Avainsana: AstraZeneca

Halusin haarukoi­da AstraZenecan rokot­teen tuot­tamia hait­to­ja ja ver­ra­ta sitä rokot­tamisen hyö­ty­i­hin ja rin­nas­taa rokot­teen riske­jä mui­hin riskei­hin, jota pidämme hyväksyttävinä.

AstraZenecan rokote näyt­tää tuot­ta­van harv­inaisen ver­itukok­sen, johon liit­tyy ver­i­hi­u­talei­den vähyys keskimäärin yhdelle sataatuhat­ta käyt­täjää kohtaan. Luku on peräisin EMA:n tiedo­tusti­laisu­ud­es­ta 7.4. Se vai­htelee mait­tain. Se on ollut suurin Nor­jas­sa ja pienin Bri­tan­ni­as­sa. Ylivoimais­es­ti eniten koke­mus­ta on Bri­tan­ni­as­ta. Brit­tien koke­muk­sen perus­teel­la vakavien sivu­vaiku­tusten ris­ki on 0,16/100 000. Käytän tuo­ta maid­en keskiar­voa 1/100 000, sil­lä ris­ki voi olla eri mais­sa erisu­u­ru­inen syistä, joi­hin palaan lopussa.

Riskinä yksi sataatuhat­ta kohden on niin vähäi­nen, että se rin­nas­tuu lähin­nä riski­in joutua liiken­neon­net­to­muu­teen matkalla rokotet­tavak­si. Yritän rin­nas­taa tätä mui­hin riskei­hin, jot­ka me arkises­sa elämässämme hyväksymme.

Min­ul­la ei ole pääsyä asi­akir­joi­hin, mut­ta käsi­tyk­seni on, että taval­liseen ibupro­fei­ini­in (esim. Burana) kuolee ihmisiä selvästi enem­män. Wikipedia tietää ker­toa, että sen pitkäaikainen käyt­tö kolminker­tais­taa sydän­in­fark­tin riskin. Kun sydän­in­fark­te­ja on Suomes­sa noin 400/100 000 asukas­ta, ”har­mit­toman” ibupro­fei­inin pitkäaikainen käytön sydän­in­fark­tiris­ki on usei­ta sato­ja sataatuhat­ta käyt­täjää kohden vuodessa, siis joka vuosi. Se on siis sato­ja ker­to­ja vaarallisempi.

E‑pillerit nos­ta­vat tuot­ta­vat laski­mo­tukosten riskiä noin 40 – 100 tapauk­sel­la sataatuhat­ta käyt­täjää kohden vuodessa. Tosin nämä tukok­set ovat har­mit­tomampia kuin nämä AstraZenecaan yhdistetyt.

Paljon suurem­pia riske­jä hyväksytään liiken­teessä. Sataatuhat­ta moot­to­ri­a­joneu­voa kohden Suomes­sa kuolee 5 ja loukkaan­tuu sata henkeä. Jokin aika sit­ten ajoko­rt­ti-ikä alen­net­ti­in Suomes­sa tosi­asial­lis­es­ti 17 vuo­teen. Vuo­den sisäl­lä 10 000 seit­semän­tois­tavuo­ti­as­ta kuskia tuot­ti kuusi kuolonuhria, eli kuole­man vaara oli 60 /100 000. Loukkaan­tunei­ta oli luon­nol­lis­es­ti paljon enem­män. Moot­toripyöräil­i­jöitä kuolee vuosit­tain noin 13 ja loukkaan­tuu noin 250 sataatuhat­ta kohden.

Mut­ta takaisin rokot­tamisen riskei­hin. Jos emme hyväksy rokot­teen riskiä, hyväksymme sairas­tamisen riskit. Voi tietysti ajatel­la, että halu­amme kaikille RNA-rokotet­ta, siis Pfiz­erin tai Mod­er­nan rokot­tei­ta, jois­sa näitä paho­ja sivu­vaiku­tuk­sia ei ole havait­tu, mut­ta sil­loin rokot­ta­mi­nen viivästyy kuukausil­la ja sinä aikana moni sairas­tu­isi. Teen laskel­man opti­mistis­es­ti kahdel­la kuukau­den viiveel­lä, siis joko AstraZeneca nyt tai Pfiz­er kak­si kuukaut­ta myöhemmin.

Täl­lä het­kel­lä Suomes­sa Covid-19 ilmaan­tu­vu­us on 114/100 000 asukas­ta kahdessa viikos­sa. Kah­den kuukau­den viivästys rokote­suo­jas­sa tuot­taisi nyky­tahdil­la siis noin 500 tar­tun­taa sataatuhat­ta asukas­ta kohden. Verisuoni­tukosten ris­ki on koron­apoti­lail­la erit­täin suuri, joten verisuoni­tukosten määrä kas­vaisi paljon, vaik­ka tarkoi­tus oli vähen­tää niitä vält­tämäl­lä roko­tus­ta. On tietysti eri asia, tuleeko tukos aivoihin vai munuaisiin.

Cam­brid­gen yliopis­tossa on ver­rat­tu keskenään roko­tusten hyö­tyjä ja hait­to­ja. Kun AstraZenecaa on käytet­ty Bri­tan­ni­as­sa paljon, dataa on run­saasti. Sen mukaan vakavien sivu­vaiku­tusten ris­ki on ikälu­okas­sa 20–29 vuot­ta viisinker­tainen ikälu­okkaan 60–69 vuot­ta ver­rat­tuna. Taudin hai­tat taas ovat van­hem­mil­la ikälu­okil­la selvästi suurem­pia. Hai­tan mit­ta­ri­na käytet­ti­in riskiä joutua teho­hoitoon – makuaistin mene­tys­tä siis esimerkik­si ei pidet­ty tässä hait­tana.  Laskin tämän mukaan rokot­tamisen hyöty/haittasuhteen ikälu­okit­tain. Olen indek­soin­ut hai­tan merk­it­semäl­lä suhdelu­vuk­si 100 ikälu­okas­sa 60–69 vuotta.

Roko­tuk­sen suh­teelli­nen hyöty/haittaindeksi

20–29 v.	1
30–39 v.	5
40–49 v.	16
50–59 v.	37
60–69 v.	100

 

Tätä taulukkoa ei voi lukea niin, että hyödyt ja hai­tat oli­si­vat nuori­mas­sa ikälu­okas­sa yhtä suuret, kos­ka kiin­nitin indeksin mieli­v­al­tais­es­ti sadak­si van­him­mas­sa ikälu­okas­sa. Sen voi lukea niin, että hyö­ty­hait­ta­suhde on ikälu­okas­sa 60 – 69 sata ker­taa suurem­pi kuin ikälu­okas­sa 20–29 vuotta.

Brit­ti­dataa ei voi kään­tää vai­vat­ta absolu­ut­tisek­si hyö­ty­jen ja hait­to­jen ver­tailuk­si Suomes­sa, kos­ka se riip­puu tar­tun­tariskistä. Brit­ti­datan mukaan rokot­teen hyödyt ovat yli 30-vuo­tail­la selvästi hait­to­ja suurem­pia ja 30 vuo­teen siel­lä ikära­ja on pistettykin.

Jos mitään muu­ta rokotet­ta ei olisi, ikära­ja kan­nat­taisi var­maankin aset­taa noin 30 vuo­teen ja jät­tää sitä nuorem­mat rokot­ta­mat­ta, sil­lä epi­demia hiipuisi jo sil­lä[1]. Kun muu­takin rokotet­ta on, kan­nat­taa minus­ta AstraZenecan käyt­tö pain­ot­taa van­hempi­in ikälu­okki­in ja säästää RNA-rokot­teet nuorem­mille. Mis­sään tapauk­ses­sa AstraZenecan ja John­son & John­sonin rokot­tei­ta ei kan­na­ta kaataa maahan.

Mut­ta entä ne maid­en väliset erot? Bri­tan­ni­as­sa on havait­tu yksi vaka­va hait­ta 660 000 rokotet­tua kohden. Nor­jas­sa on rokotet­tu AstraZenecalla noin 130 000 ter­vey­den alan työn­tek­i­jää. Vakavia hait­to­ja on aiheutunut viidelle ja heistä on kolme kuol­lut. Hait­to­ja on siis ollut 1/27 000, joka on aivan muu­ta kuin 1/660 000. Voi tietysti olla, että nor­jalaisil­la on vain ollut huonoa tuuria, mut­ta maid­en väliset erot ovat muutenkin aika isoja.

Jos ver­itukok­set aiheutu­vat autoim­muu­nireak­tioista, voidaan olet­taa, että ne ovat osin perin­nöl­lisiä. Nor­jas­sa tuo­ta rokotet­ta ei sil­loin ehkä kan­na­ta käyt­tää. Mikä sopii briteille, ei sovi viikingeille. Siis jos.

Suomes­sa vakavia hait­to­ja on havait­tu kolme ja rokot­tei­ta on annet­tu 8.4. men­nessä 216 000 annos­ta. Viimeisim­mät on annet­tu niin vähän aikaa sit­ten, että hait­tavaiku­tuk­sia voi yhä ilmetä. Riit­tävän kauan sit­ten annet­tu­ja annok­sia on 185 000. Ris­ki on pienem­pi kuin Nor­jas­sa, mut­ta suurem­pi kuin Bri­tan­ni­as­sa, aika lähel­lä globaalia keskiar­voa. Näin harv­inaista riskiä ei näin pien­estä joukos­ta voi­da kuitenkaan kun­nol­la estimoida.

= = = =

Jos saisin päät­tää, lask­isin AstraZenecan ikära­jan tässä vai­heessa 55-vuo­teen ja seu­raisin kan­sain­välistä dataa. Toiv­ot­tavasti löy­tyy se joukko, johon ris­ki kohdis­tuu. Kun dataa on saatu lisää, voidaan päät­tää ikära­jan alen­tamis­es­ta edelleen.

[1] Tämä ei ole aivan var­maa. Sel­l­ais­takin on väitet­ty, että jos lap­sia ei rokote­ta, epi­demia jää kiertämään las­ten kesku­udessa har­mit­tomana nuhana, jol­loin rokot­ta­mat­tomat aikuiset voivat saa­da tar­tun­nan heiltä.