Kriisiajan rokotepolitiikka

Seu­raa­vaan pan­de­mi­aan kan­nat­taa val­mis­tau­tua jät­ti­mäi­sel­lä roko­te­tuo­tan­non yli­ka­pa­si­tee­til­la. Rokot­tei­den hyväk­sy­mis­me­net­te­lyä on voi­ta­va tar­vit­taes­sa nopeut­taa.

Covid19 ‑pan­de­mias­sa ei pitä­nyt olla mitään yllät­tä­vää. Pan­de­mian ris­ki oli muka­na tule­vai­suut­ta kos­ke­vis­sa ske­naa­riois­sa sii­nä, mis­sä tulos­sa ole­va Kali­for­nian suu­ri maan­jä­ris­tys­kin. Mah­dol­li­suu­te­na, joka tie­det­tiin, mut­ta ei otet­tu huomioon.

Covid19 on han­ka­lam­pi kuin Sars‑1, kos­ka sen vaka­vam­mat oireet alka­vat vas­ta vii­kon kulut­tua tar­tun­nas­ta, jol­loin on jo ehti­nyt levit­tää tau­tia eteen­päin. Sars‑1 oli tar­tun­nan saa­neel­le pal­jon koh­ta­lok­kaam­pi, mut­ta sen oireet oli­vat niin rajut, ettei se levin­nyt laajalle.

Covid19 on sil­ti huo­no leviä­mään, onnek­si. Jos se leviäi­si kuin tuh­ka­rok­ko, jok­seen­kin kaik­ki oli­si­vat sen jo sai­ras­ta­neet. Vuo­si sit­ten luul­tiin ylei­ses­ti, että näin tuli­si käy­mään kai­kis­ta rajoi­tus­yri­tyk­sis­tä huolimatta.

Onnek­si rokot­tei­den kehit­tä­mi­ses­sä on otet­tu jät­ti­harp­pauk­sia. Eri­tyi­sen lupaa­va on RNA-tek­no­lo­gia. Pfizer-Bion­tec­hin roko­te oli tiet­tä­väs­ti val­mis muu­ta­mas­sa päi­väs­sä sen jäl­keen, kun viruk­sen peri­mä oli sel­vil­lä. Rokot­teen tehon ja tur­val­li­suu­den tes­taa­mi­nen kui­ten­kin kes­ti lähes vuoden.

Kun osal­le väes­töä syn­tyy virus­ta vas­taan vas­tus­tus­ky­ky joko sai­ras­ta­mi­sen tai rokot­tei­den kaut­ta, viruk­sel­le syn­tyy voi­ma­kas pai­ne kehit­tää resis­tent­te­jä mutaa­tioi­ta. Näin on käy­nyt­kin. Mut­ta ei hätää. Uusi roko­te kehi­te­tään alle viikossa.

Peli­sään­tö­jen pitäi­si olla etu­kä­teen sel­viä. Influens­sa­ro­kot­tei­ta muun­nel­laan vuo­sit­tain viruk­sen muun­tues­sa, eikä uusia vähän muu­tet­tu­ja rokot­tei­ta tar­vit­se tut­kia yhtä huo­lel­li­ses­ti kuin koko­naan uusia.  Täs­sä on ris­kin­sä mut­ta niin on sairastamisessakin.

Entä jos syn­tyy uusi han­ka­la virus, joka tart­tuu kuin tuh­ka­rok­ko? RNA-roko­te sitä vas­taan syn­tyi­si nopeas­ti, mut­ta vuot­ta ei voi­tai­si odot­taa tur­val­li­suus­tut­ki­mus­ten kans­sa.  Pitäi­si olla val­miik­si mie­tit­ty­nä nopeu­tet­tu käy­tän­tö hätätilanteisiin.

Opti­moi­mal­la roko­te­tuo­tan­toa glo­baa­lis­ti saa­daan hal­vem­pia rokot­tei­ta, mut­ta glo­baa­li talous toi­mii kun­nol­la vain rau­han olois­sa. Krii­sio­lois­sa ei voi luot­taa glo­baa­liin talou­teen: Kun Wuha­nis­sa sul­jet­tiin teh­taat, monet län­si­mai­set yri­tyk­set menet­ti­vät ali­han­kin­ta­ket­jun­sa ja jou­tui­vat pysäyt­tä­mään tuotantonsa.

Vuo­si sit­ten maat kaap­pa­si­vat väli­las­kun teh­neis­tä rah­ti­ko­neis­ta suo­ja­mas­ke­ja. Kum­ma, että sekin pai­net­tiin vil­lai­sel­la. Vapaa­kau­pan sään­töi­hin ei voi luot­taa krii­sin olois­sa. Eivät armei­jat­kaan luota.

Nyt EU:ssa puu­ha­taan vien­ti­kiel­toa rokot­teil­le. Yhdys­val­lat on sel­lai­sen jo toteut­ta­nut. Kun sään­nöt ovat nämä, seu­raa­vaa krii­siä var­ten roko­te­tuo­tan­to ja sen raa­ka-aineet hajau­tet­ta­va, vaik­ka näin toteu­tet­tu roko­te­tuo­tan­to tulee­kin pal­jon kalliimmaksi.

Rokot­tei­den tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia ja tar­vit­ta­via raa­ka-ainei­ta on olta­va kaik­kial­la tar­peek­si. Se tar­koit­taa, että osa raa­ka-aineis­ta saat­taa pilaan­tua tar­peet­to­mi­na. Mak­saa, mut­ta entä sit­ten? Puo­lus­tus­voi­mat romut­taa koh­ta mil­jar­de­ja mak­sa­neet Hor­net-hävit­tä­jän­sä ilman että niil­lä on ammut­tu laukaustakaan.

Täs­sä krii­sis­sä hatun­nos­ton arvoi­nen asia on lää­keyh­tiöi­den väli­nen yhteis­työ ja tie­don vaih­to. Virus koet­tiin vihol­li­sek­si, ei kil­pai­le­va lää­key­ri­tys. Kun Sano­fin oma roko­te­ke­hi­tys epä­on­nis­tui, se alkoi val­mis­taa teh­tail­laan Pfize­rin rokotetta.

Tule­vai­suut­ta var­ten roko­teo­saa­mi­seen on panos­tet­ta­va mai­den väli­se­nä yhteis­työ­nä ja syn­ty­vä osaa­mi­sen on olta­va yhteis­tä omai­suut­ta. Niin ihmis­kun­ta val­mis­tau­tui­si myös ava­ruuso­lioi­den hyök­käyk­seen, jos sel­lai­nen oli­si näköpiirissä.

On hel­pom­pi luot­taa rei­luun peliin rokot­tei­den resep­teis­sä kuin val­miis­sa rokot­teis­sa. Jos annam­me muil­le omia rokot­tei­tam­me, meil­le jää nii­tä vähem­män, mut­ta asuk­kai­dem­me ter­veys ei vaa­ran­nu, vaik­ka ker­rom­me muil­le, miten rokot­tei­ta valmistetaan.

 

= = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu kolum­ni­na Lääkärilehdessä

23 thoughts on “Kriisiajan rokotepolitiikka”

  1. Juu­ri näin. mRNA-roko­te­tek­no­lo­gia on mul­lis­ta­nut roko­te­ke­hi­tyk­sen aika­tau­lun (jota vie­lä vuo­si sit­ten ei ylei­ses­ti uskot­tu). Jot­ta nopeas­ta kehi­tyk­ses­tä saa­daan täy­si hyö­ty, on myös val­mis­tus­ka­pa­si­teet­tia olta­va paljon.

    Hen­gi­tys­teit­se leviä­vien tau­tien estä­mi­sek­si kan­nat­tai­si minus­ta varau­tua myös pitä­mäl­lä varas­tos­sa mas­ke­ja koko kan­sal­le. Rokot­teet eivät ehdi apuun heti kun uusi tau­ti ilme­nee, mut­ta mas­kit saa­daan varas­tois­ta nopeas­ti jake­luun. Ne eivät mak­sa­kaan juu­ri mitään.

    Sii­nä mis­sä roko­te­tek­no­lo­gia on edis­ty­nyt hui­mas­ti, olen pet­ty­nyt sii­hen kuin­ka mas­ki­tek­no­lo­gia ei ole otta­nut edis­ty­sas­ke­lei­ta täs­sä pan­de­mian aika­na. Edel­leen käy­te­tään samo­ja lap­pu­mas­ke­ja kuin ennen­kin. Ne ovat ker­ta­käyt­töi­siä ja vuo­ta­vat reu­noil­ta. Monis­sa hen­gi­tys­suo­jain­ta vaa­ti­vis­sa töis­sä on kui­ten­kin jo pit­kään käy­tet­ty kes­to­mas­ke­ja, jot­ka ovat erit­täin tii­vii­tä ja tule­vat myös pit­kän pääl­le hal­vem­mik­si, kos­ka ne kes­tä­vät pit­kään. Sili­ko­nis­ta teh­dyt puo­li­naa­ma­rit P3-suo­dat­ti­mel­la (suo­da­tus­te­ho vähin­tään 99,95%) mak­saa Kii­nas­sa muu­ta­man euron kap­pa­leel­ta, Suo­mes­sa kulut­ta­ja­hin­ta yksit­täin ostet­tu­na pyö­rii 30 euron tun­tu­mas­sa. Nyky­mal­lit on teh­ty tosin suo­jaa­maan vain käyt­tä­jään­sä ja niis­sä vain sisään­hen­gi­ty­sil­ma suo­da­te­taan. Tätä tar­koi­tus­ta var­ten pitäi­si teh­dä mal­le­ja jois­sa myös ulos­hen­gi­ty­sil­ma suo­da­te­taan (muu­tos teki­si mas­kis­ta hal­vem­man, kos­ka sii­nä ei tar­vit­si­si olla vent­tii­liä joka ohjaa sisään- ja ulos­hen­gi­ty­sil­man eri reit­te­jä). Sel­lai­nen varas­toon jokais­ta kan­sa­lais­ta var­ten ja käyt­tö­pak­ko heti jos maa­il­mal­la alkaa pyö­riä vaa­ral­li­nen hen­gi­tys­teit­se tart­tu­va tauti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Nyky­mal­lit on teh­ty tosin suo­jaa­maan vain käyt­tä­jään­sä ja niis­sä vain sisään­hen­gi­ty­sil­ma suo­da­te­taan. Tätä tar­koi­tus­ta var­ten pitäi­si teh­dä mal­le­ja jois­sa myös ulos­hen­gi­ty­sil­ma suo­da­te­taan (muu­tos teki­si mas­kis­ta hal­vem­man, kos­ka sii­nä ei tar­vit­si­si olla vent­tii­liä joka ohjaa sisään- ja ulos­hen­gi­ty­sil­man eri reit­te­jä). Sel­lai­nen varas­toon jokais­ta kan­sa­lais­ta var­ten ja käyt­tö­pak­ko heti jos maa­il­mal­la alkaa pyö­riä vaa­ral­li­nen hen­gi­tys­teit­se tart­tu­va tauti.

      Ulos­hen­gi­tys­vent­tii­li on tiu­kim­mis­sa hepa­suo­jai­mis­sa syys­tä. Paran­taa mas­kin sisään jää­neen käy­te­tyn hen­gi­ty­sil­man vaih­tu­mis­ta, kos­ka kun­nol­li­sen suo­da­tus­ma­te­ri­aa­lin hen­gi­tys­vas­tus on mel­koi­nen. Lisäk­si ulos­pu­hal­lus­vent­tii­li pitää suo­da­tus­ma­te­ri­aa­lin kui­va­na, täl­lön kui­tu­jen säh­köi­set varauk­set säi­ly­vät ja suo­da­tus­te­ho pysyy. Oikeas­ti pit­kä­ai­kais­käy­tös­sä puhal­ti­mel­la autet­tu hen­gi­tys­suo­jain­naa­ma­ri on ainoa vaih­toeh­to. Toki pois­toil­man­kin suo­da­tus täl­löin myös on mah­dol­lis­ta, koneen avus­ta­ma­na. Tai sit­ten pois­toil­ma vie­dään esi­mer­ki­si UV-desin­fioin­ti­pat­ruu­nan läpi. 

      Mekaa­nis­ten tor­jun­ta­kei­no­jen vai­ku­tus on her­käs­ti tart­tu­vas­sa virus­tau­dis­sa kui­ten­kin on vain teo­reet­ti­nen. Sen tie­tä­vät vete­raa­ni­tar­tun­ta­tau­ti­lää­kä­rit jo val­miik­si esi­mer­kik­si tuh­ka­ro­kon osal­ta. Eris­tys, liik­ku­mi­sen lopet­ta­mi­nen, ihmis­ten kes­ki­näis­ten kon­tak­tien lopet­ta­mi­nen, mat­kus­ta­mi­sen lopet­ta­mi­nen, perin­tei­sen työs­sä­käyn­nin lopet­ta­mi­nen, robot­tien pal­ve­lu­työ, tie­to­ko­nea­vus­tei­nen vir­tu­aa­li­työ. Näi­tä kei­no­ja nyt on jo tes­tat­tu, ja lop­pu­tu­le­ma on: Ihmi­sen lähei­syys on ainoa asia, joka voi mei­dät tap­paa, pois­ta­kaam­me tämä ris­ki jos haluam­me sel­vi­tä laji­na edelleen.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Esit­tä­mä­si ske­naa­rio ei ote huo­mioon mah­dol­li­suut­ta, että itse roko­te alkaa toi­mia viruk­sen tavoin ja levi­tä hillittömästi.
    – Että ihmi­set alka­vat kuol­la rokot­tee­seen, jos eivät aina parin kuu­kau­den välein ota uut­ta rokotetta.
    – Että mer­kin­tä roko­te­pas­sis­sa on samal­la oikeus elämään.

    Tätä­kin suu­rem­pi uhka on moraa­li­ka­to rokotetuotannossa.
    – Että tuo­tan­non tar­koi­tuk­se­na onkin vain voi­ton maksimoiminen,
    – että se irto­aa koko­naan alku­pe­räi­ses­tä tar­koi­tuk­ses­ta: hyvin­voin­nin lisäämisestä.
    – Että voi­tot perus­tu­vat polii­tik­ko­jen lahjontaan,
    – lää­kä­rien lahjontaan,
    – vaih­toeh­tois­ten paran­nus­kei­no­jen estämiseen,
    – jul­ki­sen mie­li­pi­teen manipulointiin,
    – jne.

    Seu­rauk­se­na on sel­lais­ten rokot­tei­den val­mis­ta­mi­nen, jot­ka par­hai­ten takaa­vat lisä­ro­kot­tei­den myyn­nin jat­kos­sa. — Ter­vey­des­tä piittaamatta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. K‑Veikon pos­taus oli pöh­kö, mut­ta se on oikea ongel­ma, että kai­ken­lai­nen kont­rol­li ja val­von­ta vain lisään­tyy — kehi­tys alkoi jo ennen koro­naa ter­ro­ris­miuh­kiin vedo­ten. Itse aina­kin olen val­mis otta­maan vähän ris­kiä tur­val­li­suu­den ja ter­vey­den suh­teen, jos vaih­toeh­to­na on orwel­li­lai­nen kont­rol­liyh­teis­kun­ta. Ja näin län­si­mai­nen demo­kra­tia on tähän asti toiminutkin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Ei roko­tuk­sil­la ole mitään mer­ki­tys­tä. HS kir­joit­taa tänään, että “ohjeet ovat samat roko­te­tuil­le ja rokot­ta­mat­to­mil­le”. Syyt tähän on ne, että “ei ole täy­sin pois­sul­jet­tua”, että roko­tet­tu ei tar­tu­ta tau­tia ja että meil­lä “vaa­nii myös uusien, her­kem­min tart­tu­vien virus­muun­nos­ten uhka”.

    Avai­sit­te edes rajat, niin tääl­tä pää­si­si pois. Mitä muu­ta tahan­sa kuin nuk­ku­vaa, puo­li­kuol­lut­ta elämää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Höp­sis. Rokot­teel­la on val­ta­va mer­ki­tys toden­nä­köi­syy­del­le tar­tut­taa virus­ta eteen­päin. Immu­ni­tee­tin kehit­ty­mi­nen vie aikaa, ja sik­si roko­tet­tu­jen pitää jat­kaa suo­jau­tu­mis­ta, ja immu­ni­teet­ti ei kehi­ty kai­kil­le niin vah­va­na että ei sai­ras­tui­si ollen­kaan, mut­ta sil­ti roko­te aut­taa huimasti.

      Virus­muun­nok­sien uhka pide­tään pie­ne­nä par­hai­ten siten, että ei anne­ta viruk­sen mel­las­taa ja lisään­tyä, jol­loin se saa lisää tilai­suuk­sia muo­dos­taa muunnoksia.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kyl­lä roko­tus vähen­tää tar­tut­ta­mi­sen ris­kiä huo­mat­ta­van pal­jon enem­män kuin mak­sin käyt­tö, mut­ta ei tiet­ne­kään las­ke sitä nollaan.

        Juu­ri näin. Ja kos­ka sitä ei mil­lään saa nol­laan, niin rajoi­tus­toi­met jat­ku­vat aina vaan pidem­pään ja pidem­pään. Sil­lä roko­tuk­sel­la ei ole mitään väliä, kos­ka olem­me päät­tä­neet, että sen ei anne­ta vai­kut­taa tilan­tee­seen. Tämä on pää­tös, joka Suo­mes­sa on tehty.

        Toi­sin­kin voi päät­tää. Shang­hais­sa pää­tet­tiin, että siel­lä ei ole koro­naa eikä sin­ne tule koro­naa. Sik­si siel­lä ei ollut koro­naa eikä sin­ne tul­lut koro­naa. Pois­lu­kien muu­ta­mia yksi­täis­ta­pauk­sia ja ulko­maa­lai­sia turisteja. 

        Molem­mat edel­lä mai­ni­tut ovat siis poliit­ti­sia pää­tök­siä. Shang­hai­hin ei kos­kaan tul­lut koro­naa, kos­ka niin pää­tet­tiin. Suo­mes­ta se ei kos­kaan mene pois, kos­ka niin on päätetty. 

        Suo­mes­sa ei tul­la kos­kaan palaa­maan nor­maa­liin elä­mään, kos­ka mil­loin­kaan ris­ki ei tule pai­nu­maan nol­laan. Molem­mis­sa naa­pu­ri­mais­sam­me elä­mä on ollut nor­maa­lia jo pitkään.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Näin juu­ri blo­gis­tin kans­sa samaa miel­tä kan­sal­li­sel­la tasol­la. Mut­ta miten sit­ten Suo­men sisäis­tä roko­te­tuo­tan­toa, varas­toin­tia, jake­lua ym. hal­lin­noi­tai­siin, ettei se jou­tui­si krii­sin tul­les­sa taas (alue)politikoinnin koh­teek­si kuten nyt kävi roko­tus­jär­jes­tyk­sen kans­sa. Tar­vit­tai­siin­ko Pk-seu­dul­le ja Tur­kuun esim. oma itse­näi­nen roko­te­teh­das? Eli tilan­tees­sa kun uuden roko­te­ver­sion nopea tar­ve tulee ja sitä ei vie­lä ole tuo­tet­tu riit­tä­väs­ti varas­toon ympä­ri maa­ta kaik­kien saa­ta­vil­le. Armei­jan mal­li? Soti­mi­sen ammat­ti­lai­set yli­pääl­li­kön joh­dol­la päät­tä­vät, mis­sä uhka on suu­rin ja puo­lus­tus kes­ki­te­tään sinne!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Jokke49:
      Näin juu­ri blo­gis­tin kans­sa samaa miel­tä kan­sal­li­sel­la tasol­la. Mut­ta miten sit­ten Suo­men­si­säis­tä roko­te­tuo­tan­toa, varas­toin­tia, jake­lua ym. hal­lin­noi­tai­siin, ettei se jou­tui­si krii­sin tul­les­sa taas (alue)politikoinnin koh­teek­si kuten­nyt kävi roko­tus­jär­jes­tyk­sen kans­sa. Tar­vit­tai­siin­ko Pk-seu­dul­le ja Tur­kuun esim. oma itse­näi­nen roko­te­teh­das? Eli tilan­tees­sa kun uuden roko­te­ver­sion nopea tar­ve tulee ja sitä ei vie­lä ole tuo­tet­tu riit­tä­väs­ti varas­toon ympä­ri maa­ta kaik­kien saa­ta­vil­le. Armei­jan mal­li? Soti­mi­sen ammat­ti­lai­set yli­pääl­li­kön johdollapäättävät,missä uhka on suu­rin ja puo­lus­tus kes­ki­te­tään sinne!

      Armei­jan mal­li­ko? Ne yli­pääl­li­köt oli­si­vat sul­ke­neen baa­rit jo syys­kuus­sa ja rajat samal­la vähin­tään roko­te­tes­tin taak­se, mah­doil­li­ses­ti karan­tee­nin. Ja niin oli­si ollut hyvä. Vähän aikaa sitä ja ei oli­si tar­vin­nut kipuil­la liik­ku­mis­ra­joi­tus­ten kann­sa ja siir­tää vaa­le­ja. Eikä roko­tus­ten koh­den­ta­mi­nen oli­si ollut niin kuo­le­man­va­ka­va kysy­mys. Ja jos se raja pitää edes jol­la­kin taval­la niin kyl­lä ne baa­rit­kin oli­si pääs­ty aikai­sem­min avaa­maan kuin nyt.

      Euroo­pas­sa Suo­mea ei kan­na­ta ver­ra­ta mihin­kään Kes­ki-Euroo­pan maa­han joil­la ei ole todel­li­suu­des­sa ole edes rajo­ja. Euroo­pas­sa lähin ver­taus­koh­ta Suo­mel­le on Islan­ti saarivaltiona.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      1. K.k:

        Euroo­pas­sa Suo­mea ei kan­na­ta ver­ra­ta mihin­kään Kes­ki-Euroo­pan maa­han joil­la ei ole todel­li­suu­des­sa ole edes rajo­ja. Euroo­pas­sa lähin ver­taus­koh­ta Suo­mel­leon Islan­ti saarivaltiona.

        Vii­mek­si kun kart­taa kat­soin Suo­mel­la oli kyl­lä maa­ra­jaa parin­kin val­tion kanssa.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      2. Jaak­ko K: Vii­mek­si kun kart­taa kat­soin Suo­mel­la oli kyl­lä maa­ra­jaa parin­kin val­tion kanssa.

        Kol­men, niis­tä Schen­gen sisä­ra­jaa on ainoas­taan har­vaan asu­tus­sa Län­si-Poh­jas­sa jos­sa myös päi­vit­täi­nen työs­sä­käyn­tia­lue sekä sii­tä poh­joi­seen alu­eel­la jota Kes­ki-Euroo­pas­sa pidet­täi­siin asu­mat­to­ma­na erämaana.

        Pit­kän itä­ra­jan var­tioin­ti on käte­väs­ti ulkois­tet­tu venä­läi­sil­le samaan tapaan kuin Euroop­pa on ulkois­ta­nut kaak­kois­ra­jan­sa val­von­nan Tur­kil­le mak­sua vastaan,

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      3. K.k.: Kol­men, niis­tä Schen­gen sisä­ra­jaa on ainoas­taan har­vaan asu­tus­sa Län­si-Poh­jas­sa jos­sa myös päi­vit­täi­nen työs­sä­käyn­tia­lue sekä sii­tä poh­joi­seen alu­eel­la jota Kes­ki-Euroo­pas­sa­pi­det­täi­siin asu­mat­to­ma­na erämaana.

        Pit­kän itä­ra­jan var­tioin­ti on käte­väs­ti ulkois­tet­tu venä­läi­sil­le samaan tapaan kuin Euroop­pa on ulkois­ta­nut kaak­kois­ra­jan­sa val­von­nan Tur­kil­le mak­sua vastaan,

        Mie­ti nyt vähän, oikeas­ti. Suo­men ver­taa­mi­nen Islan­tiin on aika kau­kaa haet­tua, muu­ten­kin kuin vain raja­kont­rol­lin näkö­kul­mas­ta. Enkä tar­koi­ta pel­käs­tään tuli­vuo­ria ja jäätiköitä.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      4. Jaak­ko K: Vii­mek­si kun kart­taa kat­soin Suo­mel­la oli kyl­lä maa­ra­jaa parin­kin val­tion kanssa. 

        Näis­tä oikeas­taan ainoa ongel­mal­li­nen raja on Län­si-Poh­jas­ta Ruot­siin. Itä­ra­jan val­von­ta on samal­la tasol­la kuin sata­mien ja len­to­kent­tien, ja Nor­jan suun­taan lii­ken­ne aika mini­maa­lis­ta. Tor­nion­joen yli käy­dään töis­sä alu­eel­la, jol­la virus on pääs­syt mel­las­ta­maan pahemmin.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      5. Pek­ka Tai­pa­le: Näis­tä oikeas­taan ainoa ongel­mal­li­nen raja on Län­si-Poh­jas­ta Ruot­siin. Itä­ra­jan val­von­ta on samal­la tasol­la kuin sata­mien ja len­to­kent­tien, ja Nor­jan suun­taan lii­ken­ne aika mini­maa­lis­ta. Tor­nion­joen yli käy­dään töis­sä alu­eel­la, jol­la virus on pääs­syt mel­las­ta­maan pahemmin.

        Mie­tin jo viit­sin­kö vas­ta­ta, kun tämä koko kes­kus­te­lu on läh­tö­koh­tai­ses­ti niin äly­tön. Mut­ta tode­taan nyt maan­tie­teel­li­ses­ti vaik­ka yksi ero Islan­tiin näh­den. Tal­lin­na on lähem­pä­nä Hel­sin­kiä kuin Tam­pe­re, vaik­ka sii­nä toki on vet­tä välis­sä. Viro on EU-maa. Pikai­sel­la googlauk­sel­la Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan välil­lä kul­ki vuon­na 2019 8,8 mil­joo­naa mat­kus­ta­jaa. Islan­nin koko turis­mi pyö­rii suu­ruus­luo­kas­sa 2,3 mil­joo­naa. Vai­kea sanoa, mis­sä mää­rin Suo­men luku pitää sisäl­lään turis­mia ja mis­sä mää­rin työn vuok­si mat­kus­ta­via. Aina­kin raken­nusa­lal­la ulko­mai­sen työ­voi­man osuus tai­taa olla mer­kit­tä­vä. Suo­mel­la on perin­tei­ses­ti ollut koh­tuul­li­sen tii­viit laut­tayh­tey­det (ei pel­käs­tään Hel­sin­gis­tä) myös Ruot­siin, joka Viron tavoin on EU-maa. Islan­ti ei ole liittynyt.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

      6. Jaak­ko K: Pikai­sel­la googlauk­sel­la Hel­sin­gin ja Tal­lin­nan välil­lä kul­ki vuon­na 2019 8,8 mil­joo­naa matkustajaa.

        Nor­maa­lio­lois­sa Ete­lä-Kar­ja­la / Venä­jä välil­lä on enem­män rajan­yli­tyk­siä. Nyt kun raja on kiin­ni, niin Kaak­kois-Suo­mi on suljettu. 

        Ja Lap­peen­ran­nas­ta Pie­ta­rin kes­kus­taan pää­see junal­la tun­ti 34 minuut­tia. Juna Hel­sin­kiin yli 2 tuntia.

          (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Pitäi­si­kö sana maan­puo­lus­tus vaih­taa. Oli­si­ko parem­pi puhua inmis­ten puo­lus­tuk­ses­ta. Pitä­si­kö vihol­li­sik­si mää­ri­tel­lä tie­to­ko­ne­vi­ruk­set, bio­lo­gi­set viruk­set, ei ainoas­taan sotajoukot.
    USAs­sa on armei­jan väkeä hoi­ta­mas­sa roko­tuk­sia. Sota­väen omi­nai­suuk­siin kuu­luu hoi­taa asioi­ta nopeas­ti ja jämä­käs­ti ja komen­to­ket­ju on selvä.
    MNRA annos­ten tuo­tan­to­lai­tok­sia oli­si hyvä olla sopi­vas­ti EUs­sa ja Suo­mes­sa­kin. Ehkä ne sopi­si­va rokot­tei­den lisäk­si tulos­sa ole­vien syö­pä­lääk­kei­den tuotantoon.
    Minua vai­vaa kovin tämä: Työ­voi­man tuot­ta­mis­ta Suo­meen pide­tään suo­ras­taan vält­tä­mät­tö­mä­nä vel­ka­ka­ta­stro­fin estä­mi­sel­le, mut­ta toi­saal­ta arvel­laan, että väes­tön kas­vu joh­taa vää­jää­mät­tö­mäs­ti ympäristökatastrofiin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Rokot­tei­ta ja oma­va­rais­ta roko­te­tuo­tan­toa tar­vi­taan vaka­van tau­din ris­kis­sä ole­via var­ten. Koro­nae­pi­de­mias­sa näi­tä ovat olleet iäk­käät, yli­pai­noi­set, tiet­ty­jä perus­sai­rauk­sia omaa­vat, sekä D‑vitamiinin puut­tees­ta / mata­las­ta tasos­ta kärsivät. 

    Varoi­sin kui­ten­kin ajat­te­le­mas­ta, että roko­te oli­si “magic bul­let” ja koko rat­kai­su. Sel­lais­ta ei oireet­to­ma­na ja myös ilma­vä­lit­tei­ses­ti leviä­väl­le viruk­sel­le ole ole­mas­sa. Koro­na tulee aika ajoin ole­maan tääl­lä kans­sam­me, emme tule pää­se­mään sii­tä eroon, kuten asian­tun­ti­jat ovat tois­tel­leet. Roko­te­kes­kus­te­lu kui­ten­kin herät­tää myös yli­mi­toi­tet­tu­ja toi­vei­ta, ja joh­taa tär­kei­den kysy­mys­ten sivuuttamiseen:

    1) Mikä on hyväk­syt­tä­vis­sä ole­va hait­ta virus­tar­tun­to­jen leviä­mi­ses­tä? Esim. influens­san koh­dal­la se on 500‑2000 vuo­sit­tais­ta kuo­le­maa Suo­mes­sa — huo­mioi­den että influens­sa on nuo­ril­le kes­ki­mää­rin koro­naa vaa­ral­li­sem­pi. Myös influens­sa kuor­mit­taa sai­raa­loi­ta. Vuon­na 2018 yksi­no­maan TAYS:issa oli ker­ral­laan hoi­dos­sa liki 200 influens­sa­po­ti­las­ta — pal­jon­ko mah­toi olla koko maas­sa, sitä ei meil­le ker­ro­ta. Myös koro­nal­le on olta­va jot­kin jär­ke­vät mit­ta­suh­teet sie­det­ty­jen ter­veys­hait­to­jen osalta. 

    2) Mitä ovat ne muut kei­not, joil­la voim­me hel­pot­taa epi­de­mia­ti­lan­net­ta? Aina­kin muu­ta­ma tulee mieleen:

    ** Kan­sa­lais­ten ja eri­tyi­ses­ti ris­ki­ryh­mien D‑vitamiinin saan­nis­ta tulee pitää huol­ta. Suo­si­tus­ta­soa on syy­tä nos­taa. Koro­nan aika­na huos­ti on men­nyt eri­tyi­ses­ti mais­sa ja ihmis­ryh­mis­sä, joil­la puu­tos on yleistä. 

    ** Käyn­nis­te­tään kan­sal­li­set yli­pai­no­tal­koot, joil­la tue­taan — ja pal­ki­taan — kan­sa­lais­ten pai­non­pu­do­tus­ta ja ter­vei­tä elä­män­ta­po­ja. Ter­veys­pe­rus­tei­sel­la vero­hel­po­tuk­sel­la voi­tai­siin pal­ki­ta, kun hen­ki­lön pai­no ja mak­san kun­to ovat ok. Kan­nus­tai­si ihmi­siä käy­mään myös sään­nöl­li­ses­ti ter­veys­tar­kas­tuk­sis­sa, ja ter­vey­del­li­nen tasa-arvo lisään­tyi­si. Vähen­ty­neet sai­raa­la­päi­vät mak­sai­si­vat uudis­tuk­sen takai­sin jol­lain aika­vä­lil­lä. Toki ihmis­ten elä­män­laa­tu ja työ­ky­ky kohe­ni­si­vat samalla. 

    ** Ei yli­de­sin­fioi­da yhteis­kun­taa. Yli­hy­gie­nias­ta ovat hin­ta­na ovat myös aller­giat ja vas­tus­tus­ky­kyi­nen mik­ro­bis­to, joka on todel­li­nen uhka. Hyväk­sy­tään tämä(kin) koro­na osak­si kier­tä­vää mik­ro­bi­kan­taa, jon­ka kans­sa eläm­me rin­nak­kain. Näin ihmi­set altis­tu­vat sil­le osa­na nor­maa­lia elä­mää, ja saa­vat toden­nä­köi­ses­ti jon­kin­lais­ta suo­jaa, ns. ris­ti-immu­ni­teet­tia, myös uusia suku­lais­vi­ruk­sia koh­taan. Pan­de­mioi­den häviä­jiä ovat olleet aina ne, joil­la ei ole ollut mitään aiem­paa vastutuskykyä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Kiin­nit­täi­sin huo­mio­ta tähän:

    Kun osal­le väes­töä syn­tyy virus­ta vas­taan vas­tus­tus­ky­ky joko sai­ras­ta­mi­sen tai rokot­tei­den kaut­ta, viruk­sel­le syn­tyy voi­ma­kas pai­ne kehit­tää resis­tent­te­jä mutaa­tioi­ta. Näin on käynytkin”

    Mihin perus­tuu tämä aja­tus, että rokot­ta­mi­nen loi­si jotain uut­ta “pai­net­ta” jon­ka takia virus muun­tui­si enem­män haitalliseksi?

    Virus muun­tuu mutaa­tioil­la. Mutaa­tiot ovat sat­tu­man­va­rai­sia. Tapa lisä­tä toden­nä­köi­syyt­tä ikä­vän virus­va­rian­tin syn­ty­mi­sel­le on se, että mutaa­tioi­ta tapah­tuu enem­män, eli viruk­sia on enem­män. Mitä enem­män on rokot­ta­mat­to­mia tar­tun­nan saa­jia, sen toden­nä­köi­sem­pää on, että virus ei pää­se lisään­ty­mään ja muta­toi­tu­maan ollen­kaan. Roko­te siis ei lisää vaa­ral­li­sen varian­tin syn­ty­mis­to­den­nä­köi­syyt­tä, vaan vähen­tää sitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Pek­ka Tai­pa­le:
      Mihin perus­tuu tämä aja­tus, että rokot­ta­mi­nen loi­si jotain uut­ta ”pai­net­ta” jon­ka takia virus muun­tui­si enem­män haitalliseksi? 

      Oikeam­min oli­si sanoa, että rokot­teet estä­vät nii­den variant­tien leviä­mi­sen, joi­hin rokot­teet tehoa­vat. Jäl­jel­le jää­vät vain rokot­tei­den tehoa kier­tä­vät varian­tit (niis­sä mais­sa, jois­sa väes­tö on roko­tet­tu kat­ta­vas­ti). Mitä enem­män maa­il­mas­sa on hei­kon roko­tus­kat­ta­vuu­den aluei­ta, sitä suu­rem­pi toden­nä­köi­syys on uusien roko­te­te­hoa kier­tä­vien mutaa­tioi­den syntymiselle.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Roko­te ei voi alkaa lisään­ty­mään viruk­sen tavoin.

    Onhan kon­ta­mi­naa­tio­ta ennen­kin tapah­tu­nut. Jos jokin teh­das näh­tä­väs­ti pys­tyy huo­li­mat­to­muut­taan sekoit­ta­maan lin­jal­la kah­den eri val­mis­ta­jan rokot­teet tois­ten­sa kans­sa, sil­loin kyl­lä astet­ta vaka­vam­pia­kin mas­sa­val­mis­tuk­sen vir­hei­tä voi sattua !

    Just saying.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.