Viikon huippupakkaset ja niukasti vältetty sähköpula ovat herättäneet kysymyksen kapasiteettimaksusta sähköntuotannossa. Markkinoilla maksetaan sähköstä vain energiasta, mutta ei kapasiteetin olemassa olosta. (Sähkölaskun kiinteä osa menee verkkoyhtiölle, ei voimalaitokselle.)
Periaatteessa pörssisähkön hinta asettuu tasolle, joka vastaa huonoimman tai siis muuttuvilta kustannuksiltaan kalleimman voimalan muuttuvia kustannuksia. Niin kauan kun kivihiililauhdevoima oli lähes aina marginaalissa, sähkön hinta pysyi jotenkin järkevänä voimantuottajien kannalta, mutta nyt ollaan tilanteessa, jossa voimalaitokset eivät saa kiinteistä kustannuksia peitetyksi. Toimivia voimalaitoksia on tämän vuoksi suljettu ennenaikaisesti, mutta ennen kaikkea kenenkään ei kannata rakentaa uutta voimalaitosta. Jotkut äärimmäisen epäitsekkäät tahot ovat tosin rakentamassa ydinvoimaa Suomeen. Sähkönkuluttaja kiittää (riippuu kannasta ydinvoimaan), mutta hirveästi on tulossa omistajille takkiin. Helen Oy rakentaa Vuosaareen pelkän lämpökattilan, koska voimalaitoksen rakentaminen ei kannata. Tämä on koko maan kannalta aivan järjetöntä, mutta Helenin kannalta ainoa mahdollisuus.
Jos näin jatketaan, edessä on talvia, jolloin sähkön saamista joudutaan säännöstelemään. Tämän kustannukset mätänevinä hirvipaisteina ja suljettuina paperitehtaina ja kunnantalolle hätämajoitettuina vanhuksina ovat isot. Jotain siis tarvitsisi tehdä. Jatka lukemista “Osittainen kapasiteettimaksu – hahmotelma kompromissiksi”