Kategoria: Covid-19

Kun hal­li­tus ilmoit­ti tule­vista liikku­mis­ra­joituk­sista, min­ulle tuli ensim­mäisen ker­ran tunne, että nyt lyödään liian lujaa. Mon­ta ker­taa aiem­min on tun­tunut siltä, että toimet ovat liian lep­su­ja. Jos olisin ollut dik­taat­tori, olisin kieltänyt karaoke­baar­it ja kaiken alko­holin naut­timisen rav­in­tolois­sa seisaal­laan tai baar­i­jakkar­al­la ja määrän­nyt mask­ipakon pahim­mil­la alueil­la sisätilois­sa ja julkises­sa liiken­teessä aiko­ja sitten.

Olen tutus­tunut THL:n mallinnuk­seen lähin­nä Uut­ta­maa­ta ajatellen. THL:n mallis­sa on liioitel­tu vähän kaikkia para­me­tre­jä. Poh­jana ole­va tar­tut­tavu­us­luku on Uudel­la­maal­la korkeampi kuin se on tässä kuus­sa ollut, roko­tuk­set vaikut­ta­vat tar­tut­tavu­u­teen hitaam­min kuin vaikut­ti­vat Israelis­sa, ja kesä vähen­tää tar­tut­tavu­ut­ta paljon vähem­män kuin se vähen­si viime kesänä tai kun se vähen­tää muiden koron­avirusten tar­tut­tavu­ut­ta. Lop­putu­lok­se­na on paljon synkeämpi arvio kuin minä tekisin.

Olen seu­ran­nut seit­semän päivän ilmaan­tu­vu­us­luku­ja Uudel­la­maal­la ja muual­la maas­sa. Seit­semän päivää on parem­pi kuin 14 päivää, kos­ka suun­nan muu­tok­sen näkee nopeam­min ja paljon parem­pi kuin päivit­täis­ten luku­jen seu­raami­nen, kos­ka niis­sä on suur­ta viikon­päivä­vai­htelua. Keskivi­ikko on nyky­isin viikon pahin päivä.

Seu­raa­va kuva on log­a­r­it­mi­asteikol­la, kos­ka THL:n argu­men­toin­tikin menee tar­tut­tavu­us­lu­vun kaut­ta ja se johtaa ekspo­nen­ti­aaliseen kasvu­un tai vähenemiseen.

Uuden­maan tar­tun­nat kään­tyivät tasaiseen nousu­un tam­miku­un 12. päivän tienoil­la. Sen jäl­keen ne kasvoivat yllät­tävän suo­ravi­ivais­es­ti. Esti­moin trendin aikaväliltä 12.1. – 24.2. ja jatkoin sitä suo­ravi­ivais­es­ti. Trendin piirtämi­nen kuvaan näyt­tää nopeasti, onko kehi­tyk­sessä tapah­tunut muu­tos­ta. Kasvu­vauhti oli noin 2 % päivässä eli THL:n käyt­tämä likimääri­nen arvio R‑luvulla (viiden päivän kasvu) oli 1,1. Helmiku­un lop­ul­la kehi­tys erkaan­tui trendis­tä ylöspäin, eli tar­tut­tavu­us näyt­ti nousseen selvästi. Sitä kesti kuitenkin vain viikon. Sit­ten kasvu tait­tui ja 15.3. olti­in taas aika tarkkaan trendillä.

Myöhempi kehi­tys osoit­ti, että noin 4.3. tapah­tui muu­tos – muuten samana päivänä kuin OM esit­ti kun­tavaalien siirtämistä. Nyt ollaan selvästi tuon tam­mi-helmiku­un trendin alapuolella.

Kuvas­sa on myös uusi tren­di, joka on esti­moitu aikaväliltä 4.3. – 25.3. Siinä kasvua on enää 0,2 % päivässä, eli R‑luku on 1,01. Olisin voin­ut esti­moi­da uuden trendin myös alka­en 15.3. ja saanut laske­van trendin, mut­ta se olisi ollut älyl­lis­es­ti epärehellistä.

Tämän perus­teel­la uskon, että toden­näköisin ske­naario on paljon opti­mistisem­pi kuin THL:n esit­tämä. Min­un pääske­naar­ios­sani näil­läkin rajoituk­sil­la Uuden­maan tar­tun­to­jen määrä kään­tyy lasku­un kevään edis­tyessä ja roko­tus­määrien kasvaessa.

Mitä täl­lä on tekemistä liikku­mis­ra­joi­tusten kanssa? Ei paljon mitään. Jos suun­nit­telemme hätäpois­tu­mis­teitä raken­nuk­seen, emme nojaudu toden­näköisim­pään ske­naar­i­oon. Toden­näköis­in­tähän on, että talo ei pala.

THL:n maalaa­ma uhkaske­naario on paljon toden­näköisem­pi kuin se, että uusia hävit­täjiä tarvit­taisi­in tositoimissa.

Liikku­mis­ra­joituk­sista kan­nat­taa siis säätää, mut­ta niitä ei kan­na­ta ottaa käyt­töön, ellei tilanne kään­ny pahem­mak­si, sil­lä noiden rajoi­tusten inhimilli­nen hin­ta on suuri. Niis­sä näyt­tää uno­htuneen se, että todel­la moni asuu Suomes­sa ja eri­tyis­es­ti Uudel­la­maal­la yksin. Tältä osin tiedot­ta­mi­nen on ollut sekavaa, mut­ta nyt näyt­tää siltä, että juuri näin tul­laan tekemään.

Olen toiveikas. Uskon, ettei ase­tus­ta liikku­mis­ra­joituk­sista tarvitse ottaa käyttöön.

Kan­nat­taa muuten huo­ma­ta, että nämä liikku­mis­ra­joituk­set vähen­tävät tar­tun­to­ja, kuolemia ja sairaan­hoito­jak­so­ja suun­nilleen yhtä paljon kuin vähen­täisi roko­tusten keskit­tämi­nen epi­demi­ati­lanteen mukaan. Se tietysti vaikut­taa viiveellä.

Köm­pelöt keinot

Aivan hölmöltä tuo keinona kuitenkin vaikut­taa. Kun emme pysty kieltämään sitä, mitä ihmiset tekevät raken­nusten sisäl­lä, kiel­lämme siir­tymisen raken­nuk­ses­ta toiseen. Tämä ei pelitä, jos kau­pas­sa saa kuitenkin käy­dä. Alepan kassin kanssa voi liikkua vapaasti, jos on päät­tänyt fuskata.

Ker­rostalois­sa voi jär­jestää melkoiset bailut ilman, että kenenkään tarvit­see käy­dä ulkona. Turun yliop­pi­lasasun­toloista nyt puhumattakaan.

Pelkään, että liikku­mis­ra­joituk­sia nou­dat­ta­vat vain ne, jot­ka nou­dat­taisi­vat suosi­tuk­si­akin, mut­ta heille aiheutuu turhaa hait­taa, kun taas ne, jot­ka eivät piit­taa suosi­tuk­sista, eivät piit­taa tästäkään.

Olen­naista on, että oman koti­talouden tai muun kuplan ulkop­uolisia ei pitäisi tava­ta. Ei naa­purien kut­sumis­es­ta kylään ole hait­taa, jos tapailee vain heitä. Muual­la tästä on pystyt­ty säätäämään, mut­ta meil­lä ollaan juridis­es­ti kädettömiä.

Suo­ma­lainen keino­va­likoima on todel­la köm­pelö, kun sitä ver­taa mui­hin Euroopan mai­hin. Tiedän, että val­ti­oti­eteil­i­jän ei pitäisi puhua mitään peru­soikeusjuridi­ikas­ta, mut­ta puran silti sydäntäni.

Ekon­o­mistille opete­taan, että on eri­laisia hyviä asioi­ta, joiden välil­lä on jokin järkevä vai­h­to­suhde. Vai­h­to­suh­teesta eri ihmiset ovat vähän eri mieltä, mut­ta mitään asi­aa ei pide­tä ääret­tömän arvokkaana. Ääretön nimit­täin on tosi iso.

Peru­soikeusa­jat­telu läh­tee tietys­tä minim­i­ta­soista, jodi­en alit­ta­mi­nen vähääkään ei tule kyseeseen, mut­ta joiden ylit­tämi­nen reilustikin on hyödytön­tä. Ekon­o­mistin silmis­sä aivan kum­malli­nen hyötyfunktio.

Kiihkomielisin peru­soikeusa­jat­teli­ja joutuu kuitenkin myön­tämään, että joskus peru­soikeu­den ovat tosilleen vas­takkaisia.  Jostakin peru­soikeud­es­ta pitää tin­kiä, ettei toista loukat­taisi. Esimerkik­si ihmisen oikeus elämään voi ylit­tää sen, ettei henkilöä saa tes­ta­ta rajoilla.

Sil­loin, kun kak­si peru­soikeut­ta on vas­takkain, minus­ta peru­soikeusjuris­tille kuu­luu ris­tiri­idan havait­sem­i­nen, mut­ta ei eri asioiden pun­nit­sem­i­nen keskenään. Se on enem­män mielipi­de­ti­eteelli­nen asia ja kuu­luu poli­it­tiseen hark­in­taan. Eri asia on, jos hän esit­tää keinon, jol­la yhtään peru­soikeut­ta ei tarvitse vaarantaa.

Ottaes­saan kan­taa kah­den peru­soikeu­den välil­lä, peru­soikeusjuristi joutuu joskus perusteluis­saan puut­tumaan sub­stanssi­a­sioi­hin. Joskus har­voin on kyse sub­stanssi­asi­as­ta, jon­ka tun­nen mielestäni hyvin. Olen joutunut huo­maa­maan, että peru­soikeusjuristi saat­taa tun­tea sub­stanssipuolen joskus todel­la pin­ta­puolis­es­ti tai on ymmärtänyt sen peräti väärin, mut­ta sei ei hait­taa var­man kan­nan esittämistä.

Jos olemme sitä mieltä, että muista peru­soikeuk­sista voidaan tin­kiä ihmis­ten hen­gen säästämisek­si, sen jäl­keen näitä toimia tulisi minus­ta pohtia siltä kannal­ta, kuin­ka paljon niistä on hait­taa eikä enää mure­htia mui­ta peru­soikeuk­sia, joi­ta riko­taan joka tapauksessa.

Näin toimien pää­sisimme paljon tehokkaampi­in ja samal­la vähem­män haitallisi­in rajoituksiin.

Ainakin pitäisi olla oikeus luop­ua jostain peru­soikeud­es­ta, jos sen soveltamis­es­ta kokee ole­van itselleen vain haittaa.

Sel­ven­nän tätä esimerkil­lä. Sak­sas­sa baarien kaut­ta levit­tyviä tar­tun­to­ja tor­jut­ti­in tehokkaasti sil­lä, että baari­in tule­vien piti antaa henkilöti­eton­sa, jot­ta jos kävisi ilmi, että siel­lä on ollut joku tar­tun­nan saanut, kaik­ki altiste­tut saataisi­in kiin­ni. Meil­lä tämä ei käy, kos­ka moi­sen rek­isterin pitämi­nen rikkoo perusoikeuksia.

Eihän niitä henkilöti­eto­ja tarvitse kenenkään antaa. Siltä vält­tyy, kun ei mene siihen baari­in. Eihän se ole hänen kannal­taan sen pahempi vai­h­toe­hto kuin se, että baari­in meno kiel­letään kaik­il­ta. Niiden muiden kannal­ta se on huonom­pi vaihtoehto.

= = = =

Muuten olen sitä mieltä, että rajoituk­set pitää pois­taa rokote­tu­il­ta sen jäl­keen, kun ensim­mäisen piikin saamis­es­ta on kulunut 20 päivää. Teo­ri­as­sa voi sil­loinkin tar­tut­taa, mut­ta ris­ki on laskenut kovin alas.

Eri­tyisen kum­mallise­na pidän lehdestä luke­maani kan­taa, että rokote­tut eivät saa saa­da mitään sel­l­aisia oikeuk­sia, jot­ka kiel­letään roko­tuk­sista kieltäy­tyviltä kulku­tau­timyön­teisiltä, kos­ka ihmisil­lä on oikeus kieltäy­tyä roko­tuk­sista. Aaagh!

Kun ikäih­miset ja muut riskiryh­mät on rokotet­tu, onko enää perustei­ta rajoit­taa nuorten elämää hei­dän suojelemisekseen?

Koron­a­pan­demi­an ikäviä puo­lia on nuorten tule­vaisu­u­den uhraami­nen, jot­ta ikäih­miset eivät sairas­tu. Korona on ikäih­misille todel­la vaar­alli­nen tau­ti, mut­ta se on alle 30-vuo­ti­aille jok­seenkin har­mi­ton – ei täysin har­mi­ton, mut­ta kuole­man riskiä ajatellen ter­veelle nuorelle jok­seenkin vaara­ton. Alle 30-vuo­ti­aiden ris­ki kuol­la koron­aan on alle tuhan­nesosa yli 70-vuo­ti­aiden riskistä – niin pieni, ettei sitä oikein pysty tilas­toista edes tarkasti laskemaan.

Vuosi ilman kun­nol­lista koulu­ope­tus­ta ei ole nuo­ril­ta ikälu­ok­il­ta mikään pieni uhraus. Se tulee var­josta­maan hei­dän men­estys­tään mer­i­tokraat­tises­sa maail­mas­samme pitkään. Aivan merk­i­tyk­setön ei ole nuoru­u­teen liit­tyvien riit­tien – penkkar­it, van­ho­jen tanssit, yliop­pi­lasjuh­lat, fuk­si­aiset ja niin edelleen – jäämi­nen pois. Joulu on joka vuosi, mut­ta nämä ovat vain ker­ran elämässä.

Nuorten elämää ei rajoite­ta nuorten itsen­sä, vaan riskiryh­mien, lähin­nä yli 70- vuo­ti­aiden suojelemiseksi.

Mitä tehdään, kun riskiryh­mät on rokotettu?

Käytän Ruotsin tilas­to­ja, kos­ka hei­dän tilas­ton­sa 12 500 koron­akuole­mas­ta ovat tilas­tol­lis­es­ti luotet­tavampia kuin mei­dän tilas­tomme 725 kuolemasta.

Ruot­sis­sa kuolleista 90 % on yli 70-vuo­ti­aista, ja 0,2 % alle 30-vuo­ti­ai­ta. Kun yli 70-vuo­ti­aat on rokotet­tu, koro­nan tuot­ta­ma kuole­man ris­ki putoaa väestö­ta­sol­la kymme­ne­sosaan. Sil­loin myös argu­men­tit nuorten elämän rajoit­tamis­es­ta putoa­vat pain­oar­voltaan kymme­ne­sosaa. Nuorem­pi­en riskirymien rokot­ta­mi­nen pudot­taa väestö­ta­son riskiä viel­lä lisää, muu­ta­maan pros­ent­ti­in alkuperäisestä.

Ei korona senkään jäl­keen ole riskitön, ja tuot­taa­han se monille viikko­jen tai jopa kuukausien toip­i­laskau­den, mut­ta silti:

Pitäisikö kouluis­sa ja yliopis­tois­sa siir­tyä lähiopetuk­seen viimeistään huhtiku­un alussa?

Aikuis­ten hoilaamista karaoke­baareis­sa on paljon perustel­lumpaa rajoit­taa kuin varas­taa nuo­ril­ta nuoruus.

Viikon ikävä korona-uuti­nen oli, että viruk­sen eteläafrikkalainen mutaa­tio ei tot­tele rokotetta.

Tässä ei ole muu­ta yllät­tävää kuin, että täl­lainen mutaa­tio ilmaan­tui ennen rokot­tei­ta. Mutaa­tioi­ta tapah­tuu koko ajan ja elinkelpoisim­mat niistä alka­vat run­sas­tua. Kun merkit­tävä osa väestöstä on rokotet­tu, syn­tyy voimakas val­in­ta­paine rokot­tei­ta kestävien mutaa­tioiden eduk­si. Niin­pä eteläafrikkalainen mutaa­tio ei jää viimeisek­si resisten­tik­si virusmuunnokseksi.

Onnek­si rokotete­knolo­gia on kokenut val­lanku­mouk­sen. Ennen rokot­teen kehit­tämiseen meni vuosia, nyt RNA-rokote syn­tyy muu­ta­mas­sa päivässä, kun virus­mu­taa­tio on löytynyt.

Tämä nyt jaet­ta­va Pfiz­erin rokote syn­tyi muu­ta­mas­sa päivässä, mut­ta sen tes­tauk­set ja luvi­tus kestivät läh­es vuoden.

Influ­enssa muun­tuu joka vuosi ja uut­ta ver­sio­ta varten tehdään uusi rokote van­hal­la luval­la. Rokote on riit­tävän saman­lainen, jot­ta luvan saa nopeasti. Se ei ole täysin riskitön­tä, mut­ta riskitön­tä ei ole myöskään vuo­den odotus. Kymme­nessä kuukaudessa koron­aan on kuol­lut yli kak­si miljoon­aa ihmistä – ainakin. Kaikkia koron­akuolemia ei var­maankaan ole las­ket­tu. Vähän muun­nel­lun RNA-rokot­teen ris­ki on todel­la mar­gin­aa­li­nen. Kun menet ulos kävelemään, pelkäätkö, että päähäsi putoaa meteoriitti?

Voi hyvinkin käy­dä niin, että SARS-Cov‑2:sta tulee A‑viruksen kaltainen vit­saus, joka tulee vähän muun­nel­tuna takaisin tois­tu­vasti. Influ­enssaroko­tuk­sia pitää ottaa vuosit­tain, korona-roko­tuk­sia ehkä jopa useammin.

Tämä vaatii globaalia valmis­tau­tu­mista. Lääkey­htiöille kuu­luu kun­nolli­nen kor­vaus tehdys­tä työstä, mut­ta niiden ei kan­na­ta ryhtyä kiristämään val­tioi­ta. Rokot­tei­den tuotan­toka­p­a­siteet­tia on raken­net­ta­va lisää ja paljon.

Ei ole hyvä jut­tu, että Israel pääsi jonon ohi mak­samal­la nelink­er­taisen hin­nan rokotteesta.

= = = = =

LISÄYS 26.1.2021

Tämä kan­sain­välisessä lehdis­tössä kieränyt uuti­nen rokot­tei­den heikos­ta tehos­ta ete­leafrikkalaiseen viruksmu­taa­tion oli ilmis­es­ti ennenaikainen. Mod­er­na vaku­ut­taa yhtiön­sä rokot­teen toden­näköis­es­ti pätevän siihenkin, mut­ta muut­taa rokotet­taan var­muu­den vuok­si vähän. Se ei kuitenkaan poista sitä, että on hyvin toden­näköistä, että val­in­ta­paine syn­nyt­tää rokot­teen kestäviä muun­nok­sia viruk­ses­ta, jol­loin joudu­taan samaan tilanteeseenkin influ­enssaroko­tuk­sten kanssa, jot­ka joudu­taan otta­maan joka vuosi uudestaan.

Varoi­tus: tässä postauk­ses­sa on amatöörin speku­laa­tio­ta lääketi­eteel­lisil­lä seikoilla.

Panin kevääl­lä tarkkailu­un kolme aluet­ta, Tukhol­man, Lom­bar­dian ja New Yorkin nähdäk­seni, onko lau­ma­suo­jahy­po­teesis­sa mitään perää. Nuo alueet koki­vat mui­ta pahem­man korona-aal­lon. Olisiko niis­sä toinen aal­to lievempi?

Jos kat­somme tar­tun­to­ja, toinen aal­to on Tukhol­mas­sa ja Lom­bar­dias­sa ihan yhtä paha kuin muual­la ja esimerkik­si Ruot­sis­sa kymme­nen ker­taa pahempi kuin Suomes­sa. New Yorkissa tar­tun­to­ja on vähem­män kuin muual­la Yhdys­val­lois­sa, mut­ta se voi johtua karmeista koke­muk­sista viime keväältä.

Mut­ta koron­akuolemia on vähem­män. Kuolemia suh­teessa tar­tun­toi­hin on kaikkial­la vähem­män, mut­ta kovan epi­demi­an kohtaamil­la alueil­la kuolemien pudo­tus on selvästi suurempi.

(Min­ul­la ei ole käytössä koko maail­maa koske­vaa aineis­toa, jot­ta voisin tutkia tämän kun­nol­la, mut­ta silmämääräis­es­ti se näyt­tää tältä.)

Nyt seu­raa amatöörin hypo­teesi. Hypo­teesi ei siis ole väite vaan mah­dolli­nen seli­tys, jota kan­nat­taisi tutkia.

Min­ua on koko ajan ihme­tyt­tänyt esimerkik­si koron­av­ilkus­sa ole­va peri­aate, että vähäi­nen tar­tun­ta ei ole vaarak­si, vaan pitää saa­da kun­non annos viruk­sia, ennen kuin tau­ti puhkeaa.

Eivät kai viruk­set mitään ole sosi­aal­isia eläim­iä, jot­ka vaati­si­vat kavere­i­ta monis­tu­ak­seen. Seli­tyk­sen täy­tyy siis olla peräisin ihmisen immuu­nipuo­lus­tuk­ses­sa.  Pienet virus­määrät tuho­taan huomaamattomasti.

Ark­i­jär­jel­lä voisi ajatel­la, että pieniä virus­määrä tuot­tavia kohtaamisia on aivan olen­nais­es­ti enem­män kuin niitä, joista saa tuhdin annostuksen.

Entä jos seli­tys kuolemien vähäisyy­teen Tukhol­mas­sa ja New York Cityssä onkin tässä ja kuolemien vähen­e­miseen ylipään­sä. Todel­la moni on saanut vähäisen virus­määrän ja voit­tanut sen oire­i­ta saa­mat­ta ja saa­mat­ta myöskään immu­ni­teet­tia. Se ei siis suo­jaa tar­tunnal­ta eikä estä tar­tut­tamista, mut­ta immuu­ni­jär­jestelmän muistin vuok­si elim­istö on har­jaan­tuneem­pi kuk­ista­maan viruk­sen ennen kuin tau­ti yltää vaaralliseksi.

Täl­lainen mini-infek­tio toimisi siis vähän niin kuin Pfiz­erin rokote, joka ei ehkä suo­jaa tar­tunnal­ta mut­ta suo­jaa vakaval­ta taudilta.