Muuntunut virus ja rokote

Vii­kon ikä­vä koro­na-uuti­nen oli, että viruk­sen ete­lä­afrik­ka­lai­nen mutaa­tio ei tot­te­le rokotetta.

Täs­sä ei ole muu­ta yllät­tä­vää kuin, että täl­lai­nen mutaa­tio ilmaan­tui ennen rokot­tei­ta. Mutaa­tioi­ta tapah­tuu koko ajan ja elin­kel­poi­sim­mat niis­tä alka­vat run­sas­tua. Kun mer­kit­tä­vä osa väes­tös­tä on roko­tet­tu, syn­tyy voi­ma­kas valin­ta­pai­ne rokot­tei­ta kes­tä­vien mutaa­tioi­den eduk­si. Niin­pä ete­lä­afrik­ka­lai­nen mutaa­tio ei jää vii­mei­sek­si resis­ten­tik­si virusmuunnokseksi.

Onnek­si roko­te­tek­no­lo­gia on koke­nut val­lan­ku­mouk­sen. Ennen rokot­teen kehit­tä­mi­seen meni vuo­sia, nyt RNA-roko­te syn­tyy muu­ta­mas­sa päi­väs­sä, kun virus­mu­taa­tio on löytynyt.

Tämä nyt jaet­ta­va Pfize­rin roko­te syn­tyi muu­ta­mas­sa päi­väs­sä, mut­ta sen tes­tauk­set ja luvi­tus kes­ti­vät lähes vuoden.

Influens­sa muun­tuu joka vuo­si ja uut­ta ver­sio­ta var­ten teh­dään uusi roko­te van­hal­la luval­la. Roko­te on riit­tä­vän saman­lai­nen, jot­ta luvan saa nopeas­ti. Se ei ole täy­sin ris­ki­tön­tä, mut­ta ris­ki­tön­tä ei ole myös­kään vuo­den odo­tus. Kym­me­nes­sä kuu­kau­des­sa koro­naan on kuol­lut yli kak­si mil­joo­naa ihmis­tä – aina­kin. Kaik­kia koro­na­kuo­le­mia ei var­maan­kaan ole las­ket­tu. Vähän muun­nel­lun RNA-rokot­teen ris­ki on todel­la mar­gi­naa­li­nen. Kun menet ulos käve­le­mään, pel­käät­kö, että pää­hä­si puto­aa meteoriitti?

Voi hyvin­kin käy­dä niin, että SARS-Cov‑2:sta tulee A‑viruksen kal­tai­nen vit­saus, joka tulee vähän muun­nel­tu­na takai­sin tois­tu­vas­ti. Influens­sa­ro­ko­tuk­sia pitää ottaa vuo­sit­tain, koro­na-roko­tuk­sia ehkä jopa useammin.

Tämä vaa­tii glo­baa­lia val­mis­tau­tu­mis­ta. Lää­keyh­tiöil­le kuu­luu kun­nol­li­nen kor­vaus teh­dys­tä työs­tä, mut­ta nii­den ei kan­na­ta ryh­tyä kiris­tä­mään val­tioi­ta. Rokot­tei­den tuo­tan­to­ka­pa­si­teet­tia on raken­net­ta­va lisää ja paljon.

Ei ole hyvä jut­tu, että Israel pää­si jonon ohi mak­sa­mal­la nelin­ker­tai­sen hin­nan rokotteesta.

= = = = =

LISÄYS 26.1.2021

Tämä kan­sain­vä­li­ses­sä leh­dis­tös­sä kie­rä­nyt uuti­nen rokot­tei­den hei­kos­ta tehos­ta ete­leafrik­ka­lai­seen viruks­mu­taa­tion oli ilmi­ses­ti ennen­ai­kai­nen. Moder­na vakuut­taa yhtiön­sä rokot­teen toden­nä­köi­ses­ti päte­vän sii­hen­kin, mut­ta muut­taa roko­tet­taan var­muu­den vuok­si vähän. Se ei kui­ten­kaan pois­ta sitä, että on hyvin toden­nä­köis­tä, että valin­ta­pai­ne syn­nyt­tää rokot­teen kes­tä­viä muun­nok­sia viruk­ses­ta, jol­loin jou­du­taan samaan tilan­tee­seen­kin influens­sa­ro­ko­tuks­ten kans­sa, jot­ka jou­du­taan otta­maan joka vuo­si uudestaan.

 

Hoidon riskit ja taudin riskit

Minul­la on tiet­tyä ymmär­rys­tä Bri­tan­nian oma­pe­räi­sel­le roko­tus­käy­tän­nöl­le, jos­sa pyri­tään anta­maan mah­dol­li­sim­man monel­le ensim­mäi­nen piik­ki nopeas­ti, vaik­ka sil­loin poi­ke­taan­kin ohjeets­ta, että tehos­te­ro­ko­te pitäi­si antaa kol­men vii­kon pääs­tä. Taus­tal­la minul­la on silk­kaa toden­nä­köi­syys­las­ken­taa ilman lää­ke­tie­teel­li­sen tie­don pai­no­las­tia. 

Jul­ki­suu­des­sa on ihme­tel­ty sitä, että Bri­tan­nias­sa käy­te­tään rokot­tei­ta ohjei­den vas­tai­ses­ti. Sen sijaan, että jokais­ta roko­tet­ta­vaa koh­taan vara­taan kak­si annos­ta, roko­te­taan mah­dol­li­sim­man nopeas­ti mah­dol­li­sim­man moni yhdel­lä annok­sel­la ja uusin­ta­ro­ko­tus­ta vii­väs­te­tään viikoilla.

Tau­din tor­jun­ta on toden­nä­köi­syys­las­ken­taa ja minun las­ki­me­ni antaa saman tulok­sen, jos­kin on myön­net­tä­vä, että vähän vaja­vai­sin tiedoin.

Aloi­te­taan sii­tä, onko parem­pi rokot­taa kaik­ki ker­ran kuin puo­let väes­tös­tä kah­teen ker­taan. Jul­ki­suu­des­sa on liik­ku­nut tie­to­ja, että yhteen ker­taan rokot­ta­mi­nen antai­si 70 pro­sen­tin suo­jan ja kah­teen ker­taan roko­tet­taes­sa 95 pro­sen­tin suo­jan. En tie­dä, mis­tä tuo 70 pro­sent­tia on kotoi­sin, mut­ta roko­tus­ko­kei­den väliai­ka­tie­dois­ta se lie­nee jol­lain tark­kuu­del­la laskettavissa.

Aika yksin­ker­tai­nen mate­ma­tiik­ka osoit­taa, että koko väes­tö yhteen ker­taan roko­tet­tu­na vai­kut­taa enem­män kuin puo­let väes­tös­tä kah­teen ker­taan rokotettuna.

0,5 x 95 % = 47,5 % < 70 %.

Tämä mate­ma­tiik­ka voi kui­ten­kin olla lii­an yksin­ker­tais­ta. Jos nuo kah­teen ker­taan roko­tet­ta­vat oli­si­vat ris­ki­ryh­mää ja nuo lisä­ro­ko­tet­ta­vat oli­si­vat ter­vei­tä nuo­ria, oli­si var­maan­kin parem­pi rokot­taa ris­ki­ryh­mä kah­teen ker­taan. Bri­tan­nias­sa puhu­taan kui­ten­kin niin suu­ris­ta mää­ris­tä, että kyse on muis­ta­kin kuin ris­ki­ryh­miin kuu­lu­vis­ta. Haa­voit­tu­vim­mat pitäi­si kui­ten­kin rokot­taa kah­teen ker­taan ohjei­ta nou­dat­taen. Tämä perus­tuu intui­tioon, kos­ka minul­la ei ole käy­tet­tä­vis­sä todel­li­sia para­met­re­ja Bri­tan­nian tilanteesta.

Muu­ten olen sitä miel­tä, että jos Suo­meen tulee 50 000 annos­ta roko­tet­ta vii­kos­sa, pitäi­si ensim­mäi­sen kol­men vii­kon rokot­teet käyt­tää 150 000 hen­gen rokot­ta­mi­seen ker­ran, ja viik­ko­jen 4–6 rokot­teet sii­hen, että nämä samat roko­te­taan toi­seen ker­taan sen sijaan, että roko­te­taan joka viik­ko 25 000 ja pan­naan 25 000 annos­ta roko­tet­ta säi­löön toi­seen ker­taan rokot­ta­mis­ta var­ten. Täs­sä on tie­tys­ti ris­ki sii­tä, ettei noi­ta lisä­ro­kot­tei­ta vii­koil­la 4–6 tule­kaan, mut­ta toi­ses­sa vaa­ka­ku­pis­sa on roko­te­suo­jan saa­mi­nen nopeammin.

Entä sit­ten toi­sen roko­tus­ker­ran vii­väs­tä­mi­nen? Se tar­jo­aa ensim­mäi­sen rokot­teen nopeam­min useam­mal­le ja sääs­tää onnis­tues­saan sato­ja ellei tuhan­sia ihmis­hen­kiä. Roko­te­ko­keis­sa väli oli kol­me viik­koa, Jos tehos­te­ro­ko­tuk­sen saa vas­ta 12 vii­kon kulut­tua, toi­mii­ko se?

On kokeil­tu vain kol­men vii­kon väliä. Se vedet­tiin hihas­ta. Ellei oli­si ollut niin kii­re, oli­si ehkä kokeil­tu pidem­pää väliä. On hyvin toden­nä­köis­tä jos­kaan ei var­maa, että vähän vii­väs­tet­ty­nä­kin toi­nen roko­tus­ker­ta teho­aa. Tämä on toden­nä­köi­syys­las­ken­taa ja osit­tain arvaus­ta, mut­ta luul­ta­vas­ti vii­väs­tä­mi­nen kannattaa.

Jos­tain syys­tä hoi­don takia kuo­le­mis­ta pide­tään pal­jon pahem­pa­na asia­na kuin kuo­le­mis­ta hoi­don puut­tee­seen. Täs­sä on kyse vähän samas­ta asias­ta. Jos halu­taan pela­ta var­man pääl­le, nou­da­te­taan kol­men vii­kon väliä, kos­ka sen tomi­vuu­des­ta on tie­toa. Sil­loin myös aiheu­te­taan var­mas­ti suu­ri mää­rä kuo­le­mia niil­le, jot­ka eivät ehdi saa­da ensim­mäis­tä­kään annosta.

Sitä kui­ten­kin ihmet­te­len, että Bri­tan­nias­sa aja­tel­laan, että tehos­te­ro­ko­te voi­daan antaa aivan eri rokot­teel­la kuin ensim­mäi­nen annos. Tätä pidän hyvin outo­na, jos­kaan en tie­dä asias­ta tar­peek­si. Ei ole todel­la­kaan näyt­töä, että tämä teho­aa yhtä hyvin. Tosin se voi teho­ta myös parem­min, mut­ta se on jo silk­kaa spekulointia.

Bri­tan­nias­sa on kii­re. Tar­tun­to­ja on vii­kos­sa liki 400 000 ja koro­na­kuo­le­mia liki 4000. Ensim­mäi­nen piik­ki mah­dol­li­sim­man monel­la mah­dol­li­sim­man nopeas­ti sääs­tää pal­jon ihmis­hen­kiä sekä sik­si, että roko­te­tut ovat osit­tai­ses­sa suo­jas­sa että sik­si, että epi­de­mian leviä­mi­nen hidas­tuu, kos­ka tar­tut­ta­vuus ale­nee. Sik­si sään­nöis­tä poik­kea­mi­sen ymmär­tää Britanniassa.

Meil­lä tilan­ne on rau­hal­li­sem­pi, aina­kin toistaiseksi.

Seuraan COVID-19-tartuntoja Verdessä

Seu­raan täs­tä eteen­päin päi­vit­täin COVID-19-tar­tun­to­ja Ver­des­sä. Uudel­la­maal­la on asu­kas­lu­kuun suh­teu­tet­tu­na sel­väs­ti enem­män tar­tun­to­ja kuin muu­al­la maas­sa, mut­ta yllät­täen suh­teel­li­nen kas­vu­vauh­ti on muu­al­la maas­sa suu­rem­paa — eli sai­ras­tu­neet tar­tut­ta­vat toden­nä­köi­sem­min. Lue lisää täs­tä .

Amatöörin tulkinta koronakuolemien vähenemisestä

Varoi­tus: täs­sä pos­tauk­ses­sa on ama­töö­rin spe­ku­laa­tio­ta lää­ke­tie­teel­li­sil­lä seikoilla.

Panin kevääl­lä tark­kai­luun kol­me aluet­ta, Tuk­hol­man, Lom­bar­dian ja New Yor­kin näh­däk­se­ni, onko lau­ma­suo­ja­hy­po­tee­sis­sa mitään perää. Nuo alu­eet koki­vat mui­ta pahem­man koro­na-aal­lon. Oli­si­ko niis­sä toi­nen aal­to lievempi?

Jos kat­som­me tar­tun­to­ja, toi­nen aal­to on Tuk­hol­mas­sa ja Lom­bar­dias­sa ihan yhtä paha kuin muu­al­la ja esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa kym­me­nen ker­taa pahem­pi kuin Suo­mes­sa. New Yor­kis­sa tar­tun­to­ja on vähem­män kuin muu­al­la Yhdys­val­lois­sa, mut­ta se voi joh­tua kar­meis­ta koke­muk­sis­ta vii­me keväältä.

Mut­ta koro­na­kuo­le­mia on vähem­män. Kuo­le­mia suh­tees­sa tar­tun­toi­hin on kaik­kial­la vähem­män, mut­ta kovan epi­de­mian koh­taa­mil­la alueil­la kuo­le­mien pudo­tus on sel­väs­ti suurempi.

(Minul­la ei ole käy­tös­sä koko maa­il­maa kos­ke­vaa aineis­toa, jot­ta voi­sin tut­kia tämän kun­nol­la, mut­ta sil­mä­mää­räi­ses­ti se näyt­tää tältä.)

Nyt seu­raa ama­töö­rin hypo­tee­si. Hypo­tee­si ei siis ole väi­te vaan mah­dol­li­nen seli­tys, jota kan­nat­tai­si tutkia.

Minua on koko ajan ihme­tyt­tä­nyt esi­mer­kik­si koro­na­vil­kus­sa ole­va peri­aa­te, että vähäi­nen tar­tun­ta ei ole vaa­rak­si, vaan pitää saa­da kun­non annos viruk­sia, ennen kuin tau­ti puhkeaa.

Eivät kai viruk­set mitään ole sosi­aa­li­sia eläi­miä, jot­ka vaa­ti­si­vat kave­rei­ta monis­tuak­seen. Seli­tyk­sen täy­tyy siis olla peräi­sin ihmi­sen immuu­ni­puo­lus­tuk­ses­sa.  Pie­net virus­mää­rät tuho­taan huomaamattomasti.

Arki­jär­jel­lä voi­si aja­tel­la, että pie­niä virus­mää­rä tuot­ta­via koh­taa­mi­sia on aivan olen­nai­ses­ti enem­män kuin nii­tä, jois­ta saa tuh­din annostuksen.

Entä jos seli­tys kuo­le­mien vähäi­syy­teen Tuk­hol­mas­sa ja New York Citys­sä onkin täs­sä ja kuo­le­mien vähe­ne­mi­seen yli­pään­sä. Todel­la moni on saa­nut vähäi­sen virus­mää­rän ja voit­ta­nut sen oirei­ta saa­mat­ta ja saa­mat­ta myös­kään immu­ni­teet­tia. Se ei siis suo­jaa tar­tun­nal­ta eikä estä tar­tut­ta­mis­ta, mut­ta immuu­ni­jär­jes­tel­män muis­tin vuok­si eli­mis­tö on har­jaan­tu­neem­pi kukis­ta­maan viruk­sen ennen kuin tau­ti yltää vaaralliseksi.

Täl­lai­nen mini-infek­tio toi­mi­si siis vähän niin kuin Pfize­rin roko­te, joka ei ehkä suo­jaa tar­tun­nal­ta mut­ta suo­jaa vaka­val­ta taudilta.

 

Toisen aallon tilastollinen päivitys

Kun tilan­ne näyt­tää rau­hoit­tu­neen, lope­tan­tä­män sivun päi­vit­tä­mi­sen joka päi­vä ja siir­ryn päi­vit­tä­mään lau­an­tai­si tai kun jotain uut­ta ilmenee.

Lau­an­tai 6.3..2021 4500

Nyt (6.3.) tar­tun­to­jen mää­rä on yhä sel­väs­sä kas­vus­sa. Itse asias­sa kas­vu on ollut aika suo­ra­vii­vais­ta nyt ja kah­dek­san viik­koa. Eri­tyi­sen huo­le­tut­ta­va tilan­ne on pääkaupunkisueudulla.

Koko maan tilan­ne ei ole yhtä mie­len­kiin­toi­nen kuin jako Uuteen­maa­han ja muu­hun Suo­meen. Käsit­te­len tätä päi­vit­täin päi­vit­ty­väs­sä artik­ke­lis­sa Ver­de­leh­des­sä. Sii­hen pää­see täs­tä 

Näy­tän tämän myös abso­luut­ti­sel­la astei­kol­la, kos­ka kaik­ki eivät ole oikein sinu­ja loga­rit­mi­sen astei­kon kanssa.

= = = =

Van­hat päivitykset:

27.2.2021  3767

20.2.2021 3278

13.2.2021  2745

6.2.2021 2391

30.1 2021 2537

23.1.2021   2233

16.1.2021 1709

9.1.2021 1788

2.1.2021   1783

26.12.2020   1968

Lau­an­tai 19.12.2020  2403

Lau­an­tai 12.112.2020  2958

Per­jan­tai 11.12.2020  3111

Tors­tai   10.12.2020  3017

Kes­ki­viik­ko   9.12.2020  3205

Seu­raa­via luku­ja ei ole korjattu:

Tiis­tai  8.12.2020  2780

Maa­nan­tai  7.12.2020  2969

Sun­nun­tai 6.12.2020  3002

Lau­an­tai 5.12.2020  2911

Per­jan­tai 4.12.2020: . 2992

Tors­tai 3.12.2020: . 3274

Kes­ki­viik­ko 2.12.2020: . 3230

Tiis­tai   1.12.2020: . 3173

Maa­nan­tai  30.11. 2976 / 7 pävää

Sun­nun­tai 29.11.2990

Lau­an­tai  28.11.3091

Per­jan­tai 27.11.3017

Tors­tai 26.11.2862

Kes­ki­viik­ko 25.11. 2717

Tiis­tai 24.11. 2642

Maa­nan­tai 23.11. 2517

Sun­nun­tai 22.11. 2324

Lau­an­tai 21.11. 2114

Per­jan­tai 20.11. 1881

Tors­tai 19.11. 1744

Kes­ki­viik­ko 18.11. 1590

Tiis­tai 17.11. 1540

Maa­nan­tai 16.11. 1532

Sun­nun­tai 15.11. 1518

Lau­an­tai 14.11. 1511

Per­jan­tai 13.11.1473

Tors­tai 12.11.1423

Kes­ki­viik­ko 11.11. 1415

Tiis­tai 10.11.1470

Maa­nan­tai 9.11.1487

Päi­vi­tys sun­nun­tai 8.11.2020

Tasais­ta on yhä.

Tren­di 5917 toteu­tu­nut 1506

THL ei ole anta­nut lau­an­tain 7.11. tietoja

Päi­vi­tys per­jan­tai 6.11.2020

Tasais­ta on yhä.

Tren­di 5320 toteu­tu­nut 1475

Päi­vi­tys tors­tai 5.11.2020

Tasais­ta on. Johon­kin suun­taan tuon on pak­ko kääntyä.

Tren­di 5044 toteu­tu­nut 1553

Päi­vi­tys kes­ki­viik­ko­na 4.11.2020

Pari päi­vää ollut pien­tä nousua, mut­ta ei vie­lä syy­tä muut­taa tilan­ne­ku­vaa. Tark­kail­laan pari päivää.

Tren­di 4783 toteu­tu­nut 1552

Päi­vi­tys tiis­tai­na 3.11.2020

Yhä vain tasaista. .

Tren­di 4635 toteu­tu­nut 1474

Päi­vi­tys maa­nan­tai­na 2.11.2020

Tasais­ta on yhä.

Tren­di 4300 toteu­tu­nut 1430

Päi­vi­tys sun­nun­tai 1.11.2020

Tasais­ta on. Käsit­tä­mät­tö­män hyvä tilan­ne, kun ver­taa mui­hin Euroo­pan mai­hin. Vaan miten käy, kun tal­vi tulee ja päi­vät lyhenevät?

Tren­di 4077 toteu­tu­nut 1443

Päi­vi­tys lau­an­tai 31.10.2020

Taas rau­hoit­tui. Eili­nen luku ei aina­kaan vie­lä osoit­tau­tu­nut uuden nousun ensim­mäi­sek­si havainnoksi.

Tren­di 3866 toteu­tu­nut 1461

Päi­vi­tys per­jan­tai  30.10.2020

Vähän pomp­pa­si yläs­päin, mut­ta tuon perus­teel­la ei vie­lä muut­tai­si tilannekuvaa.

Tren­di 3666 toteu­tu­nut 1436

Päi­vi­tys tors­tai  29.10.2020

Leviä­mis­vauh­ti yhä kovin tasainen.

Tren­di 3476 toteu­tu­nut 1311

Päi­vi­tys kes­ki­viik­ko 28.10.2020

Leviä­mis­vauh­ti yhä kovin tasainen.

Tren­di 3296 toteu­tu­nut 1307

äivi­tys tiis­tai 27.10.2020

Leviä­mis­vauh­ti yhä kovin tasainen.

Tren­di 3125 toteu­tu­nut 1314

Päi­vi­tys maa­nan­tai 26.10.2020

Leviä­mis­vauh­ti näyt­täi­si juu­tu­neen pai­koil­leen. Se on pit­käl­lä aika­vä­lil­lä yhtä toden­nä­köis­tä kuin lant­tia hei­tet­täes­sä koli­kon j’ää­mi­nen pystyyn.

Tren­di 2962 toteu­tu­nut 1415

Päi­vi­tys sun­nun­taui 25.10.2020

Pie­ni kään­ne ylös­päin, mut­ta en vie­lä vetäi­si tuos­ta johtopäätöksiä.

Tren­di 2809, toteu­tu­nut 1424

Päi­vi­tys lau­an­tai 24.10.2020

Eipä juu­ri muutosta.

Tren­di 2664, toteu­tu­nut 1359

Päi­vi­tys per­jan­tai 23.10.2020

Eipä juu­ri muutosta.Ennustan, että koh­ta kään­tyy taas hitaa­seen kasvuun.

Tren­di 2526, toteu­tu­nut 1341

Päi­vi­tys tors­tai 22.10.2020

Tar­tun­to­jen mää­rän kas­vu on pysy­nyt vakaal­la tasol­la ja yli vii­kon. Tren­dis­tä on tois­tai­sek­si erkaan­nut­tu, mut­ta muun Euroo­pan tilan­ne ei lupaa yvää meillekään.

Tren­di 2395, toteu­tu­nut 1311

Päi­vi­tys kes­ki­viik­ko 21.10.2020

Tar­tun­to­jen mää­rä on vakiin­tu­nut vähän alle 200:aan päi­väs­sä. Tren­dis­tä on erkaan­nut­tu. Muun Euroo­pan tilan­ne näyt­tää pahalta.

Tren­di 2221, toteu­tu­nut 1368

Päi­vi­tys tiis­tai 20.10.2020

Vaik­ka tänään tuli taas aika iso luku, 294 tar­tun­taa, se on tiis­tain­lu­vuk­si ihan nor­maa­li. Yhä kau­em­mak­si jää­dään tren­dis­tä. Muun Euroo­pan tilan­ne näyt­tää pahalta.

Tren­di 2153, toteu­tu­nut 1350

 

Päi­vi­tys maa­nan­tai 19.10.2020

Yhä alas­päin, mut­ta muu­al­la Euroo­pas­sa epi­de­mia levi­ää. Val­tao­sa tar­tun­nois­ta Hel­sin­gin seu­dul­la. Voi olla vai­kea tor­jua sitä Suo­mes­sa­kin. Tren­di 2042, toteu­tu­nut 1343

 

Päi­vi­tys sun­nun­tai 18.10.2020

Muu­tos alkaa olla jo sel­vä. Tosin Hel­sin­gin seu­dul­la enti­nen meno jat­kuu. Pitää­nee ottaa se alue erityistarkkailuun.

Tren­di 1936, toteu­tu­nut 1426

Päi­vi­tys lau­an­tai 17.10.2020

Nyt kään­ne parem­paan alkaa näyt­tää uskot­ta­val­ta. Tosin kevää­seen on vie­lä aikaa.

Tren­di 1836, toteu­tu­nut 1444

Päi­vi­tys per­jan­tai 16.10.2020

Las­ku jat­kuu. Oli­si­ko täs­sä jo kään­ne parem­paan? Tule­vat päi­vät näyt­tä­vät, onko kyse vain Vaa­san ja Jyväs­ky­län muo­dos­ta­mien kupru­jen sula­mi­ses­ta vai oikeas­ta käännöksestä.

Tren­di 1741 Toteu­tu­nut 1553

Päi­vi­tys tors­tai 15.10.2020

Lopul­ta­kin kään­nös alas­päin. Tule­vat päi­vät näyt­tä­vät, onko kyse vain Vaa­san tuot­ta­man kuprun sula­mi­ses­ta vai oikeas­ta käännöksestä.

Tren­di 1651 Toteu­tu­nut 1599

Kes­ki­viik­ko 14.10.2020

Yhä vähän tren­din ylä­puo­lel­la, mut­ta enää päi­vän edel­lä. Oli­si hyvä pik­ku­hil­jaa tai­pua tren­din ala­puo­lel­le. Muu­ten kuun vaih­tees­sa on päi­väit­täin yli 700 tar­tun­taa. Vie­lä­kö joku väit­tää, ettei epi­de­mias­sa ole kyse matematiikasta?

Tren­di 1565, toteu­tu­nut 1654.

***

Aloi­tan päi­vit­täin päi­vit­ty­vän seu­ran­nan COVID-19 ‑epi­de­mian toi­ses­ta aal­los­ta Suo­mes­sa. Esti­moin tar­tun­to­jen seit­se­män päi­vän liu­ku­van sum­man tren­din loga­rit­mi­sel­la astei­kol­la syys­kuun havain­nois­ta. Se näyt­ti täl­tä. Hätäi­nen opti­mis­ti voi­si täs­tä kuvas­ta pää­tel­lä, että pahin on ohi ja tren­di on taittunut.

Tämän jäl­keen jat­kan aineis­toa aina kun uusia tie­to­ja jul­kis­te­taan. Tren­diä en esti­moi uudes­taan, kos­ka haluan näh­dä, mil­loin kehi­tys alkaa kään­tyä tren­dis­tä alas­päin rajoi­tus­toi­mien tai käyt­täy­ty­mis­muu­tos­ten ansios­ta. Sitä ei näe yhtä sel­väs­ti, jos tren­di muut­tuu muka­na. Kaik­ki ennal­laan ‑ske­naa­rios­sa tar­tun­to­jen mää­rä jat­kai­si tätä eks­po­nen­ti­aa­lis­ta kas­vua, mut­ta niin ei voi käy­dä. Muu­toin meil­lä oli­si vuo­den­vaih­tees­sa sata­tu­hat­ta tar­tun­taa vii­kos­sa. Seu­raa­vas­sa kuvaan on lisät­ty loka­kuun vii­den ensim­mäi­sen päi­vän havain­not. Kuvas­sa syys­kuun jäl­keen tul­leet uudet havain­not ovat punaisella.

Huo­maam­me, että tois­tai­sek­si kaik­ki jat­kuu ennal­laan kuin epi­de­mian oppi­kir­jas­sa. Käy­rän kään­ty­mi­nen alas­päin antaa odot­taa itse­ään. Toi­vot­ta­vas­ti ei kauan.

= = = =

Päi­vän havain­to­na käy­tän tar­tun­to­jen koko­nais­mää­rän muu­tos­ta, jon­ka THL ilmoit­taa klo 12. Nyt vii­mei­nen havain­to on siis tie­dos­sa ole­vien tar­tun­to­jen mää­rä 5.10. klo 12. Sil­le päi­väl­le olen kir­jan­nut 164 tar­tun­taa, vaik­ka luvus­sa ei ole yhtään 5.10. otet­tua tes­tiä. Voi­sin pie­nel­lä vai­van­näöl­lä mer­ki­tä uudet tar­tun­nat aina sil­le päi­väl­le, jol­loin tes­ti on otet­tu. Näin jou­tui­sin kor­jaa­maan havain­to­ja takau­tu­vas­ti sitä mukaan, kun tie­to­ja labo­ra­to­rio­ko­keis­ta tuli­si. His­to­ri­aa aja­tel­len tämä oli­si oikein, mut­ta nyky­het­keä aja­tel­len vää­rin. Käy­rä oli­si aina kään­ty­mäs­sä alas­päin, kos­ka vii­meis­ten päi­vien havain­to­ja vie­lä puuttuu.

Käy­tän seit­se­män päi­vän liu­ku­vaa sum­maa, kos­ka näin saan pois­te­tuk­si vii­kon­päi­vä­vaih­te­lun. Vii­kon­lo­pus­ta joh­tuen tiis­tai­sin luvut ovat sel­väs­ti kor­keam­pi kuin mui­den päi­vien. En halua käyt­tää kah­ta viik­koa, kuten koro­na­po­li­tiik­kaa kos­ke­vas­sa pää­tök­sen­teos­sa käy­te­tään, vaik­ka se toi­si vakaa­man sar­ja. Vakau­den hin­ta muu­tos myös tuli­si näky­vin hitaammin.

En jul­kai­sen uut­ta pos­taus­ta päi­vit­täin, vaan päi­vi­tän kuvan päivittäin.