AstraZenecan rokotteen riskit suhteessa muihin riskeihin

Halusin haa­ru­koi­da AstraZe­necan rokot­teen tuot­ta­mia hait­to­ja ja ver­ra­ta sitä rokot­ta­mi­sen hyö­tyi­hin ja rin­nas­taa rokot­teen ris­ke­jä mui­hin ris­kei­hin, jota pidäm­me hyväksyttävinä.

AstraZe­necan roko­te näyt­tää tuot­ta­van har­vi­nai­sen veri­tu­kok­sen, johon liit­tyy veri­hiu­ta­lei­den vähyys kes­ki­mää­rin yhdel­le sataa­tu­hat­ta käyt­tä­jää koh­taan. Luku on peräi­sin EMA:n tie­do­tus­ti­lai­suu­des­ta 7.4. Se vaih­te­lee mait­tain. Se on ollut suu­rin Nor­jas­sa ja pie­nin Bri­tan­nias­sa. Yli­voi­mai­ses­ti eni­ten koke­mus­ta on Bri­tan­nias­ta. Brit­tien koke­muk­sen perus­teel­la vaka­vien sivu­vai­ku­tus­ten ris­ki on 0,16/100 000. Käy­tän tuo­ta mai­den kes­kiar­voa 1/100 000, sil­lä ris­ki voi olla eri mais­sa eri­suu­rui­nen syis­tä, joi­hin palaan lopussa.

Ris­ki­nä yksi sataa­tu­hat­ta koh­den on niin vähäi­nen, että se rin­nas­tuu lähin­nä ris­kiin jou­tua lii­ken­neon­net­to­muu­teen mat­kal­la roko­tet­ta­vak­si. Yri­tän rin­nas­taa tätä mui­hin ris­kei­hin, jot­ka me arki­ses­sa elä­mäs­säm­me hyväksymme.

Minul­la ei ole pää­syä asia­kir­joi­hin, mut­ta käsi­tyk­se­ni on, että taval­li­seen ibu­pro­feii­niin (esim. Bura­na) kuo­lee ihmi­siä sel­väs­ti enem­män. Wiki­pe­dia tie­tää ker­toa, että sen pit­kä­ai­kai­nen käyt­tö kol­min­ker­tais­taa sydä­nin­fark­tin ris­kin. Kun sydä­nin­fark­te­ja on Suo­mes­sa noin 400/100 000 asu­kas­ta, ”har­mit­to­man” ibu­pro­feii­nin pit­kä­ai­kai­nen käy­tön sydä­nin­fark­ti­ris­ki on usei­ta sato­ja sataa­tu­hat­ta käyt­tä­jää koh­den vuo­des­sa, siis joka vuo­si. Se on siis sato­ja ker­to­ja vaarallisempi.

E‑pillerit nos­ta­vat tuot­ta­vat las­ki­mo­tu­kos­ten ris­kiä noin 40 – 100 tapauk­sel­la sataa­tu­hat­ta käyt­tä­jää koh­den vuo­des­sa. Tosin nämä tukok­set ovat har­mit­to­mam­pia kuin nämä AstraZe­necaan yhdistetyt.

Pal­jon suu­rem­pia ris­ke­jä hyväk­sy­tään lii­ken­tees­sä. Sataa­tu­hat­ta moot­to­ria­jo­neu­voa koh­den Suo­mes­sa kuo­lee 5 ja louk­kaan­tuu sata hen­keä. Jokin aika sit­ten ajo­kort­ti-ikä alen­net­tiin Suo­mes­sa tosia­sial­li­ses­ti 17 vuo­teen. Vuo­den sisäl­lä 10 000 seit­se­män­tois­ta­vuo­tias­ta kus­kia tuot­ti kuusi kuo­lo­nuh­ria, eli kuo­le­man vaa­ra oli 60 /100 000. Louk­kaan­tu­nei­ta oli luon­nol­li­ses­ti pal­jon enem­män. Moot­to­ri­pyö­räi­li­jöi­tä kuo­lee vuo­sit­tain noin 13 ja louk­kaan­tuu noin 250 sataa­tu­hat­ta kohden.

Mut­ta takai­sin rokot­ta­mi­sen ris­kei­hin. Jos emme hyväk­sy rokot­teen ris­kiä, hyväk­sym­me sai­ras­ta­mi­sen ris­kit. Voi tie­tys­ti aja­tel­la, että haluam­me kai­kil­le RNA-roko­tet­ta, siis Pfize­rin tai Moder­nan rokot­tei­ta, jois­sa näi­tä paho­ja sivu­vai­ku­tuk­sia ei ole havait­tu, mut­ta sil­loin rokot­ta­mi­nen vii­väs­tyy kuu­kausil­la ja sinä aika­na moni sai­ras­tui­si. Teen las­kel­man opti­mis­ti­ses­ti kah­del­la kuu­kau­den vii­veel­lä, siis joko AstraZe­neca nyt tai Pfizer kak­si kuu­kaut­ta myöhemmin.

Täl­lä het­kel­lä Suo­mes­sa Covid-19 ilmaan­tu­vuus on 114/100 000 asu­kas­ta kah­des­sa vii­kos­sa. Kah­den kuu­kau­den vii­väs­tys roko­te­suo­jas­sa tuot­tai­si nyky­tah­dil­la siis noin 500 tar­tun­taa sataa­tu­hat­ta asu­kas­ta koh­den. Veri­suo­ni­tu­kos­ten ris­ki on koro­na­po­ti­lail­la erit­täin suu­ri, joten veri­suo­ni­tu­kos­ten mää­rä kas­vai­si pal­jon, vaik­ka tar­koi­tus oli vähen­tää nii­tä vält­tä­mäl­lä roko­tus­ta. On tie­tys­ti eri asia, tulee­ko tukos aivoi­hin vai munuaisiin.

Cam­brid­gen yli­opis­tos­sa on ver­rat­tu kes­ke­nään roko­tus­ten hyö­ty­jä ja hait­to­ja. Kun AstraZe­necaa on käy­tet­ty Bri­tan­nias­sa pal­jon, dataa on run­saas­ti. Sen mukaan vaka­vien sivu­vai­ku­tus­ten ris­ki on ikä­luo­kas­sa 20–29 vuot­ta vii­sin­ker­tai­nen ikä­luok­kaan 60–69 vuot­ta ver­rat­tu­na. Tau­din hai­tat taas ovat van­hem­mil­la ikä­luo­kil­la sel­väs­ti suu­rem­pia. Hai­tan mit­ta­ri­na käy­tet­tiin ris­kiä jou­tua teho­hoi­toon – makuais­tin mene­tys­tä siis esi­mer­kik­si ei pidet­ty täs­sä hait­ta­na.  Las­kin tämän mukaan rokot­ta­mi­sen hyöty/haittasuhteen ikä­luo­kit­tain. Olen indek­soi­nut hai­tan mer­kit­se­mäl­lä suh­de­lu­vuk­si 100 ikä­luo­kas­sa 60–69 vuotta.

Roko­tuk­sen suh­teel­li­nen hyöty/haittaindeksi

20–29 v. 1
30–39 v. 5
40–49 v. 16
50–59 v. 37
60–69 v. 100

 

Tätä tau­luk­koa ei voi lukea niin, että hyö­dyt ja hai­tat oli­si­vat nuo­ri­mas­sa ikä­luo­kas­sa yhtä suu­ret, kos­ka kiin­ni­tin indek­sin mie­li­val­tai­ses­ti sadak­si van­him­mas­sa ikä­luo­kas­sa. Sen voi lukea niin, että hyö­ty­hait­ta­suh­de on ikä­luo­kas­sa 60 – 69 sata ker­taa suu­rem­pi kuin ikä­luo­kas­sa 20–29 vuotta.

Brit­ti­da­taa ei voi kään­tää vai­vat­ta abso­luut­ti­sek­si hyö­ty­jen ja hait­to­jen ver­tai­luk­si Suo­mes­sa, kos­ka se riip­puu tar­tun­ta­ris­kis­tä. Brit­ti­da­tan mukaan rokot­teen hyö­dyt ovat yli 30-vuo­tail­la sel­väs­ti hait­to­ja suu­rem­pia ja 30 vuo­teen siel­lä ikä­ra­ja on pistettykin.

Jos mitään muu­ta roko­tet­ta ei oli­si, ikä­ra­ja kan­nat­tai­si var­maan­kin aset­taa noin 30 vuo­teen ja jät­tää sitä nuo­rem­mat rokot­ta­mat­ta, sil­lä epi­de­mia hii­pui­si jo sil­lä[1]. Kun muu­ta­kin roko­tet­ta on, kan­nat­taa minus­ta AstraZe­necan käyt­tö pai­not­taa van­hem­piin ikä­luok­kiin ja sääs­tää RNA-rokot­teet nuo­rem­mil­le. Mis­sään tapauk­ses­sa AstraZe­necan ja John­son & John­so­nin rokot­tei­ta ei kan­na­ta kaa­taa maahan.

Mut­ta entä ne mai­den väli­set erot? Bri­tan­nias­sa on havait­tu yksi vaka­va hait­ta 660 000 roko­tet­tua koh­den. Nor­jas­sa on roko­tet­tu AstraZe­necal­la noin 130 000 ter­vey­den alan työn­te­ki­jää. Vaka­via hait­to­ja on aiheu­tu­nut vii­del­le ja heis­tä on kol­me kuol­lut. Hait­to­ja on siis ollut 1/27 000, joka on aivan muu­ta kuin 1/660 000. Voi tie­tys­ti olla, että nor­ja­lai­sil­la on vain ollut huo­noa tuu­ria, mut­ta mai­den väli­set erot ovat muu­ten­kin aika isoja.

Jos veri­tu­kok­set aiheu­tu­vat autoim­muu­ni­reak­tiois­ta, voi­daan olet­taa, että ne ovat osin perin­nöl­li­siä. Nor­jas­sa tuo­ta roko­tet­ta ei sil­loin ehkä kan­na­ta käyt­tää. Mikä sopii bri­teil­le, ei sovi vii­kin­geil­le. Siis jos.

Suo­mes­sa vaka­via hait­to­ja on havait­tu kol­me ja rokot­tei­ta on annet­tu 8.4. men­nes­sä 216 000 annos­ta. Vii­mei­sim­mät on annet­tu niin vähän aikaa sit­ten, että hait­ta­vai­ku­tuk­sia voi yhä ilme­tä. Riit­tä­vän kau­an sit­ten annet­tu­ja annok­sia on 185 000. Ris­ki on pie­nem­pi kuin Nor­jas­sa, mut­ta suu­rem­pi kuin Bri­tan­nias­sa, aika lähel­lä glo­baa­lia kes­kiar­voa. Näin har­vi­nais­ta ris­kiä ei näin pie­nes­tä jou­kos­ta voi­da kui­ten­kaan kun­nol­la estimoida.

= = = =

Jos sai­sin päät­tää, las­ki­sin AstraZe­necan ikä­ra­jan täs­sä vai­hees­sa 55-vuo­teen ja seu­rai­sin kan­sain­vä­lis­tä dataa. Toi­vot­ta­vas­ti löy­tyy se jouk­ko, johon ris­ki koh­dis­tuu. Kun dataa on saa­tu lisää, voi­daan päät­tää ikä­ra­jan alen­ta­mi­ses­ta edelleen.

[1] Tämä ei ole aivan var­maa. Sel­lais­ta­kin on väi­tet­ty, että jos lap­sia ei roko­te­ta, epi­de­mia jää kier­tä­mään las­ten kes­kuu­des­sa har­mit­to­ma­na nuha­na, jol­loin rokot­ta­mat­to­mat aikui­set voi­vat saa­da tar­tun­nan heiltä.