THL:n kummallinen lausunto rokotusjärjestyksestä

Kansalli­nen rokoteasiantun­ti­jaryh­mä oli tehnyt eri­no­maisen selvi­tyk­sen siitä, mitä vaikut­taisi koronarokot­tei­den jakelu tar­tun­tavaaran mukaan. Oli­vat tehneet valmi­ik­si kom­pro­missin, jon­ka mukaan (teo­reet­ti­nen) sairaan­hoitopi­iri, jos­sa ei olisi ollut koskaan yhtään koronatar­tun­taa saisi kuitenkin kol­ma­sosan siitä rokotemäärästä, joka sille kuu­luisi pelkän asukaslu­vun mukaan.

Tulos oli selkeä. Esimerkik­si sairaan­hoitoa vaa­ti­vat tar­tun­nat väheni­sivät yli 20 pros­ent­tia ver­rat­tuna siihen, että rokot­teet jae­taan niin kuin niitä nyt jae­taan, tar­tun­tariskiä kat­so­mat­ta. Tämän teho olisi siis samaa luokkaa kuin nyt suun­nit­teil­la ole­vien liikku­mis­ra­joi­tusten. Tosin liikku­mis­ra­joi­tusten vaiku­tus tulisi vähän nopeam­min. Voisi joka tapauk­ses­sa olla niin, että liikku­mis­ra­joituk­sia ei tarvit­taisi lainkaan, jos roko­tusjärjestyk­sen muu­tok­ses­ta päätet­täisi­in nopeasti.

Ajat­telin, että tämä oli tässä. Vaik­ka asia on alue­poli­it­tis­ten into­hi­mo­jen aihe, noin vaku­ut­tavaa näyt­töä ei kukaan voi vas­tus­taa. Muuhan tarkoit­taisi turhia kuolemia ja riskiä sairaaloiden tukkeu­tu­mis­es­ta. Tämä on tutkit­tuun tietoon perus­tu­vaa päätök­sen­tekoa parhaimmillaan.

Kansalaisen toden­näköisyys joutua koro­nan takia sairaala­hoitoon on kah­den toden­näköisyy­den tulo

P(sairaanhoito) = P(tartunta) x P(sairaanhoito, jos tartunta).

Koronatar­tun­ta on 70-vuo­ti­aille niin paljon vaar­al­lisem­pi kuin nuorem­mille, että oli perustel­tua rokot­taa hei­dät ensin ja ehkä myös riskiryh­mä 1. Riskiryh­mään 2 kuu­lu­vien vaka­van sairau­den ris­ki on suurem­pi kuin muun väestön, mut­ta nämä erot ovat paljon pienem­piä kuin alueel­liset erot. Sik­si alueel­liset erot ovat olen­naisem­pia sen jäl­keen, kun yli 70-vuo­ti­aat on rokotet­tu. Tämänkään jäl­keen ei pidä vai­h­taa strate­giaa kokon­aan, vaan perus­taa roko­tusjärjestys niin hyvin kuin osa­taan kokon­ais­riski­in, eli noiden kah­den tek­i­jän tuloon.

Tar­tun­tariskin vai­htel­e­vat sairaan­hoitopi­ire­it­täin yli kolmekym­menker­tais­es­ti ja roko­tuk­sen hyö­ty siis yhtä paljon. Erot ovat olleet pysyviä. Kohdis­ta­mal­la rokot­teet riskin mukaan niistä saa paljon enem­män ter­veyshyö­tyä. Alueel­liset erot ovat suuria. Uus­maalainen on 30-ker­taises­sa tar­tun­tariskissä Kes­ki-Poh­jan­maal­la asu­vaan näh­den, joten roko­tuk­sen hyö­ty on Uudel­la­maal­la 30-kertainen.

Käsit­tämätön lausunto

Olin kuin puul­la päähän lyö­ty, kun näin THL:n tämän poh­jal­ta teh­dyn lausun­non. Toimen­piteen vaiku­tuk­set jäi­sivät vähäisik­si ja ne ovat ongel­mallisia yhden­ver­taisu­u­den kannal­ta. En ollut ain­oa yllät­tynyt. Kum­mek­sun­taa tämä on aiheut­tanut myös THL:n sisällä.

Aloite­taan tuos­ta yhden­ver­taisu­ud­es­ta. Ei voi olla niin, ter­vey­den­huol­lon resurssien suun­taami­nen vaikut­tavu­u­den mukaan sotisi yhden­ver­taisu­ut­ta vas­taan. Jos tämä tulk­in­ta otet­taisi­in, paljon pitäisi nyky­i­sistä käytän­nöistä muut­taa, esimerkik­si syöpäseu­lon­nat suun­na­ta paljon tehot­tomam­min. Ei niin tehdä myöskään rokot­tei­den kohdal­la. Kuka tahansa voi saa­da puu­ti­ai­sai­voku­umeen Suomes­sa, mut­ta ris­ki vai­htelee maan eri osis­sa. Ilmaisen rokot­teen saa vain suuren riskin alueilla.

Miten THL sai tulok­sek­si, että vaiku­tuk­set sairaan­hoitoon tarpeeseen oli­si­vat vähäiset, vaik­ka KRAR oli juuri laskenut, että ne oli­si­vat merkittävät?

Sil­lä, että lausun­nos­sa oletet­ti­in, että kohden­t­a­mi­nen alueel­lis­es­ti aloitet­taisi­in vas­ta, kun melkein kaik­ki on jo rokotettu.

Kek­sit­ti­in, että 69-vuo­tias kokko­lalainen on kuitenkin suurem­mas­sa riskissä kuin 20-vuo­tias van­taalainen, kos­ka tar­tun­ta johtaa 20-vuo­ti­aal­la har­voin sairaan­hoitoon. Niin­pä ensin pitäisi rokot­taa yli 70-vuo­ti­aat ja sit­ten kaik­ki eri­laisi­in riskiryh­mään kuu­lu­vat ja sit­ten vuelä kaik­ki 50–69 vuo­ti­aat ja vas­ta kun tämä on tehty, tehtäisi­in päätös rokot­tei­den alueel­lis­es­ta por­ras­tamis­es­ta. Logis­ti­sista syistä se tulisi voimaan vas­ta kol­men viikon kulut­tua ja niin­pä – hokkus pokkus – teho jäisi vähäiseksi.

Tämä on silmänkään­tötemp­pu. Vaik­ka 20-vuo­tias van­taalainen todel­la on pienem­mässä riskissä joutua sairaan­hoitoon kuin 69-vuo­tias kokko­lalainen, 69-vuo­ti­aan van­taalaisen ris­ki on 30-ker­tainen samanikäiseen kokko­lalaiseen näh­den. Aluei­den sisäl­lä kan­nat­taa käyt­tää henkilöko­htaista riskiä (ikä ja esimerkik­si yli­paino), mut­ta myös riskiryh­mien sisäl­lä kan­nat­taa ottaa huomioon tar­tun­taris­ki ja rokot­taa myös riskiryh­mi­in kuu­lu­vat nopeam­min siel­lä, mis­sä hei­dän riskin­sä saa­da tar­tun­ta on suurem­pi. Jos nou­datet­taisi­in KRAR:n hah­mot­ta­maa algo­rit­mia, van­taalainen 20-vuo­tias saisi rokot­teen­sa viimeis­ten joukos­sa, suun­nilleen yhtä aikaa kokko­lalaisen 20-vuo­ti­asen kanssa.

Kos­ka päätök­sen tekemis­es­tä kuluu kolme viikkoa siihen, kun se alkaa vaikut­taa roko­tus­tahti­in, pitää päätös tehdä heti, mielel­lään jo huomenna.

Tämä vaatii kuulem­ma ase­tuk­sen. Olen antanut perus­palve­lu­min­is­ter­inä ase­tuk­sia. Ei sel­l­aiseen mene kuin päivä.

KRAR:n hah­mot­ta­ma roko­tusjärjestys säästäisi siis noin viiden­nek­si sairaan­hoito­jak­soista ja vähen­täisi samas­sa suh­teessa myös kuolemia. On häkel­lyt­tävää, että Suomes­sa jotkut ovat valmi­ita uhraa­maan ihmishenkiä ja tuot­ta­maan sairaut­ta alue­poli­it­tis­ten into­hi­mo­jen vuoksi.

= = = =

THL:n ase­ma koron­akri­i­sis­sä on ollut vaikea, kun se on joutunut seilaa­maan tieteen ja poli­ti­ikan ris­ti­aal­lokos­sa. Olisi kuitenkin hyvä, että THL:n kan­nat oli­si­vat tiedet­tä ja poli­ti­ik­ka jäisi poli­ti­ikan tek­i­jöille, eikä kallis­taa kor­vaansa edes voimakas­sanaiselle omistajaohjeukselle.

Mitä ajattelen liikkumisrajoituksista

Kun hal­li­tus ilmoit­ti tule­vista liikku­mis­ra­joituk­sista, min­ulle tuli ensim­mäisen ker­ran tunne, että nyt lyödään liian lujaa. Mon­ta ker­taa aiem­min on tun­tunut siltä, että toimet ovat liian lep­su­ja. Jos olisin ollut dik­taat­tori, olisin kieltänyt karaoke­baar­it ja kaiken alko­holin naut­timisen rav­in­tolois­sa seisaal­laan tai baar­i­jakkar­al­la ja määrän­nyt mask­ipakon pahim­mil­la alueil­la sisätilois­sa ja julkises­sa liiken­teessä aiko­ja sitten.

Olen tutus­tunut THL:n mallinnuk­seen lähin­nä Uut­ta­maa­ta ajatellen. THL:n mallis­sa on liioitel­tu vähän kaikkia para­me­tre­jä. Poh­jana ole­va tar­tut­tavu­us­luku on Uudel­la­maal­la korkeampi kuin se on tässä kuus­sa ollut, roko­tuk­set vaikut­ta­vat tar­tut­tavu­u­teen hitaam­min kuin vaikut­ti­vat Israelis­sa, ja kesä vähen­tää tar­tut­tavu­ut­ta paljon vähem­män kuin se vähen­si viime kesänä tai kun se vähen­tää muiden koron­avirusten tar­tut­tavu­ut­ta. Lop­putu­lok­se­na on paljon synkeämpi arvio kuin minä tekisin.

Olen seu­ran­nut seit­semän päivän ilmaan­tu­vu­us­luku­ja Uudel­la­maal­la ja muual­la maas­sa. Seit­semän päivää on parem­pi kuin 14 päivää, kos­ka suun­nan muu­tok­sen näkee nopeam­min ja paljon parem­pi kuin päivit­täis­ten luku­jen seu­raami­nen, kos­ka niis­sä on suur­ta viikon­päivä­vai­htelua. Keskivi­ikko on nyky­isin viikon pahin päivä.

Seu­raa­va kuva on log­a­r­it­mi­asteikol­la, kos­ka THL:n argu­men­toin­tikin menee tar­tut­tavu­us­lu­vun kaut­ta ja se johtaa ekspo­nen­ti­aaliseen kasvu­un tai vähenemiseen.

Covi19 ‑tar­tun­to­jen ilmaan­tu­vu­us 7 päivän aikana sataatuhat­ta asukas­ta kohden Uudel­la­mal­la (punainen) ja muual­la maas­sa (sini­nen). Huo­maa log­a­r­it­mi­asteikko. Kuva päivitet­ty 27.3.2021

Uuden­maan tar­tun­nat kään­tyivät tasaiseen nousu­un tam­miku­un 12. päivän tienoil­la. Sen jäl­keen ne kasvoivat yllät­tävän suo­ravi­ivais­es­ti. Esti­moin trendin aikaväliltä 12.1. – 24.2. ja jatkoin sitä suo­ravi­ivais­es­ti. Trendin piirtämi­nen kuvaan näyt­tää nopeasti, onko kehi­tyk­sessä tapah­tunut muu­tos­ta. Kasvu­vauhti oli noin 2 % päivässä eli THL:n käyt­tämä likimääri­nen arvio R‑luvulla (viiden päivän kasvu) oli 1,1. Helmiku­un lop­ul­la kehi­tys erkaan­tui trendis­tä ylöspäin, eli tar­tut­tavu­us näyt­ti nousseen selvästi. Sitä kesti kuitenkin vain viikon. Sit­ten kasvu tait­tui ja 15.3. olti­in taas aika tarkkaan trendillä.

Myöhempi kehi­tys osoit­ti, että noin 4.3. tapah­tui muu­tos – muuten samana päivänä kuin OM esit­ti kun­tavaalien siirtämistä. Nyt ollaan selvästi tuon tam­mi-helmiku­un trendin alapuolella.

Kuvas­sa on myös uusi tren­di, joka on esti­moitu aikaväliltä 4.3. – 25.3. Siinä kasvua on enää 0,2 % päivässä, eli R‑luku on 1,01. Olisin voin­ut esti­moi­da uuden trendin myös alka­en 15.3. ja saanut laske­van trendin, mut­ta se olisi ollut älyl­lis­es­ti epärehellistä.

Tämän perus­teel­la uskon, että toden­näköisin ske­naario on paljon opti­mistisem­pi kuin THL:n esit­tämä. Min­un pääske­naar­ios­sani näil­läkin rajoituk­sil­la Uuden­maan tar­tun­to­jen määrä kään­tyy lasku­un kevään edis­tyessä ja roko­tus­määrien kasvaessa.

Mitä täl­lä on tekemistä liikku­mis­ra­joi­tusten kanssa? Ei paljon mitään. Jos suun­nit­telemme hätäpois­tu­mis­teitä raken­nuk­seen, emme nojaudu toden­näköisim­pään ske­naar­i­oon. Toden­näköis­in­tähän on, että talo ei pala.

THL:n maalaa­ma uhkaske­naario on paljon toden­näköisem­pi kuin se, että uusia hävit­täjiä tarvit­taisi­in tositoimissa.

Liikku­mis­ra­joituk­sista kan­nat­taa siis säätää, mut­ta niitä ei kan­na­ta ottaa käyt­töön, ellei tilanne kään­ny pahem­mak­si, sil­lä noiden rajoi­tusten inhimilli­nen hin­ta on suuri. Niis­sä näyt­tää uno­htuneen se, että todel­la moni asuu Suomes­sa ja eri­tyis­es­ti Uudel­la­maal­la yksin. Tältä osin tiedot­ta­mi­nen on ollut sekavaa, mut­ta nyt näyt­tää siltä, että juuri näin tul­laan tekemään.

Olen toiveikas. Uskon, ettei ase­tus­ta liikku­mis­ra­joituk­sista tarvitse ottaa käyttöön.

Kan­nat­taa muuten huo­ma­ta, että nämä liikku­mis­ra­joituk­set vähen­tävät tar­tun­to­ja, kuolemia ja sairaan­hoito­jak­so­ja suun­nilleen yhtä paljon kuin vähen­täisi roko­tusten keskit­tämi­nen epi­demi­ati­lanteen mukaan. Se tietysti vaikut­taa viiveellä.

Köm­pelöt keinot

Aivan hölmöltä tuo keinona kuitenkin vaikut­taa. Kun emme pysty kieltämään sitä, mitä ihmiset tekevät raken­nusten sisäl­lä, kiel­lämme siir­tymisen raken­nuk­ses­ta toiseen. Tämä ei pelitä, jos kau­pas­sa saa kuitenkin käy­dä. Alepan kassin kanssa voi liikkua vapaasti, jos on päät­tänyt fuskata.

Ker­rostalois­sa voi jär­jestää melkoiset bailut ilman, että kenenkään tarvit­see käy­dä ulkona. Turun yliop­pi­lasasun­toloista nyt puhumattakaan.

Pelkään, että liikku­mis­ra­joituk­sia nou­dat­ta­vat vain ne, jot­ka nou­dat­taisi­vat suosi­tuk­si­akin, mut­ta heille aiheutuu turhaa hait­taa, kun taas ne, jot­ka eivät piit­taa suosi­tuk­sista, eivät piit­taa tästäkään.

Olen­naista on, että oman koti­talouden tai muun kuplan ulkop­uolisia ei pitäisi tava­ta. Ei naa­purien kut­sumis­es­ta kylään ole hait­taa, jos tapailee vain heitä. Muual­la tästä on pystyt­ty säätäämään, mut­ta meil­lä ollaan juridis­es­ti kädettömiä.

Suo­ma­lainen keino­va­likoima on todel­la köm­pelö, kun sitä ver­taa mui­hin Euroopan mai­hin. Tiedän, että val­ti­oti­eteil­i­jän ei pitäisi puhua mitään peru­soikeusjuridi­ikas­ta, mut­ta puran silti sydäntäni.

Ekon­o­mistille opete­taan, että on eri­laisia hyviä asioi­ta, joiden välil­lä on jokin järkevä vai­h­to­suhde. Vai­h­to­suh­teesta eri ihmiset ovat vähän eri mieltä, mut­ta mitään asi­aa ei pide­tä ääret­tömän arvokkaana. Ääretön nimit­täin on tosi iso.

Peru­soikeusa­jat­telu läh­tee tietys­tä minim­i­ta­soista, jodi­en alit­ta­mi­nen vähääkään ei tule kyseeseen, mut­ta joiden ylit­tämi­nen reilustikin on hyödytön­tä. Ekon­o­mistin silmis­sä aivan kum­malli­nen hyötyfunktio.

Kiihkomielisin peru­soikeusa­jat­teli­ja joutuu kuitenkin myön­tämään, että joskus peru­soikeu­den ovat tosilleen vas­takkaisia.  Jostakin peru­soikeud­es­ta pitää tin­kiä, ettei toista loukat­taisi. Esimerkik­si ihmisen oikeus elämään voi ylit­tää sen, ettei henkilöä saa tes­ta­ta rajoilla.

Sil­loin, kun kak­si peru­soikeut­ta on vas­takkain, minus­ta peru­soikeusjuris­tille kuu­luu ris­tiri­idan havait­sem­i­nen, mut­ta ei eri asioiden pun­nit­sem­i­nen keskenään. Se on enem­män mielipi­de­ti­eteelli­nen asia ja kuu­luu poli­it­tiseen hark­in­taan. Eri asia on, jos hän esit­tää keinon, jol­la yhtään peru­soikeut­ta ei tarvitse vaarantaa.

Ottaes­saan kan­taa kah­den peru­soikeu­den välil­lä, peru­soikeusjuristi joutuu joskus perusteluis­saan puut­tumaan sub­stanssi­a­sioi­hin. Joskus har­voin on kyse sub­stanssi­asi­as­ta, jon­ka tun­nen mielestäni hyvin. Olen joutunut huo­maa­maan, että peru­soikeusjuristi saat­taa tun­tea sub­stanssipuolen joskus todel­la pin­ta­puolis­es­ti tai on ymmärtänyt sen peräti väärin, mut­ta sei ei hait­taa var­man kan­nan esittämistä.

Jos olemme sitä mieltä, että muista peru­soikeuk­sista voidaan tin­kiä ihmis­ten hen­gen säästämisek­si, sen jäl­keen näitä toimia tulisi minus­ta pohtia siltä kannal­ta, kuin­ka paljon niistä on hait­taa eikä enää mure­htia mui­ta peru­soikeuk­sia, joi­ta riko­taan joka tapauksessa.

Näin toimien pää­sisimme paljon tehokkaampi­in ja samal­la vähem­män haitallisi­in rajoituksiin.

Ainakin pitäisi olla oikeus luop­ua jostain peru­soikeud­es­ta, jos sen soveltamis­es­ta kokee ole­van itselleen vain haittaa.

Sel­ven­nän tätä esimerkil­lä. Sak­sas­sa baarien kaut­ta levit­tyviä tar­tun­to­ja tor­jut­ti­in tehokkaasti sil­lä, että baari­in tule­vien piti antaa henkilöti­eton­sa, jot­ta jos kävisi ilmi, että siel­lä on ollut joku tar­tun­nan saanut, kaik­ki altiste­tut saataisi­in kiin­ni. Meil­lä tämä ei käy, kos­ka moi­sen rek­isterin pitämi­nen rikkoo perusoikeuksia.

Eihän niitä henkilöti­eto­ja tarvitse kenenkään antaa. Siltä vält­tyy, kun ei mene siihen baari­in. Eihän se ole hänen kannal­taan sen pahempi vai­h­toe­hto kuin se, että baari­in meno kiel­letään kaik­il­ta. Niiden muiden kannal­ta se on huonom­pi vaihtoehto.

= = = =

Muuten olen sitä mieltä, että rajoituk­set pitää pois­taa rokote­tu­il­ta sen jäl­keen, kun ensim­mäisen piikin saamis­es­ta on kulunut 20 päivää. Teo­ri­as­sa voi sil­loinkin tar­tut­taa, mut­ta ris­ki on laskenut kovin alas.

Eri­tyisen kum­mallise­na pidän lehdestä luke­maani kan­taa, että rokote­tut eivät saa saa­da mitään sel­l­aisia oikeuk­sia, jot­ka kiel­letään roko­tuk­sista kieltäy­tyviltä kulku­tau­timyön­teisiltä, kos­ka ihmisil­lä on oikeus kieltäy­tyä roko­tuk­sista. Aaagh!

 

 

 

 

 

Kunnallisvaalien siirto perustui väärin ymmärrettyihin lukuihin

Viikko sit­ten puolue­si­h­teer­it oli­vat yksimielisiä siitä, ettei kun­nal­lis­vaale­ja pidä siirtää. Niin olin minäkin ja olen sitä mieltä yhä. THL kuitenkin löi eteen sel­l­aiset rätin­git, että puolue­si­h­teer­it taipui­v­at siirtämään. Kat­so­taan­pa vähän noi­ta rätinkejä.

THL:lla ei ymmärtääk­seni ollut mitään mallia vaan oli­vat laske­neet kaava­mais­es­ti, että mitä tapah­tu­isi, jos tar­tun­to­jen määrä kas­vaa ekspo­nen­ti­aalis­es­ti. Tehti­in kolme laskel­maa siitä, että tar­tun­to­jen määrä kaksinker­tais­tuu 11,5 päivässä, 16 päivässä tai 25 päivässä. Näin saati­in tar­tun­to­jen määräk­si vaalipäivän tienoil­la jotain väliltä 2 600 – 11 000.

Har­mi, ettei oikeusmin­is­ter­iölle ker­rot­tu, että samal­la mekaanisel­la lasken­takaaval­la tar­tun­to­ja olisi kesäku­un 13. päivänä jotain välil­lä 11 000 – 230 000.

Oikeusmin­is­ter­iössä tuo mekaa­ni­nen lasken­ta otet­ti­in ilmeis­es­ti ennus­teesta, mitä se ei mitenkään edes voin­ut olla. Jos se olisi ennuste, olisi men­ty olet­ta­maan, etteivät pääte­tyt sulku­toimet vaiku­ta tar­tun­toi­hin mitään ja ne yli miljoona rokotean­nos­ta, jot­ka on annet­tu maalisku­un lop­pu­un men­nessä, oli­si­vat tehottomia.

Kun joskus olin assis­tent­ti­na tilas­toti­eteen laitok­sel­la, kut­suimme viivoit­in­miehik­si niitä, jot­ka ennus­ti­vat ekspo­nen­ti­aalisen kasvun jatku­van ikuisuuteen.

Kat­so­taan­pa Suomen rek­isteröi­ty­jen tar­tun­to­jen määrää syysku­un alus­ta. En sotke tähän viime kevään luku­ja, kos­ka meil­lä ei ole mitään käsi­tys­tä siitä, paljonko tar­tun­to­ja oli keväällä.

Kuvas­sa näkyy kolme kasvu­pe­ri­o­dia, syysku­un alus­ta lokaku­un puo­liväli­in, lokaku­un puo­livälistä itsenäisyyspäivään ja tam­miku­un puo­livälistä tois­taisek­si. Tuo vimeinen kasvu­pe­ri­o­di vaikut­taa näistä kolmes­ta isoimmalta.

Jos halu­aa ymmärtää, mitä epi­demi­alle kuu­luu, kuvio kan­nat­taa piirtää log­a­r­it­mi­asteikol­la. Epi­demi­as­sa on kyse ekspo­nen­ti­aalis­es­ta kasvus­ta tai vähen­e­mis­es­tä. Kansankielel­lä ekspo­nen­ti­aal­ista kasvua kut­su­taan joskus korkoa korolle ‑kasvuk­si. Minä lasken mielel­läni kaksinker­tais­tu­mi­saiko­ja, epi­demi­olog­it puhu­vat R0-luvus­ta eli siitä, kuin­ka mon­ta muu­ta yksi sairas­tunut tar­tut­taa. Sen esti­moimiseen eivät tiedot riitä, kos­ka emme pysty jäljit­tämään tar­tun­to­ja. Sik­si sen korvikkeena käytetään viiden päivän kasvua. Jos siis R0=1,2 se tarkoit­taa, että tar­tun­to­jen määrä kas­vaa viidessä päivässä 20 %.

[Kuvat päivitet­ty 16.3.2021]

Log­a­r­it­mi­asteikol­la kuva näyt­tää hie­man toisen­laiselta. Nopein kasvu­vauhti tar­tun­noil­la oli syysku­un alus­sa alka­neessa kasvupyrähdyk­sessä. Kasvu oli myös huo­mat­ta­van suo­ravi­ivaista.  Esti­moin sille trendin 26.9. tilanteen perus­teel­la. Kaksinker­tais­tu­mi­sai­ka on 13 päivää. Käyrä seurasi trendiä hyvin lokaku­un puo­liväli­in. Määräyk­siä vähän tiuken­net­ti­in, mut­ta ennen kaikkea ihmiset ymmär­sivät ryhtyä varovaisem­mik­si. Pesivät esimerkik­si taas enem­män käsiään. Kasvu tait­tui, mut­ta ei kään­tynyt laskuun.

Jos tar­tun­nat oli­si­vat jatka­neet van­haa trendiä pitkin lainkaan hidas­tu­mat­ta, niitä pitäisi olla nyt puoli miljoon­aa päivässä. (Jos olisi lait­tanut ajan­laskun alus­sa euron pankki­in ja saanut sille korkoa 5 % vuodessa, omis­taisi nyt kolme kuun mas­saa kultaa. )

Tar­tun­to­jen määrä pysyi jok­seenkin vakiona yli kuukau­den ja pyrähti hyvin nopeaan mut­ta lyhy­taikaiseen kasvu­un mar­rasku­un lop­ul­la. Käyt­täy­tymi­nen muut­tui taas ja epi­demi­an kasvu sammui.

Uusin kasvu­pe­ri­o­di alkoi tam­miku­un puo­livälis­sä. Se on selvästi hitaampi kuin syysku­un kasvu­pe­ri­o­di, vaik­ka absolu­ut­tisia luku­ja kat­soen asia näyt­täisi ole­van päin­vas­toin. Esti­moin­nin trendin alka­en 15.1 ja päät­tyen tähän päivään 7.3. Kaksinker­tais­tu­mi­sai­ka on noin 40 päivää eli R‑luku on noin 1,09. Vähän käyrässä on aal­toilua, mut­ta hyvin se kuitenkin seu­raa trendiä.

Käyrästä näkyy helmiku­un 16. päivästä alka­nut vähän nopeam­man kasvun aika, joka on viime päiv­inä vähän hel­lit­tänyt niin, että nyt ollaan taas trendin tun­tu­mas­sa. Tämä pyrähdys saat­taa johtua helpom­min tart­tuvista virus­muun­nok­sista tai hiihtolomista.

Voi olla, että muun­tovirus tuot­taa jatkos­sakin nopeam­man kasvun. Mut­ta aivan var­masti tiuken­tuneet rajoi­tus­toimet vähen­tävät tar­tun­to­ja jonkin ver­ran ja kansalais­ten kas­vanut vaaran tunne paljon enemmän.

Jos­sakin vai­heessa kas­va­neet roko­tus­määrätkin alka­vat vaikut­taa. Kun 20 % on rokotet­tu, R0-luvun pitäisi pienen­tyä 20 %, eli esimerkik­si luvus­ta 1,2 luku­un 0.96.

Piirsin kuvaan tren­di­vi­ivan aina van­haan vaalipäivään saak­ka. Se ei nouse lähellekään 11 000 tar­tun­taa päivässä vaan jää 1 300 tar­tun­taan päivässä. Olen aivan var­ma, että todel­li­nen kehi­tys kään­tyy vah­vasti trendin ala­puolelle rajoi­tus­toimien, kas­va­neen varovaisu­u­den ja roko­tusten ansiosta.

Päätös vaalien lykkäämis­es­tä perus­tui väärään tietoon. Näin sanoi myös ”ennus­teen” isä, THL:n Mika Salminen.

 

 

Voisiko nuorten elämän vapauttaa, kun riskiryhmät on rokotettu?

Kun ikäih­miset ja muut riskiryh­mät on rokotet­tu, onko enää perustei­ta rajoit­taa nuorten elämää hei­dän suojelemisekseen?

Koron­a­pan­demi­an ikäviä puo­lia on nuorten tule­vaisu­u­den uhraami­nen, jot­ta ikäih­miset eivät sairas­tu. Korona on ikäih­misille todel­la vaar­alli­nen tau­ti, mut­ta se on alle 30-vuo­ti­aille jok­seenkin har­mi­ton – ei täysin har­mi­ton, mut­ta kuole­man riskiä ajatellen ter­veelle nuorelle jok­seenkin vaara­ton. Alle 30-vuo­ti­aiden ris­ki kuol­la koron­aan on alle tuhan­nesosa yli 70-vuo­ti­aiden riskistä – niin pieni, ettei sitä oikein pysty tilas­toista edes tarkasti laskemaan.

Vuosi ilman kun­nol­lista koulu­ope­tus­ta ei ole nuo­ril­ta ikälu­ok­il­ta mikään pieni uhraus. Se tulee var­josta­maan hei­dän men­estys­tään mer­i­tokraat­tises­sa maail­mas­samme pitkään. Aivan merk­i­tyk­setön ei ole nuoru­u­teen liit­tyvien riit­tien – penkkar­it, van­ho­jen tanssit, yliop­pi­lasjuh­lat, fuk­si­aiset ja niin edelleen – jäämi­nen pois. Joulu on joka vuosi, mut­ta nämä ovat vain ker­ran elämässä.

Nuorten elämää ei rajoite­ta nuorten itsen­sä, vaan riskiryh­mien, lähin­nä yli 70- vuo­ti­aiden suojelemiseksi.

Mitä tehdään, kun riskiryh­mät on rokotettu?

Käytän Ruotsin tilas­to­ja, kos­ka hei­dän tilas­ton­sa 12 500 koron­akuole­mas­ta ovat tilas­tol­lis­es­ti luotet­tavampia kuin mei­dän tilas­tomme 725 kuolemasta.

Ruot­sis­sa kuolleista 90 % on yli 70-vuo­ti­aista, ja 0,2 % alle 30-vuo­ti­ai­ta. Kun yli 70-vuo­ti­aat on rokotet­tu, koro­nan tuot­ta­ma kuole­man ris­ki putoaa väestö­ta­sol­la kymme­ne­sosaan. Sil­loin myös argu­men­tit nuorten elämän rajoit­tamis­es­ta putoa­vat pain­oar­voltaan kymme­ne­sosaa. Nuorem­pi­en riskirymien rokot­ta­mi­nen pudot­taa väestö­ta­son riskiä viel­lä lisää, muu­ta­maan pros­ent­ti­in alkuperäisestä.

Ei korona senkään jäl­keen ole riskitön, ja tuot­taa­han se monille viikko­jen tai jopa kuukausien toip­i­laskau­den, mut­ta silti:

Pitäisikö kouluis­sa ja yliopis­tois­sa siir­tyä lähiopetuk­seen viimeistään huhtiku­un alussa?

Aikuis­ten hoilaamista karaoke­baareis­sa on paljon perustel­lumpaa rajoit­taa kuin varas­taa nuo­ril­ta nuoruus.

 

Muuntunut virus ja rokote

Viikon ikävä korona-uuti­nen oli, että viruk­sen eteläafrikkalainen mutaa­tio ei tot­tele rokotetta.

Tässä ei ole muu­ta yllät­tävää kuin, että täl­lainen mutaa­tio ilmaan­tui ennen rokot­tei­ta. Mutaa­tioi­ta tapah­tuu koko ajan ja elinkelpoisim­mat niistä alka­vat run­sas­tua. Kun merkit­tävä osa väestöstä on rokotet­tu, syn­tyy voimakas val­in­ta­paine rokot­tei­ta kestävien mutaa­tioiden eduk­si. Niin­pä eteläafrikkalainen mutaa­tio ei jää viimeisek­si resisten­tik­si virusmuunnokseksi.

Onnek­si rokotete­knolo­gia on kokenut val­lanku­mouk­sen. Ennen rokot­teen kehit­tämiseen meni vuosia, nyt RNA-rokote syn­tyy muu­ta­mas­sa päivässä, kun virus­mu­taa­tio on löytynyt.

Tämä nyt jaet­ta­va Pfiz­erin rokote syn­tyi muu­ta­mas­sa päivässä, mut­ta sen tes­tauk­set ja luvi­tus kestivät läh­es vuoden.

Influ­enssa muun­tuu joka vuosi ja uut­ta ver­sio­ta varten tehdään uusi rokote van­hal­la luval­la. Rokote on riit­tävän saman­lainen, jot­ta luvan saa nopeasti. Se ei ole täysin riskitön­tä, mut­ta riskitön­tä ei ole myöskään vuo­den odotus. Kymme­nessä kuukaudessa koron­aan on kuol­lut yli kak­si miljoon­aa ihmistä – ainakin. Kaikkia koron­akuolemia ei var­maankaan ole las­ket­tu. Vähän muun­nel­lun RNA-rokot­teen ris­ki on todel­la mar­gin­aa­li­nen. Kun menet ulos kävelemään, pelkäätkö, että päähäsi putoaa meteoriitti?

Voi hyvinkin käy­dä niin, että SARS-Cov‑2:sta tulee A‑viruksen kaltainen vit­saus, joka tulee vähän muun­nel­tuna takaisin tois­tu­vasti. Influ­enssaroko­tuk­sia pitää ottaa vuosit­tain, korona-roko­tuk­sia ehkä jopa useammin.

Tämä vaatii globaalia valmis­tau­tu­mista. Lääkey­htiöille kuu­luu kun­nolli­nen kor­vaus tehdys­tä työstä, mut­ta niiden ei kan­na­ta ryhtyä kiristämään val­tioi­ta. Rokot­tei­den tuotan­toka­p­a­siteet­tia on raken­net­ta­va lisää ja paljon.

Ei ole hyvä jut­tu, että Israel pääsi jonon ohi mak­samal­la nelink­er­taisen hin­nan rokotteesta.

= = = = =

LISÄYS 26.1.2021

Tämä kan­sain­välisessä lehdis­tössä kieränyt uuti­nen rokot­tei­den heikos­ta tehos­ta ete­leafrikkalaiseen viruksmu­taa­tion oli ilmis­es­ti ennenaikainen. Mod­er­na vaku­ut­taa yhtiön­sä rokot­teen toden­näköis­es­ti pätevän siihenkin, mut­ta muut­taa rokotet­taan var­muu­den vuok­si vähän. Se ei kuitenkaan poista sitä, että on hyvin toden­näköistä, että val­in­ta­paine syn­nyt­tää rokot­teen kestäviä muun­nok­sia viruk­ses­ta, jol­loin joudu­taan samaan tilanteeseenkin influ­enssaroko­tuk­sten kanssa, jot­ka joudu­taan otta­maan joka vuosi uudestaan.

 

Hoidon riskit ja taudin riskit

Min­ul­la on tiet­tyä ymmär­rystä Bri­tann­ian omaperäiselle roko­tuskäytän­nölle, jos­sa pyritään anta­maan mah­dol­lisim­man mon­elle ensim­mäi­nen piik­ki nopeasti, vaik­ka sil­loin poike­taankin ohjeet­s­ta, että tehos­terokote pitäisi antaa kol­men viikon päästä. Taustal­la min­ul­la on silkkaa toden­näköisyys­lasken­taa ilman lääketi­eteel­lisen tiedon pain­o­las­tia. 

Julk­isu­udessa on ihme­tel­ty sitä, että Bri­tan­ni­as­sa käytetään rokot­tei­ta ohjei­den vas­tais­es­ti. Sen sijaan, että jokaista rokotet­tavaa kohtaan varataan kak­si annos­ta, rokote­taan mah­dol­lisim­man nopeasti mah­dol­lisim­man moni yhdel­lä annok­sel­la ja uus­in­taroko­tus­ta viivästetään viikoilla.

Taudin tor­jun­ta on toden­näköisyys­lasken­taa ja min­un laski­meni antaa saman tulok­sen, joskin on myön­net­tävä, että vähän vajavaisin tiedoin.

Aloite­taan siitä, onko parem­pi rokot­taa kaik­ki ker­ran kuin puo­let väestöstä kah­teen ker­taan. Julk­isu­udessa on liikkunut tieto­ja, että yhteen ker­taan rokot­ta­mi­nen antaisi 70 pros­entin suo­jan ja kah­teen ker­taan rokotet­taes­sa 95 pros­entin suo­jan. En tiedä, mis­tä tuo 70 pros­ent­tia on kotoisin, mut­ta roko­tuskokei­den väli­aikatiedoista se lie­nee jol­lain tarkku­udel­la laskettavissa.

Aika yksinker­tainen matem­ati­ik­ka osoit­taa, että koko väestö yhteen ker­taan rokotet­tuna vaikut­taa enem­män kuin puo­let väestöstä kah­teen ker­taan rokotettuna.

0,5 x 95 % = 47,5 % < 70 %.

Tämä matem­ati­ik­ka voi kuitenkin olla liian yksinker­taista. Jos nuo kah­teen ker­taan rokotet­ta­vat oli­si­vat riskiryh­mää ja nuo lisärokotet­ta­vat oli­si­vat ter­veitä nuo­ria, olisi var­maankin parem­pi rokot­taa riskiryh­mä kah­teen ker­taan. Bri­tan­ni­as­sa puhutaan kuitenkin niin suurista määristä, että kyse on muis­takin kuin riskiryh­mi­in kuu­lu­vista. Haavoit­tuvim­mat pitäisi kuitenkin rokot­taa kah­teen ker­taan ohjei­ta nou­dat­taen. Tämä perus­tuu intu­itioon, kos­ka min­ul­la ei ole käytet­tävis­sä todel­lisia para­me­tre­ja Bri­tann­ian tilanteesta.

Muuten olen sitä mieltä, että jos Suomeen tulee 50 000 annos­ta rokotet­ta viikos­sa, pitäisi ensim­mäisen kol­men viikon rokot­teet käyt­tää 150 000 hen­gen rokot­tamiseen ker­ran, ja viikko­jen 4–6 rokot­teet siihen, että nämä samat rokote­taan toiseen ker­taan sen sijaan, että rokote­taan joka viikko 25 000 ja pan­naan 25 000 annos­ta rokotet­ta säilöön toiseen ker­taan rokot­tamista varten. Tässä on tietysti ris­ki siitä, ettei noi­ta lisärokot­tei­ta viikoil­la 4–6 tulekaan, mut­ta toises­sa vaakakupis­sa on rokote­suo­jan saami­nen nopeammin.

Entä sit­ten toisen roko­tusker­ran viivästämi­nen? Se tar­joaa ensim­mäisen rokot­teen nopeam­min use­am­malle ja säästää onnistues­saan sato­ja ellei tuhan­sia ihmishenkiä. Rokotekokeis­sa väli oli kolme viikkoa, Jos tehos­teroko­tuk­sen saa vas­ta 12 viikon kulut­tua, toimi­iko se?

On kokeil­tu vain kol­men viikon väliä. Se vedet­ti­in hihas­ta. Ellei olisi ollut niin kiire, olisi ehkä kokeil­tu pidem­pää väliä. On hyvin toden­näköistä joskaan ei var­maa, että vähän viivästet­tynäkin toinen roko­tusker­ta tehoaa. Tämä on toden­näköisyys­lasken­taa ja osit­tain arvaus­ta, mut­ta luul­tavasti viivästämi­nen kannattaa.

Jostain syys­tä hoidon takia kuolemista pide­tään paljon pahempana asiana kuin kuolemista hoidon puut­teeseen. Tässä on kyse vähän samas­ta asi­as­ta. Jos halu­taan pela­ta var­man päälle, nou­date­taan kol­men viikon väliä, kos­ka sen tomivu­ud­es­ta on tietoa. Sil­loin myös aiheutetaan var­masti suuri määrä kuolemia niille, jot­ka eivät ehdi saa­da ensim­mäistäkään annosta.

Sitä kuitenkin ihmette­len, että Bri­tan­ni­as­sa ajatel­laan, että tehos­terokote voidaan antaa aivan eri rokot­teel­la kuin ensim­mäi­nen annos. Tätä pidän hyvin out­ona, joskaan en tiedä asi­as­ta tarpeek­si. Ei ole todel­lakaan näyt­töä, että tämä tehoaa yhtä hyvin. Tosin se voi teho­ta myös parem­min, mut­ta se on jo silkkaa spekulointia.

Bri­tan­ni­as­sa on kiire. Tar­tun­to­ja on viikos­sa liki 400 000 ja koron­akuolemia liki 4000. Ensim­mäi­nen piik­ki mah­dol­lisim­man monel­la mah­dol­lisim­man nopeasti säästää paljon ihmishenkiä sekä sik­si, että rokote­tut ovat osit­taises­sa suo­jas­sa että sik­si, että epi­demi­an lev­iämi­nen hidas­tuu, kos­ka tar­tut­tavu­us ale­nee. Sik­si sään­nöistä poikkeamisen ymmärtää Britanniassa.

Meil­lä tilanne on rauhal­lisem­pi, ainakin toistaiseksi.

Seuraan COVID-19-tartuntoja Verdessä

Seu­raan tästä eteen­päin päivit­täin COVID-19-tar­tun­to­ja Verdessä. Uudel­la­maal­la on asukasluku­un suh­teutet­tuna selvästi enem­män tar­tun­to­ja kuin muual­la maas­sa, mut­ta yllät­täen suh­teelli­nen kasvu­vauhti on muual­la maas­sa suurem­paa — eli sairas­tuneet tar­tut­ta­vat toden­näköisem­min. Lue lisää tästä .

Amatöörin tulkinta koronakuolemien vähenemisestä

Varoi­tus: tässä postauk­ses­sa on amatöörin speku­laa­tio­ta lääketi­eteel­lisil­lä seikoilla.

Panin kevääl­lä tarkkailu­un kolme aluet­ta, Tukhol­man, Lom­bar­dian ja New Yorkin nähdäk­seni, onko lau­ma­suo­jahy­po­teesis­sa mitään perää. Nuo alueet koki­vat mui­ta pahem­man korona-aal­lon. Olisiko niis­sä toinen aal­to lievempi?

Jos kat­somme tar­tun­to­ja, toinen aal­to on Tukhol­mas­sa ja Lom­bar­dias­sa ihan yhtä paha kuin muual­la ja esimerkik­si Ruot­sis­sa kymme­nen ker­taa pahempi kuin Suomes­sa. New Yorkissa tar­tun­to­ja on vähem­män kuin muual­la Yhdys­val­lois­sa, mut­ta se voi johtua karmeista koke­muk­sista viime keväältä.

Mut­ta koron­akuolemia on vähem­män. Kuolemia suh­teessa tar­tun­toi­hin on kaikkial­la vähem­män, mut­ta kovan epi­demi­an kohtaamil­la alueil­la kuolemien pudo­tus on selvästi suurempi.

(Min­ul­la ei ole käytössä koko maail­maa koske­vaa aineis­toa, jot­ta voisin tutkia tämän kun­nol­la, mut­ta silmämääräis­es­ti se näyt­tää tältä.)

Nyt seu­raa amatöörin hypo­teesi. Hypo­teesi ei siis ole väite vaan mah­dolli­nen seli­tys, jota kan­nat­taisi tutkia.

Min­ua on koko ajan ihme­tyt­tänyt esimerkik­si koron­av­ilkus­sa ole­va peri­aate, että vähäi­nen tar­tun­ta ei ole vaarak­si, vaan pitää saa­da kun­non annos viruk­sia, ennen kuin tau­ti puhkeaa.

Eivät kai viruk­set mitään ole sosi­aal­isia eläim­iä, jot­ka vaati­si­vat kavere­i­ta monis­tu­ak­seen. Seli­tyk­sen täy­tyy siis olla peräisin ihmisen immuu­nipuo­lus­tuk­ses­sa.  Pienet virus­määrät tuho­taan huomaamattomasti.

Ark­i­jär­jel­lä voisi ajatel­la, että pieniä virus­määrä tuot­tavia kohtaamisia on aivan olen­nais­es­ti enem­män kuin niitä, joista saa tuhdin annostuksen.

Entä jos seli­tys kuolemien vähäisyy­teen Tukhol­mas­sa ja New York Cityssä onkin tässä ja kuolemien vähen­e­miseen ylipään­sä. Todel­la moni on saanut vähäisen virus­määrän ja voit­tanut sen oire­i­ta saa­mat­ta ja saa­mat­ta myöskään immu­ni­teet­tia. Se ei siis suo­jaa tar­tunnal­ta eikä estä tar­tut­tamista, mut­ta immuu­ni­jär­jestelmän muistin vuok­si elim­istö on har­jaan­tuneem­pi kuk­ista­maan viruk­sen ennen kuin tau­ti yltää vaaralliseksi.

Täl­lainen mini-infek­tio toimisi siis vähän niin kuin Pfiz­erin rokote, joka ei ehkä suo­jaa tar­tunnal­ta mut­ta suo­jaa vakaval­ta taudilta.

 

Toisen aallon tilastollinen päivitys

Kun tilanne näyt­tää rauhoit­tuneen, lopetan­tämän sivun päivit­tämisen joka päivä ja siir­ryn päivit­tämään lauan­taisi tai kun jotain uut­ta ilmenee.

Lauan­tai 6.3..2021 4500

Nyt (6.3.) tar­tun­to­jen määrä on yhä selvässä kasvus­sa. Itse asi­as­sa kasvu on ollut aika suo­ravi­ivaista nyt ja kahdek­san viikkoa. Eri­tyisen huo­le­tut­ta­va tilanne on pääkaupunkisueudulla.

Koko maan tilanne ei ole yhtä mie­lenki­in­toinen kuin jako Uuteen­maa­han ja muuhun Suomeen. Käsit­te­len tätä päivit­täin päivit­tyvässä artikke­lis­sa Verdele­hdessä. Siihen pääsee tästä 

Näytän tämän myös absolu­ut­tisel­la asteikol­la, kos­ka kaik­ki eivät ole oikein sin­u­ja log­a­r­it­misen asteikon kanssa.

= = = =

Van­hat päivitykset:

27.2.2021  3767

20.2.2021 3278

13.2.2021  2745

6.2.2021 2391

30.1 2021 2537

23.1.2021   2233

16.1.2021 1709

9.1.2021 1788

2.1.2021   1783

26.12.2020   1968

Lauan­tai 19.12.2020  2403

Lauan­tai 12.112.2020  2958

Per­jan­tai 11.12.2020  3111

Torstai   10.12.2020  3017

Keskivi­ikko   9.12.2020  3205

Seu­raavia luku­ja ei ole korjattu:

Tiis­tai  8.12.2020  2780

Maanan­tai  7.12.2020  2969

Sun­nun­tai 6.12.2020  3002

Lauan­tai 5.12.2020  2911

Per­jan­tai 4.12.2020: . 2992

Torstai 3.12.2020: . 3274

Keskivi­ikko 2.12.2020: . 3230

Tiis­tai   1.12.2020: . 3173

Maanan­tai  30.11. 2976 / 7 pävää

Sun­nun­tai 29.11.2990

Lauan­tai  28.11.3091

Per­jan­tai 27.11.3017

Torstai 26.11.2862

Keskivi­ikko 25.11. 2717

Tiis­tai 24.11. 2642

Maanan­tai 23.11. 2517

Sun­nun­tai 22.11. 2324

Lauan­tai 21.11. 2114

Per­jan­tai 20.11. 1881

Torstai 19.11. 1744

Keskivi­ikko 18.11. 1590

Tiis­tai 17.11. 1540

Maanan­tai 16.11. 1532

Sun­nun­tai 15.11. 1518

Lauan­tai 14.11. 1511

Per­jan­tai 13.11.1473

Torstai 12.11.1423

Keskivi­ikko 11.11. 1415

Tiis­tai 10.11.1470

Maanan­tai 9.11.1487

Päiv­i­tys sun­nun­tai 8.11.2020

Tasaista on yhä.

Tren­di 5917 toteu­tunut 1506

THL ei ole antanut lauan­tain 7.11. tietoja

Päiv­i­tys per­jan­tai 6.11.2020

Tasaista on yhä.

Tren­di 5320 toteu­tunut 1475

Päiv­i­tys torstai 5.11.2020

Tasaista on. Johonkin suun­taan tuon on pakko kääntyä.

Tren­di 5044 toteu­tunut 1553

Päiv­i­tys keskivi­ikkona 4.11.2020

Pari päivää ollut pien­tä nousua, mut­ta ei vielä syytä muut­taa tilan­neku­vaa. Tarkkail­laan pari päivää.

Tren­di 4783 toteu­tunut 1552

Päiv­i­tys tiis­taina 3.11.2020

Yhä vain tasaista. .

Tren­di 4635 toteu­tunut 1474

Päiv­i­tys maanan­taina 2.11.2020

Tasaista on yhä.

Tren­di 4300 toteu­tunut 1430

Päiv­i­tys sun­nun­tai 1.11.2020

Tasaista on. Käsit­tämät­tömän hyvä tilanne, kun ver­taa mui­hin Euroopan mai­hin. Vaan miten käy, kun talvi tulee ja päivät lyhenevät?

Tren­di 4077 toteu­tunut 1443

Päiv­i­tys lauan­tai 31.10.2020

Taas rauhoit­tui. Eili­nen luku ei ainakaan vielä osoit­tau­tunut uuden nousun ensim­mäisek­si havainnoksi.

Tren­di 3866 toteu­tunut 1461

Päiv­i­tys per­jan­tai  30.10.2020

Vähän pomp­pasi yläspäin, mut­ta tuon perus­teel­la ei vielä muut­taisi tilannekuvaa.

Tren­di 3666 toteu­tunut 1436

Päiv­i­tys torstai  29.10.2020

Lev­iämis­vauhti yhä kovin tasainen.

Tren­di 3476 toteu­tunut 1311

Päiv­i­tys keskivi­ikko 28.10.2020

Lev­iämis­vauhti yhä kovin tasainen.

Tren­di 3296 toteu­tunut 1307

äiv­i­tys tiis­tai 27.10.2020

Lev­iämis­vauhti yhä kovin tasainen.

Tren­di 3125 toteu­tunut 1314

Päiv­i­tys maanan­tai 26.10.2020

Lev­iämis­vauhti näyt­täisi juu­tuneen paikoilleen. Se on pitkäl­lä aikavälil­lä yhtä toden­näköistä kuin lant­tia heit­et­täessä kolikon j’äämi­nen pystyyn.

Tren­di 2962 toteu­tunut 1415

Päiv­i­tys sun­nun­taui 25.10.2020

Pieni käänne ylöspäin, mut­ta en vielä vetäisi tuos­ta johtopäätöksiä.

Tren­di 2809, toteu­tunut 1424

Päiv­i­tys lauan­tai 24.10.2020

Eipä juuri muutosta.

Tren­di 2664, toteu­tunut 1359

Päiv­i­tys per­jan­tai 23.10.2020

Eipä juuri muutosta.Ennustan, että koh­ta kään­tyy taas hitaaseen kasvuun.

Tren­di 2526, toteu­tunut 1341

Päiv­i­tys torstai 22.10.2020

Tar­tun­to­jen määrän kasvu on pysynyt vakaal­la tasol­la ja yli viikon. Trendis­tä on tois­taisek­si erkaan­nut­tu, mut­ta muun Euroopan tilanne ei lupaa yvää meillekään.

Tren­di 2395, toteu­tunut 1311

Päiv­i­tys keskivi­ikko 21.10.2020

Tar­tun­to­jen määrä on vaki­in­tunut vähän alle 200:aan päivässä. Trendis­tä on erkaan­nut­tu. Muun Euroopan tilanne näyt­tää pahalta.

Tren­di 2221, toteu­tunut 1368

Päiv­i­tys tiis­tai 20.10.2020

Vaik­ka tänään tuli taas aika iso luku, 294 tar­tun­taa, se on tiis­tain­lu­vuk­si ihan nor­maali. Yhä kauem­mak­si jäädään trendis­tä. Muun Euroopan tilanne näyt­tää pahalta.

Tren­di 2153, toteu­tunut 1350

 

Päiv­i­tys maanan­tai 19.10.2020

Yhä alaspäin, mut­ta muual­la Euroopas­sa epi­demia lev­iää. Val­taosa tar­tun­noista Helsin­gin seudul­la. Voi olla vaikea tor­jua sitä Suomes­sakin. Tren­di 2042, toteu­tunut 1343

 

Päiv­i­tys sun­nun­tai 18.10.2020

Muu­tos alkaa olla jo selvä. Tosin Helsin­gin seudul­la enti­nen meno jatkuu. Pitäänee ottaa se alue erityistarkkailuun.

Tren­di 1936, toteu­tunut 1426

Päiv­i­tys lauan­tai 17.10.2020

Nyt käänne parem­paan alkaa näyt­tää uskot­taval­ta. Tosin kevääseen on vielä aikaa.

Tren­di 1836, toteu­tunut 1444

Päiv­i­tys per­jan­tai 16.10.2020

Lasku jatkuu. Olisiko tässä jo käänne parem­paan? Tule­vat päivät näyt­tävät, onko kyse vain Vaasan ja Jyväskylän muo­dostamien kupru­jen sulamis­es­ta vai oikeas­ta käännöksestä.

Tren­di 1741 Toteu­tunut 1553

Päiv­i­tys torstai 15.10.2020

Lop­ul­takin kään­nös alaspäin. Tule­vat päivät näyt­tävät, onko kyse vain Vaasan tuot­ta­man kuprun sulamis­es­ta vai oikeas­ta käännöksestä.

Tren­di 1651 Toteu­tunut 1599

Keskivi­ikko 14.10.2020

Yhä vähän trendin yläpuolel­la, mut­ta enää päivän edel­lä. Olisi hyvä pikkuhil­jaa taipua trendin ala­puolelle. Muuten kuun vai­h­teessa on päiväit­täin yli 700 tar­tun­taa. Vieläkö joku väit­tää, ettei epi­demi­as­sa ole kyse matematiikasta?

Tren­di 1565, toteu­tunut 1654.

***

Aloi­tan päivit­täin päivit­tyvän seu­ran­nan COVID-19 ‑epi­demi­an tois­es­ta aal­losta Suomes­sa. Esti­moin tar­tun­to­jen seit­semän päivän liuku­van sum­man trendin log­a­r­it­misel­la asteikol­la syysku­un havain­noista. Se näyt­ti tältä. Hätäi­nen opti­misti voisi tästä kuvas­ta päätel­lä, että pahin on ohi ja tren­di on taittunut.

Tämän jäl­keen jatkan aineis­toa aina kun uusia tieto­ja julk­iste­taan. Trendiä en esti­moi uud­estaan, kos­ka halu­an nähdä, mil­loin kehi­tys alkaa kään­tyä trendis­tä alaspäin rajoi­tus­toimien tai käyt­täy­tymis­muu­tosten ansios­ta. Sitä ei näe yhtä selvästi, jos tren­di muut­tuu mukana. Kaik­ki ennal­laan ‑ske­naar­ios­sa tar­tun­to­jen määrä jatkaisi tätä ekspo­nen­ti­aal­ista kasvua, mut­ta niin ei voi käy­dä. Muu­toin meil­lä olisi vuo­den­vai­h­teessa satatuhat­ta tar­tun­taa viikos­sa. Seu­raavas­sa kuvaan on lisät­ty lokaku­un viiden ensim­mäisen päivän havain­not. Kuvas­sa syysku­un jäl­keen tulleet uudet havain­not ovat punaisella.

Huo­maamme, että tois­taisek­si kaik­ki jatkuu ennal­laan kuin epi­demi­an oppikir­jas­sa. Käyrän kään­tymi­nen alaspäin antaa odot­taa itseään. Toiv­ot­tavasti ei kauan.

= = = =

Päivän havain­tona käytän tar­tun­to­jen kokon­ais­määrän muu­tos­ta, jon­ka THL ilmoit­taa klo 12. Nyt viimeinen havain­to on siis tiedos­sa ole­vien tar­tun­to­jen määrä 5.10. klo 12. Sille päivälle olen kir­jan­nut 164 tar­tun­taa, vaik­ka luvus­sa ei ole yhtään 5.10. otet­tua testiä. Voisin pienel­lä vaivan­näöl­lä merk­itä uudet tar­tun­nat aina sille päivälle, jol­loin testi on otet­tu. Näin jou­tu­isin kor­jaa­maan havain­to­ja takau­tu­vasti sitä mukaan, kun tieto­ja lab­o­ra­to­riokokeista tulisi. His­to­ri­aa ajatellen tämä olisi oikein, mut­ta nyky­hetkeä ajatellen väärin. Käyrä olisi aina kään­tymässä alaspäin, kos­ka viimeis­ten päivien havain­to­ja vielä puuttuu.

Käytän seit­semän päivän liuku­vaa sum­maa, kos­ka näin saan pois­te­tuk­si viikon­päivä­vai­htelun. Viikon­lo­pus­ta johtuen tiis­taisin luvut ovat selvästi korkeampi kuin muiden päivien. En halua käyt­tää kah­ta viikkoa, kuten koron­apoli­ti­ikkaa koskevas­sa päätök­sen­teossa käytetään, vaik­ka se toisi vakaa­man sar­ja. Vakau­den hin­ta muu­tos myös tulisi näkyvin hitaammin.

En julkaisen uut­ta postaus­ta päivit­täin, vaan päiv­itän kuvan päivittäin.