Kategoria: Covid-19

Pyöräilyviikko Ranskassa (2/x) Ranskan koronapassiin käytöstä pitäisi ottaa oppia Suomessa

Jo Helsingis­sä lentokoneeseen kir­jautues­sa piti näyt­tää koron­a­pas­sia. Sitä tarvit­ti­in Ran­skas­sa aina, kun halusi men­nä rav­in­to­laan sisään. Vain teras­sil­la sai syödä ilman pas­sia. En käynyt kon­serteis­sa enkä taidenäyt­te­lyis­sä, mut­ta olen melko var­ma, ettei niihinkään ollut asi­aa ilman koron­a­pas­sia. Jat­ka lukemista “Pyöräi­lyvi­ikko Ran­skas­sa (2/x) Ran­skan koron­a­pas­si­in käytöstä pitäisi ottaa oppia Suomessa”

Covid 19-epidemia leviää nyt aivan liian nopeasti

Koronatar­tun­to­jen, sairaan­hoitoon ja teho­hoitoon joutunei­den määrät kas­va­vat huolestut­tavasti. On help­po ennus­taa, että teho­hoidon kap­a­siteet­ti joutuu lujille lähivi­ikkoina. Yhteiskun­nan avaamises­sa on tehty selvä virhe.

Osit­tain ter­vey­den­huol­lon kap­a­siteet­ti on jo nyt ylit­tynyt, mikä näkyy siinä että kiireet­tömiä leikkauk­sia on joudut­tu pakoin peru­maan, kun teho­hoidon paikat on varat­tu koron­apoti­laille. Kuukau­den kulut­tua tilanne on paljon tätä pahempi, ellei jotain tehdä. Jat­ka lukemista “Covid 19-epi­demia lev­iää nyt aivan liian nopeasti”

Tarvitsisimme rokotustodistuksen emmekä koronapassia.

Olen koron­a­passin suh­teen toisi­na­jat­teli­ja. Minus­ta me tarvit­sisimme roko­tus­passin emmekä koron­a­pas­sia. Peruste­len seu­raavas­sa miksi.

Tiedot Israelista ker­to­vat, että koronaroko­tus ei suo­jaa tar­tun­noil­ta, mut­ta suo­jaa kyl­lä varsin hyvin vakaval­ta taudil­ta. Jat­ka lukemista “Tarvit­sisimme roko­tus­todis­tuk­sen emmekä koronapassia.”

Rokotuksista kieltäytyvät eivät voi ottaa muita panttivangeikseen

Perus­palve­lu­min­is­teri Krista Kiu­rul­la oli lauan­taina järisyt­tävä haas­tat­telu Helsin­gin Sanomis­sa, jos­sa hän uhkasi pitää koko maan sul­jet­tuna, kunnes roko­tuskat­tavu­us on vähin­tään 90 pros­ent­tia, kos­ka muuten ajaudumme hal­lit­se­mat­tomaan epi­demi­aan. Muun muas­sa THL:n ja HUS:in asiantun­ti­jat ovat sanoutuneet irti min­is­terin tilannekuvasta.

Vaikut­taa erit­täin toden­näköiseltä, että yli kymme­nen pros­ent­tia suo­ma­lai­sista tulee kieltäy­tymään rokot­teesta, joten min­is­terin kan­ta merk­it­sisi kir­jaimel­lis­es­ti otet­tuna sitä, että Suo­mi pysy­isi sul­jet­tuna ikuis­es­ti.  Minä nimit­täin olen siinä käsi­tyk­sessä, että virus jää kiertämään pysyvänä vier­aanamme, vaik­ka kaik­ki rokotet­taisi­in. Tästä en voi olla var­ma, mut­ta en ole tämän käsi­tyk­sen kanssa yksin.

Kat­sokaamme, mitä tapah­tui Israelis­sa, joka rokot­ti kaik­ki halukkaat hyvin nopeasti. Halukkai­ta oli noin kak­si kol­mannes­ta. Jat­ka lukemista “Roko­tuk­sista kieltäy­tyvät eivät voi ottaa mui­ta panttivangeikseen”

Britannian uskalias koronapäätös

Bri­tan­ni­as­sa oli vuo­den­vai­h­teessa todel­la paha koronati­lanne. Tar­tun­to­ja tuli viikos­sa 400 000 ja kuollei­ta yli 8 600. Suomen väk­iluku­un suh­teutet­tuna tämä olisi merkin­nyt noin 4 600 tar­tun­taa ja sataa kuol­lut­ta päivit­täin. Mitään täl­laista ei ole meil­lä koet­tu koskaan.

Bri­tan­nia vähän etu­ili roko­tuk­sis­sa, ja niin­pä pan­demia saati­in liki tukahde­tuk­si maas­sa. Tar­tun­to­jen viikoit­tainen määrä putosi kolmeen­toista tuhanteen, eli vähen­nys­tä oli noin 97%. Niin­pä maas­sa päätet­ti­in luop­ua kaik­ista koronara­joituk­sista. Päätös tuli voimaan eilen. Jat­ka lukemista “Bri­tann­ian uskalias koronapäätös”

Koronan vaimennut tappavuus

Onko perustei­ta ryhtyä taas sulke­maan yhteiskun­taa, kun koronatar­tun­nat lev­iävät? Roko­tusten myötä taud­ista on tul­lut aivan olen­nais­es­ti vähem­män tappava. 

Meil­lä on käsis­sämme koro­nan neljäs aal­to. Deltavirus on erit­täin tart­tu­va, minkä lisäk­si se näyt­tää sopeu­tu­van hyvin kesäisi­in oloi­hin tarttuen herkästi myös ulkoil­mas­sa.  (huom! tulk­in­ta on omani) Huonoi­hin uutisi­in kuu­luu myös se, että roko­tus ei näytä estävän tar­tun­taa, vaik­ka se suo­jaakin rokote­tun taudin vahvim­mil­ta muodoil­ta. Roko­tus suo­jaa toisin sanoen rokotet­tua itseään, mut­ta ei mui­ta, sil­lä oiree­ton, rokotet­tu tar­tun­nan saanut voi levit­tää tau­tia tehokkaasti. Jat­ka lukemista “Koro­nan vaimen­nut tappavuus”

Kriisiajan rokotepolitiikka

Seu­raavaan pan­demi­aan kan­nat­taa valmis­tau­tua jät­timäisel­lä rokote­tuotan­non ylika­p­a­siteetil­la. Rokot­tei­den hyväksymis­menet­te­lyä on voita­va tarvit­taes­sa nopeut­taa.

Covid19 ‑pan­demi­as­sa ei pitänyt olla mitään yllät­tävää. Pan­demi­an ris­ki oli mukana tule­vaisu­ut­ta koske­vis­sa ske­naar­i­ois­sa siinä, mis­sä tulos­sa ole­va Kali­forn­ian suuri maan­järistyskin. Mah­dol­lisuute­na, joka tiedet­ti­in, mut­ta ei otet­tu huomioon.

Covid19 on han­kalampi kuin Sars‑1, kos­ka sen vakavam­mat oireet alka­vat vas­ta viikon kulut­tua tar­tun­nas­ta, jol­loin on jo ehtinyt levit­tää tau­tia eteen­päin. Sars‑1 oli tar­tun­nan saa­neelle paljon kohtalokkaampi, mut­ta sen oireet oli­vat niin rajut, ettei se levin­nyt laajalle.

Covid19 on silti huono lev­iämään, onnek­si. Jos se lev­iäisi kuin tuhkarokko, jok­seenkin kaik­ki oli­si­vat sen jo sairas­ta­neet. Vuosi sit­ten luul­ti­in yleis­es­ti, että näin tulisi käymään kaik­ista rajoi­tusyri­tyk­sistä huolimatta.

Onnek­si rokot­tei­den kehit­tämisessä on otet­tu jät­ti­harp­pauk­sia. Eri­tyisen lupaa­va on RNA-teknolo­gia. Pfiz­er-Bion­techin rokote oli tiet­tävästi valmis muu­ta­mas­sa päivässä sen jäl­keen, kun viruk­sen per­imä oli selvil­lä. Rokot­teen tehon ja tur­val­lisu­u­den tes­taami­nen kuitenkin kesti läh­es vuoden.

Kun osalle väestöä syn­tyy virus­ta vas­taan vas­tus­tuskyky joko sairas­tamisen tai rokot­tei­den kaut­ta, viruk­selle syn­tyy voimakas paine kehit­tää resistent­te­jä mutaa­tioi­ta. Näin on käynytkin. Mut­ta ei hätää. Uusi rokote kehitetään alle viikossa.

Pelisään­tö­jen pitäisi olla etukä­teen selviä. Influ­enssarokot­tei­ta muun­nel­laan vuosit­tain viruk­sen muuntues­sa, eikä uusia vähän muutet­tu­ja rokot­tei­ta tarvitse tutkia yhtä huolel­lis­es­ti kuin kokon­aan uusia.  Tässä on riskin­sä mut­ta niin on sairastamisessakin.

Entä jos syn­tyy uusi han­kala virus, joka tart­tuu kuin tuhkarokko? RNA-rokote sitä vas­taan syn­ty­isi nopeasti, mut­ta vuot­ta ei voitaisi odot­taa tur­val­lisu­us­tutkimusten kanssa.  Pitäisi olla valmi­ik­si mietit­tynä nopeutet­tu käytän­tö hätätilanteisiin.

Opti­moimal­la rokote­tuotan­toa globaal­isti saadaan halvem­pia rokot­tei­ta, mut­ta globaali talous toimii kun­nol­la vain rauhan olois­sa. Kri­isi­olois­sa ei voi luot­taa globaali­in talouteen: Kun Wuhanis­sa sul­jet­ti­in tehtaat, mon­et län­si­maiset yri­tyk­set menet­tivät ali­hank­in­taketjun­sa ja jou­tu­i­v­at pysäyt­tämään tuotantonsa.

Vuosi sit­ten maat kaap­pa­si­vat välilaskun tehneistä rahtikoneista suo­ja­maske­ja. Kum­ma, että sekin painet­ti­in vil­laisel­la. Vapaakau­pan sään­töi­hin ei voi luot­taa kri­isin olois­sa. Eivät armei­jatkaan luota.

Nyt EU:ssa puuhataan vien­tikiel­toa rokot­teille. Yhdys­val­lat on sel­l­aisen jo toteut­tanut. Kun sään­nöt ovat nämä, seu­raavaa kri­isiä varten rokote­tuotan­to ja sen raa­ka-aineet hajautet­ta­va, vaik­ka näin toteutet­tu rokote­tuotan­to tuleekin paljon kalliimmaksi.

Rokot­tei­den tuotan­toka­p­a­siteet­tia ja tarvit­tavia raa­ka-ainei­ta on olta­va kaikkial­la tarpeek­si. Se tarkoit­taa, että osa raa­ka-aineista saat­taa pilaan­tua tarpeet­tom­i­na. Mak­saa, mut­ta entä sit­ten? Puo­lus­tusvoimat romut­taa koh­ta mil­jarde­ja mak­sa­neet Hor­net-hävit­täjän­sä ilman että niil­lä on ammut­tu laukaustakaan.

Tässä kri­i­sis­sä hatun­nos­ton arvoinen asia on lääkey­htiöi­den väli­nen yhteistyö ja tiedon vai­h­to. Virus koet­ti­in vihol­lisek­si, ei kil­pail­e­va lääkeyri­tys. Kun Sanofin oma rokoteke­hi­tys epäon­nis­tui, se alkoi valmis­taa tehtail­laan Pfiz­erin rokotetta.

Tule­vaisu­ut­ta varten roko­teosaamiseen on panos­tet­ta­va maid­en välisenä yhteistyönä ja syn­tyvä osaamisen on olta­va yhteistä omaisu­ut­ta. Niin ihmiskun­ta valmis­tau­tu­isi myös avaru­u­so­lioiden hyökkäyk­seen, jos sel­l­ainen olisi näköpiirissä.

On helpom­pi luot­taa reilu­un peli­in rokot­tei­den resepteis­sä kuin valmi­is­sa rokot­teis­sa. Jos annamme muille omia rokot­teita­mme, meille jää niitä vähem­män, mut­ta asukkaidemme ter­veys ei vaaran­nu, vaik­ka ker­romme muille, miten rokot­tei­ta valmistetaan.

 

= = =

Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä

AstraZenecan rokotteen riskit suhteessa muihin riskeihin

Halusin haarukoi­da AstraZenecan rokot­teen tuot­tamia hait­to­ja ja ver­ra­ta sitä rokot­tamisen hyö­ty­i­hin ja rin­nas­taa rokot­teen riske­jä mui­hin riskei­hin, jota pidämme hyväksyttävinä.

AstraZenecan rokote näyt­tää tuot­ta­van harv­inaisen ver­itukok­sen, johon liit­tyy ver­i­hi­u­talei­den vähyys keskimäärin yhdelle sataatuhat­ta käyt­täjää kohtaan. Luku on peräisin EMA:n tiedo­tusti­laisu­ud­es­ta 7.4. Se vai­htelee mait­tain. Se on ollut suurin Nor­jas­sa ja pienin Bri­tan­ni­as­sa. Ylivoimais­es­ti eniten koke­mus­ta on Bri­tan­ni­as­ta. Brit­tien koke­muk­sen perus­teel­la vakavien sivu­vaiku­tusten ris­ki on 0,16/100 000. Käytän tuo­ta maid­en keskiar­voa 1/100 000, sil­lä ris­ki voi olla eri mais­sa erisu­u­ru­inen syistä, joi­hin palaan lopussa.

Riskinä yksi sataatuhat­ta kohden on niin vähäi­nen, että se rin­nas­tuu lähin­nä riski­in joutua liiken­neon­net­to­muu­teen matkalla rokotet­tavak­si. Yritän rin­nas­taa tätä mui­hin riskei­hin, jot­ka me arkises­sa elämässämme hyväksymme.

Min­ul­la ei ole pääsyä asi­akir­joi­hin, mut­ta käsi­tyk­seni on, että taval­liseen ibupro­fei­ini­in (esim. Burana) kuolee ihmisiä selvästi enem­män. Wikipedia tietää ker­toa, että sen pitkäaikainen käyt­tö kolminker­tais­taa sydän­in­fark­tin riskin. Kun sydän­in­fark­te­ja on Suomes­sa noin 400/100 000 asukas­ta, ”har­mit­toman” ibupro­fei­inin pitkäaikainen käytön sydän­in­fark­tiris­ki on usei­ta sato­ja sataatuhat­ta käyt­täjää kohden vuodessa, siis joka vuosi. Se on siis sato­ja ker­to­ja vaarallisempi.

E‑pillerit nos­ta­vat tuot­ta­vat laski­mo­tukosten riskiä noin 40 – 100 tapauk­sel­la sataatuhat­ta käyt­täjää kohden vuodessa. Tosin nämä tukok­set ovat har­mit­tomampia kuin nämä AstraZenecaan yhdistetyt.

Paljon suurem­pia riske­jä hyväksytään liiken­teessä. Sataatuhat­ta moot­to­ri­a­joneu­voa kohden Suomes­sa kuolee 5 ja loukkaan­tuu sata henkeä. Jokin aika sit­ten ajoko­rt­ti-ikä alen­net­ti­in Suomes­sa tosi­asial­lis­es­ti 17 vuo­teen. Vuo­den sisäl­lä 10 000 seit­semän­tois­tavuo­ti­as­ta kuskia tuot­ti kuusi kuolonuhria, eli kuole­man vaara oli 60 /100 000. Loukkaan­tunei­ta oli luon­nol­lis­es­ti paljon enem­män. Moot­toripyöräil­i­jöitä kuolee vuosit­tain noin 13 ja loukkaan­tuu noin 250 sataatuhat­ta kohden.

Mut­ta takaisin rokot­tamisen riskei­hin. Jos emme hyväksy rokot­teen riskiä, hyväksymme sairas­tamisen riskit. Voi tietysti ajatel­la, että halu­amme kaikille RNA-rokotet­ta, siis Pfiz­erin tai Mod­er­nan rokot­tei­ta, jois­sa näitä paho­ja sivu­vaiku­tuk­sia ei ole havait­tu, mut­ta sil­loin rokot­ta­mi­nen viivästyy kuukausil­la ja sinä aikana moni sairas­tu­isi. Teen laskel­man opti­mistis­es­ti kahdel­la kuukau­den viiveel­lä, siis joko AstraZeneca nyt tai Pfiz­er kak­si kuukaut­ta myöhemmin.

Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa Covid-19 ilmaan­tu­vu­us on 114/100 000 asukas­ta kahdessa viikos­sa. Kah­den kuukau­den viivästys rokote­suo­jas­sa tuot­taisi nyky­tahdil­la siis noin 500 tar­tun­taa sataatuhat­ta asukas­ta kohden. Verisuoni­tukosten ris­ki on koron­apoti­lail­la erit­täin suuri, joten verisuoni­tukosten määrä kas­vaisi paljon, vaik­ka tarkoi­tus oli vähen­tää niitä vält­tämäl­lä roko­tus­ta. On tietysti eri asia, tuleeko tukos aivoihin vai munuaisiin.

Cam­brid­gen yliopis­tossa on ver­rat­tu keskenään roko­tusten hyö­tyjä ja hait­to­ja. Kun AstraZenecaa on käytet­ty Bri­tan­ni­as­sa paljon, dataa on run­saasti. Sen mukaan vakavien sivu­vaiku­tusten ris­ki on ikälu­okas­sa 20–29 vuot­ta viisinker­tainen ikälu­okkaan 60–69 vuot­ta ver­rat­tuna. Taudin hai­tat taas ovat van­hem­mil­la ikälu­okil­la selvästi suurem­pia. Hai­tan mit­ta­ri­na käytet­ti­in riskiä joutua teho­hoitoon – makuaistin mene­tys­tä siis esimerkik­si ei pidet­ty tässä hait­tana.  Laskin tämän mukaan rokot­tamisen hyöty/haittasuhteen ikälu­okit­tain. Olen indek­soin­ut hai­tan merk­it­semäl­lä suhdelu­vuk­si 100 ikälu­okas­sa 60–69 vuotta.

Roko­tuk­sen suh­teelli­nen hyöty/haittaindeksi

20–29 v. 1
30–39 v. 5
40–49 v. 16
50–59 v. 37
60–69 v. 100

 

Tätä taulukkoa ei voi lukea niin, että hyödyt ja hai­tat oli­si­vat nuori­mas­sa ikälu­okas­sa yhtä suuret, kos­ka kiin­nitin indeksin mieli­v­al­tais­es­ti sadak­si van­him­mas­sa ikälu­okas­sa. Sen voi lukea niin, että hyö­ty­hait­ta­suhde on ikälu­okas­sa 60 – 69 sata ker­taa suurem­pi kuin ikälu­okas­sa 20–29 vuotta.

Brit­ti­dataa ei voi kään­tää vai­vat­ta absolu­ut­tisek­si hyö­ty­jen ja hait­to­jen ver­tailuk­si Suomes­sa, kos­ka se riip­puu tar­tun­tariskistä. Brit­ti­datan mukaan rokot­teen hyödyt ovat yli 30-vuo­tail­la selvästi hait­to­ja suurem­pia ja 30 vuo­teen siel­lä ikära­ja on pistettykin.

Jos mitään muu­ta rokotet­ta ei olisi, ikära­ja kan­nat­taisi var­maankin aset­taa noin 30 vuo­teen ja jät­tää sitä nuorem­mat rokot­ta­mat­ta, sil­lä epi­demia hiipuisi jo sil­lä[1]. Kun muu­takin rokotet­ta on, kan­nat­taa minus­ta AstraZenecan käyt­tö pain­ot­taa van­hempi­in ikälu­okki­in ja säästää RNA-rokot­teet nuorem­mille. Mis­sään tapauk­ses­sa AstraZenecan ja John­son & John­sonin rokot­tei­ta ei kan­na­ta kaataa maahan.

Mut­ta entä ne maid­en väliset erot? Bri­tan­ni­as­sa on havait­tu yksi vaka­va hait­ta 660 000 rokotet­tua kohden. Nor­jas­sa on rokotet­tu AstraZenecalla noin 130 000 ter­vey­den alan työn­tek­i­jää. Vakavia hait­to­ja on aiheutunut viidelle ja heistä on kolme kuol­lut. Hait­to­ja on siis ollut 1/27 000, joka on aivan muu­ta kuin 1/660 000. Voi tietysti olla, että nor­jalaisil­la on vain ollut huonoa tuuria, mut­ta maid­en väliset erot ovat muutenkin aika isoja.

Jos ver­itukok­set aiheutu­vat autoim­muu­nireak­tioista, voidaan olet­taa, että ne ovat osin perin­nöl­lisiä. Nor­jas­sa tuo­ta rokotet­ta ei sil­loin ehkä kan­na­ta käyt­tää. Mikä sopii briteille, ei sovi viikingeille. Siis jos.

Suomes­sa vakavia hait­to­ja on havait­tu kolme ja rokot­tei­ta on annet­tu 8.4. men­nessä 216 000 annos­ta. Viimeisim­mät on annet­tu niin vähän aikaa sit­ten, että hait­tavaiku­tuk­sia voi yhä ilmetä. Riit­tävän kauan sit­ten annet­tu­ja annok­sia on 185 000. Ris­ki on pienem­pi kuin Nor­jas­sa, mut­ta suurem­pi kuin Bri­tan­ni­as­sa, aika lähel­lä globaalia keskiar­voa. Näin harv­inaista riskiä ei näin pien­estä joukos­ta voi­da kuitenkaan kun­nol­la estimoida.

= = = =

Jos saisin päät­tää, lask­isin AstraZenecan ikära­jan tässä vai­heessa 55-vuo­teen ja seu­raisin kan­sain­välistä dataa. Toiv­ot­tavasti löy­tyy se joukko, johon ris­ki kohdis­tuu. Kun dataa on saatu lisää, voidaan päät­tää ikära­jan alen­tamis­es­ta edelleen.

[1] Tämä ei ole aivan var­maa. Sel­l­ais­takin on väitet­ty, että jos lap­sia ei rokote­ta, epi­demia jää kiertämään las­ten kesku­udessa har­mit­tomana nuhana, jol­loin rokot­ta­mat­tomat aikuiset voivat saa­da tar­tun­nan heiltä.

 

 

 

Rokotepassi pelastaisi tapahtuma-alan kesän

Päämin­is­teri San­na Marin mukaan ei kan­na­ta rokotepas­sia, kos­ka se olisi epäoikeu­den­mukainen niitä kohtaan, joi­ta ei ole vielä rokotet­tu. Tämä on aika raju kan­nan­ot­to surkeaan tilaan ajet­tua tapah­tu­ma-alaa kohtaan. Sol­i­daarisu­ud­es­ta nuo­ria rokot­ta­mat­to­mia kohtaan tapah­tu­ma-alan tulee olla työt­töminä — moni ilman edes työt­tömyysko­r­vaus­ta — turhaan.

Tapah­tu­ma-ala työl­listää oman ilmoituk­sen­sa mukaan 200 000 henkeä. Vaik­ka luku olisi vähän yläkant­ti­in, paljon enem­män se työl­listää kuin maat­alous ja puun­jalostus­te­ol­lisu­us yhteen­sä. Sel­l­ute­htaat ovat lähel­lä hal­li­tuk­sen sydän­tä, mut­ta tapah­tu­ma-alan työ­paikko­ja tuho­taan kateu­teen vedoten.

San­na Mari­ni vaikut­taa päivä päivältä enem­män demar­il­ta. Tan­skas­sa ei ole rokotepas­sia vaan koron­a­pas­si. Sen saa jos on rokotet­tu tai jos on alle 72 tun­tia van­ha neg­tati­ivi­nen koronatestitulos.

Kir­joitin asi­as­ta pääkir­joituk­sen Verde-lehteen viikko sit­ten. Sen voi lukea tästä.

Ne, joil­la upotet­tu link­ki ei toi­mi, voivat käyt­tää tätä:

https://verdelehti.fi/2021/04/01/rokotepassi-pelastaisi-tapahtuma-alan-kesan/

Kammottava päätös hallitukselta

Olin eilen niin raivois­sani hal­li­tuk­sen kyynis­es­tä päätök­ses­tä olla pain­ot­ta­mat­ta korona-roko­tuk­sia sinne, mis­sä tau­tia on eniten, että kat­soin viisaam­mak­si olla kir­joit­ta­mat­ta asi­as­ta ennen kuin olen nukkunut yön yli. Raivoni ei kuitenkaan yhdessä yössä laantunut.

Hal­li­tus siis ei päät­tänyt, ettei roko­tusjärjestys­tä muutet­taisi koskaan, mut­ta päät­ti, että se tehdään niin myöhään, ettei sil­lä ole enää mitään tehoa – jos siis tehdään lainkaan.

Sota-aikana val­tion­jo­hto joutuu tekemään päätök­siä, jot­ka merk­it­sevät omien kansalais­ten hen­gen uhraamista, mut­ta rauhan olois­sa sel­l­aista ei pitäisi tehdä.

Demokra­t­ian kannal­ta olisi oikein, että kansalaiset tietäi­sivät päätök­sen peru­s­tat ja kukin puolue ker­toisi, mitä mikin puolue neu­vot­teluis­sa ajoi. Jotain kyl­lä tiedämme. Suomen keskus­tan vihamieli­nen asenne Helsin­gin seu­tua kohtaan on tun­net­tua, mut­ta yksin keskus­ta ei tätä päätöstä olisi voin­ut tehdä. Julk­isu­udessa ollei­den tieto­jen mukaan RKP ja vihreät esit­tivät roko­tusten ohjaamista asiantun­ti­jalausun­to­jen mukaan. Tele­vi­sioidus­sa haas­tat­telus­sa Krista Kiu­ru (sd) ilmoit­ti sää­ty­talon por­tail­la rehellis­es­ti, että hänen tavoit­teen­sa on estää kohden­t­a­mi­nen hallinnol­lisel­la jar­rut­tamisel­la, jos­sa hän on tun­netusti taita­va. Hal­li­tuk­sen päätös vas­tasi Kiu­run ennal­ta sanomaa. Oikeas­t­aan siis vain Vasem­mis­toli­iton kan­taa on hämärän peitossa.

Hal­li­tuk­sen neu­vot­teluis­sa pöy­däl­lä olleet paper­it eivät ole julk­isia, mut­ta on täysin mah­do­ton­ta, etteivät min­is­ter­it olisi olleet tietoisia luvuista. Päätök­sel­lään hal­li­tus lisäsi tietois­es­ti tar­tun­to­ja, sairaan­hoito­jak­so­ja, teho­hoito­jak­so­ja ja kuolemia neljän­nek­sel­lä.[1]

Toden­näköisyyk­sien kaut­ta tap­pami­nen tuot­taa kuolemia aivan yhtä paljon kuin teloit­ta­mi­nen, vaik­ka se ei siltä tun­nu. Teloit­tamis­es­ta se eroaa siinä, ettei ennal­ta tiede­tä, ketkä tule­vat kuole­maan. Se vas­taa siis taval­laan sitä, että ampuu silmät kiin­ni väkijoukkoon.

Paljonko suo­ma­laisia hal­li­tus päät­ti uhra­ta? HUS:n Juha Tuomi­nen arvioi Medi­uuti­sis­sa kuolonuhre­ja tule­van kym­meniä tai ehkä satoja.

HUS:n kehit­tämisjo­hta­ja Visa Honka­nen taas arvioi ylimääräis­ten kuolemien määräk­si vain kuusi. Luku tun­tuu todel­la pieneltä, mut­ta seli­tys on lauseessa, ettei laskel­mas­sa ole otet­tu huomioon lau­ma­suo­jan vaiku­tus­ta. On siis otet­tu huomioon vain se, etteivät roko­tuk­sen saa­neet sairas­tu itse, mut­ta ei sitä, etteivät nämä tar­tu­ta mui­ta. Tämä jälkim­mäi­nen efek­ti on paljon merkit­tävämpi, kos­ka se ker­taan­tuu. Kun ei saa tar­tun­taa rokote­tul­ta, ei tar­tu­ta myöskään itse ja niin edelleen. Itse asi­as­sa roko­tuk­set pääkaupunkiseudul­la ja Turus­sa suo­jaa­vat tätä kaut­ta myös muu­ta maa­ta. Muual­la maas­sa tar­tut­tavu­us­luku on paljon alle yhden eli epi­demia hiipuisi pois, ellei saisi täy­den­nys­tä tautipesäkkeistä.

Paljonko hal­li­tuk­sen päätös tuot­taa kuolemia riip­puu tietysti siitä, miten uskomme epi­demi­an kehit­tyvän. Jos epi­demia kehit­ty­isi räjähdyk­seno­mais­es­ti niin, että huhtiku­un 18. päivän tienoil­la tar­tun­to­ja olisi jo 11 000, kuolemia olisi todel­la aiheutet­tu sato­ja.  Minä olen epi­demi­an suh­teen paljon opti­mistisem­pi. Sanois­in, että hal­li­tus aiheut­ti run­saat 20 kuolemaa.

Uhre­ja olisi siis yhtä paljon kuin oli Konginkankaan bus­si­tur­mas­sa. Tuos­sa Suomen maantieli­iken­teen pahim­mas­sa onnet­to­muudessa kuoli 23 henkeä, kun bus­si tör­mäsi paperir­ul­lalastis­sa olleen rekan perä­vaunuun ja paperir­ul­lat murska­si­vat matkustajia.

Myön­nän, että ver­taus on epäreilu. Konginkankaan bus­si­tur­ma oli puh­das onnet­to­muus. Ei sitä kukaan tahal­laan aiheuttanut.

 

[1] KRAR:n laskelmien mukaan tar­tun­tamäärät oli­si­vat alen­tuneet 21–23 pros­ent­tia eli päätök­sen sivu­ut­tamien lisää niitä yli 25 pros­ent­tia. Tämä johtuu siitä, että 80 on 20 % vähem­män kuin 100, mut­ta 100 on 25 % enem­män kuin 80.