Tekoäly tulee, oletko valmis 

Vie­lä vähän aikaa sit­ten tak­sin­kul­jet­ta­jak­si pääs­täk­seen Hel­sin­gis­sä piti läpäis­tä vaa­ti­va osoi­te­koe. Piti tie­tää vaik­ka­pa, että Pie­ti­län­tie sijait­see Ala-Mal­mil­la. Kaik­ki eivät sitä läpäis­seet, enkä minä­kään olisi.

Navi­gaat­to­rit teki­vät tämän kai­ken tar­peet­to­mak­si. Tak­sin ei tar­vit­se osa­ta kaik­kia osoit­tei­ta eikä reit­te­jä, kos­ka navi­gaat­to­ri osaa.

Samal­la taval­la kuin kai­vin­ko­ne teki jokai­ses­ta ojan­kai­va­jas­ta vah­van, teko­ä­ly tekee sen käyt­tä­jis­tä pal­jon osaa­vam­pia. Moni vaa­ti­va ammat­ti yksin­ker­tais­tuu ja hel­pot­tuu – ja tasa-arvois­tuu, kos­ka useam­pi ihmi­nen täyt­tää työn edellytykset. 

Tähän asti teol­li­suusau­to­maa­tio on kor­van­nut ihmi­siä lähin­nä suo­rit­ta­vas­sa työs­sä. Tämä on tuot­ta­nut työ­mark­ki­noil­la eriar­voi­suut­ta syn­nyt­tä­vän osaa­mis­vi­nou­man, kun rutii­ni­työn­te­ki­jöis­tä on yli­tar­jon­taa ja luo­vis­ta osaa­jis­ta pysy­vää puutetta.

Teko­ä­ly kor­vaa tasa-arvoi­ses­ti myös vaa­ti­vaa asian­tun­ti­ja­työ­tä. Täl­lä voi olla mer­kit­tä­viä yhteis­kun­nal­li­sia seurauksia.

IBM:n teko­ä­ly­oh­jel­ma Dr. Wat­son esi­mer­kik­si on var­sin tai­ta­va teke­mään diag­noo­se­ja lää­kä­rin apu­na. On kiis­tan­lais­ta, kum­pi on tai­ta­vam­pi, ihmi­nen vai Wat­son, mut­ta kisan lopul­li­ses­ta voit­ta­jas­ta ei ole epäi­lys­tä­kään Lää­kä­rin­kin oppii vir­heis­tään, mut­ta dr. Wat­son oppii kai­kis­ta vir­heis­tään kaik­kial­la maa­il­mas­sa, eikä unoh­da niis­tä yhtä­kään. Sen muis­til­la ei ole ylärajaa.

Tois­tai­sek­si ihmis­lää­kä­ri ja dr. Wat­son ovat yhdes­sä parem­pia kuin kum­pi­kaan erik­seen – tai niin se aina­kin halu­taan nähdä.

Mut­ta samal­la taval­la kuin tak­sin­kul­jet­ta­ja­si kel­paa vähem­män­kin osoit­tei­ta ulkoa pän­tän­nyt, sai­raan­hoi­ta­ja voi­si teko­ä­lyn avul­la päte­vöi­tyä hoi­ta­maan monia niis­tä töis­tä, jot­ka nyt on sää­det­ty lää­kä­rin yksi­noi­keu­dek­si. Vas­taa­vas­ti yleis­lää­kä­ri tar­vit­si­si pal­jon har­vem­min eri­kois­lää­kä­rin konsultointiapua.

Tämä teki­si mah­dol­li­sek­si mer­kit­tä­vän työn­jaon muu­tok­sen ter­vey­den­hoi­dos­sa, alen­tai­si kus­tan­nuk­sia ja sääs­täi­si lää­kä­rien aikaa rutii­ni­töis­tä. Ei tar­vit­se olla oraak­ke­li ennus­taak­seen, että nousee val­ta­va revii­ri­tais­te­lu, jos joku edes ehdot­taa tällaista.

Teko­ä­ly kor­vaa ihmis­työ­tä – tai nos­taa ihmi­sen tuot­ta­vuut­ta val­ta­vas­ti, miten sen nyt vain halu­aa sanoa – myös mones­sa muus­sa vaa­ti­va­na pide­tys­sä amma­tis­sa. Teko­ä­ly tekee asun­to­lai­na­pää­tök­set pan­kin­joh­ta­jaa hal­vem­mal­la ja tas­a­puo­li­sem­min. Se huo­leh­tii myös mones­ta juris­tin työs­tä. Myös näis­sä amma­teis­sa työn­ja­ko eri ammat­ti­ryh­mien välil­lä voi muut­tua pal­jon – ja muut­tuu­kin, kos­ka sen tiel­lä ei ole yhtä vah­vo­ja ammat­ti­kun­ta­ra­jo­ja kuin terveydenhuollossa.

Tois­tai­sek­si teko­ä­ly­oh­jel­mat osaa­vat lähin­nä sitä, mitä ohjel­moi­jat ovat sil­le opet­ta­neet, mut­ta jat­kos­sa on neu­ro­verk­ko­jen tavoin toi­mi­via ohjel­mia, jot­ka osaa­vat paran­taa itse omaa toi­min­taan­sa. Nii­den suo­ri­tus­ky­kyä tulee tuot­ta­maan suu­ria, jopa mul­lis­ta­via yllätyksiä.

= = =

Vähe­nee­kö eriar­voi­suus työ­elä­mäs­sä? Vai­kea sanoa, mut­ta aina­kin se muut­tuu. Tois­tai­sek­si auto­maa­tio on vähen­tä­nyt työn kysyn­tää yksi­puo­li­ses­ti ja joh­ta­nut kog­ni­tii­vi­sen elii­tin yli­val­taan. Ihmi­sen omi­nai­suuk­sis­ta se, mitä ennen kut­sut­tiin älyk­kyy­dek­si, on muo­dos­tu­nut yli­voi­mai­sen tärkeäksi.

Teko­ä­ly antaa työs­sä kai­kil­le lisää kog­ni­tii­vi­sia kyky­jä samal­la taval­la kuin kai­vin­ko­neen avul­la hin­te­lä ja rius­ka kai­va­vat ojaa yhtä nopeas­ti. Sik­si perin­tei­sen mää­ri­tel­lyn älyk­kyy­den kysyn­tä työ­mark­ki­noil­la kor­vau­tuu sosi­aa­li­sil­la tai­doil­la, yhteis­työ­ky­vyil­lä ja miel­lyt­tä­väl­lä käy­tök­sel­lä – jopa edul­li­sel­la ulko­näöl­lä. Nämä omi­nai­suu­det erit­te­le­vät ihmi­siä aivan yhtä tehokkaasti.

Huip­pu­ky­ky­jen tuot­ta­vuus nousee enti­ses­tään Se ei kui­ten­kaan vält­tä­mät­tä lisää huip­pu­tu­lo­ja, jos huip­pu­ky­vyis­tä on riit­tä­väs­ti tar­jon­taa ja ne opi­taan seu­lo­maan esil­le. Ei met­su­reis­ta­kaan ole tul­lut mil­jo­nää­re­jä, vaik­ka hei­dän tuot­ta­vuu­ten­sa on lähes satakertaistunut.

Vaik­ka dr. Wat­son voit­taa lää­kä­rin kyvys­sä teh­dä diag­noo­si, lää­kä­ri voit­taa koneen sii­nä, että on ihmi­sen. Lää­kä­rin­kin työs­sä ihmi­se­nä ole­mi­sen mer­ki­tys koros­tuu. Jos nyt jou­tui­sin valit­se­maan ystä­väl­li­sen tai tai­ta­van lää­kä­rin välil­lä, valit­si­sin tai­ta­van mut­ta jat­kos­sa var­maan­kin ystä­väl­li­sen. Se on huo­no uuti­nen monel­le lääkärille.

 

Lor­di Key­nes ennus­ti 1930-luvul­la, että teki­sim­me töi­tä enää noin kol­me tun­tia päi­väs­sä, kos­ka koneet teki­si­vät sen puo­les­tam­me. Mik­si työn tuot­ta­vuu­den kas­vu on otet­tu pää­osin lisään­ty­vä­nä kulu­tuk­se­na ja vain mar­gi­naa­li­ses­ti vapaa-aikana?

Key­nes ei osan­nut ennus­taa, mitä kaik­kea mie­len­kiin­tois­ta vie­lä kek­si­tään. Mut­ta on toi­nen­kin syy sii­hen, että työ­ai­kaa on lyhen­net­ty niin vähän.

Jos koneet kor­vaa­vat joka kah­dek­san­nen työ­mark­ki­noil­la, on suu­ri yhteis­kun­nal­li­nen tar­ve kehit­tää uut­ta työ­tä työn­sä menet­tä­neil­le. Jos kaik­kien työ tehos­tui­si niin, että kah­dek­san tun­nin työt sai­si val­miik­si seit­se­mäs­sä tun­nis­sa, läh­det­täi­si vain töis­tä tun­tia aikai­sem­min, eikä sur­tai­si yhtään.

Osaa­mis­vi­nou­ma on myös joh­ta­nut sii­hen, että vähi­ten kysyn­tää on niis­tä, joi­den pal­kat ovat pie­nim­mät – sik­si­hän pal­kat ovat pie­niä. Täl­lä jou­kol­la ei ole varaa lyhen­tää työ­ai­kaan­sa. Se on talou­del­li­ses­ti mah­dol­lis­ta vain niil­le, joi­den työ­pa­nos­ta eni­ten tarvitaan.

Kun tek­no­lo­gi­nen kehi­tys koh­te­lee tas­a­puo­li­sem­min kaik­kia väes­tö­ryh­miä, on hel­pom­paa ja loo­gi­sem­paa ottaa aina­kin osa tuot­ta­vuu­den nousus­ta lisään­ty­vä­nä vapaa-aikana.

= = = =

Kir­joi­tus on jul­kais­tu Näkö­kul­ma-artik­ke­li­na Suo­men Kuvalehdessä

60 vastausta artikkeliin “Tekoäly tulee, oletko valmis ”

  1. Teko­ä­ly tosi­aan tulee muut­ta­maan aivan val­ta­vas­ti myös kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen töi­tä. Toden­nä­köi­ses­ti auto­maa­tio syr­jäyt­tää ns. tie­to­työ­tä teke­vien duu­nia jopa nopeam­min kuin suo­rit­ta­vaa por­ras­ta; tie­to­ko­neel­la on pal­jon hel­pom­pi kor­va­ta työ jota jo nyt läh­tö­koh­tai­ses­ti teh­dään tie­to­ko­neel­la. Kyl­py­huo­neen allas­kaa­pis­sa ryö­mi­vän put­ki­mies­ro­bo­tin kehit­tä­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti vaikeampaa.

    Itse asias­sa voi­si sanoa, että kai­ken työn min­kä voi teh­dä etä­nä, voi myös täy­sin kor­va­ta tekoälyllä.

  2. Näin tulee käy­mään — aika­ho­ri­sont­ti on vie­lä kirkastumassa!
    Jos­pa työn kuvia ja osaa­mis­ta aja­tel­tai­siin laa­jem­min (mis­sä ay-väen näke­myk­set?) ettei kävi­si niin että auto­ma­ti­soi­daan teh­tä­viä jot­ka auto­maa­tio poistaa!

  3. Teko­ä­ly.

    Mil­loin sanan teko­ä­ly lop­puo­sa on oikeutettu?

  4. Mik­si huo­les­tua mais­te­ri­kou­lu­tuk­sen tasos­ta jos est kirur­gia nos­taa työmsrk­ki­na-arvoa enem­män kuin koulutus?

  5. Kysy­mys: mis­tä teko­ä­ly tie­tää ereh­ty­neen­sä? Kuka sen sil­le ker­too? Vai ymmär­tää­kö se itse ereh­ty­neen­sä? Esi­mer­kik­si kun poti­las kuo­lee teh­dyn vää­rän diag­noo­sin vuok­si? Mis­tä teko­ä­ly tie­tää oli­ko diag­noo­si vää­rä vai oli­si­ko poti­las kuol­lut joka tapauksessa?

    En ole näin opti­mis­ti­nen teko­ä­lyn suh­teen. Kuten en myös­kään auto­ma­ti­soi­dun lii­ken­teen suh­teen. Olen IT-alan ammat­ti­lai­nen. Mut­ta aika näyt­tää. Hype­tys­tä pal­jon ilmassa.

  6. Täl­lä het­kel­lä tie­to­tek­niik­ka­pii­reis­sä tun­tuu ole­van val­lal­la käsi­tys sii­tä, että IBM:n Wat­son on jos­sain mää­rin epä­on­nis­tu­nut tavoit­teis­saan. On nos­tet­tu esiin mm. tilas­to­ja sii­tä miten pal­jon eri yri­tyk­set rek­ry­töi­vät teko­ä­lyn osaa­jia ja IBM ei ole näis­sä lis­tois­sa kovin korkealla.

    Epä­on­nis­tu­mi­sia käsit­te­le­vät jutut ilmei­ses­ti liit­ty­vät uuti­seen “In Februa­ry 2017, M.D. Ander­son Cancer Cen­ter cance­led a pro­mi­sing, but troubled cont­ract with IBM for its Wat­son platform.”

    Ongel­mia on ana­ly­soi­tu, mut­ta ylei­ses­ti ottaen ei ole mie­les­tä­ni mil­lään muo­toa yllät­tä­vää, että odo­tuk­set teko­ä­lyä koh­taan ovat täl­lä het­kel­lä lii­an kor­keal­la. Har­va uskal­taa väit­tää vie­lä että teko­ä­lyä on lii­an aikais­ta sovel­taa lää­ke­tie­tee­seen, mut­ta haas­tei­ta ale­taan ymmär­tää jo paremmin:

    Human intel­li­gence out­per­forms mac­hi­ne-lear­ning applica­tions in complex deci­sion making rou­ti­ne­ly requi­red during the cour­se of care, because mac­hi­nes do not yet pos­sess matu­re capa­bi­li­ties for percei­ving, rea­so­ning, or explai­ning,” explai­ned Ernest Sohn, a chief data scien­tist in Booz Allen’s Data Solu­tions and Mac­hi­ne Intel­li­gence group 

    Tuo yhdys­val­ta­lai­sen sai­raa­lan Wat­son ‑kokei­lu ja sen ana­lyy­si on kiin­nos­ta­vaa luet­ta­vaa. Esiin nousee mm. se, että laa­dul­taan hyvän datan syöt­tä­mi­nen jär­jes­tel­mään on pait­si kriit­tis­tä myös erit­täin vai­ke­aa ja vaa­tii pal­jon kal­lis­ta asian­tun­ti­ja­työ­tä — ilman tätä vai­het­ta kone ei pys­ty tuot­ta­maan mil­lään muo­toa luo­tet­ta­via diagnooseja.

    Jos tämä ei itses­sään ole huo­les­tut­ta­vaa niin ongel­mal­lis­ta on vie­lä tuo koneen kyvyt­tö­myys oppia eri domai­neis­ta yhtäaikaa. 

    Amazo­nin toi­mi­tus­joh­ta­ja Bezos ker­toi noin kuu­kausi sit­ten pitä­mäs­sä esiin­ty­mi­ses­sään koneen ja ihmi­sen väli­sis­tä erois­ta ja nos­ti kiin­nos­ta­van ele­men­tin: ener­gian­ku­lu­tuk­sen. Bezozin mukaan ihmi­sen aivot ovat erit­täin ener­gia­te­hok­kaat oppi­mi­sen suh­teen, ihmi­nen oppii aja­maan autoa ilman sato­ja mil­joo­nia tois­to­ja — hänen mukaan­sa esim. Go pelis­sä käy­tet­ty tie­to­ko­ne ei oli­si mil­lään pär­jän­nyt ihmi­sel­le, jos ener­gian­ku­lu­tus­ta oli­si rajoi­tet­tu samal­le tasol­le kuin ihmi­sel­lä — en ole var­ma tar­koit­ti­ko hän pelin aika­na vai oppimisvaiheessa.

    —-

    Yhte­nä sivu­juon­tee­na tuos­sa Wat­so­nin epä­on­nis­tui­mi­ses­sa näh­tiin myös yhteys Epic ‑jär­jes­tel­mään, jon­ka kaut­ta ei kyet­ty saa­maan riit­tä­vän hyvää dataa jär­jes­tel­mään, sekä myös sen, että IBM Wat­son ei ollut yksi jär­jes­tel­mä vaan usei­ta jär­jes­tel­miä, jos­ta seu­ra­si työ­läs integraatioprojekti.

    Kos­ka teko­ä­lyyn liit­ty­vät algo­rit­mit kehit­ty­vät nopeas­ti ja ovat domains­peci­fi­siä yhden ven­do­rin mal­lia on myös epäilty

    Sohn et al. didn’t call out IBM Wat­son by name, but it’s clear from the con­text of their article who the tar­get was. “A health care orga­niza­tion that relies on a single EHR [Elect­ro­nic Health Record] vendor’s ana­ly­tic solu­tions, as well as its own legacy ana­ly­tics infra­struc­tu­re crea­ted befo­re the era of big data, may see limi­ted progress,” they continued.

    Täs­sä on kiin­nos­ta­va ana­lyy­si sii­tä mik­si 1960-luvul­ta läh­tien poti­las­tie­to­jär­jes­tel­mien han­kin­ta on aina koh­dis­tu­nut johon­kin toi­mit­ta­jaan ja mik­si het­ken pääs­tä kysei­nen toi­mit­ta­ja on aina alet­tu näh­dä ongel­mien syynä:

    http://kelzongroup.com/SevenSins.html

    Kar­keas­ti ottaen jär­jes­tel­mät toi­mi­vat yleen­sä hyvin han­kin­ta­het­kel­lä, mut­ta muut­tu­va ympä­ris­tö tekee sys­tee­mis­tä nopeas­ti van­han­ai­kai­sen — muu­tos­ta tapah­tuu niin lain­sää­dän­nös­sä, tek­no­lo­gias­sa, lää­ke­tie­tees­sä, ohjel­mis­ton yllä­pi­dos­sa, lait­teis­tois­sa yms. Ihan itses­tään­sel­viä asioi­ta, jos tilan­net­ta hie­man poh­tii. Täs­sä näkö­kul­maa sii­hen onko esim. Hel­sin­gin uuden poti­las­tie­to­jär­jes­tel­män 10 vuo­den aika­tau­lu jär­ke­vä — toden­nä­köi­ses­ti sys­tee­mi on syn­tyes­sään jo vanhentunut.

    Esi­mer­kik­si tuo em. IBM Wat­so­nia käyt­tä­nyt M.D. Anders­so­nis­ta on maininta:”“The $405.0 mil­lion (76.9 percent) dec­rea­se in adjus­ted income…was pri­ma­ri­ly att­ri­bu­table to an inc­rea­se in expen­ses com­bi­ned with a dec­rea­se in patient reve­nues as a result of the imple­men­ta­tion of the new Epic Elect­ro­nic Health Record sys­tem,” accor­ding to the agen­da book.”

    https://www.forbes.com/sites/jasonbloomberg/2017/07/02/is-ibm-watson-a-joke/#663aa677da20

  7. Osmo, älä unoh­da, että tuot­ta­vuu­den nousua on kyl­lä mer­kit­tä­väs­sä mää­rin otet­tu pidem­pä­nä vapaa-aika­na — nimit­täin eläkevuosina.

  8. Täs­sä tuo Jeff Bezo­sin haas­tat­te­lu — teko­ä­lyyn se liit­tyy siten, että Amazon käsit­tääk­se­ni rek­ry­toi täl­lä het­kel­lä sel­väs­ti eni­ten teko­ä­lyn ammat­ti­lai­sia ja siten Bezo­sin voi olet­taa ole­van hyvin infor­moi­tu­na kehityksestä

    https://www.youtube.com/watch?v=VAM6b0UkEYw&t=7m

  9. Voi­si kuvi­tel­la, että teko­ä­ly iskee seu­raa­vak­si aloil­le, jois­sa käsi­tel­lään puh­taas­ti tie­toa. Tuli­si mie­leen vaik­ka yhteis­kun­ta­tie­de, juri­diik­ka ala ja muut sellaiset.
    Poti­laan olen huo­man­nut, että ote­taan veri­näyt­tei­tä, lähe­te­tään labraan, lää­kä­ri kat­se­lee minua, koet­te­lee vaik­ka per­naa­ni, kuun­te­lee steos­koo­pil­la tai perä­ti ult­ra­ää­ni­lait­teel­la. Nuo toi­men­pi­teet eivät oikein tai­da olla teko­ä­lyn paras­ta aluet­ta. Toki SOTEs­sa riit­täi­si teko­ä­lyl­le töitä.

    Olen ollut huo­maa­vi­na­ni, että kukaan ei halua myön­tää teko­ä­lyn sopi­vuut­ta omal­le alal­leen. Ihmi­sel­lä kuu­luu ole­van sie­lu tai jotain sel­lais­ta jota tie­to­ko­ne ei kos­kaan pys­ty korvaamaa,

  10. Hyvä ske­naa­rio mui­den joukkoon.

    En usko eriar­voi­suu­den vähe­ne­mi­seen, pikem­min­kin päinvastoin.
    Työ­ka­lu­jen käyt­tö­tai­to tulee ole­maan tuot­ta­vuuse­ro­jen läh­de myös tule­vai­suu­des­sa. Oma ennus­tuk­se­ni on, että tuloe­ro­jen kas­vuun tulee val­ta­va pai­ne ammat­tien sisälle. 

    On täy­sin mah­dol­lis­ta, että lää­kä­reis­tä 90% saa huo­mat­ta­vas­ti pie­nem­pää palk­kaa kuin nyt ja 10% saa huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa palk­kaa. Koko­nai­suu­te­na palk­ko­jen osuus talou­des­ta jat­kaa las­ku­aan kuten se on teh­nyt kai­kis­sa OECD mais­sa 70-luvul­ta lähtien. 

    Osa lää­kä­reis­tä saa parem­paa palk­kaa, kos­ka he mark­ki­noi­vat itse­ään ja myy­vät ihmi­sen kos­ke­tus­ta. Osa saa parem­paa palk­kaa kos­ka he pys­ty­vät teke­mään moni­mut­kai­sem­pia diag­noo­se­ja uusien työ­ka­lu­jen avulla. 

    Unel­ma sii­tä että tie­to­ko­nees­sa on ‘tee mitä minä ajat­te­lin’ eikä ‘tee mitä minä sanoin’ nap­pu­la tus­kin tulee toteu­tu­maan ammat­ti­käy­tös­sä. Teko­ä­lyn avus­ta­mat työ­ka­lut tule­vat mah­dol­lis­ta­maan enem­män kai­kil­le, mut­ta työ­ka­lu­jen mak­si­maa­li­seen käyt­töön tar­vi­taan tai­toa ja koulutusta.

  11. ark­ki­teh­ti:
    Itse asias­sa voi­si sanoa, että kai­ken työn min­kä voi teh­dä etä­nä, voi myös täy­sin kor­va­ta tekoälyllä.

    Voi­han sitä sanoa, mut­ta aika kau­ka­na tuos­ta tilan­tees­ta ollaan. 90 ‑luvun alus­sa sanot­tiin, että ohjel­moi­jia ei koh­ta enää tar­vi­ta, kun kaik­ki osta­vat val­mis­oh­jel­mis­ton (ulko­mail­la teh­dyn). Sii­hen asti isot fir­mat oli­vat itse teet­tä­neet ohjelmansa.

  12. Suu­rim­mal­la osal­la maa­il­man tie­to­ko­ne­ka­pa­si­tee­tis­ta jau­he­taan kypäl­lä pas­kaa. Esi­mer­kik­si lou­hi­taan bitcoi­ne­ja ja pela­taan pörs­si­pe­liä. Luu­lee­ko joku tosis­saan että tämä kehi­tys­suun­ta tulee muuttumaan?
    — No ei. Pas­kan­jau­ha­mi­nen vain kiih­tyy. Kvant­ti­tie­to­ko­nei­ta esmes tul­laan käyt­tä­mään etu­pääs­sä koo­dien mur­ta­mi­seen ja vas­taa­vas­ti mur­to­var­mo­jen koo­di­sa­no­jen generointiin. 

    Teko­ä­ly on (sosi­aa­li­po­lii­kan kan­nal­ta) aikas masen­ta­va jut­tu, kos­ka ensim­mäi­nen seik­ka mitä abso­luut­ti­nen arvo­va­paa äly oival­taa on se ettei ole mitään jär­keä ja syy­tä toi­mia “ihmis­kun­nan par­haak­si”. Se oival­taa että kysees­sä on jat­ku­vas­ti kehit­ty­vä bio­lo­gi­nen mas­sa, jos­sa yksit­täis­ten solu­yk­si­löi­den sub­jek­tii­vi­nen hyvin­voin­ti ei todel­la­kaan ole tavoi­tel­ta­va pää­mää­rä. Jos yksi­lö ei voi hyvin, on parem­pi ter­mi­noi­da se, ja teko­ä­lyk­kääs­ti gene­roi­da parem­mat gee­nit, jot­ka sopeu­tu­vat pla­nee­tan ympä­ris­töön paremmin.

  13. Nyky­kes­kus­te­lus­sa tun­tuu sekoit­tu­van näke­myk­set mitä tulee eri­lais­ten pro­ses­sien auto­ma­ti­soin­tiin sekä ihmi­sen kir­joit­ta­mal­la koo­dil­la tapah­tu­vaan ohjauk­seen ja toi­saal­ta teko­ä­lyyn, joka edel­lyt­tää itse­tie­toi­suut­ta ja näin myös jon­ki­nas­teis­ta omaa tah­toa. Ensim­mäi­nen voi tuo­da mää­rät­ty­jä hyö­ty­jä arkie­lä­mään kun taas jäl­kim­mäi­sen ris­ke­jä oli­si täs­sä koh­taa syy­tä alkaa vaka­vas­ti pohtia. 

    Täs­sä on erit­täin hyvä aihet­ta käsit­te­le­vä artikkeli: 

    https://kosminenvalo.wordpress.com/2015/12/15/teknologia-ja-tekoaly/

    Suo­sit­te­len myös oheis­ta sarjaa: 

    https://www.gaia.com/series/cosmic-disclosure?season=6

  14. En usko että teko­ä­ly­so­vel­luk­set pys­ty­vät tuot­ta­maan uut­ta tie­toa van­ho­jen tie­to­jen poh­jal­ta ilman oikean asian­tun­ti­jan ja ohjel­moi­jan apua.

    Tosin teko­ä­ly­oh­jel­ma voi arpoa hul­lu­ja ehdo­tuk­sia joi­ta nor­maa­lis­ti kukaan asi­na­tun­ti­ja ei läh­ti­si yrittämään.

  15. Teko­ä­ly tulee var­mas­ti, vauh­tia hidas­taa kui­ten­kin moni teki­jä. Yksi on ammat­tiyh­dis­tyk­set, toi­nen on lain­sää­dän­tö ja kol­mas ihmis­ten kon­ser­va­tii­vi­suus. Nyt­kin voi­si met­ro­ju­nat kul­kea ilman kul­jet­ta­jaa, mut­ta sitä pää­tös­tä ei uskal­le­ta teh­dä. Kon­duk­töö­rien pois­ta­mi­nen lähi­ju­nis­ta­kin näyt­tää ole­van mah­do­ton­ta. Itseoh­jau­tu­vat autot tule­vat, mut­ta uskal­taa­ko lain­sää­tä­jät pääs­tää nii­tä liik­keel­le. Kysy­mys siis on mil­lä aloil­la ja mil­lä nopeu­del­la val­lan­ku­mous etenee.

  16. HeSa 28.11.2016:ssa oli Lau­ri Täh­ti­sen ja Ant­ti tör­mä­sen Vie­ras­ky­nä-kir­joi­tus. Sii­nä he koros­ta­vat huma­nis­ti­sen kou­lu­tuk­sen ja asen­teen mer­ki­tys­tä tule­vai­suu­den maa­il­mas­sa. Perus­te­lu­na oli seu­raa­va analyysi:

    On aina­kin kol­men­lai­sia ongel­mia. Joi­den­kin rat­kai­se­mi­seen on jo ole­mas­sa kaa­va. Toi­siin on ensin ­kehi­tet­tä­vä kaa­va, jos­ta rat­kai­su joh­de­taan. Lisäk­si on ongel­mia, ­joi­hin ei voi luo­da kaa­vaa. Ne ovat lii­an moni­mut­kai­sia ja sisäl­tä­vät vai­keas­ti mää­ri­tel­tä­viä vuorovaikutussuhteita.

    Robo­ti­saa­tio mer­kit­see, että ihmis­tä ei tar­vi­ta kaa­va­mai­seen työ­hön. Niin­pä kah­des­sa ensimmäi­sessä ongel­ma­tyy­pis­sä ihmi­sen teh­tä­väk­si jää luo­da koneä­ly, joka pys­tyy rat­kai­se­maan sekä kaa­van että ongel­man. Kaa­vat­to­mien ongel­mien rat­kai­su jää ihmi­sen vastuulle. ”

    Mie­len­kiin­toi­nen näkö­kul­ma, joka on jää­nyt tur­han vähäl­le huomiolle.

  17. ark­ki­teh­ti:
    Teko­ä­ly tosi­aan tulee muut­ta­maan aivan val­ta­vas­ti myös kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen töi­tä. Toden­nä­köi­ses­ti auto­maa­tio syr­jäyt­tää ns. tie­to­työ­tä teke­vien duu­nia jopa nopeam­min kuin suo­rit­ta­vaa por­ras­ta; tie­to­ko­neel­la on pal­jon hel­pom­pi kor­va­ta työ jota jo nyt läh­tö­koh­tai­ses­ti teh­dään tie­to­ko­neel­la. Kyl­py­huo­neen allas­kaa­pis­sa ryö­mi­vän put­ki­mies­ro­bo­tin kehit­tä­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti vaikeampaa.

    Itse asias­sa voi­si sanoa, että kai­ken työn min­kä voi teh­dä etä­nä, voi myös täy­sin kor­va­ta tekoälyllä.

    Voi­si­ko­han tule­vai­suu­des­sa olla ole­mas­sa suun­nit­te­li­ja, joka osai­si suun­ni­tel­la allas­kaa­pin, johon put­ki­mies­ro­bot­ti mah­tui­si hoi­ta­maan hom­man­sa, vai ovat­ko tule­vai­suu­den allas­kaa­pin edel­leen saman­lai­sia kuin 50-luvulla?

  18. Mie­len­kiin­tois­ta: onko siis niin, että tuot­ta­vuu­den lisään­ty­mi­sen suh­de tuot­ta­vuuse­roi­hin oli­si taas kääntymässä?

    Asia, jota ihmis­ten tun­tuu ole­van vai­kea ymmär­tää, on se että kone ei vie työ­voi­mal­ta töi­tä. Se pakot­taa ihmi­set ehkä vaih­ta­maan ammat­tia, mut­ta aina kek­si­tään mui­ta asioi­ta, joi­ta voi teh­dä. Keh­ruu­jen­nyt eivät joh­ta­neet työt­tö­myy­teen eivät­kä maa ‑ja met­sä­ta­lous­ko­neet, jot­ka 1960-luvul­la vapaut­ti­vat maa­seu­dul­ta työ­voi­maa teh­tai­den konei­ta käyttämään.

    Se mikä aiheut­taa työt­tö­myyt­tä, ei ole tuot­ta­vuu­den lisään­ty­mi­nen vaan tuot­ta­vuuse­ro­jen lisään­ty­mi­nen. Ero­jen kas­vaes­sa vähi­ten tuot­ta­vat eivät tuo­ta tar­peek­si, jot­ta ylit­täi­si­vät minimipalkan.

    En vain ole ihan vakuut­tu­nut sii­tä, että nyt oli­si tren­di kään­ty­mäs­sä. Voi olla, että sitä teko­ä­lyä käyt­tä­vät tehok­kaim­min hyö­dyk­seen kaik­kein fik­suim­mat. Saa­pa näh­dä, jos pit­kään elää.

  19. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    Tosin teko­ä­ly­oh­jel­ma voi arpoa hul­lu­ja ehdo­tuk­sia joi­ta nor­maa­lis­ti kukaan asi­na­tun­ti­ja ei läh­ti­si yrittämään. 

    Ja näis­tä huo­mat­ta­va osa voi­kin olla hyvin toi­mi­via mus­tia jout­se­nia, kun­han ne asian­tun­ti­jat pys­ty­vät kat­so­maan teko­ä­lyn avus­ta­mi­na omien laa­ti­koi­den­sa ulkopuolelle. 

    Kes­kus­te­lus­sa on tähän asti aja­tel­tu että ihmi­sen hyvät “inhi­mil­li­set” ajat­te­lu­ta­vat pelas­ta­vat koneen köm­pe­lyy­den. Mut­ta kun ihmi­sel­le on omi­nais­ta myös lais­kuus, ennak­ko­luu­loi­suus, kateus ja viha.

  20. Taval­li­nen Tek­nik­ko:
    En usko että teko­ä­ly­so­vel­luk­set pys­ty­vät tuot­ta­maan uut­ta tie­toa van­ho­jen tie­to­jen poh­jal­ta ilman oikean asian­tun­ti­jan ja ohjel­moi­jan apua. 

    Tämä on aina­kin nyky­ti­lan­tees­sa ja var­maan muu­ta­man vuo­si­kym­me­nen aika­jän­tees­sä­kin ihan totta. 

    Haas­tee­na on vaan että oikea ohjel­moi­ja tai oikea asian­tun­ti­ja on 100x tai 1000x tehok­kaam­pi kuin vää­rä. Sekä oikea että vää­rä voi­vat olla kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja aka­tee­mi­sia, toi­sel­la vaan leik­kaa parem­min kuin toisella. 

    Teko­ä­ly räjäyt­tää ihmis­ten väli­set tuot­ta­vuuse­rot aivan valtaviksi.

  21. Ihan ute­liai­suut­ta­ni kysyn. Työn­ku­va­ni on val­men­taa, innos­taa ja kan­nus­taa työi­käi­siä, ja sit­ten joh­dat­taa hei­tä edis­tä­mään työ- ja toi­min­ta­ky­ky­ään, hen­ki­löi­tä, jot­ka ovat val­tion­hal­lin­non kie­lel­lä “syr­jäy­ty­nei­tä pitkäaikaistyöttömiä”.
    Voi­ko tämän toi­min­nan auto­ma­ti­soi­da? Vai tar­vi­taan­ko aina tiet­ty ammat­ti­kun­ta, joka toi­mii peri­aat­teel­la, ‘ihmi­sel­tä ihmi­sel­le’? (= Elä­män­hal­lin­nan edis­tä­mi­nen vaa­tii hen­ki­lö­koh­tai­sen kontaktin.)

  22. Eipä ole uut­ta. Kal­tai­se­ni kemian insi­nöö­rit menet­ti­vät val­ta­van mää­rän työ­mah­dol­li­suuk­sia kun Chemcad tuli mark­ki­noil­le. Ohjel­ma las­kee lait­tei­den dimen­siot n. sekun­nis­sa, kun sii­hen ennen meni insi­nöö­ril­tä viik­ko. INves­toi­jat tot­ta kai las­ke­vat lait­tei­den mitat täl­lä eikä enää ihmisvoimin.

    Mei­tä ins­se­jä tar­vi­taan enää troubles­hoo­tin­giin. Eikä Chemncad edes ole teko­ä­ly vaan vain laskentaohjelma.

  23. Tero Tolo­nen:
    Täs­sä tuo Jeff Bezo­sin haas­tat­te­lu – teko­ä­lyyn se liit­tyy siten, että Amazon käsit­tääk­se­ni rek­ry­toi täl­lä het­kel­lä sel­väs­ti eni­ten teko­ä­lyn ammat­ti­lai­sia ja siten Bezo­sin voi olet­taa ole­van hyvin infor­moi­tu­na kehityksestä

    https://www.youtube.com/watch?v=VAM6b0UkEYw&t=7m

    Tie­tys­sä mie­les­sä hyy­tä­vää kuul­la Bezo­sin puhu­van ihmis­ten ener­gia­te­hok­kuu­des­ta. Amazon on tun­net­tu äärim­mäi­sen kovas­ta työkulttuuristaan.

    Jos dol­la­rei­ta ja mark­ki­nao­suuk­sia pide­tään peli­merk­kei­nä, Bezos on mei­dän aikam­me ehdo­ton voit­ta­ja. Jos­sain vai­hees­sa Amazon pitää kui­ten­kin pilk­koa: kulut­ta­ja-äänes­tä­jien pitää näyt­tää kuka on kin­gi. Nyt ei ole vie­lä paras aika, Amazon voi teh­dä hyvää­kin run­no­mal­la kau­pan vakiin­tu­nei­ta rakenteita.

    On muu­ten todel­la type­rää teh­dä USA:n kans­sa kaup­pa­so­pi­muk­sia ja jät­tää IT-mono­po­lien kysy­mys täy­sin auki.

  24. Wat­so­nil­la tuot­tee­na ei kuu­lem­ma mene kovin hyvin: https://www.theregister.co.uk/2017/07/19/ibm_q2fy2017_results/ (joku päi­vä sit­ten tuli vas­taan myös tuo­re uuti­nen useam­man sadan tyy­pin pot­kuis­ta Wat­son Health ‑tii­mis­sä mut­ten näkö­jään osaa käyt­tää hakukonetta).

    Ihan oma jut­tun­sa on Wat­so­nin arvo jul­ki­suus­temp­pu­na, ja se var­mas­ti enem­män kuin kuit­taa myyn­nin pie­net hapuilut.

  25. Juha­na Var­tiai­nen:
    Osmo, älä unoh­da, että tuot­ta­vuu­den nousua on kyl­lä mer­kit­tä­väs­sä mää­rin otet­tu pidem­pä­nä vapaa-aika­na – nimit­täin eläkevuosina.

    Työ otat­te. Ja lai­tat­te mei­dät vään­tä­mään hom­mia tap­piin asti ja mak­sa­maan tei­dän leppoistuksen.

  26. JY: Voi­han sitä sanoa, mut­ta aika kau­ka­na tuos­ta tilan­tees­ta ollaan. 90 ‑luvun alus­sa sanot­tiin, että ohjel­moi­jia ei koh­ta enää tar­vi­ta, kun kaik­ki osta­vat val­mis­oh­jel­mis­ton (ulko­mail­la teh­dyn). Sii­hen asti isot fir­mat oli­vat itse teet­tä­neet ohjelmansa.

    Joo, ei toki vie­lä ensi vuon­na. Mut­ta onko esim. 20–30 vuot­ta kau­ka­na vai ei, riip­puu vähän sii­tä, mitä ollaan teke­mäs­sä. Kyl­lä itseä­ni aina­kin vähän pelot­tai­si nykyi­nen kehi­tys jos oli­si juu­ri pääs­syt opis­ke­le­maan vaik­ka oikeus­tie­det­tä. Var­sin­kin jos opin­not pitäi­si vie­lä itse maksaa. 

    Samoin jos mie­ti­tään tule­van työn mur­rok­sen vai­ku­tus­ta kau­pun­kien käyt­töön ja miten sen pitäi­si vai­kut­taa tule­vai­suu­des­sa raken­net­ta­viin kau­pun­kei­hin, niin 2030-luvul­la toteu­tuk­seen tule­vat suun­ni­tel­mat on pöy­däl­lä juu­ri nyt.

  27. Taval­li­nen Tek­nik­ko: En usko että teko­ä­ly­so­vel­luk­set pys­ty­vät tuot­ta­maan uut­ta tie­toa van­ho­jen tie­to­jen poh­jal­ta ilman oikean asian­tun­ti­jan ja ohjel­moi­jan apua.

    Teko­ä­ly ei ole mikään jää­kaap­piin ver­rat­ta­vis­sa ole­va val­mis paket­ti, joka vain vede­tään laa­ti­kos­ta ja lai­te­taan pääl­le. Ei todellakaan.

    Teko­ä­ly pitää asen­taa, ohjel­moi­da, opet­taa ja sitä täy­tyy koko ajan virit­tää käy­tös­sä. Se vaa­tii pal­jon erit­täin pit­käl­le mene­vää asian­tun­ti­ja­työ­tä eikä se ole myös­kään kos­kaaan val­mis, kos­ka tyy­pil­li­ses­ti käyt­töym­pä­ris­tö muut­tuu koko ajan (esi­mer­kik­si sai­raa­las­sa, jos­sain teh­taas­sa pro­ses­si­val­von­nas­sa tilan­ne voi toki olla toinen). 

    Teko­ä­ly ei ole ihmi­sen kal­tai­nen yleis­luon­toi­nen äly, vaan pit­käl­le työn mukaan rää­tä­löi­tä­vä eri­kois­työ­ka­lu ja jos fyy­si­siä konei­ta miet­tii, niin lähem­pä­nä pape­ri- kuin porakonetta.

    Täs­tä seu­raa ettei Wat­son tms. sovel­lu pie­nil­le yksi­köil­le eikä satun­nai­seen käyt­töön, vaan ainoas­taan sel­lai­seen työ­hön, jos­sa sitä tar­vi­taan koko ajan ja jos­ta on val­ta­vat mää­rät his­to­rial­lis­ta dataa, jota syöt­tää konee­seen. Kone kun ei omin päin älyä mitään.

  28. Ei pidä pelä­tä uusia asioi­ta niin­kuin Eino Lei­non runos­sa: …näki kau­hut kaik­kial­la, hal­tiat pahat havait­si, ei hyviä ollenkaan… .

  29. Muu­ten vink­ki. Sil­lä vas mark libe­ra­lis­mil­la meni­si parem­min kun näis­tä asiois­ta puhut­tai­siin. Kun ihmis­ten tie­toi­suus para­ni­si sii­tä että rumat eu työl­lis­ty niin ehkä ymmär­rys sil­ke poli­tii­kal­le nousisi

  30. On help­poa sanoa että tuot­ta­vuu­den nousu on ulos­mi­tat­tu kulu­tus­ta lisää­mäl­lä ja näh­dä sil­mis­sään jäte­vuo­ret. Kui­ten­kin meil­lä Suo­mes­sa­kin brut­to­ve­roas­te on 50% luok­kaa eli noin puo­let tuot­ta­vuu­den npusus­ta menee jul­ki­siin pal­ve­lui­hin, kou­lu­tuk­seen, ter­vey­den­huol­toon ja sosiaaliturvaan.

    Vaik­ka anti­bioot­tien ja roko­tus­ten kek­si­mi­sen myö­tä pys­tyim­me paran­ta­maan pil­le­ril­lä tai pii­kil­lä ne sai­rau­det jot­ka aikai­sem­min oli­vat suu­rim­mat kuo­lin­syyt menee meil­lä niin suh­teel­li­ses­ti kuin abso­luut­ti­ses­tik­kin rahaa monin ver­roin enem­män terveydenhuoltoon.

  31. Teko­ä­ly ei vähen­nä osaa­mi­sen, kou­lu­tuk­sen ja sen luon­nol­li­sen älyn tar­vet­ta mihin­kään. Olen­nais­ta on osa­ta esit­tää oikeat kysy­my­set ja ymmär­tää vas­taus. Jos vas­taus tun­tuu vää­räl­tä pitää kysy­mys­tä tarkentaa.

    Eräs kaik­kein suu­rim­pia tek­no­lo­gian ja myös kei­no­ä­lyn tuo­mia tuot­ta­vuu­den lli­säyk­siä on tapah­tu­nut tie­to­ko­nei­den ohjel­mien kehi­tyk­ses­sä. Vie­lä 80-luvul­la ohjel­mien koot mitat­tiin kilo­ta­vuis­sa eli tuhan­sis­sa tavuis­sa. Oli­han sen ajan Com­ma­do­re 64:ssäkin vain 64 kilo­ta­vua muis­tia ja ensim­mäi­ses­sä Mac:issa 128K.

    Nyt koot mita­taan mega­ta­vuis­sa tai giga­ta­vuis­sa eli puhu­taan useam­pi­tu­hat­ker­tai­ses­ta nousus­ta. Pel­kät ohjel­moin­ti­kie­let eivät seli­tä yksi­no­maan kas­vua vaan suu­ri osa tulee inter­ne­tis­sä jae­tus­ta glo­baa­lis­ta osaa­mi­ses­ta. Tuo­hon mas­sii­vi­seen osaa­mi­seen pää­see käsik­si google-haku­jen avul­la. Google-haut ovat yksi joka­päi­väi­sim­mis­tä kei­no­ä­lyn sovel­luk­sis­ta. Sen­si­jaan että ohjel­man­ke­hit­tä­jä yrit­täi­si yksin tai parin kol­le­gan­sa kans­sa rat­kais­ta ongel­maa, hän tekee google-haun sopi­vil­la avain­sa­noil­la ja useim­mi­ten viik­ko­jen työ­tä vaa­ti­nut ongel­ma rat­kee minuu­teis­sa. Usein koko ongel­maan­kin saat­taa löy­tyä avoi­me­na koo­di­na jaet­tu ratkaisu.

    Mitä tämä on sit­ten voi­kut­ta­nut, tar­vi­taan­ko nyt pal­jon vähem­män sof­tan­ke­hit­tä­jiä ja sel­vi­ää­kö pie­nem­mäl­lä osaa­mi­sel­la ja älyl­lä kuin 30 vuot­ta sit­tean ? Päin vas­toin, sof­tan kehit­tä­jien tar­ve on koko ajan ollut nousus­sa, osaa­mis­vaa­ti­muk­set kas­va­vat jat­ku­vas­ti, enää ei rii­tä yhden ohjel­moin­ti­kie­len osaa­mi­nen vaan nyt täy­tyy hal­li­ta lukui­sa jouk­ko erit­täin monin­mut­kai­sia ohjel­moin­tiym­pä­ris­tö­jä jois­ta kei­no­ä­lyn kehi­ty­sym­pä­ris­töt­kin ovat vain pie­ni osa. Vas­tauk­sia saa kun googlet­taa ja ver­kos­ta saa val­mis­ta koo­dia­kin mut­ta pitää osa­ta kysyä oikein ja ymmär­tää vastaukset.

    Ihan samaa on odo­tet­ta­vis­sa vaik­ka lää­kä­rien osal­ta. Jo nyt kei­no­ä­ly voit­taa kes­kim­mää­räi­sen radio­lo­gin rönt­gen- ja tomo­gra­fia­ku­vien ana­ly­soin­nis­sa mut­ta kun yhdis­te­tään lää­kä­ri ja kei­no­ä­lyn esi­tun­nis­ta­mat kuvat niin yhdes­sä tulos on pal­jon parem­pi kuin kum­mal­la­kaan yhdes­sä. Samaan aikaan kun perus­työ­ka­lut para­ne­vat, tek­no­lo­gia tuo koko ajan uusia hoi­to­muo­to­ja, syö­pää vas­taan tais­te­le­vat viruk­set, ati­biot­ti­re­sis­ten­tit bak­tee­rit tal­tu­te­taan faa­geil­la, gee­ni­tek­ni­set hoi­dot ja ties mitä. Jot­ta lää­kä­ri tule­vai­suu­des­sa edes osai­si esittää,oikeat kysy­myk­set ja ymmär­tää vas­tauk­set hänen täy­tyy osa­ta entis­tä enem­män. Ja sit­ten on se loo­gi­nen seu­raus että niin kau­an kun meis­tä jokai­nen kuo­lee jos­kus eli kuol­lei­suus on 100% niin kun paran­nam­me jon­kun sai­rau­den niin sen pai­kan kuo­lin­syi­nä otta­vat ne joi­ta emme vielä.pysty parantamaan.

  32. Jos joku tut­kin­to pitäi­si eri­tyi­ses­ti nos­taa esil­le, jota ei nuo­ren kan­nat­tai­si läh­teä opis­ke­le­maan teko­ä­lyn näkö­kul­mas­ta, niin se on kaup­pa­tie­tei­den maisteri.

    Finans­si- ja vakuu­tusa­la, mut­ta myös las­ken­ta­toi­mi mul­lis­tuu seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen kulues­sa teko­ä­lyn toimesta.

  33. Tur­ku­lai­nen mat­kai­li­ja Hel­sin­gis­sä: Voi­ko tämän toi­min­nan auto­ma­ti­soi­da? Vai tar­vi­taan­ko aina tiet­ty ammat­ti­kun­ta, joka toi­mii peri­aat­teel­la, ‘ihmi­sel­tä ihmiselle’?

    Monet ihmi­set syr­jäy­ty­vät yhteis­kun­nas­ta jäyk­kien raken­tei­den ja sopi­vien mah­dol­li­suuk­sien puut­teen takia. Ja kun on syr­jäy­ty­nyt ja pai­nii omien ongel­mien kans­sa, ei vält­tä­mät­tä huo­maa tai kyke­ne tart­tu­maan mah­dol­li­suuk­siin. Lisäk­si moni kokee että ei osaa, tai uskal­la. Itse taas näen jat­ku­vas­ti ympä­ril­lä työ­mah­dol­li­suuk­sia ja töi­tä, joi­ta joku voi­si teh­dä. Mut­ta on lii­an vai­val­lois­ta jär­jes­tää asioita.

    Poke­mon Go on ollut ilmiö­nä mie­len­kiin­toi­nen, monet aiem­min kotiin lin­not­tau­tu­neet ihmi­set läh­ti­vät liik­keel­le. Ja nyt hil­jat­tain esim. spon­taa­nit rai­dit ovat saa­neet tun­te­mat­to­mia ihmi­siä kokoon­tu­maan yhteen ja teke­mään yhteis­työ­tä ulkona.

    Mobii­li-inter­ne­tis­tä hype­tet­tiin 10–20 vuot­ta sit­ten, nyt se on arkea. Applen seu­raa­va mer­kit­tä­vä jul­kis­tus toden­nä­köi­ses­ti liit­tyy lisät­tyyn todel­li­suu­teen. 10 vuo­den kulut­tua lisät­ty todel­li­suus on arkea.

    Ennus­tan että 10 vuo­den kulut­tua Ihmi­set “näke­vät” ympä­ril­lään kai­ken­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia työn­te­koon tai har­ras­ta­mi­seen. Työ­tön voi lait­taa lasit pää­hän­sä ja näh­dä ympä­ril­lään mitä voi teh­dä, ja saa­da sii­hen ohjei­ta. Ja toi­saal­ta asioi­ta voi­si vain teet­tää lähet­tä­mäl­lä sijain­nin, kuvia ja kuvauk­sen työtehtävistä.

  34. Sylt­ty: Täs­tä seu­raa ettei Wat­son tms. sovel­lu pie­nil­le yksi­köil­le eikä satun­nai­seen käyt­töön, vaan ainoas­taan sel­lai­seen työ­hön, jos­sa sitä tar­vi­taan koko ajan ja jos­ta on val­ta­vat mää­rät his­to­rial­lis­ta dataa, jota syöt­tää konee­seen. Kone kun ei omin päin älyä mitään.

    Tämä oli aika hyvä tii­vis­tys tilan­tees­ta. Muu­ta­ma päi­vä sit­ten luin kuvauk­sen teko­ä­lys­tä, jota ope­tet­tiin tun­nis­ta­maan oikei­ta ihmis­ten nimiä ei-oikeista.

    Eräs hie­man huvit­ta­va ongl­ma mikä teko­ä­lyä ope­tet­taes­sa tuli vas­taan oli, että kone oppi nopeas­ti vas­taa­maan “ei” kaik­kiin kysy­myk­siin, kos­ka suu­rin osa tes­tiai­neis­tos­ta ei ollut oikei­ta nimiä — tulok­se­na oli erit­täin kor­kea vas­taus­ten oikeel­li­suusas­te, mikä mate­maat­ti­ses­sa mie­les­sä oli lois­ta­va tulos, vaik­ka käy­tän­nös­sä kone ei kos­kaan tun­nis­ta­nut yhtä­kään ihmi­sen nimeä.

    Mm. täm­möis­ten tilan­tei­den vuok­si siis tar­vi­taan asian­tun­ti­joi­ta. Ja sanoa että kone “oppi” vas­taa­maan ei on sekin muu­ten har­haan­joh­ta­vaa, pikem­min­kin se tut­ki eri vaih­toeh­to­ja satun­nai­ses­ti ja vas­taa­mal­la kaik­kiin “ei” sai lopul­ta aikaan par­haat mah­dol­li­set tulokset.

    Rat­kai­su tuo­hon ongel­maan oli tasa­pai­not­taa aineis­to niin, että oikei­ta ihmi­sen nimiä oli aineis­tos­sa myös yhtä pal­jon kuin vää­riä, jol­loin pel­kil­lä “ei” vas­tauk­sil­la ei pääs­syt kuin 50% varmuuteen.

    Ihmis­ten teh­tä­vä on sit­ten miet­tiä mil­lai­sia vek­to­rei­ta / tulos­jouk­ko­ja kone kan­nat­tai­si opet­taa tark­kai­le­maan. Tämä on lähem­pä­nä tilas­to­tie­det­tä kuin tie­to­tek­niik­kaa ja voi olla mate­maat­ti­ses­ti suun­tau­tu­neil­le ihmi­sil­le­kin vai­ke­aa hahmottaa.

  35. åke: Mei­tä ins­se­jä tar­vi­taan enää troubles­hoo­tin­giin. Eikä Chemncad edes ole teko­ä­ly vaan vain laskentaohjelma.

    Se on ihan yhtä­lail­la teko­ä­lyä kuin se muu­ta­man kym­me­nen säh­kö­kiu­kaan ver­ran ener­gi­aa kulut­ta­va näytönohjain/CPU clus­te­ri, joka kuu­mei­ses­ti yrit­ti las­kea siir­to­ja joil­la voit­taa 50W tehol­la toi­mi­van ihmi­sai­von kii­na­lai­ses­sa lautapelissä.

    Ero näil­lä on vain se, että tuo­ta säh­kö­kiu­as­ta juh­lit­tiin teko­ä­lyn voit­to­na, vaik­ka kyse oli vain äärim­mil­leen vie­dys­tä las­ken­nas­ta, jota viri­tel­tiin vain tätä yhtä tar­koi­tus­ta varten.

    Se mihin pitäi­si kiin­nit­tää enem­män huo­mio­ta ovat esim. tut­ki­ja­ryh­mien käyt­tä­mät teko­ä­lyn sovel­luk­set, joil­la pyri­tään rat­ko­maan käy­tän­nön ongel­mia — vaik­ka­pa jotain syö­pä­tut­ki­mus­ta. Huip­pu­tut­ki­joi­ta joi­ta näi­tä hyö­dyn­tä­vät löy­tyy mm. Hel­sin­gin yli­opis­tos­ta, esi­mer­kik­si Hau­ta­nie­mi Labs. on käsit­tääk­se­ni yhdis­tä­nyt koneop­pi­mis­ta, sig­naa­lin­kä­sit­te­lyä ja mate­ma­tiik­kaa sen ver­ran hyvin että täs­tä myön­net­tiin 2015 Anders Jah­re nuo­ren tut­ki­jan pal­kin­to lai­tok­sen johtajalle

    http://www.bric.ku.dk/newslist/news/2014/prestigious-medical-award-to-bric-researcher/

    Tämän tyyp­pi­set rat­kai­sut oikeas­ti hyö­dyt­tä­vät ihmis­kun­taa ja täm­möi­ses­tä perus­tut­ki­muk­ses­ta voi syn­tyä myös lii­ke­toi­min­taa, jos se vain ymmär­re­tään ajois­sa ja oikein.

  36. Tero Tolo­nen:
    Täs­sä tuo Jeff Bezo­sin haas­tat­te­lu – teko­ä­lyyn se liit­tyy siten, että Amazon käsit­tääk­se­ni rek­ry­toi täl­lä het­kel­lä sel­väs­ti eni­ten teko­ä­lyn ammat­ti­lai­sia ja siten Bezo­sin voi olet­taa ole­van hyvin infor­moi­tu­na kehityksestä

    https://www.youtube.com/watch?v=VAM6b0UkEYw&t=7m

    Google, Face­book, Amazon ja ehkä myös Apple ovat jo kerän­neet val­ta­vat data­pan­kit käyt­tä­jis­tään. Käsit­tääk­se­ni ne sat­saa­vat mil­jar­de­ja teko­ä­lyn kehi­tys­työ­hön ja resurs­se­ja on kul­la­kin lisä­tä sat­sauk­sia oikeas­taan enem­män kuin mil­lään yli­opis­tol­la tai val­tiol­la käy­tän­nös­sä on. Yhtiöt käy­vät kil­pa­juok­sua kes­ke­nään ja voit­ta­ja saat­taa läpi­mur­rol­laan kaa­pa­ta koko teknologian.

    Jo nyt ja vie­lä vähem­män tule­vai­suu­des­sa demo­kraat­ti­sil­la val­tioil­la on kei­no­ja hal­li­ta näi­den suu­ry­ri­tys­ten toi­min­taa. Nämä fir­mat oli­si pil­kot­ta­va. Jenk­ki­fir­mo­ja kun ovat, niin USA:lla ei ole sii­hen tah­toa ja EU:lla ei ole sii­hen kykyä.

  37. Teko­ä­ly­kes­kus­te­lus­sa ei juu­ri puhu­ta on itse tie­tees­tä ja sen edistymisestä. 

    Nykyi­nen teko­ä­ly­buu­min tie­teel­li­nen perus­ta on kaksijakoinen. 

    Ensim­mäi­nen läpi­mur­to tapah­tui, kun yri­tyk­sis­sä työs­ken­te­le­vät tut­ki­jat (Google, Face­book, etc) sai­vat käyt­töön­sä isot resurs­sit ja val­ta­van mää­rän dataa. Huo­mat­tiin että vakiin­tu­neet nopeat koneop­pi­mi­sal­go­rit­mit (tuki­vek­to­ri­ko­neet ym.) pys­ty­vät paran­ta­maan suo­ri­tus­ky­ky­ään val­ta­vas­ti jos datan mää­rä kas­vaa (data oli tär­keäm­pi kuin algo­rit­mi, datan mää­rä vai­kut­ti rat­kai­se­vas­ti opi­tun mal­lin laa­tuun). Nyt tämä tie on pää­osin kul­jet­tu loppuun. 

    Toi­nen läpi­mur­to (Deep Lear­ning) on lähes täy­sin Toron­to­lai­sen tut­ki­mus­ryh­män nk.‘Canadian Mafia’ (Geof­frey Hin­ton, Yann LeCun and Yos­hua Ben­gio) ansio­ta yhdes­sä nopei­den gra­fiik­ka­pro­ses­so­rien kans­sa (line­aa­rial­gebraan perus­tu­vien las­ku­toi­mi­tus­ten teho­kas suorittaminen). 

    Uudet tie­teel­li­set jul­kai­sut koneop­pi­mi­sen alal­la perus­tuen Deep Lear­nign lähes­ty­mis­ta­paan ovat räjäh­tä­neet käsis­tä, mut­ta perus­ta­van­laa­tui­sia läpi­mur­to­ja ei ole syn­ty­nyt samaa tah­tia uuden “Teko­ä­ly­ke­vään” jäl­keen. Tie­teel­li­sen jul­kai­sun pää­osa kes­kit­tyy inkre­men­taa­li­siin paran­nuk­siin ja kek­si­mään uusia sovel­lus­koh­tei­ta. Sit­ten on vie­lä insi­nöö­ri­puo­li jos­sa raken­ne­taan infra­struk­tuu­ria jot­ta sovel­luk­set saa­daan käyt­töön. Suu­ri osa edis­tyk­ses­tä voi­daan lait­taa nopeu­tu­neen las­ken­ta­ka­pa­si­tee­tin ansioksi. 

    Teko­ä­ly on vai­hees­sa jos­sa tie­teen läpi­mur­rot 10–20 vuo­den takaa ote­taan käyt­töön laa­jem­min yhteis­kun­nas­sa kos­ka tie­to­ko­neet ovat nopei­ta ja hal­po­ja. Sovel­lus­ten ala laa­je­nee räjäh­dys­mäi­ses­ti, mut­ta tie­teel­li­nen ymmär­rys ei syve­ne samaa tah­tia. Hin­ton et al. jul­kai­si­vat LeNet‑5 kon­vo­luu­tio­pa­pe­rin­sa 1998. Teko­ä­lyn kär­ki on edel­leen pää­osin vuo­rot­te­le­via ker­rok­sia affii­ni­muun­nok­sia ja vähän epä­li­ne­aa­ri­suut­ta. Oppi­mi­nen tapah­tuu edel­leen opti­moi­mal­la gra­dient­ti­me­ne­tel­mäl­lä. Tut­ki­mus on siir­ty­nyt inkre­men­taa­li­sen paran­ta­mi­sen vai­hee­seen. Jo nyt on sel­väs­ti havait­ta­vis­sa, että ilman uusia radi­kaa­le­ja tie­teel­li­siä läpi­mur­to­ja ongel­ma­kent­tä joka voi­daan tehok­kaas­ti rat­kais­ta tie­to­ko­neel­la on rajoi­tet­tu. Enem­män ja nopeam­paa las­ken­taa ei ole pit­kän aika­vä­lin ratkaisu. 

    On täy­sin mah­dol­lis­ta, että edes­sä on saman­lai­nen inves­toin­tien yli­lyön­ti kuin 80-luvul­la ja tulos­sa on toi­nen “Teköä­ly­tal­vi” (AI win­ter). Itse aja­vat autot ym. voi­daan saa­da 96% val­miik­si ja loput 4% vaa­ti­vat läpi­mur­ron jota voi­daan jou­tua odot­ta­maan 20–30 vuot­ta. Kes­ki­ver­to­lää­kä­riä parem­pia diag­noo­sioh­jel­mis­to­ja, jot­ka perus­tu­vat sään­tö­pe­räi­siin asian­tun­ti­ja­jär­jes­tel­miin on ollut ole­mas­sa 60-luvul­ta asti, mut­ta nii­tä ei ole otet­tu laa­jem­min käyt­töön syys­tä tai toisesta.

  38. Tas­ku­las­kin ei kor­van­nut mate­ma­tii­kan osaa­mis­ta ja ymmär­tä­mis­tä vaik­ka se kyke­nee teke­mään moni­mut­kai­set las­ku­toi­mi­tuk­set sekun­nin mur­to-osas­sa. Ihmi­sel­lä pitää sil­ti edel­leen olla ymmär­rys sii­tä mitä on yhteen- ja vähen­nys­las­ku sekä ker­to­mi­nen ja jaka­mi­nen ja pitää olla sen ver­ran omaa ymmär­rys­tä että käsit­tää aina­kin että tulok­sen suu­ruus­luok­ka on oikein.

    Samal­la taval­la navi­gaat­to­ri ei kor­vaa pai­kal­lis­tun­te­mus­ta. Vaik­ka se löy­tää kadun ja osaa las­kea rei­tin sala­man­no­peas­ti, edel­leen tar­vi­taan se jär­ke­vyys­tar­kas­tus. Tie­dois­sa saat­taa olla paho­ja­kin vir­hei­tä ja ehdo­te­tut rei­tit joko hyvin kum­mal­li­sia tai suo­ras­taan vaarallisia.

    Ja mitä taas tulee ohjel­moin­tiin pel­kil­lä google-hauil­la, niin täl­lä het­kel­lä iso osa työ­pa­nok­ses­ta­ni menee tuon­tyyp­pis­ten koo­da­rien teke­mien käsit­tä­mät­tö­mien vir­hei­den etsi­mi­seen ja kor­jaa­mi­seen. Kun ei edes tie­de­tä mitä kaik­kea pitäi­si ottaa huo­mioon, ei ymmär­re­tä kon­teks­tia eikä oma osaa­mi­nen oikein rii­tä arvioi­maan jol­lain google­haul­la löy­de­tyn koo­din oikeel­li­suut­ta, niin tulok­set on aika kauheita.

    Tas­ku­las­kin, navi­gaat­to­ri, google­haut tai teko­ä­ly on kaik­ki hyviä ren­ke­jä mut­ta var­sin huo­no­ja isän­tiä. Yksi­tyis­koh­tien hoi­ta­mi­ses­sa ne ovat hyviä, mut­ta ilman suu­rem­man koko­nai­suu­den hah­mot­ta­mis­ta lop­pu­tu­los voi olla jotain ihan muu­ta kuin mitä on haluttu.

  39. N/A:
    Tut­ki­mus on siir­ty­nyt inkre­men­taa­li­sen paran­ta­mi­sen vaiheeseen. 

    Tämä kom­ment­ti oli oikein asian­tun­te­va, mut­ta antaa hie­man vinos­ti ymmär­tää, että tie­teen etu­rin­ta­mas­sa nyt vain ote­taan käyt­töön syviä neu­ro­verk­ko­ja uusil­la sovel­lus­aloil­la. Tot­ta kui­ten­kin on, että aivan parin vii­me vuo­den aika­na monet teo­reet­ti­sen koneop­pi­mi­sen huip­pu­tut­ki­jat, jot­ka eivät ole aiem­min juu­ri­kaan tut­ki­neet neu­ro­verk­ko­ja, ovat nyt innos­tu­neet sel­vit­tä­mään syvien neu­ro­verk­ko­jen mah­dol­li­suuk­sia, esi­merk­kei­nä Les­lie Valiant ja Jon Klein­berg. On siis luvas­sa syväl­li­sem­pää ymmär­rys­tä, jos­kaan ei vält­tä­mät­tä mer­kit­tä­viä tek­no­lo­gi­sia harppauksia.

  40. Teko­ä­lys­tä puhu­taan pal­jon sel­lai­seen sävyyn, että se oli­si jokin vie­ras asia, joka tulee jos­kus epä­mää­räi­ses­sä tule­vai­suu­des­sa. Monel­le teko­ä­ly – eli las­ken­nal­lis­ten mene­tel­mien käyt­tä­mi­nen sovel­lusa­lan ongel­mien rat­ko­mi­seen – on ollut arkea jo pitkään.

    Itse työs­ken­te­len bioin­for­ma­tii­kas­sa, joka on hyvä esi­merk­ki sii­tä, miten teko­ä­ly korot­taa asian­tun­ti­ja­työn vaa­ti­muk­sia. Ei rii­tä, että on päte­vä bio­lo­gi, mene­tel­mä­asian­tun­ti­ja tai sovel­lus­ke­hit­tä­jä, vaan saman ihmi­sen pitäi­si olla kaik­kia kol­mea saman­ai­kai­ses­ti. Kos­ka tuol­lai­sia monio­saa­jia ei rii­tä alkuun­kaan, on rea­lis­ti­nen vaih­toeh­to se, että tii­mis­sä eri alo­jen osaa­jia, jot­ka ymmär­tä­vät myös tois­ten­sa alo­ja. Moneen hom­maan on tar­jol­la myös val­miik­si tuot­teis­tet­tu­ja ohjel­mis­to­työ­ka­lu­ja, joi­ta voi käyt­tää vähem­mäl­lä­kin osaa­mi­sel­la, mut­ta sel­lai­set ovat hel­pos­ti 10 vuot­ta jäl­jes­sä sii­tä, mitä osaa­va tii­mi sai­si teh­tyä juu­ri kysei­seen ongelmaan.

    Tuos­sa siis minun veik­kauk­se­ni sii­tä, mitä asian­tun­ti­ja­työl­le käy. Asian­tun­ti­joi­ta tar­vi­taan edel­leen, mut­ta vaa­ti­muk­set sil­le, mihin pitää pys­tyä ollak­seen kil­pai­lu­ky­kyi­nen asian­tun­ti­ja, kas­va­vat kai­ken aikaa. Saman ihmi­sen pitäi­si olla sekä gene­ra­lis­ti että pit­käl­le eri­kois­tu­nut asian­tun­ti­ja. Kyy­dis­tä putoa­vil­le on luvas­sa silp­pua ja mata­la­palk­kai­sia töi­tä samaan tapaan kuin kes­ki­palk­kai­sis­ta töis­tä pudon­neil­le tähän asti.

  41. Kaup­pa valit­taa, että on vai­kea saa­da työ­voi­maa. On kyl­lä väkeä. joka yllä­pi­tää hyl­lyis­sä ole­vien tuot­tei­den vali­koi­maa (huh mikä hom­ma). Kui­ten­kin tar­vit­tai­siin logistiikkaosaajia.
    SOTeen kuu­luu poti­lai­ta, lää­kä­rei­tä , hoi­ta­jia, toi­mi­paik­koa sekä ties mitä. Eikös tuon jär­jes­tä­mi­nen ole logis­tiik­kaon­gel­ma, mut­ta riit­tää­kö logistiikkaosaamista?
    Kuvit­te­leen, että suu­ret yri­tyk­set, kuten Amazon, Ikes, HM ‚.. perus­tu­vat pal­jol­ti teko­ä­lyn vauh­dit­ta­maan logistiikkaan.

  42. Teko­ä­ly tulee ja jos­sain vai­hees­sa teko­ä­ly muut­tuu älyk­kääk­si ja alkaa oppia itse ja paran­taa itse­ään. Sii­nä vai­hees­sa hom­ma läh­tee lapa­ses­ta.- Ja me ihmis­kun­ta­na tus­kin huo­ma­taan sitä vaihetta.

    Gor­don Moo­re, Inte­lin perus­ta­jia huo­ma­si jo v. 1965 että 18 kk välein tran­sis­to­rien mää­rä tuplau­tuu.( ja on pitä­nyt paik­kaan­sa 50v).
    Laki ei pidä kui­ten­kaan paik­kaan­sa ohjel­mis­tois­sa, ne eivät kehi­ty samaa tah­tia, minä esim. pidän Pho­tos­hop vesio­ta 7 paren­pa­na kuin nykyi­siä- kos­ka niis­sä on perus­ih­mi­sel­le tur­han pal­jon sälää. Ts. ihmi­nen ei pys­ty omak­su­maan niin pal­jon. Sama jut­tu tekstinkäsittelyohjelmissa. 

    Mut­ta ongel­ma on se että kun teko­ä­ly muut­tuu oikeas­ti älyk­kääk­si ja huo­maa että ihmi­nen on aika tum­pe­lo omak­su­maan tuplau­tu­vaa kapa­si­teet­tia, mik­si se tuh­lai­si aikaan­sa mei­dän kans­sa? Se toden­nä­köi­ses­ti tek­si meis­tä bio­lo­gi­sia kas­vua­lus­to­ja-toi­vot­ta­vas­ti sel­lai­sia että virit­täi­si mei­dät ihmistietokoneiksi.

  43. T.:
    Ja mitä taas tulee ohjel­moin­tiin pel­kil­lä google-hauil­la, niin täl­lä het­kel­lä iso osa työ­pa­nok­ses­ta­ni menee tuon­tyyp­pis­ten koo­da­rien teke­mien käsit­tä­mät­tö­mien vir­hei­den etsi­mi­seen ja kor­jaa­mi­seen. Kun ei edes tie­de­tä mitä kaik­kea pitäi­si ottaa huo­mioon, ei ymmär­re­tä kon­teks­tia eikä oma osaa­mi­nen oikein rii­tä arvioi­maan jol­lain google­haul­la löy­de­tyn koo­din oikeel­li­suut­ta, niin tulok­set on aika kauheita.

    Tas­ku­las­kin, navi­gaat­to­ri, google­haut tai teko­ä­ly on kaik­ki hyviä ren­ke­jä mut­ta var­sin huo­no­ja isän­tiä. Yksi­tyis­koh­tien hoi­ta­mi­ses­sa ne ovat hyviä, mut­ta ilman suu­rem­man koko­nai­suu­den hah­mot­ta­mis­ta lop­pu­tu­los voi olla jotain ihan muu­ta kuin mitä on haluttu. 

    Ohjel­moin­nis­sa täl­le on ihan nimi­kin, “Carco cult pro­gram­ming”. Sitä­mu­kaan kun työ­ka­lut para­ne­vat, yksin­ker­tai­sien asioi­den teke­mi­ses­tä tulee hel­pom­paa mut­ta samal­la koko­nai­suu­det kas­va­vat ja tar­vit­ta­van ymmär­ryk­sen ja osaa­mi­sen tar­ve kasvaa.

    Oli­si aika pelot­ta­vaa jos meil­lä alkai­si olla myös Car­go cult lää­kä­rei­tä jot­ka syöt­täi­si­vät tie­dot konee­seen ja tois­tai­si­vat koneen anta­mat hoi­to-ohjeet ymmär­tä­mät­tä mitä mik­si. Oli­si­han tämä voi­nut tapah­tua jo anti­bioot­tien tul­les­sa, lää­kä­ri mää­räi­si vain anti­bioot­ti­kuu­rin kun se yleen­sä tepsii.

    Kei­no­ä­ly siis ennem­min­kin aset­taa uuden haas­teen kou­lu­tus­jär­jes­tel­mäl­le kun täy­tyy hal­li­ta yhä laa­jem­pia ja myös poik­ki­tie­teel­li­sem­piä kokonaisuuksia.

  44. Jones:
    Mut­ta ongel­ma on se että kun teko­ä­ly muut­tuu oikeas­ti älyk­kääk­si ja huo­maa että ihmi­nen on aika tum­pe­lo omak­su­maan tuplau­tu­vaa kapasiteettia,miksi se tuh­lai­si aikaan­sa mei­dän kanssa?Se toden­nä­köi­ses­ti tek­si meis­tä bio­lo­gi­sia kas­vua­lus­to­ja-toi­vot­ta­vas­ti sel­lai­sia että virit­täi­si mei­dät ihmistietokoneiksi.

    Teko­ä­ly tulee oikeas­ti älyk­kääk­si, oman tah­don ja tun­teet omaa­vak­si, vain elo­ku­vis­sa. Haw­king ja Musk pel­kää­vät lähin­nä teko­ä­lyä ohjel­moi­via ihmi­siä, että mitä he kek­si­vät teh­dä — vahin­gos­sa tai tie­ten tahtoen.

  45. Nyt ensi­vai­hees­sa perin­teis­tä älyä tuu­na­taan koneen avul­la koko ajan. Suu­rin osa kul­jet­taa äly­pu­he­lin­ta koko ajan muka­na ja tar­kis­taa siel­tä kai­ken sen mitä ei itse tie­dä tai muis­ta. Koh­ta ei tar­vit­se edes kai­vaa kän­nyk­kää tas­kus­ta, tie­to vaan vaik­ka suo­raan pii­lo­la­seil­le luet­ta­vak­si. Suo­rat kyt­kök­set aivoi­hin sit­ten jon­kun ver­ran myö­hem­min… Saa­pi sit­ten tui­tot­taa met­ros­sa vie­rus­ka­ve­rei­den ohi pal­jon viihdyttävämmin.

  46. Navi­gaat­to­rit teki­vät tämän kai­ken tar­peet­to­mak­si. Tak­sin ei tar­vit­se osa­ta kaik­kia osoit­tei­ta eikä reit­te­jä, kos­ka navi­gaat­to­ri osaa. 

    Toi­saal­ta navi­gaat­to­rei­den kaut­ta tak­sin­kul­jet­ta­jis­ta itses­tään on tul­lut huo­nom­pia, kos­ka men­nään aina navi­gaat­to­rin avul­la. Itse ei sit­ten osa­ta edes kehä­tie­tä ajaa. Asian­tun­te­mus ja pai­kal­lis­tun­te­mus on hävin­nyt. Saman saa, jos kave­ri suos­tuu heit­tä­mään ja puhe­li­mes­sa on navi­gaat­to­ri. Tak­sis­ta ei enää kan­na­ta mak­saa, jos har­hai­lun saa halvemmallakin.

    Mat­ti: Voi­si­ko­han tule­vai­suu­des­sa olla ole­mas­sa suun­nit­te­li­ja, joka osai­si suun­ni­tel­la allas­kaa­pin, johon put­ki­mies­ro­bot­ti mah­tui­si hoi­ta­maan hom­man­sa, vai ovat­ko tule­vai­suu­den allas­kaa­pin edel­leen saman­lai­sia kuin 50-luvulla? 

    Men­nee hie­man asian ohi, mut­ta mikä­li robot­ti ei aja itse itse­ään ihmis­ten kotei­hin (tms.) put­kia kor­jaa­maan, en oikein ymmär­rä, mis­tä muo­dos­tuu se arvon­li­sä, jon­ka perus­teel­la tuol­lais­ta robot­tia edes tar­vit­tai­siin. Vähän­kään moti­voi­tu­nut ihmi­nen ei lie­ne niin pal­jon robot­tia hitaam­pi, että kannattaisi.

    Mar­ko Hami­lo: Mie­len­kiin­tois­ta: onko siis niin, että tuot­ta­vuu­den lisään­ty­mi­sen suh­de tuot­ta­vuuse­roi­hin oli­si taas kääntymässä? 

    Ehdo­tan, että luet sen Piket­tyn. Ottaa nimit­täin kiin­ni mel­ko pit­käl­ti juu­ri noi­hin kysymyksiin.

    Olli S: On muu­ten todel­la type­rää teh­dä USA:n kans­sa kaup­pa­so­pi­muk­sia ja jät­tää IT-mono­po­lien kysy­mys täy­sin auki. 

    No yleen­sä­kin mono­po­lit, eten­kin epä­tyy­pil­li­set sel­lai­set, tun­tu­vat jää­vän tuos­sa “vapaa­kau­pan” kii­mas­sa lap­si­puo­len ase­maan. Toki niin jää­vät monet muut­kin sään­te­ly­puo­len asiat, mut­ta se tun­tui­si­kin ole­van koko hom­man tar­koi­tus. Kau­pan tehos­tu­mi­sen mää­rä, mikä­li sitä edes tapah­tuu, ei rii­tä perus­te­le­maan noi­ta sopi­muk­sia. Kaik­ki menee hei­koim­man sään­te­lyn mukaan ja vaik­ka­pa ruo­an­tuo­tan­non ja myrk­ky­jen ja anti­bioot­tien osal­ta voi­daan sitä kaut­ta vie­lä olla pahois­sa ongelmissa.

    Jou­ni: Teko­ä­lys­tä puhu­taan pal­jon sel­lai­seen sävyyn, että se oli­si jokin vie­ras asia, joka tulee jos­kus epä­mää­räi­ses­sä tule­vai­suu­des­sa. Monel­le teko­ä­ly – eli las­ken­nal­lis­ten mene­tel­mien käyt­tä­mi­nen sovel­lusa­lan ongel­mien rat­ko­mi­seen – on ollut arkea jo pitkään. 

    Ero­ja pelk­kän työ­ka­lun ja tai­ka­laa­ti­kon välil­lä on esi­mer­kik­si sii­nä, kuka (tai mikä) tosia­sial­li­ses­ti tekee pää­tök­set, ymmär­re­tään­kö näin teh­ty­jä pää­tök­siä ja ovat­ko ongel­man­mää­rit­te­ly ja reu­naeh­dot men­neet oikein. Ihmi­sil­lä on pal­jon kir­joit­ta­mat­to­mia sään­tö­jä ja ns. ilmi­sel­viä vaa­ti­muk­sia, joi­ta kone ei tie­dä ottaa huomioon.

    Kate: Olen­nais­ta on osa­ta esit­tää oikeat kysy­my­set ja ymmär­tää vas­taus. Jos vas­taus tun­tuu vää­räl­tä pitää kysy­mys­tä tarkentaa. 

    (Jep: GIGO, Bab­ba­gen anek­doot­ti, jne.) Ongel­ma vain on sii­nä, ettei “tun­tu­mi­nen” aina rii­tä, jol­loin oli­si erit­täin hyö­dyl­lis­tä käy­dä läpi pää­tök­sen­teon logiik­ka, mikä taas ei teko­ä­lyis­sä usein­kaan onnis­tu aina­kaan helposti.

    Tero Tolo­nen: Ero näil­lä on vain se, että tuo­ta säh­kö­kiu­as­ta juh­lit­tiin teko­ä­lyn voit­to­na, vaik­ka kyse oli vain äärim­mil­leen vie­dys­tä las­ken­nas­ta, jota viri­tel­tiin vain tätä yhtä tar­koi­tus­ta varten. 

    Hyvää tuos­sa oli se, että kysees­sä oli erit­täin spe­si­fiin tar­koi­tuk­seen tar­koi­tet­tu teko­ä­ly. Toi­min­ta muut­tuu hal­lit­se­mat­to­mak­si, kun se alkaa teh­dä moraa­lin pii­riin kuu­lu­via tai usei­ta asia­ko­ko­nai­suuk­sia kat­ta­via valintoja.

    Tero Tolo­nen: Tämä on lähem­pä­nä tilas­to­tie­det­tä kuin tie­to­tek­niik­kaa ja voi olla mate­maat­ti­ses­ti suun­tau­tu­neil­le ihmi­sil­le­kin vai­ke­aa hahmottaa. 

    Puhu­mat­ta­kaan sii­tä, että näi­den asian­tun­ti­joi­den pitäi­si kye­tä näke­mään heik­ko­ja sig­naa­le­ja ja näky­mät­tö­miä ennak­koa­sen­tei­ta, jot­ta kone ei sem­moi­seen oppi­si. Käsit­tääk­se­ni osal­taan juu­ri sem­moi­seen tar­koi­tuk­seen teko­ä­ly­jä halut­tai­siin käyt­tää, joten täs­sä on pie­noi­nen ongelma.

    PRNDL: Kes­kus­te­lus­sa on tähän asti aja­tel­tu että ihmi­sen hyvät “inhi­mil­li­set” ajat­te­lu­ta­vat pelas­ta­vat koneen köm­pe­lyy­den. Mut­ta kun ihmi­sel­le on omi­nais­ta myös lais­kuus, ennak­ko­luu­loi­suus, kateus ja viha. 

    Päin­vas­toin, teko­ä­ly muo­dos­tuu vie­lä hyvin­kin ket­te­räk­si. Bio­lo­gi­nen kom­po­nent­ti voi osoit­tau­tua puh­taan loo­gi­ses­sa, amo­raa­li­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa epä­toi­vot­ta­vak­si loi­sek­si, jota sit­ten näky­väs­ti tai näky­mät­tö­mäs­ti tor­ju­taan. Ei siis pidä unoh­taa, että osa ihmis­ten ennak­ko­luu­lois­ta on hyviä — aina­kin ihmisille.

  47. Mar­ko Hami­lo:
    Mie­len­kiin­tois­ta: onko siis niin, että tuot­ta­vuu­den lisään­ty­mi­sen suh­de tuot­ta­vuuse­roi­hin oli­si taas kääntymässä?
    .…..

    Se mikä aiheut­taa työt­tö­myyt­tä, ei ole tuot­ta­vuu­den lisään­ty­mi­nen vaan tuot­ta­vuuse­ro­jen lisään­ty­mi­nen. Ero­jen kas­vaes­sa vähi­ten tuot­ta­vat eivät tuo­ta tar­peek­si, jot­ta ylit­täi­si­vät minimipalkan.

    En vain ole ihan vakuut­tu­nut sii­tä, että nyt oli­si tren­di kään­ty­mäs­sä. Voi olla, että sitä teko­ä­lyä käyt­tä­vät tehok­kaim­min hyö­dyk­seen kaik­kein fik­suim­mat. Saa­pa näh­dä, jos pit­kään elää.

    Täs­sä täy­tyy olla aika­ta­val­la yhtä miel­tä Mar­kon kans­sa. Kun tark­kaan miet­tii niin on vai­ke­aa kek­siä Oden mai­nit­se­man tak­si­kus­kin mon­taa­kaan muu­ta ammat­tia jos­sa tek­no­lo­gia oli­si vain hel­pot­ta­nut työ­tä , vähen­tä­nyt työn vaa­ti­vuut­ta ja tasan­nut työn sisäi­siä tuottavuuseroja.

    Kai­vin­ko­ne teki jokai­ses­ta vah­van mut­ta sii­nä kun lapio­ta osaa käyt­tää jokai­nen niin kai­vin­ko­neen käyt­tö vaa­tii osaa­mis­ta ja osaa­va teki­jä on pal­jon nopeam­pi kuin aloit­te­li­ja tai kes­ki­ta­soi­nen. Tie­dän, on tul­lut kokeil­luk­si, en pys­ty lähes­kään samaan vauh­tiin kuin osaa­va ammattlainen.

    Tak­si­kus­ki on har­vi­nai­nen ammat­ti että navi­gaat­to­rei­den tek­no­lo­gia ei ole,lisännyt mer­kit­tä­väs­ti laa­dul­lis­ta eikä mää­räl­lis­tä tuot­ta­vuut­ta. Kai­vin­ko­neet, trak­to­rit, lyp­sy­ko­neet, pai­no­ko­neet ja vas­taa­vet kas­vat­ti­vat mää­räl­lis­tä ja laa­dul­lis­ta tuot­ta­vuut­ta. Tuo­tan­to kas­voi mut­ta työ­pai­kat vähe­ni­vät. Työn muo­dos­tut­tua vaa­ti­vam­mak­si tuot­ta­vuuse­rot yksi­löi­den välil­lä kasvoivat.

    Viit­taan edel­li­seen kir­joi­tuk­see­ni rähän ket­juun. 70–80 luvul­la oli tie­to­ko­neoh­jel­moi­jia ja heil­le riit­ti kar­keas­ti yhden ohjel­moin­ti­kie­len osaa­mi­nen, tuot­ta­vuus- tai palk­kae­rot eivät olleet alan sisäl­lä kovin­kaan suu­ria. Elon Musk tote­si että nyt meil­lä on netin työ­ka­lu­jen avul­la super­voi­mat joi­ta ei ollut edes USA:n pre­si­den­til­lä käy­tet­tä­vis­sä 20 vuot­ta sit­ten. Mää­räl­li­nen ja laa­dul­li­nen tuot­ta­vuus on kas­va­nut hui­mas­ti mut­ta samaan aikaan ohjel­mis­to­jen mark­ki­nat ovat kas­va­neet vie­lä enem­män. Samaan aikaan sof­tan­ke­hi­tyl­sen vaa­ti­vuus ja tuot­ta­vuuse­rot ovat kasvaneet.

    Ainot teki­jä mikä voi kaven­taa mer­kit­tä­väs­ti tuot­ta­vuuse­ro­ja on se että kei­no­ä­lyn ja robo­ti­saa­tion myö­tä sel­lai­set amma­tit jois­sa tuot­ta­vuus ei ole kas­va­nut vuo­si­kym­me­niin robo­ti­soi­daan eli eli­mi­noi­daan hei­koim­min tuot­ta­va ihmis­työ, aksi- ja bus­si­kus­kit, sii­voo­jat, jake­lu­lii­ken­ne ja vastaavat.

    Oikeas­taan voi­sin esit­tää haas­teen esi­mer­keis­tä jois­sa tek­no­lo­gia on vähen­tä­nyt työn vaa­ti­vuut­ta sen­si­jaan että tek­no­lo­gian etu oli­si­kin otet­tu kas­va­nee­na mää­räl­li­se­nä ja laa­dul­li­sen tupt­ta­vuu­den nousuna.

  48. Tääl­lä niin­kuin muil­la­kin foo­ru­meil­la on näem­mä kat­sot­tu lii­kaa Ter­mi­na­tor-elo­ku­via. Teko­ä­ly ottaa val­lan, ja tekee ihmis­kun­nal­le sitä ja tätä. Teko­ä­ly käs­kee robot­tiar­mei­jat koko ihmis­kun­nan kimp­puun, kun ihmi­set on niin tyh­miä. On kyl­lä nau­rus­sa pite­le­mis­tä kun näi­tä aina lukee. Ei var­mas­ti ole estet­tä­vis­sä täl­lai­nen ske­naa­ria, ei. Täy­sin hal­lit­se­mat­to­mas­ti se Teko­ä­ly pääs­te­tään husee­raa­maan robot­tiar­mei­joi­den­sa kanssa.

  49. Kyl­lä­hän teko­ä­lyä kan­nat­taa käyt­tää sodas­sa. Mies­ten sijas­ta lähe­te­tään tan­te­reel­le robo­tit. Häviä­jä on se, jon­ka robo­tit häviävät.

  50. Kate: Oikeas­taan voi­sin esit­tää haas­teen esi­mer­keis­tä jois­sa tek­no­lo­gia on vähen­tä­nyt työn vaa­ti­vuut­ta sensijaan

    Meka­niik­ka­suun­nit­te­lu ja kone & laitesuunnittelu.

    Aiko­jen alus­sa lait­teet piir­ret­tiin käsin tus­sil­la pape­riin. Sit­ten 2d-vii­voi­na CAD-ohjel­maan. Nyt se teh­dään 3d-ohjelmaan.

    2d-pii­rus­tus­ten teke­mi­nen on pal­jon vaa­ti­vam­paa kuin 3d, sil­lä 3d:ssä on help­po tar­kis­taa, mah­tu­vat­ko osat pai­koil­leen ja mitä tuli yli­pää­tän­sä teh­tyä (ohjel­ma voi teh­dä täs­tä osan nap­pia pai­na­mal­la). Sii­nä sivus­sa on kyl­lä tul­lut tie­to­jär­jes­tel­miä, mut­ta nii­den opet­te­lu on las­ten leik­kiä kun­nol­li­sen 2d-suun­nit­te­lu­tai­don hans­kaa­mi­seen verrattuna.

    Tosin samaan aikaan kv-kil­pai­lun koven­tu­mi­nen ja kou­lu­tus­mää­rien lisää­mi­nen on nos­ta­nut vaa­ti­mus­ta­soa, mut­ta itse tek­no­lo­gia on teh­nyt työs­tä olen­nai­ses­ti hel­pom­paa. Vaik­ka ei oli­si ava­ruu­del­lis­ta hah­mo­tus­ky­kyä, voi 3d-sof­tan ansios­ta pär­jä­tä todel­la hyvin kun­han vain on tark­ka ja järjestelmällinen.

    Toki tuot­ta­vuus ja nopeus­kin ovat tek­no­lo­gian myö­tä kas­va­neet. Mut­ta kol­mas ulot­tu­vuus tiput­taa pois ava­ruu­del­li­sen hah­mo­tus­ky­vyn vaa­ti­muk­sen, joka on aivan pak­ko olla jos kap­pa­lei­ta pitää pyö­ri­tel­lä pääs­sään, kun sitä ei voi ohjel­mas­sa tehdä. 

    Saa näh­dä mitä tapah­tuu kun auto­maa­tio ete­nee pidem­mäl­le. Kui­ten­kin auto­maa­tion lisää­mi­nen kone- ja lai­te­suun­nit­te­luun ei ole ihan niin yksin­ker­tais­ta kun kuvit­te­li­si ja se vaa­ti­si pit­käl­le mene­vää stan­dar­di­soin­tia. Siel­lä mis­sä tätä on yri­tet­ty, on yleen­sä käy­tet­ty pal­jon enem­män työ­ai­kaa auto­maat­tis­ten mal­lien raken­te­luun kuin kil­pai­le­vas­sa pul­jus­sa nii­den konei­den suun­nit­te­luun. Auto­maat­ti­nen mal­li kun tup­paa van­he­ne­maan sil­lä het­kel­lä kun sen saa valmiiksi.

  51. Tois­tai­sek­si teko­ä­ly­oh­jel­mat osaa­vat lähin­nä sitä, mitä ohjel­moi­jat ovat sil­le opet­ta­neet, mut­ta jat­kos­sa on neu­ro­verk­ko­jen tavoin toi­mi­via ohjel­mia, jot­ka osaa­vat paran­taa itse omaa toi­min­taan­sa. Nii­den suo­ri­tus­ky­kyä tulee tuot­ta­maan suu­ria, jopa mul­lis­ta­via yllätyksiä.”

    Onnek­si täl­lä­kin kes­kus­te­lu­pals­tal­la on joku tol­kun ihmi­nen, joka ei ole kat­so­nut lii­kaa 80-luvun scifiä. 

    Auto­no­mi­nen oppi­mi­nen on pirun­moi­nen ongel­ma, ja oman toi­min­tan­sa paran­ta­mi­nen edel­lyt­täi­si aika kor­ke­aa kykyä, jota kai voi­si kut­sua “vah­vak­si” tekoälyksi. 

    On help­po puhua sii­tä, mitä trans­hu­ma­nis­ti­ses­sa maa­il­mas­sa tapah­tuu, kun “vah­va” teko­ä­ly oikeas­ti syn­tyy, ja ilmei­ses­ti täl­lä puheel­la saa Elon Musk ‑mai­sia mää­riä klik­kauk­sia, mut­ta koko ongel­maa ei tosia­sias­sa edes pys­ty­tä vie­lä tol­kul­li­ses­ti mää­rit­tä­mään. Anne­taan asial­le vie­lä 400–500 vuotta.

  52. Olen toteut­ta­mas­sa demoa jul­kis­hal­lin­nol­le chat­bo­tin käy­tös­tä. Kokei­len myös IBM:n Wat­so­nia ja olen teh­nyt alus­ta­via demo­ja Googlen API.ai:lla.

    Tar­koi­tuk­se­na on asia­kas­pal­ve­lun, neu­von­nan ja ajan­va­rauk­sen tes­taa­mis­ta teko­ä­lyl­lä. Muu­ta­mia ongel­ma olen havain­nut ja joi­hin­kin on rat­kai­su­ja löytynyt.

    Ensim­mäi­nen ongel­ma on teko­ä­ly­tuot­tei­den heik­ko käy­tet­tä­vyy­den taso. Se kyl­lä para­nee ajan kans­sa. Toi­nen on muis­ta­mi­seen liit­ty­vä ongel­ma, johon on tiet­ty­jä vaih­te­le­van tasoi­sia rat­kai­su­ja olemassa.

    Kol­mas, joka ei ole niin­kään ongel­ma on erään­lais­ten skee­mo­jen muo­dos­ta­mi­nen. Teko­ä­ly­to­teu­tuk­sis­ta näyt­tää vie­lä puut­tu­van käyt­tä­jien aiko­muk­sien perus­teel­la muo­dos­tu­vien skee­mo­jen luo­mi­nen päät­te­le­mäl­lä. Eli erään­lai­set genee­ri­set aiko­mus­po­lut, joi­ta var­ten voi­si olla oma edi­to­ri. Nämä siis ovat eri asia kuin päätöspuut.

    Sel­vit­te­len asi­aa vie­lä. Eräs esiin nos­ta­ma­ni aja­tus jon­ka olen jo jaka­nut eteen­päin on eri­lais­ten lomak­kei­den täyt­tä­mi­sen opas­ta­mi­nen. Esi­mer­kik­si vero­hal­lin­nol­le voi­si olla kova jut­tu, jos teko­ä­ly opas­tai­si asiak­kai­ta miten nii­tä lomak­kei­ta täy­tel­lään ja mitä liit­tei­tä mikä­kin sel­vi­tys, tai asia vaatii.

  53. Inte­graa­li­las­ken­ta. Vei aikoi­naan pal­jon insi­nöö­rien työ­ai­kaa, mut­tei enää, eikä insi­nöö­rit ole työttömiä.

  54. Wahl­roos nos­ti esi­mer­kik­si kau­pan kassatyöntekijät.
    – Suo­men suu­rin työ­ni­mi­ke on kau­pan kas­sa. Vii­den vuo­den sisäl­lä meil­lä on tek­no­lo­gia, joka ei ainoas­taan kor­vaa hei­dän työ­pa­nos­taan, vaan on myös sitä parem­pi, hän sanoi.”

    Tämä on tämän päi­vän litur­gi­aa, joka jokai­sen val­veu­tu­neet tulee osa­ta sanoa. Todel­li­suus on kui­ten­kin hie­man moni­mut­kai­sem­pi. Ensin­nä­kin kau­pan kas­sa on yleen­sä työ­ni­mik­keel­tään myy­jä, ja tekee muu­ta­kin kuin istuu kas­sal­la. Myy­jän kor­vaa­mi­nen pakal­li­ses­sa kau­pas­sa on jo vähän han­ka­lam­pi rasti. 

    Kau­pas­sa, jos sii­nä on edel­leen hyl­lyt, jos­ta asia­kas voi vali­ta tuot­teen­sa, kuten Amazo­nin visios­sa on, ne tava­rat pitää saa­da joten­kin hyl­lyyn. Tar­vi­taan siis myös hyl­ly­tys­ro­bo­tit tai robot­ti­hyl­lyt. Hyl­lyt­tä­mi­sen lisäk­si pitää seu­ra­ta paras­ta ennen päi­väyk­siä ja alen­taa hin­taa ennen kuin päi­vä tulee täy­teen. Tuo on hyl­ly­tys­ro­bo­til­la hoi­det­ta­vis­sa, kun kaup­pa on kiinni. 

    Astet­ta vie­lä han­ka­lam­pi on hedel­mä- ja vihan­nes­osas­ton pilaan­tu­neen tava­ran pois­ta­mi­nen laa­ti­kois­ta. Osas­to vaa­tii myös pesua aikaa ajoin. Vaa­tii jo aika taval­la tekoälyltä.

    Tie­tys­ti myös muu­ten rik­kou­tu­neen, esim. asiak­kaan rik­ko­man tava­ran siir­tä­mi­nen hävik­kiin, ja mah­dol­li­nen lat­tian sii­vous, on myös teh­tä­vä. Asi­aan liit­tyy myös asiak­kaan palaut­ta­man vial­li­sen tava­ran vaih­ta­mi­nen uuteen. Ei onnis­tu nykyroboteilta.

    Sit­ten on alko­ho­li- ja tupak­ka. Auto­maat­ti­kas­sat­kaan eivät pääs­tä läpi, jos et näy­tä pape­rei­ta myy­jäl­le. Ja sil­loin ei tar­vit­se näyt­tää alle 30 vuo­ti­aal­ta, pape­rit tar­kis­te­taan 50 vuo­ti­aal­ta­kin. Ehkä teko­ä­lyl­lä voi­daan var­mis­tua hen­ki­lön iäs­tä ja kun­nos­ta, mut­ta juok­su­kal­jo­jen ja muun ilki­val­lan pysäyt­tä­mi­nen vaa­tii sit­ten pai­kal­le vähin­tään var­ti­jan. Var­ti­ja­ro­bot­te­ja saa­daan odot­taa kyl­lä pitkään.

    Yksi myy­jiä työl­lis­tä­vä osuus on pul­lon­pa­lau­tusau­to­maa­tit. Ne robo­tit kun täyt­ty­vät ja vaik­ka eivät täy­ty­kään, jumiu­tu­vat muu­ten var­sin säännöllisesti.

    Tava­ran tilaa­mi­nen, asia­kas­pa­laut­teen vas­taa­not­ta­mi­nen ja asia­kas­neu­von­ta var­maan­kin hoi­tuu tekoälylläkin.

    Sanoi­sin, että vii­den vuo­den pääs­tä tek­no­lo­gia ei ole sil­lä tasol­la, että pie­ni­palk­kai­sia myy­jiä kan­nat­taa vie­lä kor­va­ta roboteilla.

  55. JY: Ensin­nä­kin kau­pan kas­sa on yleen­sä työ­ni­mik­keel­tään myy­jä, ja tekee muu­ta­kin kuin istuu kas­sal­la. Myy­jän kor­vaa­mi­nen pakal­li­ses­sa kau­pas­sa on jo vähän han­ka­lam­pi rasti. 

    Tus­kin­pa Wahl­roos sitä tar­koit­taa, että *kaik­ki* myy­jät katoa­vat. Eihän maa­ta­lou­des­ta­kaan kaik­ki työ­voi­ma ole kadonnut.

    Mut­ta onhan se sel­vä, että perin­tei­nen pris­man kas­sal­la istu­va myy­jä, jon­ka pää­asial­li­nen teh­tä­vä on vain vetää tuot­teet kas­san lpi ja las­kut­taa asiak­kail­ta rahat, hom­mat lopp­pu­vat. Tämä toden­nä­köi­ses­ti tar­koit­taa kui­ten­kin suu­ria vähen­nyk­siä kau­pan nykyi­sen­kal­tai­sen työ­voi­man tarpeeseen. 

    ne tava­rat pitää saa­da joten­kin hyllyyn.”

    Jos S- ja K‑marketeissa siir­ry­tään Lid­lin hyl­ly­tys­sys­tee­mei­hin, työ­voi­man tar­ve tip­puu vaik­ka itse työ­tä ei edes auto­ma­ti­soi­da. Se vain orga­ni­soi­daan tehok­kaam­min. Luu­len, että kau­pan alal­la tämä Lid­lin tyyp­pi­seen sys­tee­miin mene­mi­nen on vie­lä ihan alkutekijöissään.

    Olen aina ihme­tel­lyt mar­ket­tien tomaat­ti­py­ra­mi­dia. Mitä ihmeen jär­keä on kasa­ta tomaa­tit isok­si pyra­mi­dik­si? Sen lisäk­si että täs­sä on työ­tä, kaik­kein kyp­sim­mät tomaa­tit rusen­tu­vat eli ne on jo hyl­ly­tys­sys­tee­min aivan pak­ko myy­dä raakoina.

    En käsi­tä, mik­sei­vät tomaa­tit voi olla laa­ti­kois­sa? Kai täs­sä jokin jär­ki on, mut­ta osaa­ko kukaan ker­toa sitä? Ei Lid­lis­sä­kään hedel­mis­tä mitään pyra­mi­de­ja kasailla.

    Ehkä teko­ä­lyl­lä voi­daan var­mis­tua hen­ki­lön iäs­tä ja kun­nos­ta, mut­ta juok­su­kal­jo­jen ja muun ilki­val­lan pysäyt­tä­mi­nen vaa­tii sit­ten pai­kal­le vähin­tään vartijan. ”

    Nojoo, mut­ta yksi var­ti­ja kyl­lä estää yhden kau­pan juok­su­kal­jat, sen­si­jaan sama kaup­pa tar­vit­see nykyi­sel­lään 2–3 myy­jää kas­soil­le, että hom­ma pyö­rii. Auto­maa­ti­kas­sa siis tiput­tai­si työ­voi­man­tar­vet­ta kas­sa­pääs­sä hel­pos­ti yli 60%.

  56. juk­ka m:
    “Tois­tai­sek­si teko­ä­ly­oh­jel­mat osaa­vat lähin­nä sitä, mitä ohjel­moi­jat ovat sil­le opet­ta­neet, mut­ta jat­kos­sa on neu­ro­verk­ko­jen tavoin toi­mi­via ohjel­mia, jot­ka osaa­vat paran­taa itse omaa toi­min­taan­sa. Nii­den suo­ri­tus­ky­kyä tulee tuot­ta­maan suu­ria, jopa mul­lis­ta­via yllätyksiä.”

    Onnek­si täl­lä­kin kes­kus­te­lu­pals­tal­la on joku tol­kun ihmi­nen, joka ei ole kat­so­nut lii­kaa 80-luvun scifiä. 

    Auto­no­mi­nen oppi­mi­nen on pirun­moi­nen ongel­ma, ja oman toi­min­tan­sa paran­ta­mi­nen edel­lyt­täi­si aika kor­ke­aa kykyä, jota kai voi­si kut­sua “vah­vak­si” tekoälyksi. 

    On help­po puhua sii­tä, mitä trans­hu­ma­nis­ti­ses­sa maa­il­mas­sa tapah­tuu, kun “vah­va” teko­ä­ly oikeas­ti syn­tyy, ja ilmei­ses­ti täl­lä puheel­la saa Elon Musk ‑mai­sia mää­riä klik­kauk­sia, mut­ta koko ongel­maa ei tosia­sias­sa edes pys­ty­tä vie­lä tol­kul­li­ses­ti mää­rit­tä­mään. Anne­taan asial­le vie­lä 400–500 vuotta.

    Olen samaa miel­tä ongel­ma­ko­ko­nai­suu­den hah­mot­ta­mi­sen vai­keu­des­ta. Se ei teko­ä­lyn tai edes sen joi­den­kin, rajoi­tet­tu­jen sovel­lus­ten osal­ta ole todel­la­kaan help­poa. Mis­tä tie­däm­me, mitä ovat nuo ongel­mat, joi­ta emme edes kaik­kia tun­ne, ja miten ne läh­te­vät leviämään?

    Tun­nem­me­ko edes nyky­ti­lan­net­ta riit­tä­väs­ti? Onko esim. “human robot”-haulla löy­ty­vis­sä videokli­peis­sä esiin­ty­vä “Sop­hia” (tai “Sop­hie”), joka näyt­täi­si kyke­ne­vän aido­no­loi­sel­ta vai­kut­ta­vaan kom­mu­ni­koin­tiin ihmi­sen kans­sa pelk­kää hui­jaus­ta (rahoi­tuk­sen saa­mi­sek­si)? Tar­koi­tan lähin­nä sitä, että onko tuol­lai­set, videoklip­pien esit­te­le­mät vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­teet tai epi­so­dit teh­ty todel­li­suu­des­sa ete­ne­mään tar­koin ennal­ta ase­te­tun käsi­kir­joi­tuk­sen vuo­ro­sa­no­jen mukaan, jot­ta ne näyt­täi­si­vät aidoilta? 

    Veik­kaan, että kaik­kea alan tuo­te­ke­hi­tys­tä ei edes tuo­da aina jul­ki­suu­teen, kos­ka esi­mer­kik­si yri­tys­sa­lai­suu­den taak­se voi olla ver­rat­tain help­po ase­moi­tua. Kehi­tys voi olla jo nyt pidem­mäl­lä kuin arvaam­me­kaan. Hal­lit­see­ko kukaan kokonaisuutta?

    Voi­ko kukaan vie­lä miten­kään väit­tää, että esi­mer­kik­si “Sop­hia” kyke­ni­si ajat­te­le­maan itse? Mis­sä oikeas­taan kul­kee ihmi­syy­den raja? Voi­daan­ko tämän päi­vän kehit­ty­nein­tä robot­tia jo pitää kog­ni­tii­vi­sel­tä suo­ri­tus­ky­vyl­tään vaja­vai­sen ihmi­sen ohit­ta­nee­na? (Nyt en viit­taa teko­ä­lyyn tai robot­tei­hin, jot­ka on kehi­tet­ty pelaa­maan shak­kia tai Go-peliä, vaan pal­jon moni­puo­li­sem­piin ihmi­sen tai­toi­hin ja kykyihin.)

    Mui­ta, oleel­li­sia kysy­myk­siä seu­raa täs­sä: ” Mik­si näi­tä teko­ä­ly­so­vel­luk­sia kehi­te­tään ja pitäi­si­kö johon­kin vetää raja? Min­ne sit­ten? Kuka val­tuu­te­taan päät­tä­mään asiois­ta, jot­ka kos­ke­vat lopul­ta mei­tä kaikkia?

    Hoi­ta­vat­ko tule­vai­suu­den “Sop­hiat” jat­kos­sa van­huk­sem­me (vaih­te­le­val­la, sil­ti hal­lin­non siu­naa­mal­la taval­la, jos sen usko­taan tule­van vain rahas­sa mita­ten nykyis­tä tehok­kaam­mak­si)? No joo, tuo työ voi olla monen mie­les­tä jos­kus myös yksi­toik­kois­ta ja tyl­sää, mut­ta eikö asi­aa pitäi­si aja­tel­la myös työl­li­syy­den sekä työn tai “pal­ve­lun” tar­pees­sa ole­van “koh­teen” kannalta?

    Mik­sei mitä tär­kein asia (“teko­ä­ly ja sen rajat”) herä­tä enem­pää JULKISTA kes­kus­te­lua myös arvo­val­tai­sil­la ja asiois­ta edes jotain tie­tä­vien tahoil­la? (Esi­mer­kik­si Sii­las­maan haas­tat­te­lu Hesa­ris­sa 22.7. (sivul­la B8) oli sisäl­tön­sä annil­ta vali­tet­ta­van vähäi­nen. Toi­mit­ta­jat sai­si­vat kysel­lä pal­jon enem­män ja vai­kei­ta­kin kysymyksiä.)

    Ydin­ky­sy­mys: “Onko kaik­ki ‘mah­dol­li­nen’ tek­no­lo­gi­nen “kehi­tys” var­mas­ti hyväk­si ihmis­kun­nal­le?” Asi­aa pitäi­si sel­vit­tää kai­kin voi­min, eli yhteis­työs­sä ja pal­jon nykyis­tä voi­mak­kaam­min panostuksin.

    PS. Kii­tos Soi­nin­vaa­ral­le hyvän ja tar­peel­li­sen kes­kus­te­luai­heen nos­tos­ta esil­le jäl­leen kerran.

  57. Sylt­ty:
    Nojoo, mut­ta yksi var­ti­ja kyl­lä estää yhden kau­pan juok­su­kal­jat, sen­si­jaan sama kaup­pa tar­vit­see nykyi­sel­lään 2–3 myy­jää kas­soil­le, että hom­ma pyö­rii. Auto­maa­ti­kas­sa siis tiput­tai­si työ­voi­man­tar­vet­ta kas­sa­pääs­sä hel­pos­ti yli 60%.

    Auto­maat­ti­kas­sa toi­mii kun ostet­ta­vaa on vähän. Max. 10 tuo­tet­ta. Jos kär­ry on täyn­nä, kuten per­heel­li­sel­lä mones­ti on, ne on yhtä tus­kaa. 60% vähen­nys­tä kas­sa­hen­ki­lös­tös­sä on 5 vuo­den täh­täi­mel­lä vie­lä lii­oit­te­lua. Pris­maa ja City­mar­ket­tia pie­nem­mis­sä kau­pois­sa vähen­nys­tä ei tai­da tul­la ollenkaan.

    Amazo­nin kaup­pai­dea, jos­ta meuh­ka­taan, las­kut­taa kun tuot­teen nos­taa hyl­lys­tä. Ja palaut­taa, kun se las­kee takai­sin. Miten­kö­hän se toi­mii kun vali­taan tomaat­te­ja tai irto­kark­ke­ja? Tai, jos asia­kas las­kee tuot­teen eri paik­kaan kau­pas­sa, kuten mones­ti teke­vät, kun tule­vat toi­siin aja­tuk­siin. Mon­ta on mut­kaa mat­kas­sa. Joten­kin vai­kut­taa kir­ja­kaup­pi­aan ideal­ta koko touhu.

  58. Tero Tolo­nen: Go pelis­sä käy­tet­ty tie­to­ko­ne ei oli­si mil­lään pär­jän­nyt ihmi­sel­le, jos ener­gian­ku­lu­tus­ta oli­si rajoi­tet­tu samal­le tasol­le kuin ihmi­sel­lä – en ole var­ma tar­koit­ti­ko hän pelin aika­na vai oppimisvaiheessa.

    En tie­dä mitä Bezos tar­koit­ti mut­ta ole­tan, että hän tie­si mis­tä puhui, jol­loin vas­taus on, että molem­pia. Alp­ha­Go pela­si mil­joo­nia pele­jä itse­ään vas­taan oppi­mis­vai­hees­sa. Mut­ta toi­saal­ta se ei oli­si alkuun­kaan pär­jän­nyt huip­puam­mat­ti­lai­sel­le, jos sitä oli­si ajet­tu noin 20 W tehol­la toi­mi­vas­sa konees­sa. Yhden läh­teen mukaan Alp­ha­Go käyt­ti 50 000 ker­taa enem­män ener­gi­aa per aikayk­sik­kö kuin Lee Sedol vii­mei­ses­sä otte­lus­saan eli noin 1 MW.

  59. Täs­sä on vie­lä yksi hyvä hel­pos­ti ymmär­ret­tä­vä video teko­ä­lys­tä by Google

    https://www.youtube.com/watch?v=59bMh59JQDo

    TL;DR; teko­ä­lyn laa­tu riip­puu hyvin pal­jon sii­tä datas­ta mikä sil­le on syö­tet­ty. Ja juu­ri tämä on ollut ongel­ma­na esim. Wat­so­nin käyt­töö­no­tos­sa, ymmär­tääk­se­ni nois­ta artik­ke­leis­ta. Data ei ole ollut riit­tä­vän laa­du­kas­ta eikä oikea-aikais­ta, jol­loin sen diag­noo­sit ovat laa­dul­li­ses­ti jäl­jes­sä sii­tä mitä ihmi­sen teke­mä diag­noo­si on ollut, vaik­ka pit­käl­lä aika­vä­lil­lä kone oli­si var­mas­ti pääs­syt ihan samaan ellei parem­paan­kin tulokseen.

  60. Tuo kes­kus­te­lu teköä­lys­tä ja sen mah­dol­li­ses­ta roo­lis­ta tule­vai­suu­des­sa tun­tuu käy­vän nyt kii­vaa­na. Uskon, että se tulee rat­kai­se­maan työ­voi­ma­pu­laa monel­la alal­la, mut­ta myös vie­mään työ­paik­ko­ja. Toi­vot­ta­vas­ti teköä­lyä osa­taan hyö­dyn­tää mah­dol­li­sim­man hyvin ja että sen meka­niik­ka­suun­nit­te­lus­sa ote­taan huo­mioon tur­val­li­suus, var­sin­kin jos se tulee käyt­töön esi­mer­kik­si ter­vey­den­hoi­dos­sa, jos­sa poti­las­tur­val­li­suus on ensi­si­jai­sen tärkeää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.