Kategoria: _

Mart­ti Het­emä­ki on kir­joit­tanut blo­gis­saan VM:n sivul­la, ettei kan­na­ta perus­tu­loa tai osal­lis­tu­mis­tu­loa, kos­ka vastik­kee­ton tulo, jota ei menetä, vaik­ka kieltäy­tyy tar­jo­tus­ta työ­paikas­ta tai työvoimapoli­it­tis­es­ta koulu­tuk­ses­ta vähen­tää työn tar­jon­taa ja vbaaran­taa siten­julkisen talouden tasapainon.

Aluk­si pitää kor­ja­ta Het­emäen kir­joituk­ses­sa ole­va virhe, joka taas ker­ran osoit­taa, kuin­ka huonos­ti VM:ssä tun­netaan sitä sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmää, jota he arvioivat.

Het­emäen mukaan tulo­ton työstä kieltäy­tyvä saisi vero­ton­ta tuloa 1000 – 1200 euroa kuus­sa, kos­ka Kela mak­saisi perus­tu­lon päälle hänen asum­is­menon­sa kokon­aan kun­tako­htaisi­in ylära­joi­hin saak­ka. Hänen esimerkki­henkilön­sä saa siis toimeen­tu­lo­tukea, eikä perus­tu­lo sil­loin vaiku­ta hänen henkilöko­htaiseen tilanteeseen­sa sitä eikä tätä, kos­ka se vähen­netään sel­l­aise­naan toimeen­tu­lotues­ta.  Jos kieltäy­tyy työstä, toimeen­tu­lo­tukea voidaan leika­ta ensin sadal­la eurol­la ja jos kieltäy­tymi­nen on tois­tu­vaa, 200 eurol­la kuus­sa. Tähän perus­tu­lo ei tuo mitään muu­tos­ta, ellei muu­tok­ses­ta erik­seen päätetä. En ymmär­rä, mik­si päätet­täisi­in. Jat­ka lukemista “Mik­si Het­emä­ki ei esitä perus­tu­loa, johon sisäl­tyy velvol­lisu­us ottaa työtä vastaan?”

Viro­lais­ten mielestä Välimeren yli Ital­i­aan tule­vat ovat elin­ta­sopako­laisia, joille ei tule myön­tää tur­va­paikkaa vaan palaut­taa sinne mis­tä tuli­vat. Rajaa vain­oa ja nälkäkuole­maa pak­enevien välil­lä on joskus aika vaikea vetää.

Afrikan pako­lais­ti­lanteen taustal­la on hal­lit­se­ma­ton väestöräjähdys. Kun väkeä on liikaa, yleen­sä vähem­mistö on liikaa, ja se johtaa kon­flik­tei­hin ja vain­oi­hin. Sik­si Afrikas­sa on niin val­ta­va määrä sisäisiä pako­laisia, jot­ka ovat pako­laisi­na Afrikan sisällä.

Vuon­na 1950 nige­ri­alaisia on 38 miljoon­aa. Nyt heitä on 180 miljoon­aa, vuon­na 2030 jo 280 miljoon­aa ja vuon­na 2100 YK:n ennus­teen mukaan 900 miljoonaa.

Se nyt ainakin on var­maa, ettei vuon­na 2100 nige­ri­alaisia ole 900 miljoon­aa, ei ainakaan Niger­ian nyky­is­ten rajo­jen sisäl­lä. Jat­ka lukemista “Pako­lais­tul­va Afrikas­ta on vas­ta tulossa”

Tulen aina epälu­u­loisek­si kun kuulen, että jokin uud­is­tus on kaatunut perus­tus­lail­lisi­in ongelmi­in. Valiokun­nan val­taa tosi­asi­as­sa käyt­tävät asiantun­ti­jat ovat niin innos­tunei­ta siitä val­las­ta, jon­ka mah­dol­lisu­us venyt­tää perus­tus­lain­tulk­in­taa suun­ti­in, joi­ta eduskun­ta ei voin­ut kuvitel­lakaan nykyis­es­tä perus­tus­laista päät­täessään, että käyt­tävät tätä val­taa kovin herkästi. Liipasin­sor­mi on niin san­otusti herk­istynyt. Usein tulkin­nat ovat olleet ris­tiri­idas­sa ter­veen jär­jen kanssa ja pakot­ta­neet huonos­ti toimivi­in ratkaisui­hin, joiden huo­noud­es­ta kaik­ki osa­puo­let kärsivät.

En tiedä asian perus­tus­lail­lis­es­ta puoles­ta, mut­ta täl­lä ker­taa lausun­to sote-uud­is­tuk­ses­ta vas­tasi min­un käsi­tys­täni ter­veen jär­jen käytöstä.

Puu­tun tässä kir­joituk­ses­sa vain tähän pakkoy­htiöit­tämiseen. Siinä ei nimit­täin ollut alun perinkään jär­jen hiven­tä. Väite, että EU-oikeus olisi sel­l­aista vaat­in­ut, on perus­tee­ton, kos­ka ei se ole sitä vaat­in­ut muual­lakaan, ei esimerkik­si Ruot­sis­sa. Panemme siis tämän vilpil­lisen perus­teen sivu­un ja mietimme, mikä muu on voin­ut näin out­oon ajatuk­seen johtaa.

(On sinän­sä erit­täin ikävää, että Suomes­sa on opit­tu vetoa­maan perus­teet­tomasti siihen, että EU vaatii sitä tai tätä, kun ei pystytä omaa ehdo­tus­ta muuten puo­lus­ta­maan. Ei ihme, että EU:n maine heikke­nee.) Jat­ka lukemista “Pakkoy­htiöit­tämi­nen oli alun­perinkin huono ajatus”

Juu­so Perälä ja Lil­ja Tam­mi­nen ovat kir­joit­ta­neet aivan main­ion kir­jan siitä, mitä uusi teknolo­gia, ennen kaikkea tekoä­ly ja robot­it tekevät tule­vaisu­u­den työlle ja yhteiskun­nalle.  Jo kir­jan nimi kielii reip­paas­ta otteesta: Oli­pa ker­ran työ.

Kir­ja kuvaa eloisas­ti sitä, miten työn luonne on muut­tunut teol­lisen val­lanku­mouk­sen alus­ta alka­en ja miten koneet, automaa­tio ja robot­it ovat kor­van­neet yhä enem­män ihmistyötä – aluk­si vapaut­taen ihmiset tekemään mie­lenki­in­toisem­paa työtä, kos­ka työ, jon­ka konekin osasi, ei ollut järin mielenkiintoista.

Kokon­aan uuden­laisen kehi­tyk­sen mah­dol­lis­taa tekoä­ly, oppi­vat tietoko­neo­hjel­mat. Joskus 50 vuot­ta sit­ten san­ot­ti­in, ettei tietokone tule koskaan voit­ta­maan ihmistä shakissa. Nyky­isin tietokone voit­taa leikiten kenet tahansa.

Tietokoneen kyky pela­ta shakkia johtuu kuitenkin siitä, että ohjel­moi­jat oli­vat oppi­neet pisteyt­tämän peli­ti­lanteen parem­min samal­la kun tietokonei­den lasken­takyky on kas­vanut val­tavasti. Kone ottaa ihmis­es­tä työvoiton sil­lä, että se pystyy laske­maan kaik­ki mah­dol­liset siir­rot pitem­mälle kuin ihmi­nen ikinä. Ihmiselle ei jää shakissa mah­dol­lisuuk­sia. Jat­ka lukemista “Oli­pa ker­ran työ”