Covid-19, _

Kriisiajan rokotepolitiikka

Seuraavaan pandemiaan kannattaa valmistautua jättimäisellä rokotetuotannon ylikapasiteetilla. Rokotteiden hyväksymismenettelyä on voitava tarvittaessa nopeuttaa.

Covid19 -pandemiassa ei pitänyt olla mitään yllättävää. Pandemian riski oli mukana tulevaisuutta koskevissa skenaarioissa siinä, missä tulossa oleva Kalifornian suuri maanjäristyskin. Mahdollisuutena, joka tiedettiin, mutta ei otettu huomioon.

Covid19 on hankalampi kuin Sars-1, koska sen vakavammat oireet alkavat vasta viikon kuluttua tartunnasta, jolloin on jo ehtinyt levittää tautia eteenpäin. Sars-1 oli tartunnan saaneelle paljon kohtalokkaampi, mutta sen oireet olivat niin rajut, ettei se levinnyt laajalle.

Covid19 on silti huono leviämään, onneksi. Jos se leviäisi kuin tuhkarokko, jokseenkin kaikki olisivat sen jo sairastaneet. Vuosi sitten luultiin yleisesti, että näin tulisi käymään kaikista rajoitusyrityksistä huolimatta.

Onneksi rokotteiden kehittämisessä on otettu jättiharppauksia. Erityisen lupaava on RNA-teknologia. Pfizer-Biontechin rokote oli tiettävästi valmis muutamassa päivässä sen jälkeen, kun viruksen perimä oli selvillä. Rokotteen tehon ja turvallisuuden testaaminen kuitenkin kesti lähes vuoden.

Kun osalle väestöä syntyy virusta vastaan vastustuskyky joko sairastamisen tai rokotteiden kautta, virukselle syntyy voimakas paine kehittää resistenttejä mutaatioita. Näin on käynytkin. Mutta ei hätää. Uusi rokote kehitetään alle viikossa.

Pelisääntöjen pitäisi olla etukäteen selviä. Influenssarokotteita muunnellaan vuosittain viruksen muuntuessa, eikä uusia vähän muutettuja rokotteita tarvitse tutkia yhtä huolellisesti kuin kokonaan uusia.  Tässä on riskinsä mutta niin on sairastamisessakin.

Entä jos syntyy uusi hankala virus, joka tarttuu kuin tuhkarokko? RNA-rokote sitä vastaan syntyisi nopeasti, mutta vuotta ei voitaisi odottaa turvallisuustutkimusten kanssa.  Pitäisi olla valmiiksi mietittynä nopeutettu käytäntö hätätilanteisiin.

Optimoimalla rokotetuotantoa globaalisti saadaan halvempia rokotteita, mutta globaali talous toimii kunnolla vain rauhan oloissa. Kriisioloissa ei voi luottaa globaaliin talouteen: Kun Wuhanissa suljettiin tehtaat, monet länsimaiset yritykset menettivät alihankintaketjunsa ja joutuivat pysäyttämään tuotantonsa.

Vuosi sitten maat kaappasivat välilaskun tehneistä rahtikoneista suojamaskeja. Kumma, että sekin painettiin villaisella. Vapaakaupan sääntöihin ei voi luottaa kriisin oloissa. Eivät armeijatkaan luota.

Nyt EU:ssa puuhataan vientikieltoa rokotteille. Yhdysvallat on sellaisen jo toteuttanut. Kun säännöt ovat nämä, seuraavaa kriisiä varten rokotetuotanto ja sen raaka-aineet hajautettava, vaikka näin toteutettu rokotetuotanto tuleekin paljon kalliimmaksi.

Rokotteiden tuotantokapasiteettia ja tarvittavia raaka-aineita on oltava kaikkialla tarpeeksi. Se tarkoittaa, että osa raaka-aineista saattaa pilaantua tarpeettomina. Maksaa, mutta entä sitten? Puolustusvoimat romuttaa kohta miljardeja maksaneet Hornet-hävittäjänsä ilman että niillä on ammuttu laukaustakaan.

Tässä kriisissä hatunnoston arvoinen asia on lääkeyhtiöiden välinen yhteistyö ja tiedon vaihto. Virus koettiin viholliseksi, ei kilpaileva lääkeyritys. Kun Sanofin oma rokotekehitys epäonnistui, se alkoi valmistaa tehtaillaan Pfizerin rokotetta.

Tulevaisuutta varten rokoteosaamiseen on panostettava maiden välisenä yhteistyönä ja syntyvä osaamisen on oltava yhteistä omaisuutta. Niin ihmiskunta valmistautuisi myös avaruusolioiden hyökkäykseen, jos sellainen olisi näköpiirissä.

On helpompi luottaa reiluun peliin rokotteiden resepteissä kuin valmiissa rokotteissa. Jos annamme muille omia rokotteitamme, meille jää niitä vähemmän, mutta asukkaidemme terveys ei vaarannu, vaikka kerromme muille, miten rokotteita valmistetaan.

 

= = =

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Lääkärilehdessä

21 thoughts on “Kriisiajan rokotepolitiikka

  1. Juuri näin. mRNA-rokoteteknologia on mullistanut rokotekehityksen aikataulun (jota vielä vuosi sitten ei yleisesti uskottu). Jotta nopeasta kehityksestä saadaan täysi hyöty, on myös valmistuskapasiteettia oltava paljon.

    Hengitysteitse leviävien tautien estämiseksi kannattaisi minusta varautua myös pitämällä varastossa maskeja koko kansalle. Rokotteet eivät ehdi apuun heti kun uusi tauti ilmenee, mutta maskit saadaan varastoista nopeasti jakeluun. Ne eivät maksakaan juuri mitään.

    Siinä missä rokoteteknologia on edistynyt huimasti, olen pettynyt siihen kuinka maskiteknologia ei ole ottanut edistysaskeleita tässä pandemian aikana. Edelleen käytetään samoja lappumaskeja kuin ennenkin. Ne ovat kertakäyttöisiä ja vuotavat reunoilta. Monissa hengityssuojainta vaativissa töissä on kuitenkin jo pitkään käytetty kestomaskeja, jotka ovat erittäin tiiviitä ja tulevat myös pitkän päälle halvemmiksi, koska ne kestävät pitkään. Silikonista tehdyt puolinaamarit P3-suodattimella (suodatusteho vähintään 99,95%) maksaa Kiinassa muutaman euron kappaleelta, Suomessa kuluttajahinta yksittäin ostettuna pyörii 30 euron tuntumassa. Nykymallit on tehty tosin suojaamaan vain käyttäjäänsä ja niissä vain sisäänhengitysilma suodatetaan. Tätä tarkoitusta varten pitäisi tehdä malleja joissa myös uloshengitysilma suodatetaan (muutos tekisi maskista halvemman, koska siinä ei tarvitsisi olla venttiiliä joka ohjaa sisään- ja uloshengitysilman eri reittejä). Sellainen varastoon jokaista kansalaista varten ja käyttöpakko heti jos maailmalla alkaa pyöriä vaarallinen hengitysteitse tarttuva tauti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Nykymallit on tehty tosin suojaamaan vain käyttäjäänsä ja niissä vain sisäänhengitysilma suodatetaan. Tätä tarkoitusta varten pitäisi tehdä malleja joissa myös uloshengitysilma suodatetaan (muutos tekisi maskista halvemman, koska siinä ei tarvitsisi olla venttiiliä joka ohjaa sisään- ja uloshengitysilman eri reittejä). Sellainen varastoon jokaista kansalaista varten ja käyttöpakko heti jos maailmalla alkaa pyöriä vaarallinen hengitysteitse tarttuva tauti.

      Uloshengitysventtiili on tiukimmissa hepasuojaimissa syystä. Parantaa maskin sisään jääneen käytetyn hengitysilman vaihtumista, koska kunnollisen suodatusmateriaalin hengitysvastus on melkoinen. Lisäksi ulospuhallusventtiili pitää suodatusmateriaalin kuivana, tällön kuitujen sähköiset varaukset säilyvät ja suodatusteho pysyy. Oikeasti pitkäaikaiskäytössä puhaltimella autettu hengityssuojainnaamari on ainoa vaihtoehto. Toki poistoilmankin suodatus tällöin myös on mahdollista, koneen avustamana. Tai sitten poistoilma viedään esimerkisi UV-desinfiointipatruunan läpi.

      Mekaanisten torjuntakeinojen vaikutus on herkästi tarttuvassa virustaudissa kuitenkin on vain teoreettinen. Sen tietävät veteraanitartuntatautilääkärit jo valmiiksi esimerkiksi tuhkarokon osalta. Eristys, liikkumisen lopettaminen, ihmisten keskinäisten kontaktien lopettaminen, matkustamisen lopettaminen, perinteisen työssäkäynnin lopettaminen, robottien palvelutyö, tietokoneavusteinen virtuaalityö. Näitä keinoja nyt on jo testattu, ja lopputulema on: Ihmisen läheisyys on ainoa asia, joka voi meidät tappaa, poistakaamme tämä riski jos haluamme selvitä lajina edelleen.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Esittämäsi skenaario ei ote huomioon mahdollisuutta, että itse rokote alkaa toimia viruksen tavoin ja levitä hillittömästi.
    – Että ihmiset alkavat kuolla rokotteeseen, jos eivät aina parin kuukauden välein ota uutta rokotetta.
    – Että merkintä rokotepassissa on samalla oikeus elämään.

    Tätäkin suurempi uhka on moraalikato rokotetuotannossa.
    – Että tuotannon tarkoituksena onkin vain voiton maksimoiminen,
    – että se irtoaa kokonaan alkuperäisestä tarkoituksesta: hyvinvoinnin lisäämisestä.
    – Että voitot perustuvat poliitikkojen lahjontaan,
    – lääkärien lahjontaan,
    – vaihtoehtoisten parannuskeinojen estämiseen,
    – julkisen mielipiteen manipulointiin,
    – jne.

    Seurauksena on sellaisten rokotteiden valmistaminen, jotka parhaiten takaavat lisärokotteiden myynnin jatkossa. — Terveydestä piittaamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. K-Veikon postaus oli pöhkö, mutta se on oikea ongelma, että kaikenlainen kontrolli ja valvonta vain lisääntyy – kehitys alkoi jo ennen koronaa terrorismiuhkiin vedoten. Itse ainakin olen valmis ottamaan vähän riskiä turvallisuuden ja terveyden suhteen, jos vaihtoehtona on orwellilainen kontrolliyhteiskunta. Ja näin länsimainen demokratia on tähän asti toiminutkin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ei rokotuksilla ole mitään merkitystä. HS kirjoittaa tänään, että ”ohjeet ovat samat rokotetuille ja rokottamattomille”. Syyt tähän on ne, että ”ei ole täysin poissuljettua”, että rokotettu ei tartuta tautia ja että meillä ”vaanii myös uusien, herkemmin tarttuvien virusmuunnosten uhka”.

    Avaisitte edes rajat, niin täältä pääsisi pois. Mitä muuta tahansa kuin nukkuvaa, puolikuollutta elämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Höpsis. Rokotteella on valtava merkitys todennäköisyydelle tartuttaa virusta eteenpäin. Immuniteetin kehittyminen vie aikaa, ja siksi rokotettujen pitää jatkaa suojautumista, ja immuniteetti ei kehity kaikille niin vahvana että ei sairastuisi ollenkaan, mutta silti rokote auttaa huimasti.

      Virusmuunnoksien uhka pidetään pienenä parhaiten siten, että ei anneta viruksen mellastaa ja lisääntyä, jolloin se saa lisää tilaisuuksia muodostaa muunnoksia.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Näin juuri blogistin kanssa samaa mieltä kansallisella tasolla. Mutta miten sitten Suomen sisäistä rokotetuotantoa, varastointia, jakelua ym. hallinnoitaisiin, ettei se joutuisi kriisin tullessa taas (alue)politikoinnin kohteeksi kuten nyt kävi rokotusjärjestyksen kanssa. Tarvittaisiinko Pk-seudulle ja Turkuun esim. oma itsenäinen rokotetehdas? Eli tilanteessa kun uuden rokoteversion nopea tarve tulee ja sitä ei vielä ole tuotettu riittävästi varastoon ympäri maata kaikkien saataville. Armeijan malli? Sotimisen ammattilaiset ylipäällikön johdolla päättävät, missä uhka on suurin ja puolustus keskitetään sinne!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Jokke49:
      Näin juuri blogistin kanssa samaa mieltä kansallisella tasolla. Mutta miten sitten Suomensisäistä rokotetuotantoa, varastointia, jakelua ym. hallinnoitaisiin, ettei se joutuisi kriisin tullessa taas (alue)politikoinnin kohteeksi kutennyt kävi rokotusjärjestyksen kanssa. Tarvittaisiinko Pk-seudulle ja Turkuun esim. oma itsenäinen rokotetehdas? Eli tilanteessa kun uuden rokoteversion nopea tarve tulee ja sitä ei vielä ole tuotettu riittävästi varastoon ympäri maata kaikkien saataville. Armeijan malli? Sotimisen ammattilaiset ylipäällikön johdollapäättävät,missä uhka on suurin ja puolustus keskitetään sinne!

      Armeijan malliko? Ne ylipäälliköt olisivat sulkeneen baarit jo syyskuussa ja rajat samalla vähintään rokotetestin taakse, mahdoillisesti karanteenin. Ja niin olisi ollut hyvä. Vähän aikaa sitä ja ei olisi tarvinnut kipuilla liikkumisrajoitusten kannsa ja siirtää vaaleja. Eikä rokotusten kohdentaminen olisi ollut niin kuolemanvakava kysymys. Ja jos se raja pitää edes jollakin tavalla niin kyllä ne baaritkin olisi päästy aikaisemmin avaamaan kuin nyt.

      Euroopassa Suomea ei kannata verrata mihinkään Keski-Euroopan maahan joilla ei ole todellisuudessa ole edes rajoja. Euroopassa lähin vertauskohta Suomelle on Islanti saarivaltiona.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      1. K.k:

        Euroopassa Suomea ei kannata verrata mihinkään Keski-Euroopan maahan joilla ei ole todellisuudessa ole edes rajoja. Euroopassa lähin vertauskohta Suomelleon Islanti saarivaltiona.

        Viimeksi kun karttaa katsoin Suomella oli kyllä maarajaa parinkin valtion kanssa.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      2. Jaakko K: Viimeksi kun karttaa katsoin Suomella oli kyllä maarajaa parinkin valtion kanssa.

        Kolmen, niistä Schengen sisärajaa on ainoastaan harvaan asutussa Länsi-Pohjassa jossa myös päivittäinen työssäkäyntialue sekä siitä pohjoiseen alueella jota Keski-Euroopassa pidettäisiin asumattomana erämaana.

        Pitkän itärajan vartiointi on kätevästi ulkoistettu venäläisille samaan tapaan kuin Eurooppa on ulkoistanut kaakkoisrajansa valvonnan Turkille maksua vastaan,

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      3. K.k.: Kolmen, niistä Schengen sisärajaa on ainoastaan harvaan asutussa Länsi-Pohjassa jossa myös päivittäinen työssäkäyntialue sekä siitä pohjoiseen alueella jota Keski-Euroopassapidettäisiin asumattomana erämaana.

        Pitkän itärajan vartiointi on kätevästi ulkoistettu venäläisille samaan tapaan kuin Eurooppa on ulkoistanut kaakkoisrajansa valvonnan Turkille maksua vastaan,

        Mieti nyt vähän, oikeasti. Suomen vertaaminen Islantiin on aika kaukaa haettua, muutenkin kuin vain rajakontrollin näkökulmasta. Enkä tarkoita pelkästään tulivuoria ja jäätiköitä.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      4. Jaakko K: Viimeksi kun karttaa katsoin Suomella oli kyllä maarajaa parinkin valtion kanssa.

        Näistä oikeastaan ainoa ongelmallinen raja on Länsi-Pohjasta Ruotsiin. Itärajan valvonta on samalla tasolla kuin satamien ja lentokenttien, ja Norjan suuntaan liikenne aika minimaalista. Tornionjoen yli käydään töissä alueella, jolla virus on päässyt mellastamaan pahemmin.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

      5. Pekka Taipale: Näistä oikeastaan ainoa ongelmallinen raja on Länsi-Pohjasta Ruotsiin. Itärajan valvonta on samalla tasolla kuin satamien ja lentokenttien, ja Norjan suuntaan liikenne aika minimaalista. Tornionjoen yli käydään töissä alueella, jolla virus on päässyt mellastamaan pahemmin.

        Mietin jo viitsinkö vastata, kun tämä koko keskustelu on lähtökohtaisesti niin älytön. Mutta todetaan nyt maantieteellisesti vaikka yksi ero Islantiin nähden. Tallinna on lähempänä Helsinkiä kuin Tampere, vaikka siinä toki on vettä välissä. Viro on EU-maa. Pikaisella googlauksella Helsingin ja Tallinnan välillä kulki vuonna 2019 8,8 miljoonaa matkustajaa. Islannin koko turismi pyörii suuruusluokassa 2,3 miljoonaa. Vaikea sanoa, missä määrin Suomen luku pitää sisällään turismia ja missä määrin työn vuoksi matkustavia. Ainakin rakennusalalla ulkomaisen työvoiman osuus taitaa olla merkittävä. Suomella on perinteisesti ollut kohtuullisen tiiviit lauttayhteydet (ei pelkästään Helsingistä) myös Ruotsiin, joka Viron tavoin on EU-maa. Islanti ei ole liittynyt.

          (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Pitäisikö sana maanpuolustus vaihtaa. Olisiko parempi puhua inmisten puolustuksesta. Pitäsikö vihollisiksi määritellä tietokonevirukset, biologiset virukset, ei ainoastaan sotajoukot.
    USAssa on armeijan väkeä hoitamassa rokotuksia. Sotaväen ominaisuuksiin kuuluu hoitaa asioita nopeasti ja jämäkästi ja komentoketju on selvä.
    MNRA annosten tuotantolaitoksia olisi hyvä olla sopivasti EUssa ja Suomessakin. Ehkä ne sopisiva rokotteiden lisäksi tulossa olevien syöpälääkkeiden tuotantoon.
    Minua vaivaa kovin tämä: Työvoiman tuottamista Suomeen pidetään suorastaan välttämättömänä velkakatastrofin estämiselle, mutta toisaalta arvellaan, että väestön kasvu johtaa vääjäämättömästi ympäristökatastrofiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Rokotteita ja omavaraista rokotetuotantoa tarvitaan vakavan taudin riskissä olevia varten. Koronaepidemiassa näitä ovat olleet iäkkäät, ylipainoiset, tiettyjä perussairauksia omaavat, sekä D-vitamiinin puutteesta / matalasta tasosta kärsivät.

    Varoisin kuitenkin ajattelemasta, että rokote olisi ”magic bullet” ja koko ratkaisu. Sellaista ei oireettomana ja myös ilmavälitteisesti leviävälle virukselle ole olemassa. Korona tulee aika ajoin olemaan täällä kanssamme, emme tule pääsemään siitä eroon, kuten asiantuntijat ovat toistelleet. Rokotekeskustelu kuitenkin herättää myös ylimitoitettuja toiveita, ja johtaa tärkeiden kysymysten sivuuttamiseen:

    1) Mikä on hyväksyttävissä oleva haitta virustartuntojen leviämisestä? Esim. influenssan kohdalla se on 500-2000 vuosittaista kuolemaa Suomessa – huomioiden että influenssa on nuorille keskimäärin koronaa vaarallisempi. Myös influenssa kuormittaa sairaaloita. Vuonna 2018 yksinomaan TAYS:issa oli kerrallaan hoidossa liki 200 influenssapotilasta – paljonko mahtoi olla koko maassa, sitä ei meille kerrota. Myös koronalle on oltava jotkin järkevät mittasuhteet siedettyjen terveyshaittojen osalta.

    2) Mitä ovat ne muut keinot, joilla voimme helpottaa epidemiatilannetta? Ainakin muutama tulee mieleen:

    ** Kansalaisten ja erityisesti riskiryhmien D-vitamiinin saannista tulee pitää huolta. Suositustasoa on syytä nostaa. Koronan aikana huosti on mennyt erityisesti maissa ja ihmisryhmissä, joilla puutos on yleistä.

    ** Käynnistetään kansalliset ylipainotalkoot, joilla tuetaan – ja palkitaan – kansalaisten painonpudotusta ja terveitä elämäntapoja. Terveysperusteisella verohelpotuksella voitaisiin palkita, kun henkilön paino ja maksan kunto ovat ok. Kannustaisi ihmisiä käymään myös säännöllisesti terveystarkastuksissa, ja terveydellinen tasa-arvo lisääntyisi. Vähentyneet sairaalapäivät maksaisivat uudistuksen takaisin jollain aikavälillä. Toki ihmisten elämänlaatu ja työkyky kohenisivat samalla.

    ** Ei ylidesinfioida yhteiskuntaa. Ylihygieniasta ovat hintana ovat myös allergiat ja vastustuskykyinen mikrobisto, joka on todellinen uhka. Hyväksytään tämä(kin) korona osaksi kiertävää mikrobikantaa, jonka kanssa elämme rinnakkain. Näin ihmiset altistuvat sille osana normaalia elämää, ja saavat todennäköisesti jonkinlaista suojaa, ns. risti-immuniteettia, myös uusia sukulaisviruksia kohtaan. Pandemioiden häviäjiä ovat olleet aina ne, joilla ei ole ollut mitään aiempaa vastutuskykyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Kiinnittäisin huomiota tähän:

    ”Kun osalle väestöä syntyy virusta vastaan vastustuskyky joko sairastamisen tai rokotteiden kautta, virukselle syntyy voimakas paine kehittää resistenttejä mutaatioita. Näin on käynytkin”

    Mihin perustuu tämä ajatus, että rokottaminen loisi jotain uutta ”painetta” jonka takia virus muuntuisi enemmän haitalliseksi?

    Virus muuntuu mutaatioilla. Mutaatiot ovat sattumanvaraisia. Tapa lisätä todennäköisyyttä ikävän virusvariantin syntymiselle on se, että mutaatioita tapahtuu enemmän, eli viruksia on enemmän. Mitä enemmän on rokottamattomia tartunnan saajia, sen todennäköisempää on, että virus ei pääse lisääntymään ja mutatoitumaan ollenkaan. Rokote siis ei lisää vaarallisen variantin syntymistodennäköisyyttä, vaan vähentää sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    1. Pekka Taipale:
      Mihin perustuu tämä ajatus, että rokottaminen loisi jotain uutta ”painetta” jonka takia virus muuntuisi enemmän haitalliseksi?

      Oikeammin olisi sanoa, että rokotteet estävät niiden varianttien leviämisen, joihin rokotteet tehoavat. Jäljelle jäävät vain rokotteiden tehoa kiertävät variantit (niissä maissa, joissa väestö on rokotettu kattavasti). Mitä enemmän maailmassa on heikon rokotuskattavuuden alueita, sitä suurempi todennäköisyys on uusien rokotetehoa kiertävien mutaatioiden syntymiselle.

        (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Osmo Soininvaara:
    Rokote ei voi alkaa lisääntymään viruksen tavoin.

    Onhan kontaminaatiota ennenkin tapahtunut. Jos jokin tehdas nähtävästi pystyy huolimattomuuttaan sekoittamaan linjalla kahden eri valmistajan rokotteet toistensa kanssa, silloin kyllä astetta vakavampiakin massavalmistuksen virheitä voi sattua !

    Just saying.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.