Koronan vaimennut tappavuus

Onko perustei­ta ryhtyä taas sulke­maan yhteiskun­taa, kun koronatar­tun­nat lev­iävät? Roko­tusten myötä taud­ista on tul­lut aivan olen­nais­es­ti vähem­män tappava. 

Meil­lä on käsis­sämme koro­nan neljäs aal­to. Deltavirus on erit­täin tart­tu­va, minkä lisäk­si se näyt­tää sopeu­tu­van hyvin kesäisi­in oloi­hin tarttuen herkästi myös ulkoil­mas­sa.  (huom! tulk­in­ta on omani) Huonoi­hin uutisi­in kuu­luu myös se, että roko­tus ei näytä estävän tar­tun­taa, vaik­ka se suo­jaakin rokote­tun taudin vahvim­mil­ta muodoil­ta. Roko­tus suo­jaa toisin sanoen rokotet­tua itseään, mut­ta ei mui­ta, sil­lä oiree­ton, rokotet­tu tar­tun­nan saanut voi levit­tää tau­tia tehokkaasti.

Pitäisikö yhteiskun­ta sulkea taas ja entistä tehokkaam­min?  Jos kat­somme vain tar­tun­taluku­ja, pitäisi ehdot­tomasti, mut­ta jos kat­somme koron­akuolleisu­ut­ta, asia muut­tuu monimutkaisemmaksi.

Koron­avirus on varsi­nainen ikära­sisti. Suomes­sa koron­aan kuolleista 88 % on 70 vuot­ta täyt­täneitä. Alle 30-vuo­ti­ai­ta kuolleista on yksi tai ei yhtään.[1]

Kun riskiryh­mät on näin help­po tun­nistaa, on help­poa myös rokot­taa riskiryh­mät. Rokote suo­jaa vakaval­ta taudin muodol­ta. Tämä näkyy kuolleisu­usti­las­tois­sa. Oheises­sa kuvas­sa on väk­iluku­un suh­teutet­tu kuolleisu­us eräis­sä seu­raamis­sani mais­sa kah­den viikon aikana aikavälil­lä 1.1.2021 – 15.1.2021 ja 28.6.2021 – 12.7.2021. Huo­maamme, että koron­akuolemat ovat läh­es lop­puneet luku­un otta­mat­ta Brasil­i­aa. Brasil­ias­sa on käytet­ty kiinalaista rokotet­ta, joka ei muutenkaan ole saanut kovin hyviä luku­ja tehostaan. Kuolemien vähen­e­m­i­nen ei johdu vain kesästä. Nopeasti väestön­sä rokot­taneis­sa mais­sa, kuten Israelis­sa ja UK:ssa, koron­akuolemat lop­pui­v­at jo talvella.

KORJAUS 13.7. Kuva on kor­jat­tu. Eräi­den maid­en kohdal­la oli­vat tam­miku­un tieto­jen kohdal­la jouluku­un tiedot.

Kuvas­sa on myös Intia, jon­ka tilas­toitu kuolleisu­us oli vähäistä tam­miku­us­sa ja on sitä taas nyt. Int­ian epi­demia saavut­ti huip­pun­sa toukoku­us­sa, jol­loin kuollei­ta oli kahdessa viikos­sa miljoon­aa asukas­ta kohden 45. Hyvää euroop­palaista tam­miku­un tasoa siis.  Sit­tem­min Int­ian epi­demia sam­mui nopeasti, ”kos­ka kaik­ki ovat sen jo sairastaneet”.

Jos korona ilmesty­isi maail­man nyt ja se olisi yhtä vaar­alli­nen kuin se on ollut viime aikoina hyvän rokotekat­tavu­u­den mais­sa, emme edes hark­it­sisi mitään sulku­toimia. Olemme tot­tuneet hyväksymään tietyn suu­ruisia riske­jä, ja tämä näyt­täisi menevän paljon alle sen, mitä hyväksymme esimerkik­si liiken­teessä tai influ­enssan kanssa. Jatkos­sa ei pitäisi tui­jot­taa tar­tun­to­jen määrää vaan sairaala­hoitoa vaa­tivien määrää.

Toinen ongel­ma liit­tyy siihen, onko tau­ti pysäytet­tävis­sä. Viime vuo­den maalisku­us­sa yleinen käsi­tys oli, että mil­lään yhteiskun­nan sulkemisil­la ei voi koron­aa pysäyt­tää, vaan se tulee men­emään läpi koko väestön. Korkein­taan uskot­ti­in voita­van vaikut­taa siihen, kuin­ka nopeasti tämä tapah­tuu. Kan­nat­ti hidas­taa, jot­ta sairaalaka­p­a­siteet­ti ei ylit­ty­isi. Sit­tem­min havait­ti­in, että virus tot­teli sulku­toimia paljon parem­min kuin luultiin.

THL:n ylilääkäri Han­na Nohynek, jon­ka asiantun­te­muk­seen luotan kuin vuoreen, arvioi jokin aika sit­ten, että deltavari­antin tar­tut­tavu­us on jotain välil­lä 4 – 7. Jos tämä on tot­ta, ei ole mitään jär­jel­listä tapaa pysäyt­tää epi­demi­aa niin kuin ei ole jär­jel­listä tapaa pysäyt­tää influ­enssaakaan. Jos neljät­tä aal­toa ei pysty pysäyt­tämään, pysäyt­tämistä ei kan­na­ta edes yrittää.

Sil­loin ei auta muu kuin toivoa, että rokote tar­joaa hyvän suo­jan vakavaa tau­tia vas­taan. Riskiryh­mät ovat saa­neet jo molem­mat rokot­teet ja suurin osa väestöstä yhden annok­sen. Sik­si ei pitäisi olla huol­ta mis­tään mas­si­ivis­es­ta tuhos­ta. Puoli vuot­ta lisää yhteiskun­nan sulkua tuot­taisi paljon suurem­paa tuhoa.

Niin san­o­tuis­sa kulku­tau­timyön­tei­sis­sä on jonkin ver­ran myös riskiryh­mi­in kuu­lu­via. Heille tämä neljäs aal­to voi olla vaar­alli­nen. Se on kuitenkin oma val­in­ta. He eivät voi vaa­tia mui­ta eristäy­tymään kotei­hin­sa hei­dän taki­aan. Eristäy­tykööt itse.

Jos päätetään, että ryhdymme yhä estämään tar­tun­to­jen lisään­tymistä tuhdein toimin, olisi kohtu­ullista ottaa myös koti­maas­sa käyt­töön koron­a­pas­si, jol­la pää­sisi rav­in­toloi­hin ja kult­tuu­ri­ta­pah­tu­mi­in. Tiedän, että se on jois­takin demareista epä­tasa-arvoista. Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, että on turhaa kahli­ta eristyk­si­in kak­si rokotet­ta saanei­ta. Kyse on myös siitä, että näitä elinkeino­ja on kohtu­u­ton­ta pitää maa­han painet­tuna enää pidempään.

Muuten kuu­lun niihin, jot­ka usko­vat SARS-CoV­‑2 ‑viruk­sen jäävän kiertämään maail­maa ikuis­es­ti aina vähän muuttuen. Jokainen tulee samaan tar­tun­nan mon­ta ker­taa elämän­sä aikana kuten saa muitakin har­mit­tomik­si käyneitä koron­aviruk­sia. Ensim­mäi­nen tar­tun­ta on vaar­alli­nen, ellei ole rokotet­tu. Seu­raa­vat menevät ohi pienenä flunssana.

= = =

Pitääkö neljännestä aal­losta syyt­tää jalka­palloväkeä? Kyl­lä ja ei. Delta­muun­nos olisi rantau­tunut Suomeen joka tapauk­ses­sa. Nyt se aikais­tui. Aikaistu­mis­es­ta on se hait­taa, että use­ampi joutuu kohtaa­maan taudin rokot­ta­mat­tomana tai vain puo­lik­si rokotettuna.

[1] Tieto­suo­jasy­istä ­– joi­ta en kyl­lä tässä ymmär­rä – THL ei rapor­toi lukumääriä ikälu­ok­ista, jois­sa rapor­toitavia on alle viisi. Kun yli 30-vuo­ti­ai­ta on kuol­lut 975 ja kaikki­aan kuollei­ta on 976, voisi olet­taa, että alle 30-vuo­ti­ai­ta kuollei­ta olisi yksi, mut­ta sekään ei ole varmaa.)

52 vastausta artikkeliin “Koronan vaimennut tappavuus”

    1. Kiitos huo­mau­tuk­ses­ta. Onnek­si Ruot­si oli kak­si ker­taa, ker­ran oikein ja ker­ran väärin. Kor­jasin kuvan ja aika mon­en maan tiedot, joi­hin oli luiskah­tanut jouluku­un alun tilanne kun piti olla tam­miku­un alun tilanne.

      1. …ja se oleel­li­nan asia jäi pois.
        Lois­tavaa analyysia!

      2. Nyt kan­nat­taisi ottaa huomioon että on kesä ja kau­si­vai­htel­e­van taudin helpoin rasti. Viime kesänäkin ilman yhden yhtä koronarokotet­ta teho­hoito­tarve ja koron­akuolemat oli­vat alhaal­la. Mut­ta oot­takaas syksyyn, niin nähdään aut­taako koronarokot­teet siihenkään. Bri­tan­ni­as­sa sairaala­hoidon tarve ja koron­akuolemat ovat jo kasvus­sa. Ainakin kahdesti rokotet­tu­jen tar­tun­nan saami­nen alkaa olla tasois­sa rokot­ta­mat­tomien kanssa Israelin datan mukaan.
        https://trialsitenews.com/breakthrough-infection-data-in-israel-troubling-trend-or-mere-anomaly/

  1. Kol­man­nen kap­paleen alus­sa lie­nee kir­joi­tusvihre: tarkoituk­sesi ei liene ollut syyt­tää ikära­sis­mista rokotet­ta (vaik­ka toki sitäkin jae­taan ikäryh­mit­täin) vaan virus­ta. Vai tulk­itsinko väärin?

  2. Nyt näyt­tää tosi­aan siltä, että delta­muun­nos­takin vas­taan mRNA-rokot­teet estävät kuolemia sen ver­ran tehokkaasti, että kuolemien määrä pysyy pienenä, vaik­ka rokote ei estäkään kuolemia 100-pros­ent­tis­es­ti. Long covidin aiheut­ta­ma tau­ti­taak­ka on vielä kysymys­merk­ki, varsinkin sel­l­ais­ten osalta jot­ka ovat saa­neet ns. läpi­lyön­ti­tar­tun­nan rokot­teesta huoli­mat­ta. Se voi vielä muut­taa yhtälöä. Nau­ti­taan nyt kuitenkin tästä tilanteesta, kun ihmiskun­ta on niskan pääl­lä tais­telus­sa koron­aa vas­taan (ainakin Yhdys­val­lois­sa ja EU:ssa).

    Uudet virus­muun­nok­set ovat yllät­täneet Suomenkin tänä vuon­na jo kah­teen ker­taan, joten vielä en julis­taisi peliä voite­tuk­si. Pidän läh­es var­mana, että ajan myötä syn­tyy virus­vari­ant­te­ja, joi­hin nykyiset rokot­teet toimi­vatkin huonos­ti. Tiedämme, että toden­näköis­es­ti niitä vas­taan saadaan kehitet­tyä rokote nopeasti, mut­ta sit­ten nähdään kuin­ka nopeasti se onnis­tu­taan tes­taa­maan ja varsinkin tuot­ta­maan riit­tävä määrä annok­sia. Voi hyvin olla, että joskus tule­vaisu­udessa uudet vari­antit johta­vat vielä yhteiskun­nan sulkemiseen.

    Rokot­tei­den teho myös olet­tavasti vähe­nee ajan myötä ja Pfiz­er onkin jo alka­nut markki­noi­da tehostean­nok­sia puolen vuo­den välein annet­tavak­si. Tuotan­toka­p­a­siteet­ti ei ole kuitenkaan vielä sil­lä tasol­la, että tehostean­nok­sia voitaisi­in tuot­taa kaikille noin usein. Ehkä kuitenkin riit­tää, että riskiryh­mät rokote­taan usein.

    Vaik­ka Suomen rajo­jen sisäl­lä elämä on kohtu­ullisen nor­maalia jo nyt, niin matkailu kär­sii vielä pitkään. Maat, jois­sa rokote­suo­ja on heikko, eivät voi sal­lia matkailua maa­hansa. Rokote­suo­jan heikkous voi johtua joko siitä, että maa ei kuu­lu niiden rikkaiden joukkoon jot­ka saa­vat ostet­tua rokot­tei­ta, tai sit­ten oman maan tehot­toman rokot­teen käyt­tämis­es­tä, jol­loin on poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta tun­nus­taa että oma rokote ei olekaan tehokas. Kol­mas vai­h­toe­hto olisi kansalais­ten heikko halu ottaa rokot­tei­ta, mut­ta kaik­ki maat näyt­tävät pyrkivän pitämään roko­tusin­non korkeal­la — jos ei porkkanal­la, niin sit­ten kepillä.

  3. Pfiz­erin roko­tuk­sen 2 annos­ta vähen­tää vakavia sairas­tu­misia ja oletet­tavasti myös kuolemia 96%, ver­rat­tuna rokot­ta­mat­tomi­in, brit­ti­tutkimuk­ses­sa. Jos oletet­taisi­in, että esim. kaik­ki 60–69-vuotiaat Suomes­sa (run­saat 700000) altistet­taisi­in deltalle vapaana riehu­van pan­demi­an kaut­ta, heistä kuolisi rokot­ta­mat­tom­i­na deltaan brit­ti­tutkimuk­sen mukaan 3% eli 21000, mut­ta 96% roko­tus­suo­jan vuok­si tuplarokote­tu­ista vain 840. Ja (vajaat) 600000 70–79-vuotilailla rokot­ta­mat­tomil­la kuolleisu­us on 13,4%, jol­loin rokot­ta­mat­tom­i­na heitä kuolisi 78500, mut­ta tuplarokotet­tuna vain 4% tästä, eli n oin 3140. Ja 50–59-vuotiaista (run­saat 700000) kuolisi rokot­ta­mat­tom­i­na 0,8%, eli 5600, mut­ta tuplarokotet­tuina tästä vain 4%, eli 224. Tässä ei ole otet­tu huomioon sitä, että toisaal­ta 1/50 suo­ma­laisia on sairas­tanut diag­nosoidun koro­nan ja jkv etenkin nuoris­sa on myös diag­nosoima­ton­ta sairastet­tua tau­tia. Mut­ta toisaal­ta taas kaik­ki eivät ole otta­neet eri syistä rokot­tei­ta, joten hei­dän osaltaan kuolleisu­us­ris­ki olisi siis 25-ker­tainen ver­rat­tuna näi­hin rokotet­tui­hin. Jos siis taudin alet­taisi­in vel­loa täysin vapaana, niin että kaik­ki sille oikein kun­nol­la altistet­taisi­in, rokote­tut ja rokot­ta­mat­tomat, niin jos kaik­ki >50 oli­si­vat tuplarokotet­tu­ja, heistä kuolisi yhteen­sä noin 4200. Mut­ta kun roko­tuskat­tavu­us jää paljon vajaam­mak­si, kuolleisu­us on tietenkin selvästi tätä korkeampi (en lähde arvaile­maan). Rokot­ta­mat­tomat saisi­vat lähin­nä syyt­tää itseään, tuplarokote­tut huonoa säkään­sä ja puut­teel­lista suo­jau­tu­mis­tan – ja sitä että epi­demi­an annet­ti­in riehua vapaana. Mielestäni on selvä, että kaik­ista rajoituk­sista ei kan­na­ta täysin luop­ua, mut­ta eläkeikäis­ten on silti syytä myös omae­htois­es­ti edelleen pyrk­iä suojautumaan!

  4. Sulku­toimi­in on ole­mas­sa aika paljonkin eri­laista psykol­o­gista painet­ta. Näen asian vähän niin, että tässä on tehty aikanaan päätös lähteä tälle tielle ja siltä pois astu­mi­nen ei olekaan niin help­poa. Joku asiantun­ti­ja arvosteli Suomen strate­giaa nimeno­maan siitä, että riskiryh­mi­in kuu­lu­vat rokote­taan ja nuorten annetaan sairas­taa tau­ti — mikä ei ole ns. reilua, mikä taas on suo­ma­laisen yhteiskun­nan arvo­maail­maan keskeis­es­ti kuu­lu­va asia. Koronara­joituk­set koetaan reilump­ina, vaik­ka niistä kär­sitäänkin epä­ta­sais­es­ti ja kuten tilas­tot ker­to­vat, hyö­tykin kohdis­tuu ennen kaikkea van­husväestöön. Tätä epä­suh­taa on pyrit­ty häivyt­tämään muis­tut­ta­mal­la jatku­vasti siitä, kuin­ka nuorikin voi sairas­tua vakavasti ja oireet voivat kestää pitkäänkin. Puhu­mat­takaan siitä, että vas­tu­ut­tomasti sairas­tut­ta­mal­la itsen­sä voi tap­paa mui­ta. Samal­la on kuitenkin lukuisia esimerkke­jä ihmi­sistä, jot­ka ovat toim­i­neet kaikkien ohjei­den mukaises­ti ja saa­neet silti tar­tun­nan, mikä tekee asial­la moral­isoin­nin mielestäni erit­täin kyseenalaisek­si. Tun­net­tu tosi­seikka­han on se, että tar­tun­ta voi olla jopa täysin oiree­ton. On häm­mästel­ty sitäkin, miten Suomen ver­rat­en pienet tar­tun­tamäärät aiheut­ta­vat niin ison reak­tion. Viralli­nen syy on se, ettei halu­ta ter­vey­den­huolto­jär­jestelmän rom­ah­ta­van. Tosi­asialli­nen syy on min­un nähdäk­seni se, että tar­tun­nan­jälji­tysjär­jestelmän ei halu­ta ylikuor­mit­tuvan. Toimi­ak­seen tämä tes­taa, jäljitä, eristä-strate­gia vaatii, että tar­tun­talu­vut pysyvät yleis­es­ti hyvin mata­lal­la tasol­la. Jäljit­tämi­nen on hidas­ta ja ver­rat­en teho­ton­ta käsi­työtä. Niin­pä jälji­tysjär­jestelmä on vaaras­sa hyy­tyä suh­teel­lisen alhaisil­la tar­tun­tamääril­läkin, joten sitä täy­tyy suo­jel­la rajoi­tus­toimin. Tar­tun­nan­jälji­tysjär­jestelmän suo­jelemiselle on kuitenkin vaikea nähdä löy­tyvän kansal­lisen tason yleistä hyväksyn­tää, joten viralli­nen syy pitää löytää muual­ta. Minus­ta on aika häm­men­tävää, kuin­ka yksi­tu­umais­es­ti tiedo­tusvä­li­neet ovat olleet tässä mukana. Medi­an pitäisi olla val­lan vahtikoira. Seli­tys löy­tynee siitä, että tässä ollaan kuitenkin ns. hyväl­lä asial­la. “Tarkoi­tus pyhit­tää keinot” on kuitenkin aika vaar­alli­nen moraalisääntö.

    1. Jaak­ko K:
      On häm­mäs­tel­ty sitä­kin, miten Suo­men ver­ra­ten pie­net tar­tun­ta­mää­rät aiheut­ta­vat niin ison reak­tion. Viral­li­nen syy on se, ettei halu­ta ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­män romah­ta­van. Tosia­sial­li­nen syy on min­un näh­däk­se­ni se, että tar­tun­nan­jäl­ji­tys­jär­jes­tel­män ei halu­ta yli­kuor­mit­tu­van. Toi­miak­seen tämä tes­taa, jäl­ji­tä, eris­tä-stra­te­­gia vaa­tii, että tar­tun­ta­lu­vut pysy­vät ylei­ses­ti hyvin mata­lal­la tasol­la. Jäl­jit­tä­mi­nen on hidas­ta ja ver­ra­ten teho­ton­ta käsi­työ­tä. Niin­pä jäl­ji­tys­jär­jes­tel­mä on vaa­ras­sa hyy­tyä suh­teel­li­sen alhai­sil­la tar­tun­ta­mää­ril­lä­kin, joten sitä täy­tyy suo­jel­la rajoitustoimin. 

      En usko tar­tun­nan­jälji­tysjär­jestelmän suo­jelem­i­nen olisi ollut ain­oa syy reagoin­ti­in alhaisil­la tar­tun­tamääril­lä. Yleen­säkin aja­tus siitä että jollekin toimen­piteelle tai tapah­tu­malle on vain yksi rajat­tu syy on type­rä. Kun tosi on kyseessä ja tilanne on epä­var­ma, pyritään tekemään usei­ta toimia, joiden vaiku­tus on saman­su­un­tainen ja parhaas­sa tapauk­ses­sa toisi­aan tukeva.

      Jos olisi reagoitu vas­ta korkeampi­in tar­tun­tamääri­in, olisimme edelleen joutuneet men­emään rajoituk­si­in, yhtä pitkäkestoisi­in tai ehkä jopa pitkäkestoisem­pi­in ja raskaampi­in. Tämä johtuu siitä, että hal­lit­se­ma­ton koron­aepi­demia lev­iää ekspo­nen­ti­aalis­es­ti eli tapaus­määrän kasvunopeus nou­dat­taa saman­tyylistä jyrkkenevää käyrää kuin tapaus­määrä ja laan­tu­va epi­demia nou­dat­taa pei­liku­vaa maini­tun­lais­es­ta käyrästä. Ekpo­nen­ti­aa­li­nen kasvu olisi jatkunut kunnes jokin rajoit­ta­va tek­i­jä (esimerkik­si ihmis­ten oma­toimi­nen eristäy­tymi­nen, rajoituk­set, rokote) olisi ilmaantunut.

      Rokotemäärä oli kuitenkin ulkoa annet­tu, tar­tun­to­jen määrään voiti­in vaikut­taa omil­la rajoituk­sil­la, eikä niis­sä men­ty kaikkein raskaim­malle fyy­sis­es­ti mah­dol­liselle tasolle (juridis­es­ti voi olla että joudut­ti­in rajalle, tai sit­ten ei). En näe että hitaampi reagoin­ti olisi johtanut mil­lään tavoin parem­paan tulok­seen aikana jol­loin roko­tuskat­tavu­us oli heikko tai olematon.

      Aito kysymys: Mikä olisi ollut käypä vai­h­toe­hto tes­taa, jäl­ji­tä, eris­tä-stra­te­­gialle? Lais­sez-faire ei oikein ole sitä ja omaa rokote­tuotan­toa ei saa pystyyn sormia nap­saut­ta­mal­la. Rajoituk­sia käytet­ti­in joka tapauksessa.

      1. <span class=“caps”>TTK</span>: En usko tar­tun­nan­jäl­ji­tys­jär­jes­tel­män suo­je­le­mi­nen oli­si ollut ain­oa syy rea­goin­tiin alhai­sil­la tar­tun­ta­mää­ril­lä. Yleen­sä­kin aja­tus sii­tä että jol­le­kin toi­men­pi­teel­le tai tapah­tu­mal­le on vain yksi rajat­tu syy on type­rä. Kun tosi on kysees­sä ja tilan­ne on epä­var­ma, pyri­tään teke­mään usei­ta toi­mia, joi­den vai­ku­tus on saman­suun­tai­nen ja par­haas­sa tapauk­ses­sa toi­si­aan tukeva.

        Enkös sanonutkin, että on usei­ta syitä: viralli­nen ja todel­li­nen. Näistä todel­lise­na esit­tämäni on min­un mielestäni uskot­tavampi. Se jopa muu­ta­mas­sa yhtey­dessä epä­suo­rasti myön­net­ti­inkin. En tietenkään pysty todis­ta­maan väitet­täni, joten saat vapaasti itse uskoa johonkin muuhun seli­tyk­seen, vaik­ka siihen, että päät­täjät vain menivät pani­ikki­in ja menet­tivät hark­in­takykyn­sä. Tai siihen, että Suomen ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä olisi ilman muu­ta rom­ah­tanut, jollei Uut­ta­maa­ta olisi sul­jet­tu, opiske­li­joi­ta määrät­ty etäopin­toi­hin vuodek­si ja liikun­ta­har­ras­tuk­sia kielletty.

      2. Jaak­ko K: päät­tä­jät vain meni­vät paniik­kiin ja menet­ti­vät harkintakykynsä

        Viime vuo­den kevääl­lä hal­li­tus väläyt­ti että jopa suo­ma­lais­ten työssäkäyn­ti ulko­mail­la pitäisi estää. Se olisi merkin­nyt paho­ja vaikeuk­sia Pohjois-Ruotsin ja Nor­jan ter­vey­den­huolto­jär­jestelmälle eikä Suomen lakikaan olisi siihen taipunut.

      3. Jaak­ko K: Enkös sano­nut­kin, että on usei­ta syi­tä: viral­li­nen ja todel­li­nen. Näis­tä todel­li­se­na esit­tä­mä­ni on min­un mie­les­tä­ni uskot­ta­vam­pi. Se jopa muu­ta­mas­sa yhtey­des­sä epä­suo­ras­ti myön­net­tiin­kin. En tie­ten­kään pys­ty todis­ta­maan väi­tet­tä­ni, joten saat vapaas­ti itse uskoa johon­kin muu­hun seli­tyk­seen, vaik­ka sii­hen, että päät­tä­jät vain meni­vät paniik­kiin ja menet­ti­vät har­kin­ta­ky­kyn­sä. Tai sii­hen, että Suo­men ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mä oli­si ilman muu­ta romah­ta­nut, jol­lei Uut­ta­maa­ta oli­si sul­jet­tu, opis­ke­li­joi­ta mää­rät­ty etä­opin­toi­hin vuo­dek­si ja lii­kun­ta­har­ras­tuk­sia kielletty.

        Pis­tetään­pä pieni päiv­i­tys tähän asi­aan, kun niin sopi­vasti sitä eil­i­sis­sä uuti­sis­sa sivut­ti­in. Prof. Olli Vapalahti­han nimit­täin sanoi, että vielä ei ole rajoi­tusten purkamisen aika (jät­ti mielestäni kyl­lä täs­men­tämät­tä että mil­loin sit­ten on) ja perusteli sitä nimeno­maan sil­lä, että tar­tun­to­jen kiihtyessä tar­tun­nan­jälji­tys vaikeu­tuu. Sairaala­hoito­han ei ole lähel­läkään mitään ratkeamispis­tet­tä. Vapalahti muis­tut­ti myös, että tar­tun­to­jen lisään­tyessä tulee hyvin paljon altistu­misia ja karan­teene­ja, jol­loin yhteiskun­nan toim­inta vaikeu­tuu. Vapalahti jät­ti mainit­se­mat­ta, että karan­tee­nien run­sas määrä johtuu tästä hive­nen kum­mallis­es­ta käytän­nöstä, jon­ka mukaan nk. altistunut on kak­si viikkoa karan­teenis­sa, vaik­ka saisi negati­ivisen testi­t­u­lok­sen. Voi var­maan kina­ta siitä, onko se tarpeel­lista hätä­var­jelua vai hätä­var­jelun liioit­telua, mut­ta kiistämätön tosi­seik­ka on se, että sivu­tuot­teena tulee aikamoinen määrä tarpeet­to­mia karan­teene­ja. Jotenkin ajalle tyyp­il­listä on se, että tähän karan­teenisään­töön ei voi suh­tau­tua kri­it­tis­es­ti, vaan sil­lä sen sijaan perustel­laan rajoi­tusten tarpeellisuutta.

      4. Jaak­ko K: Pis­te­tään­pä pie­ni päi­vi­tys tähän asi­aan, kun niin sopi­vas­ti sitä eili­sis­sä uuti­sis­sa sivut­tiin. Prof. Olli Vapa­lah­ti­han nimit­täin sanoi, että vie­lä ei ole rajoi­tus­ten pur­ka­mi­sen aika (jät­ti mie­les­tä­ni kyl­lä täs­men­tä­mät­tä että mil­loin sit­ten on) 

        Itse luin tuon Vapaalah­den kom­men­tit ja kyl­lä Vapaalahti nimeno­maan sanoi että kaikkien rajoi­tusten purkami­nen on ajanko­htaista Suomes­sa vas­ta kun 70–90% ihmi­sistä on saanut I ja II:n rokot­teen. Vapaalahti sanoi jopa kuukau­den jol­loin mil­lioin tämä olisi ajanko­htaista eli lokakuussa.

  5. Kiitos hyvistä blo­gauk­sis­tasi! Sinän­sä huvit­tavaa, että blo­gis­tasi löy­tyy moninker­roin syvem­pää ana­lyysia koronas­ta kuin esim. päät­täviltä tahoil­ta sulku­toimia tehdessä.

  6. Tietomme koro­nan ilmaan­tu­vu­ud­es­ta perus­tuu posi­ti­ivisi­in testi­t­u­lok­si­in. Nämä kor­reloi­vat testien määrän kanssa. Min­ulle on vah­vasti epä­selvää, kenelle teste­jä esimerkik­si Suomes­sa tehdään. Kun posi­ti­ivis­ten määrä on jotain 2 % tes­ta­tu­ista, vaikut­taa siltä, että oireel­lisia ei testei­hin paljonkaan mene. Lop­ut siis lienevät muista syistä (ruti­ini­no­mais­es­ti) tes­tat­tu­ja. Lentomatkus­ta­jia tai ter­vey­den­huol­lon henkilökuntaa.

    Eri maid­en välil­lä saat­ta­nee olla suuri­akin ero­ja näis­sä ruti­inites­tauk­sis­sa. Mikä vaikut­taisi luku­jen vertailukelpoisuuteen.

  7. Samaa mieltä, mut­ta ongel­mak­si muo­dos­tuu jos rokotev­as­tais­ten määrä on niin suuri että hei­dän sairas­tu­misen­sa riit­tää tukki­maan sairaan­hoidon. Vaik­ka houkut­tel­e­vaa olisikin, ei heitä kai voi jät­tää kuitenkaan hoitamatta.

    Koron­a­pas­sil­la voitaisi­in roko­tuk­sen houkut­tele­vu­ut­ta ainakin lisätä. Sveit­sis­sä täl­läi­nen jo on, tosin taitaa olla vain matkus­tamises­sa käytössä toistaiseksi.

    No toiv­otaan että ei muo­dos­tu ongel­mak­si asti.

    1. hup­sis: Vaik­ka hou­kut­te­le­vaa oli­si­kin, ei hei­tä kai voi jät­tää kui­ten­kaan hoitamatta.

      Kaik­ki pitää hoitaa, mut­ta mikäli tule­vana syksynä sairaalaka­p­a­siteet­ti joutuu tiukoille, kaik­ki muut pitää hoitaa ensin ja lopuk­si vas­ta koron­aat­torit, jos tila riittää.

  8. Pari asi­aa meni mielestäni väärin. 

    Ensin­näkin rokot­teet eivät tyyp­il­lis­es­ti estä tar­tun­taa vaan oireet tai vaka­vat oireet. Tosin tar­tun­nan estäviäkin rokot­tei­ta ilmeis­es­ti on joku har­va ole­mas­sa, mut­ta koronarokot­teet eivät kuu­lu niihin. Delta­muun­nos nyt vain taitaa ola tart­tuvam­paa lajia, ei siinä muu­ta “mys­tistä ” ole.

    Nohynek taas puhui vielä vuosi sit­ten niin lev­ot­to­mia, että ehkä häneen ei kan­nat­taisi luot­taa kuin vuoreen. Hän muun muas­sa ehdot­ti, että hän, kuten muutkin koro­nan sairas­ta­neet, saisi­vat passin tai peräti tatuoin­nin, joka ker­toisi, että mitkään rajoituk­set eivät heitä koske. Se oli väärin ajatel­tu ja sen sai selville nopeal­la googlauk­sel­la jo sil­loin. Muutenkaan vira­nomaisi­in ei kan­na­ta rajat­tomasti luot­taa piiloa­gen­do­jen takia. Ja pitäähän val­lan­pitäjiä epäil­lä ihan peri­aat­teessa, vai?

    Viimeisin THL/hallituksen virhe oli luop­ua AstraZenecas­ta, kos­ka “tilanne on niin hyvä”. Hölmö päätös, jos­ta nyt mak­se­taan hin­taa nopeasti lisään­tyv­inä tar­tun­toina ja sulku­toimen­piteinä ja konkursseina.

  9. Ihme­tys­tä herät­tää Euroopan pas­si­ivi­su­us tehdä mitään proak­ti­ivis­es­ti, pl. Iso-Bri­tan­nia. Trump heit­ti (epi­demi­an alun hölmöi­ly­jen­sä jäl­keen) rokoteke­hi­tyk­sen rat­taisi­in 20 mil­jar­dia. Ei ole kovinkaan suuri kär­jistys että Warp Speed­in ansios­ta meil­lä on tässä vai­heessa Pfiz­er ja Mod­er­na. Sat­tumal­ta ne rokot­teet joi­ta tässä vai­heessa käytetään. 

    Suo­raan mit­takaavas­sa yhtä vau­raan ja kak­si ker­taa väkirikka­man Euroopan osu­us olisi sil­loin ollut 40 mil­jar­dia. Todel­lisu­us kuitenkin on aivan muu­ta, EU yrit­ti pihis­tel­lä roko­teostois­sa ja min­i­moi­da oman riskin­sä ja nyt käräjöi AZ vas­taan. EU:lta kuitenkin riit­ti koron­a­paket­ti 1:een 750 mil­jar­dia ja sen kytky koron­aankin vähän niin ja näin. Komis­sion toim­inta vaikut­taa sekaval­ta ja epäpätevältä, alka­en kevään 2020 vetoomuk­ses­ta vält­tää matkus­tus­ra­joituk­sia EU:n sil­loiselle pahim­malle epi­demia-alueelle Pohjois-Italiaan.

    Rokote niin aikaisin ja niin paljon kuin mah­dol­lista olisi kuitenkin ollut se täs­mäkeino. Tar­tun­to­jen suuri määrä ei kor­vaa roko­tuk­sia kos­ka se edis­tää vari­ant­tien syntymistä.

    1. Bion­tech + Pfiz­er eivät osal­lis­tuneet oper­a­tion warp speedi­in. EU ei lait­tanut suo­raan paljoa rahaa koronarokot­tei­den kehi­tyk­seen, mut­ta Sak­sa sen sijaan lait­toi. Lisäk­si olisin kiitolli­nen Sak­salle siitä, että eivät läht­e­neet hölmöilemään ja valikoimaan kenen kanssa Bion­tech voi tehdä yhteistyötä. Tämän ansios­ta maail­ma saa mil­jarde­ja eri­no­maisia koronarokot­tei­ta tänä vuon­na. (Vs. Oxford ja yhteistyö AstraZenecan kanssa, jol­la ei ollut mitään koke­mus­ta rokot­teista toisin kuin Merckillä.)

      1. Anu:
        Bion­tech + Pfiz­er eivät osal­lis­tu­neet ope­ra­tion warp spee­diin. ei lait­ta­nut suo­raan pal­joa rahaa koro­na­ro­kot­tei­den kehi­tyk­seen, mut­ta Sak­sa sen sijaan lait­toi. Lisäk­si oli­sin kii­tol­li­nen Sak­sal­le sii­tä, että eivät läh­te­neet höl­möi­le­mään ja vali­koi­maan kenen kans­sa Bion­tech voi teh­dä yhteis­työ­tä. Tämän ansios­ta maa­il­ma saa mil­jar­de­ja erin­omai­sia koro­na­ro­kot­tei­ta tänä vuon­na. (Vs. Oxford ja yhteis­työ AstraZe­necan kans­sa, jol­la ei ollut mitään koke­mus­ta rokot­teis­ta toi­sin kuin Merckillä.)

        Epä­suo­raa tukea tuli silti var­moista tilauk­sista, suo­ra kehi­tys­ra­ha olisi käsi

        Anu:
        Bion­tech + Pfiz­er eivät osal­lis­tu­neet ope­ra­tion warp spee­diin. ei lait­ta­nut suo­raan pal­joa rahaa koro­na­ro­kot­tei­den kehi­tyk­seen, mut­ta Sak­sa sen sijaan lait­toi. Lisäk­si oli­sin kii­tol­li­nen Sak­sal­le sii­tä, että eivät läh­te­neet höl­möi­le­mään ja vali­koi­maan kenen kans­sa Bion­tech voi teh­dä yhteis­työ­tä. Tämän ansios­ta maa­il­ma saa mil­jar­de­ja erin­omai­sia koro­na­ro­kot­tei­ta tänä vuon­na. (Vs. Oxford ja yhteis­työ AstraZe­necan kans­sa, jol­la ei ollut mitään koke­mus­ta rokot­teis­ta toi­sin kuin Merckillä.)

        Pfiz­er ei halun­nut suo­raa tuoteke­hi­tys­ra­haa rokoteke­hi­tyk­seen Warp Speed ohjel­mal­ta, käsit­tääk­seni mak­si­moidak­seen var­muu­den että IP-oikeudet kuu­lu­vat vain Pfiz­er­ille. Silti Pfiz­er sai 2 mil­jar­dia var­moina tilauksi­na ennen kuin tuotet­ta oli ole­mas­sa. Suo­mi olisi voin­ut käyt­tää samaa kikkaa rahoit­taak­seen Sak­se­lan ryh­män kehit­tämää nenä­sumuterokotet­ta. Val­tion­ra­hoi­tus­ta ei halut­tu antaa kos­ka virkamiehet pelkä­sivät että se saat­taisi olla EU:n kil­pailusään­tö­jen vas­taista ja sil­loin kun virkamies ei ole var­ma niin aina tur­valli­nen ratkaisu on olla tekemät­tä mitään. Virkami­estä ei koskaan erote­ta liial­lisen pas­si­ivi­su­u­den takia.

      2. K.k.:
        Suo­mi oli­si voi­nut käyt­tää samaa kik­kaa rahoit­taak­seen Sak­se­lan ryh­män kehit­tä­mää nenä­su­mu­te­ro­ko­tet­ta. Val­tion­ra­hoi­tus­ta ei halut­tu antaa kos­ka vir­ka­mie­het pel­kä­si­vät että se saat­tai­si olla :n kil­pai­lusään­tö­jen vas­tais­ta ja sil­loin kun vir­ka­mies ei ole var­ma niin aina tur­val­li­nen rat­kai­su on olla teke­mät­tä mitään. Vir­ka­mies­tä ei kos­kaan ero­te­ta lii­al­li­sen pas­sii­vi­suu­den takia.

        Myös Sak­se­lan ryh­mältä puut­tui kokon­aan alus­sa rahoi­tus. Heil­lä ei ollut edes yksi­ty­istä rahoi­tus­ta. Sak­se­lan tii­mi sai Suomes­ta rahoi­tus­ta säätiöiltä jot­ka tuki­vat kyl­lä pää­tutkimus­ta mut­ta kli­in­is­ten kokei­den kalleus oli­vat pul­lon kaula Sak­se­lan tiimille . Yksi­tyi­nen rahoi­tus on myös muual­lakin vält­tämätön­tä kuin pelkkä val­tion rahoi­tus. Kil­pailu lain­säädän­nön ja val­tion pro­te­tion­is­min vält­tämisen takia on paljon parem­pi että rahoi­tus poh­ja on laa­ja. Olen ymmärtänyt että Sak­se­lan tiimille ja hei­dän kehit­tämälle nenä­so­mu­tim­melle on löy­det­ty rahoi­tus­ta ja se tulee myöhem­min markkinoille.

      3. Anu:
        Bion­tech + Pfiz­er eivät osal­lis­tu­neet ope­ra­tion warp spee­diin. ei lait­ta­nut suo­raan pal­joa rahaa koro­na­ro­kot­tei­den kehi­tyk­seen, mut­ta Sak­sa sen sijaan lait­toi. Lisäk­si oli­sin kii­tol­li­nen Sak­sal­le sii­tä, että eivät läh­te­neet höl­möi­le­mään ja vali­koi­maan kenen kans­sa Bion­tech voi teh­dä yhteis­työ­tä. Tämän ansios­ta maa­il­ma saa mil­jar­de­ja erin­omai­sia koro­na­ro­kot­tei­ta tänä vuonna

        EU komis­sio ei päätä täl­läi­sistä yhteis­hank­in­noista vaan sen tekee kaik­ki jäsen­val­tiot yhdessä. Koor­di­naa­tio EU komis­si­olle annet­ti­in jäsen­maid­en yhteisel­lä päätök­sel­lä kos­ka tuol­loin viime vuo­den kesäl­lä pelkona olisi se että isot EU maat kuten Sak­sa ja Ran­s­ka vara­si­vat lei­jo­nan osan eikä pie­nille maille jäisi paljonkaan rokot­tei­ta. Yhdys­val­lois­sa rokote han­k­in­nat tekee aina liit­to­val­tio . Tosin osaval­tioiden vas­tu­ul­la on jakaa rokot­teet mut­ta sekin on osa liit­to­val­tion avus­tus­ta kos­ka Yhdys­val­tain asevoimat toimit­ta­vat logis­ti­ikan jol­la toim­i­tuk­set kul­jete­taan ympäri Yhdys­val­to­ja pres­i­dentin määräämäl­lä ase­tuk­sel­la (Exec­u­tive order). EU:ssa kun ei ole mitenkään yhteistä asevoimia jot­ka oli­si­vat komis­sion alaisuudessa.

      4. Anu:
        Oxford ja yhteis­työ AstraZe­necan kans­sa, jol­la ei ollut mitään koke­mus­ta rokot­teis­ta toi­sin kuin Merckillä.

        Mer­ck olisi halun­nut paten­toi­da Oxfordin kehit­tämän rokot­teen mut­ta tähän Oxfordin yliopis­to ei suos­tunut joten Mer­ck jäi ilman roko­tus­ta. Oxfordin tutk­i­joiden kehit­tämän rokot­teen yksi päära­hoit­ta­ja Gatesin säätiö nimeno­maan neu­voi Oxfor­dia että se ei paten­toisi mikään lääkey­htiön kanssa rokotet­ta. Juuri tämän takia AstraZenaca oli ain­oa vai­h­toe­hto . Mer­ckil­lä olisi ollut parem­pi koke­mus mut­ta kos­ka tuote oli paten­toima­ton niin sopimus­ta ei syntynyt.

    2. K.k.:
      Ihme­tys­tä herät­tää Euroo­pan pas­sii­vi­suus teh­dä mitään proak­tii­vi­ses­ti, pl. Iso-Bri­­tan­­nia. Trump heit­ti (epi­de­mian alun höl­möi­ly­jen­sä jäl­keen) roko­te­ke­hi­tyk­sen rat­tai­siin 20 mil­jar­dia. Ei ole kovin­kaan suu­ri kär­jis­tys että Warp Spee­din ansios­ta meil­lä on täs­sä vai­hees­sa Pfiz­er ja Moderna. 

      Vaik­ka Warp Spee­d otet­ti­in Trumpin aikana käyt­töön niin Yhdys­val­tain lop­putu­los on kyl­lä ollut se että Euroopas­sa on rokotet­tu nyt enem­män ihmisiä kuin Yhdys­val­lois­sa jos­sa roko­tus tahti on hidas­tunut huo­mat­tavasti. Moni osaval­tio keskeyt­tää Yhdys­val­lois­sa kokon­aan roko­tuk­set puolue­poli­it­tis­ten pain­os­tuk­sen takia.

    3. K.k.:
      Ihme­tys­tä herät­tää Euroo­pan pas­sii­vi­suus teh­dä mitään proak­tii­vi­ses­ti, pl. Iso-Britannia. 

      Suo­raan mit­ta­kaa­vas­sa yhtä vau­raan ja kak­si ker­taa väki­rik­ka­man Euroo­pan osu­us oli­si sil­loin ollut 40 mil­jar­dia. Todel­li­suus kui­ten­kin on aivan muu­ta, yrit­ti pihis­tel­lä roko­teos­tois­sa ja mini­moi­da oman ris­kin­sä ja nyt kärä­jöi vas­taan.:lta kui­ten­kin riit­ti koro­na­pa­ket­ti 1:een 750 mil­jar­dia ja sen kyt­ky koro­naan­kin vähän niin ja näin. Komis­sion toi­min­ta vai­kut­taa seka­val­ta ja epäpätevältä

      Rokote niin aikaisin ja niin paljon kuin mah­dol­lista olisi kuitenkin ollut se täs­mäkeino. Tar­tun­to­jen suuri määrä ei kor­vaa roko­tuk­sia kos­ka se edis­tää vari­ant­tien syntymistä.

      Hin­ta­so­ta Yhdys­val­tain ja Bri­tann­ian välil­lä ei olisi ollut mitenkään eri­tyisen kestävää EU:ne kohdal­la kos­ka molem­mat maat niin EU ja Yhdys­val­lat pela­si­vat härskiä pro­jek­tion­is­tistä peliä jon­ka seu­rauk­se­na Yhdys­val­lat ja Bri­tan­nia sai­vat maail­man rokot­teista lei­jo­nan osan. Tämä tapah­tui Yhdys­val­lois­sa siis ennen Joe Bidenin virkaan astu­mista. Tilanne muut­tui nopeasti kun Biden astui virkaan. Yhdys­val­lois­sa kehi­tys meni rokot­tei­den kohdal­la lop­pu­jen lopuk­si siihen suun­taan että maas­sa on liian paljon rokot­tei­ta suh­teessa väk­iluku­un mut­ta liian vähän ihmisiä on varan­nut rokote aiko­ja vaik­ka rokot­tei­ta on eri puo­lil­la maa­ta miljoonit­tain varas­tois­sa. Juuri tämän Biden on vedonnut amerikkalaisi­in että he nyt otta­vat rokot­teen ja on määrän­nyt liit­to­val­tion työn­tek­i­jöille pakol­lisen rokot­teen kos­ka vari­antit lev­iävät Yhdys­val­lois­sa täl­lä het­kel­lä nopeasti ja tehokkaasti kun rokotekat­tavu­ut­ta ei ole vielä maas­sa saavutet­tu vaik­ka heil­lä on miljoo­nia rokot­tei­ta jemmassa.

  10. Deltavari­antin yleistymisen aikaistu­mises­sa on juuri se ikävä ongel­ma, että eloku­un alku­un men­nessä ikään­tyneet ja 2. riskiryh­mäläiset oli­si­vat jo saa­neet toisen roko­tuk­sen­sa — ja heil­lä se alku­peräi­nen ris­ki oli jo sen ver­ran korkea että melko korkeakin suo­ja sairaalaan jou­tu­mista varten jät­tää yhä ihan merkit­tävän riskin.

    Eli viikoil­la on väliä, nyt eletään vähän vaar­al­lis­es­ti. Pysyykö tau­ti vielä muu­ta­man viikon pelkästään nuorissa?

    Kuolleisu­u­den lisäk­si tiet­ty long covid nuo­ril­la ja aiem­min ter­veil­lä on ris­ki. Myös taloudelli­nen (eri­tyis­es­ti yhteiskun­nille, jois­sa on sosi­aal­i­tur­vaa enem­män kuin nimek­si…). Esimerkik­si jenkkilässähän on tosin totut­tu sulke­maan silmät ter­veyten­sä menet­tänei­den konkurs­seil­ta ja yleiseltä syöksykier­teeltä. Siel­lä long covid-“luuserit” leimat­ta­neen jo piankin laiskoik­si ja tyh­mik­si yhteiskun­nan taakoik­si — viimeistään sit­ten kun tulee taas kil­pailukykyi­nen repub­likaa­nipres­i­dent­tiehdokas, demokraatitkin heit­tävät kisas­sa pitkäaikais­sairaat laidan yli jot­tei­vat näytä “heikoil­ta”.

  11. Tästä jutus­ta jäi mainit­se­mat­ta taudin jo sairas­ta­neet. Heitä voi Suomes­sakin olla tuhan­sia ellei kym­meniä­tuhan­sia myös ilman diag­noosia, kos­ka kevääl­lä 2020 ei päässyt testei­hin edes selvil­lä oireil­la. Sairas­taneil­la voi uusien tutkimusten perus­teel­la olla vas­ta-ainei­ta paljon pitem­pään kuin luul­ti­in, ehkä jopa elin­iän. Immu­ni­teet­ti perus­tuu samaan kuin rokot­teil­lakin, taudin sairas­tanut, jol­la on vas­ta-ainei­ta, ei sairastu(vakavasti), vaik­ka voikin saa­da tar­tun­nan. Se aiem­pi ole­tus, että vas­ta-aineet häviäi­sivät puo­lessa vuodessa, oli liian hätäi­nen johtopäätös:
    https://medicine.wustl.edu/news/good-news-mild-covid-19-induces-lasting-antibody-protection/

    “Last fall, there were reports that anti­bod­ies wane quick­ly after infec­tion with the virus that caus­es COVID-19, and main­stream media inter­pret­ed that to mean that immu­ni­ty was not long-lived,” said senior author Ali Ellebedy, PhD, an asso­ciate pro­fes­sor of pathol­o­gy & immunol­o­gy, of med­i­cine and of mol­e­c­u­lar micro­bi­ol­o­gy. “But that’s a mis­in­ter­pre­ta­tion of the data. It’s nor­mal for anti­body lev­els to go down after acute infec­tion, but they don’t go down to zero; they plateau. Here, we found anti­body-pro­duc­ing cells in peo­ple 11 months after first symp­toms. These cells will live and pro­duce anti­bod­ies for the rest of people’s lives. That’s strong evi­dence for long-last­ing immunity.”

    Wash­ing­ton Uni­ver­si­ty School of Med­i­ci­nen tutkimuk­sen mukaan vas­ta-aineet sairas­tamisen jäl­keen säi­lyvät luuytimessä.

  12. Kiitos taas kolum­nis­tille tästä kuolleisu­ut­ta hyvin avaavas­ta graafista ja tek­stistä + ja kom­menteista kaikille. Odot­telinkin jo tätä aihet­ta käsit­televää postaus­ta (jokakesäisen fil­lari­matkan kanssa).
    Minus­takin voitaisin jo siir­tyä enem­män yksilö­vas­tu­useen tässä ja luop­ua ylei­sistä rajoituk­sista ja ns. “pakoista”. Ne pitäköön esim. (ffp2) maske­ja jot­ka katso­vat sen itselleen tarpeel­lisek­si, väl­telkööt väkimääriä, kät­te­lyjä jne. niin­hän mon­et tekevät nyt nor­maal­is­tikin influ­enssakaut­e­na. Tam­pere ja Pirkan­maa taisi­vat jo luop­uakin yleisestä“maskipakosta” joukkoli­iken­teessä! Ajat­telisin niin, että tässä vai­heessa puo­len­toista vuo­den epi­demia-aikana on jokaiselle ker­tynyt riit­tävästi tietoa siitä mis­tä on kysymys että voi ihan itse tehdä omat päätök­sen­sä hyväksyt­tävästä riskistä.
    PS. “pysykää ter­veinä” janku­tuk­senkin voisi nyt vai­h­taa “pysykää pin­nal­la” vetoomukseen.

    1. Mas­ki ei juuri suo­jaa käyt­täjän­sä vaan kanssamatkus­ta­jia. Sik­si aja­tus, että käyt­täköön ne, jot­ka koke­vat tarvit­se­vansa on peli­te­o­reet­tis­es­ti vähän ongelmallinen.

      1. Sik­si kir­joitinkin ffp2 sulkeis­sa, eikös se suo­jaa myös käyttäjänsä.

      2. jokke49:
        Sik­si kir­joi­tin­kin ffp2 sul­keis­sa, eikös se suo­jaa myös käyttäjänsä.

        Hyvin istu­va, määräyk­set täyt­tävä FFP2-mas­ki suo­jaa oikein käytet­tynä myös käyt­täjään­sä, ei täysin, mut­ta kohtu­ullis­es­ti. Syynä on pait­si paran­tunut suo­da­tus, oleel­lis­es­ti vähen­tynyt ohivir­taus. Hyvästä suo­datuk­ses­ta ja pien­estä ohivir­tauk­ses­ta seu­raa kuitenkin, että hyvin istu­vaa uloshe­gi­t­ysvent­ti­il­itön­tä FFP2-mask­ia on han­kala käyt­tää pitk­iä aiko­ja. Siitä ei ole kansanmaskiksi.

  13. Mihin perus­tuu väite, että koronaroko­tuk­set eivät estä infek­toi­tu­mista? Onko tämä tilas­toti­eteil­i­jän ekstrapoloin­tia tar­tun­ta- ja kuole­ma-aikasar­joista vai jotain muu­ta? Noista aikasar­joista ei ole mah­dol­lista päätel­lä riit­tävässä määrin sitä kuin­ka hyvin tai huonos­ti rokote estää infek­toi­tu­mista. Paras löytämäni lähde (*) arvioi infek­tion­esto­pros­en­tik­si kah­den mRNA-piikin jäl­keen 90% (95% CI = 68%–97%).

    * https://www.cdc.gov/mmwr/volumes/70/wr/mm7013e3.htm?s_cid=mm7013e3_w

    1. Mihin perus­tuu väite, että koronaroko­tuk­set eivät estä infektoitumista?

      Tieto on peräisin THL:stä. Havain­not ilmeis­es­ti Israelista ja Bri­tan­ni­as­ta. Tuo linkkaa­masi lähde ei käsit­tele deltavari­ant­tia, joten se ei käsit­tele tätä asi­aa. Oma arvauk­seni on, että rokote vähen­tää merkit­tävästi tar­tut­tavu­ut­ta myös deltavari­antin osalta, mut­ta vähem­män. Sik­si tar­tun­tamäärät kas­va­vat taas myös Bri­tan­ni­as­sa ja Israelis­sa. Israelis­sa ne ehtivät lop­pua melkein kokon­aan, mut­ta delta nos­ti ne uud­estaan kasvuun.

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tie­to on peräi­sin :stä. Havain­not ilmei­ses­ti Israe­lis­ta ja Bri­tan­nias­ta. Tuo link­kaa­ma­si läh­de ei käsit­te­le del­ta­va­riant­tia, joten se ei käsit­te­le tätä asi­aa. Oma arvauk­se­ni on, että roko­te vähen­tää mer­kit­tä­väs­ti tar­tut­ta­vuut­ta myös del­ta­va­rian­tin osal­ta, mut­ta vähem­män. Sik­si tar­tun­ta­mää­rät kas­va­vat taas myös Bri­tan­nias­sa ja Israe­lis­sa. Israe­lis­sa ne ehti­vät lop­pua mel­kein koko­naan, mut­ta del­ta nos­ti ne uudes­taan kasvuun.

        Lev­ität totuute­na metodol­o­gis­es­ti heikkoa ja hyvin epä­var­maa tietoa, joka myöhem­min toden­näköis­es­ti pal­jas­tuu yhtä kovak­si tavarak­si kuin D‑vitamiinin teho koron­aa vas­taan. Ainakin Israelin data on monista syistä johtuen hyvin epä­var­maa. Yksi­no­maan tar­tut­tavu­u­den lisään­tymi­nen voi saa­da sairas­tu­miset kasvu­un, jos raja ylit­tyy. Ja raja ylit­tyy hel­posti, jos pop­u­laa­tios­sa on riit­tävästi itsekkäitä ihmisiä joiden mielestä pan­demi­an väli­aikaisen lop­pumisen jäl­keen hei­dän ei tarvitse han­kkia rokotetta.

      2. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Havain­not ilmei­ses­ti Israe­lis­ta ja Britanniasta.

        Niis­sä on tosi­aan molem­mis­sa tutkit­tu asi­aa deltavari­antin kanssa. Alku­peräisen Wuhanin viruk­sen tar­tun­nat mRNA-rokot­teet estivät hyvin, mut­ta deltavari­ant­tia vas­taan yksi rokotean­nos ei estä tar­tun­to­ja kuin vähän (n. 30%) ja kak­si annos­takin vain rajoite­tusti (siitä koh­ta myöhem­min). Tästä siis seu­raa, että pelkil­lä nyky­rokot­teil­la ei ikinä saavute­ta lau­ma­suo­jaa, vaik­ka kaik­ki rokotet­taisi­in. Vakavaa taud­in­muo­toa kuitenkin jo yksikin annos estää hyvin. Vielä ei ole koke­mus­ta, syn­tyykö lau­ma­suo­ja jos tau­ti läh­tee lev­iämään kulo­valkean tavoin rokotet­tu­jen kesku­udessa, kun roko­tuskat­tavu­u­den nous­tua riit­tävän suurek­si palataan nor­maali­in elämään.

        Kah­den annok­sen tehos­sa tar­tun­taa vas­taan Bri­tan­ni­as­ta ja Israelista saati­in eri­laisia tulok­sia. Briteis­sä teho oli 81%, Israelis­sa vain 64%. Tulosten eroon saa seli­tys­tä, kun tarkastel­laan Israelin dataa sen mukaan, kauanko roko­tuk­ses­ta on. Israelis­sa roko­tuk­set aloitet­ti­in aiem­min ja datan perus­teel­la Pfiz­er-Bion­techin teho tar­tun­taa vas­taan las­kee suh­teel­lisen nopeasti ajan funk­tiona — Israelis­sa ensim­mäisenä rokote­tu­il­la teho tar­tun­taa vas­taan on 40 — 50% luokkaa. Kol­man­net rokotean­nok­set eivät siis vält­tämät­tä ole pelkkää myyn­tipuhet­ta. Tosin Antho­ny Fau­ci tote­si hyvin, että ennen kol­mosroko­tuk­sista päät­tämistä pitäisi nähdä myös, mis­sä vai­heessa vaka­vat tau­ti­ta­pauk­set alka­vat yleistyä rokotet­tu­jen kesku­udessa. Sitä ei ole vielä käynyt.

      3. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti:

        Kah­den annok­sen tehos­sa tar­tun­taa vas­taan Bri­tan­nias­ta ja Israe­lis­ta saa­tiin eri­lai­sia tulok­sia. Bri­teis­sä teho oli 81%, Israe­lis­sa vain 64%. Tulos­ten eroon saa seli­tys­tä, kun tar­kas­tel­laan Israe­lin dataa sen mukaan, kau­an­ko roko­tuk­ses­ta on. Israe­lis­sa roko­tuk­set aloi­tet­tiin aiem­min ja datan perus­teel­la Pfiz­er-Bion­tec­hin teho tar­tun­taa vas­taan las­kee suh­teel­li­sen nopeas­ti ajan funk­tio­na — Israe­lis­sa ensim­mäi­se­nä roko­te­tuil­la teho tar­tun­taa vas­taan on 40 — 50% luok­kaa. Kol­man­net roko­tean­nok­set eivät siis vält­tä­mät­tä ole pelk­kää myyn­ti­pu­het­ta. Tosin Ant­ho­ny Fau­ci tote­si hyvin, että ennen kol­mos­ro­ko­tuk­sis­ta päät­tä­mis­tä pitäi­si näh­dä myös, mis­sä vai­hees­sa vaka­vat tau­ti­ta­pauk­set alka­vat yleis­tyä roko­tet­tu­jen kes­kuu­des­sa. Sitä ei ole vie­lä käynyt.

        Min­un on vähän vaikea uskoa, että roko­tuk­sten aikaero olisi tässä ratkai­se­va. Veikkaisin pikem­minkin, että otos Israelis­sa ei (vaik­ka ehkä onkin paras mah­dolli­nen) ole kovin hyvä. Onko Israelis­sa delta-vari­ant­tia todel­la paljon vai onko sen esi­in­tymi­nen klus­teroitunut­ta ja onko tutkimuk­sen otos riit­tävän kuvaa­va? Esimerkik­si yhdestä paikallis­es­ta klus­ter­ista vedet­tyjä johtopäätök­siä ei kan­na­ta varauk­set­ta ekstrapoloi­da koko pop­u­laa­tioon. En onnis­tunut löytämään Israelin tutkimus­ta mis­tään arvioidak­seni luotet­tavu­ut­ta. Voisiko joku heit­tää min­ulle linkin siihen?

      4. hc-empi­ris­ti: En onnis­tu­nut löy­tä­mään Israe­lin tut­ki­mus­ta mis­tään arvioi­dak­se­ni luo­tet­ta­vuut­ta. Voi­si­ko joku heit­tää minul­le lin­kin siihen? 

        Min­un nähdäk­seni tutkimus­ta ei ole julka­istu. Yksit­täisiä luku­ja näkyy eri­lai­sis­sa uuti­sis­sa, jois­sa ker­ro­taan miten Pfiz­er on kau­pan­nut kol­mosan­nok­sen tarvet­ta eri ter­veysvi­ra­nomaisille. Sel­l­ainen aika ilmi­selvä kri­ti­ik­ki on jo heit­et­ty ilmoille, että kos­ka Israelis­sakin on rokotet­tu ensik­si van­huk­sia, voi tehon lasku ajan myötä ollakin paljon pienem­pi kes­ki-ikäisil­lä ja nuorilla.

        Asi­as­ta saadaan tietysti lisää tietoa ajan kanssa. Minä en tek­isi vielä päätök­siä nykytiedon poh­jal­ta, mut­ta varau­tu­isin siihen, että myöhempi tutkimus saat­taa hyvinkin tode­ta näi­den varhais­ten havain­to­jen ole­van ainakin oikean­su­un­taisia. Nopeasti muut­tuvas­sa tilanteessa pitää tehdä päätök­siä joskus epä­var­mo­jenkin tieto­jen poh­jal­ta ja olla valmis muut­ta­maan kurssia, kun uut­ta tietoa tulee.

      5. huo­les­tu­nut ja samal­la opti­mis­ti:

        Asias­ta saa­daan tie­tys­ti lisää tie­toa ajan kans­sa. Minä en teki­si vie­lä pää­tök­siä nyky­tie­don poh­jal­ta, mut­ta varau­tui­sin sii­hen, että myö­hem­pi tut­ki­mus saat­taa hyvin­kin tode­ta näi­den var­hais­ten havain­to­jen ole­van aina­kin oikean­suun­tai­sia. Nopeas­ti muut­tu­vas­sa tilan­tees­sa pitää teh­dä pää­tök­siä jos­kus epä­var­mo­jen­kin tie­to­jen poh­jal­ta ja olla val­mis muut­ta­maan kurs­sia, kun uut­ta tie­toa tulee.

        Ehdot­tomasti näin. Siltikin minus­ta väite, että roko­tus ei estäisi tar­tun­to­ja, on hyvin toden­näköis­es­ti paikkaansapitämätön. Tätä voi esti­moi­da tsekkaa­mal­la artikke­lit, jois­sa ver­rataan Comir­natyn kykyä neu­tral­isoi­da alfaa ja deltaa. Neu­tral­isoin­tikyvyssä vaikut­taisi ole­van eroa, mut­ta ei ero lähellekään sem­moinen ole kuin mitä Soin­in­vaara alku­peräisessä tek­stis­sään antaa ymmärtää. Deltan olen­nainen ero alfaan on sen kyky lev­itä selvästi paremmin.

  14. Tosi reilua tätä yhteiskun­taa rak­en­tanei­ta kohtaan.

    Kan­nat­taisi opetel­la käymään kau­pas­sa, ja kokkaa­maan itse, niin ei tarvitse räkälöis­sä lipit­tää lage­ria ja mus­sut­taa amik­sen nip­panap­pa läpikäyneen pakkas­es­ta läm­mit­tämään ate­ri­aa ravitsemusliikkeessä.

    Onko tosi­aan niin, että per­sauk­isten teinien sos­sur­a­hoil­la kän­näämi­nen on tärkeäm­pää kuin tämän yhteiskun­nan rak­en­tanei­den elämä?

  15. Vas­tu­u­ton­ta tässä on todel­lakin se, että lapset ja nuoret on pelotel­tu. Vielä läh­es kah­den vuo­den jäl­keen ei ole näyt­töä, että tämä tek­isi mitään sen kum­mem­paa nuorille.

    Se, että aina tode­taan, että se voi tehdä pitäisi jo pikkuhil­jaa kumo­ta. Ei tehnyt- end of story.

    Lisäk­si se, että sairas­tanut voi sairas­tua uudelleen ja levit­tää tau­tia edelleen pitäisi oikaista. Tiedos­sa on, että nuhataudin saat­u­aan aiem­min covidin sairas­tanut saat­taa muut­tua testin mukaan uud­estaan posi­ti­ivisek­si, mut­ta tämä on vain uuden, eri­laisen infek­tion aiheut­ta­maa jo kuolleen viruk­sen nousemista ylös, joka näkyy testis­sä. End of story.

    Ja se, että kak­si rokotet­ta saanut sairas­tuu? Ei oikein sairas­tu. Mah­dol­lisu­us on pieni ja jos näin käy, niin tau­ti on heikko. Ja kun muut on rokotet­tu, niin ei se mihinkään lev­iä. End of story.

    Niin, että mik­si hal­li­tus edelleen kidut­taa meitä?

  16. Soin­in­vaara:
    “Jos korona ilmesty­isi maail­man nyt ja se olisi yhtä vaar­alli­nen kuin se on ollut viime aikoina hyvän rokotekat­tavu­u­den mais­sa, emme edes hark­it­sisi mitään sulku­toimia. Olemme tot­tuneet hyväksymään tietyn suu­ruisia riske­jä, ja tämä näyt­täisi menevän paljon alle sen, mitä hyväksymme esimerkik­si liiken­teessä tai influ­enssa kanssa. Jatkos­sa ei pitäisi tui­jot­taa tar­tun­to­jen märään vaan sairaala­hoitoa vaa­tivien määrää.”

    Sairaala­hoito on ain­oana mit­ta­ri­na ongel­malli­nen ainakin kahdes­ta syys­tä. Se reagoi tar­tun­tamäärien kasvu­un jälk­i­jät­töis­es­ti, kos­ka tar­tun­nan saamis­es­ta sairaala­hoitoon jou­tu­miseen kestää yleen­sä usei­ta päiviä ellei viikko­ja. Jälk­i­jät­töis­es­ti reagoi­va mit­tari ja luon­teeltaan ekspo­nen­ti­aa­li­nen pros­es­si ovat vaar­alli­nen yhdis­telmä. Sairaala­hoidon tarve ei myöskään mit­taa niiden henkilöi­den määrää, jot­ka saa­vat koronatar­tun­nas­ta pitkäaikaisia hait­tavaiku­tuk­sia, mut­ta eivät vält­tämät­tä tarvitse hoitoa sairaalan osastolla. 

    Uuden Nature Med­i­cine ‑lehdessä julka­istun tutkimuk­sen [1] mukaan korona aiheut­taa pitkäaikaisia oire­i­ta merkit­tävälle osalle sairas­tuneista — myös nuoris­sa ikäryh­mis­sä. Tutkimuk­ses­sa tarkastel­tu­un ryh­mään kuu­lui 312 henkilöä, jot­ka muo­dos­ti­vat yli 80 % Nor­jan Bergenis­sä koro­nan ensim­mäisen aal­lon aikana taudin sairas­taneista. Ryh­mään kuu­lu­vista 247 sairasti koro­nan koti­in­sa eris­tet­tynä ja 65 sairaala­hoi­dos­sa. Kuu­den kuukau­den jäl­keen 61 % pros­en­til­la ryh­mään kuu­luneista oli edelleen ainakin yksi oire. Koro­nan kotona eristyk­sis­sä sairas­taneista nuorista (ikäryh­mä 16–30 v) 52 pros­en­til­la (32/61) oli kuu­den kuukau­den jäl­keen edelleen oire­i­ta kuten maku- tai hajuaistin mene­tys­tä (28 %, 17/61), väsymys­tä (21%, 13/61) keskit­tymis­vaikeuk­sia (12 %, 8/61) tai muis­tion­gelmia (11 %, 7/61). Bri­tan­ni­as­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan merkit­täväl­lä osal­la koron­aviruk­ses­ta pitkäaikaisia oire­i­ta saaneista on todet­tu myös vau­ri­oi­ta sisäe­limis­sä [2].

    Nature Med­i­cine ‑lehden artikke­lis­sa maini­tut pros­ent­teina mitatut osu­udet perus­tu­vat kooltaan rajal­liseen aineis­toon, eikä niitä sen vuok­si kan­na­ta ottaa kir­jaimel­lis­es­ti. Olen­naista on kuitenkin niiden suu­ru­us­lu­ok­ka sekä se, että mah­dol­liselle riskille altis­tu­isi suuri määrä ihmisiä. Suomen väestöstä on täl­lä het­kel­lä suurin osa kokon­aan rokot­ta­mat­to­mia tai vain osit­tain rokotet­tu­ja (25,7 % saanut kak­si rokotean­nos­ta, YLE 16.7.2021 [3]). Ellei koro­nan lev­iämistä estetä, tulee merkit­tävä osa tästä ryh­mästä myös sairas­tu­maan. Jos muu­ta­ma pros­ent­tikin sairas­tu­vista saa pitkäaikaisia tai pysyviä hait­tavaiku­tuk­sia, on kyseessä absolu­ut­tis­es­ti suuri määrä ter­veyten­sä ja mah­dol­lis­es­ti jopa työkykyn­sä menet­täviä ihmisiä. Koro­nan pitkäaikaisvaiku­tuk­sista ei täl­lä het­kel­lä tiede­tä kaikkea, mut­ta se ei ole syy sivu­ut­taa niitä eri vai­h­toe­hto­jen riske­jä, hyö­tyjä ja hait­to­ja arvioitaes­sa. Koro­nan vaar­al­lisu­udel­la korkean roko­tuskat­tavu­u­den tilanteessa ei muutenkaan voi perustel­la sitä, mitä pitäisi tehdä tilanteessa, jos­sa täysin rokotet­tu­ja on vas­ta 25,7 % väestöstä [3].

    Ver­taus liiken­netur­val­lisu­u­den osalta hyväksyt­tyyn riski­ta­soon ei ole kovin hyvä. Suomes­sa ja muis­sa Pohjo­is­mais­sa on laa­jasti omak­sut­tu liiken­netur­val­lisu­u­den nollav­i­sio, jos­sa tavoit­teena on, ettei kenenkään tarvitse kuol­la tai vakavasti loukkaan­tua liiken­teessä. Tähän tavoit­teeseen on myös johdon­mukaises­ti pyrit­ty eri­laisil­la tur­val­lisu­ut­ta paran­tavil­la toimen­piteil­lä. Liiken­netur­val­lisu­u­den osalta on men­ty jopa niin pitkälle, että omaa ja tois­t­en tur­val­lisu­ut­ta vaaran­tavas­ta toimin­nas­ta voi joutua vanki­laan (esimerkik­si päi­htyneenä ajaminen). 

    Viit­teet:
    [1] Blomberg, B., Mohn, K.GI., Brokstad, K.A. et al., Long COVID in a prospec­tive cohort of home-iso­lat­ed patients. Nat Med (2021). https://doi.org/10.1038/s41591-021–01433‑3

    [2] Den­nis, A., Wamil, M., Alberts, J. On behalf of COVERSCAN study inves­ti­ga­tors, et al., Mul­ti­or­gan impair­ment in low-risk indi­vid­u­als with post-COVID-19 syn­drome: a prospec­tive, com­mu­ni­ty-based study, BMJ Open 2021;11:e048391. doi: 10.1136/bmjopen-2020–048391

    [3] Koron­avirus lukuina, YLE 16.7.2021, https://yle.fi/uutiset/3–11300232

    1. Ver­taus lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den osal­ta hyväk­syt­tyyn ris­ki­ta­soon ei ole kovin hyvä. Suo­mes­sa ja muis­sa Poh­jois­mais­sa on laa­jas­ti omak­sut­tu lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den nol­la­vi­sio, jos­sa tavoit­tee­na on, ettei kenen­kään tar­vit­se kuol­la tai vaka­vas­ti louk­kaan­tua lii­ken­tees­sä. Tähän tavoit­tee­seen on myös joh­don­mu­kai­ses­ti pyrit­ty eri­lai­sil­la tur­val­li­suut­ta paran­ta­vil­la toi­men­pi­teil­lä. Lii­ken­ne­tur­val­li­suu­den osal­ta on men­ty jopa niin pit­käl­le, että omaa ja tois­ten tur­val­li­suut­ta vaa­ran­ta­vas­ta toi­min­nas­ta voi jou­tua van­ki­laan (esi­mer­kik­si päih­ty­nee­nä ajaminen). 

      Asial­lista pohd­in­taa lähtei­den kera. Kiitos myös blo­gin-kir­joit­ta­jalle hyvästä tek­sistä, täysin saman­laisia ajatuk­sia itsellä. 

      Jotenkin tau­tia voisi kuitenkin ver­ra­ta liiken­teeseen. Tek­isin sen ehkä näin:
      ajoneu­von kul­jet­ta­ja (taudinkan­ta­ja) on ensisi­jais­es­ti vas­tu­us­sa, kun jotain ikävää tapah­tuu. Taa­ja­ma-alueel­la tulee ajaa eri­tyisen huolel­lis­es­ti, laskea nopeut­ta ja huomioi­da jalankulk­i­jat (riskiryh­mäläiset). Jalankulk­i­jat voivat siis huo­let­ta kulkea esim. kaupunkien keskustoissa.
      Sit­ten on paikko­ja, jois­sa voi vain syyt­tää itseään, kun jää auton alle. Täm­möisiä ovat esim. tun­nelit ja moot­tori­ti­et. Tai jos ei pidä pilkkopimeäl­lä minkään­laista näkyvyyt­tä paran­tavaa asustetta. 

      Näk­isin että “moot­tori­ti­et ja tun­nelit” ovat ter­vei­den ja nuorten har­ras­tus ja vapaa-ajan­vi­et­topaikko­ja, jonne riskiryh­mäläisil­lä ei ole asi­aa. Voi vain syyt­tää itseään, jos tun­kee Hart­wallille kat­so­maan kan­sain­välisiä kiso­ja ja yllät­täen saa tar­tun­nan. Kenel­läkään ei ole vält­tämät­tömyyt­tä sinne tunkea.

      Sit­ten taas apteek­it, van­hainkodit ja sairaalat ovat “keskus­to­ja”, jois­sa tautis­ten tulee käyt­täy­tyä vas­tu­ullis­es­ti, kos­ka riskiryh­mäläisil­lä on oikeus kulkea siel­lä tur­val­lis­es­ti. Ei sen takia tarvitse kieltää alaikäisiltä joukkueurheilua, että joku iäkäs voi ehkä siihen kuol­la. Ei yhteiskun­nan tarvitse päät­tää, että meneekö ter­ve ja nuori urheile­maan tai viet­tämään iltaa kaverei­den kanssa, riskiarvion tekee yksilö.

    2. Ver­taus liiken­netur­val­lisu­u­den osalta hyväksyt­tyyn riski­ta­soon ei ole kovin hyvä. Suomes­sa ja muis­sa Pohjo­is­mais­sa on laa­jasti omak­sut­tu liiken­netur­val­lisu­u­den nollav­i­sio, jos­sa tavoit­teena on, ettei kenenkään tarvitse kuol­la tai vakavasti loukkaan­tua liiken­teessä. Tähän tavoit­teeseen on myös johdon­mukaises­ti pyrit­ty eri­laisil­la tur­val­lisu­ut­ta paran­tavil­la toimen­piteil­lä. Liiken­netur­val­lisu­u­den osalta on men­ty jopa niin pitkälle, että omaa ja tois­t­en tur­val­lisu­ut­ta vaaran­tavas­ta toimin­nas­ta voi joutua vanki­laan (esimerkik­si päi­htyneenä ajaminen).

      Se, että liiken­teessä on todet­tu, että olisi kiva, jos kuolonuhre­ja ei olisi, ei tarkoi­ta, että kuolemia ei tosi­asi­as­sa hyväksyt­täisi, kos­ka olisi ole­mas­sa keino­ja estää 95 pros­ent­tia kuole­man­ta­pauk­sista. Niistä vain kat­sot­taisi­in ole­van liikaa harmia. Erit­täin hyvä keino olisi ylinopeut­ta ajamisen fyysi­nen estämi­nen yhdis­tet­tynä olen­naiesti alem­pi­in nopeusra­joituk­si­in. Mut­ta täl­lais­es­ta ei voi edes keskustel­la, kos­ka on jokaisen ihmisoikeus voi­da niin halutes­saan ajaa 200 kilo­metriä tunnissa.

  17. Oletko Osmo valmis ihmisko­keeseen, jos­sa läh­es kaik­ki suo­ma­laiset lapset saa­vat deltavari­antin ilman rokotusta?

    Las­ten ris­ki saa­da krooni­nen korona on vielä heikosti tiedos­sa, mut­ta se voi olla merkit­tävä (https://www.nature.com/articles/d41586-021–01935‑7). Vielä heikom­min tun­netaan kroonisen koro­nan pitkäaikaiset kansan­ter­vey­del­liset vaiku­tuk­set. Kyseessä olisi siis hyp­py tuntemattomaan.

    EMA hyväksyi 12–15-vuotiaiden roko­tuk­sen jo kauan sit­ten, mut­ta Suomes­sa aiheesta ei puhuta juuri lainkaan. Pfiz­erin pitäisi käsit­tääk­seni jät­tää 5–11-vuotiaiden data EMA:n arvioitavak­si ihan pian. Pitäisikö aikuis­ten rokot­tamises­sa suosia Mod­er­naa ja vara­ta Pfiz­e­ria lap­sille? Nyt kun riskiryh­mät on rokotet­tu, pitäisikö luop­ua kakkos­roko­tusten aikaistamis­es­ta ja rokot­taa 12–15-vuotiaat kiireesti ker­taalleen ennen koulu­jen alkua? Jos Suomen hallinnon tarkoituk­se­na on tar­tut­taa lapset, se tulisi ainakin ker­toa avoimesti.

    Hyviä kom­ment­te­ja Espoon Kone­mieheltä, tässä vielä muu­ta­ma huomio Osmon kir­joituk­sen loogi­sista ongelmista:

    -On väärin ver­ra­ta nykyti­lan­net­ta pan­demi­an alku­un, kos­ka rokote on jo ole­mas­sa. Tässä tilanteessa pienem­pikin ris­ki riit­tää perusteluk­si epi­demi­an hidas­tamiselle kunnes kaik­ki suo­ma­laiset on rokotet­tu edes kertaalleen.

    -Me pysäy­timme viime tal­ve­na influ­enssan. Se “mah­dot­to­muus” on siis osoitet­tu vääräk­si. Influ­enssaa ei nor­maal­isti kan­na­ta pysäyt­tää, kos­ka se ei ole vaivan väär­ti, mut­ta se on kokon­aan toinen kysymys. (Tässä kohdin Osmon alku­peräisen kir­joituk­sen voi ymmärtää kahdel­la eri tavalla.)

    -Ei ole selvää että deltavari­antin tar­tut­tavu­us rokote­tus­sa väestössä on suurem­pi kuin alku­peräisen koro­nan rokot­ta­mat­tomas­sa väestössä. Deltan pysäyt­tämi­nen voi hyvin olla mahdollista.

    —–

    Minäkin uskon (en tiedä) Osmon lail­la ettei tukah­dut­ta­mi­nen tule onnis­tu­maan — rokotev­as­taisia on liikaa. Koro­nan on sik­si lop­ul­ta annet­ta­va lev­itä, mut­ta vas­ta kun roko­tuk­set ovat pidem­mäl­lä (kaik­ki halukkaat saa­neet ensim­mäisen annok­sen, toisia annok­sia ehkä 50 % suomalaisista).

  18. Kuolleista alle 30 vuo­ti­ai­ta yksi.
    Alle 40 vuo­ti­ai­ta kahdeksan.
    Alle 50 vuo­ti­ai­ta kaksikymmentä
    Alle 60 vuo­ti­ai­ta 61
    Alle 70 vuo­ti­ai­ta 141
    Alle 80 vuo­ti­ai­ta 387
    Yli 80 vuo­ti­ai­ta 592

    Numerot tuskin enää paljon muut­tuvat, kun kuollei­den viikot­tainen keskiar­vo on tip­punut alkukesän 0,23 nollaan.

    Jos aja­tus on, että tämä pyörii jatkos­sa maail­mal­la, niin kyl­lähän se kan­nat­taisi sairas­taa pois. Siis jos on alle kuuskymp­pinen. Yli 80 vuo­ti­aiden kan­nat­taa toki eristäy­tyä, jos virus liikkuu kotinurkilla.

  19. THL-kir­joit­taa:”
    Tar­tun­tatau­tirek­isteri­in* on ker­tynyt tietoa 978 kuolleesta henkilöstä:
    ‑Kuollei­den medi­aani-ikä on 82 vuotta.
    ‑Kuolleista 54 % on miehiä ja 46 % naisia.
    ‑Tarkem­mat ter­veystiedot ovat saatavil­la 52 % mene­htyneistä. Heistä val­taos­al­la (yli 95 %) oli yksi tai usei­ta pitkäaikaissairauksia. ”

    Aikaisem­min THL julka­isi kuolin­paikan, joka yllät­täen olikin tue­tun asumisen yksiköitä (=ennen van­hainkote­ja) yli 70% kuolemantapauksista.
    Suo­ma­lais­ten oletet­tu elinikä on 81.7 vuot­ta ja mene­htyneistä peruster­veitä on: 987 x 5% = 50 ihmistä. Siis KORONAAN on kuol­lut kah­den vuo­den aikana 50 peruster­vet­tä ihmistä! Ver­tailu­na, jot­ta osaat­te suh­teut­taa tätä, saunaan nukah­tanei­ta ja siten kuollei­ta on vuosit­tain 100–150. Vas­taa­vana ajan­jak­sona saunaan on kuol­lut 200–300 ihmistä, joka on 4 tai 6 ker­taa enem­män, kuin peruster­veitä koronakuolleita.

    Kuten kaik­ki tiedämme, Pietarista ja tietysti baareista saimme deltaver­sio­ta. Miten deltaver­sio vaikut­ti yhteiskun­nan toim­intaan? Tehol­la on edelleenkin noin 10 ihmistä, eikä sairaala­hoitokaan ole karan­nut käsistä deltas­takaan riip­pumat­ta. Entäpä kuolleet? Voi pojat sen­tään, eipä kuolleitakaan ole. 

    Nyt on arvioita­va, paljonko otamme velkaa tuleville sukupolville mak­set­tavak­si, että pelastamme/suljemme/rajoitamme/estämme tai mitä lie­nee koron­aa? Kaik­ki tämä raha on pois­sa vaikka­pa hyvästä van­hus­ten­hoi­dos­ta, ilman vaip­po­ja ja lääketokkuraa.

    Eiköhän olisi jo aika käyt­tää julk­ista rahaa johonkin muuhun, kuin koron­api­ip­po­jen tai jälji­tyk­sien kehit­tämiseen? Ja auki? Tot­ta kai ‚muuten rokot­ta­mi­nen on ollut turhaa.

    Ps. Ital­ian, Ruotsin tai Englan­nin tilas­tot ker­to­vat samaa ikärak­en­teen ja ter­vey­den osalta, kuin Suomen THL:n.

  20. On varsin raivos­tut­tavaa kuin­ka kes­ki-ikäiset ja sitä van­hem­mat nyt vuo­den karan­teenin jäl­keen vaa­ti­vat yhteiskun­nan avaamista ja viruk­sen päästämistä vapaak­si ilman kon­trol­lia kun tämän samaisen ikälu­okan suo­ja on han­kit­tu (sekä mak­set­tu nuorten hyv­in­voin­nista) ja kaksinker­taiset roko­tuk­set saatu van­hem­malle samaiselle ikälu­okalle. Samanaikaises­ti nyt nuoret ovat niitä, jot­ka otta­vat tämän aal­lon vas­taan, kär­sivät ja mah­dol­lis­es­ti jälkioirei­den vuok­si episo­di menee pitkälle ensi vuo­den puolelle. Jos kat­so­taan vain kuolin­luku­ja niin yksikin alle 30 vuo­tias kuol­lut on liikaa kos­ka näil­lä ihmisil­lä elämä on vas­ta alkupäässä ja maail­maa ei ole nähty. 70/80 ‑vuo­ti­aan kuu­luukin jo pikkuhil­jaa kuol­la pois, taval­la tai toisella.

    Itsekeskeisyys jatkuu yhä 50 ja 60-luvul­la syn­tynei­den räl­lästäjien kesku­udessa kuten se jo vuosikymmenet näin on käynyt. Ensin tuhot­ti­in yhteiskun­nan talous oman edun vuok­si ja nyt tuho­taan tule­van sukupol­ven ter­veys, jot­ta päästäisi­in teat­teri­in tai rav­in­to­laan itseään toteut­ta­maan. Valitet­tavaa, että päät­täjis­sä tämä ikälu­ok­ka on juuri ikän­sä puoles­ta nyt veto­vas­tu­us­sa ja he ajat­tel­e­vat vain itseään.

  21. Hyvä kir­joi­tus tämäkin, kiitos. Vain koron­a­passin osalta olen eri mieltä. Se tulee nyt myös myöhässä, eikä tuo lääketi­eteel­lis­es­ti kat­soen apua enää. Poli­ti­ik­ka on tietenkin toinen peli. 

    *** Koron­aan suh­tau­tu­mises­sa soisi huomioita­van kaik­ki seu­raa­vat näkökohdat ***

    - Suomes­sa jo jokin aika sit­ten 80 % tode­tu­ista tar­tun­noista oli delta-muun­nos­ta, jon­ka on nyt havait­tu tart­tuvan yhtä tehokkaasti kuin vesirokko. 

    - Tar­tun­to­ja on yhä vaikeampi, jopa mah­do­ton­ta jäljit­tää. Samaan aikaan kun korona tart­tuu myös oireet­tomil­ta kan­ta­jil­ta, lev­iää delta-muun­nos entistä tehokkaam­min aerosoleina ilmateitse (ei siis vain pis­aratar­tun­tana). Tämä tekee altistu­misen määrit­tämisen entistä vaikeam­mak­si. Kun tau­tia on liik­keel­lä paljon, ei altistu­mista oikeas­t­aan voi vält­tää muu­toin kuin vetäy­tymäl­lä eristyk­seen. Kaik­ki lop­ul­ta altistu­vat, minkä asiantun­ti­jatkin ovat jo myöntäneet. 

    - Tilanne vaka­van tau­timuodon ja kuolleisu­u­den osalta on täl­lä het­kel­lä erit­täin hyvä. Ver­tailun vuok­si vuon­na 2018 viikol­la 9 oli medi­ati­eto­jen mukaan yksi­no­maan TAYS:ssa 183 influ­enss­apoti­las­ta. Paljonko mah­toi koko maas­sa olla? Ter­vey­den­huol­lon kuor­mi­tuk­sen kannal­ta voi pikem­minkin kysyä, onko nykyti­lanteessa mielekästä sitoa resursse­ja enää näin laa­jaan koronat­es­taamiseen ja jäljit­tämiseen, kos­ka viral­lis­es­ti tode­tut tar­tun­nan ovat vain osato­tu­us, jon­ka tiedolli­nen arvo las­kee koko ajan, kun tar­tun­taketju­jen jäljit­tämi­nen on entistä epäluotettavampaa. 

    - Meil­lä on juuri nyt keskeiset riskiryh­mät täysin rokotet­tu, ja myös yhden piikin turvin kaik­ki läh­es koko työikäi­nen väestö hyvässä suo­jas­sa vakaval­ta taudil­ta. Lapset, nuoret ja nuoret aikuiset eivät yksinker­tais­es­ti sairas­tu vakavasti, luku­un otta­mat­ta perus­sairai­ta (joista mon­et jo rokotet­tu) ja selvästi yli­pain­ois­ia. Kun tau­ti nyt joka tapauk­ses­sa lev­iää, mik­si tuh­la­ta resursse­ja taudin estämiseen keinoil­la, jot­ka eivät kuitenkaan tätä delta-muun­nos­ta pysäytä? 

    - Kuten THL:n Salmi­nenkin tote­si, rav­in­to­lara­joituk­set eivät estä taudin lev­iämistä. Hänen jät­ti esit­tämät­tä, mikä estäisi. Kun tau­ti lev­iää kaikissa mah­dol­li­sis­sa tilanteis­sa, jois­sa on usei­ta ihmisiä, ml. yksi­ty­i­sis­sä kokoon­tu­mi­sis­sa, taudin estämisen osalta ei oikein jää vai­h­toe­hto­ja: aivan KAIKKI liikku­mi­nen pitäisi kieltää. Täl­laiselle ei taas ole käsil­lä ole­van teho­hoito- ja kuolleisu­usti­lanteen val­os­sa minkään­laisia perustei­ta tai edel­ly­tyk­siä. Ja kun emme voi estää ekspo­nen­ti­aal­ista lev­iämistä, tulisi tämän kannal­ta turhik­si muut­tuneista rajoituk­sista luopua. 

    - Tar­tun­nat lev­iävät nyt kiihtyvä vauh­tia, myös todet­tu­jen luku­jen ulkop­uolel­la – oireet­to­mi­akin tar­tun­to­ja jää havait­se­mat­ta. PCR-tes­tauskaan ei havaitse läh­eskään kaikkia, eivätkä vas­ta-ainetestit ole luotet­ta­va immu­ni­teetin mittari. 

    - Sairas­t­a­mi­nen kas­vat­taa väestön immuu­ni­vastet­ta, mikä on pitkän päälle hyödylli­nen asia. Samal­la rokot­ta­mi­nen ete­nee edelleen. Nyt kun etenkin riskiryh­mien roko­tusten vaikut­tavu­us on vielä parhaim­mil­laan, kan­nat­taisi viruk­sen antaa lev­itä uhraa­mat­ta enää rajoituk­sille. Se lev­iää kuitenkin. 

    - Sairas­t­a­mi­nen antaa monien tau­tien kohdal­la vahvem­man immu­ni­teetin kuin rokot­ta­mi­nen, kos­ka elim­istö käy läpi laa­jem­man immu­nol­o­gisen pros­essin koko toimi­vaa virus­ta kohtaan. Esimerkkinä sairastet­tu vesirokko saa aikaan elinikäisen immu­ni­teetin, mut­ta rokot­ta­mal­la var­man suo­jan saa lähin­nä vakavaa tau­timuo­toa ja sen kom­p­likaa­tioi­ta vas­taan. Ruotsin tänä päivänä mui­ta parem­pi koronati­lanne sopii tähän: laa­jasti sairastet­tu tau­ti yhdis­tet­tynä roko­tuk­si­in aut­taa hal­lit­se­maan epi­demi­aa ja kuolleisu­ut­ta ilman varsi­naisia rajoituk­sia. Elämä Ruot­sis­sa on käytän­nössä täysin nor­maalia (tulin sieltä hiljattain). 

    - Ain­oa tau­ti, joka on onnis­tut­tu maail­mas­ta roko­tuksin hävit­tämään, on isorokko. Aivan keskeistä siinä on, että roko­tus tai sairas­t­a­mi­nen antaa elinikäisen immu­ni­teetin. Koro­nan kanssa tilanne on kokon­aan toinen: rokote ei anna täyt­tä immu­ni­teet­tia eikä estä tar­tut­tamista, ja roko­tuk­sen anta­ma suo­ja alkaa heiketä vähitellen jo 6–12 kk:n kulut­tua. Tässä suh­teessa voi esi­in­tyä myös merkit­tävää yksilöl­listä vai­htelua, senkin osalta kuin­ka kauan rokot­ta­mi­nen suo­jaa teho­hoidol­ta ja kuole­mal­ta. Mitä van­hempi ja perus­sairaampi ihmi­nen, sitä lyhyem­män ajan keskimäärin, kos­ka immuu­ni­jär­jestelmä on valmi­ik­si heikom­pi. Vaik­ka kaik­ki maail­man maat saisi­vat koronarokot­teet käyt­töön, ei taudin hävit­tämi­nen onnis­tu­isi. Ts. se jää kiertämään, kuten use­at virolog­it ja lääkärit ovat todenneet. 

    - Vakavien tau­timuo­to­jen vält­tämisen kannal­ta olisi jatkos­sa ihanteel­lista, että täl­lainen melko lyhyen immu­ni­teetin anta­va tau­ti olisi väestössä läs­nä siten, että vain osa olisi imu­nol­o­gis­es­ti alt­ti­ina ker­ral­laan, toisil­la se olisi uoreeltaan sairastet­tuna ja riskiryh­mät rokotet­tu päivitetyl­lä rokotev­er­si­ol­la. Jos taas ”kaik­ki munat ovat samas­sa koris­sa” (väestö menisi keskenään samas­sa tahdis­sa), on sil­loin toden­näköisem­pää, että nähdään isom­pia määriä myös vakavam­paa tau­tia kerralla.

    1. Quo vadis:

      -Suo­mes­sa jo jokin aika sit­ten 80 % tode­tuis­ta tar­tun­nois­ta oli del­­ta-muun­nos­­ta, jon­ka on nyt havait­tu tart­tu­van yhtä tehok­kaas­ti kuin vesirokko. 

      Sivuhuo­mau­tus tähän. Jois­sain mediois­sa tämä kir­joitet­ti­in nimeno­maan näin, eli USA:n tau­tivi­ras­ton raportin mukaan muun­nok­sen ON havait­tu tart­tuvan yhtä tehokkaasti kuin vesirokon. Hesarin sivuil­la ainakin se olikin kir­joitet­tu toisin: VOI OLLA, että vari­ant­ti tart­tuu yhtä tehokkaasti jne. En viitsinyt lähteä tark­ista­maan, mikä on alku­peräis­tek­stin muo­toilu. Sanois­in, että suo­ma­laisel­la medi­al­la on kyl­lä ollut viimeisen puo­len­toista vuo­den aikana ikävä tapa vali­ta kahdes­ta sanon­tatavas­ta shokeer­aavampi versio.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.