Kommentteja A‑studion sähkön hinta ‑keskusteluun

Kom­men­toin tässä lyhyesti eilistä A‑studiota, jos­sa käsitelti­in sähkön­hin­to­ja ylipään­sä ja Helenin hin­to­ja erityisesti.

Insert­tinä haas­tatelti­in vuon­na 1942 raken­net­tua rin­tami­estaloa sähköläm­mit­tävää pariskun­taa, jol­la tal­ven sähkölaskut uhkaa­vat nous­ta 1500 euroon kuus­sa. Kun suurin sähkösyöp­pö on läm­min­vesi­varaa­ja, sähkölaskun saa hel­posti las­ke­tuk­si mur­to-osaan siir­tymäl­lä tun­ti­hin­noitel­tu­un pörssisähköön ja ajas­ta­mal­la läm­min­vesi­varaa­jan läm­mi­tyk­sen halvoille tun­neille. Tätä varten on saatavil­la automati­ikkaa, mut­ta hätäti­las­sa sen voi var­maan tehdä myös käsin. Tänään halvim­man ja kalleim­man tun­nin hin­taero on kolminker­tainen, usein yli kymmenkertainen.

Kovasti ohjel­mas­sa korostet­ti­in, että Helenin voit­to on kolminker­tais­tunut viime vuo­den kol­mannes­ta kvar­taal­ista. Sitä ei ker­rot­tu, että viime vuosi oli Hele­nille aivan kur­ja.  Maakaa­sua paljon käyt­tävän Helenin menot oli­vat kas­va­neet merkit­tävästi Venäjän nos­tet­tua maakaa­su hin­nan moninker­taisek­si, mut­ta suurin osa sähköstä oli myy­ty kiin­teään hin­taan ulos.

Nyt voit­to on palau­tunut nor­maa­lik­si. Ydin‑, vesi- ja tuulivoima tuot­ta­vat hyvin, mut­ta Helenin tärkein voimalaitos Vuosaaren voimala seisoo tyhjän pant­ti­na. Kaukoläm­pöä joudu­taan tekemään jopa öljyl­lä. Helen omis­taa noin 10 pros­ent­tia Olk­ilu­o­to 3:sta, jos­ta on tois­taisek­si ollut pelkästään menoa.

Helen tulout­taa voitostaan puo­let Helsin­gin kaupungille, joka on investoin­ut yhtiöön todel­la paljon rahaa. Kun kaupun­ki mak­saa korkoa omista lain­ois­taan, on jok­seenkin kohtu­ullista, että se saa sijoit­ta­mas­taan rahas­ta kor­vaus­ta osinkoina.

Lop­pu­ja voit­to­ja ei sul­lota mihinkään Roope Ankan rahasäil­iöön, vaan ne ja enem­mänkin Helen investoi sähkön tuotan­toon. Jos sähkön tuotan­toon ei investoitaisi , Suomen ener­giat­ulo­vaisu­us näyt­täisi kovin synkältä.

Hele­nil­lä on omaa sähkön­tuotan­toa, mut­ta sitä on vähem­män kuin Helen myy sähköä ja ennen kaikkea se ajoit­tuu eri taval­la kuin myyn­ti. Niin­pä Helen myy tuot­ta­mansa sähkön pörssi­in ja ostaa myymän­sä sähkön. Näin tekevät ymmärtääk­seni jok­seenkin kaik­ki sähköy­htiöt. Tuotan­to tuot­taa nyt voit­toa, vähit­täis­myyn­ti ei juurikaan.

Jos sähköy­htiöt eivät myisi tuot­ta­maansa sähköä pörssi­in, ne myyn­tiy­htiöt, joil­la ei ole omaa tuotan­toa, jäi­sivät aivan heitteille.

Kulut­ta­jali­it­to kuulem­ma valit­tanut, että mon­et yhtiöt, Helen niiden joukos­sa, eivät nou­da­ta lakia, jon­ka mukaan toim­i­tusvelvol­lisu­us-alueelle pitää myy­dä sähköä kohtu­ullisel­la hin­nal­la. Helenin sähkön myyn­nin osalta tämä tarkoit­taa 28 pros­ent­tia koti­talouk­sille myytävästä sähköstä, siis Helsinkiä ja vain Helsinkiä.

Jos vah­vat sähköy­htiöt antaisi­vat alen­nus­ta oman kun­tansa asukkaille, muiden suo­ma­lais­ten ase­ma markki­noil­la vaikeu­tu­isi olen­nais­es­ti. Edullista sähköä saavien ei tarvit­sisi osal­lis­tua säästötalkoisi­in, jol­loin muut jou­tu­isi­vat säästämään hei­dänkin puolestaan ja mak­samaan sähköstään vielä olen­nais­es­ti enemmän.

Tämä ei vaikut­taisi oikeudenmukaiselta.

Helpo­tus­ta raskaisi­in sähkölaskui­hin tarvi­taan, mut­ta sen pitää kohdel­la samal­la taval­la kaikkia suo­ma­laisia ja kaikkia yhtiöitä. Sik­si vas­tuu on val­ti­ol­la. Tulon­si­ir­rot oli­si­vat parem­pi väline kun sähkön hin­nan alen­t­a­mi­nen, kos­ka hin­nan alen­t­a­mi­nen voi johtaa sähkön loppumiseen.

Markki­nahin­taa saa nyt parhait­en alas säästämäl­lä sähköä sil­loin, kun siitä on niukku­ut­ta. Kun yhä use­ampi siir­tyy pörssisähköön, sähkön huip­puhin­nat kohtu­ullis­tu­vat ja uhka sähkökatkoista vältetään.

Kiin­teähin­taiset sopimuk­set tule­vat kalli­im­mik­si kuin pörssisähkö, kos­ka yri­tyk­set joutu­vat suo­jaa­maan myyntin­sä. Vaik­ka olisi omaa tuotan­toa, voimalaitos voi men­nä rik­ki. Sik­si yhtiöt joutu­vat osta­maan myymän­sä määrän sähköä futu­uri­markki­noil­ta ja/tai tal­let­ta­maan vaku­udet sopimuk­si­aan vas­taavasti. Se tulee kalli­ik­si ja se siir­tyy sähkön hintaan.

 

45 vastausta artikkeliin “Kommentteja A‑studion sähkön hinta ‑keskusteluun”

  1. Tuos­ta A‑studiosta jäi perin ankea jälki­maku. Toimit­ta­ja yrit­ti vähän hiil­lostaa aito­ja mielip­iteitä esi­in, huonol­la tulok­sel­la. Ehkä haas­tatelta­vat oli väärin valit­tu. Helenin edus­ta­ja tyy­tyi tois­ta­maan fir­mansa viral­lista litur­giaa. Kulut­ta­jien ahdinkoon häneltä ei sym­pa­ti­aa herunut. Main­in­ta siitä, että ajoit­ta­mal­la parem­min pörssisähkön käyt­töä saa aikaan säästöjä ei paljon läm­mit­tänyt. Tämän tietää jokainen, jol­la siihen on mah­dol­lisuuk­sia, ja me muut vain kiris­telemme ham­paita­mme. Wind­fall veros­ta hän ei luon­nol­lis­es­ti sanonut mitään, mikä olisi val­ot­tanut tilan­net­ta. Ener­giavi­ras­ton edus­ta­ja myös pitäy­tyi virkamies­rooli­in­sa. Wind­fall veros­ta hän sen­tään tote­si, että sil­lä keinol­la ei sähkön hin­ta laske. Kumpikaan ei main­in­nut sitä, että epäon­nis­tunut sähkö­markki­namekanis­mi se maamme kri­isi­var­muu­den tuhosi.

    Näitä A‑studioita nähdään kyl­lä lisää, kun tule­va talvi näyt­tää kyn­ten­sä. Toiv­ot­tavasti löy­tyy räväkämpiä keskustelijoi­ta, jot­ta telkkarin ääressä läm­penisi, jos nyt sitä sähköä on edes saatavissa.

    1. “Kumpikaan ei main­in­nut sitä, että epäon­nis­tunut sähkö­markki­namekanis­mi se maamme kri­isi­var­muu­den tuhosi.”

      Ker­ro lisää, min­un käsit­tääk­seni maamme kri­isi­var­muut­ta ei ole tuhot­tu eikä sähkö­markki­namekanis­mi ole epäonnistunut.

      1. Kri­isin merk­it ovat ilmas­sa, kos­ka Suomen teho­tase on ali­jäämäi­nen. Huip­puku­tu­tusti­lanteessa Suomen kokon­aisku­lu­tus ylit­tänee 15000 MW. Siinä tilanteessa Suomes­sa pystytään tuot­ta­maan sähköä n. 13300 MW, mikäli Olk­ilu­o­to 3 toimii, mikä voi olla toivea­jat­telua. Ruot­sista voisimme saa­da 2500 MW, mut­ta sähköpu­lati­lanteessa Kes­ki-Ruot­sista tuon­ti (1200 MW) voi jäädä kokon­aan pois tai kään­tyä jopa vien­niksi Ruot­si­in päin. Viron yhteys on 1000 MW, mut­ta käytän­nössä se on vien­tiä Balt­ian ali­jäämäalueelle. Worst case tilanne Suomen sähköte­hon han­k­in­nas­sa on siis 13300–1600+2500–1200-1000 eli max 12000 MW. Suomen huip­puku­lu­tuk­ses­ta 15000 MW jää siis kokon­aan kat­ta­mat­ta 3000 MW, mikä on hoidet­ta­va katko­ma­l­la sähkön kulu­tus­ta. Tätä voi kut­sua kriisiksi.

        Markki­nave­toinen sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­ti ei kehi­ty yli­jäämäisek­si vaan tuotan­toka­p­a­siteetin ali­jäämä on sähkön­tuot­ta­jien kannal­ta toiv­ot­tavampi tilanne. Vain tuotan­toka­p­a­siteetin sään­te­ly ja siitä aiheutu­va sähkön hin­nan nousu (pitäähän siitä varaka­p­a­siteetis­takin mak­saa) pelas­taa, mut­ta näin sodan keskel­lä keino ei ehdi vaikut­taa. Sähkö­markkin­au­ud­is­tus vie aikaa, ja sitä on alet­tu vaa­tia vas­ta ihan viime aikoina, kun tilanteen karmeus on paljastunut.

      2. No hyvä, kri­isi­var­muut­ta ei olekaan tuhot­tu kuten ensin väi­tit. On vain jotain kri­isin merkke­jä ilmassa.

        Väärin meni myös tuo “Markki­nave­toinen sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­ti ei kehi­ty ylijäämäiseksi” .

        Koko ajan raken­netaan tuulivoimaloi­ta lisää, 2000 MW ver­ran tänä vuon­na ja ensi vuon­na taas saman ver­ran. Olk­ilu­o­to 3 on ollut markki­nave­toinen koko ajan. Fin­grid on rak­en­ta­mas­sa uusia kan­taverkkoy­hteyk­siä Rot­si­in. Jos­sain sään­te­ly­taloudessa voisi­vat van­ho­jen voimaloiden omis­ta­jat onnis­tua torp­paa­maan uusien voimaloiden rak­en­tamiset, markki­nave­toises­sa jär­jestelmässä sen ei pitäisi onnistua.

      3. Tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen alkaa var­maankin jo hiipua, mut­ta nyt ne ovat erit­täin kan­nat­tavia. Olk­ilu­o­to 3 ei ollut markki­nae­htoinen vaan julk­isve­toinen han­ke, johon tul­ti­in mukaan yhteiskun­tavas­tu­un nimis­sä. Vielä kak­si vuot­ta sit­ten se vaikut­ti taloudel­lis­desti raskaal­ta han­kkeelta. Fen­novoimaan piti pakot­taa esimerkik­si For­tum mukaan eikä siitä päässyt pois, vaik­ka olisi halunnut.

      4. “Väärin meni myös tuo “Markki­nave­toinen sähkön­tuotan­toka­p­a­siteet­ti ei kehi­ty ylijäämäiseksi” .”

        Ja sit­ten vielä päälle se, että jokainen kyn­nelle kykenevä miet­tii jatku­vasti eri­laisia keino­ja vähen­tää ener­giaku­lu­tus­ta (sekä investoin­te­ja että toim­intat­apo­jen muu­tok­sia) kun hin­tata­so on nyt nous­sut tasolle jos­sa se on kan­nat­tavaa. Tuotan­non lisäk­si myös kulu­tuk­sel­la on merkitystä.

        Veikkaan että tämän tal­ven kulu­tus­pi­ik­it jäävät reilusti edel­lisvu­osia mata­lam­malle ihan ilman mitään sähkö­jen katkomista.

      5. “Tuulivoiman rak­en­t­a­mi­nen alkaa var­maankin jo hiipua”

        Mik­si? Mil­lä vetyä sit­ten olisi tarkoi­tus tule­vaisu­udessa tehdä?

        Vedyn kanssa toimies­sa hyö­ty­suhde on huono ja häviöt ovat suuret, joten myös ener­gian pitää olla hyvin hal­paa ja sitä tulee olla käytet­tävis­sä todel­la paljon.

  2. Kulut­ta­jan näkökul­mas­ta tilanne häm­mästyt­tää, kun kulut­ta­jahin­ta läh­es kym­menker­tais­tuu vaik­ka tuotan­tokus­tan­nus tuskin kaksinker­tais­tuu ainakaan maakaa­sua luku­un otta­mat­ta. Tästä näkökul­mas­ta sähkön tuotan­non täy­tyy olla keskimäärin erit­täin kan­nat­tavaa ja voi silti piiloutua sähkön myyn­nin pienem­män kan­nat­tavu­u­den taakse.

    1. Olen­naista on mar­gin­aa­li­nen eikä keskim­mäi­nen tuotantokustannus.

  3. Hmm, minkälainen on ollut se riskiarvio, että on päätet­ty sijoit­taa isoon uuteen kaa­su­voimalaan, jon­ka polt­toaine lep­ää täysin tuon­ti­tavaran varas­sa? Tämä nyt ei oikein käy ener­gian korkean hin­nan ”kohtu­ullisu­u­den” syyksi.

    Tuuli- ja ydinen­er­gian tuotan­tokus­tan­nusten tiede­tään ole­van joitakin sent­te­jä. Ben­sas­takin jauhaa sähköä reilul­la kymmenel­lä sen­til­lä. Kaik­ki tämän reilusti ylit­tävä hin­noit­telu nor­maalin voit­tomar­gin­aalin jäl­keen on riis­toa, jon­ka tukemiseen yhteiskun­nan ei tule men­nä. Näil­lä sähkökatkopelot­teluil­la on saatu poli­itikot jää­tymän sen edessä, että rois­to­hin­noit­telu pitää saa­da kuri­in lain­säätäjän toimesta.

    On hiukan teo­reet­tista olet­taa että kaik­ki siir­ty­i­sivät pörssisähköön. Vaik­ka tekni­ik­ka ilmesty­isikin kaikki­in kotei­hin, aamupurot nyt vain syödään samoi­hin aikoi­hin, tai työ­paikat pyörivät päiväl­lä. Tietyt tun­nit tule­vat aina ole­maan kysy­tympiä. Toisaal­ta myös pörssin edullisem­mat tun­nit kallis­tu­vat nopeasti, mikäli kulut­tu­jat siir­tyvät laa­jem­min pörssisähköön. Todel­lista eroa syn­tyy vaik­ka tuulise­na aikana, mut­ta täl­löin­hän sähkö on kaikki­na tun­teina edullista, eikä sähköä voi koti­olois­sa varas­toi­da parin viikon tarpeisiin.

    Ja vielä sähköä myyvistä ns. salkku­fir­moista, sietääkin men­nä konkkaan jos ei kan­na­ta. Kaiken­lainen keinoit­telu tulee kitkeä pois markki­noil­ta ja vaa­tia että sähkön myyjä tuot­taa keskimäärin myymän­sä sähkön. Luon­nol­lis­es­ti pörssi on hyvä väline eri tuotan­to­muo­to­jen tasaamiseen, mut­ta aivan jär­jetön kapis­tus ”oikean” hin­nan löytymiseksi.

  4. “Insert­tinä haas­tatelti­in vuon­na 1942 raken­net­tua rin­tami­estaloa sähköläm­mit­tävää pariskun­taa, jol­la tal­ven sähkölaskut uhkaa­vat nous­ta 1500 euroon kuus­sa. Kun suurin sähkösyöp­pö on läm­min­vesi­varaa­ja, sähkölaskun saa hel­posti las­ke­tuk­si mur­to-osaan siir­tymäl­lä tun­ti­hin­noitel­tu­un pörssisähköön ja ajas­ta­mal­la läm­min­vesi­varaa­jan läm­mi­tyk­sen halvoille tun­neille. Tätä varten on saatavil­la automati­ikkaa, mut­ta hätäti­las­sa sen voi var­maan tehdä myös käsin. Tänään halvim­man ja kalleim­man tun­nin hin­taero on kolminker­tainen, usein yli kymmenkertainen.”

    Kyselin taan­noin hin­taa tuol­laiselle tar­jol­la ole­valle automati­ikalle. Hin­tana oli ker­talu­on­teise­na kulu­na vähän yli 2000 euroa + päälle tulisi pysyvä kuukausi­mak­su päälle. Läm­min­vesi­varaa­ja edus­taa tyyp­il­lisessä sähköläm­mit­teisessä omakoti­talos­sa sähkönku­lu­tuk­ses­ta 10–30 pros­ent­tia. Toki myös tilo­jen läm­mi­tys­tä voi ohja­ta, mut­ta sel­l­aisen jär­jestelmän kehit­tämi­nen jälkikä­teen voi vaa­tia enem­män asen­nustöitä. Täl­lainen on nyky­isin sähkön isoin hin­taeroin kan­nat­ta­va investoin­ti, toisin kuin tilanne oli viime vuo­tisin sähkön hin­noin, mut­ta jos jol­lain ei ole paria ton­nia ylimääräistä rahaa, niin han­kala on asentaa.

    Pörssisähkön osalta sähköy­htiön per­imät mar­gin­aalit ovat olleet use­assa tapauk­ses­sa jopa yli tuplaan­tuneet tänä vuon­na. Alku­vuodes­ta mar­gin­aalit oli­vat koti­talouk­sille halvim­mil­laan 0,2–0,3 sent­tiä kilo­wat­ti­tun­nil­ta. Nyt pörssisähköönkin on tul­lut isom­pi kiin­teän hin­nan poh­jao­su­us, ja sen päälle menee sit­ten pörssisähkön hinta.

    1. Karkeim­mi­laan varaa­jan automaati­ikak­si riit­tää ajastin. Uskallan luva­ta 90 pin­naa hyödy­istä parin kympin kus­tan­nuk­sil­la. Parin sadan, jos ei itse pysty asen­ta­maan. Pari­in ton­ni­in jonkun ver­ran eroa.

      Varaa­jal­la läm­mitetään kuitenkin joka päivä, niin oleel­lista on, että käyt­tää halvim­mat tun­nit, yöl­lä, ja skip­paa kalleim­mat, aamul­la ja illalla.

      1. Mar­ketista saata­vat 20 euron ajas­timet ovat 2300 W:n tai 3600 W:n mak­simite­hoisia. Läm­min­vesi­varaa­jat ovat yleen­sä 6 kW tai 9 kW omakoti­talois­sa teholtaan. Mut­ta point­ti sinän­sä pitää aika pitkälle paikkansa, eli ajoit­ta­mal­la ajas­timel­la kulu­tuk­sen esim. yöhön, voi säästää merkit­tävästikin. Jos vain läm­min vesi riit­tää sit­ten iltaan asti. Joil­lain on isot varaa­jat asukasluku­un näh­den, joil­lain ei.

      2. Tämä, ja niin mon­et muut tasa-arvoa koske­vat ongel­mat mon­imutkaistu­vat kos­ka niiden keskel­lä on tabu: tulon­si­ir­to­ja tarvi­taan kog­ni­ti­ivisen osat­to­muu­den ja tätä kaut­ta elämään sisään­raken­netun epä­tasa-arvon kom­pen­soimisek­si, ei jonkun yksit­täisen kilk­keen kuten ajas­ti­men ostamiseen ja/tai asen­nut­tamiseen. Nor­maal­iä­lyi­nen ihmi­nen googlaa het­ken, ostaa ajas­ti­men, asen­taa sen ja jatkaa elämään­sä. Joillekin pros­es­si osoit­tau­tuu ylivoimaiseksi.

        Sama tabu löy­tyy mon­en muun sinän­sä rel­e­van­tin mut­ta vain osaa ihmi­sistä kos­ket­ta­van ongel­man ytimestä.

      3. Jos on iso ja van­ha 3‑vaihevirtaan kiin­teästi liitet­ty varaa­ja, se kan­nat­taisi nyt vai­h­taa pienem­pään 1‑vaihe töpse­li­malli­in ja siihen mar­ket­ti­a­jastin. Kah­den aikuisen sisäsi­is­tiä työtä tekevän huushol­lis­sa tuon pitäisi riit­tää kun vähän lyhen­tää ja har­ven­taa suihkukäyn­te­jä ja suun­nit­telee ja ajas­taa lämpimän veden käyt­töä, esim tis­ki,- ja pyykkikone yölle (olet­taen siis että ollaan pörssisähkössä) . Omakoti­talos­sa ei tule naa­puri­hait­taakaan! Vähän vaivan­näköä ja omas­ta mukavu­ud­es­ta ja totu­tu­ista tavoista tin­kimistä tietysti tarvitaan.
        Mitä muuten tulee ohjel­mas­sa olleen talon sähköläm­mi­tyk­seen niin se näyt­ti ole­van mm. ikkunare­mont­tia vail­la ole­va huonos­ti aikoinaan läm­pöeris­tet­ty (lau­tarak­en­teinen?) 40-luvun lop­un ajoil­ta ja nehän vuo­taa kyl­lä läm­pöä harakoille. Tähän ei äkkiä auta muu kuin asuinkäytössä ole­vien tilo­jen pienen­tämi­nen eli osaan huoneista vain perus­läm­pö päälle ja väliovet tiivi­isti kiin­ni läm­mi­tyskaudel­la. Alkuaan oli var­maankin vain puuläm­mit­teinen ja asukkaiden vaa­timus­ta­so läm­mön ja veden suh­teen on ollut paljon pienem­pi. Hal­van sähkön avul­la on saatu vuosien mit­taan edullis­es­ti asum­is­ta­soa nos­tet­tua ja nyt on sit­ten tulos­sa siitä vähän jälk­i­laskua jon­ka suu­ru­u­teen siis esim. ym. toimil­la voi onnek­si itse aika paljon vaikuttaa.

      4. Ei ehkä ihan mar­ketista kan­na­ta tässä tapauk­ses­sa ajas­timia ostaa, saati läm­min­vesi­varaa­jaa vai­h­taa val­ovir­ral­la toimivaksi. 

        Kel­lokytkin rautakau­pas­ta. Sil­lä sit­ten ohjaa läm­min­vesi­varaa­jan kon­tak­to­ria. Jos kon­tak­to­ria ei ole, ostaa. Edelleen puhutaan kym­peistä, tai no satas­ten puolelle lip­sah­taa, jos on yli 20kwn varaajavastukset.

        Sit­ten, kuten nim­im spot­tu tote­si, kova googlaus käyntiin 🙂

        Vielä 30 vuot­ta sit­ten talon omis­t­a­mi­nen edel­lyt­ti jonkin­laisia käden­taito­ja ja teknisiä valmiuk­sia. Ei ollut koti­talousvähen­nyk­siä ja muiden työ oli kallista sil­loinkin. Myöskään kaik­ki työ ei ollut luvan­varaista ja jos olikin ei välitet­ty. Oma tupa, oma lupa.

        Nykyään parin johti­men kytkem­i­nen on liikaa. Paljon liikaa. Sitä ei voi tehdä emailil­la, kuten tar­jous­pyyn­tö­jen tycit­te­lyä, tai verot­ta­jan net­ti­palvelvelus­sa, kuten kotitalousvähennysilmoituksia.

  5. Ei men­nyt nyt yleis­es­ti ottaen nämä ener­gian­säästötalkoot oikein eikä reilusti kos­ka ilman sähköä ei nykya­jan ihmiset voi elää nor­maalia elämää. Tästä pitää dig­i­tal­isaa­tio huolen.
    Ilman ben­saa voivat mon­et elää ja on tapah­tunut siir­tymistä polt­to­moot­to­ri­au­toista sähköau­toi­hin ilmas­to- ja myös kus­tan­nussyys­tä, mut­ta nyt pakote­taan luop­umaan sähkön käytöstä sil­loin kun sitä tarvit­taisi­in eniten.
    Jos eivät sähköy­htiöt pysty toimit­ta­maan sähköä kulut­ta­jille kohtu­uhin­taan niin sähkölle on määrät­tävä hin­takat­to ja teol­lisu­us­laitosten pitää alkaa mak­saa sähköstään enemmän. 

    Teol­lisu­udel­la ja iso­jen kaupunkien ener­giay­htiöil­lä on myös mah­dol­lisu­us investoi­da omi­in voimaloi­hin, olkoot sit­ten fos­si­il­isi­la polt­toaineil­la toimivia jos ei muu­ta ole saatavil­la. Myös vesivoiman lisärak­en­t­a­mi­nen pitää aloit­taa uud­estaan ja suun­nitel­mat purkaa vesivoimaloi­ta ja pato­ja keskeyt­tää. Myös ter­mistä ener­gia eli mon­ta kilo­metriä syviä ener­giakaivo­ja on alet­ta­va tosis­saan rak­en­ta­maan vaik­ka se aiheut­taa paikallis­es­ti maakuoren tärinää.

  6. Paljon tulon­si­ir­to­ja järkeväm­pää olisi säästämis­es­tä maksaminen.

  7. Jos joku väit­tää, että talvel­la läm­min­vesi­varaa­ja vie enem­män sähköä kuin rin­ta­mami­estalon läm­mi­tys, niin sil­loin tyh­mä on kyl­lä se, joka tämän uskoo.

    1. Tot­ta. Läm­min vesi MOTIVAN omas­sa selvi­tyk­sessä on ok-talois­sa noin 1000 KWh/asukas. Neli­henkisel­lä per­heel­lä 4000 KWh, pariskun­nille keskimäärin 2000 KWh. Sen sijaan 120 neliön 1980-luvul­la raken­netun talon läm­mi­tys vaatii Kes­ki-Suomes­sa noin 9 000 KWh energiaa.

      Veden läm­mit­tämisen kulu tiede­tään. 200 litran varaa­jas­sa ole­van veden läm­mit­tämi­nen 5 asteel­la vie 1,16 KWh. MOTIVAN laskelmis­sa on mukaan las­ket­tu myös vesiputk­istois­sa tapah­tunut siir­to­häviö. Toki säil­iössä tapah­tuu veden viilen­e­mistä mut­ta koke­muk­ses­ta voin sanoa että yöl­lä 200 litraa läm­mitet­tyä 60 asteen vet­tä riit­tää kevyesti 2–3 hen­gelle koko vuorokaudeksi.

  8. Pörssisähkön mar­gin­aalit ja kuukausit­tainen perus­mak­su ovat hur­jas­sa nousussa.

    1. Mar­gin­aalien nousu johtuu siitä, että yhtiöi­den sakko väärin arvioidus­ta kulu­tuk­ses­ta tai tuotan­nos­ta on nos­tet­tu 10 000 euroon megawattitunnilta.

      1. Jaa‑a. Tänään tuli taas ilmoi­tus että pörssisähkömme kuukausit­tainen perus­mak­sukin nousee +6 euroa kuukaudessa. Kyl­lä pörssisähkö­sopimusten kat­tei­ta tun­nu­taan hilat­ta­van ylös aikalail­la kun koti­taloudet lähtevät lipet­ti­in kiin­teähin­tai­sista sähkösopinuksista.

      2. Mikä sakko? Tasesähkön hin­takat­to ei toteudu mak­simisum­mal­laan automaat­tis­es­ti jos uno­htaa että Pekka saunoo tiis­taisin. Samaa mieltä että tasesähkön hin­takat­to nos­to oli lie­nee huono temp­pu kun markki­nan volatili­teet­ti kas­vaa, mut­ta tämä kos­kee fyy­sistä markki­naa ja sitä vain käy­dään pörssis­sä, eikö näin? 

        Mut­ta “Jos sähköy­htiöt eivät myisi tuot­ta­maansa sähköä pörssi­in, ne myyn­tiy­htiöt, joil­la ei ole omaa tuotan­toa, jäi­sivät aivan heit­teille.” ja “Jos vah­vat yhtiöt myi­sivät ALENNUKSELLA..” kuul­losta­vat kovin sol­i­daariselta ja vas­tu­un­tun­toiselta toiminnal­ta MUITA yhtiöitä kohtaan (ei asi­akkai­ta). Mil­lä muul­la alal­la kil­pail­i­joista pide­tään yhtä hyvin huol­ta? Mil­lä muul­la alal­la tuot­teen saa myy­dä fir­man sisäl­lä kah­teen ker­taan (ensin pörssi­in ja sit­ten asi­akkaille) vieläpä kun tuote ei ole edes varas­toitavis­sa? Sähkö­fir­mo­jen tilin­päätök­sistä voi vaikeudet­ta tode­ta että aina ei ole kaup­paa käy­ty näin paljoa pörssin kaut­ta eikä se ole mikään pakko tehdäkään näin — onpa­han vaan hieno ja help­po keino nos­tat­taa tuotan­non voit­toa vaike­as­sa markki­nati­lanteessa. Toimi­vas­sa kulut­ta­ja­markki­nas­sa joku suoris­taisi putken ja tehostaisi näin han­k­in­taansa, nyt ei tarvitse — pelkok­er­roin­ta sol­i­daaris­ten kil­pail­i­joiden kanssa ei tun­nu ole­van. Kos­ka Osmo Helen siir­si omaa tuotan­toansa merkit­tävis­sä määrin pörssin kaut­ta kulkemaan?

      3. Soin­in­vaara kirjoitti:

        “Mar­gin­aalien nousu johtuu siitä, että yhtiöi­den sakko väärin arvioidus­ta kulu­tuk­ses­ta tai tuotan­nos­ta on nos­tet­tu 10 000 euroon megawattitunnilta.”

        Teo­ri­as­sa noin. Käytän­nössä mar­gin­aalien nos­to menee sähköy­htiöi­den tulok­seen, kos­ka se sakko­mak­su mak­se­taan sähköy­htiöltä toiselle. Eli kyseessä on viime kädessä tulon­si­ir­to asi­akkail­ta sähköy­htiöille. Tase­virhe­mak­sua joutuu mak­samaan esimerkik­si sen takia, jos joku menee sähköy­htiön arvaa­mat­ta jous­ta­maan sähkön kysyn­nässään vaikka­pa kalli­in hin­nan sähkön tuntina.

  9. “Helen tulout­taa voitostaan puo­let Helsin­gin kaupungille, joka on investoin­ut yhtiöön todel­la paljon rahaa.”

    Mihin on investoitu? Venäläistä maakaa­sua polt­tavaan jät­timäiseen kaa­su­voimalaan, kah­teen suureen hiilivoimalaan ja kym­meni­in öljyä polt­tavi­in huip­puläm­pölaitok­si­in. Lisäk­si yksi isom­pi haket­ta polt­ta­va läm­pölaitos ja jätevet­tä ener­gian läh­teenä käyt­tävä lämpöpumppulaitos.

    Jos on tosi­aan niin, että Helsin­gin kaupun­ki on investoin­ut tähän kaik­keen “todel­la paljon rahaa”, niin nyt on ohjaus pettänyt.

    Tule­vaisu­udessa sähkö tuote­taan suurelta osin maakun­nis­sa ja läm­pö edelleen kaupungis­sa. Helenin ensisi­jainen tehtävä on tuot­taa kaupunki­in kaukoläm­pöä. Mis­sä ovat investoin­nit läm­pöpump­pui­hin, läm­pö­varas­toi­hin ja niitä tuke­vi­in tuulivoimaloi­hin? Niiden sijaan nyt suo­ras­taan kan­nuste­taan taloy­htiöitä siir­tymään maaläm­pöön ja tekemään investoin­nit Helenin puolesta.

      1. 150MW läm­pöpump­puil­la kun Vuosaari, Hanasaari ja Salmisaari ovat teholtaan yhteen­sä 1300MW läm­pöä eli läh­es 10 ker­taa enem­män. Tämä ver­tailu pal­jas­taa, että Helenin tapauk­ses­sa keis­ar­il­la ei ole vaat­tei­ta. On tehty aivan karmea virhe, kun kaik­ki paukut on laitet­tu fos­si­il­isil­la käyvi­in voimaloi­hin, vaik­ka maail­ma ympäril­lä viher­tyy val­taval­la vauhdilla.

        Nyt sit­ten läm­mitetään kaupunki­lais­ten kote­ja läm­pökeskusten voimal­la polt­ta­mal­la öljyä. Niiden mak­simite­ho on luokkaa 2000MW.

        Mil­jar­di tuulivoimaan on hyvä, mut­ta se ei pelkästään riitä, sil­lä suo­ral­la sähköl­lä ei kaukoläm­pöjär­jestelmässä ole­via talo­ja ole tarkoi­tus läm­mit­tää. Onko siis strate­gia se, että kaukoläm­pöä käytetään jatkos­sakin, vai lakkaute­taanko kaukoläm­pöverkko ja taloy­htiöt aje­taan rak­en­ta­maan omat maaläm­pöjär­jestelmät, joi­hin sähkö oste­taan markki­noil­la? Sil­loin Heleniä ei enää tarvi­ta muuhun kuin ylläpitämään paikallista sähköverkkoa — joka voidaan myy­dä. Kuu­lostaa kokoomukselle.

    1. Taloy­htiöi­den siir­tymi­nen maaläm­pöön Helsin­gin tapauk­ses­sa lie­nee kaikkein helpoimpia ratkaisu­ja Helenin kaukoläm­pö­tuskaan fos­si­ilis­ten chp-laitosten alasajon uhates­sa. Työläs toki.

      Helen voisi tätä helpot­taa tekemäl­lä hybrid­i­tuot­teen, joka ehdoil­taan (alhainen perus­mak­su, korkea ener­gian­hin­ta) mah­dol­lis­taisi kaukoläm­mön käytön rin­nal­la JA sijaan (hal­pa hin­ta ener­gialle kun kaukoläm­mön tuotan­to kannattavaa).

  10. Antti, tahal­lista väärinymmärrystäkö? 

    Vaik­ka tuulivoimaa raken­net­taisi­in lisää kuin­ka paljon tahansa, ei sähköpu­lan ris­ki silti pois­tu­isi kokon­aan, tehon­va­jauk­sen toden­näköisyyt­tä lisärak­en­t­a­mi­nen toki vähen­täisi. Markki­nave­tokaan ei takaa Olk­ilu­o­to 3:n käyn­nistymistä ensi talvena. 

    Lisäy­htey­det Ruot­si­in eivät auta yhtään siinä tilanteessa, että Ruot­sista ei riitä sähköä tuo­tavak­si. Tuon­tiris­ki todel­la nousi esi­in kulu­van vuo­den aikana, aiem­min olemme voineet tukeu­tua naa­puriemme sähkön riit­tävyy­teen, mut­ta nyt tilanne on muuttunut. 

    Sään­te­lyl­lä ei kiel­letä lisärak­en­tamista, jos se on perustel­tua, kuten usein olisi (tuulivoiman lisärak­en­t­a­mi­nen saat­taa kyl­lä jos­sain vai­heessa tul­la kiel­letyk­si, jos uud­es­ta voimalas­ta on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä). Sään­te­lyl­lä päin­vas­toin tehoste­taan sähkön­tuotan­non rak­en­tamista ja kan­nus­ti­me­na on raha. Raha kerätään sähkön käyt­täjiltä. Uuden voimalan ehtona tulee olla, että se alen­taa sähköjär­jestelmän kokonaiskustannuksia.

    1. Selitä nyt vaan miten Suomen sähkön­tuotan­non sään­te­lyl­lä pois­tet­taisi­in tuulivoimaloiden tehon­va­i­hte­lut, ydin­voimaloiden seisok­it, ja mah­dol­liset Ruotsin sähkön­tuotan­non ongel­mat? Mikä olisi sel­l­ainen sääte­ly mil­lä tuo­hon päästäisiin?

      Sinän­sä markki­na­t­aloudessa uuden voimalan ehtona on että sil­lä pystytään tuot­ta­maan sähköä halvem­mal­la mitä ennuste­tut sähkön­hin­nat ovat.

      1. Sään­te­lyl­lä voidaan vaikut­taa käytet­tävis­sä ole­van sähkön­tuotan­toka­p­a­siteetin laatu­un ja määrään. Markki­nae­htois­es­ti vapaasti elävä kokon­aiska­p­a­siteet­ti ajau­tuu kauas opti­maalis­es­ta tas­apain­oti­las­ta. Markki­nae­htoinen voimalaitos raken­netaan, kun se on omis­ta­jalle liike­taloudel­lis­es­ti kan­nat­ta­va eli tuo­toil­la kate­taan kus­tan­nuk­set ja ylikin jää. Jos kil­pailu markki­noil­la olisi täy­del­listä niin toim­i­joiden kuin käytet­tävis­sä ole­vien teknolo­gioidenkin osalta, myös kokon­aistaloudelli­nen opti­mi toteu­tu­isi täl­lä mekanis­mil­la. Nyt kil­pailu on liian ohut­ta, ja mikä pahin­ta, käyt­tökelpoisia teknolo­gioitakin on liian vähän. Nykyi­nen sähkö­markki­namekanis­mi­han syn­tyi fos­siliener­gian kul­takaudel­la, jol­loin eri­laisia voimalaitosratkaisu­ja oli tar­jol­la pil­vin pimein. Kau­pal­lista reservite­hoa ei nykyi­nen sähkö­markki­na raken­na lainkaan, kos­ka se ei ole tuot­ta­jalle kan­nat­tavaa. Nyt suo­ma­lainen reservite­ho­jär­jestelmäkin rom­ahti kokon­aan, ja aiem­min hal­van sähkön hin­nan aikana sitä pidet­ti­in liian kalli­ina. Sään­te­ly toisi väk­isinkin nyky­isi­in ener­gy only hin­toi­hin lisätek­i­jän, mitä ei aiem­min voitu hyväksyä. Vas­taavasti palvelun laatu paranisi. Sähkö­jen pakkokatkon­ta vähenisi, hin­tata­soa olisi helpom­pi ennakoida.

        Miten sään­te­lypäätök­set gen­eroitaisi­in? Ei ainakaan hal­li­tuk­sen tai eduskun­nan toimes­ta. Ratkaisut perus­tu­isi­vat korkealaa­tuiseen objek­ti­iviseen mallilasken­taan. Opti­moin­tikri­teer­inä olisi tuot­ta­jien ja kulut­ta­jien yli­jäämän tasaaminen.

        Tuulivoiman lisärak­en­tamista ale­taan hillitä siinä vai­heessa, kun uud­es­ta tuulivoimalas­ta on enem­män hait­taa kuin hyö­tyä. Ydin­voiman lisärak­en­tamista on aina sän­nel­ty. Ydin­voiman huolto­seisok­it on aika hyvin jo nyt ajoitet­tu, mut­ta sään­te­lyl­lä niitä voisi ajoit­taa vielä parem­min. Ydin­voiman odot­ta­mat­tomi­in käyt­tökatkoi­hin olisi mah­dol­lista varautua nyky­istä parem­min. Ruot­sis­sa ja koko markki­na-alueel­la pitäisi olla saman­lainen sään­te­lyjär­jestelmä. Euroopan tasol­lakin pitäisi voi­da puut­tua ali­jäämäisi­in sähkö­markki­na-alueisi­in, kuten Suo­mi ja Balt­ian maat. Kaikkia ongelmia sään­te­lykään ei pois­taisi, kos­ka tule­vaisu­ut­ta ei mitenkään voi ennus­taa var­muudel­la oikein.

      2. Mitä tarkkaan­ot­taen tarkoi­tat sään­te­lyl­lä ja markkinaehtoisuudella?

        Jos sähkön myyn­ti­transak­tioon lisätään laki­in perustuen vaikka­pa päästökaup­pa­mak­su, mah­dol­lisia mui­ta hait­tavero­ja, sähkövero ja kap­a­siteet­ti­mak­su, mut­ta tämän jäl­keen myy­dyn sähkön hin­ta muo­dos­tuu markki­noil­la, onko tämä sään­te­lyä vai markki­nae­htoisu­ut­ta? Jos tavoite on tuot­ta­jien ja kulut­ta­jien yli­jäämän tasaami­nen joka kuu­lostaa hyv­in­voin­ti­tap­pi­oiden min­i­moin­nil­ta, eikö ole imple­men­taa­tiode­talji tapah­tuuko tämä jol­lain hypo­teet­tisel­la opti­moin­tial­go­rit­mil­la vai markki­na­toim­i­joiden toimesta?

        Aja­tus että sähkön tuotan­to voisi olla täysin markki­nae­htoista edel­lyt­tää nykyte­knolo­gial­la jonkin ver­ran val­tion sub­ven­toin­tia vähin­tään sosi­aaliseen oikeu­den­mukaisu­u­teen liit­tyvistä syistä. Paria ker­talu­okkaa vaikeampi kysymys on tuot­taako voimakkaasti vai­htel­e­va sähkön hin­ta sel­l­aisia ulkoishait­to­ja jot­ka puolta­vat val­tion suurem­paa puut­tumista sähkön hin­nan muo­dos­tu­miseen. Jos oikein tulk­it­sen, Osmon mielestä tuot­taa, kos­ka näi­den ulkoishait­to­jen estämis­es­tä (tas­apain­oti­lan löytämis­es­tä) kap­a­siteet­ti­mak­su­is­sa on lop­ul­ta kyse.

      3. Vas­taus spo­tulle 12.11. Komen­toin­ti liit­tyy nyt vil­li­in­tyneeseen keskustelu­un tarpeesta muut­taa sähkö­markki­nakon­sep­tia. Aina sähkön hin­nan noustes­sa aihe pul­pah­taa pin­nalle, mut­ta nyt sitä esitetään eri­tyisen suurel­la pain­ol­la. Nykyi­nen sähkö­markki­na käyt­tää sinän­sä varsin oikein ole­mas­sa ole­vaa tuotan­toka­p­a­siteet­tia. Kap­a­siteet­ti­raken­net­ta se ei kuitenkaan onnis­tu pitämään opti­maal­is­na. Tämän kor­jaamisek­si ehdote­taan usein ener­gia­markki­nan rin­nalle kap­a­siteet­ti­markki­naa. Oma näke­myk­seni on, että sil­loinkin kap­a­siteetin kehi­tys­tä pitää sään­nel­lä, kos­ka markki­nae­htoinen voimalaitosrak­en­t­a­mi­nen ei vält­tämät­tä kehi­ty tas­apain­oiseen suun­taan. En tietenkään pysty todis­ta­maan näke­mys­täni oikeaksi.

        Kulut­ta­japuolelta nos­te­taan halukkaasti esille het­kel­lisen sähkön hin­nan muo­dostamista keskimääräis­ten muut­tuvien tuotan­tokus­tan­nusten perus­teel­la. Sehän lask­isi tun­tu­vasti nykypäivän huip­puhin­to­ja. Täl­löin uno­htuu, että sähkön tuot­ta­jan pitää saa­da myös kiin­teät kus­tan­nuk­sen­sa katet­tua. Sähkön hin­taan lisät­tävän kap­a­siteet­tipreemion suu­ru­ut­ta ei ole ihan help­po määrit­tää. Siihen tarvit­taisi­in kaiketi tuo erilli­nen kap­a­siteet­ti­markki­na sään­te­ly­on­gelm­i­neen päivi­neen. Sen lisäk­si tulisi vira­nomais­te­htäväk­si var­men­taa, että ener­gian keski­hin­ta vas­taa toteu­tunei­ta tuotan­tokus­tan­nuk­sia. Sil­loin­han jokaisen tuot­ta­jan kan­nat­taisi yrit­tää liioitel­la ilmoit­tami­aan tuotantokustannuksia.

        Haetaam­pa säkö­markkin­au­ud­is­tus­ta kum­mal­la taval­la hyvän­sä, tai jotenkin muuten, help­poa siitä ei tule. Nykyi­nen sähkö­markki­na on varsin vah­vasti vaki­in­nut­tanut ase­mansa. Viimeaikaiset yri­tyk­set hillitä tilapäis­es­ti eri­laisin hätäratkaisuin sähkön hin­to­ja ovat osoit­tau­tu­mas­sa huonoik­si ja tehottomiksi.

  11. Ilmaläm­pöpumpul­la olen hoi­tanut suo­rasähköläm­mit­teisen talon läm­mi­tyk­sen ja vesi­varaa­ja on tun­ti­a­jas­ti­men perässä ollutbpääl­lä klo 01–04. Näin viimeiset 11 vuot­ta. Vuodessa on men­nyt 17–20 MWh. Pörssisähköl­lä meni 2010-luku, mut­ta nyt alku­vuodes­ta oli pakko vai­h­taa tois­taisek­si voimas­sa ole­vaan sopimuk­seen, jon­ka hin­ta olisi kohtu­ullis­es­ti ennustettavissa.
    Kansal­liseen talkooseen on osal­lis­tut­tu nyt lop­pukesästä alka­en ja halko­ja poltet­tu uunis­sa sään­nöl­lis­es­ti. Sähköau­toa ladataan yhteisen edun nimis­sä hal­van pörssisähkön, eli tuulis­ten aiko­jen yösähköllä.
    Tois­taisek­si-sopimuk­sen jouluku­un hin­nan pomp­sautus alenevi­in ter­mi­inei­hin olisi kan­nat­tanut jät­tää maltil­lisem­mak­si. Melko reilustikin. Nyt oli pakko vai­h­taa pörssisähköön. Sitä saa jo hiili­va­paana, mikä on tärkeää. Eihän pörssisähkön fos­si­il­io­su­ut­ta ole järkeä ostaa sen vuok­si, että pää­sisi tuke­maan yhtiön hiilet­tömiä tule­vaisu­u­den investoin­te­ja, jos ker­ran vai­h­toe­hto­ja löy­tyy jo markkinoilta.

    Ennustet­tavu­us olisi hyväl­lä hyö­ty­suh­teel­lakin läm­mit­tävälle omako­ti­a­sukille ollut tärkeää. Sitä vai­h­toe­htoa nyt vaan ei ymmär­ret­ty tai halut­tu tar­jo­ta. Vähän epäreilul­ta tuntuu.

    Ps. Tämä val­i­tus on tääl­lä vain sik­si, että on niin hyvä blo­gi- ja keskustelupalsta.

  12. Helenin osavu­osikat­saus 1–9/2022
    3241 GWh = sähköte­hon siir­to Helsin­gin kaupun­gin alueella
    3381 GWh = sähköte­hon myyn­ti Helsinki­in ja muualle Suomeen
    4,3 % enem­män myy­ty kuin Helsin­gin kaupun­gin alueelle jaet­tu (Osmo: tuotan­toa vähem­män kuin myyn­tiä, juu 4 % ero)
    500 MW keskimääräi­nen sähköteho
    700 MW sähköte­hon omis­tus Helenin Suomes­sa + lisäk­si 500 MW Vuosaaren kaa­su­voimalas­ta kun se käy

    120 €/MWh kaa­su nyt, kävi toki viikon ver­ran yli 300
    80 €/MWh kaa­su tam­miku­us­sa 2022
    Vuosaaren kaa­su­voimalaa voi siis taloudel­lis­es­ti käyttää.

    6500 — 15000 MW on Suomen koko sähköte­hon kulu­tus (Fin­grid)
    43 % käyt­töaste kaikki­aan ääriarvoissaan
    Huoltokatkok­set kulut­ta­vat läh­es 1 kuukau­den joka vuosi tarkoit­taen 92 % käyt­töastet­ta, joten kesäaikana voikin olla muu­ta­ma voimalaitos pois­sa käytöstä.

    Mis­sä teol­lisu­udessa on näin vakaa ja riskitön myyn­ti vuodes­ta toiseen ! 

    Sähköte­hoa myyvä yri­tys ilman omaa tuotan­toa on puh­das speku­loi­ja ja sel­l­ainen on syytäkin työn­tää konkurssiin.

    1. Jos maakaa­su mak­saa 120 €/MW, siitä tehty sähkö mak­saa yli 200 €/MWh, kos­ka hyö­ty­suhde. Tule­vaisu­udessa Vuosaaren voimala saadaan toiv­ot­tavasti taas käyttöön.

      1. Helenin perussähkön hin­ta on 30,92 centtiä/kWh 1.12 alka­en. Tarkoit­taa, että myyn­ti­hin­ta on n 310 eur/MWh. Mikä siinä Vuosaaren käyn­nistämisessä on ongel­ma. Eikö se 100 eur/ MWh ole tarpeek­si tuot­to­pros­en­teis­sa vai mak­saako päästöoikeudet? Vai onko päästöoikeudet myy­ty ulos kovaan hintaan?

      2. Vuosaari ajaa pörssi­hin­taa vas­ten, ei vähit­täish­in­taa vas­ten. Käyn­nistämis­es­tä on myös kus­tan­nuk­sia. Jonkin ver­ran viime aikona Vuosaar­ta on käytet­ty poim­i­mas­sa korkeimpia hin­to­ja (ja siis alen­ta­mas­sa niitä)

      3. Läm­pöen­er­giaa tarvi­taan noin 2_x kun sähköte­ho on 1_x. Mut­ta kun hukkaläm­pö aje­taan läm­mi­tyk­seen kaukoläm­pönä saadaankin 1_x sähköte­hos­ta laskutet­tu sähköen­er­gia plus noin 1_x läm­mi­ty­sen­er­gian myyntihintana.
        Helenin sivuil­ta poimittuna;
        Vuosaari_B: 520 MW sähköte­hoa ja 420 MW läm­pöä (myyn­ti­in). Vuosaari_B on siis opti­moitu sähkön­tuotan­toon eikä kuten Hanasaari_B: 236 MW sähköte­hoa ja 420 MW läm­pöä (myyn­ti­in).

      4. Se, että maakaa­su­voimalas­ta tulee suh­teessa enem­män sähköä kuin kivi­hi­ilivoimalas­ta, ei johdu “opti­moin­nista” vaan voimalatyyp­istä. Maakaa­su on parem­pi polt­toaina sähkön tuotantoon.

  13. Kum­mallista, kuin­ka ener­giaa ja sen hin­noit­telua käsitel­lään yht­enä mas­sana, jon­ka hin­ta automaat­tis­es­ti muo­dos­tuu kalleim­man tuotan­to­ta­van mukaan.

    Entä ne tuotan­to­muodot, jot­ka yhä pystyvät tuot­ta­maan (sähkö)energiaa kus­tan­nuk­sil­la, jot­ka ovat muut­tuneet vain vähän? Eivätkö ne kääri voit­to­ja, jot­ka syn­tyvät ihan ilmaiseksi?
    Vaikut­ta­vatko tämä talouskri­isi ja Ukrainan sota ken­ties pain­ovoimaan siten, että vesiputousten teho vähe­nee? Entä tuuli? Puhal­taako se talouden hyy­tyessä hitaam­min? Estävätkö talouden pil­vet aurinkoa pais­ta­mas­ta? Ja halkeaako uraani tehottomammin?

    Jos tästä ener­giakri­i­sistä halu­aa löytää jotain posi­ti­ivista, se on van­ho­jen rak­en­tei­den tuho ja uusien syn­tymi­nen. Mut­ta tuo luo­va tuho ei toi­mi, jos itsepin­tais­es­ti sitoudu­taan van­haan eikä hyväksytä sitä, että van­han on väistyt­tävä uuden tieltä. Näin kuitenkin näytään toimi­van ener­gia-alan suhteen.

    Eikö mei­dän pitäisi oikeasti vapaut­taa markki­navoimat, eli hin­noitel­la ener­gia tuotan­to­muodon mukaan. Jos ostat ydin­voimaa, mak­sat sen hin­nan, jos taas tuulivoimaa, hin­ta on sen mukainen. Jos vält­tämät­tä halu­at käyt­tää fos­si­ilista ener­giaa eli hiilel­lä, öljyl­lä tai kaa­sul­la tuotet­tua, niin toki olet valmis mak­samaan sen mukaisesti.

    En tiedä, olisiko tästäkään mallista ener­gia­markki­noiden selkeyt­täjäk­si — sehän ei puu­tu yhteen pyhään lehmään eli johdan­nais­markki­noi­hin — mut­ta se ainakin avaisi uusia reit­te­jä kehi­tyk­selle ja ken­ties antaisi jäkeläisillemme parem­man tule­vaisu­u­den kuin itsepin­tainen pitäy­tymi­nen fos­si­ilisen ener­gian käyt­töön ja sen tuotan­non tukemiseen.

    1. Ydin­voiman huu­tokaup­pahin­ta markki­noil­la on nol­la. Jos sitä osta­vat saisi­vat sähkön­sä ilmaisek­si, voi käy­dä niin, ettei sitä riitä kaikille.

      1. Tot­ta var­maan, että ydin­voiman kap­a­siteet­ti ei riit­täisi. Siis­pä pitäisi rak­en­taa lisää — mut­ta mukaan pitää sil­loin laskea kaik­ki, siis kaik­ki ydinen­er­gian hin­taan vaikut­ta­vat tek­i­jät n. 60 tule­van vuo­den ajal­ta (lie­nee voimalan lasken­nalli­nen käyt­töikä nykynäkymin). Mukaan lukien jät­teen pitkäaikaisvaras­toin­ti ja lop­pusi­joi­tus, voimaloiden purku jälk­i­toim­i­neen sekä tietysti polt­toaineem han­k­in­ta epä­var­muustek­i­jöi­neen. Vas­taisiko nyky­istä pörssi­hin­taa? Tuskin.
        Tosi­aan, ydinen­er­gian nol­lahin­ta vain on huu­ta­va todiste siitä, että ener­gia­markki­na nykyisel­lään on kaiken järki­a­jat­telun ulkopuolella.

  14. Viime viikkoina tuulivoiman tuotan­to on ollut ennustet­tua pienem­pää, minkä voi hel­posti tode­ta Fin­gridin tuulivoimaen­nus­teesta: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/.
    Yleen­sä tuon ennus­teen toteu­tunut ja seu­raavalle vuorokaudelle ennustet­tu tuotan­to ovat lähel­lä toisiaan.

    Asi­aan sain seli­tyk­sen veikkaus­porukan kokoon­tu­mises­sa, kun jäsen E ker­toi, että tämä johtuu voimalan siip­i­en jää­tymis­es­tä. Hänen mukaansa jäänesto yleen­sä puut­tuu Suomen tuulivoimaloista, mut­ta sitä on kyl­lä huolel­la tutkit­tu ja kokeil­tu aikoinaan.
    Kun kat­se­lee ennus­teesta viime talvea, niin näyt­tää siltä, että viime viikko­jen kaltaiset tilanteet eivät ole kovin yleisiä. Viime tal­ve­na ei näyt­tänyt ole­van yhtä pitkää poikkea­maa ennus­teessa kuin nyt koettu.
    Jos jää­tymi­nen liit­tyy sääilmiöön, jos­sa esim. idän korkea­paine aiheut­taa vähä­tu­ulisen sään koko Pohjo­laan ja tuulivoimalan siip­i­en jää­tymiselle sopi­vat olo­suh­teet, niin olisi hyvä, että uusis­sa voimalois­sa otet­taisi­in käyt­töön jää­tymisen esto. Näin saataisi­in muu­ta­ma sata megawat­tia enem­män sähköä sähköpu­laa ehkäisemään. Jääne­ston lisäämi­nen ole­mas­saole­vi­in voimaloi­hin lie­nee kallista?

    Muutenkin on aika jän­nät ajat käsil­lä kun odotel­laan joulupukkia ja Olk­ilu­o­to kol­men sähköä. Kumpi mah­taa tul­la ensin?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *