverkkoy­htiöi­den kri­ti­soi­tu­i­hin yli­tuot­toi­hin. Jos johonkin pitää investoi­da, lainaa sähköy­htiö rahat investoin­ti­in kon­serniy­htiöltään törkeäl­lä korol­la. Työ oste­taan tietysti toiselta kon­serniy­htiöltä koval­la hinnalla.

      Uskallan väit­tää, että mitä enem­män sähköä kulut­taa, sitä toden­näköisem­min on han­kkin­ut kiin­teähin­taisen sopimuk­sen. Niin kulut­ta­jat kuin teol­lisu­us. Kalli­o­laises­sa yksiössä asu­va ja 15€ sähköstään kuus­sa mak­sa­va ei vält­tämät­tä poh­di suo­jau­tu­mista ske­naar­i­ol­ta, jos­sa sähkö mak­saisikin 20€/kk. Sähköläm­mit­tei­sis­sä okt:issa asu­via ja etenkin sähköin­ten­si­ivistä teol­lisu­ut­ta suo­jau­tu­mi­nen sähkön hin­nan nousul­ta sitä­vas­toin kiin­nos­taa. Tästä syys­tä sähköpu­lan uhates­sa kan­nat­taisi kytkeä juuri raskas­ta teol­lisu­ut­ta pois verkos­ta — eikä hakea samaa kulu­tussäästöä pimen­tämäl­lä mah­dol­lisim­man suur­ta määrää niitä kalli­o­laisia yksiöitä.

      Harmil­lis­in­ta tilanteessa on silti se, että vihreän siir­tymän eteen tehty työ on vaaras­sa val­ua hiekkaan. Ideana on pitkään ollut, että saas­tut­ta­vat ener­gia­muodot kor­vat­taisi­in uusi­u­tu­vasti tuote­tul­la sähköl­lä. Nokke­lim­mat han­kki­vat nyt polt­toöljy-aggre­gaat­te­ja, sil­lä öljyn polt­to on sähköä halvem­paa! Tuskin sähköau­tokaup­pakaan käy yhtä lämpimänä kuin kesäl­lä. Tästä syys­tä tilanne olisi hyvä saa­da nor­mal­isoitua pikaises­ti — vaik­ka se nor­mal­isoituukin viimeistään kevääl­lä. Lumi­tal­ven jäl­keen vesial­taat ovat täyn­nä. Täl­lä het­kel­lä tehtäneen har­ti­avoimin töitä, jot­ta OL3 saadaan val­takun­nan­verkkoon rahaa painamaan. 

      Tutk­i­ja suosit­teleekin etenkin paljon sähköä kulut­tavia talouk­sia han­kki­maan kiin­teähin­taisen sähkö­sopimuk­sen. Mut­ta vas­ta 2023 kevääl­lä tai kesällä.

    3. Eikö voi ottaa talvek­si määräaikaisen ja kesäk­si vai­h­taa se pörssisähköön. 2vuoden määräaikaises­ta pääsee hel­posti irti kun toinen aikui­sista tekee samaan kohteeseen uuden sopimuk­sen niin edelli­nen lakkaa kesken sopimuskau­den. Vas­taa muuttotilannetta.

  2. “Osa sähkönku­lu­tuk­ses­ta perush­in­taan.” on oikea vas­taus. Jos jokainen saisi kuukausit­tain ruokasatsin, ei sil­lä pitäisi olla merk­i­tys­tä pidätkö peruna­maa­ta tai kuin­ka paljon ener­giaa tarvit­set. Jos jokainen saisi tal­vi­vaat­teet, ei sil­lä pitäisi olla merk­i­tys­tä kuin­ka suuren vaatekaapin jo omis­taa tai asuuko Lapis­sa vai ei. Jos jokainen saa rahaa lap­sil­isän muo­dos­sa, ei sil­lä pitäisi olla merk­i­tys­tä paljonko rahaa omis­taa tai kulut­taa. — Tasa-arvo ja oikeu­den­mukaisu­us. Mod­ernissa yhteiskun­nas­sa sähkö on perus­tarve. Riit­tää kun val­tio tulee vas­taan yhdenkin keskimääräisen huoneen lämpimänä pitämisen ver­ran. Tarvi­taan ilmeis­es­ti ensin muu­ta­ma palel­tunut van­hus ennenkuin ymmär­retään läm­mön merk­i­tys näil­lä lev­eysasteil­la. Suomea eteläm­pänä on helpom­paa, mut­ta markki­na sama.

    1. Tuos­sa on kyl­lä järkeä, jos halu­aa miet­tiä sekä val­tion talout­ta että oikeu­den­mukaisu­ut­ta. Kaikille pitää taa­ta läm­min huone, mut­ta sähkön törsääjiä ei pidä hel­liä. Lasken sähkön­törsääjik­si isois­sa omakoti­talois­sa asu­via, jos pitävät vaik­ka kaik­ki huoneet +18 talvel­la. Saati, jos läm­mit­tää kah­den auton auto­tal­lia. Taik­ka saati, jos paljuilee viikot­tain. Tässä val­tion nyky­tuki­mallis­sa hel­litään ja lel­litään sähkön törsääjiä!

  3. Mik­si et ker­ro, että omat vuosi­t­u­losi ovat luokkaa 190 000. Kyl­lähän sil­lä voi mak­saa vaik­ka läm­mite­tyn polkupyöräväylän.

  4. “Jos kaik­ki käyt­täi­sivät pörssisähköä, kaikil­la olisi kan­nustin sopeut­taa sähkön kulu­tus­taan hintoihin.”

    Nyky­isin tilanne on siis se, että isos­sa kuvas­sa juuri kukaan ei käytä pörssisähköä. 

    Esim. nyt kun hin­ta on pörssis­sä noin 80 sent­tiä on teol­lisu­us ostanut jo aiem­min tai tuot­taa omi­aan siten, että hei­dän hin­ta on edelleen alle sentin. Samoin kun­nil­la ei ole vieläkään säästö­paineista. Sähköä kun tehdään itse, niin kadut voi läm­mit­tää, tekonurmet pitää sulana ja teko­jäät voi jäädyt­tää. Lenkkipoluil­la val­ot lois­taa myös päiväl­lä, kos­ka se sähkö ei mak­sa käyt­täjälleen vieläkään juuri mitään.

    Se pörssisähköä käyt­tävä henkilö on tässä se tari­nan outo osa­puoli. Kokko­la lait­toi juuri 16 sentin hin­taka­ton ja tekee täl­lä bisnestä. Meil­lä paikallisen ener­giay­htiön edus­ta­ja tote­si ennen tätä per­seilyä, että pörssisähkö on kallein­ta sähköä, mitä löy­tyy ja sähköy­htiö pysyy aina myymään asi­akkailleen paljon halvem­mal­la. Nyt siitä pörssisähköstä on tulos­sa “stan­dar­di”.

    Sähköstä on pulaa ja sil­lä voi hyvin rahas­taa. Se, että sähköstä on niukku­ut­ta ei edelleenkään tarkoi­ta sitä, että sen tuot­ta­mi­nen mak­saisi sen enem­pää kuin aiem­min. Nyt sitä niukku­ut­ta jae­taan siten, että isot insti­tu­tion­aaliset saa sitä hal­val­la sen mitä tarvit­see ja sähköl­lä läm­mit­tävät yksi­ty­ishenkilöt voivat sijoitel­la köyt­tä kaulaansa.

    Yhteiskun­nan val­in­to­ja nämä ovat. Edelleen voidaan ajatel­la, että sähköy­htiön “hin­takat­to” voisi olla kulut­ta­jalle vaik­ka sen 10 snt/kwh. Tuol­lakin hin­nal­la voi tehdä bisnestä, kun kulut­ta­jien kulu­tus tiede­tään ja tiede­tään, että tämä pitää itse tuot­taa omille asi­akkaille. Täl­lä voi itse asi­as­sa tehdä erit­täin kovaa bisnestä, sil­lä viime vuosien trendiä seu­raa­mal­la puo­letkin tuos­ta riit­tää. Tosin jos sen saa myy­tyä spot­ti­hin­nal­la ulos ja tehdä miljoo­nia, niin aina voi lait­taa kansan kärsimään.

    1. Tätä samaa olen ihme­tel­lyt itsekin. Koti-ja maat­alouk­sien osu­us kulu­tuk­ses­ta on n.28%, joiden jous­tom­ah­dol­lisu­us ilmeisen huono. Lopuil­la (teollisuudella/kunnilla) on kiin­teät hin­nat pitkälle tule­vaisu­u­teen ja näin ollen ei juuri kum­moisia insen­ti­ive­jä säästää.

    2. On erikoista, että kysyn­täjous­to halu­taan korkei­den hin­to­jen avul­la kohdis­taa juuri koti­taloussek­to­rille, jos­sa jous­tom­ah­dol­lisu­udet ja ovat aika vähäiset ja jon­ka osu­us koko sähköku­lu­tuk­ses­ta on myös aika pieni. Sen sijaan suuret sähkökäyt­täjät ovat usein suo­jan­neet omat hin­tansa. Entä jos koti­taloudet saisi­vat hal­paa sähköä ja mak­saisi­vat kom­pen­saa­tion jollekin isolle teol­liselle kulut­ta­jalle, joka supis­taisi toim­intaansa talvikuukausien ajaksi?

      1. Suuret sähkönkäyt­täjät ovat ehkä suo­jan­neet hin­tansa, mut­ta on niil­lä silti kan­nustin kysyn­täjous­toon, kos­ka ne voivat myy­dä osta­mansa sähkön pörssissä.

      2. “Suuret sähkönkäyt­täjät ovat ehkä suo­jan­neet hin­tansa, mut­ta on niil­lä silti kan­nustin kysyn­täjous­toon, kos­ka ne voivat myy­dä osta­mansa sähkön pörssissä.”

        Miten tuo onnis­tuu käytän­nössä? Jos on suh­teel­lisen iso sähkönkäyt­täjä ja suo­jan­nut hin­nan vakio­hin­taan, niin miten sähkön käyt­täjä käytän­nössä voi myy­dä osta­mansa sähkön pörssis­sä? Yleen­sä suo­jauk­set ovat erään­laisia optioi­ta tiet­tyyn sähkön hin­taan tietyssä enim­mäis­laa­ju­udessa sähköä ostaes­sa, mut­ta en ole kuul­lut, että niis­sä olisi oikeuk­sia myy­dä osto-oikeuk­sia eteen­päin, jos kulu­tus alit­taa sopimuk­sen mukaisen maksimin.

      3. Hyvä havain­to! Varsinkin kun koti­talouk­sien ener­gian ja sähkön kulu­tus on vaivaiset 20% kokon­aisku­lu­tuk­ses­ta. Teol­lisu­us pitäisi ottaa mukaan talkoisi­in. Samal­la tämä oikai­sisi Suomen raskaaseen sähkönkäyt­töön pain­ot­tuvaa elinkeino­raken­net­ta. Ehdotan, että aloita­mme pois­ta­mal­la ener­giain­ten­si­ivisen teol­lisu­u­den sähköverotuet. Jär­jetön­tä mak­saa teol­lisu­udelle run­saas­ta sähkön käyttämisestä.

      4. käytän­tö?: “Miten tuo onnis­tuu käytännössä?”

        Ensin­näkin, futu­u­rit ja optiot ovat arvopa­pere­i­ta, joil­la käy­dään jatku­vasti kaup­paa pörssis­sä (tässä tapauk­ses­sa Nas­daq Com­modi­ties ‑pörssis­sä). Ne voi ihan mil­loin vain myy­dä takaisin pörssi­in, jos sähköä ei tarvitse. Toisek­si, Nas­daq Com­modi­ties käyt­tää käsit­tääk­seni näi­hin “cash set­tle­ment” ‑menetelmää eli futu­urin erään­tyessä saat rahana markki­nahin­nan ja futu­urin osto­hin­nan ero­tuk­sen (tai joudut mak­samaan, jos hin­ta liikkuu toiseen suun­taan). En ole tästä jälkim­mäis­es­tä 100% var­ma, mut­ta, jos noin on, niin sil­loin­han sähkönkäyt­täjä voi hin­nan noustes­sa vain sam­mut­taa lait­teet ja pistää saa­mansa ero­tuk­sen tasku­un­sa, jos se on tuot­tavam­paa kuin lait­tei­den pyörittäminen.

  5. Sähkön voi lait­taa kor­tille niin, että läm­mi­tys­muodon mukaan esim. kansalainen saa yhden huoneen läm­mit­tämiseen tarvit­ta­van sähkön järk­i­hin­taan. Tämä on reilua niin yksin asu­via kuin per­heitä kohtaan. Jos halu­aa asua lukaalis­sa tai saunoa taukoa­mat­ta, voi mak­saa ylimääräis­es­tä enem­män. Poli­itikko­jen tehtävänä on tur­va­ta kansalaisille kohtu­ulliset eli­nolot, tässä ei ole nyt onnis­tut­tu. Aina vedo­taan siihen (blo­gis­tikin) että pörssi on kek­si­ty­istä malleista kuitenkin paras. Sodan aikana pörssi ei toi­mi ja sen toim­inta tulee pikaisel­la yhteisel­lä päätök­sel­lä keskeyt­tää. Tämä ener­gia-aihe tulee tuot­ta­maan aivan tarpeet­tomasti kevääl­lä luke­mat­to­mia yri­tys­ten ja yksilöi­den konkursse­ja, vain siitä syys­tä että asia ei ole enem­mistön ongel­ma (kaukoläm­pökodit ja kiin­teät sopimuk­set). Kaik­ki puolueet heti saman pöy­dän ääreen ja ratkaisun kanssa ulos!

    1. Mis­tä ote­taan lain­säädän­tö ja vira­nomais­resurssit määrit­telemään ja valvo­maan tuo­ta sään­nöstel­tyä sähköä? Ei nimit­täin ole ihan yhden miehen hom­ma käy­dä läpi pari miljoon­aa kotitaloutta.

      On hyvin help­po sanoa että jokaiselle kohtu­ullisen tarpeen mukaan, käytän­nön toteu­tus ei vaan ole onnis­tunut koskaan his­to­ri­as­sa ilman aivan val­tavaa valvon­takoneis­toa, ja sil­loinkin huonos­ti ja epäreilusti.

      Markki­nat ovat paras työkalu niukko­jen resurssien jakamiseen, ja sosi­aal­i­tur­va köy­hien ja vähä­varais­ten tukemiseen. Ja sosi­aal­i­tur­vaa varten meil­lä on lain­säädän­tö ja virkakoneis­to ole­mas­sa. Sään­nöstelystä ei ole iloa oikein kenellekään.

      1. Jostain syys­tä on vira­nomainen onnis­tunut vaik­ka kiin­teistö­jen vero­tusar­von määrit­telyssä tai las­ten päivähoit­o­mak­su­jen suu­ru­u­den arvioin­nis­sa tulo­jen mukaan. Ensi vuon­na vaku­u­tusy­htiö ”kek­sii” yrit­täjälle sopi­van eläk­keen. Jostain niitä laske­via miehiä vain löy­tyy. On nyt vähän kehnoa keila­ta sys­teemin kehit­tämishaaveet sil­lä että nykysys­tee­mi ei tuo­hon taivu…

    2. Suun­nit­teli­ja
      ” kansalainen saa yhden huoneen läm­mit­tämiseen tarvit­ta­van sähkön järk­i­hin­taan. Tämä on reilua niin yksin asu­via kuin per­heitä kohtaan”

      Eikä.ratkais mitään. Kaukoläm­pö­talos­sa Yksiössä asu­va ei tarvitse sitä ja konkurssi­in meni­jälle ei ole riittävästi.

      Joten mitä tuo sit­ten ratkai­sisi? Sama kuin korotet­taisi­in lap­sil­isää kor­va­ta kaikille mak­set­taval­la satasella.

      Jotenkin tuet pitäisi suun­na­ta niille ja vain niille, jot­ka sitä tar­vivat, muuten tuk­isum­ma räjähtää käsi­in ja jää siten toden­näköis­es­ti liian pieneksi.

      Mitäpä jos tuki jaet­taisi­in sähköverkkoy­htiöi­den avul­la? He tietävät, paljonko mis­säkin sähkönkäyt­tö­paikas­sa on kulutet­tu *viime* vuon­na. Näin muut­ta­mi­nen ei hait­taa, kun tuki jaet­taisi­in osoit­tei­den perus­teel­la. Tuki tulisi siir­tomak­su­jen laskul­la, jos kulu­tus olisi ylit­tänyt jonkun kyn­nys­ra­ho­ja, eikä se riip­puisi tämän vuo­den kulutuksesta. 

      Ja ihan uudet talot voitaisi­in jät­tää vaik­ka tuen ulkop­uolelle, niiden­hän pitäisi olla eris­tet­tyjä ja läm­mi­tyk­sen aika lail­la kun­nos­sa (?) tai käyt­tää jotain keskiarvoa.

      Eli laitet­taisi­in byrokra­tia verkkoy­htiöille. Sem­moinen ongel­ma tässä on, että verkkoy­htiöt eivät tunne asi­akkaiden­sa sopimuk­sia, eli en kek­si miten hal­van sähkön asi­akkaat saisi filt­teröi­tyä kätevästi pois, ellei las­ke­ta käsi­työtä. Ehkä senkin saisi nopeasti tarkastet­tua, kyl­lähän se verkkoy­htiö tietää sähkön myyjän.

  6. “Taku­ueläke on 855 euroa — verot. Siitä on paha mak­saa 400 €/kk”

    Mik­si siitä pitäisi mak­saa taku­ueläk­keestä mitään? Raja näyt­tää ole­van asetet­tu siten, taku­ueläkeläi­nen menee toimeen­tu­lotuen piiri­in, jos­sa ainakin aiem­min mak­set­ti­in koko sähkölasku ilman mitään omavastuuosuutta.

    Aika moni eläkeläi­nen on muis­tanut paasa­ta, kuin­ka lev­eää elämä sosi­aal­i­tur­val­la on. Nyt­pä tuo­ta pää­sevät itse kokeilemaan.

    Sekä verotues­sa että suo­ras­sa eril­lisessä tues­sa kor­vataan sama 60%, suo­ras­sa tues­sa alara­ja on alem­pana. Tukia voi kai käyt­tää vai­h­toe­htois­es­ti, mut­ta ei samaan aikaan? Sik­si % on niis­sä sama.

    Olisi kai kor­vaus­pros­entin voin­ut por­ras­taa tulo­jen mukaan, ja varsinkin suuril­la tuloil­la myös laskun suu­ru­u­den mukaan lähel­lä kor­vat­ta­van ylära­jaa. Se olisi tietenkin lisän­nyt työtä tark­istaville ja myön­täville vira­nomaisille, riip­puen tietysti siitä, miten sitä tietotekni­ik­ka siel­lä käytetään.

    Vielä parem­pi tapa olisi ollut määrätä kor­vaus­pros­entin sijaan tulolu­okan mukaan pro­gres­si­ivis­es­ti nou­se­va pros­ent­ti, jon­ka sähkölasku saa nous­ta edel­lisi­in kuukausi­in ver­rat­tuna, ja sen ylimenevä osa sähkölaskus­ta olisi kor­vat­tu kokon­aan ylära­jaan saak­ka. Senkin olisi voin­ut lait­taa ylem­mis­sä tulolu­okissa määräy­tymään jonkin ver­ran myös laskun suu­ru­u­den mukaan niin, että törsääjät oli­si­vat saa­neet vähemmän.

    Tuo sys­teemin olisi ollut vielä työläämpi las­ket­ta­va, mut­ta ei vält­tämät­tä juuri vaikeampi toteut­taa ohjemis­tois­sa kuin nyt valit­tu tapakaan. Yhteiskun­nalle paljon kalli­impi se olisi kyl­lä ollut, sil­lä ilman muu­ta kor­vauk­set oli­si­vat olleet selvästi suurempia.

  7. Vah­vasti olen sitä mieltä, että oikea ratkaisu on sähkökatkot ja sään­nöstel­ty hin­ta. Nyt hal­van kiin­teähin­taisen sopimuk­sen tehneil­lä ei ole mitään kan­nustin­ta säästää sähköä. Sähkökatkoil­la voidaan sulkea pois näitä ”viimeisiä” ener­gialaitok­sia, jot­ka määräävät pörssisähkön hinnan.

    1. Vaik­ka min­ul­la on vielä jonkin aikaa voimas­sa ole­va kiin­teähin­tainen hal­pa sopimus niin säästän sähköä juuri sik­si ettei Fin­gridin tarvit­sisi tur­vau­tua sähkökatkoi­hin kun tehot lop­puu, ja sik­si että ylikysyn­tä tasaan­tu­isi pahim­man ajan yli, kun Olk­ilu­o­to 3 on pois­sa pelissä.

    2. Olen samaa mieltä. Pari tun­tia sil­loin täl­löin pär­jää hyvin ilman sähköä jos sil­lä saadaan kaikille kohtu­ulli­nen määrä kohtu­uhin­taista sähköä. Han­hikiv­en ydin­voimala­hanke pitäisi myös polka­ista taas käyn­ti­in län­si­maista teknolo­giaa käyt­täen. Tuotan­toa tarvi­taan lisää.

      1. Pari tun­tia sil­loin täl­löin pär­jää hyvin ilman sähköä

        Mon­en muuan kanssa ahtaas­sa hissis­sä voi kak­sikin tun­tia tun­tua pitkältä.
        Vaik­ka tästä ker­rot­taisi­in etukä­teen, tor­ni­talon korkeim­mas­sa ker­rokses­sa liikun­tara­joit­teinen on vankina.

      2. Lehti­ti­eto­jen mukaan När­piöläsen tomaatinkas­vat­ta­jan sähkölasku uhkaa nous­ta tasolle 300 000 euroa/kk. Jos tuo perus­tuu esim 300 e/MWh hin­taan, tuon kasvi­huoneen sähkönku­lu­tus on luokkaa 1000 MWh/kk. Oman koti­talouteni sähkönku­lu­tus on luokkaa 200 kWh/kk. Elikkä yksi kasvi­huone kulut­taa saman kuin 5000 koti­talout­ta. Jos tavoit­teena on leika­ta huip­putun­nin aikana 10% sähköte­hos­ta ja vai­h­toe­htoina olisi katkaista sähköt joko yhdestä kasvi­huoneesta, taik­ka 45 000 koti­taloud­es­ta. En tiedä sinus­ta mut­ta minä katkai­sisin ennem­min tuon kasvi­huoneen sähköt kuin lait­taisin 45 000 koti­talout­ta pimeäksi.

    3. Niin­pä. Yksi täl­lainen sähkökatko saisi jo ihmiset säikähtämään ja tekemään niitä muu­tok­sia, jot­ka nyt tun­tu­vat mah­dot­toma­l­ta. Sen jäl­keen sähkönku­lu­tus lask­isi hel­posti tarvit­ta­vat kymme­nen prosenttia.

      Jaoimme taloomme tiedot­teen toimin­nas­ta sähkökatko­jen aikana, ja sen jäl­keen ihmiset tuli­vat kyse­lemään että jaa, onko sähkö _oikeasti_ vähissä…

  8. Näis­sä kom­menteis­sa on kum­mallista, kuin­ka vähän ihmisil­lä on uskoa markki­noiden toimivu­u­teen. Olen tässä Osmon kanssa samaa mieltä: kaik­ki käyt­tämään pörssisähköä, niin ei tarvitse raken­nel­la kum­mallisia sään­te­ly­häkkyröitä. Tiet­ty varaka­p­a­siteet­ti rahoite­taan ohi pörssin ja markkinamekanismin.

    Nykyi­nen höyry­pan­n­uinsinöörien (ter­veisiä vain van­hoille opiskelukavereille) kehit­tämä sähkö“pörssi” pitää vain kor­va­ta aidol­la pörssil­lä. Maail­man arvopa­peripörssit ovat kehit­tyneet use­an sadan vuo­den evoluu­tion tulok­se­na. Sieltä pitää tuo­da perusasi­at, niin saadaan sähköpörssikin toimivaksi.

    1. Luuletko että vesivoimalan omis­ta­jat eivät sit­ten nos­ta tar­jouk­si­aan lähelle kaa­su­voiman hintaa?

    2. Jus­si Autere:
      ” Näis­sä kom­menteis­sa on kum­mallista, kuin­ka vähän ihmisil­lä on uskoa markki­noiden toimivuuteen.”

      Kyl­lä markki­nat toimi­vat, mut­ta ne eivät vain joh­da kovinkaan hyvään lop­putu­lok­seen, jos osa ihmi­sistä menee sen takia konkurssiin. 

      Ihan samal­la taval­la me mak­se­taan työt­tömyysko­r­vauk­sia työt­tömik­si joutuneille. Ei ihmiset ole oikein voineet varautua siihen, että sähkön hin­ta 10-ker­tais­tua alle vuodessa. Ei siihen ehdi sopeu­tua, joten tulee pahaa jälkeä.

  9. Pörssisähkö ei toi­mi, kos­ka kylmässä Pohjo­las­sa asu­va joutuu mak­samaan siitä saman mil­lä hin­nal­la sähkön­myyjä saa jos­sakin muual­la sähkön­sä myy­tyä. Vaik­ka kaik­ki suo­ma­laiset siir­ty­i­sivät pörssisähköön. Väli­in­tu­lo tarvi­taan kos­ka tääl­lä sähkö saat­taa koti­talouk­sis­sa olla hengis­säpysymisen eline­hto, Etelä-Euroopas­sa ei.

    1. Suo­mi on onnek­si edelleen hyv­in­voin­ti­val­tio, jos­sa suo­javerkko­jen on tarkoi­tus pelas­taa pahim­paan ase­maan joutu­vat. Tarvi­taan siis selkeä tuki­malli vähä­varaisille sähkön hin­nas­ta kär­siville, niin ei tarvitse sotkea markkinamekanismia. 

      Esimerkik­si Iso-Bri­tan­ni­as­sa val­tio mak­saa 25 pun­taa päivässä pankki­tilille nyt, kun siel­lä on lun­ta ja pakkas­ta. Mik­si sama käytän­tö ei voisi olla Suomes­sa: kun sähkön päivähin­ta nousee esimerkik­si 30c/kwh yli, niin val­tio mak­saa vero­tus- ja toimeen­tuk­i­ti­eto­jen perus­teel­la vähä­varaisen pankki­tilille 20€.

  10. “julki­nen val­ta voisi puut­tua markki­noi­hin mak­samal­la … kalli­ille huip­putuotan­nolle kor­vaus­ta siitä, että esimerkik­si maakaa­su­voimalat käyn­nisty­i­sivät jo vähän halvem­mil­la hinnoilla.”

    Tämä osuu ainakin Helenin sul­jet­tuna ole­vaan val­tavaan kaa­su­voimalaan Vuosaa­res­sa eli val­tion pitäisi mak­saa Helsingille, että se käyn­nistäisi voimalan. Voimalan sähköte­ho on 665 MW ja läm­pöte­ho 582 MW. Toisaal­la uuti­soiti­in, että lähipäiv­inä käyt­töön otet­taval­ta kel­lu­val­ta LNG-ter­mi­naalil­ta puut­tuu käyt­täjiä ja näin val­ti­olle tulisi laivas­ta ylimääräiset suu­ru­us­lu­okkaa kym­me­nien miljoonien kustannukset.

    Täl­lä het­kel­lä ja näil­lä sähkön hin­noil­la Helenin on luul­tavasti edelleen kan­natavam­paa tuot­taa se 582 MW läm­pöä polt­ta­mal­la kevyt­tä polt­toöljyä huip­puläm­pövoimalois­sa kuin käyn­nistää kaa­su­voimala ja tuot­taa kau­pan päälle 665 MW sähköä.

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mil­laista tuk­isum­maa Helen tavoit­telee, jot­ta se siir­ty­isi käyt­tämään kaa­sua öljyn sijaan. Tai ehkä Hele­nille on joka tapauk­ses­sa kokon­aistaloudel­lisem­paa pitää voimala koko tal­ven kiin­ni ja siten sähkön hin­ta mutkan kaut­ta keinotekois­es­ti korkeammalla.

    1. Jän­nästi se sul­je­tuk­si väitet­ty Vuosaaren voimalaitos tuot­ti sähköä sekä eilen että tänään ja pitkin joulukuuta.

  11. Eilen Suomen sähkön­tuotan­to oli korkeim­mil­laan 18 vuo­teen. Samal­la pörssisähkön hin­ta oli läh­es korkeim­mil­laan. Ei paljoakaan auta vaik­ka kaik­ki suo­ma­laiset siir­ty­i­sivät pörssisähköön. Korkeaan hin­taan Suomes­sa tuotet­tua sähköä ostavia on rajo­jemme ulkop­uolel­la niin paljon enem­män, että hin­ta määräy­tyy sieltäkäsin.

  12. Eikös tämä ole suo­ras­taan ääliömäisin hin­nan­muo­dos­tus­malli? Ei sähköpörssis­sä ole mitään markki­noi­hin perus­tu­vaa hin­nan­muo­dos­tus­mekanis­mia, jos hin­ta tulee kalleim­man mukaan. Näyt­tä poli­itikot EU:ssa hölmöilleen tämänkin ja oikein kun­nol­la. Tätä vas­ten kaik­il­ta muil­ta selit­te­ly­iltä pörssisähkön osalta putoaa poh­ja kerralla.

    “Nykyi­nen sähköpörssin hin­noit­te­lu­ta­pa, jos­sa kaik­ki sähkön­tuot­ta­jat saa­vat kalleim­man tuotan­to­muodon hin­nan, ei ole mikään luon­non tai markki­noiden laki. Hin­nan­muo­dos­tus­malli on viime kädessä poli­it­ti­nen päätös.”

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/94c3f6ba-a7ad-4d47-9bbb-7583b0a0141a?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwAR1-VJvz3KrQBFcemcVO4vhrjbmYQaKAYl4_JyVRmaF_FbqvLzndl2fL5LI#Echobox=1670847904

      1. Wikipedi­an Elec­tric­i­ty Mar­ket ‑artikke­lin mukaan on ole­mas­sa myös pay-as-bid ‑nimi­nen jär­jeste­ly, mis­sä hin­ta ei määräy­dy korkeim­man hyväksy­tyn tar­jouk­sen mukaan, vaan hin­naksi määräy­tyy se hin­ta, mil­lä tar­jous on tehty. Täl­lainen on artikke­lin mukaan käytössä mm. Britanniassa.

      2. Osta­jil­la on aina mah­dol­lisu­us jät­tää osta­mat­ta muis­sa pörs­seis­sä eikä kenenkään elämä siihen pysähdy. 

        Jät­tääkö Helen osta­mat­ta pörssistä kun hin­ta huitelee taivais­sa? Tai kiepaut­ta­mat­ta Mankala-sähköään pörssin kaut­ta voidak­seen kohtu­ullis­taa asi­akkaiden­sa sähkön hintaa?

      3. “Kaikissa ajateltavis­sa ole­vis­sa pörs­seis­sä kaik­ki myyjät saa­vat saman hin­nan joka on korkein hyväksyt­ty tarjous.”

        Okei, toi Iltale­hden jut­tu on epä­tark­ka. Jos se noin on, niin sit­ten toi toimii niin kuin pitääkin. 

        Nyt vaan käy niin, että täl­lä inflaa­tio­vauhdil­la koh­ta alkaa rytisemään yri­tyk­siä nurin kun ihmis­ten kulut­ta­mi­nen hidas­tuu rajusti. Myös asun­to­jen vuokrat nou­se­vat rajusti. Asun­to­jen kysyn­tä on pudon­nut 30 pros­ent­tia ja asun­to­lain­o­jen kus­tan­nuk­set ovat nousseet rajusti. Se vielä tästä puut­tuisi, että Kiinas­sa nyt kytevä raju korona-aal­to vyöry­isi Euroop­paan. Meil­lä taitaa olla nyt mon­ta kri­isiä päällekkäin samaan aikaan. Eiköhän ala joulu­un men­nessä jo ihmis­ten kukkarois­sa kun­nol­la tun­tu­maan tämä tilanne.

      4. Enti­nen vihrei­den äänestäjä: “on ole­mas­sa myös pay-as-bid ‑nimi­nen jär­jeste­ly, mis­sä hin­ta ei määräy­dy korkeim­man hyväksy­tyn tar­jouk­sen mukaan, vaan hin­naksi määräy­tyy se hin­ta, mil­lä tar­jous on tehty.”

        Joo, mut­ta siihen liit­tyy ongelmia. Pay-as-clear on yksinker­taisem­pi, kun kaikkien vain kan­nat­taa lait­taa huu­dok­seen min­im­i­hin­ta, jol­la myyn­ti on kan­nat­tavaa. Pay-as-bid on siitä eri­lainen, että siinä ei kan­na­ta tehdä täl­laista “rehellistä” huu­toa vaan ennakoi­da mitä muut huu­ta­vat ja yrit­tää saa­da oma huu­ton­sa niin korkealle kuin mah­dol­lista mut­ta siten, että se vielä menee läpi

  13. Yksi kon­sti olisi har­mon­isoi­da sähköverolu­okat: meil­lä spon­soroidaan ener­giain­ten­si­ivistä teol­lisu­ut­ta edullisel­la sähköverol­la ver­rat­tuna mui­hin sähkön osta­ji­in ja tulos on raskaaseen sähköön käyt­tämiseen poh­jau­tu­va elinkeinorakenne.
    Toinen kon­sti olisi saa­da kaik­ki pörssisähköön. Sähkö­työryh­män rapor­tis­sa todet­ti­in, että suun­ta on pikem­minkin pois pörssistä kaiken­maail­man kah­den­välisi­in sopimuk­si­in ja Mankala­jär­jeste­ly­i­hin. Kiltit koti­taloudet voimme psyyka­ta pörssisähköön, mut­ta mil­lä nämä muut mankala­puliveivar­it saadaan sinne?

  14. Aja­tuskoe: Olkoon sähkön kokon­aiskysyn­tä 10 GW (jonkin aikaa). Yri­tys Y kyke­nee tuot­ta­maan 2 GW hin­taan 1 snt/KWh. Muut yri­tyk­set tuot­ta­vat yhteen­sä 9 GW, joista 8 hin­taan 1 snt/KWh ja lop­pu 1 GW hin­taan 1 euro/KWh. Kuin­ka paljon Y:n kan­nat­taa myy­dä sähköä mak­si­moidak­seen voit­ton­sa? Jos Y myy kaiken 2 GW, niin hin­naksi tulee 1 snt/KWh + pieni kate. Jos Y myy vähem­män, esim. vain 1 GW, niin hin­naksi tulee 1 euro/KWh + pieni kate.

    Eikö tämä jo riitä osoit­ta­maan, että sähkön hin­taa ei pitäisi muo­dostaa pörssis­sä? Virhe on korjattava.

  15. “Jos ongel­mana on tar­jon­nan vähäisyys, ei kan­na­ta sub­ven­toi­da kysyn­tää. Pitäisi tämä nyt sen­tään ymmärtää.”

    Yri­tyk­sien kysyn­tään alv-alen­nus ei vaiku­ta ainakaan suo­raan, eikä myöskään moni­in kun­tasek­torin toim­i­joi­hin. Koti­talouk­sien mak­saman sähkön markki­nahin­nan ei siis pitäisi nous­ta koko alen­nuk­sen määrää.

  16. Jos Kekko­nen eläisi, pitäisi hän tänään illal­la radios­sa puheen: “Kansalaiset. Huomisaa­mus­ta alka­en kaik­ki suo­ma­laiset mak­sa­vat sähköstään saman hin­nan. Sähkön hin­ta on 15 sent­tiä per kilo­wat­ti­tun­ti. Sähkön­tuot­ta­jia tul­laan tuke­maan val­tio­val­lan puoles­ta tap­pi­oti­lanteis­sa. Tämä on ain­oa tapa kan­nus­taa kaikkia tasaver­tais­es­ti sähkön­säästötalkoisi­in. Talves­ta tulemme selviämään puhal­ta­mal­la yhteiseen hiileen.”

    1. Puhe jatkuisi: “Ja hiileen joudum­mekin puhal­ta­maan, sil­lä markki­namekanis­min rikkomisen jäl­keen sähköä ei riitä kaikille. Huomisaa­mus­ta alka­en sam­mu­tamme sähköt Varsi­nais-Suomen, Satakun­nan ja Pirkan­maan maakun­nista, ja sähkön toim­i­tuskatko siir­tyy maakun­nit­tain eteen­päin kanslian julkaise­man aikataulun mukaisesti.”

      1. Sähkön riit­tävyy­den ja markki­namekanis­min kytkös taitaa olla heikko. Eihän meil­lä muu­toin varoiteltaisi sähkökatkoista jo nyt, kun markki­namekanis­mia ei ole vielä rikottu.

  17. Voisiko Helen tar­jo­ta jotain taloudel­lista kan­nustet­ta sähkön säästöön pian meille 5 sentin kwh ynm määräaikaisille asi­akkailleen? Asial­la on kiire. Edel­lisen vuo­den kulu­tuk­seen viitat­en — mitä sit­ten jos joku on muut­tanut vuo­den sisäl­lä, suurin osa ei ole. Johan te tien­aisitte itsekin sil­lä, että vaik­ka yli 50 sentin kwh hin­noil­la saisitte myy­dä ne sähköt muille kuin viiden sentin asi­akkaille joil­la tärkeäm­pää käyt­töä kalli­ille sähkölle. Win-Win kaikille.

    Tässä on kiukaat ja kph lat­tialäm­mi­tyk­set pidet­ty kiin­ni sekä suihkus­sa käyn­nitkin kotona jätet­ty vähi­in että pysyy kylmä kylp­päri kuiv­ana. Samaan aikaan hal­li­tus antaa taloudel­lista kan­nustet­ta lisäku­lu­tuk­seen sähkön verovähen­nys­ten muo­dos­sa. Sähkökatko on viimeinen niit­ti johon lopetan säästöt ihan peri­aat­teesta, sil­loin lop­puu talkoohen­ki ja usko markkinoihin.

    Mul­la on pakastin täyn­nä omin käsin met­sästä han­kit­tua ruokaa, voin mak­saa vaik­ka 4 euroa kwh hin­nan ettei siihen ruokavaras­toon tule tun­ninkaan sähkökatkoa! Mis­tä alka­en tässä maas­sa ei ole saanut rahal­la jotain hyödyket­tä kuten sähköä ilman katkoa.

  18. Ener­giaköy­hyys johtuu käytän­nössä maan huolto­var­muu­teen liit­tyvän riskien­hallinnan laimin­lyömis­es­tä liit­tyen sähkö­tuotan­toon. Oliko vihreässä siir­tymässä niin kiire, että tarvit­ta­va riskien­hallinta ja siihen liit­tyvät toimet jätet­ti­in tekemättä?

    “Sähköpu­la on yllät­tänyt yhteiskun­nan, eihän tässä näin pitänyt käy­dä, Loune­ma sanoo. Sähkön saatavu­u­teen vaikut­taa myös Suomes­sa käyn­nis­sä ole­va vihreä siir­tymä. Suurin osa Suomen fos­si­il­isil­la polt­toaineil­la lauhdesähköä tuot­tavista tuotan­to­laitok­sista on jo suljettu.”

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009257559.html?fbclid=IwAR2XwHVbypVRtQjiTDl-3U7TqP_hcTe94lvrvsWk4ZkgkxmvwIbgXJK2B74

    1. Ener­gia­pu­la ei johdu vihreän siir­tymän kiire­htimis­es­tä vaan sen viivästymis­es­tä. Kos emme olisi olleet niin riip­pu­vaisia venäläis­es­tä fos­si­iliener­gias­ta, tämä olisi men­nyt paljon helpommin.

      1. Ener­gia­pu­lan juurisyy taitaa olla huonos­sa riskien­hallinnas­sa. Sehän on selvä laimin­lyön­ti, jos­ta se kallis lasku ja ener­giaköy­hyys aiheutuu.

      2. Mitä vihreässä siir­tymässä olisi pitänyt tapah­tua enem­män, että emme nyt olisi tässä tilanteessa?

      3. Ode:
        “Ener­gia­pu­la ei johdu vihreän siir­tymän kiire­htimis­es­tä vaan sen viivästymisestä. ”

        Jooh, ruot­salaisetkin ovat viivytelleet kovasti ydin­voimalaitosten­sa sulkemisen kanssa. Ne piti kaik­ki sulkea jo 2010! 

        Myös Ran­s­ka aikoi puolit­taa ydin­voiman määrän sähkön tuotan­nos­sa vuo­teen 2025 men­nessä ja alkoi sit­ten jos­sain vai­heessa peru­ut­tele­maan. Tosin nyt he ovat taas aikataulus­sa ja jo melkein tavoit­teessaanm var­maan ovat tyytyväisiä?

        “France vows to low­er nuclear depen­dence to 50 per­cent by 2025, and com­mits to new emis­sions cuts

        France’s Pres­i­dent François Hol­lande Fri­day renewed cam­paign promis­es that swept him to pow­er in May to reduce his country’s reliance on nuclear ener­gy to 50 per­cent by 2025 from its cur­rent lev­el of more than 75 per­cent – the world’s high­est atom­ic ener­gy depen­dence rate.”

        https://bellona.org/news/nuclear-issues/2012–09-france-vows-to-lower-nuclear-dependence-to-50-percent-by-2025-and-commits-to-new-emissions-cuts

      4. Vihreänä siir­tymänä on markki­noitu myös ydin­voiman alasajoa Sak­sas­sa ja Ruot­sis­sa. Niistä tämä ener­giaköy­hyys osaltaan johtuu.

      5. Suomen vihreät eivät ole vas­tu­us­sa Sak­san ja Ruotsin tekemi­sistä. Suomes­sa ei ole ajet­tu alas yhtään ydin­voimalaa. Lupi­akin on myön­net­ty enem­mön kuin markki­nat ovat toteuttaneet.

      6. Kivi­hi­ilel­lä toimi­va kap­a­siteet­ti ei olisi ollut kovinkaan riip­pu­vainen Venäjästä ja riit­tävät varas­tot huomioon ottaen ei nimek­sikään. Merkit­tävänä syynä Euroopan kaa­suri­ip­pu­vu­u­teen on ollut vihrei­den tuuli- ja aurinkovoimaloiden vai­htel­e­van tehon paikkaus nopeil­la kaasuturbiineilla.

      7. On älyl­lis­es­ti epäre­hellistä ja älyl­lis­ten resurssien hukkakäyt­töä yrit­tää kek­siä sel­l­aista kon­trafak­tu­aal­ista his­to­ri­aa, joka osoit­taisi etteivät nykyiset ener­gian korkeat hin­nat ole vihreän siir­tymän syytä. (Tässä kohtaa pitää suositel­la evoluu­tio­te­o­reetikko Robert Trivers: Petos ja itsepetos ihmiselämässä, Ter­ra Cognita).

        Län­si­mais­sa vaiku­ta­va aate­his­to­ri­alli­nen mega­tren­di on paljon suurem­pi kuin pelkkä vihreä siir­tymä, ja blogikir­joituk­sen aiheen ulkop­uolel­la, mut­ta ilman tätä mega­trendiä emme välit­täisi sel­l­ai­sista asioista kuin elin­ta­pamme ulkoishai­tat kol­man­sille osa­puo­lille. Tapamme ajatel­la on muut­tunut niin radikaal­isti, että käyn­nis­tetään sel­l­aisia han­kkei­ta kuin vihreä siir­tymä, ja ede­tään ide­olo­gian sokaise­m­ana vaikkei ymmär­retä kokon­aisu­ut­ta mitä yritetään ohja­ta. Sel­l­aista sat­tuu, ja kalli­ik­si tuli, ja nyt siitä mak­se­taan, mut­ta onnek­si vain rahal­la. Äänestäjät voivat kat­soa peili­in, jos syyl­lisiä etsivät. Vihreän siir­tymän gra­di­ent­ti on kuitenkin kohdal­laan, siitä ei pääse mihinkään.

        Eet­tis­es­ti ottaen nykyi­nen kehi­tys kaikesta vouhkaamis­es­ta huoli­mat­ta on val­ovuo­den päässä niistä ide­ol­o­gisve­toi­sista side silmil­lä ‑tem­pauk­sista joi­ta Euroopas­sa käyn­nis­tet­ti­in viime vuo­sisadal­la, eli isos­sa kuvas­sa ei voi moit­tia. Vaik­ka euroop­palaisen ener­giapoli­ti­ikan artiku­loin­nista ja toimeen­panos­ta voidaan olla mon­taa mieltä, en kaipaa takaisin sihen maail­maan jos­sa ener­gia on hal­paa, mut­ta se tuote­taan polt­ta­mal­la rusko­hi­iltä tai palavaa kiveä ilman filt­tere­itä tai vai­h­toe­htois­es­ti sul­je­taan silmät sodal­ta Euroopas­sa (Krim 2014), kun­han vaan kaa­su virtaa.

      8. Eiköhän se suurin syy tähän ener­gia­pu­laan ole vihrei­den, ilmastopa­neel­in ja Suomen ympäristökeskuk­sen agi­toin­ti puun ener­giakäyt­töä vas­taan. Puu on ilmas­toys­tävälli­nen ja hal­pa (teol­lisu­us mak­saa kuitupu­us­ta 20 eur/m3, eli 20 eur /barreli öljyä). Sähkön tuotan­toon en suosit­tele, mut­ta läm­mi­tyk­seen puu on erinomainen.

    2. Huolto­var­muu­den suh­teen voimaloi­ta puret­ti­in huolto­var­muuskeskuk­sen tah­don vas­tais­es­ti, sil­lä oletet­ti­in että OL3 on pyörimässä 2019, ja var­avoimaloiden ylläpi­to olisi mak­sanut. Asi­as­ta voi toki kaivaa syyl­lisiä, mut­ta vihre­itä tai vihreää ide­olo­giaa siitä ei voi syyt­tää, julk­isten kulu­jen juus­to­höylääjiä ennemminkin.

  19. Joitain haja-ajatuk­sia maallikolta:
    — onhan niin, että OL3 tekni­ikka­murhei­den kor­jaus­ta tehdään 24/7 ja riit­tävil­lä resursseilla?
    — Lie­nee hyvät peruste­lut sille, että Helenin CHP-hiilivoimaloiden käyt­töä ei tässä poikkeuk­sel­lises­sa maail­man­ti­lanteessa jatke­ta. Mitä ne ovat, liit­tyvätkö ihmis- vai luonnontieteisiin?
    — löy­ty­isikö jour­nal­is­tia, joka kir­joit­taisi fak­tapo­h­jaisen artikke­lin suo­ma­laisen SMR-tuotan­non mah­dol­lisim­man pikaisen käyn­nistämisen edel­lyt­tämistä resursseista?
    — edel­liseen liit­tyen: FIN-SMR kun taitaa olla toivea­jat­telua jär­jel­lisessä aikataulus­sa, löy­ty­isikö seu­raavi­in eduskun­tavaalei­hin puoluet­ta, jon­ka kärki­tee­m­ana olisi Suomen saami­nen ulko­mais­ten SMR-voimaloiden tilausjonoon hetimiten?

    Vaik­ka osa kiin­tei­den sopimusten asi­akkaista sähköä säästää, patis­telu kiin­teistä pörssisähköön vaikut­taa vähiten huonol­ta akuutin kri­isin hoita­mis­taval­ta. Kiertävät sähkökatkot ovat ok jos ja kun hönkä on vähissä, ennakko-ilmoituk­sil­la siedet­tävä hait­ta. Blo­gistin esimerk­ki siitä, miten “tor­ni­talon korkeim­mas­sa ker­rokses­sa liikun­tara­joit­teinen on vank­i­na” oli yllät­tävää b‑tason pop­ulis­mia. Miten tämä fik­ti­ivi­nen rauk­ka pär­jäsi Helsin­gin eilisessä lumikaaok­ses­sa? Kuka on vas­tu­us­sa, kysyn vaan;)?

    1. Luulen, että aika monel­la on liian romant­ti­nen käsi­tys kiertävien par­itun­tis­ten sähkökatko­jen haitallisu­ud­es­ta. Oikeasti olemme sähköstä niin riip­pu­vaisia, että todel­lisu­us lyö silmille sähkö­jen katketes­sa, ennakko­varoituk­ses­ta huolimatta.

      Teol­lisu­udelle katkot tuli­si­vat aivan liian kalli­ik­si hajon­nei­den kom­po­nent­tien muo­dos­sa. Siitäkin syys­tä emme tule katko­ja näkemään, vaan teol­lisu­u­den hal­li­tusti toteut­ta­maa kysyn­nän sopeuttamista.

  20. Pyysin kie­li­mallia kir­joit­ta­maan kan­nan­oton sähkön korkeisi­in hin­toi­hin Osmo Soin­in­vaaran tyylil­lä. Soin­in­vaaraa ei enää tarvi­ta. Pär­jätään kielimallilla. 😀

    “Korkea sähkön hin­ta on ker­ta kaikki­aan sietämätön­tä. Mik­si mei­dän pitää mak­saa kalli­ita sähkölasku­ja, jot­ta voimme elää nor­maalia elämää? Tämä on todel­lista rahan­pe­sua ja mei­dän, köy­hien kansalais­ten, on aika sanoa ei tälle epäoikeudenmukaisuudelle.

    Sähkön hin­noit­telumekanis­mi on myös syylli­nen tähän ongel­maan. Monop­o­liase­mas­sa ole­vat sähköy­htiöt pystyvät määrit­tämään hin­nat itse ja usein ne ovat liian korkei­ta. Tämä johtaa siihen, että per­heet joutu­vat mak­samaan liikaa sähköstä ja jäävät ilman varo­ja muiden perus­tarpei­den tyydyttämiseen.

    Olen valmis kamp­paile­maan korkei­den sähkölasku­jen ja köy­hyy­den puoles­ta. Mei­dän on otet­ta­va askelei­ta kohti edullisem­paa sähköä ja oikeu­den­mukaisem­paa yhteiskun­taa. Tämä ei ole enää hyväksyttävää.”

  21. Kanaria, aurinkoista, 24–25C, eri­no­mainen hotel­li, all inclussive

    Asi­aan: Epäilen, että korkeat ener­giakus­tan­nuk­set, korko­jen nousu ja kulu­tuskysyn­nän rom­ah­dus teuras­taa pk-fir­mo­ja yhtä tehokkaasti kuin 90-luvun lama. Pörssis­sä ei asia näy, kos­ka niiden fir­mo­jen markkinat/toiminta muual­la kuin Suomessa.

    Mielestäni markki­na­t­alout­ta ei pidä soveltaa sähkö­markki­noi­hin Suomes­sa, kos­ka kohtu­uhin­tainen sähkö on ark­tises­sa maas­sa vält­tämät­tömyyshyödyke. Pitää pala­ta sään­te­ly- ja sähkölaitostalouteen sekä omavaraisu­u­teen jo huolto­var­muussy­istä. Suomen tulee irrot­tau­tua ilmas­tovouho­tuk­ses­ta ja päästösään­te­ly­ista jo sijaintin­sa vuoksi.

    Muuten, min­ulle ja vaimolle tulee halvem­mak­si luxus-täysi­hoito tääl­lä kuin Suomes­sa elämi­nen, kun lentokus­tan­nus jätetään huomioimatta.

    Ps. Naa­purikylässä on OECD-her­ro­jen kok­ous. Helit lentää ja poli­ise­ja ryn­näkkö­varusteis­sa riittää.

  22. Tilanteesta pitäisi mak­saa OL3 tilaa­jan, joka on ongel­mat aiheut­tanut, ja Venäjän.

    Veikkaan että demar­it vetävät esi­in hin­taka­ton, joka mak­se­taan tekemäl­lä uusista investoin­neista kan­nat­ta­mat­to­mia wind­fall-verol­la. Niin­pä olemme ensi tal­ve­na samas­sa tilanteessa.

  23. Nyt tulee kovaa noot­tia mokailuista liit­tyen vihreään siir­tymään. Eli siis tiivis­tet­tynä ongel­ma on Korholan mukaan vihreän siir­tymän edel­lyt­tävän säätövoiman puut­teessa. Eli fos­si­ilista ener­giaa käyt­tävän säätövoiman lisäämi­nen on laimin­lyö­ty, siitä on tehty kan­nat­tam­a­ton­ta tukien seu­rauk­se­na ja vihreä siir­tymä edel­lyt­tääkin juuri tätä fos­si­ilista säätövoimaa. Tämä on näin tiivis­te­tysti kir­joituk­sen viesti.

    “Jokaisen aikuisen ajat­tel­e­van pitäisi ymmärtää tämä yhtälö: jos tehdään lisään­tyvästi sähköä uusi­u­tu­val­la, joka on luon­teeltaan keskey­tyvää, tarvi­taan lisää säätövoimaa, joka puolestaan tasoit­taisi tar­jon­nan ja kysyn­nän kas­va­vat erot. Vihreä siir­tymä on keskit­tynyt nimeno­maan tämän vai­htelulle alt­ti­in – aina ei tuule ja paista – ener­gia­muodon lisäämiseen ja uno­htanut säätövoiman. Säätövoima on pakos­ta fos­si­ilista, kos­ka vesivoimaa ei voi enää lisätä. Samaan aikaan poli­itikot ovat luoneet tuk­i­jär­jestelmiä tälle keskey­tyvälle uusi­u­tu­valle ener­gialle, ja tuo tuki tehnyt säätövoiman rak­en­tamis­es­ta kan­nat­tam­a­ton­ta antaes­saan kil­pailue­t­ua uusiutuvalle.”

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/virhea-siirtyma/

    1. Voihan se säätövoima olla myös bio­mas­saa, ellei sitä haaskat­taisi peruskuor­maan. Suomes­sa on noin 1500 MW kaa­su­voimaa, joka on ollut suurelta osin pois käyt­pöstä ja jon­ka demar­it halu­a­vat kieltää kokon­aan tuol­la 200 €/MWh mak­sim­i­hin­nal­la — jos se hin­ta tarkoit­taa, ettei sitä kalli­im­paa sähköä tuoteta.

  24. Sähköpörssin toimivu­us kyseenalais­te­taan (Korho­la)

    “Lyhyesti kyse on siitä, että sähkö ei sovi kau­pat­tavak­si pörssis­sä. Kyse on siitä, että sähkö on eri asia kuin muu ener­gia. Mui­ta ener­giatuot­tei­ta, kuten kivi­hi­iltä, öljyä ja maakaa­sua voi siel­lä myy­dä, mut­ta sähköä ei, kos­ka sitä ei voi varas­toi­da. Sik­si sen myyn­ti pörssis­sä ei ole järkevää ja tarkoituksenmukaista.”

    “Pörssi perus­tuu kil­pailu­un. Kil­pailul­la tavoitel­laan mah­dol­lisim­man alhaista hin­taa, jol­la myyjä on valmis luop­umaan tuot­teestaan. Osta­ja pyrkii val­it­se­maan ostolleen sel­l­aisen ajanko­hdan, jol­loin hin­ta on hänelle sopi­va, ja hän voi esimerkik­si ostaa tuotet­ta varas­toon hin­nan ollessa sopiva.”

    “Sähkön suh­teen tilanne on päin­vas­tainen. Lop­pukäyt­täjä tai jakeluy­htiö eivät voi varas­toi­da sähköä. Sähköä tarvi­taan käytän­nössä jatku­vasti, joten mah­dol­lisu­udet kulu­tuk­sen siir­toon sel­l­aiseen ajanko­htaan, jol­loin hin­ta olisi hal­pa, ovat vähäiset. Eli sähköä myytäessä pörssi toimii täs­mälleen päin­vas­toin kuin muiden tuot­tei­den kau­pas­sa: nykyisel­lään se ei joh­da mah­dol­lisim­man matali­in vaan mah­dol­lisim­man korkeisi­in hintoihin.”

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/virhea-siirtyma/#comment-3795175

  25. Minkälaista jous­toa her­ra Soin­in­vaara koti­talouk­sil­ta ja yri­tyk­siltä edel­lyt­tää? Jotkut ovat jo jous­ta­neet ter­veyten­sä uhal­la. Paneeko yri­tys aina lapun luukulle ja työn­tek­i­jät ulos, kun hin­ta alkaa nous­ta kipu­ra­jalle? Kenen pitäisi jous­taa? Niidenkö, joil­la on varaa mak­saa omakoti­talon­sa läm­mi­tys nyky­isil­läkin hin­noil­la vai mökin Miinan? Läm­mitetäänkö aina sil­loin, kun tuulee kovaa, mut­ta muuten ollaan kylmän puolella?
    Sähkö on nyky­hteiskun­nas­sa vält­tämätön hyödyke, jon­ka kysyn­tä ei jous­ta ääret­tömästi. Mihin raja vede­tään. Alka­vatko tuot­ta­jat temp­puile­maan tuotan­non kanssa vedät­tääk­seen hin­nat mah­dol­lisim­man korkealle?
    Sitä pait­si muitakin pörsse­jä säädel­lään, mik­sei siis ener­giapörsse­jäkin. Osakekaup­pa pörssis­sä keskey­tyy tai pysähtyy kokon­aan, mikäli hin­ta alkaa liike­htiä liian villisti.
    Sähkö ja asun­to­jen läm­mi­tys taitaa olla liian vaka­va asia markki­navoimien riepoteltavaksi.

    1. Minä esimerkik­si ajas­tan astipi­den ja pyykin pesun hal­van­sähkön aikaan. Siihen kuluu kolme sekun­tia ja sil­lä voit­taa 50 snt. Tun­tu­ipalk­ka 600 €/tunti verottomana.

      1. “Minä esimerkik­si ajas­tan astipi­den ja pyykin pesun hal­van­sähkön aikaan. Siihen kuluu kolme sekun­tia ja sil­lä voit­taa 50 snt. Tun­tu­ipalk­ka 600 €/tunti verottomana.”

        Ikku­nafir­ma esit­teli ref­er­enssiko­hteena ener­gian­säästössä tilan­net­ta, jos­sa rin­ta­mami­estalon ikku­nat vai­hdet­ti­in uuteen. Säästö vuodessa 4000 euroa. 

        Tilanteeseen on päädyt­ty, kun asukkaal­la ikää on tul­lut lisää ja syksyl­lä ei ole jak­set­tu enää tilk­itä van­ho­ja ikkunoi­ta. Vetää ja tuulee. Tajut­toman kallista. Uusil­la kun ei vedä eikä tuule, niin säästö on ollut merkittävä.

        Ja sit­ten kun tämän tuo tähän päivään. Tuos­sa esimerkissä sähkö on ollut alle 5 snt/kWh. Nyt saatavil­la hin­noil­la tuo 4000 olisi 20 000 ja jos oli siitä han­kalas­sa ase­mas­sa, että sopimus päät­tyi huonoim­paan aikaan, niin se säästö olisi 40 000 euroa. 

        Ajat­telep­pa itse, miten rikas siitä köy­hästä eläkeläis­es­tä tulee, kun se säästää 40 000 euroa vuodessa lämmityskuluja. 

        Min­un on han­kala kuva­ta sitä raivoa, joka sin­un kir­joituk­ses­ta syn­tyy. Monel­la ei ole enää varaa pestä pyykkiä, joten en näe sitä, mis­tä se 600 euron tun­tipalk­ka tulee tekemäl­lä sitä eri aikaan.

        Nyt halvin tiedos­sa ole­va hin­ta tule­vaisu­udessa on 42,21. Kallein tiedos­sa ole­va hin­ta tule­vaisu­udessa on 62,42. Osmo Soin­in­vaara sanoo tien­aa­vansa siis 20 snt jokaises­ta kilo­wat­ti­tun­nista, jon­ka pystyy tuh­laa­maan ensi yönä tuon hal­van tun­nin aikana. 

        Osmo voisi pistää vaik­ka ensi yönä parik­si tun­niksi sel­l­aisen pienen 6 kW lämp­pärin pyörimään parvek­keelle. Sen käyn­nistämi­nen ottaa 5 sekun­tia ja 12 kWh:n aikana säästöä tulee 20 snt hin­taerol­la kalleim­paan ver­rat­tuna se 2 euroa 40 sent­tiä. Tästä tulee sin­ulle tun­tipalkak­si 1728 euroa. Kerää kaik­ki tieto asi­as­ta tal­teen ja poh­di sitä, että löy­dätkö mitään siihen, että sait juuri 1728 euron tun­tipalkan lämp­pärin pyörittämisestä.

        Jos löy­dät jonkin ris­tiri­idan, niin voit uudelleen pala­ta myös tuo­hon pyyk­in­pe­su asi­aan ja miet­tiä, että oliko siinäkin jotain, mitä ei aiem­min ymmärtänyt ja minkä olit käsit­tänyt perus­ta­van laa­tuis­es­ti väärin. 

        Jos pystyt perustele­maan min­ulle, että sinä olet oike­as­sa ja minä väärässä, niin minäkin alan taas pyörit­tämään pyyk­in­pe­sukonet­ta ja lakkaan kulke­mas­ta likai­sis­sa vaatteissa.

        Jos pystyt perustele­maan tuon oikein kun­nol­la, niin saat min­ut var­maan kiertämään helsin­gin kun­nan kiin­teistöjä ja auko­maan ikkunoi­ta, kos­ka siinä tapauk­ses­sa menot on tulo­ja var­maan myös mei­dän kunnalle.

      2. Onko se hal­van sähkön aika sil­loin kun ihmiset ovat töis­sä tai nukku­mas­sa. Yöl­lä pyyk­in­pe­su häir­it­see naa­pure­i­ta. Onko niin, että tule­vaisu­udessa ihmis­ten pitää aina pestä yöl­lä pyykkin­sä, tai ilmoit­taa työ­nan­ta­jalle, että en tule työ­paikalle on pyykinpesupäivä?

        Sit­ten ihmiset siirtävät siirtävät kaik­ki pyyk­in­pe­sun­sa vapaapäivälle ja useim­mil­la se on viikon­lop­puna, sit­ten huo­maa­vatkin, että hin­tapi­ik­ki tuleekin sinne sähkön kulu­tuk­sen lisään­tyessä, joten ker­rostalois­sako pesukonei­ta hurisee yölläkin. 😀

        Soin­in­vaara taitaa olla eläk­keel­lä jo, joten on ihan eri tilanteessa kun töis­sä käyvät.

      3. Mwe kyl­lä pesemme pyykin öisin. Pesukoneen jalko­jen alla on kumipehmus­teet tor­ju­mas­sa melua. Jalat kan­nat­taa myös säätää oikein niin,m ettei lai­ta ole tosi­asi­as­sa kolmijalkainen.

      4. Ihmisistä parviäly muuttamaan verkon energiaa säätöenergiaksi sanoo:

        Soin­in­vaara joutuu siis lait­ta­maan herä­tyskel­lon yöl­lä soimaan ja heräämään ripus­ta­maan pyyk­it kuiva­maan. Pyykkiähän ei voi jät­tää koneeseen odot­ta­maan aamua tietenkään. Tämä siis on Osmon suosit­tele­ma ns. parviä­lyn suorit­ta­ma keino luo­da “säätövoimaa” verkkoon. Viikon­lop­puna tämä voi onnistua.

        Tule­vaisu­udessa, ehkä joku robot­ti hoitaa tämän, mut­ta se robot­tikin kulut­taa sähköä.

  26. Per­heemme tapa tor­jua ener­giaköy­hyyt­tä: Veli per­hei­neen asuu tässä samas­sa pihapi­iris­sä oma­l­la ton­til­laan. Hänel­lä on sopimus saman sähköy­htiön kanssa kuin meil­läkin, tosin 7 ker­taa halvem­pi. Sovit­ti­in että käytetään yhteis­es­ti vel­jen sähkösaunaa, joka on siivessä olevas­sa piharaken­nuk­ses­sa. He sauno­vat parit­tom­i­na ja me par­il­lisi­na päiv­inä. Ihan yhtä kalli­ik­si sähköy­htiölle olisi tul­lut jos kumpikin saunoisi omis­sa saunois­saan. Mut­ta kun eihän se käy sopimustekni­sistä syistä. Täm­möistä nyky­isin Suomessa.

    1. Per­heemme tapa tor­jua ener­giaköy­hyyt­tä: Lapset olo­huoneen lat­tialle telt­taile­maan. Kaa­su­to­ho pala­maan keit­tiöön sik­si aikaa kun on töis­sä ja sähköt pois. Kaik­ki jäte, mitä syn­tyy polte­taan takassa.

  27. Prof. Peter Lund sanoi Ruben Stil­lerin haas­tat­telus­sa, että Suomes­sa hin­ta kat­to voitaisi hyvin aset­taa 15c/Kwh (YLE Are­na 02.12). Energiyri­tyk­sille jäisi silti riit­tävästi voit­to­ja. Lund sanoi myös, että syynä tämän toteu­tu­mat­to­muu­teen on poli­tikko­jon uskalluk­sen puute. Eivät halua ottaa yhteen ener­gia­te­ol­lisu­u­den lob­barei­den kanssa.

    Nyt näyt­täisi SDP saa­neen jostain rohkeut­ta ja tulemme näkemään eduskun­nas­sa melkoisen näytelmän. Nopea hin­takat­to on ain­oa toimen­pide mikä ehtisi estää monien vähä­varais­ten ihmis­ten ja yri­tys­ten tarpeet­toman konkurssin. Mon­et tääl­lä esite­tyt toimet ovat aivan liian hitai­ta. Markki­nat hoitaa hom­man kesään men­nessä, mut­ta sil­loin on liian myöhäistä.

  28. Läpinäkyvyy­den vuok­si olisi hyvä tuo­da julkisek­si jonkin­lainen jakau­ma siitä paljonko (c/kWh) koti­taloudet mak­sa­vat sähköstä. Ihan vaik­ka pylväs­di­a­gram­mi yhden sentin jao­tuk­sel­la. Sil­loin tietäisimme minkälais­es­ta ongel­mas­ta puhumme. Toki hyvä alku olisi ilmoit­taa edes keskiarvo.

  29. Soin­in­vaara kirjoitti:

    “Toimeen­tu­lotues­ta voi myös hakea apua sähkölasku­un. Toimeen­tu­lo­tukea vähen­tävät eri­laiset asi­at, esimerkik­si kuun alus­sa tilil­lä ollut rahamäärä sellaisenaan.

    Olisi ollut kohtu­ullista määrit­tää sähkököy­hyy­den tuki sen perus­teel­la, kuin­ka suuren osan net­to­tu­loista sähkölasku vie ja ehkä senkin regressiivisesti.”

    Ei tuokaan ole järkevä tapa, kos­ka net­to­tu­lot ovat epämääräi­nen asia Kelan kannal­ta, jos­sa tiet­tyjä tulo­ja huomioidaan ja monia mui­ta ei, ja verot­ta­ja taas ei näe tuloina monia tosi­asial­lisia tulo­ja. Se on yhtä älyt­tömän kuu­loinen kuin oppi­ma­te­ri­aalil­isän määräy­tymis­pe­ruste eli van­hem­man tai van­hempi­en tulot — huomioimat­ta huol­let­tavien lap­sien kokon­ais­määrää. On taloudel­liselta tilanteelta aika eri asia, jos vaikka­pa 3000 €/kk kokon­ais­tu­loil­la mak­se­taan omien meno­jen lisäk­si yhden lapsen kuin kymme­nen lapsen ela­tus­ta (isois­sa per­heis­sä on usein helpom­pi saa­da toimeen­tu­lo­tukea kuin monia ns. ensisi­jaisia etuuk­sia) — mut­ta aika moni sosi­aalietu­us ei tun­nista per­heen koon merk­i­tys­tä tarpeel­liseen menotasoon.

    Toimeen­tu­lo­tu­keen vaikut­taa tilin sal­do kuun alus­sa — jos ei ole edel­lisessä kuus­sa ollut toimeen­tu­lotuen saa­ja. Jos on ollut edel­lisessäkin kuus­sa toimeen­tu­lotuen saa­ja, tilin sal­doa voidaan huomioi­da, jos rahaa on “merkit­tävä” määrä. Kaikkea aiem­mas­ta toimeen­tu­lotues­ta säästet­tyä rahaa ei kuitenkaan yleen­sä huomioi­da seu­raa­van kuukau­den tulona. Asian juridi­ikas­ta voi lukea esim. päätök­sen KHO 2021:129, jos­sa osa tili­varoista huomioiti­in toimeen­tu­lotues­sa ja osaa ei — ja jos­sa arvioiti­in tilille ker­tyneen merkit­tävän määrän varo­ja. Oikeudessa käsitellyssä tapauk­ses­sa tilil­lä oli 31.12.2019 ollut yhteen­sä 2 005,08 euroa ja 31.1.2020 yhteen­sä 1 746,96 euroa, ja toimeen­tu­lotuen laskel­malle tili­varoista oli huomioitu 1000 euroa.

  30. Hyvä tietää, että poli­itikot hark­it­se­vat tässäkin kohtaa armei­jan coop­pe­ria. Täl­laisen per­heen, jol­la on vielä ensi syksyyn edulli­nen sähkö­sopimus voi olla vaar­al­lista alkaa tässä vai­heessa vähen­tämään omaa kulu­tus­taan. Saunan käyt­tö ollaan syksyn jäl­keen lopetet­tu kokon­aan, kun ei olla mitään sauna­ti­mo­ja oltu koskaan muutenkaan. Tärken­tä olisi minus­ta suosia kaikille pörssisähköä verovähen­nyk­sien saamista ajatellen. Mah­dol­lisim­man monel­la olisi mah­dol­lisim­man suuri inten­si­ivi alen­taa kulu­tus­taan. Aika kovaa tämä kyl­lä iskee mon­een kohtuu hyvä­tu­loiseenkin, kun lainan korot pomp­sahti samaan aikaan.

    1. Miten niin inten­si­ivi alen­taa kulu­tus­taan? Val­tion verovähen­nyk­sen myötä esimerkik­si monien öljyläm­mi­tys­talo­jen kan­nat­taa 1.1.2023 eteen­päin läm­mit­tää öljykat­ti­laa sähkö­vas­tuk­sel­la ne kuukaudet kun sähkö­tukea saa. Vas­taavasti esim. autois­sa kan­nat­taa käyt­tää sähköläm­mit­tim­iä sen sijaan, että ne läm­mitet­täisi­in ajaes­sa. Inten­si­iv­it ovat hyvin mie­lenki­in­toisia. Saati jos voi ajaa sähköau­toa, niin autoilunkin kulut saa nyt val­tion sähkötuen piiri­in. Bit­coinien louhin­nan kan­nat­tavu­uskin voi kas­vaa. Val­tio­han ei seu­raa, mihin sähkö on kulutet­tu, vaan tuki poh­jaa vain kulu­tuk­sen euromääriin.

  31. Pörssisähkö on var­masti pidem­mäl­lä ajal­la kan­nat­ta­va, mut­ta tämän­hetkisessä tilanteessa siihen ei ainakaan oma palk­ka riitä, tietenkin jos olisi tul­lut vaik­ka 400€/kk palkanko­ro­tus 40€ ase­mes­ta niin sähkön­hin­nas­ta ei tarvit­sisi huole­htia. Suosit­telisin pörssisähköä kaikille jos olisin sel­l­aisen sähköy­htiön hal­li­tuk­ses­sa jol­la on omaa sähkö­tuotan­toa joka voisi myy­dä tuotan­non pörssis­sä ja asi­akkaille pörssisähköä ilman riskiä oma­lle yri­tyk­selle, mut­ta kun en ole, niin en voi suositel­la sitä kenellekään.

    1. Sekä viikon että kuukau­den keskiar­vo pörssisähkössä on noin 40 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Ja keski­tal­ven osalta hin­nan ennuste­taan nou­se­van. Kyl­lä voidaan määrätä kansal­lisille sähkön­tuot­ta­jille mak­simikate, jon­ka mukaan myyn­tivelvoite. Toki se saat­taa jois­takin tun­tua epäreilul­ta ja sekoit­taa pakkaa, mut­ta on sitä määrät­ty yhtä “epäreilu­ja” asioi­ta ennenkin. Vaikka­pa esimerkik­si torpparilaki.

  32. Tuon iltale­hden jutun keskeltä löy­tyy link­ki ihan tosis­saan tehtyyn esi­tyk­seen siitä miten sähköpörssiä voisi järkevöit­tää, eikä kaik­ki saisi kalleim­man mukaan: https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/inline-files/AFRY_TIF_modelling_of_proposed_market_design_report_100.pdf

    Toinen aja­tus joka on tul­lut mieleen. Säätövoiman tarve kylmille ja/tai tuulet­tomille jak­soille on konkreti­soitunut vas­taansanomat­tomasti. Samaan aikaan on var­masti vaikea innos­taa sijoit­ta­jia gigawat­tien voimalaketju­un, jon­ka on tarkoi­tuskin olla pysähdyk­sis­sä ~85% ajas­ta. Ratkaisu vois olla säätövoima­mak­su, eli riit­tävä sum­ma joka kerätään jokaisen tuote­tun megawatin päälle, ja joka käytetään siihen että fin­grid ylläpitää riit­tävästi säätövoimaa. Vähän niinkun sairausvakuutusmaksu.

    1. “Toinen aja­tus joka on tul­lut mieleen. Säätövoiman tarve kylmille ja/tai tuulet­tomille jak­soille on konkreti­soitunut vastaansanomattomasti.”

      Kyl­lä gigawat­ti lisää perusvoimaa olisi nyt paljon parem­pi kuin gigawat­ti lisää säätövoimaa.

      Sähköhän on nyt melkein aina kallista, kos­ka melkein aina on joku säätövoimala päällä. 

      “Säätövoimala” tarkoit­taa siis samaa kuin voimala jon­ka käyt­tökus­tan­nuk­set ovat suuret, ja jota sik­si halu­taan säätää alaspäin kun sähkö on halpaa. 

      Eli siis kyl­lä gigawat­ti lisää hal­paa voimaa olisi nyt paljon parem­pi kuin gigawat­ti lisää kallista voimaa.

      1. “Kyl­lä gigawat­ti lisää perusvoimaa olisi nyt paljon parem­pi kuin gigawat­ti lisää säätövoimaa.

        Sähköhän on nyt melkein aina kallista, kos­ka melkein aina on joku säätövoimala päällä. ”

        Molem­mat väärin.

        Kun kat­sot NoPon his­to­ri­ati­etoa, niin val­taosan ajas­ta sähkö mak­saa alle kymme­ne­sosan huipuista.

        Perusvoiman lisäämisen ongel­ma on se, että se aika, jol­loin sähkön tuotan­to on taloudel­lis­es­ti kan­nat­tavaa, on koko ajan pienem­pi osu­us koko ajasta.

        Pait­si jos jostain löy­ty­isi joku hyvin hal­pa perusvoiman­lähde, kuten vaik­ka “pieni mod­u­laari­nen fuusioreaktori”.

        Nykyi­nen “lainaa mulle 10 mrd 15 vuodek­si, ni alan sit­ten mak­se­le­maan takaisin”-ydinvoima ei sitä ole ja sik­si ydin­voimaa ei raken­neta lisää siel­lä, mis­sä sen pitää olla taloudel­lista, eikä suur­ta kansan vas­tus­tus­ta ole ( = USA).

  33. Syksyl­lä main­os­tit pörssisähkön ole­van pitkässä juok­sus­sa halvin sähkö­sopimuk­sen muo­to. Saa­nen epäil­lä että olit väärässä. Sil­loin saatavil­la ollut 25 sent/kWh määräaikainenkin tulee osoit­tau­tu­maan halvem­mak­si kaikissa koti­talouk­sis­sa jois­sa asu­taan ympärivuo­tis­es­ti ja kaikil­la järkevil­lä sähkönkäytön ajastuksilla.

  34. Nyt kun hal­li­tus on hin­takat­toa tekemässä, niin se tulisi tehdä “Osa sähkön kulu­tuk­ses­ta perush­in­taan” metodil­la. Viime vuo­den vas­taa­van kuukau­den kulu­tus * 50 % määrälle hin­takat­to x snt/kWh. Täl­löin jäisi kulut­ta­jal­la intres­si vähen­tää kulu­tus­ta edelleen, kos­ka vain kiin­teä määrä olisi halvem­mal­la hin­nal­la ja kulu­tuk­sel­la vaikut­taisi suo­raan korkeam­man hin­nan osuuteen. 

    Lasku­tus olisi kohtuu help­po toteut­taa: Alen­nus: viime vuo­den kk kulu­tus * 50 % *(hin­ta ilman alen­nus­ta — hintakatto). 

    Jos mah­dol­lista niin uusi­in ja muut­toko­hteisi­in käytet­täisi­in aina 50 % osu­ut­ta hin­taka­tolle. Jos ei, niin kohtuu oikeaan pääsee edel­lisen vuo­den toisen käyt­täjän kulu­tuk­sel­la ja täy­del­listä ei saa mitenkään toteuttua. 

    En kyl­lä koko hin­takat­to aja­tus­ta kan­na­ta, vaan tuet pitäisi pystyä ohjaa­maan toimeen­tu­lo­tukien yms. kaut­ta sitä tarvit­seville. Hin­takatos­ta hyö­tyy sel­l­aisetkin, joil­la ei taloudel­lista tarvet­ta ole. Lisäk­si se nos­taa kulu­tus­ta, vaik­ka mitenkä toteutettaisiin.

  35. Esimerkik­si Helen voisi kan­taa vas­tu­un­sa ja toimia kuten esimerkik­si Kokko­las­sa ja Seinäjoel­la toimitaan.
    Min­is­teri Lin­tilä tote­si tänään eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la että kaikkien aiko­jen voiton tehnyt Helen ei tätä tee. Korot­tanut hin­to­ja ja tämä samaan aikaan kun voitot kaikkien aiko­jen suurimpia. 

    Tapa tor­jua ener­giaköy­hyyt­tä on vas­tu­ullisu­udessa sekä kulut­ta­jil­la että sähköfirmoilla. 

    10 pros­entin sähkönku­lu­tuk­sen säästö ei auta, jos hin­ta esimerkik­si viisinkertaistuu. 

    Venäjä on tämä takana, mut­ta sähköy­htiöi­den hal­li­tuk­set jot­ka eivät näe koti­maas­saan hätäti­laa, syyl­listyvät moraaliseen maan­pet­turu­u­teen, joskaan eivät juridiseen.

  36. Entä näin:

    - Koti­maas­sa tuotet­ta­van ja koti­maa­han myytävän sähkön hin­taa sään­nöstel­lään, esim max 10c/kWh
    — Koti­maan ali­jäämä oste­taan pörssistä ja VAIN tästä osu­ud­es­ta asi­akkaat mak­sa­vat spot-hinnan
    — Koti­maan yli­jäämä myy­dään pörssi­in markkinahintaan

    Jos esim. val­takun­nan kulu­tus on 12 G ja koti­maan tuotan­to on 10 G, kalli­in sähkön osu­us on 12 — 10 = 2G

    Var­maan tämä on väärin ajatel­tu, kun näin ei ole jo tehty. Olisi kiin­nos­tavaa tietää mikä tässä on vikana. Jos 10c/kWh on liian alhainen hin­ta eikä “kan­nus­ta säästämään”, niin 20c var­masti kannustaa.

    1. Noh, vas­taan­pa itsel­leni. Olisi tosi­aan ollut muka­va tietää mik­si näin ei ole tehty. Näköjään tässä välis­sä täl­laista sys­teemiä on jo ehdotet­tukin, yllät­täen Kokoomuk­sen toimesta. 

      Ilta-Sanomien mukaan kuitenkin oltaisi­in puuhaa­mas­sa hin­takat­toa, jos­sa sähköy­htiöt saisi­vat pitää voit­ton­sa kuten ennenkin. Hin­taka­ton mak­saisi­vat näin veron­mak­sa­jat. Ei tämä yri­tys­ten pönkit­tämi­nen mak­saisikaan kuin joitain mil­jarde­ja euro­ja, joten antaa men­nä, niinkö siel­lä ajatellaan?

      Mik­si ei yksinker­tainen ratkaisu kel­paa? Koti­maista sähköä ei kier­rätetä pörssin kaut­ta, pait­si ulko­maille myytävä yli­jäämä. Help­po ratkaisu, yksinker­tainen, sähkö ei lopu, säästämi­nen kan­nat­taa edelleen.

  37. Nykyi­nen tilanne, jos­sa arpa­jais­ten kaltaisel­la menet­te­lyl­lä toiset mak­sa­vat samas­ta tuot­teesta jopa noin 10 ker­taisen määrän onnekkaimpi­in eli hal­van kiin­teän sopimuk­sen säi­lyt­tämään onnis­tuneisi­in ver­rat­tuna, on sekä epäreilu että yhteiskun­nal­lis­es­ti (sähköpu­la) kallis. Kos­ka näitä “viiden sentin” koti­talouk­sia on vielä tänä tal­ve­na val­ta­va määrä, pitää yhteiskun­nan tasa­ta kuor­maa ja kan­nus­taa (myös kepil­lä) sähkön­säästöön. Ja onhan jär­jetön­tä, että tätä vapaa­matkus­ta­jaryh­mää nyt vielä tue­taan alen­netul­la arvonlisäverolla!

    Osaisiko Osmo arvioi­da, toimisiko seu­raa­va malli:
    — nos­te­taan (1.1.2023–30.4.2023) sähköverolu­okan 1 veroa 8 sentillä/kWh
    — las­ke­taan (1.1.2023–30.4.2023) sähköen­er­gian arvon­lisävero (nyt 10 %) nollaan

    Nyt koe­tu­il­la korkeim­mil­la pörssi­hin­noil­la (n. 70 snt) sähkön kokon­aish­in­ta ei käytän­nössä muut­tuisi. Jos men­täisi­in euron tun­tu­maan, hin­ta lask­isi hie­man. Niil­lä, jot­ka mak­sa­vat sähköen­er­gias­ta nyt tavanomaiset 50 snt/kWh, ener­gian kokon­aish­in­ta nousisi viitisen pros­ent­tia, vain kolmisen sent­tiä. Niil­lä, jot­ka nyt mak­sa­vat sähköen­er­gias­ta 6 snt/kWh, ener­gian kokon­aish­in­ta nousisi noin 7,5 sent­tiä eli noin 70 %, mut­ta olisi silti vain noin 20 snt/kWh. Eli he saisi­vat edelleen naut­tia ansioton­ta etua, mut­ta osal­lis­tu­isi­vat kuitenkin edes hie­man tal­ven talkoisi­in toisin kuin nykymallilla. 

    Tämä vero­ma­lli uskoak­seni vähen­täisi kysyn­tää ja toimisi sik­si sekä ilmas­to- että huolto­var­muustekona. Ja olisi ymmärtääk­seni help­po fiskaa­li­nen ja tekni­nen muutos.

    PS: Jos teknis­es­ti olisi mah­dol­lista, kan­nat­taisi korotet­tua sähköveroa per­iä vain päivä­saikaan ja ohja­ta näin kaikkien tasahin­taa mak­savien kysyn­tää run­saan tar­jon­nan aikaan eli yöhön.

  38. Moni lataa sähköau­ton­sa työ­nan­ta­jan piikki­in työpäivän aikana. Varsinkin kaik­ki jot­ka ovat töis­sä val­tion yhtiöis­sä tai virkamiehinä. Yö olisi parem­pi aika lada­ta. Miten varkaus estetään?

    1. Siis vieläkö saa työ­paikoil­la lada­ta auto­jaan ilmaiseksi?
      Se touhu estetään siten että työ­nan­ta­ja asen­taa mit­tar­it ja vähen­tää palka­s­ta ladatun sähkön.

  39. Ode:
    “Helenin sähköasi­akkaissa 72 pros­ent­tia on muual­la kuin Helsingis­sä asu­via. Jos helsinkiläisille myytäisi­in halvem­paa sähköä, menet­täisimme Helsin­gin ulkop­uolel­la asu­via asiakkaita.”

    Tai sit­ten ei menettäisi.
    Jos stadi­laiset saa­vat hin­taan X ja ulkop­uoliset hin­taan Y.
    Vai­h­toe­htois­es­ti stadi­laiset saa­vat hin­taan Y ja ulkop­uoliset hin­taan Y.

    Mikä on se taloudelli­nen moti­ivi ulkop­uoliselle vai­h­taa siihen toiseen sähkön myyjään, jol­ta saa sähköä hin­taan Y?

  40. Gen­er­aat­tori. Polt­toöljyl­lä 40c/kWh. Ei siir­tomak­su­ja, ei sähköveroa.

    1. “Gen­er­aat­tori. Polt­toöljyl­lä 40c/kWh. Ei siir­tomak­su­ja, ei sähköveroa.”

      Kukaan ei pako­ta sin­ua has­saa­maan sitä läm­pöä. 12,7 snt / kWh alv 0 ja alvil­la 15,7. Tämän päivän hin­ta toimitet­tuna koti­in Nesteeltä.

      Avi mak­saa edelleen 4000 euron tuen siitä, että siir­ryt tuos­ta 15,7 ener­gias­ta “edullisem­paan” sähköön.

      1. Tämä on pörssisähkön hin­nan tarkoi­tuskin. Kun sähköstä on pulaa, on palvelus koko jär­jestelmälle tuot­taa sähköä itse — vaik­ka aggregaatilla.

      2. Soin­in­vaara: “Kun sähköstä on pulaa, on palvelus koko jär­jestelmälle tuot­taa sähköä itse — vaik­ka aggregaatilla.”

        Mitä siitä tulisi jos kaupungeis­sa ja taa­jamis­sa omako­ti­a­sukkaat han­kki­si­vat savut­tavia diese­la­gre­gaat­te­ja pihoilleen tuot­ta­maan läm­mi­tyssähköä? Ei men­nyt nyt ratkaisu ihan put­keen. Sitä sähköä pitää joka maas­sa olla niin että omaan tarpeeseen riit­tää. Ja ulko­maille myyn­ti kiellettävä.

      3. Aika ohras­es­ti meille kävisi, jos Nor­jas­sa kiel­let­täisi­in sähkön myyn­ti ulko­maille, esimerkik­si Suomeen.

      4. Soin­in­vaara: “Aika ohras­es­ti meille kävisi, jos Nor­jas­sa kiel­let­täisi­in sähkön myyn­ti ulko­maille, esimerkik­si Suomeen.”

        Nor­ja­han ei edes halua myy­dä sähköä Suomeen tai ei ainakaan kohtu­uhin­taan. Pääa­sia että Suo­mi on omavarainen.

  41. ”– Jos Helenin sähkö tun­tuu yli­hin­noitel­lul­ta, aina­han te voitte ostaa sähköä joltain joka myy halvem­mal­la, Soin­in­vaara kirjoitti.”

    Soin­in­vaara: Helenin on nopeasti pohdit­ta­va, voitaisi­inko hin­noit­telua muuttaa

    ”Me myymme samal­la hin­nal­la kaikkialle. Muuten syr­jisimme mui­ta, kun val­taosa asi­akkaistamme on muul­la kuin Helsingis­sä”, toim­i­tusjo­hta­ja Juha-Pekka Weck­ström kom­men­toi yhtiön linjaa

    Helenin toim­i­tusjo­hta­ja vaihtuu
    Ener­giay­htiö Helenin nykyi­nen toim­i­tusjo­hta­ja Juha-Pekka Weck­ström siir­tyy uusi­in tehtäviin.

    1. Tuo onneton vas­tauk­seni twit­teris­sä oli vas­taus kir­joituk­seen, jos­sa joka sanoi Helein hin­to­jen ole­van paljon mui­ta yhtiöitä korkeam­mat. Sen ver­ran koke­neena olin itseäni pitänyt, ettei pitäisi kir­joit­taa mitään, mikä näyt­tä yhtey­destään irrotet­tuna pahal­ta. Weck­ström ilmoit­ti halus­taan siir­tyä toisi­in tehtävi­in jo toukokuussa.

  42. Sähkön­hin­nas­sa yllät­tävän usein uno­htuu laa­jem­pi euroop­palainen näkökul­ma. Sähkön hin­ta Euroopas­sa on yllät­tävän homogeeni­nen huoli­mat­ta eri maid­en väli­sistä tuotan­to­eroista. Ja selit­tävä tek­i­jä on sähkön­si­ir­to yli rajo­jen, eli hal­val­la tuotet­tu sähkö myy­dään mielel­lään alueille jois­sa sähkön­tuotan­to on kallista. Ain­oa rajoit­ta­va tek­i­jä on siirtokapasiteetti.

    Ja kos­ka sähkön suurim­mat kulut­ta­ja­maat Sak­sa ja iso-bri­tan­nia tuot­ta­vat sähkön­sä val­taosin maakaa­sul­la ja kivi­hi­ilel­lä, sähkö Euroopas­sa tulee ole­maan kallista niin kauan kuin kaasu/kivihiili/päästöoikeudet on kalli­ita. Tai kunnes tuulivoimaa on raken­net­tu niin paljon, että hiilestä/kaasusta tulee mar­gin­aa­li­nen osa sähköntuotantoa.

    Huomioitavaa sinän­sä on, että sähkön­hin­ta Suomes­sa olisi hal­paa, jos sähköä ei pysty­isi siirtämään pohjo­is­maista Sak­saan ja Iso-Bri­tan­ni­aan. Hal­van sähkön (tuuli, ydin, vesi) tuotan­to pohjo­is­maid­en markki­noille on jatku­vasti yli­jäämäistä, joten katkaise­mal­la piuhat etelään tiput­taisi sähkön hin­nan het­kessä alle 5 c/kwh. Mut­ta Nor­ja 5000 MW jatku­val­la yli­tuotan­nol­la tuskin ajatuk­ses­ta tykkäisi.

    Suomen osalta mie­lenki­in­toista on kun tuulisähkön kap­a­siteet­ti nousee yli 20 000 MW (ja keskimääräi­nen tuotan­to lähelle 10 000 MW). Olk­ilu­o­to 3 kanssa Suo­mi tulee ole­maan vah­vasti sähkössä yli­jäämäi­nen, joten iso kysymys on, tuleeko sähkö mak­samaan saman mikä sen pohjois-Nor­jas­sa/Ruot­sis­sa tai imeekö muu euroop­pa kaiken hal­van sähkön Suomesta.

    1. On aika turha haaveil­la siitä, että Nor­ja ja Ruot­si luopuisi­vat yli­jäämäsähkön­sä myymis­es­tä kalli­il­la etelään, jot­ta voisi­vat myy­dä sitä hal­val­la Suomeen.

      1. Tämä on aivan selvää, sähkön myymi­nen etelään on Nor­jan ja Ruotsin etu. Jos Nor­jas­ta vedet­täisi­in esim 3000 MW siir­tolin­ja pohjois-Suomeen, tasaisi se väistämät­tä sähkön hin­taeroa suomen ja Nor­jan välil­lä. Ja se paran­taisi (pohjois)suomen ener­gia-inten­si­ivisen teol­lisu­u­den kil­pailukykyä Suomes­sa. Nor­ja hyvin mielel­lään pitää edun itsel­lään. Ener­giapoli­ti­ikkaa on ennenkaikkea politiikkaa.

        Mut­ta tuulivoima muut­taa asetel­maa. Jos nyt Nor­jal­la on Pohjo­is­mais­sa täysin domi­noi­va ase­ma sähkön­tuotan­nos­sa, niin 15000 MW tuulivoimaa muut­taa asetelmia olen­nais­es­ti. Kesäl­lä vesivoimaa Nor­jan kan­nat­taa ajaa enää puo­let siitä mitä nykyään ja tämä johtaa siihen, että talvel­la sit­ten aje­taan tosis­saan. Ns tasaista sähkö tulee markki­noille talvel­la pait­si tuules­ta niin myös vesivoimas­ta. Ja täl­lä on mie­lenki­in­toinen vaiku­tus sähkön hin­taan. Veikkaan, että moni tulee siitä yllättymään.

        Ja oma lukun­sa on vielä tuuli- ja aurinkovoimala hyö­ty­suh­teen paran­tu­mi­nen viimeisen 50 vuo­den ajan ns Mooren lain mukaises­ti. Jo nyt ne on edullisim­mat tavat tuot­taa sähköä ja 20 vuo­den vas­taa­va kehi­tys johtaa siihen, että fos­si­ili­nen sähkön­tuotan­to on aut­ta­mat­ta kil­pailukyvytön­tä. Asia jon­ka Putin toden­näköis­es­ti tietää. Selit­tää osaltaan mik­si ener­gia-aset­ta nyt käyt­ti, 10 vuo­den päästä Putinil­la sitä ei toden­näköis­es­ti olisi enää ollut.

      2. Ruot­si ja Nor­ja eivät lähi­t­ule­vaisu­udessa voi myy­dä nyky­istä enem­pää pohjoisen hal­paa vesivoimaansa Kes­ki-Euroop­paan, sil­lä siir­toka­p­a­siteet­ti ei riitä. Eihän se edes riitä Nor­jan ja Ruotsin sisäl­lä, ja sik­si ne on jaet­tu mon­een hin­ta-alueeseen. Vuon­na 2025 valmis­tu­van siir­toli­jan pitäisi siis pudot­taa Suomen hin­taa lähem­mäs Pohjois-Ruot­sia, tai sit­ten nos­taa Pohjois-Ruotsin hin­ta lähem­mäs Suomen tasoa.

        Olen kyl­lä joskus ihme­tel­lyt siir­tomarkki­noiden toim­intaa. Muu­ta­man ker­ran olen näh­nyt tilanteen jos­sa Ruotsin pohjoisim­mal­la SE1 alueel­la sähkö on halvem­paa kuin Suomes­sa, ja Suomen hin­ta on sama kuin Tukho­lam SE3 alueen, mut­ta siitä huoli­mat­ta SE1-FI siir­tolin­ja ei ole täy­dessä käytössä. Eikö tuo ker­ro markki­noiden tehot­to­muud­es­ta? Tehokkail­la markki­noil­la olet­taisi joko hin­nan ole­van sama tai siir­tolin­jan täy­dessä käytössä.

    2. Oma vaiku­tuk­sen­sa on sil­läkin että vuosikymme­nen sisään Man­ner-Euroopas­sa sähkön hin­ta aurinkoiseen aikaan tulee ison osan vuodes­ta ole­maan 0 kos­ka mas­si­iviset aurinkovoimainvestoinnit.

      Veikkaan että Suomes­sa sähkökat­ti­lat imevät nol­lahin­taisen sähkön kun­han saa­vat niitä riit­tävästi asennettua.

      1. Tuulivoimay­htiöi­den kan­nat­taisi investoi­da sähköin­ten­si­iviseen teol­liseen tuotan­toon. Täl­löin sähkön yli­tuotan­to eli 0‑hinta tilanteis­sa saadaan jotain mar­gin­aalia vielä kun voidaan jät­tää se ‘ilmainen’ sähkö myymät­tä markki­noille. Erään­lainen win-win tilanne.

        Esimerkik­si ver­tikaalisen inte­graa­tion tuulivoimatuotan­to + vety­talous mah­dol­lis­taisi tasaisen korkean sähkön hin­nan sekä hyvät voit­tomar­gin­aalit ja jopa erään­laisen monop­o­liase­man kos­ka muut markki­na­toim­i­jat ilman ver­tikaal­ista inte­graa­tio­ta eivät pysty kil­paile­maan tuotan­nos­sa. Pelkät tuulivoima­toim­i­jat otta­vat takki­in­sa kun sähkön hin­ta on nol­las­sa, ja vedyn­tuot­ta­jat otta­vat takki­in­sa kun sähkön hin­ta on korkeal­la, sen sijaan molem­mil­la markki­noil­la toimi­va riit­tävän suuri toim­i­ja voi säädel­lä sähkön markki­nahin­taa kon­trol­loimal­la markki­noille tar­jot­tavaa sähkön määrää. Suomes­sa­han tämä on jo mah­dol­lista, Mankala-peri­aate kun naut­tii lail­lista ja val­tion hyväksyntää.

  43. Hin­takat­to ja siitä johtu­vat kiertävät sähkökatkot ovat paljon pienem­pi har­mi kuin las­ten har­ras­tusten ym raho­jen lop­pu. Siis mielu­um­min suht nor­maali elämä parin tun­nin sähkökatkoil­la, kuin per­heen konkurssi.

  44. Luul­tavasti nyt kun Suomeen raken­netaan huolto­var­muussy­istä LNG:n ylika­p­a­siteet­ti, muut­tuu sähkön tuotan­toon käyte­tyn kaa­sun sub­ven­toin­ti eli ‘tope al gas’ Iber­ian niemi­maan tyyli­in Suomes­sakin toimi­vak­si. Pörssi­hin­nan huiput tasoit­tuvat, ei mak­sa val­ti­olle mitään, sähkönkäyt­täjät mak­sa­vat kus­tan­nuk­set ylimääräis­inä veroina.

    Pop­ulis­tis­es­ti ilmais­tu­na jär­jeste­lyl­lä “irroite­taan sähkön hin­ta kaa­sun hin­nas­ta”. Todel­lisu­udessa vaiku­tus riip­puu siitä kuin­ka paljon mar­gin­aalis­sa ole­vaan sähkön hin­taan halu­taan puut­tua, ja minkälaisia trig­gere­itä siihen rakennetaan.

  45. Kumpi on kulu­van tal­ven (ja seu­raa­vankin) osalta etusi­jal­la. Sähköpu­lan esto vaik­ka sit­ten öljyä polt­ta­mal­la vai sähkön­tuotan­non ympäristöys­täväl­lisyys? Aina sil­lä het­kel­lä kun kunkin itsen­sä oloista on kyse, tun­tu­vat ympäristöasi­at ole­van tois­si­jaisia. Ker­ro­taan että kulu­tus­ta pitäisi leika­ta rankalla kädel­lä, mut­ta tuotan­toa ja kasvua lisätä mah­dol­lisim­man paljon. Äly hoi!

  46. Okei. Nyt herää kysymys olisiko Helen tar­jon­nut “näin äkisti “uut­ta 20 centin tuotet­ta jos hin­takat­toa ei Suomeen olisi val­tio­val­lan tahol­ta määräyk­senä tulos­sa? Pais­taa lävitse asi­akkaiden mene­tyk­sen pelko ja uusivien pikainen haaliminen.

      1. niin hin­takat­to, jota siis kan­nat­taa sdp, kokoomus ja perus­suo­ma­laiset. jot­ka ovat gallup luku­jen mukaan ne suuret puolueet. minä näin vihreänä äänestäjänä joka on NIIN SANOTUSSA punav­ihreässä kuplas­sa, pidän hin­takat­toa pösilönä ajatuk­se­na. edes li ander­s­son ei kan­na­ta hin­takat­toa ja sekin ker­too jo jotain.

        min­ul­la on sanon­ta: demokra­tia, on siis jär­jestelmä, jos­sa äänestäjien tyh­myys tiivistyy erit­täin tyh­mik­si poliitikoiksi.

        lyhyesti: pörssisähkö puoli­pakol­lisek­si kaikille, kap­a­siteet­ti­var­avoimalle ris­tisub­ven­toin­tia, sähkön varas­toin­tia ja ei hintakttoja.

        pikku­jut­tu, ne joil­la on määräaikainen ja van­hal­la pienel­lä hin­nal­la, niin sähköveroa voisi nos­taa tuo­dak­seen kan­nustin­ta edes vähän näi­hin hintoihin.

      2. @quasiminus

        Hieno idea tuo sähköveron muu­tos. Tehdään siitä regres­si­ivi­nen vero väli­aikaises­ti, eli sähköveron määrä kas­vaa mitä pienem­pää c/kWh hin­taa asi­akas maksaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *