Covid-19, _

AstraZenecan rokotteen riskit suhteessa muihin riskeihin

Halusin haarukoida AstraZenecan rokotteen tuottamia haittoja ja verrata sitä rokottamisen hyötyihin ja rinnastaa rokotteen riskejä muihin riskeihin, jota pidämme hyväksyttävinä.

AstraZenecan rokote näyttää tuottavan harvinaisen veritukoksen, johon liittyy verihiutaleiden vähyys keskimäärin yhdelle sataatuhatta käyttäjää kohtaan. Luku on peräisin EMA:n tiedotustilaisuudesta 7.4. Se vaihtelee maittain. Se on ollut suurin Norjassa ja pienin Britanniassa. Ylivoimaisesti eniten kokemusta on Britanniasta. Brittien kokemuksen perusteella vakavien sivuvaikutusten riski on 0,16/100 000. Käytän tuota maiden keskiarvoa 1/100 000, sillä riski voi olla eri maissa erisuuruinen syistä, joihin palaan lopussa.

Riskinä yksi sataatuhatta kohden on niin vähäinen, että se rinnastuu lähinnä riskiin joutua liikenneonnettomuuteen matkalla rokotettavaksi. Yritän rinnastaa tätä muihin riskeihin, jotka me arkisessa elämässämme hyväksymme.

Minulla ei ole pääsyä asiakirjoihin, mutta käsitykseni on, että tavalliseen ibuprofeiiniin (esim. Burana) kuolee ihmisiä selvästi enemmän. Wikipedia tietää kertoa, että sen pitkäaikainen käyttö kolminkertaistaa sydäninfarktin riskin. Kun sydäninfarkteja on Suomessa noin 400/100 000 asukasta, ”harmittoman” ibuprofeiinin pitkäaikainen käytön sydäninfarktiriski on useita satoja sataatuhatta käyttäjää kohden vuodessa, siis joka vuosi. Se on siis satoja kertoja vaarallisempi.

E-pillerit nostavat tuottavat laskimotukosten riskiä noin 40 – 100 tapauksella sataatuhatta käyttäjää kohden vuodessa. Tosin nämä tukokset ovat harmittomampia kuin nämä AstraZenecaan yhdistetyt.

Paljon suurempia riskejä hyväksytään liikenteessä. Sataatuhatta moottoriajoneuvoa kohden Suomessa kuolee 5 ja loukkaantuu sata henkeä. Jokin aika sitten ajokortti-ikä alennettiin Suomessa tosiasiallisesti 17 vuoteen. Vuoden sisällä 10 000 seitsemäntoistavuotiasta kuskia tuotti kuusi kuolonuhria, eli kuoleman vaara oli 60 /100 000. Loukkaantuneita oli luonnollisesti paljon enemmän. Moottoripyöräilijöitä kuolee vuosittain noin 13 ja loukkaantuu noin 250 sataatuhatta kohden.

Mutta takaisin rokottamisen riskeihin. Jos emme hyväksy rokotteen riskiä, hyväksymme sairastamisen riskit. Voi tietysti ajatella, että haluamme kaikille RNA-rokotetta, siis Pfizerin tai Modernan rokotteita, joissa näitä pahoja sivuvaikutuksia ei ole havaittu, mutta silloin rokottaminen viivästyy kuukausilla ja sinä aikana moni sairastuisi. Teen laskelman optimistisesti kahdella kuukauden viiveellä, siis joko AstraZeneca nyt tai Pfizer kaksi kuukautta myöhemmin.

Tällä hetkellä Suomessa Covid-19 ilmaantuvuus on 114/100 000 asukasta kahdessa viikossa. Kahden kuukauden viivästys rokotesuojassa tuottaisi nykytahdilla siis noin 500 tartuntaa sataatuhatta asukasta kohden. Verisuonitukosten riski on koronapotilailla erittäin suuri, joten verisuonitukosten määrä kasvaisi paljon, vaikka tarkoitus oli vähentää niitä välttämällä rokotusta. On tietysti eri asia, tuleeko tukos aivoihin vai munuaisiin.

Cambridgen yliopistossa on verrattu keskenään rokotusten hyötyjä ja haittoja. Kun AstraZenecaa on käytetty Britanniassa paljon, dataa on runsaasti. Sen mukaan vakavien sivuvaikutusten riski on ikäluokassa 20-29 vuotta viisinkertainen ikäluokkaan 60-69 vuotta verrattuna. Taudin haitat taas ovat vanhemmilla ikäluokilla selvästi suurempia. Haitan mittarina käytettiin riskiä joutua tehohoitoon – makuaistin menetystä siis esimerkiksi ei pidetty tässä haittana.  Laskin tämän mukaan rokottamisen hyöty/haittasuhteen ikäluokittain. Olen indeksoinut haitan merkitsemällä suhdeluvuksi 100 ikäluokassa 60-69 vuotta.

Rokotuksen suhteellinen hyöty/haittaindeksi

20-29 v. 1
30-39 v. 5
40-49 v. 16
50-59 v. 37
60-69 v. 100

 

Tätä taulukkoa ei voi lukea niin, että hyödyt ja haitat olisivat nuorimassa ikäluokassa yhtä suuret, koska kiinnitin indeksin mielivaltaisesti sadaksi vanhimmassa ikäluokassa. Sen voi lukea niin, että hyötyhaittasuhde on ikäluokassa 60 – 69 sata kertaa suurempi kuin ikäluokassa 20-29 vuotta.

Brittidataa ei voi kääntää vaivatta absoluuttiseksi hyötyjen ja haittojen vertailuksi Suomessa, koska se riippuu tartuntariskistä. Brittidatan mukaan rokotteen hyödyt ovat yli 30-vuotailla selvästi haittoja suurempia ja 30 vuoteen siellä ikäraja on pistettykin.

Jos mitään muuta rokotetta ei olisi, ikäraja kannattaisi varmaankin asettaa noin 30 vuoteen ja jättää sitä nuoremmat rokottamatta, sillä epidemia hiipuisi jo sillä[1]. Kun muutakin rokotetta on, kannattaa minusta AstraZenecan käyttö painottaa vanhempiin ikäluokkiin ja säästää RNA-rokotteet nuoremmille. Missään tapauksessa AstraZenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteita ei kannata kaataa maahan.

Mutta entä ne maiden väliset erot? Britanniassa on havaittu yksi vakava haitta 660 000 rokotettua kohden. Norjassa on rokotettu AstraZenecalla noin 130 000 terveyden alan työntekijää. Vakavia haittoja on aiheutunut viidelle ja heistä on kolme kuollut. Haittoja on siis ollut 1/27 000, joka on aivan muuta kuin 1/660 000. Voi tietysti olla, että norjalaisilla on vain ollut huonoa tuuria, mutta maiden väliset erot ovat muutenkin aika isoja.

Jos veritukokset aiheutuvat autoimmuunireaktioista, voidaan olettaa, että ne ovat osin perinnöllisiä. Norjassa tuota rokotetta ei silloin ehkä kannata käyttää. Mikä sopii briteille, ei sovi viikingeille. Siis jos.

Suomessa vakavia haittoja on havaittu kolme ja rokotteita on annettu 8.4. mennessä 216 000 annosta. Viimeisimmät on annettu niin vähän aikaa sitten, että haittavaikutuksia voi yhä ilmetä. Riittävän kauan sitten annettuja annoksia on 185 000. Riski on pienempi kuin Norjassa, mutta suurempi kuin Britanniassa, aika lähellä globaalia keskiarvoa. Näin harvinaista riskiä ei näin pienestä joukosta voida kuitenkaan kunnolla estimoida.

= = = =

Jos saisin päättää, laskisin AstraZenecan ikärajan tässä vaiheessa 55-vuoteen ja seuraisin kansainvälistä dataa. Toivottavasti löytyy se joukko, johon riski kohdistuu. Kun dataa on saatu lisää, voidaan päättää ikärajan alentamisesta edelleen.

[1] Tämä ei ole aivan varmaa. Sellaistakin on väitetty, että jos lapsia ei rokoteta, epidemia jää kiertämään lasten keskuudessa harmittomana nuhana, jolloin rokottamattomat aikuiset voivat saada tartunnan heiltä.

 

 

 

Tagged

57 thoughts on “AstraZenecan rokotteen riskit suhteessa muihin riskeihin

  1. STM:n pitäisi tässä tilanteessa lasketuttaa (THL:llä) skenaariot tilanteisiin, joissa AZ:n rokotteelle jää pitkäaikaisesti vähimmäisikäraja. Omat skenaarionsa eri ikärajoille. Jokaisen skenaarion sisällä pitäisi tehdä laskelma, mikä olisi optimimäärä sille ettei rokotuksia tehtäisikään puhtaasti laskevassa ikäjärjestyksessä, vaan osa sellaisista joiden ikä mahdollistaa AZ:lla rokottamisen jätettäisiin odottamaan rokotusta siihen asti, että AZ:aa tulee riittävästi maahan (eli jotkut odottaisivat rokotusta samalla kun nuorempia rokotettaisiin Pfizer-Biontechilla, Modernalla ja J&J:lla). Tämä nuorempien rokottaminen voitaisiin poliittisesti perustella esim. valitsemalla nuoremmat rokotettavat ammatin perusteella (ja vanhemmat rokotetta pidempään odottavat taas olisivat etätöitä tekeviä).

    Jos mennään nykymallilla, niin vaikka AZ:n ikärajaa laskettaisiinkin, tulee jossakin vaiheessa tilanne jossa kaikki ko. ikärajaa vanhemmat on jo rokotettu eikä AZ:n rokotteita enää voisi käyttää enempää Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Kannattanee myös huomata, että saatujen tietojen mukaan AstraZenecan todetut vakavat haitat ovat kohdistuneet erityisesti nuorempiin ikäluokkiin (syytä ei kai vielä varmasti tiedetä), ja siksi monet maat ovat keskittäneet sillä tehtävät rokotukset vanhempiin ihmisiin.

    Kaikilla rokotteilla on mahdollisia, joskin harvinaisia haittavaikutuksia, joten en ihan ymmärrä niitä yli 65-vuotiaita, jotka nyt kieltäytyvät ottamasta AstraZenecaa. Eivät kai sen riskit juuri heille liene sen suurempia kuin muissakaan rokotteissa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Pekka T.: Kaikilla rokotteilla on mahdollisia, joskin harvinaisia haittavaikutuksia, joten en ihan ymmärrä niitä yli 65-vuotiaita, jotka nyt kieltäytyvät ottamasta AstraZenecaa.

      Taas pitää suositella Kahneman: Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Siitä saa sen verran viitekehystä ettei tarvitse enää ihmetellä muiden tekemisiä vaan voi keskittyä omien ajatusvirheidensä metsästämiseen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kirjoitit sivujuonteena laumasuojan muodostumisesta.

    Näiden uusien herkemmin tartuttuvien varianttien yksi viheliäisyys on, että entistä isomman osan väestöstä pitää olla immuuneja, jotta laumasuoja syntyy. Jos valtavirraksi tulevien varianttien R0 on 4, laumasuojan saavuttamisen kynnys on laskennallisesti 75% väestöstä. Alle 16-vuotiaita on n. 16% väestöstä, joten lapsien rokottamattomuus yksinään ei riitä estämään laumasuojaa. Kuitenkin kun siihen lisätään, että kaikki aikuiset eivät ota rokotetta eikä rokote estä tartuntoja 100%:sti, niin todennäköisesti laumasuojaan ei päästä ennen kuin lapsista ainakin jotkut ikäryhmät on rokotettu. Siinä vaiheessa taas laumasuojan esteeksi voi tulla uudet variantit, joihin rokotteet tepsivät huonommin. Israelista on jo käytännön kokemusta, että Pfizer-Biontech tepsii huonommin Etelä-Afrikan muunnokseen, mutta tutkimusta ei vielä ole ( https://www.reuters.com/article/instant-article/idCAKBN2BX0JZ ). Toivon sydämeni pohjasta, että vaikka laumasuojaa rokottamalla ei ensi vaiheessa todennäköisesti saadakaan, niin R:n pitämiseksi alle 1:n riittäisi siinä vaiheessa kevyet toimet (maskit ja etätyö).

    Pfizer-Biontechillä on käynnissä kokeet 12 – 15 vuotiaille, joten voi hyvin olla että siinä vaiheessa kun kaikki aikuiset on ehditty rokottaa Suomessa, on myyntilupa myös 12-vuotiaasta ylöspäin. Sitä seuraavaksi taas aletaan testata vielä nuoremmilla lapsilla. AZ:llakin oli kokeet käynnissä lapsille, mutta he keskeyttivät ne veritulppajutun noustua esiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. todennäköisesti laumasuojaan ei päästä ennen kuin lapsista ainakin jotkut ikäryhmät on rokotettu.

      Jos lapsia ei rokoteta, lapset hankkivat laumasuojan sairastamalla. Kun tauti on heille (melkein kaikille) harmiton, tämänkään vaihtoehto ei ole aivan hirveä.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. >kaikki aikuiset eivät ota rokotetta

      Miksi kaikki aikuiset eivät ota rokotetta? Ainakin täällä he mutisevat jotain, että ei uskalla, koska edellisenkin pandemian (sikainfluenssa) rokote piti olla turvallinen, mutta aiheutti sivuvaikutuksia (narkolepsiaa).
      Näissä laskelmissa lienee olennainen tekijä miten tälläisten ihmisten henki hinnoitellaan. Jos rokotevastaisen kuolema on ”oma vika” niin silloin rokotteen sivuvaikutuksen hinnaksi riittää blogauksen laskelma (veritulppaan kuolleet tai narkolepsian takia puuta päin ajaneet versus koronakuolemat). Tulos lienee kaikille selviö: rokotukset mahdollisimman monelle ja mahdollisimman äkkiä.
      Sensijaan, jos rokotevastaisen henki hinnoitellaan yhtä arvokakkaaksi kuin kenen tahansa muun henki niin silloin pitäisi lisäksi päättää, onko rokotevastaisuus (näiden melko mitättömien) sivuvaikutusten syytä. Jos rokotevastaisuus tulkitaan sivuvaikutusten syyksi niin silloin tarvitaan laskelma koronakuolemat versus rokotteen sivuvaikutuksen aiheuttamat rokotevastaisuuskuolemat. Tämä on hankalampi tuottaa, koska koronarokotteen sivuvaikutuksen aiheuttama rokotevastaisuuskuolema saattaa tapahtua vasta joskus kaukaisessa tulevaisuudessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soininvaara:
        Jos joku kieltätyy rokotteesta sen takia, ettei halua kehoonsa Bill Gates 5G-sirua, kyllä se on silloin vähän niin kuin oma vika

        Lääke- ja rokoteturvallisuus viranomaisten oudot johtopäätökset kumpuavat siitä, että heille
        1) ääliön henki on yhtä arvokas kuin A-luokan kansalaisen henki
        2) rokotevastaisuus kumpuaa paljolti rokotteiden sivuvaikutuksista

        Me ekonomistit ja insinöörit ajatellaan eritavalla. Siitä tämä hämmennys vaan johtuu.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Riski saada vakava tauti, kun kyseessä on perusterveet, hoikat ja alle viisikymppiset, on Suomen olosuhteissa varsin pieni. Lisäksi tartunnan saamisen riski on aivan eri suuruinen paitsi eri paikkakunnilla, niin myös eri tavoin elävien ihmisten keskuudessa. Näin ihan yhden kaupungin sisällä.

    Rokotteen hyödyt näkyvät parhaiten niissä ryhmissä, joille myös influenssarokote on tarpeellinen. Ei sitäkään kaikille anneta, joten miksi nuorempien pitäisi ottaa rokotteen riski? COVID19:sta ei tulla rokotteilla koskaan hävittämään, sillä nyt jo nämä valmiit rokotteet eivät tehoa muutamaan muuttuneeseen viruskantaan. (brasilialainen, eteläafrikkalainen,new yorkilainen) Noita muuttuneita kantoja on ollut jo Suomessa. THL:kin on verrannut koronaa tässä suhteessa influenssaan, se voi muuntua nopeasti. Lisäksi rokotteet eivät täysin estä tartuttamista. Tehokkain tapa estää muuntovirusten tulo on rajakontrolli.

    Olennaista on myös se, että koronan aiheuttama sairaus on eri ihmisillä erilainen, toisilla lievä tai oireeton, toisilla vakava, osalla keuhko-oireinen toisilla vatsapainoitteinen. Tästä viruksesta ei vielä tiedetä riittävästi. Kun itse viruksen aiheuttamat vaikutukset eroavat paljonkin ja tietyt ryhmät ovat selkeitä riskiryhmiä, niin voiko näin olla myös rokotteiden suhteen? Sopiiko sama rokote, joka toimii toivotusti koronan riskiryhmäläisellä, sanotaan esim. lihavalla miehellä, jolla on paksu veri ja veritulppariski, myös ihmiselle, joka on hänen vastakohtansa? Nuori perusterve nainen, joka ei kuulu koronan riskiryhmään? Norjassahan Astra Zenecan haittoihin menehtyneet olivat juuri nuoria naisia. Yhdeksi syyksi on epäilty myös mahdollisesti samanaikaista e-pillerien käyttöä.
    Miksi oletetaan, että rokotteet toimisivat samalla tavalla kaikilla ihmisillä? Etenkin kun kyseessä on tauti, joka kohtelee niin eri tavoin erilaisia kehoja. Naisten ja miesten immuunijärjestelmissä on myös paljon eroja. Minulla ei ole vastauksia, kunhan kysyn.

    https://www.fimea.fi/-/astrazenecan-koronarokotteen-hyodyt-edelleen-haittoja-suuremmat-erittain-harvinaiset-veren-hyytymishairiotapaukset-edellyttavat-lisaselvityksia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Riski riippuu ihmisestä:
      Riski saada vakava tauti, kun kyseessä on perusterveet, hoikat ja alle viisikymppiset, on Suomen olosuhteissa varsin pieni. Lisäksi tartunnan saamisen riski on aivan eri suuruinen paitsi eri paikkakunnilla, niin myös eri tavoin elävien ihmisten keskuudessa.Näin ihan yhden kaupungin sisällä.

      Rokotteen hyödyt näkyvät parhaiten niissä ryhmissä, joille myös influenssarokote on tarpeellinen. Ei sitäkään kaikille anneta, joten miksi nuorempien pitäisi ottaa rokotteen riski?COVID19:sta ei tulla rokotteilla koskaan hävittämään, sillä nyt jo nämä valmiit rokotteet eivät tehoa muutamaan muuttuneeseen viruskantaan. (brasilialainen, eteläafrikkalainen,new yorkilainen) Noita muuttuneita kantoja on ollut jo Suomessa. THL:kin on verrannut koronaa tässä suhteessa influenssaan, se voi muuntua nopeasti.Lisäksi rokotteet eivät täysin estä tartuttamista. Tehokkain tapa estää muuntovirusten tulo on rajakontrolli.

      Olennaista on myös se, että koronan aiheuttama sairaus on eri ihmisillä erilainen, toisilla lievä tai oireeton, toisilla vakava, osalla keuhko-oireinen toisilla vatsapainoitteinen. Tästä viruksesta ei vielä tiedetä riittävästi. Kun itse viruksen aiheuttamat vaikutukset eroavat paljonkin ja tietyt ryhmät ovat selkeitä riskiryhmiä, niin voiko näin olla myös rokotteiden suhteen? Sopiiko sama rokote, joka toimii toivotusti koronan riskiryhmäläisellä, sanotaan esim. lihavalla miehellä, jolla on paksu veri ja veritulppariski, myös ihmiselle, joka on hänen vastakohtansa? Nuori perusterve nainen, joka ei kuulu koronan riskiryhmään?Norjassahan Astra Zenecan haittoihin menehtyneet olivat juuri nuoria naisia. Yhdeksi syyksi on epäilty myös mahdollisesti samanaikaista e-pillerien käyttöä.
      Miksi oletetaan, että rokotteet toimisivat samalla tavalla kaikilla ihmisillä? Etenkin kun kyseessä on tauti, joka kohtelee niin eri tavoin erilaisia kehoja.Naisten ja miesten immuunijärjestelmissä on myös paljon eroja. Minulla ei ole vastauksia, kunhan kysyn.

      https://www.fimea.fi/-/astrazenecan-koronarokotteen-hyodyt-edelleen-haittoja-suuremmat-erittain-harvinaiset-veren-hyytymishairiotapaukset-edellyttavat-lisaselvityksia

      En tiedä onko THL toistamassa kevään virheensä ja tekemällä johtopäätöksiä koronan käyttäytymisestä perustuen aikaisemmista kokemuksistaan influenssasta. Toivottavasti rinnastuksessa on kyse pelkästään tiedottamisesta jolloin mutkia voidaan oikoa, en vain voi olla ajattelematta kevättä kun kokenut THL:n tutkija puuskahti ”Pakkohan niitä on olla enemmän!” kun vasta-ainetutkimuksessa ei löytynytkään oletuksen mukaisesti monikymmenkertaista oireettomasti sairastaneiden ryhmää.

      Koronalla ei ole samanlaista painetta muuttua vähemmän tappavaksi koska se tarttuu hyvin ennen oireita. Toinen merkittävä asia on että kyseessä on monielinsairaus jolla on laaja kirjo pitkäaikaisia oireita jopa lievänkin taudin jälkeen. Vastikään arvioitiin että fyysiseen ja henkiseen toimintakykyyn vaikuttavia pitkäaikisvaikutuksia olisi Suonessa 10% tartunnan saaneista, siis myös lievän.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. K.k :”Koronalla ei ole samanlaista painetta muuttua vähemmän tappavaksi koska se tarttuu hyvin ennen oireita.Toinen merkittävä asia on että kyseessä on monielinsairaus jolla on laaja kirjo pitkäaikaisia oireita jopa lievänkin taudin jälkeen. Vastikään arvioitiin että fyysiseen ja henkiseen toimintakykyyn vaikuttavia pitkäaikisvaikutuksia olisi Suonessa 10% tartunnan saaneista, siis myös lievän.”

        Mihin lie tuo arvio perustuu? Suurta osaa 2020 tartunnoista ei ole edes laskettu, kun testeihin ei päässyt. Me emme tiedä, kuinka moni Suomessa on sairastanut koronan. Vesijohtovesistä löytyi syyskuussa koronaa myös paikkakunnilta, joissa oli virallisesti nolla tartuntaa.
        Suurimmalla osalla lievästi sairastaneista ei kyllä ole esiintynyt fyysisen tai henkisen toimintakyvyn pitkäaikaisvaikutuksia, ja on myös täysin oireettomia positiivisen tuloksen saaneita. Tietysti viruskannatkin ovat erilaisia eri maissa, en tiedä puhutko Suomesta vai globaalisti.
        Lisäksi sairastuneissa, todetuissa tapauksissa on ylikorostuneet vanhukset, joilla on jo valmiiksi muistisairauksia ja vanhuksella pienikin terveydentilan lasku voi helposti johtaa kognitiivisten taitojen laskuun. Itse suhtaudun ÄO-testeihin hieman kriittisesti ylipäätään. Miten voidaan arvioida, onko älyllinen suorituskyky laskenut, kun ei tiedä henkilön lähtötasoa? Eivät useimmat ihmiset ole käyneet koskaan ÄO-testeissä. Pelkkä lähtötason olettaminen esimerkiksi ammatin tai koulutustason perusteella ei ole tarpeeksi luotettavaa tietoa.
        Tässä Robert J. Sternbergin artikkelissa hieman kriitikkiä standardisoituja testejä kohtaan:
        https://www.insidehighered.com/views/2020/08/31/pandemic-has-proven-standardized-tests-dont-measure-whats-important-opinion

        Tässä brittiläinen tutkimus aiheesta covid ja älykkyysosamäärä:
        https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2020.10.20.20215863v1

        ”People who had recovered, including those no longer reporting symptoms, exhibited significant cognitive deficits when controlling for age, gender, education level, income, racial-ethnic group and pre-existing medical disorders.”
        Todellako älyykkyyden laskun arvioinnissa otettiin iän, terveydentilan ja koulutuksen lisäksi huomioon niinkin kyseenalainen määritelmä kuin rotu? Uskotaanko myös yleisesti, että sukupuolella on suuri merkitys älykkyysosamäärän kannalta? Odotetaanko naisilta ja miehiltä erilaisia tuloksia?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Jos AZ rokote olisi lisännyt KAIKKIEN verisuonitukosten esiintymistä samalla lukumäärällä tapauksia niin emme kai koskaan huomaisi asiaa. Muutaman promillen lisäys aika yleisessä (kuitenkin usein aika vaarallisessa) vaivassa olisi kadonnut satunnaisvaihteluun ja raportoinnin pieneenkin epätarkkuuteen. Mistä sen tietää jos vaikka joku muu rokotteista olisi tässä asiassa nytkin heikompi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Oletan, että Britanniassa rokotusjärjestys oli suunnilleen samanlainen kuin Suomessa. Ensin ikäihmiset, riskiryhmät ja ehkä terveydenhuollon ammattilaisia. Saksassa taasen on rokotettu nuorempia ja terveydenhuollon ammattilaisia (lue nuorehkoja naisia). Joskus tammi-helmikuussa puhuttiin näet vahvasti, että Astran teho on heikko iäkkäillä. Nyt kun Suomessa rokotetaan Astralla vain yli 65-vuotiaita, on Britannian tilasto luultavasti lähempänä meidän tilannettamme. Tämä tosin pelkkää omaa tuumailua, kun en ole löytänyt dataa rokotetuista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Pitäisikö rokkotteilta ja kaikilta lääkkeiltä vaatia. että niillä ei ole haitallisia sivuvaikutuksia? Lääkäreiden käyttöön jäisi ehkä laastarit ja rukoukset. Toinen vaihtoehto on pohtia hyötyjä ja haittoja. Tätä ymmärtääkseni tehdään kaikkien lääkkeiden kohdalla, poikkeuksena koronarokotteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Muistelisin nähneeni spekulaatiota siitä, että kyse voisi olla rokotteen ja e-pillerien yhteisvaikutuksesta. Korkeampi esiintyvyys tuossa norjalaisessa rokotetun terveydenhuoltohenkilöstön joukossa voisi selittyä tällä, koska siinä joukossa pillereiden käyttäjiä lienee aika paljon enemmän kuin vaikka brittiaineistossa, jossa kai on pääasiassa vanhempaa väkeä, jonka sukupuolijakaumakin lienee tasaisempi. Liekö jossakin / jollakulla tästä parempaa tietoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Rokottamisessa ja lääkehoidossa on se ongelma, että jos potilas on tarpeeksi sairas tai huonokuntoinen, hän voi kuolla yhtä hyvin hoitoon kuin sairauteen – tai vain vanhuuteen tai geeneistä tai elintavoista johtuviin syihin. Siinä mielessä kuolemien tilastoiminen johtumaan tietystä syystä – esim. koronasairaus tai koronarokote – on hyvin epätarkkaa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Olisiko asian ydin saada rokotetuotantoa lisättyä EUssa. Toki se maksaa rahaa, mutta kustannus on vähäinen, verrattuna valtaviin tukipaketteihin. Saksassa olisi lääketeollisuutta, joka pystyisi rakentamaan tarvittavia tuotantolinjoja. Valitaan yksi tai kaksi rokotetta ja lisenssivalmistus käyntiin reilulla rahoituksella.
    Johtuuko EUn huono rokotesaatavuus liian tingityistä hinnoista. USA ja Britannia osaavat ostaa paremmin. Ei se käy ainoastaan tilauksia lähettämällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. erkki niini:
      Olisiko asian ydin saada rokotetuotantoa lisättyä EUssa. Toki se maksaa rahaa, mutta kustannus on vähäinen, verrattuna valtaviin tukipaketteihin. Saksassa olisi lääketeollisuutta, joka pystyisi rakentamaan tarvittavia tuotantolinjoja. Valitaan yksi tai kaksi rokotetta ja lisenssivalmistus käyntiin reilulla rahoituksella.

      Ei ole helppoa eikä varsinkaan nopeaa. mRNA-rokotteiden valmistus on erittäin monimutkainen prosessi (Pfizer-Biontechin rokotteen valmistamisessa on 50000 eri vaihetta), joka vaatii laitteistojen lisäksi huippuosaajia, joita ei kasva puissa.

      Esimerkki nopeasti tuotantokapasiteetin pystyttämisestä on Biontechin tehdas Marburgissa, jossa se osti vanhan tehtaan Novartikselta syyskuussa 2020 ja muutti sen omaa rokotettaan tuottavaksi. Ensimmäiset rokotteet lähtevät tehtaalta ulos tässä kuussa – aluksi 1,6 miljoonaa annosta päivässä, tuotannon päästyä täyteen vauhtiin n. 2 miljoonaa annosta päivässä. Ainakin myös Moderna on laajentamassa tuotantotilojaan Sveitsissä. AstraZenecan rokotteen tuotannon laajentaminen on esimerkki hitaammasta laajentamisesta: sen tuottamiseen tarvittavia bioreaktoreita rakennetaan lisää ainakin Saksaan, mutta ne saadaan käyttöön vasta ensi vuoden lopulla.

      Nyt lisäkapasiteettia tehdään sillä oletuksella, että kaikki maailman ihmiset pitää rokottaa joka vuosi. Sitä isompi kapasiteetti tuntuisi jo ylimitoitetulta.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Kaikenlaisissa yhteiskunnan riskiarvioissa oltaisiin heti järkevämmällä pohjalla, jos laskettaisiin jonkinlainen keskivertokansalaisen riski kuolla tai vakavasti vammautua seuraavan vuoden aikana ottaen huomioon kaikki mahdolliset riskinlähteet ja sitten verrattaisiin jokaista uutta riskinlähdettä tähän. Taitaisi käydä niin, että melkein kaikki muu toiminta on kohtuullisen harmitonta verrattuna liikenteeseen, tupakointiin ja mahdollisesti roskaruokaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Anonyymi:
      Kaikenlaisissa yhteiskunnan riskiarvioissa oltaisiin heti järkevämmällä pohjalla, jos laskettaisiin jonkinlainen keskivertokansalaisen riski kuolla tai vakavasti vammautua seuraavan vuoden aikana ottaen huomioon kaikki mahdolliset riskinlähteet ja sitten verrattaisiin jokaista uutta riskinlähdettä tähän. Taitaisi käydä niin, että melkein kaikki muu toiminta on kohtuullisen harmitonta verrattuna liikenteeseen, tupakointiin ja mahdollisesti roskaruokaan.

      Olet luultavasti oikeassa. Vielä kun tehtäisiin arvio siitä, kuinka monella keskivertokansalaisella on tosiasiassa riski saada koronatartunta Suomessa. On kuin jokin käsittämätön virtahepo olohuoneessa, ettei voida myöntää, että tartunnan saamisen riski on hyvin erisuuruinen riippuen siitä, missä asuu ja millä tavoin itse käyttäytyy. (pois lukien riskiammateissa työskentelevät) Ei se ole sattumaa, että tauti ei suinkaan kulje nopeasti koko väestön läpi, vaikka koronalla olisi siihen potentiaalia, koska se tarttuu oireettomana. Tämä tauti tarttuu lähikontakteissa paljon kontakteja omaavien ja liikkuvaisten ihmisten keskuudessa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Riski riippuu ihmisestä: Olet luultavasti oikeassa. Vielä kun tehtäisiin arvio siitä, kuinka monella keskivertokansalaisella on tosiasiassa riski saada koronatartunta Suomessa. On kuin jokin käsittämätön virtahepo olohuoneessa, ettei voida myöntää, että tartunnan saamisen riski on hyvin erisuuruinen riippuen siitä, missä asuu ja millä tavoin itse käyttäytyy. (pois lukien riskiammateissa työskentelevät) Ei se ole sattumaa, että tauti ei suinkaan kulje nopeasti koko väestön läpi, vaikka koronalla olisi siihen potentiaalia, koska se tarttuu oireettomana. Tämä tauti tarttuu lähikontakteissa paljon kontakteja omaavien ja liikkuvaisten ihmisten keskuudessa.

        Tämänhän piti tuoda laumaimmuniteetti etuajassa kun aktiivisimmat sairastuisivat mutta niin ei näytä käyneen, ei edes Tukholmassa viime vuonna.

        Brasilia tosin näyttää osoittavan että riittävän isossa väestössä laumaimmuniteettia ei ehkä koskaan synny kun virus ehtii muuntua. Yksi virhepäätelmä keväältä taitaa olla että koronavirus ei muutu kovin nopeasti, johtui ilmeisesti siitä että tartuntoja oli silloin arvioitua selvästi vähemmän joten mutaatioitakaan ei syntynyt.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Ensinnäkin: rokotteiden laadunvalvonta toimii kuten pitääkin. Se on hyvä asia meille kaikille ja tässä vaiheessa olemme iloisia, että Englanti ja Israel ovat testaanneet väestöllään rokotteita.

    Toisekseen: kaikki rokotteet ovat parempi vaihtoehto sille, että ei saa rokotusta. Kaikki rokotteet suojaavat vaaralliselta tautimuodolta.

    Uutsointi saa ihmiset sekaisin ja asia menee kummalliseksi. Tässä on medialla syytä miettiä ihan itsekin klikkiotsikoitaan ja kykyä kertoa vaikeita asioita.

    Pandemiassa ollaan virusmuunnosten kanssa aivan uudessa vaiheessa. Enää ei kannata katsella 2020 kokemuksia vaan tarttuvammat virukset pystyvät pahentamaan tilannetta todella paljon. Eteenkin tarvittavan rokotussuojan suhteen kattavuuden on oltava todella suuri. Koronapassien ja helpomman elämän suhteen kyse on ajasta kun on saatu se toinenkin piikki, nykynäkymin loka-marraskuussa.

    Rokotetuotannon saaminen toimimaan – rokoteet ovat vaikeita valmistaa ja tuotannon laadunvalvonnan on oltava kunnossa – ja uudet hyväksytyt rokotteet kuten Johnson&Johnson parantavat tilannetta. Tässä on ollut pulaa neuloista, lasipulloista, tehosteaineista ja muustakin. Massatuotanto ei synny hetkessä.

    Ruotsalainen ajatus laumasuojan syntymisestä sairastamalla jää nähtäväksi. Ei näytä hyvältä. Aiemmin Suomessa muuten ei juuri lapsia testattu.

    Harvinaisissa tapauksissa voi käydä aidosti sattuma ja myös huono tuuri monella tapaa. Perusteltujen johtopäätösten tekeminen ei ole ihan yksioikoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. JTS:
      Ensinnäkin: rokotteiden laadunvalvonta toimii kuten pitääkin. Se on hyvä asia meille kaikille ja tässä vaiheessa olemme iloisia, että Englanti ja Israel ovat testaanneet väestöllään rokotteita.

      Toisekseen: kaikki rokotteet ovat parempi vaihtoehto sille, että ei saa rokotusta. Kaikki rokotteet suojaavat vaaralliselta tautimuodolta.

      Uutsointi saa ihmiset sekaisin ja asia menee kummalliseksi. Tässä on medialla syytä miettiä ihan itsekin klikkiotsikoitaan ja kykyä kertoa vaikeita asioita.

      Pandemiassa ollaan virusmuunnosten kanssa aivan uudessa vaiheessa. Enää ei kannata katsella 2020 kokemuksiavaan tarttuvammat virukset pystyvät pahentamaan tilannetta todella paljon. Eteenkin tarvittavan rokotussuojan suhteen kattavuuden on oltava todella suuri. Koronapassien ja helpomman elämän suhteen kyse on ajasta kun on saatu se toinenkin piikki, nykynäkymin loka-marraskuussa.

      Rokotetuotannon saaminen toimimaan – rokoteet ovat vaikeita valmistaa ja tuotannon laadunvalvonnan on oltava kunnossa –ja uudet hyväksytyt rokotteet kuten Johnson&Johnson parantavat tilannetta. Tässä on ollut pulaa neuloista, lasipulloista, tehosteaineista ja muustakin. Massatuotanto ei synny hetkessä.

      Ruotsalainen ajatus laumasuojan syntymisestä sairastamalla jää nähtäväksi. Ei näytä hyvältä. Aiemmin Suomessa muuten ei juuri lapsia testattu.

      Harvinaisissa tapauksissa voi käydä aidosti sattuma ja myös huono tuuri monella tapaa. Perusteltujen johtopäätösten tekeminen ei ole ihan yksioikoista.

      Nämä rokotteet ovat käytännössä kaikki tehty nopeutetulla aikatalulla, ilman faasi 3 vaihetta. Kaikki eivät ole lähtökohtaisesti samassa vaarassa sairastua vakavaan tautimuotoon, koska ovat nuoria ja perusterveitä (tämän näkee tilastoista) tai asuvat alueella, jossa on todella minimaalinen riski saada tartunta(puhun Suomesta). Tartuttajina Suomessa toimii tietyllä tavalla käyttäytyvä supertartuttajien ydinporukka. Tämä on hyvin selvästi nähtävissä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, jossa ei juuri väestötiheitä alueita ole.
      Nämä nyt markkinoille tulleet rokotteet eivät suojaa brasilialaiselta, eivätkä eteläafrikkalaiselta tai new yorkilaiselta virusmuunnokselta. Paras suoja Suomelle virusmuunnoksilta on pysyvä rajakontrolli asian suhteen.
      Laumasuojan muodostaa rokotetut ja sairastamalla vasta-aineita tai solumuistiin perustuvaa immuniteettia omaavat. Riittää että heitä on riittävän paljon yhtä aikaa, niin viruksella ei ole kehen tarttua. Muutamassa maassa on onnistuttu pelkällä tukahduttamisellakin erittäin hyvin. Valitettavasti hyvän tuloksen (tuli se sitten millä keinolla tahansa) voi aina pilata se, että tuodaan maahan rajojen yli tuliaisena jokin uusi virusmuunnos.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Nämä rokotteet ovat käytännössä kaikki tehty nopeutetulla aikatalulla, ilman faasi 3 vaihetta.

        Sputnik-rokote otettiin käyttöön ennen faasi 3 vaihetta, kaikissa länsimaisissa rokotteissa faasi 3 on takana.Ilman sitä rokotteet olisi aloitettu jo kesällä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Valitettavasti hyvän tuloksen (tuli se sitten millä keinolla tahansa) voi aina pilata se, että tuodaan maahan rajojen yli tuliaisena jokin uusi virusmuunnos.

        Virukset ovat tulleet aina rajojen ylitse ja muurien läpi. Rajakontrollilla voidaan saada lisäaikaa.
        Suomessa HS:n ja muiden ansiosta on annettu levitä hieman harhainen käsitys, että ongelma ratkeaa syyttämällä rajavalvontaa. Jonkun mukana se tukee kuitenkin, yleensä parempinappisen ja tärkeitä asioita hoitavan siinä kuin kenen muun tahansa mukana.

        Kriisi yllättää aina – ja tässä oli ongelma, jonka ratkomisessa oppisitio keksi lähinnä tehdä vain haittaa. Politiikan toimittajille tämä meni yli hipan ja uutsioitiin oppisio hallitrus väännöstä ja asia unohdettiin. Tässä olisi pitänyt yhdessä torjua pandemiaa, muttase on vähän tylsää.

        Rajojen suhteen joillekin oli ihmisoikeus hakea nuuskaa Ruotsista ”kevereille”, jotkut tarvitsivat duunareita jostain ja sitten bisneksen piti sujua. Ruotsi antoi ihaillun esimerkin avoimuudesta, maskittomuudesta ja ”yksilön vastuusta”.

        Sairastuneiden syyllistäminen on tässäkin ollut vastenmielistä puuhaa. Eteenkin niiden mollaaminen estoitta, jotka ovat välttämättömiä eturivin työntekijöitä palveluammateissa.
        Epidemiat kertovat yhteiskunnasta ja sen arvoista.

        Viruksen saa jos on huono tuuri. Ei ole kuulunut, että kukaan haluaisi tartuttaa ketään. Ihmiset käyttäytyvät kuin ihmiset ja osa tekee tyhmyyksiä ja osa vain ei ole oivaltanut miten toimia oikein. ”Itse hankkivat”-viisu ei vain pidä paikkaansa. Kulkutaudit leviävät.

        Tutkimustietoa ja kokemuksia on rajoiuksista ja rokotuksista. Englanti ja Israel ovat olleet meidänkin iloksi koelaboratorioita, joista on saatu tieto rokotusten haitoista ja toimivuudesta.
        Lisäksi tämä on globaali hanke – jossa todellakin olemme samassa ongelmassa yhdessä kaikkien muiden kanssa. Jos Brasilian tai Valvko-Venäjän presidentti sekoilee ja antaa viruksen levitä, mekin kärsimme siitä.

        Sitten ovat nämä omat kellokkaamme. Tämä ei ole mikään helppo tauti – osa selviää vähillä ongelmilla, osa kuolee. Ilmeisesti Suoessa ollaan totuttu, tai sittenkuolleita ei ole tarpeeksi ja he ovat jonkun muun omaisia.

        (Muuten SputkinV on myös adenevovirusvektorirokote kuten AZ ja J&J.)

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. JTS: Virukset ovat tulleet aina rajojen ylitse ja muurien läpi. Rajakontrollilla voidaan saada lisäaikaa.
        Suomessa HS:n ja muiden ansiosta on annettu levitä hieman harhainen käsitys, että ongelma ratkeaa syyttämällä rajavalvontaa. Jonkun mukana se tukee kuitenkin, yleensä parempinappisen ja tärkeitä asioita hoitavan siinä kuin kenen muun tahansa mukana.

        Kriisi yllättää aina – ja tässä oli ongelma, jonka ratkomisessa oppisitio keksi lähinnä tehdä vain haittaa. Politiikan toimittajille tämä meni yli hipan ja uutsioitiin oppisio hallitrus väännöstä ja asia unohdettiin. Tässä olisi pitänyt yhdessä torjua pandemiaa, muttase on vähän tylsää.

        Rajojen suhteen joillekin oli ihmisoikeus hakea nuuskaa Ruotsista ”kevereille”, jotkut tarvitsivat duunareita jostain ja sitten bisneksen piti sujua. Ruotsi antoi ihaillun esimerkin avoimuudesta, maskittomuudesta ja ”yksilön vastuusta”.

        Sairastuneiden syyllistäminen on tässäkin ollut vastenmielistä puuhaa. Eteenkin niiden mollaaminen estoitta, jotka ovat välttämättömiä eturivin työntekijöitä palveluammateissa.
        Epidemiat kertovat yhteiskunnasta ja sen arvoista.

        Viruksen saa jos on huono tuuri. Ei ole kuulunut, että kukaan haluaisi tartuttaa ketään. Ihmiset käyttäytyvät kuin ihmiset ja osa tekee tyhmyyksiä ja osa vain ei ole oivaltanut miten toimia oikein. ”Itse hankkivat”-viisu ei vain pidä paikkaansa. Kulkutaudit leviävät.

        Tutkimustietoa ja kokemuksia on rajoiuksista ja rokotuksista. Englanti ja Israel ovat olleet meidänkin iloksi koelaboratorioita, joista on saatu tieto rokotusten haitoista ja toimivuudesta.
        Lisäksi tämä on globaali hanke – jossa todellakin olemme samassa ongelmassa yhdessä kaikkien muiden kanssa. Jos Brasilian tai Valvko-Venäjän presidentti sekoilee ja antaa viruksen levitä, mekin kärsimme siitä.

        Sitten ovat nämä omat kellokkaamme. Tämä ei ole mikään helppo tauti – osa selviää vähillä ongelmilla, osa kuolee. Ilmeisesti Suoessa ollaan totuttu, tai sittenkuolleita ei ole tarpeeksi ja he ovat jonkun muun omaisia.

        (Muuten SputkinV on myös adenevovirusvektorirokote kuten AZ ja J&J.)

        Sputnikissa on eri adenovirus joka on peräisin ihmisestä. Se aiheuttaa heikomman immuunivasteen kuin AZ:n käyttämä simpanssin adenovirus. On siis täysin mahdollista että ongelmat eri adenovirusrokotteilla ovat erilaisia. Kaikilla rokotteillahan on ongelmia ja hyväksyttävyyden rajaan vaikuttaa minkälaista uhkaa niillä torjutaan. Muistaakseni sikainfuenssa aiheutti yhden kuoleman miljoonasta ja sitä pidettiin ainakin jossakin määrin epäonnistuneena. Rima on siis hyvin korkealla.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Jos olettaa, että vakava seuraus on kuolema todennäköisyydellä 0.16/100000 saadaan rokotuksen kuolleisuudeksi 1.6 mikromorttia. Yksi vuorokausi 45-vuotiaana tekee 6 mikromorttia, eli on yhtä vaarallista ottaa rokote kuin elää 6 tuntia 45-vuotiaana. Yksi uintikerta on taas yhtä vaarallinen kuin 7.5 koronarokotetta (12 mikromorttia). Miksi viranomaiset eivät sulje kaikkia uimarantoja? Sehän on edesvastuutonta!

    Jos suomessa on 868 koronakuolemaa ja 82000 koronatartunaa saadaan kuolleisuudeksi 10000 mikromorttia. Emme tiedä montako koronatartuntaa on todellisuudessa. Jos ajattelemme, että 1/10 tartunnasta tunnistetaan, niin kuolleisuus olisi silti 1000 mikromorttia. Se on yhtä vaarallista kuin käyttää heroiinia 30 annosta. Tai hypätä 2 kertaa base-hyppy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Risto Juujärvi: Jos olettaa, että vakava seuraus on kuolema todennäköisyydellä 0.16/100000 saadaan rokotuksen kuolleisuudeksi 1.6 mikromorttia. Yksi vuorokausi 45-vuotiaana tekee 6 mikromorttia, eli on yhtä vaarallista ottaa rokote kuin elää 6 tuntia 45-vuotiaana.

      Huomioiden että THLssä ja KRARssä on koulutettuja ja laskutaitoisia ihmisiä, looginen johtopäätös on että jossain ei uskota EMAn lukuihin, ja/tai niiden soveltuvuuteen Suomessa, ja tämä epäluulo on todellinen syy rajata Astra Zenecan rokotteen käyttö yli 65-vuotiaisiin. Muutenhan nyt annetuissa suosituksissa ei olisi järjen hiventä.

      Huomioiden näiden asiantuntijakollektiivien aiemmat täyspäiset suositukset, on äkillinen muutos täysipäisyydessä vähemmän todennäköistä kuin se ettei ihan kaikkia nyt annettujen suositusten pohjana olleita valistuneita mutta vailla vertaisarvioitua näyttöä olevia arvauksia (eli hypoteeseja) ole kerrottu julkisuuteen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. Norjan hallitus piti tiedoitustilaisuuden AstraZenecasta 15.4. jolloin kerrottiin miten A.Z toistaiseksi käyttämättä jättäminen hidastaa rokottamisen etenemistä. Folkehelseinstitutt:in johtaja Camilla Stoltenberg kertoo videossa 13:15, kuinka A.Z riski ja hyöty on arvioitu. Taulukossa Risiko og nytte for AstraZeneca? 45-74 vuotiaat on jaettu ikäryhmiin, miehet ja naiset erikseen. Iällä ja sukupuolella on riskin suhteen suuret erot, 45-49 vuotiailla naisilla riski kuolla A.Zenecaan on 79 viikon ajan suurempi kuin Covidiin, 70-74 vuotiailla miehillä vain 4 viikkoa. Alle 45 vuotiaat ovat jätetty tilastosta pois, kuitenkin 2 vakavasti A.Z sairastunutta ja 1 kuollut olivat alle 40 vuotiaita. Nämä luvut perustuvat Norjan 5 vakavaan A.Z tapaukseen ja tartuntatilanteeseen, joka on nyt hallinnassa, tilanteen huonontuessa, arvio tietysti muuttuisi. Video on tulkattu englanniksi. https://www.regjeringen.no/no/aktuelt/koronasituasjonen-pressekonferanse-torsdag-15.-april/id2844644/

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. AstraZenecan kanssa joutuu pohdiskelemaan kieltäytymistä, jos suvussa on ollut taipumusta veritulppiin. Toivottavasti tämä otetaan huomioon eikä sanota, että ole sitten ilman. Veritulpan pelko perinnöllisistä syistä on ihan relevantti, koska ilmeisesti riskitekijöistä ei paljon mitään tiedetä lukuun ottamatta jotain korrelaatioita suuriin yleisiin väestöryhmiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Norjassa vakavasti A.Z:sta sairastuneita on 6 henkilöä, kuolleita 4. ”Forskerne har undersøkt de fem som var innlagt med sjeldne blodproppvarianten på Rikshospitalet.
    Kvinnen som døde på Tynset er ikke undersøkt av forskerne. Dette fordi det ikke ble sikret godt nok prøvemateriale.
    – De prøvde, men fikk det ikke til. Det er veldig synd.” Aftenposten 11.4

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Mihin perustuu väite: ”Suomessa vakavia haittoja on havaittu kolme”? Käsittääkseni Fimean sivuilla vakavia haittavaikutuksia on raportoitu 217 kpl AstraZenecan rokotteelle: https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/koronavirus-covid-19-/koronarokotteiden-haittavaikutusilmoitukset . Fimean sivuilta: ”Haittavaikutus arvioidaan vakavaksi, jos se on:
    – johtanut kuolemaan
    – hengenvaaraan
    – sairaalahoitoon tai sairaalahoidon pitkittymiseen
    – aiheuttanut pysyvän vamman tai alentanut toimintakykyä (esim. pitkäaikainen työkyvyttömyys)
    – synnynnäinen epämuodostuma tai muu synnynnäinen poikkeama”
    Onko nuo mainittu kolme kappaletta siis kuolemia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Ylen toimitus on nyt huolissaan siitä, että jääkö AZ:n rokotetta varastoon sen sijaan, että rokotteet tulisivat heti käyttöön:
    https://yle.fi/uutiset/3-11879763
    Ongelman kerrotaan koskevan etenkin Helsinkiä, josta yli 65-vuotiaat rokotettavat ovat jo loppumassa, kun taas Ylen jutun mukaan esim. Vantaalla on pulaa AZ:n rokotteista. Luulisi, että naapurikuntien kesken osattaisiin jakaa rokotteita saman sairaanhoitopiirin sisällä niin, ettei tarvitse rokotteita laittaa välivarastoon tilanteessa, jossa toisella kunnalla on ylitarjontaa yli 65-vuotiaille kelpaavista rokotteista ja toisella pula. Mutta sellaisesta vaihtoehdosta ei jutussa puhuta, vaan puhutaan vain varastoinnista. Onko toimitus tehnyt tahallaan provosoivan jutun, vai onko tuollaista oikeasti suunnitteilla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Avasin tänään uuden lääkepakkauksen. ”Mahdolliset haittavaikutukset” -kohdassa ikävien sivuoireiden listaus alkaa yhdellä henkilöllä kymmenestä (1/10) todetuilla. Aivohalvaus oli todettu yhdellä henkilöllä tuhannesta (1/1000). Tätäkin lääkettä popsitaan Suomessa varmaan enemmän kuin Sisu-pastilleja.

    Itse otin AZ:n ensimmäisen rokotteen ilomielin ja toisen, kun sen aika koittaa. Tupla 1. riskiryhmäläisenä osaan itsekin laskea rokotteen hyödyt vs. haitat.

    Jostakin syystä kaikissa koronaan liittyvissä asioissa ihmiset ovat menettäneet suhteellisuudentajunsa täydellisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Saisi jo tulla niitä päivämääriä.

    Matkustuksen rajoituksissa tämän hetkisten päätösten piti päättyä tämän viikon sunnuntaina eli 18.4. No jotain päättyykin, mutta mitä? Se on epäselvää. Laukut on kuitenkin pakattu ja maanantaina pitäisi olla menossa, mutta saattaa olla, että ei pääse. Jokin toinen rajoitus on voimassa nimittäin huhtikuun loppuun ja tästä tuli tieto tänään perjantaina, kun lähtöpäivä olisi maanantaina. Mikä tämä rajoitus on, niin siitä ei ole tietoa.

    Tämä on vähän kuin käänteinen kuolemantuomio. Olet tuomittu ja jotkut byrokraatit miettivät miljoonan pikkubyrokraattisen pykälän takaa, että toteutuuko tuomitun oikeus hyvään elämään nyt kun se tapetaan. Tässä ollaan tuomittuja kuolemaan, kunnes saatetaan saada tai olla saamatta vapauttava tuomio. Kukaan ei tiedä missä ja milloin jotain muuttuu, mutta jossain vaiheessa jokin kyllä muuttuu. Ehkä.

    Nyt on jo todettu, että sen taudin sairastaminen ei muuta mitään. Eikä sitä vastaan rokottaminen muuta mitään. Eikä sen esiintyvyyden muutokset muuta mitään. Vaikka se koronavirus katoaisi kokonaan maailmasta, niin se mahdollisuus siihen jää edelleen ja tämä mahdollisuus antaa oikeutuksen pitää yllä käänteisiä kuolemantuomioita. Elämä on kielletty. Ja samaan aikaan viereisessä kaupungissa rajan toisella puolella eletään täyttä elämää. Ei tällaista puolikuollutta ja nukkuvaa vaan ihan oikeaa elämää.

    Niitä perkeleen päätöksiä, millä tämä paska on saatu aikaan pitäisi tuoda julkisuuteen, jotta niitä päätöksiä toteuttavat virkamiehet tietäisivät mitä päätöksiä ne ovat toteuttamassa ja ihmiset tietäisivät mitä on päätetty. Ei voi oikeasti olla niin, että viranomaisista yksikään ei tiedä mitä esimerkiksi liikkumisesta on sovittu.

    Ja kun päätöksiä ei ole tiedossa, niin ei ole mikään ihme, että näitä Turtiaismaisia kommentteja tulee yhä vaan enemmän. Paskakin päätön pitäisi olla tiedossa ja paskalla päätöksellä on päivämäärä, jolloin se lakkaa olemasta voimassa. Ja kun tätä tietoa ei ole, niin puuttuu toivo ja tulevaisuus. Toivottomuudesta ne tappo ja väkivaltafantasiat tulee. Aiemmin toivo laitettiin rokotuksiin, mutta nyt kun rokotteita on laajalti annettu ja ne eivät muuta mitään, niin ihmisiltä puuttuu se toivo.

    Niin että nyt niitä perkeleen päivämääriä ja päätöksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. los sin nombre: Matkustuksen rajoituksissa tämän hetkisten päätösten piti päättyä tämän viikon sunnuntaina eli 18.4.

      Matkustaminen Suomesta ulkomaille on ollut koko epidemian ajan varsin yksinkertaista:
      1. Hankit negatiivisen testituloksen
      2. Matkustat

      Edellyttäen siis että kohdemaahan ylipäätään pääsee. Takaisintulo on Suomen kansalaiselle vielä helpompaa.

      Suomeen matkustaminen on ulkomaalaiselle vaikeampaa. Lähtömaan lentokentällä virkailija (ei siis viranomainen) tivaa syytä miksi matkustaja on Suomeen menossa, ja onko esimerkiksi mitään näyttöä siitä että hän on asunut siellä jo vuosikaudet. Sama nillittäminen jatkuu Suomessa rajatarkastuksen yhteydessä. Jos ajatuksena on käydä vaikka Lapissa rentoutumassa, yritykseksi jää. Pitkään oltiin tilanteessa jossa Suomeen tullessa mahdollinen negatiivinen koronatesti ei kiinnostanut ketään, vain kootut selitykset.

      Ei mikään ihme jos turistit / muut matkustajat valitsevat jatkossa maan jonka maahantulopolitiikka on yksiselitteisempää ja ennustettavampaa.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. spottu: Ei mikään ihme jos turistit / muut matkustajat valitsevat jatkossa maan jonka maahantulopolitiikka on yksiselitteisempää ja ennustettavampaa.

        Suomessa maahanmuuttovirasto passitti maasta ulos suomessa koulutettuja sairaanhoitajia vuonna 2020 samaan aikaan, kun työministeriö määräsi samat ihmiset pakkotyön uhan alle. Toinen viranomainen poistaa maasta samaan aikaan kun toinen tekee pakkolain. Ihmiselle itselleen jää vain valittavaksi se, että kumpaa viranomaista uhmaa. Lopulta se on aivan sama, sillä molemmat osaavat kyllä tuomita. Palkita ei osaa kumpikaan.

        Pienempi asia nyt 2021 on se, että kela laittoi ulosottoon lääkärilaskut, joita se ei koskaan lähettänyt. Siis kaikille opiskelijoille. Myös niille, jotka eivät saa tulla Suomeen. Perinnän kohteille ei ole vieläkään ilmoitettu maksuvelvollisuudesta. On käsittämätöntä, että olet velvollinen maksamaan asiasta, jotka et edes teoriassa pysty hyödyntämään ja tämä laitetaan perintään ilman että siitä sinulle koskaan kerrotaan. Lopputuloksena ainoastaan se, että ei varmasti tarvitse edes haaveilla suomen viisumista, vaikka valmistut Suomalaisesta yliopistosta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    2. los sin nombre:
      Saisi jo tulla niitä päivämääriä.

      Perusongelma on siinä, että oikeita päätöksiä tekevät aluehallintoviranomaiset 2 viikoksi kerrallaan ja nuokin päätökset ovat välillä tulkinnanvaraisia, kuten on huomattu. Eli aina 2 viikon välein rajoitukset ym. voivat jatkua tai olla jatkumatta ja etukäteen ei voi tietää, mitä päätetään seuraavaksi. Hallitus ja ministeriöt ovat antaneet linjauksia ja ohjeita, jotka ovat näyttäneet päätöksiltä, mutta jälkikäteen ne on selitetty vahvoiksi suosituksiksi, joita ei ole ollut edes tarkoitus noudattaa, silloin kun ne ovat olleet lainvastaisia. Suomen hallinto on järjestetty niin, että ensisijaisesti päätökset ovat alueellisia, ja keskushallinnon on laillisesti vaikea antaa koko maata koskevia määräyksiä, kun koko maassa ei ole yhtäläinen hätätila.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Dr John Campbell arvelee löytäneensa syyn Astra ja johnson rokotteiden ongelmaan.
    https://www.youtube.com/watch?v=WuyAtvwP2H4
    Rokottajan pitää pistettyään neulan imeä ruiskulla vähän. Jos ruiskuun tulee punaista, siis varta, pitää pistää toiseen kohtaan. Suoneen ruiskutettu adenovirus leviää vaarallisiin paikkoihin ja aiheuttaa vaarallisen immuniteettireaktion. Kohteeseen leviää platelet soluja, jotka torjuvat verenvuotoja ja tukkivat verenkiertoa.
    Minusta selitys vaikuttaa uskottavalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Pani siis syyksi sen, että Suomessa pakkolääkitään D-vitamiinilla. Siinä on se ongelma, että minä ei saa sitä tuota kautta lainkaan, koska en juo maitoa enkä voitele leipää. Kun oivalsin tämän, menin apteekkiin ja ostin purkin, mutta ihan kaikki eivät oivalla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Mielestäni yhtälö on varsin yksinkertainen: Jos Astralla rokotettaisiin miljoona suomalaista, niin 10 (nuorempaa) ihmistä saisi tämän trombosytopenian. Tämä on aktiivitinen päätös. On jokaisen arvioitavissa, josko se on väestötasolla hyväksyttävää. Nythän Suomessa on siis jo identifioitu kolme tapausta, joista yksi on johtanut kuolemaan.

    Asiassa on muutama sivujuonne. Jos nämä tapaukset ovat todennäköisempiä nuoremmilla, niin silloin tapauksia saattaa tulla enemmän kuin kymmenen. Toisaalta jos osattaisiin identifioida selkeitä riskiryhmiä, niin nämä voitaisiin jättää rokottamatta. Yksi vaihtoehto on myös se, että terveydenhuolto oppii diagnosoimaan ja hoitamaan näitä tulppia paremmin, jolloin yhden tapauksen riskit pienenevät huomattavasti.

    Itse pidän hiukan ihmeellisenä, että AstraZeneca ja Johnson&Johnson oltaisiin laittamassa hyllylle, mutta tilalle otettaisiin samaan tekniikkaan perustuvaa Sputnikia. Onko Sputnikin osalta tehty samanlaista riskitutkintaa isossa populaatiossa? Kannattaa huomioida että 1 per 100 000 on niin pieni riski, että sen havaitsemiseksi täytyy mahdollsesti analysoida jopa miljoonien rokotettujen terveyshistoriat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Antti Välkki:
      Onko Sputnikin osalta tehty samanlaista riskitutkintaa isossa populaatiossa? Kannattaa huomioida että 1 per 100 000 on niin pieni riski, että sen havaitsemiseksi täytyy mahdollsesti analysoida jopa miljoonien rokotettujen terveyshistoriat.

      Venäjällä on Sputnikia erään lähteen mukaan piikitetty 15 miljoonaa annosta, minkä pitäisi tarjota kohtuullisen laaja pohja analyyseille. Muihin maihin toimitetut määrät taitavat olla huomattavasti pienemmät.

      Henkilökohtaisesti kyllä ihmetyttää tuo Venäjän johdon hinku kaupata rokotetta ympäri maailmaa, vaikka oman maan väestön rokotekattavuus on vielä melko alhaisella tasolla. Toisaalta venäläisten yleinen kiinnostus kyseisen rokotteen ottamiseen ei uutisten pohjalta tunnu olevan kovin korkealla tasolla.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Venäjä tarvitsee rahaa Ukrainan sotaan.

        No niin tarvitsee. Eli moraalidilemma? ”I ain’t gonna play Sun City”, niin sanoakseni? Vai ostetaanko silti? Itse kannatan jälkimmäistä, jotta tästä paskasta päästäisiin eroon niin pian kuin mahdollista. Mutta sehän nyt sitten olen vaan minä…

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Maurizio: Vai ostetaanko silti? Itse kannatan jälkimmäistä, jotta tästä paskasta päästäisiin eroon niin pian kuin mahdollista. Mutta sehän nyt sitten olen vaan minä…

        Jotta Sputnikilla olisi merkittävää vaikutusta rokotusaikatauluun, sitä pitäisi saada merkittäviä määriä kohtuullisen nopeasti. Jotenkin en usko, että Venäjällä olisi varastossa isoja rokote-reservejä nopeasti jaettavana kaikille kiinnostuneille.

        Jo käytössä olevia Modernan ja Pfizerin mRNA-rokotteita on tilattu yli 9 miljoonaa annosta, eli käytännössä tarvittavat kaksi rokoteannosta kaikille rokotusikäisille. Toimitustahdista tietysti riippuu, missä vaiheessa näitä on saapunut maahan niin paljon, että kaikille halukkaille on annettu ensimmäinen annos – maltilliset ennusteet lienevät jossakin elokuun korvilla. Montako annosta Sputnikia olisi odotettavissa tuohon mennessä?

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. Osmo Soininvaara:

        Venäjä tarvitsee rahaa Ukrainan sotaan.

        Varmaan noinkin, mutta ei rokotteen myynti niin hyvä bisnes ole, että sillä sotia rahoittaisi. Yksi rokotusannos tuottanee myyjälle rahaa enintään 5-10 euroa per annos kuluja enemmän, ja vaikka niitä myisi ulkomaille 200 miljoonaa annosta, puhuttaisiin silloin vasta 1-2 miljardin euron tuotosta. Lisensoimalla myyjän tuotto on sitäkin pienempi. Astra Zenecalle maksetaan EU:ssa rokotteista noin 2 euroa per annos, Pfizeristä maksetaan EU:n vahingossa vuoden 2020 lopussa julkaiseman ja medioiden sitten levittämän hinnaston mukaan 12 €/annos.

        Tuskin Venäjä saa omista rokotteistaan olennaisesti isompaa hintaa kuin mitä nämä kansainvälisesti tunnustetut yhtiöt saavat faasi 3:n läpäisseistä rokotteista. Lääkeyhtiölle sellainen on iso tuotto, mutta yli 100 miljoonan asukkaan valtiolle pieni. Sota söisi kymmeniä miljardeja euroja. Venäjän öljymyynnin tulot ovat lähempänä sitä suuruusluokkaa.

        Enemmän tuo rokotemyynti lienee informaatiovaikuttamisen ja maineen kehittelyn väline kuin rahallisesti valtiolle kovin paljoa tuottava asia.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Risto Koivunen: Venäjällä on Sputnikia erään lähteen mukaan piikitetty 15 miljoonaa annosta, minkä pitäisi tarjota kohtuullisen laaja pohja analyyseille.

        Kyllä, mutta vain mikäli analyyseihin voi luottaa.

        Onko venäläisten toiminta viime vuosina antanut aihetta minkäänlaiseen luottamukseen? He ovat huijanneet aika monessa asiassa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Ja nyt hallitus keksi että annetaan Astra Zenecaa HUS alueelle, missä on jo hyvin pian rokotettu kaikki 65-69 vuotiaat mille AZ voidaan antaa. Ja annetaan extra Modernaa, mitä nyt on ollut 10% kaikista rokotteista.

    Kuka noita neroja on oikein äänestänyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Liikenneruletti:
      Alkaa valitettavasti uutisia lukiessa todellakin vaikuttaa siltä että suojatien ylittäminen vihreillä valoilla on hengenvaarallisempaa kuin Astrazenecan rokotteen ottaminen….

      Ei liity rokotteisiin, mutta Helsingissä suojatien ylittäminen vihreillä valoilla on ehkä hengenvaarallisempaa kuin ylittäminen punaisilla valoilla (no, ei kumpikaan tapa oikeasti kauhean vaarallinen ole).
      Valottomat risteykset ja suojatiet ovat sitten ihan oma lukunsa. Tänään kävelin suojatietä, jonka yli ajoi autoilija, joka oli kääntänyt katseensa 90 astetta oikealle katsomaan, tuleeko sieltä muita autoilijoita. En kävellyt alle, vaikka olisin ollut oikeassa 😉 Autolla liikkuessa samana päivänä suojatien yli ajoi polkupyörällä äiti ja perässään pieni lapsi. Autoilijat väistivät kiltisti, mutta tuli mieleen, onko hyvää kasvatusta lapselle opettaa, että voi ajaa autojen eteen suojatietä pitkin, vaikka oikeastaan pitäisi odottaa ja väistää…

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. Poliisi valvoo sitä mistä saa helpoimmalla tuloja. Eli ylinopeuksia laatikkokameroilla ja satunnaisesti liikennepäihtymistä. Muut ”pikkurikkeet” ei niin haittaa.

        Hyvinvointiyhteiskuntaan kyllä kuuluu oikeasti muitakin alueita kuin sosiaalikorvaukset ja terveydenhuolto rokotteineen. Ovat vaan unohtuneet meiltä kaikilta.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.