Sähkömarkkinat toimivat nyt todella huonosti, koska sekä kysyntä että tarjonta ovat joustamattomia. Silloin pienikin epätasapaino korjautuu joko hyvin korkealla tai hyvin halvalla sähkön hinnalla. Ajoittain hinta on ollut myös lähellä nollaa.
Nyt syntyy toisaalta kohtuuttomia voittoja ja toisaalta kammottavaa energiaköyhyyttä.
Tilanteeseen on esitetty erilaisia ratkaisuja:
Pörssisähkö kaikille
Jos kaikki käyttäisivät pörssisähköä, kaikilla olisi kannustin sopeuttaa sähkön kulutustaan hintoihin. Hintajousto kasvaisi ja hintavaihtelut tasoittuisivat.
Kun osalla kansasta on voimassa edulliset pitkäaikaiset sähkösopimukset, muiden tilanne heikkenee. On esitetty, että sähköyhtiöt ryhtyisivät ostamaan pois näitä vanhoja sopimuksia selvällä rahalla. Se helpottaisi kaikkien tilannetta.
On esitetty, että pörssisopimuksista pitäisi tehdä selvästi edullisempia kuin kiinteähintaisista. Näin on jo tehty talouden pakosta. Kiinteähintaisen sopimuksen suojaaminen tulee sähköyhtiöille kalliiksi ja tämä kustannus siirtyy sähkön hintaan. Ei kannata ottaa uutta kiinteähintaista, ja jos kahden vuoden sopimus tuntuu edulliselta, kannattaa lukea pienellä präntillä olevat ehdot. Pääseekö sopimuksesta eroon, jos sähkön hinta laskee?
Julkiset interventiot
Kun kulutuksen ja tuotannon sopeutuminen edellyttää nyt toteutuakseen kovin korkeata hintaa, julkinen valta voisi puuttua markkinoihin maksamalla kuluttajille (lähinnä teollisuudelle) kulutuksen alasajosta ja maksamalla kalliille huipputuotannolle korvausta siitä, että esimerkiksi maakaasuvoimalat käynnistyisivät jo vähän halvemmilla hinnoilla. Näin saataisiin kysyntä ja tarjonta reagoimaan jo ennen kuin hinta nousee aivan pilviin.
Osa sähkön kulutuksesta perushintaan.
Tämä vaatii jo valtion kautta kulkevia rahavirtoja, sillä osalla sähkön myyjistä ei ole omaa tuotantoa, vaan ne ostavat kaiken myymänsä sähkön pörssistä, eivätkä voi siksi alentaa kenenkään sähkölaskua.
Tässä ratkaisussa ongelma piilee yksityiskohdissa. Jos kaikki saisivat saman määrän halpaa sähköä, minä kaukolämmitetyssä kerrostalossa asuvana saisin kaiken sähkön halvalla eikä isossa sähkölämmitetyssä omakotitaloasunnossa asuva saisi kuin pienen osan sähköstään.
Itse pohdin pitkään, että alennettu osuus voisi perustua edellisen vuoden kulutukseen, mutta parisataatuhatta kotitaloutta on muuttanut vuoden sisällä. Tästä ei hallinto selviäisi.
Miksi Tauno Tuhlarin pitäisi saada halpaa sähköä enemmän kuin samanlaisessa asunnossa asuvan Niina Nuukan vain koska Tuhlari on tuhlannut sähköä edellisenä vuotena?
Windfall-voittovero ja tulonsiirrot
Windfall-voittovero on toteutumassa ja jopa järkevämmässä muodossa kuin EU:n määräämä kattohinta, jossa olisi ollut Mankala-yhtiöiden Suomessa tiettyjä juridisia ongelmia. Huomattakoon kuitenkin, että tämä rajoittaa energiayhtiöiden mahdollisuuksia investoida uuteen kapasiteettiin. Helen esimerkiksi investoi enemmän kuin koko ylijäämänsä, mutta ei se voi velkaantua kuinka paljon tahansa.
Tulonsiirroissa sen sijaan on ongelmia. Hallitus jakaa nyt rahaa lähinnä hyvätuloisille omakotiasukkaille. Kohdentuminen johtuu varmaankin lähestyvistä vaaleista ja Suomen keskustan vaalipaniikista.
Hyvätuloisille tarjotaan verovähennysmallia, jossa valtio maksaa 60 % sähkölaskusta siltä osin kuin se sijoittuu välillä 500 – 1500 euroa kuussa. Vähän, mutta ei paljon köyhemmille on tarjolla Kelan kautta haettava tuki, joko korvaa sähkölaskua siltä osin kuin se ylittää 400 €/kk. Sähkön siirrosta ja sähköverosta ei tukea makseta.
Takuueläke on 855 euroa miinus verot. Siitä on paha maksaa 400 €/kk
Toimeentulotuesta voi myös hakea apua sähkölaskuun. Toimeentulotukea vähentävät erilaiset asiat, esimerkiksi kuun alussa tilillä ollut rahamäärä sellaisenaan.
Olisi ollut kohtuullista määrittää sähkököyhyyden tuki sen perusteella, kuinka suuren osan nettotuloista sähkölasku vie ja ehkä senkin regressiivisesti.
Aivan pösilöä: arvonlisäveron alennus
Moni minua parempi ekonomisti on moittinut hallitusta arvonlisäveron alennuksesta. Se alentaa sähkön hintaa periaatteessa 13 prosentilla.
Kun sähkön markkinahinta on se, joka sopeuttaa kysynnän olemassa olevaan tarjontaan, markkinahinta nousee täsmälleen yhtä paljon kuin sähkön hinta alenee. Kun kaikki eivät maksa markkinahintaa, vaan valtaosalla on kiinteähintainen sopimus, markkinahinta nousee vielä paljon enemmän kuin veroale laskee sähkön hintaa. Ne siis voittavat, joilla on vanha kiinteähintainen sähkösopimus ja ne häviävät, jotka ovat markkinahintojen armoilla. Sähköyhtiöt kiittävät.
Jos ongelmana on tarjonnan vähäisyys, ei kannata subventoida kysyntää. Pitäisi tämä nyt sentään ymmärtää.
Onpas ehdotuksia – entä jos vain maksettaisiin jokaiselle sähköntuottajalle sen oma tuotantokustannus ja siihen päälle vaikka 30% kate. Ja sillä tavalla ”kerätty” sähkö eri lähteistä olisi sitten se jokaisen tunnin ’markkinahinta’? Yksinkertaista, eikö totta? Silloin sähkön hinta olisi paljon alempi kuin nyt ja kaikki tuottajat pärjäisivät edelleen hyvin.
Liian helppoa ja järkevää.
Mutta mitä tehdään tilanteessa jossa kysyntää on enemmän kuin tuotantoa? Markkinahinnan tärkein tehtävä nykytilanteessa on leikata kulutusta, ei lisätä tuotantoa. Kaikki tuotanto on jo käytössä. Tuo malli vaatisi äärimmäistä keskusjohtoa kulutukseen, eli sähkön säännöstelyä. Eikä meillä ole lainsäädäntöä tai viranomaisresursseja valvomaan sitä, että kuluttajat eivät tuhlaa sähköä, mikä siis olisi välttämätöntä jos suunnitelmatalouteen siirryttäisiin.
Nykyinen hintataso on ongelma sille pienelle joukolle ihmisiä, jotka ovat pienituloisia ja vähävaraisia, ja asuvat sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Sille joukolle täytyy kohdistaa ihan merkittävää julkista tukea, jotta he eivät oikeasti kuole pakkaseen. Mutta se joukko on oikeasti pieni, keskimäärin pienituloiset ja vähävaraiset kun eivät asu omakotitaloissa. Ne keski- ja hyvätuloiset joille sähkölasku on ikävä mutta ei hengenvaarallinen nyt vaan sitten joutuvat käyttämään niitä ”pahan päivän varalle” kerättyjä säästöjään; nyt on paha päivä.
”Mutta mitä tehdään tilanteessa jossa kysyntää on enemmän kuin tuotantoa?”
Annetaan vaikka alkuun sote-piireille lupa painaa rahaa myymällä omaa varavoimaa vaikka kiinteällä hinnalla. Öljy on nyt 14.2 snt/kWh ja jos antaisi vaikka luvan myydä hinnalla 35 snt/kwh, niin hinta pysyisi aina tuon alle.
En tiennytkään että sotepiireillä on ääretön määrä öljyllä käyviä varavoimalaitoksia ihan vaan odottamassa lupaa käyttöönottoon. Kerrotko lisää?
En tiennytkään että sotepiireillä on ääretön määrä öljyllä käyviä varavoimalaitoksia ihan vaan odottamassa lupaa käyttöönottoon. Kerrotko lisää?
Yleisimmät ovat tuollaisia 1000 kVA genuja ja niitä riittää. Kaikki on varmennettu ja varmennus on kahdennettu, koska huoltoa varten pitää generaattori pysäyttää. Kyllä näitä yhden ydinvoimalan verran löytyy. Jos ei riitä, niin ainakin raha jää Suomeen ja tuleepahan testattua huoltovarmuutta
Idea on periaatteessa hyvä. Sama mekanismi on kuitenkin johtanut sähköverkkoyhtiöiden kritisoituihin ylituottoihin. Jos johonkin pitää investoida, lainaa sähköyhtiö rahat investointiin konserniyhtiöltään törkeällä korolla. Työ ostetaan tietysti toiselta konserniyhtiöltä kovalla hinnalla.
Uskallan väittää, että mitä enemmän sähköä kuluttaa, sitä todennäköisemmin on hankkinut kiinteähintaisen sopimuksen. Niin kuluttajat kuin teollisuus. Kalliolaisessa yksiössä asuva ja 15€ sähköstään kuussa maksava ei välttämättä pohdi suojautumista skenaariolta, jossa sähkö maksaisikin 20€/kk. Sähkölämmitteisissä okt:issa asuvia ja etenkin sähköintensiivistä teollisuutta suojautuminen sähkön hinnan nousulta sitävastoin kiinnostaa. Tästä syystä sähköpulan uhatessa kannattaisi kytkeä juuri raskasta teollisuutta pois verkosta – eikä hakea samaa kulutussäästöä pimentämällä mahdollisimman suurta määrää niitä kalliolaisia yksiöitä.
Harmillisinta tilanteessa on silti se, että vihreän siirtymän eteen tehty työ on vaarassa valua hiekkaan. Ideana on pitkään ollut, että saastuttavat energiamuodot korvattaisiin uusiutuvasti tuotetulla sähköllä. Nokkelimmat hankkivat nyt polttoöljy-aggregaatteja, sillä öljyn poltto on sähköä halvempaa! Tuskin sähköautokauppakaan käy yhtä lämpimänä kuin kesällä. Tästä syystä tilanne olisi hyvä saada normalisoitua pikaisesti – vaikka se normalisoituukin viimeistään keväällä. Lumitalven jälkeen vesialtaat ovat täynnä. Tällä hetkellä tehtäneen hartiavoimin töitä, jotta OL3 saadaan valtakunnanverkkoon rahaa painamaan.
Tutkija suositteleekin etenkin paljon sähköä kuluttavia talouksia hankkimaan kiinteähintaisen sähkösopimuksen. Mutta vasta 2023 keväällä tai kesällä.
Eikö voi ottaa talveksi määräaikaisen ja kesäksi vaihtaa se pörssisähköön. 2vuoden määräaikaisesta pääsee helposti irti kun toinen aikuisista tekee samaan kohteeseen uuden sopimuksen niin edellinen lakkaa kesken sopimuskauden. Vastaa muuttotilannetta.
”Osa sähkönkulutuksesta perushintaan.” on oikea vastaus. Jos jokainen saisi kuukausittain ruokasatsin, ei sillä pitäisi olla merkitystä pidätkö perunamaata tai kuinka paljon energiaa tarvitset. Jos jokainen saisi talvivaatteet, ei sillä pitäisi olla merkitystä kuinka suuren vaatekaapin jo omistaa tai asuuko Lapissa vai ei. Jos jokainen saa rahaa lapsilisän muodossa, ei sillä pitäisi olla merkitystä paljonko rahaa omistaa tai kuluttaa. – Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Modernissa yhteiskunnassa sähkö on perustarve. Riittää kun valtio tulee vastaan yhdenkin keskimääräisen huoneen lämpimänä pitämisen verran. Tarvitaan ilmeisesti ensin muutama paleltunut vanhus ennenkuin ymmärretään lämmön merkitys näillä leveysasteilla. Suomea etelämpänä on helpompaa, mutta markkina sama.
Tuossa on kyllä järkeä, jos haluaa miettiä sekä valtion taloutta että oikeudenmukaisuutta. Kaikille pitää taata lämmin huone, mutta sähkön törsääjiä ei pidä helliä. Lasken sähköntörsääjiksi isoissa omakotitaloissa asuvia, jos pitävät vaikka kaikki huoneet +18 talvella. Saati, jos lämmittää kahden auton autotallia. Taikka saati, jos paljuilee viikottain. Tässä valtion nykytukimallissa hellitään ja lellitään sähkön törsääjiä!
Onkohan tässä mitään järkeä, en ehtinyt lukea vielä?
https://cepr.org/voxeu/columns/electricity-markets-transition-proposal-reforming-european-electricity-markets
Tuotantopuolesta kyse ja pitempi horisontti, mutta voi liittyä asiaan jotenkin.
Miksi et kerro, että omat vuositulosi ovat luokkaa 190 000. Kyllähän sillä voi maksaa vaikka lämmitetyn polkupyöräväylän.
”Jos kaikki käyttäisivät pörssisähköä, kaikilla olisi kannustin sopeuttaa sähkön kulutustaan hintoihin.”
Nykyisin tilanne on siis se, että isossa kuvassa juuri kukaan ei käytä pörssisähköä.
Esim. nyt kun hinta on pörssissä noin 80 senttiä on teollisuus ostanut jo aiemmin tai tuottaa omiaan siten, että heidän hinta on edelleen alle sentin. Samoin kunnilla ei ole vieläkään säästöpaineista. Sähköä kun tehdään itse, niin kadut voi lämmittää, tekonurmet pitää sulana ja tekojäät voi jäädyttää. Lenkkipoluilla valot loistaa myös päivällä, koska se sähkö ei maksa käyttäjälleen vieläkään juuri mitään.
Se pörssisähköä käyttävä henkilö on tässä se tarinan outo osapuoli. Kokkola laittoi juuri 16 sentin hintakaton ja tekee tällä bisnestä. Meillä paikallisen energiayhtiön edustaja totesi ennen tätä perseilyä, että pörssisähkö on kalleinta sähköä, mitä löytyy ja sähköyhtiö pysyy aina myymään asiakkailleen paljon halvemmalla. Nyt siitä pörssisähköstä on tulossa ”standardi”.
Sähköstä on pulaa ja sillä voi hyvin rahastaa. Se, että sähköstä on niukkuutta ei edelleenkään tarkoita sitä, että sen tuottaminen maksaisi sen enempää kuin aiemmin. Nyt sitä niukkuutta jaetaan siten, että isot institutionaaliset saa sitä halvalla sen mitä tarvitsee ja sähköllä lämmittävät yksityishenkilöt voivat sijoitella köyttä kaulaansa.
Yhteiskunnan valintoja nämä ovat. Edelleen voidaan ajatella, että sähköyhtiön ”hintakatto” voisi olla kuluttajalle vaikka sen 10 snt/kwh. Tuollakin hinnalla voi tehdä bisnestä, kun kuluttajien kulutus tiedetään ja tiedetään, että tämä pitää itse tuottaa omille asiakkaille. Tällä voi itse asiassa tehdä erittäin kovaa bisnestä, sillä viime vuosien trendiä seuraamalla puoletkin tuosta riittää. Tosin jos sen saa myytyä spottihinnalla ulos ja tehdä miljoonia, niin aina voi laittaa kansan kärsimään.
Tätä samaa olen ihmetellyt itsekin. Koti-ja maatalouksien osuus kulutuksesta on n.28%, joiden joustomahdollisuus ilmeisen huono. Lopuilla (teollisuudella/kunnilla) on kiinteät hinnat pitkälle tulevaisuuteen ja näin ollen ei juuri kummoisia insentiivejä säästää.
On erikoista, että kysyntäjousto halutaan korkeiden hintojen avulla kohdistaa juuri kotitaloussektorille, jossa joustomahdollisuudet ja ovat aika vähäiset ja jonka osuus koko sähkökulutuksesta on myös aika pieni. Sen sijaan suuret sähkökäyttäjät ovat usein suojanneet omat hintansa. Entä jos kotitaloudet saisivat halpaa sähköä ja maksaisivat kompensaation jollekin isolle teolliselle kuluttajalle, joka supistaisi toimintaansa talvikuukausien ajaksi?
Suuret sähkönkäyttäjät ovat ehkä suojanneet hintansa, mutta on niillä silti kannustin kysyntäjoustoon, koska ne voivat myydä ostamansa sähkön pörssissä.
”Suuret sähkönkäyttäjät ovat ehkä suojanneet hintansa, mutta on niillä silti kannustin kysyntäjoustoon, koska ne voivat myydä ostamansa sähkön pörssissä.”
Miten tuo onnistuu käytännössä? Jos on suhteellisen iso sähkönkäyttäjä ja suojannut hinnan vakiohintaan, niin miten sähkön käyttäjä käytännössä voi myydä ostamansa sähkön pörssissä? Yleensä suojaukset ovat eräänlaisia optioita tiettyyn sähkön hintaan tietyssä enimmäislaajuudessa sähköä ostaessa, mutta en ole kuullut, että niissä olisi oikeuksia myydä osto-oikeuksia eteenpäin, jos kulutus alittaa sopimuksen mukaisen maksimin.
Hyvä havainto! Varsinkin kun kotitalouksien energian ja sähkön kulutus on vaivaiset 20% kokonaiskulutuksesta. Teollisuus pitäisi ottaa mukaan talkoisiin. Samalla tämä oikaisisi Suomen raskaaseen sähkönkäyttöön painottuvaa elinkeinorakennetta. Ehdotan, että aloitamme poistamalla energiaintensiivisen teollisuuden sähköverotuet. Järjetöntä maksaa teollisuudelle runsaasta sähkön käyttämisestä.
käytäntö?: ”Miten tuo onnistuu käytännössä?”
Ensinnäkin, futuurit ja optiot ovat arvopapereita, joilla käydään jatkuvasti kauppaa pörssissä (tässä tapauksessa Nasdaq Commodities -pörssissä). Ne voi ihan milloin vain myydä takaisin pörssiin, jos sähköä ei tarvitse. Toiseksi, Nasdaq Commodities käyttää käsittääkseni näihin ”cash settlement” -menetelmää eli futuurin erääntyessä saat rahana markkinahinnan ja futuurin ostohinnan erotuksen (tai joudut maksamaan, jos hinta liikkuu toiseen suuntaan). En ole tästä jälkimmäisestä 100% varma, mutta, jos noin on, niin silloinhan sähkönkäyttäjä voi hinnan noustessa vain sammuttaa laitteet ja pistää saamansa erotuksen taskuunsa, jos se on tuottavampaa kuin laitteiden pyörittäminen.
Sähkön voi laittaa kortille niin, että lämmitysmuodon mukaan esim. kansalainen saa yhden huoneen lämmittämiseen tarvittavan sähkön järkihintaan. Tämä on reilua niin yksin asuvia kuin perheitä kohtaan. Jos haluaa asua lukaalissa tai saunoa taukoamatta, voi maksaa ylimääräisestä enemmän. Poliitikkojen tehtävänä on turvata kansalaisille kohtuulliset elinolot, tässä ei ole nyt onnistuttu. Aina vedotaan siihen (blogistikin) että pörssi on keksityistä malleista kuitenkin paras. Sodan aikana pörssi ei toimi ja sen toiminta tulee pikaisella yhteisellä päätöksellä keskeyttää. Tämä energia-aihe tulee tuottamaan aivan tarpeettomasti keväällä lukemattomia yritysten ja yksilöiden konkursseja, vain siitä syystä että asia ei ole enemmistön ongelma (kaukolämpökodit ja kiinteät sopimukset). Kaikki puolueet heti saman pöydän ääreen ja ratkaisun kanssa ulos!
Mistä otetaan lainsäädäntö ja viranomaisresurssit määrittelemään ja valvomaan tuota säännösteltyä sähköä? Ei nimittäin ole ihan yhden miehen homma käydä läpi pari miljoonaa kotitaloutta.
On hyvin helppo sanoa että jokaiselle kohtuullisen tarpeen mukaan, käytännön toteutus ei vaan ole onnistunut koskaan historiassa ilman aivan valtavaa valvontakoneistoa, ja silloinkin huonosti ja epäreilusti.
Markkinat ovat paras työkalu niukkojen resurssien jakamiseen, ja sosiaaliturva köyhien ja vähävaraisten tukemiseen. Ja sosiaaliturvaa varten meillä on lainsäädäntö ja virkakoneisto olemassa. Säännöstelystä ei ole iloa oikein kenellekään.
Jostain syystä on viranomainen onnistunut vaikka kiinteistöjen verotusarvon määrittelyssä tai lasten päivähoitomaksujen suuruuden arvioinnissa tulojen mukaan. Ensi vuonna vakuutusyhtiö ”keksii” yrittäjälle sopivan eläkkeen. Jostain niitä laskevia miehiä vain löytyy. On nyt vähän kehnoa keilata systeemin kehittämishaaveet sillä että nykysysteemi ei tuohon taivu…
Suunnittelija
” kansalainen saa yhden huoneen lämmittämiseen tarvittavan sähkön järkihintaan. Tämä on reilua niin yksin asuvia kuin perheitä kohtaan”
Eikä.ratkais mitään. Kaukolämpötalossa Yksiössä asuva ei tarvitse sitä ja konkurssiin menijälle ei ole riittävästi.
Joten mitä tuo sitten ratkaisisi? Sama kuin korotettaisiin lapsilisää korvata kaikille maksettavalla satasella.
Jotenkin tuet pitäisi suunnata niille ja vain niille, jotka sitä tarvivat, muuten tukisumma räjähtää käsiin ja jää siten todennäköisesti liian pieneksi.
Mitäpä jos tuki jaettaisiin sähköverkkoyhtiöiden avulla? He tietävät, paljonko missäkin sähkönkäyttöpaikassa on kulutettu *viime* vuonna. Näin muuttaminen ei haittaa, kun tuki jaettaisiin osoitteiden perusteella. Tuki tulisi siirtomaksujen laskulla, jos kulutus olisi ylittänyt jonkun kynnysrahoja, eikä se riippuisi tämän vuoden kulutuksesta.
Ja ihan uudet talot voitaisiin jättää vaikka tuen ulkopuolelle, niidenhän pitäisi olla eristettyjä ja lämmityksen aika lailla kunnossa (?) tai käyttää jotain keskiarvoa.
Eli laitettaisiin byrokratia verkkoyhtiöille. Semmoinen ongelma tässä on, että verkkoyhtiöt eivät tunne asiakkaidensa sopimuksia, eli en keksi miten halvan sähkön asiakkaat saisi filtteröityä kätevästi pois, ellei lasketa käsityötä. Ehkä senkin saisi nopeasti tarkastettua, kyllähän se verkkoyhtiö tietää sähkön myyjän.
”Takuueläke on 855 euroa — verot. Siitä on paha maksaa 400 €/kk”
Miksi siitä pitäisi maksaa takuueläkkeestä mitään? Raja näyttää olevan asetettu siten, takuueläkeläinen menee toimeentulotuen piiriin, jossa ainakin aiemmin maksettiin koko sähkölasku ilman mitään omavastuuosuutta.
Aika moni eläkeläinen on muistanut paasata, kuinka leveää elämä sosiaaliturvalla on. Nytpä tuota pääsevät itse kokeilemaan.
Sekä verotuessa että suorassa erillisessä tuessa korvataan sama 60%, suorassa tuessa alaraja on alempana. Tukia voi kai käyttää vaihtoehtoisesti, mutta ei samaan aikaan? Siksi % on niissä sama.
Olisi kai korvausprosentin voinut porrastaa tulojen mukaan, ja varsinkin suurilla tuloilla myös laskun suuruuden mukaan lähellä korvattavan ylärajaa. Se olisi tietenkin lisännyt työtä tarkistaville ja myöntäville viranomaisille, riippuen tietysti siitä, miten sitä tietotekniikka siellä käytetään.
Vielä parempi tapa olisi ollut määrätä korvausprosentin sijaan tuloluokan mukaan progressiivisesti nouseva prosentti, jonka sähkölasku saa nousta edellisiin kuukausiin verrattuna, ja sen ylimenevä osa sähkölaskusta olisi korvattu kokonaan ylärajaan saakka. Senkin olisi voinut laittaa ylemmissä tuloluokissa määräytymään jonkin verran myös laskun suuruuden mukaan niin, että törsääjät olisivat saaneet vähemmän.
Tuo systeemin olisi ollut vielä työläämpi laskettava, mutta ei välttämättä juuri vaikeampi toteuttaa ohjemistoissa kuin nyt valittu tapakaan. Yhteiskunnalle paljon kalliimpi se olisi kyllä ollut, sillä ilman muuta korvaukset olisivat olleet selvästi suurempia.
Vahvasti olen sitä mieltä, että oikea ratkaisu on sähkökatkot ja säännöstelty hinta. Nyt halvan kiinteähintaisen sopimuksen tehneillä ei ole mitään kannustinta säästää sähköä. Sähkökatkoilla voidaan sulkea pois näitä ”viimeisiä” energialaitoksia, jotka määräävät pörssisähkön hinnan.
Vaikka minulla on vielä jonkin aikaa voimassa oleva kiinteähintainen halpa sopimus niin säästän sähköä juuri siksi ettei Fingridin tarvitsisi turvautua sähkökatkoihin kun tehot loppuu, ja siksi että ylikysyntä tasaantuisi pahimman ajan yli, kun Olkiluoto 3 on poissa pelissä.
Olen samaa mieltä. Pari tuntia silloin tällöin pärjää hyvin ilman sähköä jos sillä saadaan kaikille kohtuullinen määrä kohtuuhintaista sähköä. Hanhikiven ydinvoimalahanke pitäisi myös polkaista taas käyntiin länsimaista teknologiaa käyttäen. Tuotantoa tarvitaan lisää.
Monen muuan kanssa ahtaassa hississä voi kaksikin tuntia tuntua pitkältä.
Vaikka tästä kerrottaisiin etukäteen, tornitalon korkeimmassa kerroksessa liikuntarajoitteinen on vankina.
Lehtitietojen mukaan Närpiöläsen tomaatinkasvattajan sähkölasku uhkaa nousta tasolle 300 000 euroa/kk. Jos tuo perustuu esim 300 e/MWh hintaan, tuon kasvihuoneen sähkönkulutus on luokkaa 1000 MWh/kk. Oman kotitalouteni sähkönkulutus on luokkaa 200 kWh/kk. Elikkä yksi kasvihuone kuluttaa saman kuin 5000 kotitaloutta. Jos tavoitteena on leikata huipputunnin aikana 10% sähkötehosta ja vaihtoehtoina olisi katkaista sähköt joko yhdestä kasvihuoneesta, taikka 45 000 kotitaloudesta. En tiedä sinusta mutta minä katkaisisin ennemmin tuon kasvihuoneen sähköt kuin laittaisin 45 000 kotitaloutta pimeäksi.
Niinpä. Yksi tällainen sähkökatko saisi jo ihmiset säikähtämään ja tekemään niitä muutoksia, jotka nyt tuntuvat mahdottomalta. Sen jälkeen sähkönkulutus laskisi helposti tarvittavat kymmenen prosenttia.
Jaoimme taloomme tiedotteen toiminnasta sähkökatkojen aikana, ja sen jälkeen ihmiset tulivat kyselemään että jaa, onko sähkö _oikeasti_ vähissä…
Näissä kommenteissa on kummallista, kuinka vähän ihmisillä on uskoa markkinoiden toimivuuteen. Olen tässä Osmon kanssa samaa mieltä: kaikki käyttämään pörssisähköä, niin ei tarvitse rakennella kummallisia sääntelyhäkkyröitä. Tietty varakapasiteetti rahoitetaan ohi pörssin ja markkinamekanismin.
Nykyinen höyrypannuinsinöörien (terveisiä vain vanhoille opiskelukavereille) kehittämä sähkö”pörssi” pitää vain korvata aidolla pörssillä. Maailman arvopaperipörssit ovat kehittyneet usean sadan vuoden evoluution tuloksena. Sieltä pitää tuoda perusasiat, niin saadaan sähköpörssikin toimivaksi.
Luuletko että vesivoimalan omistajat eivät sitten nosta tarjouksiaan lähelle kaasuvoiman hintaa?
Jussi Autere:
” Näissä kommenteissa on kummallista, kuinka vähän ihmisillä on uskoa markkinoiden toimivuuteen.”
Kyllä markkinat toimivat, mutta ne eivät vain johda kovinkaan hyvään lopputulokseen, jos osa ihmisistä menee sen takia konkurssiin.
Ihan samalla tavalla me maksetaan työttömyyskorvauksia työttömiksi joutuneille. Ei ihmiset ole oikein voineet varautua siihen, että sähkön hinta 10-kertaistua alle vuodessa. Ei siihen ehdi sopeutua, joten tulee pahaa jälkeä.
Pörssisähkö ei toimi, koska kylmässä Pohjolassa asuva joutuu maksamaan siitä saman millä hinnalla sähkönmyyjä saa jossakin muualla sähkönsä myytyä. Vaikka kaikki suomalaiset siirtyisivät pörssisähköön. Väliintulo tarvitaan koska täällä sähkö saattaa kotitalouksissa olla hengissäpysymisen elinehto, Etelä-Euroopassa ei.
Suomi on onneksi edelleen hyvinvointivaltio, jossa suojaverkkojen on tarkoitus pelastaa pahimpaan asemaan joutuvat. Tarvitaan siis selkeä tukimalli vähävaraisille sähkön hinnasta kärsiville, niin ei tarvitse sotkea markkinamekanismia.
Esimerkiksi Iso-Britanniassa valtio maksaa 25 puntaa päivässä pankkitilille nyt, kun siellä on lunta ja pakkasta. Miksi sama käytäntö ei voisi olla Suomessa: kun sähkön päivähinta nousee esimerkiksi 30c/kwh yli, niin valtio maksaa verotus- ja toimeentukitietojen perusteella vähävaraisen pankkitilille 20€.
”julkinen valta voisi puuttua markkinoihin maksamalla … kalliille huipputuotannolle korvausta siitä, että esimerkiksi maakaasuvoimalat käynnistyisivät jo vähän halvemmilla hinnoilla.”
Tämä osuu ainakin Helenin suljettuna olevaan valtavaan kaasuvoimalaan Vuosaaressa eli valtion pitäisi maksaa Helsingille, että se käynnistäisi voimalan. Voimalan sähköteho on 665 MW ja lämpöteho 582 MW. Toisaalla uutisoitiin, että lähipäivinä käyttöön otettavalta kelluvalta LNG-terminaalilta puuttuu käyttäjiä ja näin valtiolle tulisi laivasta ylimääräiset suuruusluokkaa kymmenien miljoonien kustannukset.
Tällä hetkellä ja näillä sähkön hinnoilla Helenin on luultavasti edelleen kannatavampaa tuottaa se 582 MW lämpöä polttamalla kevyttä polttoöljyä huippulämpövoimaloissa kuin käynnistää kaasuvoimala ja tuottaa kaupan päälle 665 MW sähköä.
Olisi mielenkiintoista tietää, millaista tukisummaa Helen tavoittelee, jotta se siirtyisi käyttämään kaasua öljyn sijaan. Tai ehkä Helenille on joka tapauksessa kokonaistaloudellisempaa pitää voimala koko talven kiinni ja siten sähkön hinta mutkan kautta keinotekoisesti korkeammalla.
Kyllä sitä Vuosaaren voimalaa käytetään ajoittain. Toinen yksikkö on muutettu käymään öljyllä.
Jännästi se suljetuksi väitetty Vuosaaren voimalaitos tuotti sähköä sekä eilen että tänään ja pitkin joulukuuta.
Eilen Suomen sähköntuotanto oli korkeimmillaan 18 vuoteen. Samalla pörssisähkön hinta oli lähes korkeimmillaan. Ei paljoakaan auta vaikka kaikki suomalaiset siirtyisivät pörssisähköön. Korkeaan hintaan Suomessa tuotettua sähköä ostavia on rajojemme ulkopuolella niin paljon enemmän, että hinta määräytyy sieltäkäsin.
Eikös tämä ole suorastaan ääliömäisin hinnanmuodostusmalli? Ei sähköpörssissä ole mitään markkinoihin perustuvaa hinnanmuodostusmekanismia, jos hinta tulee kalleimman mukaan. Näyttä poliitikot EU:ssa hölmöilleen tämänkin ja oikein kunnolla. Tätä vasten kaikilta muilta selittelyiltä pörssisähkön osalta putoaa pohja kerralla.
”Nykyinen sähköpörssin hinnoittelutapa, jossa kaikki sähköntuottajat saavat kalleimman tuotantomuodon hinnan, ei ole mikään luonnon tai markkinoiden laki. Hinnanmuodostusmalli on viime kädessä poliittinen päätös.”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/94c3f6ba-a7ad-4d47-9bbb-7583b0a0141a?utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwAR1-VJvz3KrQBFcemcVO4vhrjbmYQaKAYl4_JyVRmaF_FbqvLzndl2fL5LI#Echobox=1670847904
Kaikissa ajateltavissa olevissa pörsseissä kaikki myyjät saavat saman hinnan joka on korkein hyväksytty tarjous.
Wikipedian Electricity Market -artikkelin mukaan on olemassa myös pay-as-bid -niminen järjestely, missä hinta ei määräydy korkeimman hyväksytyn tarjouksen mukaan, vaan hinnaksi määräytyy se hinta, millä tarjous on tehty. Tällainen on artikkelin mukaan käytössä mm. Britanniassa.
Ostajilla on aina mahdollisuus jättää ostamatta muissa pörsseissä eikä kenenkään elämä siihen pysähdy.
Jättääkö Helen ostamatta pörssistä kun hinta huitelee taivaissa? Tai kiepauttamatta Mankala-sähköään pörssin kautta voidakseen kohtuullistaa asiakkaidensa sähkön hintaa?
”Kaikissa ajateltavissa olevissa pörsseissä kaikki myyjät saavat saman hinnan joka on korkein hyväksytty tarjous.”
Okei, toi Iltalehden juttu on epätarkka. Jos se noin on, niin sitten toi toimii niin kuin pitääkin.
Nyt vaan käy niin, että tällä inflaatiovauhdilla kohta alkaa rytisemään yrityksiä nurin kun ihmisten kuluttaminen hidastuu rajusti. Myös asuntojen vuokrat nousevat rajusti. Asuntojen kysyntä on pudonnut 30 prosenttia ja asuntolainojen kustannukset ovat nousseet rajusti. Se vielä tästä puuttuisi, että Kiinassa nyt kytevä raju korona-aalto vyöryisi Eurooppaan. Meillä taitaa olla nyt monta kriisiä päällekkäin samaan aikaan. Eiköhän ala jouluun mennessä jo ihmisten kukkaroissa kunnolla tuntumaan tämä tilanne.
Entinen vihreiden äänestäjä: ”on olemassa myös pay-as-bid ‑niminen järjestely, missä hinta ei määräydy korkeimman hyväksytyn tarjouksen mukaan, vaan hinnaksi määräytyy se hinta, millä tarjous on tehty.”
Joo, mutta siihen liittyy ongelmia. Pay-as-clear on yksinkertaisempi, kun kaikkien vain kannattaa laittaa huudokseen minimihinta, jolla myynti on kannattavaa. Pay-as-bid on siitä erilainen, että siinä ei kannata tehdä tällaista ”rehellistä” huutoa vaan ennakoida mitä muut huutavat ja yrittää saada oma huutonsa niin korkealle kuin mahdollista mutta siten, että se vielä menee läpi
Yksi konsti olisi harmonisoida sähköveroluokat: meillä sponsoroidaan energiaintensiivistä teollisuutta edullisella sähköverolla verrattuna muihin sähkön ostajiin ja tulos on raskaaseen sähköön käyttämiseen pohjautuva elinkeinorakenne.
Toinen konsti olisi saada kaikki pörssisähköön. Sähkötyöryhmän raportissa todettiin, että suunta on pikemminkin pois pörssistä kaikenmaailman kahdenvälisiin sopimuksiin ja Mankalajärjestelyihin. Kiltit kotitaloudet voimme psyykata pörssisähköön, mutta millä nämä muut mankalapuliveivarit saadaan sinne?
Ajatuskoe: Olkoon sähkön kokonaiskysyntä 10 GW (jonkin aikaa). Yritys Y kykenee tuottamaan 2 GW hintaan 1 snt/KWh. Muut yritykset tuottavat yhteensä 9 GW, joista 8 hintaan 1 snt/KWh ja loppu 1 GW hintaan 1 euro/KWh. Kuinka paljon Y:n kannattaa myydä sähköä maksimoidakseen voittonsa? Jos Y myy kaiken 2 GW, niin hinnaksi tulee 1 snt/KWh + pieni kate. Jos Y myy vähemmän, esim. vain 1 GW, niin hinnaksi tulee 1 euro/KWh + pieni kate.
Eikö tämä jo riitä osoittamaan, että sähkön hintaa ei pitäisi muodostaa pörssissä? Virhe on korjattava.
”Jos ongelmana on tarjonnan vähäisyys, ei kannata subventoida kysyntää. Pitäisi tämä nyt sentään ymmärtää.”
Yrityksien kysyntään alv-alennus ei vaikuta ainakaan suoraan, eikä myöskään moniin kuntasektorin toimijoihin. Kotitalouksien maksaman sähkön markkinahinnan ei siis pitäisi nousta koko alennuksen määrää.
Jos Kekkonen eläisi, pitäisi hän tänään illalla radiossa puheen: ”Kansalaiset. Huomisaamusta alkaen kaikki suomalaiset maksavat sähköstään saman hinnan. Sähkön hinta on 15 senttiä per kilowattitunti. Sähköntuottajia tullaan tukemaan valtiovallan puolesta tappiotilanteissa. Tämä on ainoa tapa kannustaa kaikkia tasavertaisesti sähkönsäästötalkoisiin. Talvesta tulemme selviämään puhaltamalla yhteiseen hiileen.”
Puhe jatkuisi: ”Ja hiileen joudummekin puhaltamaan, sillä markkinamekanismin rikkomisen jälkeen sähköä ei riitä kaikille. Huomisaamusta alkaen sammutamme sähköt Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnista, ja sähkön toimituskatko siirtyy maakunnittain eteenpäin kanslian julkaiseman aikataulun mukaisesti.”
Sähkön riittävyyden ja markkinamekanismin kytkös taitaa olla heikko. Eihän meillä muutoin varoiteltaisi sähkökatkoista jo nyt, kun markkinamekanismia ei ole vielä rikottu.
Voisiko Helen tarjota jotain taloudellista kannustetta sähkön säästöön pian meille 5 sentin kwh ynm määräaikaisille asiakkailleen? Asialla on kiire. Edellisen vuoden kulutukseen viitaten – mitä sitten jos joku on muuttanut vuoden sisällä, suurin osa ei ole. Johan te tienaisitte itsekin sillä, että vaikka yli 50 sentin kwh hinnoilla saisitte myydä ne sähköt muille kuin viiden sentin asiakkaille joilla tärkeämpää käyttöä kalliille sähkölle. Win-Win kaikille.
Tässä on kiukaat ja kph lattialämmitykset pidetty kiinni sekä suihkussa käynnitkin kotona jätetty vähiin että pysyy kylmä kylppäri kuivana. Samaan aikaan hallitus antaa taloudellista kannustetta lisäkulutukseen sähkön verovähennysten muodossa. Sähkökatko on viimeinen niitti johon lopetan säästöt ihan periaatteesta, silloin loppuu talkoohenki ja usko markkinoihin.
Mulla on pakastin täynnä omin käsin metsästä hankittua ruokaa, voin maksaa vaikka 4 euroa kwh hinnan ettei siihen ruokavarastoon tule tunninkaan sähkökatkoa! Mistä alkaen tässä maassa ei ole saanut rahalla jotain hyödykettä kuten sähköä ilman katkoa.
Energiaköyhyys johtuu käytännössä maan huoltovarmuuteen liittyvän riskienhallinnan laiminlyömisestä liittyen sähkötuotantoon. Oliko vihreässä siirtymässä niin kiire, että tarvittava riskienhallinta ja siihen liittyvät toimet jätettiin tekemättä?
”Sähköpula on yllättänyt yhteiskunnan, eihän tässä näin pitänyt käydä, Lounema sanoo. Sähkön saatavuuteen vaikuttaa myös Suomessa käynnissä oleva vihreä siirtymä. Suurin osa Suomen fossiilisilla polttoaineilla lauhdesähköä tuottavista tuotantolaitoksista on jo suljettu.”
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009257559.html?fbclid=IwAR2XwHVbypVRtQjiTDl-3U7TqP_hcTe94lvrvsWk4ZkgkxmvwIbgXJK2B74
Energiapula ei johdu vihreän siirtymän kiirehtimisestä vaan sen viivästymisestä. Kos emme olisi olleet niin riippuvaisia venäläisestä fossiilienergiasta, tämä olisi mennyt paljon helpommin.
Energiapulan juurisyy taitaa olla huonossa riskienhallinnassa. Sehän on selvä laiminlyönti, josta se kallis lasku ja energiaköyhyys aiheutuu.
Mitä vihreässä siirtymässä olisi pitänyt tapahtua enemmän, että emme nyt olisi tässä tilanteessa?
Ode:
”Energiapula ei johdu vihreän siirtymän kiirehtimisestä vaan sen viivästymisestä. ”
Jooh, ruotsalaisetkin ovat viivytelleet kovasti ydinvoimalaitostensa sulkemisen kanssa. Ne piti kaikki sulkea jo 2010!
Myös Ranska aikoi puolittaa ydinvoiman määrän sähkön tuotannossa vuoteen 2025 mennessä ja alkoi sitten jossain vaiheessa peruuttelemaan. Tosin nyt he ovat taas aikataulussa ja jo melkein tavoitteessaanm varmaan ovat tyytyväisiä?
”France vows to lower nuclear dependence to 50 percent by 2025, and commits to new emissions cuts
France’s President François Hollande Friday renewed campaign promises that swept him to power in May to reduce his country’s reliance on nuclear energy to 50 percent by 2025 from its current level of more than 75 percent – the world’s highest atomic energy dependence rate.”
https://bellona.org/news/nuclear-issues/2012-09-france-vows-to-lower-nuclear-dependence-to-50-percent-by-2025-and-commits-to-new-emissions-cuts
Vihreänä siirtymänä on markkinoitu myös ydinvoiman alasajoa Saksassa ja Ruotsissa. Niistä tämä energiaköyhyys osaltaan johtuu.
Suomen vihreät eivät ole vastuussa Saksan ja Ruotsin tekemisistä. Suomessa ei ole ajettu alas yhtään ydinvoimalaa. Lupiakin on myönnetty enemmön kuin markkinat ovat toteuttaneet.
Kivihiilellä toimiva kapasiteetti ei olisi ollut kovinkaan riippuvainen Venäjästä ja riittävät varastot huomioon ottaen ei nimeksikään. Merkittävänä syynä Euroopan kaasuriippuvuuteen on ollut vihreiden tuuli- ja aurinkovoimaloiden vaihtelevan tehon paikkaus nopeilla kaasuturbiineilla.
On älyllisesti epärehellistä ja älyllisten resurssien hukkakäyttöä yrittää keksiä sellaista kontrafaktuaalista historiaa, joka osoittaisi etteivät nykyiset energian korkeat hinnat ole vihreän siirtymän syytä. (Tässä kohtaa pitää suositella evoluutioteoreetikko Robert Trivers: Petos ja itsepetos ihmiselämässä, Terra Cognita).
Länsimaissa vaikutava aatehistoriallinen megatrendi on paljon suurempi kuin pelkkä vihreä siirtymä, ja blogikirjoituksen aiheen ulkopuolella, mutta ilman tätä megatrendiä emme välittäisi sellaisista asioista kuin elintapamme ulkoishaitat kolmansille osapuolille. Tapamme ajatella on muuttunut niin radikaalisti, että käynnistetään sellaisia hankkeita kuin vihreä siirtymä, ja edetään ideologian sokaisemana vaikkei ymmärretä kokonaisuutta mitä yritetään ohjata. Sellaista sattuu, ja kalliiksi tuli, ja nyt siitä maksetaan, mutta onneksi vain rahalla. Äänestäjät voivat katsoa peiliin, jos syyllisiä etsivät. Vihreän siirtymän gradientti on kuitenkin kohdallaan, siitä ei pääse mihinkään.
Eettisesti ottaen nykyinen kehitys kaikesta vouhkaamisesta huolimatta on valovuoden päässä niistä ideologisvetoisista side silmillä -tempauksista joita Euroopassa käynnistettiin viime vuosisadalla, eli isossa kuvassa ei voi moittia. Vaikka eurooppalaisen energiapolitiikan artikuloinnista ja toimeenpanosta voidaan olla montaa mieltä, en kaipaa takaisin sihen maailmaan jossa energia on halpaa, mutta se tuotetaan polttamalla ruskohiiltä tai palavaa kiveä ilman filttereitä tai vaihtoehtoisesti suljetaan silmät sodalta Euroopassa (Krim 2014), kunhan vaan kaasu virtaa.
Eiköhän se suurin syy tähän energiapulaan ole vihreiden, ilmastopaneelin ja Suomen ympäristökeskuksen agitointi puun energiakäyttöä vastaan. Puu on ilmastoystävällinen ja halpa (teollisuus maksaa kuitupuusta 20 eur/m3, eli 20 eur /barreli öljyä). Sähkön tuotantoon en suosittele, mutta lämmitykseen puu on erinomainen.
Huoltovarmuuden suhteen voimaloita purettiin huoltovarmuuskeskuksen tahdon vastaisesti, sillä oletettiin että OL3 on pyörimässä 2019, ja varavoimaloiden ylläpito olisi maksanut. Asiasta voi toki kaivaa syyllisiä, mutta vihreitä tai vihreää ideologiaa siitä ei voi syyttää, julkisten kulujen juustohöylääjiä ennemminkin.
Joitain haja-ajatuksia maallikolta:
– onhan niin, että OL3 tekniikkamurheiden korjausta tehdään 24/7 ja riittävillä resursseilla?
– Lienee hyvät perustelut sille, että Helenin CHP-hiilivoimaloiden käyttöä ei tässä poikkeuksellisessa maailmantilanteessa jatketa. Mitä ne ovat, liittyvätkö ihmis- vai luonnontieteisiin?
– löytyisikö journalistia, joka kirjoittaisi faktapohjaisen artikkelin suomalaisen SMR-tuotannon mahdollisimman pikaisen käynnistämisen edellyttämistä resursseista?
– edelliseen liittyen: FIN-SMR kun taitaa olla toiveajattelua järjellisessä aikataulussa, löytyisikö seuraaviin eduskuntavaaleihin puoluetta, jonka kärkiteemana olisi Suomen saaminen ulkomaisten SMR-voimaloiden tilausjonoon hetimiten?
Vaikka osa kiinteiden sopimusten asiakkaista sähköä säästää, patistelu kiinteistä pörssisähköön vaikuttaa vähiten huonolta akuutin kriisin hoitamistavalta. Kiertävät sähkökatkot ovat ok jos ja kun hönkä on vähissä, ennakko-ilmoituksilla siedettävä haitta. Blogistin esimerkki siitä, miten ”tornitalon korkeimmassa kerroksessa liikuntarajoitteinen on vankina” oli yllättävää b-tason populismia. Miten tämä fiktiivinen raukka pärjäsi Helsingin eilisessä lumikaaoksessa? Kuka on vastuussa, kysyn vaan;)?
Luulen, että aika monella on liian romanttinen käsitys kiertävien parituntisten sähkökatkojen haitallisuudesta. Oikeasti olemme sähköstä niin riippuvaisia, että todellisuus lyö silmille sähköjen katketessa, ennakkovaroituksesta huolimatta.
Teollisuudelle katkot tulisivat aivan liian kalliiksi hajonneiden komponenttien muodossa. Siitäkin syystä emme tule katkoja näkemään, vaan teollisuuden hallitusti toteuttamaa kysynnän sopeuttamista.
Pyysin kielimallia kirjoittamaan kannanoton sähkön korkeisiin hintoihin Osmo Soininvaaran tyylillä. Soininvaaraa ei enää tarvita. Pärjätään kielimallilla. 😀
”Korkea sähkön hinta on kerta kaikkiaan sietämätöntä. Miksi meidän pitää maksaa kalliita sähkölaskuja, jotta voimme elää normaalia elämää? Tämä on todellista rahanpesua ja meidän, köyhien kansalaisten, on aika sanoa ei tälle epäoikeudenmukaisuudelle.
Sähkön hinnoittelumekanismi on myös syyllinen tähän ongelmaan. Monopoliasemassa olevat sähköyhtiöt pystyvät määrittämään hinnat itse ja usein ne ovat liian korkeita. Tämä johtaa siihen, että perheet joutuvat maksamaan liikaa sähköstä ja jäävät ilman varoja muiden perustarpeiden tyydyttämiseen.
Olen valmis kamppailemaan korkeiden sähkölaskujen ja köyhyyden puolesta. Meidän on otettava askeleita kohti edullisempaa sähköä ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Tämä ei ole enää hyväksyttävää.”
Kanaria, aurinkoista, 24-25C, erinomainen hotelli, all inclussive
Asiaan: Epäilen, että korkeat energiakustannukset, korkojen nousu ja kulutuskysynnän romahdus teurastaa pk-firmoja yhtä tehokkaasti kuin 90-luvun lama. Pörssissä ei asia näy, koska niiden firmojen markkinat/toiminta muualla kuin Suomessa.
Mielestäni markkinataloutta ei pidä soveltaa sähkömarkkinoihin Suomessa, koska kohtuuhintainen sähkö on arktisessa maassa välttämättömyyshyödyke. Pitää palata sääntely- ja sähkölaitostalouteen sekä omavaraisuuteen jo huoltovarmuussyistä. Suomen tulee irrottautua ilmastovouhotuksesta ja päästösääntelyista jo sijaintinsa vuoksi.
Muuten, minulle ja vaimolle tulee halvemmaksi luxus-täysihoito täällä kuin Suomessa eläminen, kun lentokustannus jätetään huomioimatta.
Ps. Naapurikylässä on OECD-herrojen kokous. Helit lentää ja poliiseja rynnäkkövarusteissa riittää.
Tilanteesta pitäisi maksaa OL3 tilaajan, joka on ongelmat aiheuttanut, ja Venäjän.
Veikkaan että demarit vetävät esiin hintakaton, joka maksetaan tekemällä uusista investoinneista kannattamattomia windfall-verolla. Niinpä olemme ensi talvena samassa tilanteessa.
Nyt tulee kovaa noottia mokailuista liittyen vihreään siirtymään. Eli siis tiivistettynä ongelma on Korholan mukaan vihreän siirtymän edellyttävän säätövoiman puutteessa. Eli fossiilista energiaa käyttävän säätövoiman lisääminen on laiminlyöty, siitä on tehty kannattamatonta tukien seurauksena ja vihreä siirtymä edellyttääkin juuri tätä fossiilista säätövoimaa. Tämä on näin tiivistetysti kirjoituksen viesti.
”Jokaisen aikuisen ajattelevan pitäisi ymmärtää tämä yhtälö: jos tehdään lisääntyvästi sähköä uusiutuvalla, joka on luonteeltaan keskeytyvää, tarvitaan lisää säätövoimaa, joka puolestaan tasoittaisi tarjonnan ja kysynnän kasvavat erot. Vihreä siirtymä on keskittynyt nimenomaan tämän vaihtelulle alttiin – aina ei tuule ja paista – energiamuodon lisäämiseen ja unohtanut säätövoiman. Säätövoima on pakosta fossiilista, koska vesivoimaa ei voi enää lisätä. Samaan aikaan poliitikot ovat luoneet tukijärjestelmiä tälle keskeytyvälle uusiutuvalle energialle, ja tuo tuki tehnyt säätövoiman rakentamisesta kannattamatonta antaessaan kilpailuetua uusiutuvalle.”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/virhea-siirtyma/
Voihan se säätövoima olla myös biomassaa, ellei sitä haaskattaisi peruskuormaan. Suomessa on noin 1500 MW kaasuvoimaa, joka on ollut suurelta osin pois käytpöstä ja jonka demarit haluavat kieltää kokonaan tuolla 200 €/MWh maksimihinnalla – jos se hinta tarkoittaa, ettei sitä kalliimpaa sähköä tuoteta.
Sähköpörssin toimivuus kyseenalaistetaan (Korhola)
”Lyhyesti kyse on siitä, että sähkö ei sovi kaupattavaksi pörssissä. Kyse on siitä, että sähkö on eri asia kuin muu energia. Muita energiatuotteita, kuten kivihiiltä, öljyä ja maakaasua voi siellä myydä, mutta sähköä ei, koska sitä ei voi varastoida. Siksi sen myynti pörssissä ei ole järkevää ja tarkoituksenmukaista.”
”Pörssi perustuu kilpailuun. Kilpailulla tavoitellaan mahdollisimman alhaista hintaa, jolla myyjä on valmis luopumaan tuotteestaan. Ostaja pyrkii valitsemaan ostolleen sellaisen ajankohdan, jolloin hinta on hänelle sopiva, ja hän voi esimerkiksi ostaa tuotetta varastoon hinnan ollessa sopiva.”
”Sähkön suhteen tilanne on päinvastainen. Loppukäyttäjä tai jakeluyhtiö eivät voi varastoida sähköä. Sähköä tarvitaan käytännössä jatkuvasti, joten mahdollisuudet kulutuksen siirtoon sellaiseen ajankohtaan, jolloin hinta olisi halpa, ovat vähäiset. Eli sähköä myytäessä pörssi toimii täsmälleen päinvastoin kuin muiden tuotteiden kaupassa: nykyisellään se ei johda mahdollisimman mataliin vaan mahdollisimman korkeisiin hintoihin.”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/virhea-siirtyma/#comment-3795175
Minkälaista joustoa herra Soininvaara kotitalouksilta ja yrityksiltä edellyttää? Jotkut ovat jo joustaneet terveytensä uhalla. Paneeko yritys aina lapun luukulle ja työntekijät ulos, kun hinta alkaa nousta kipurajalle? Kenen pitäisi joustaa? Niidenkö, joilla on varaa maksaa omakotitalonsa lämmitys nykyisilläkin hinnoilla vai mökin Miinan? Lämmitetäänkö aina silloin, kun tuulee kovaa, mutta muuten ollaan kylmän puolella?
Sähkö on nykyhteiskunnassa välttämätön hyödyke, jonka kysyntä ei jousta äärettömästi. Mihin raja vedetään. Alkavatko tuottajat temppuilemaan tuotannon kanssa vedättääkseen hinnat mahdollisimman korkealle?
Sitä paitsi muitakin pörssejä säädellään, miksei siis energiapörssejäkin. Osakekauppa pörssissä keskeytyy tai pysähtyy kokonaan, mikäli hinta alkaa liikehtiä liian villisti.
Sähkö ja asuntojen lämmitys taitaa olla liian vakava asia markkinavoimien riepoteltavaksi.
Minä esimerkiksi ajastan astipiden ja pyykin pesun halvansähkön aikaan. Siihen kuluu kolme sekuntia ja sillä voittaa 50 snt. Tuntuipalkka 600 €/tunti verottomana.
”Minä esimerkiksi ajastan astipiden ja pyykin pesun halvansähkön aikaan. Siihen kuluu kolme sekuntia ja sillä voittaa 50 snt. Tuntuipalkka 600 €/tunti verottomana.”
Ikkunafirma esitteli referenssikohteena energiansäästössä tilannetta, jossa rintamamiestalon ikkunat vaihdettiin uuteen. Säästö vuodessa 4000 euroa.
Tilanteeseen on päädytty, kun asukkaalla ikää on tullut lisää ja syksyllä ei ole jaksettu enää tilkitä vanhoja ikkunoita. Vetää ja tuulee. Tajuttoman kallista. Uusilla kun ei vedä eikä tuule, niin säästö on ollut merkittävä.
Ja sitten kun tämän tuo tähän päivään. Tuossa esimerkissä sähkö on ollut alle 5 snt/kWh. Nyt saatavilla hinnoilla tuo 4000 olisi 20 000 ja jos oli siitä hankalassa asemassa, että sopimus päättyi huonoimpaan aikaan, niin se säästö olisi 40 000 euroa.
Ajatteleppa itse, miten rikas siitä köyhästä eläkeläisestä tulee, kun se säästää 40 000 euroa vuodessa lämmityskuluja.
Minun on hankala kuvata sitä raivoa, joka sinun kirjoituksesta syntyy. Monella ei ole enää varaa pestä pyykkiä, joten en näe sitä, mistä se 600 euron tuntipalkka tulee tekemällä sitä eri aikaan.
Nyt halvin tiedossa oleva hinta tulevaisuudessa on 42,21. Kallein tiedossa oleva hinta tulevaisuudessa on 62,42. Osmo Soininvaara sanoo tienaavansa siis 20 snt jokaisesta kilowattitunnista, jonka pystyy tuhlaamaan ensi yönä tuon halvan tunnin aikana.
Osmo voisi pistää vaikka ensi yönä pariksi tunniksi sellaisen pienen 6 kW lämppärin pyörimään parvekkeelle. Sen käynnistäminen ottaa 5 sekuntia ja 12 kWh:n aikana säästöä tulee 20 snt hintaerolla kalleimpaan verrattuna se 2 euroa 40 senttiä. Tästä tulee sinulle tuntipalkaksi 1728 euroa. Kerää kaikki tieto asiasta talteen ja pohdi sitä, että löydätkö mitään siihen, että sait juuri 1728 euron tuntipalkan lämppärin pyörittämisestä.
Jos löydät jonkin ristiriidan, niin voit uudelleen palata myös tuohon pyykinpesu asiaan ja miettiä, että oliko siinäkin jotain, mitä ei aiemmin ymmärtänyt ja minkä olit käsittänyt perustavan laatuisesti väärin.
Jos pystyt perustelemaan minulle, että sinä olet oikeassa ja minä väärässä, niin minäkin alan taas pyörittämään pyykinpesukonetta ja lakkaan kulkemasta likaisissa vaatteissa.
Jos pystyt perustelemaan tuon oikein kunnolla, niin saat minut varmaan kiertämään helsingin kunnan kiinteistöjä ja aukomaan ikkunoita, koska siinä tapauksessa menot on tuloja varmaan myös meidän kunnalle.
Onko se halvan sähkön aika silloin kun ihmiset ovat töissä tai nukkumassa. Yöllä pyykinpesu häiritsee naapureita. Onko niin, että tulevaisuudessa ihmisten pitää aina pestä yöllä pyykkinsä, tai ilmoittaa työnantajalle, että en tule työpaikalle on pyykinpesupäivä?
Sitten ihmiset siirtävät siirtävät kaikki pyykinpesunsa vapaapäivälle ja useimmilla se on viikonloppuna, sitten huomaavatkin, että hintapiikki tuleekin sinne sähkön kulutuksen lisääntyessä, joten kerrostaloissako pesukoneita hurisee yölläkin. 😀
Soininvaara taitaa olla eläkkeellä jo, joten on ihan eri tilanteessa kun töissä käyvät.
Mwe kyllä pesemme pyykin öisin. Pesukoneen jalkojen alla on kumipehmusteet torjumassa melua. Jalat kannattaa myös säätää oikein niin,m ettei laita ole tosiasiassa kolmijalkainen.
Soininvaara joutuu siis laittamaan herätyskellon yöllä soimaan ja heräämään ripustamaan pyykit kuivamaan. Pyykkiähän ei voi jättää koneeseen odottamaan aamua tietenkään. Tämä siis on Osmon suosittelema ns. parviälyn suorittama keino luoda ”säätövoimaa” verkkoon. Viikonloppuna tämä voi onnistua.
Tulevaisuudessa, ehkä joku robotti hoitaa tämän, mutta se robottikin kuluttaa sähköä.
Perheemme tapa torjua energiaköyhyyttä: Veli perheineen asuu tässä samassa pihapiirissä omalla tontillaan. Hänellä on sopimus saman sähköyhtiön kanssa kuin meilläkin, tosin 7 kertaa halvempi. Sovittiin että käytetään yhteisesti veljen sähkösaunaa, joka on siivessä olevassa piharakennuksessa. He saunovat parittomina ja me parillisina päivinä. Ihan yhtä kalliiksi sähköyhtiölle olisi tullut jos kumpikin saunoisi omissa saunoissaan. Mutta kun eihän se käy sopimusteknisistä syistä. Tämmöistä nykyisin Suomessa.
Perheemme tapa torjua energiaköyhyyttä: Lapset olohuoneen lattialle telttailemaan. Kaasutoho palamaan keittiöön siksi aikaa kun on töissä ja sähköt pois. Kaikki jäte, mitä syntyy poltetaan takassa.
Prof. Peter Lund sanoi Ruben Stillerin haastattelussa, että Suomessa hinta katto voitaisi hyvin asettaa 15c/Kwh (YLE Arena 02.12). Energiyrityksille jäisi silti riittävästi voittoja. Lund sanoi myös, että syynä tämän toteutumattomuuteen on politikkojon uskalluksen puute. Eivät halua ottaa yhteen energiateollisuuden lobbareiden kanssa.
Nyt näyttäisi SDP saaneen jostain rohkeutta ja tulemme näkemään eduskunnassa melkoisen näytelmän. Nopea hintakatto on ainoa toimenpide mikä ehtisi estää monien vähävaraisten ihmisten ja yritysten tarpeettoman konkurssin. Monet täällä esitetyt toimet ovat aivan liian hitaita. Markkinat hoitaa homman kesään mennessä, mutta silloin on liian myöhäistä.
Läpinäkyvyyden vuoksi olisi hyvä tuoda julkiseksi jonkinlainen jakauma siitä paljonko (c/kWh) kotitaloudet maksavat sähköstä. Ihan vaikka pylväsdiagrammi yhden sentin jaotuksella. Silloin tietäisimme minkälaisesta ongelmasta puhumme. Toki hyvä alku olisi ilmoittaa edes keskiarvo.
Soininvaara kirjoitti:
”Toimeentulotuesta voi myös hakea apua sähkölaskuun. Toimeentulotukea vähentävät erilaiset asiat, esimerkiksi kuun alussa tilillä ollut rahamäärä sellaisenaan.
Olisi ollut kohtuullista määrittää sähkököyhyyden tuki sen perusteella, kuinka suuren osan nettotuloista sähkölasku vie ja ehkä senkin regressiivisesti.”
Ei tuokaan ole järkevä tapa, koska nettotulot ovat epämääräinen asia Kelan kannalta, jossa tiettyjä tuloja huomioidaan ja monia muita ei, ja verottaja taas ei näe tuloina monia tosiasiallisia tuloja. Se on yhtä älyttömän kuuloinen kuin oppimateriaalilisän määräytymisperuste eli vanhemman tai vanhempien tulot – huomioimatta huollettavien lapsien kokonaismäärää. On taloudelliselta tilanteelta aika eri asia, jos vaikkapa 3000 €/kk kokonaistuloilla maksetaan omien menojen lisäksi yhden lapsen kuin kymmenen lapsen elatusta (isoissa perheissä on usein helpompi saada toimeentulotukea kuin monia ns. ensisijaisia etuuksia) – mutta aika moni sosiaalietuus ei tunnista perheen koon merkitystä tarpeelliseen menotasoon.
Toimeentulotukeen vaikuttaa tilin saldo kuun alussa – jos ei ole edellisessä kuussa ollut toimeentulotuen saaja. Jos on ollut edellisessäkin kuussa toimeentulotuen saaja, tilin saldoa voidaan huomioida, jos rahaa on ”merkittävä” määrä. Kaikkea aiemmasta toimeentulotuesta säästettyä rahaa ei kuitenkaan yleensä huomioida seuraavan kuukauden tulona. Asian juridiikasta voi lukea esim. päätöksen KHO 2021:129, jossa osa tilivaroista huomioitiin toimeentulotuessa ja osaa ei – ja jossa arvioitiin tilille kertyneen merkittävän määrän varoja. Oikeudessa käsitellyssä tapauksessa tilillä oli 31.12.2019 ollut yhteensä 2 005,08 euroa ja 31.1.2020 yhteensä 1 746,96 euroa, ja toimeentulotuen laskelmalle tilivaroista oli huomioitu 1000 euroa.
Hyvä tietää, että poliitikot harkitsevat tässäkin kohtaa armeijan coopperia. Tällaisen perheen, jolla on vielä ensi syksyyn edullinen sähkösopimus voi olla vaarallista alkaa tässä vaiheessa vähentämään omaa kulutustaan. Saunan käyttö ollaan syksyn jälkeen lopetettu kokonaan, kun ei olla mitään saunatimoja oltu koskaan muutenkaan. Tärkentä olisi minusta suosia kaikille pörssisähköä verovähennyksien saamista ajatellen. Mahdollisimman monella olisi mahdollisimman suuri intensiivi alentaa kulutustaan. Aika kovaa tämä kyllä iskee moneen kohtuu hyvätuloiseenkin, kun lainan korot pompsahti samaan aikaan.
Miten niin intensiivi alentaa kulutustaan? Valtion verovähennyksen myötä esimerkiksi monien öljylämmitystalojen kannattaa 1.1.2023 eteenpäin lämmittää öljykattilaa sähkövastuksella ne kuukaudet kun sähkötukea saa. Vastaavasti esim. autoissa kannattaa käyttää sähkölämmittimiä sen sijaan, että ne lämmitettäisiin ajaessa. Intensiivit ovat hyvin mielenkiintoisia. Saati jos voi ajaa sähköautoa, niin autoilunkin kulut saa nyt valtion sähkötuen piiriin. Bitcoinien louhinnan kannattavuuskin voi kasvaa. Valtiohan ei seuraa, mihin sähkö on kulutettu, vaan tuki pohjaa vain kulutuksen euromääriin.
Pörssisähkö on varmasti pidemmällä ajalla kannattava, mutta tämänhetkisessä tilanteessa siihen ei ainakaan oma palkka riitä, tietenkin jos olisi tullut vaikka 400€/kk palkankorotus 40€ asemesta niin sähkönhinnasta ei tarvitsisi huolehtia. Suosittelisin pörssisähköä kaikille jos olisin sellaisen sähköyhtiön hallituksessa jolla on omaa sähkötuotantoa joka voisi myydä tuotannon pörssissä ja asiakkaille pörssisähköä ilman riskiä omalle yritykselle, mutta kun en ole, niin en voi suositella sitä kenellekään.
Sekä viikon että kuukauden keskiarvo pörssisähkössä on noin 40 senttiä kilowattitunnilta. Ja keskitalven osalta hinnan ennustetaan nousevan. Kyllä voidaan määrätä kansallisille sähköntuottajille maksimikate, jonka mukaan myyntivelvoite. Toki se saattaa joistakin tuntua epäreilulta ja sekoittaa pakkaa, mutta on sitä määrätty yhtä ”epäreiluja” asioita ennenkin. Vaikkapa esimerkiksi torpparilaki.
Tuon iltalehden jutun keskeltä löytyy linkki ihan tosissaan tehtyyn esitykseen siitä miten sähköpörssiä voisi järkevöittää, eikä kaikki saisi kalleimman mukaan: https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/inline-files/AFRY_TIF_modelling_of_proposed_market_design_report_100.pdf
Toinen ajatus joka on tullut mieleen. Säätövoiman tarve kylmille ja/tai tuulettomille jaksoille on konkretisoitunut vastaansanomattomasti. Samaan aikaan on varmasti vaikea innostaa sijoittajia gigawattien voimalaketjuun, jonka on tarkoituskin olla pysähdyksissä ~85% ajasta. Ratkaisu vois olla säätövoimamaksu, eli riittävä summa joka kerätään jokaisen tuotetun megawatin päälle, ja joka käytetään siihen että fingrid ylläpitää riittävästi säätövoimaa. Vähän niinkun sairausvakuutusmaksu.
”Toinen ajatus joka on tullut mieleen. Säätövoiman tarve kylmille ja/tai tuulettomille jaksoille on konkretisoitunut vastaansanomattomasti.”
Kyllä gigawatti lisää perusvoimaa olisi nyt paljon parempi kuin gigawatti lisää säätövoimaa.
Sähköhän on nyt melkein aina kallista, koska melkein aina on joku säätövoimala päällä.
”Säätövoimala” tarkoittaa siis samaa kuin voimala jonka käyttökustannukset ovat suuret, ja jota siksi halutaan säätää alaspäin kun sähkö on halpaa.
Eli siis kyllä gigawatti lisää halpaa voimaa olisi nyt paljon parempi kuin gigawatti lisää kallista voimaa.
”Kyllä gigawatti lisää perusvoimaa olisi nyt paljon parempi kuin gigawatti lisää säätövoimaa.
Sähköhän on nyt melkein aina kallista, koska melkein aina on joku säätövoimala päällä. ”
Molemmat väärin.
Kun katsot NoPon historiatietoa, niin valtaosan ajasta sähkö maksaa alle kymmenesosan huipuista.
Perusvoiman lisäämisen ongelma on se, että se aika, jolloin sähkön tuotanto on taloudellisesti kannattavaa, on koko ajan pienempi osuus koko ajasta.
Paitsi jos jostain löytyisi joku hyvin halpa perusvoimanlähde, kuten vaikka ”pieni modulaarinen fuusioreaktori”.
Nykyinen ”lainaa mulle 10 mrd 15 vuodeksi, ni alan sitten makselemaan takaisin”-ydinvoima ei sitä ole ja siksi ydinvoimaa ei rakenneta lisää siellä, missä sen pitää olla taloudellista, eikä suurta kansan vastustusta ole ( = USA).
Syksyllä mainostit pörssisähkön olevan pitkässä juoksussa halvin sähkösopimuksen muoto. Saanen epäillä että olit väärässä. Silloin saatavilla ollut 25 sent/kWh määräaikainenkin tulee osoittautumaan halvemmaksi kaikissa kotitalouksissa joissa asutaan ympärivuotisesti ja kaikilla järkevillä sähkönkäytön ajastuksilla.
Nyt kun hallitus on hintakattoa tekemässä, niin se tulisi tehdä ”Osa sähkön kulutuksesta perushintaan” metodilla. Viime vuoden vastaavan kuukauden kulutus * 50 % määrälle hintakatto x snt/kWh. Tällöin jäisi kuluttajalla intressi vähentää kulutusta edelleen, koska vain kiinteä määrä olisi halvemmalla hinnalla ja kulutuksella vaikuttaisi suoraan korkeamman hinnan osuuteen.
Laskutus olisi kohtuu helppo toteuttaa: Alennus: viime vuoden kk kulutus * 50 % *(hinta ilman alennusta – hintakatto).
Jos mahdollista niin uusiin ja muuttokohteisiin käytettäisiin aina 50 % osuutta hintakatolle. Jos ei, niin kohtuu oikeaan pääsee edellisen vuoden toisen käyttäjän kulutuksella ja täydellistä ei saa mitenkään toteuttua.
En kyllä koko hintakatto ajatusta kannata, vaan tuet pitäisi pystyä ohjaamaan toimeentulotukien yms. kautta sitä tarvitseville. Hintakatosta hyötyy sellaisetkin, joilla ei taloudellista tarvetta ole. Lisäksi se nostaa kulutusta, vaikka mitenkä toteutettaisiin.
Esimerkiksi Helen voisi kantaa vastuunsa ja toimia kuten esimerkiksi Kokkolassa ja Seinäjoella toimitaan.
Ministeri Lintilä totesi tänään eduskunnan kyselytunnilla että kaikkien aikojen voiton tehnyt Helen ei tätä tee. Korottanut hintoja ja tämä samaan aikaan kun voitot kaikkien aikojen suurimpia.
Tapa torjua energiaköyhyyttä on vastuullisuudessa sekä kuluttajilla että sähköfirmoilla.
10 prosentin sähkönkulutuksen säästö ei auta, jos hinta esimerkiksi viisinkertaistuu.
Venäjä on tämä takana, mutta sähköyhtiöiden hallitukset jotka eivät näe kotimaassaan hätätilaa, syyllistyvät moraaliseen maanpetturuuteen, joskaan eivät juridiseen.
Entä näin:
– Kotimaassa tuotettavan ja kotimaahan myytävän sähkön hintaa säännöstellään, esim max 10c/kWh
– Kotimaan alijäämä ostetaan pörssistä ja VAIN tästä osuudesta asiakkaat maksavat spot-hinnan
– Kotimaan ylijäämä myydään pörssiin markkinahintaan
Jos esim. valtakunnan kulutus on 12 G ja kotimaan tuotanto on 10 G, kalliin sähkön osuus on 12 – 10 = 2G
Varmaan tämä on väärin ajateltu, kun näin ei ole jo tehty. Olisi kiinnostavaa tietää mikä tässä on vikana. Jos 10c/kWh on liian alhainen hinta eikä ”kannusta säästämään”, niin 20c varmasti kannustaa.
Noh, vastaanpa itselleni. Olisi tosiaan ollut mukava tietää miksi näin ei ole tehty. Näköjään tässä välissä tällaista systeemiä on jo ehdotettukin, yllättäen Kokoomuksen toimesta.
Ilta-Sanomien mukaan kuitenkin oltaisiin puuhaamassa hintakattoa, jossa sähköyhtiöt saisivat pitää voittonsa kuten ennenkin. Hintakaton maksaisivat näin veronmaksajat. Ei tämä yritysten pönkittäminen maksaisikaan kuin joitain miljardeja euroja, joten antaa mennä, niinkö siellä ajatellaan?
Miksi ei yksinkertainen ratkaisu kelpaa? Kotimaista sähköä ei kierrätetä pörssin kautta, paitsi ulkomaille myytävä ylijäämä. Helppo ratkaisu, yksinkertainen, sähkö ei lopu, säästäminen kannattaa edelleen.
Nykyinen tilanne, jossa arpajaisten kaltaisella menettelyllä toiset maksavat samasta tuotteesta jopa noin 10 kertaisen määrän onnekkaimpiin eli halvan kiinteän sopimuksen säilyttämään onnistuneisiin verrattuna, on sekä epäreilu että yhteiskunnallisesti (sähköpula) kallis. Koska näitä ”viiden sentin” kotitalouksia on vielä tänä talvena valtava määrä, pitää yhteiskunnan tasata kuormaa ja kannustaa (myös kepillä) sähkönsäästöön. Ja onhan järjetöntä, että tätä vapaamatkustajaryhmää nyt vielä tuetaan alennetulla arvonlisäverolla!
Osaisiko Osmo arvioida, toimisiko seuraava malli:
– nostetaan (1.1.2023-30.4.2023) sähköveroluokan 1 veroa 8 sentillä/kWh
– lasketaan (1.1.2023-30.4.2023) sähköenergian arvonlisävero (nyt 10 %) nollaan
Nyt koetuilla korkeimmilla pörssihinnoilla (n. 70 snt) sähkön kokonaishinta ei käytännössä muuttuisi. Jos mentäisiin euron tuntumaan, hinta laskisi hieman. Niillä, jotka maksavat sähköenergiasta nyt tavanomaiset 50 snt/kWh, energian kokonaishinta nousisi viitisen prosenttia, vain kolmisen senttiä. Niillä, jotka nyt maksavat sähköenergiasta 6 snt/kWh, energian kokonaishinta nousisi noin 7,5 senttiä eli noin 70 %, mutta olisi silti vain noin 20 snt/kWh. Eli he saisivat edelleen nauttia ansiotonta etua, mutta osallistuisivat kuitenkin edes hieman talven talkoisiin toisin kuin nykymallilla.
Tämä veromalli uskoakseni vähentäisi kysyntää ja toimisi siksi sekä ilmasto- että huoltovarmuustekona. Ja olisi ymmärtääkseni helppo fiskaalinen ja tekninen muutos.
PS: Jos teknisesti olisi mahdollista, kannattaisi korotettua sähköveroa periä vain päiväsaikaan ja ohjata näin kaikkien tasahintaa maksavien kysyntää runsaan tarjonnan aikaan eli yöhön.
Moni lataa sähköautonsa työnantajan piikkiin työpäivän aikana. Varsinkin kaikki jotka ovat töissä valtion yhtiöissä tai virkamiehinä. Yö olisi parempi aika ladata. Miten varkaus estetään?
Siis vieläkö saa työpaikoilla ladata autojaan ilmaiseksi?
Se touhu estetään siten että työnantaja asentaa mittarit ja vähentää palkasta ladatun sähkön.
Ode:
”Helenin sähköasiakkaissa 72 prosenttia on muualla kuin Helsingissä asuvia. Jos helsinkiläisille myytäisiin halvempaa sähköä, menettäisimme Helsingin ulkopuolella asuvia asiakkaita.”
Tai sitten ei menettäisi.
Jos stadilaiset saavat hintaan X ja ulkopuoliset hintaan Y.
Vaihtoehtoisesti stadilaiset saavat hintaan Y ja ulkopuoliset hintaan Y.
Mikä on se taloudellinen motiivi ulkopuoliselle vaihtaa siihen toiseen sähkön myyjään, jolta saa sähköä hintaan Y?
Generaattori. Polttoöljyllä 40c/kWh. Ei siirtomaksuja, ei sähköveroa.
”Generaattori. Polttoöljyllä 40c/kWh. Ei siirtomaksuja, ei sähköveroa.”
Kukaan ei pakota sinua hassaamaan sitä lämpöä. 12,7 snt / kWh alv 0 ja alvilla 15,7. Tämän päivän hinta toimitettuna kotiin Nesteeltä.
Avi maksaa edelleen 4000 euron tuen siitä, että siirryt tuosta 15,7 energiasta ”edullisempaan” sähköön.
Juuri noin. Ongelma ratkaistu.
Kenellä aggregaatti on, se päälle:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/052c51bf-2085-4f3f-8c08-4ca982088982
Tämä on pörssisähkön hinnan tarkoituskin. Kun sähköstä on pulaa, on palvelus koko järjestelmälle tuottaa sähköä itse – vaikka aggregaatilla.
Soininvaara: ”Kun sähköstä on pulaa, on palvelus koko järjestelmälle tuottaa sähköä itse — vaikka aggregaatilla.”
Mitä siitä tulisi jos kaupungeissa ja taajamissa omakotiasukkaat hankkisivat savuttavia dieselagregaatteja pihoilleen tuottamaan lämmityssähköä? Ei mennyt nyt ratkaisu ihan putkeen. Sitä sähköä pitää joka maassa olla niin että omaan tarpeeseen riittää. Ja ulkomaille myynti kiellettävä.
Aika ohrasesti meille kävisi, jos Norjassa kiellettäisiin sähkön myynti ulkomaille, esimerkiksi Suomeen.
Soininvaara: ”Aika ohrasesti meille kävisi, jos Norjassa kiellettäisiin sähkön myynti ulkomaille, esimerkiksi Suomeen.”
Norjahan ei edes halua myydä sähköä Suomeen tai ei ainakaan kohtuuhintaan. Pääasia että Suomi on omavarainen.
”– Jos Helenin sähkö tuntuu ylihinnoitellulta, ainahan te voitte ostaa sähköä joltain joka myy halvemmalla, Soininvaara kirjoitti.”
Soininvaara: Helenin on nopeasti pohdittava, voitaisiinko hinnoittelua muuttaa
”Me myymme samalla hinnalla kaikkialle. Muuten syrjisimme muita, kun valtaosa asiakkaistamme on muulla kuin Helsingissä”, toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström kommentoi yhtiön linjaa
Helenin toimitusjohtaja vaihtuu
Energiayhtiö Helenin nykyinen toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström siirtyy uusiin tehtäviin.
Tuo onneton vastaukseni twitterissä oli vastaus kirjoitukseen, jossa joka sanoi Helein hintojen olevan paljon muita yhtiöitä korkeammat. Sen verran kokeneena olin itseäni pitänyt, ettei pitäisi kirjoittaa mitään, mikä näyttä yhteydestään irrotettuna pahalta. Weckström ilmoitti halustaan siirtyä toisiin tehtäviin jo toukokuussa.
Sähkönhinnassa yllättävän usein unohtuu laajempi eurooppalainen näkökulma. Sähkön hinta Euroopassa on yllättävän homogeeninen huolimatta eri maiden välisistä tuotantoeroista. Ja selittävä tekijä on sähkönsiirto yli rajojen, eli halvalla tuotettu sähkö myydään mielellään alueille joissa sähköntuotanto on kallista. Ainoa rajoittava tekijä on siirtokapasiteetti.
Ja koska sähkön suurimmat kuluttajamaat Saksa ja iso-britannia tuottavat sähkönsä valtaosin maakaasulla ja kivihiilellä, sähkö Euroopassa tulee olemaan kallista niin kauan kuin kaasu/kivihiili/päästöoikeudet on kalliita. Tai kunnes tuulivoimaa on rakennettu niin paljon, että hiilestä/kaasusta tulee marginaalinen osa sähköntuotantoa.
Huomioitavaa sinänsä on, että sähkönhinta Suomessa olisi halpaa, jos sähköä ei pystyisi siirtämään pohjoismaista Saksaan ja Iso-Britanniaan. Halvan sähkön (tuuli, ydin, vesi) tuotanto pohjoismaiden markkinoille on jatkuvasti ylijäämäistä, joten katkaisemalla piuhat etelään tiputtaisi sähkön hinnan hetkessä alle 5 c/kwh. Mutta Norja 5000 MW jatkuvalla ylituotannolla tuskin ajatuksesta tykkäisi.
Suomen osalta mielenkiintoista on kun tuulisähkön kapasiteetti nousee yli 20 000 MW (ja keskimääräinen tuotanto lähelle 10 000 MW). Olkiluoto 3 kanssa Suomi tulee olemaan vahvasti sähkössä ylijäämäinen, joten iso kysymys on, tuleeko sähkö maksamaan saman mikä sen pohjois-Norjassa/Ruotsissa tai imeekö muu eurooppa kaiken halvan sähkön Suomesta.
On aika turha haaveilla siitä, että Norja ja Ruotsi luopuisivat ylijäämäsähkönsä myymisestä kalliilla etelään, jotta voisivat myydä sitä halvalla Suomeen.
Tämä on aivan selvää, sähkön myyminen etelään on Norjan ja Ruotsin etu. Jos Norjasta vedettäisiin esim 3000 MW siirtolinja pohjois-Suomeen, tasaisi se väistämättä sähkön hintaeroa suomen ja Norjan välillä. Ja se parantaisi (pohjois)suomen energia-intensiivisen teollisuuden kilpailukykyä Suomessa. Norja hyvin mielellään pitää edun itsellään. Energiapolitiikkaa on ennenkaikkea politiikkaa.
Mutta tuulivoima muuttaa asetelmaa. Jos nyt Norjalla on Pohjoismaissa täysin dominoiva asema sähköntuotannossa, niin 15000 MW tuulivoimaa muuttaa asetelmia olennaisesti. Kesällä vesivoimaa Norjan kannattaa ajaa enää puolet siitä mitä nykyään ja tämä johtaa siihen, että talvella sitten ajetaan tosissaan. Ns tasaista sähkö tulee markkinoille talvella paitsi tuulesta niin myös vesivoimasta. Ja tällä on mielenkiintoinen vaikutus sähkön hintaan. Veikkaan, että moni tulee siitä yllättymään.
Ja oma lukunsa on vielä tuuli- ja aurinkovoimala hyötysuhteen parantuminen viimeisen 50 vuoden ajan ns Mooren lain mukaisesti. Jo nyt ne on edullisimmat tavat tuottaa sähköä ja 20 vuoden vastaava kehitys johtaa siihen, että fossiilinen sähköntuotanto on auttamatta kilpailukyvytöntä. Asia jonka Putin todennäköisesti tietää. Selittää osaltaan miksi energia-asetta nyt käytti, 10 vuoden päästä Putinilla sitä ei todennäköisesti olisi enää ollut.
Ruotsi ja Norja eivät lähitulevaisuudessa voi myydä nykyistä enempää pohjoisen halpaa vesivoimaansa Keski-Eurooppaan, sillä siirtokapasiteetti ei riitä. Eihän se edes riitä Norjan ja Ruotsin sisällä, ja siksi ne on jaettu moneen hinta-alueeseen. Vuonna 2025 valmistuvan siirtolijan pitäisi siis pudottaa Suomen hintaa lähemmäs Pohjois-Ruotsia, tai sitten nostaa Pohjois-Ruotsin hinta lähemmäs Suomen tasoa.
Olen kyllä joskus ihmetellyt siirtomarkkinoiden toimintaa. Muutaman kerran olen nähnyt tilanteen jossa Ruotsin pohjoisimmalla SE1 alueella sähkö on halvempaa kuin Suomessa, ja Suomen hinta on sama kuin Tukholam SE3 alueen, mutta siitä huolimatta SE1-FI siirtolinja ei ole täydessä käytössä. Eikö tuo kerro markkinoiden tehottomuudesta? Tehokkailla markkinoilla olettaisi joko hinnan olevan sama tai siirtolinjan täydessä käytössä.
Oma vaikutuksensa on silläkin että vuosikymmenen sisään Manner-Euroopassa sähkön hinta aurinkoiseen aikaan tulee ison osan vuodesta olemaan 0 koska massiiviset aurinkovoimainvestoinnit.
Veikkaan että Suomessa sähkökattilat imevät nollahintaisen sähkön kunhan saavat niitä riittävästi asennettua.
Tuulivoimayhtiöiden kannattaisi investoida sähköintensiiviseen teolliseen tuotantoon. Tällöin sähkön ylituotanto eli 0-hinta tilanteissa saadaan jotain marginaalia vielä kun voidaan jättää se ’ilmainen’ sähkö myymättä markkinoille. Eräänlainen win-win tilanne.
Esimerkiksi vertikaalisen integraation tuulivoimatuotanto + vetytalous mahdollistaisi tasaisen korkean sähkön hinnan sekä hyvät voittomarginaalit ja jopa eräänlaisen monopoliaseman koska muut markkinatoimijat ilman vertikaalista integraatiota eivät pysty kilpailemaan tuotannossa. Pelkät tuulivoimatoimijat ottavat takkiinsa kun sähkön hinta on nollassa, ja vedyntuottajat ottavat takkiinsa kun sähkön hinta on korkealla, sen sijaan molemmilla markkinoilla toimiva riittävän suuri toimija voi säädellä sähkön markkinahintaa kontrolloimalla markkinoille tarjottavaa sähkön määrää. Suomessahan tämä on jo mahdollista, Mankala-periaate kun nauttii laillista ja valtion hyväksyntää.
Hintakatto ja siitä johtuvat kiertävät sähkökatkot ovat paljon pienempi harmi kuin lasten harrastusten ym rahojen loppu. Siis mieluummin suht normaali elämä parin tunnin sähkökatkoilla, kuin perheen konkurssi.
Luultavasti nyt kun Suomeen rakennetaan huoltovarmuussyistä LNG:n ylikapasiteetti, muuttuu sähkön tuotantoon käytetyn kaasun subventointi eli ’tope al gas’ Iberian niemimaan tyyliin Suomessakin toimivaksi. Pörssihinnan huiput tasoittuvat, ei maksa valtiolle mitään, sähkönkäyttäjät maksavat kustannukset ylimääräisinä veroina.
Populistisesti ilmaistuna järjestelyllä ”irroitetaan sähkön hinta kaasun hinnasta”. Todellisuudessa vaikutus riippuu siitä kuinka paljon marginaalissa olevaan sähkön hintaan halutaan puuttua, ja minkälaisia triggereitä siihen rakennetaan.
Kumpi on kuluvan talven (ja seuraavankin) osalta etusijalla. Sähköpulan esto vaikka sitten öljyä polttamalla vai sähköntuotannon ympäristöystävällisyys? Aina sillä hetkellä kun kunkin itsensä oloista on kyse, tuntuvat ympäristöasiat olevan toissijaisia. Kerrotaan että kulutusta pitäisi leikata rankalla kädellä, mutta tuotantoa ja kasvua lisätä mahdollisimman paljon. Äly hoi!
Okei. Nyt herää kysymys olisiko Helen tarjonnut ”näin äkisti ”uutta 20 centin tuotetta jos hintakattoa ei Suomeen olisi valtiovallan taholta määräyksenä tulossa? Paistaa lävitse asiakkaiden menetyksen pelko ja uusivien pikainen haaliminen.
Tätä päätöstä oli valmisteltu jonkin aikaa, mutta halusimme tehdä tämän ennen kuin valtio tekee jotain täysin typerää.
niin hintakatto, jota siis kannattaa sdp, kokoomus ja perussuomalaiset. jotka ovat gallup lukujen mukaan ne suuret puolueet. minä näin vihreänä äänestäjänä joka on NIIN SANOTUSSA punavihreässä kuplassa, pidän hintakattoa pösilönä ajatuksena. edes li andersson ei kannata hintakattoa ja sekin kertoo jo jotain.
minulla on sanonta: demokratia, on siis järjestelmä, jossa äänestäjien tyhmyys tiivistyy erittäin tyhmiksi poliitikoiksi.
lyhyesti: pörssisähkö puolipakolliseksi kaikille, kapasiteettivaravoimalle ristisubventointia, sähkön varastointia ja ei hintakttoja.
pikkujuttu, ne joilla on määräaikainen ja vanhalla pienellä hinnalla, niin sähköveroa voisi nostaa tuodakseen kannustinta edes vähän näihin hintoihin.
@quasiminus
Hieno idea tuo sähköveron muutos. Tehdään siitä regressiivinen vero väliaikaisesti, eli sähköveron määrä kasvaa mitä pienempää c/kWh hintaa asiakas maksaa.
Kysynnän jousto olisi tärkeää, mutta kun tilaan Heleniltä 22kW latauslaitteen kaikkineen asennuksineen, kuormanhallinnointineen ja laskutuspalveluineen kerrostaloni parkkihalliin niin siihen ei saa pörssisähköä vaikka laskutus onkin suoraan Heleniltä. Aika iso osa sähköautojen lataajista tulee olemaan taloyhtiöistä joissa ei saada sähköjä oman mittarin kautta eikä nykyiset järjestelmät tue henkilökohtaista pörssisähköä. Koko parkkihallin sähköt saa kyllä pörssistä mutta se ei juuri auta jos lataajia on enemmän kuin yksi..
Tulee jäämään aika paljon ylijäämätuulivoimaa käyttämättä ja autoja lataillaan sitten kulutushuippujen aikaan fossiilisilla.. Tietääkö joku taipuuko nuo nykyiset latauslaitteet edes tallentamaan latausajankohtia talteen sillä vartin tarkkuudella jota laskutuksessa tulee tarvitsemaan? Helenin tarjouksessa latauslaitemalli oli 22kW Alfen Eve Single Pro-line