Kimi Räikkösen palkka ja Vauramon lisäeläke

For­mu­la­kul­jet­ta­jil­le mak­se­taan mel­kein mitä tahan­sa, jopa kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja vuo­si­palk­ka­na. Kos­ka for­mu­la­tal­lin bud­jet­ti on todel­la iso, oli­si type­rää pila­ta koko muun tii­min työ sil­lä, että palk­kaa kes­kin­ker­tai­sen kuljettajan.

Kul­jet­ta­jal­la on koko tii­min onnis­tu­mi­seen val­ta­va vipu­var­si. Sik­si par­hais­ta kan­nat­taa mak­saa mel­kein mitä tahan­sa. Ja mak­se­taan­kin, eikä kukaan pahek­su. Ei edes sitä, ettei­vät suo­ma­lai­set kul­jet­ta­jat mak­sa vero­ja Suo­meen, vaan ovat kir­joil­la jos­sain veroparatiisissa.

For­mu­la­kus­kit ovat var­maan­kin hyviä, mut­ta eivät omi­nai­suuk­sil­taan miten­kään ainut­laa­tui­sia, jos kaik­ki maa­il­man nuo­ret mie­het (nais­kul­jet­ta­jia ei jos­tain syys­tä ole) oli­si­vat tar­jol­la. Vaan eivät ole. For­mu­la­kul­jet­ta­jak­si voi päte­vöi­tyä aja­mal­la alem­mis­sa sar­jois­sa ja tämän jäl­keen huip­pu­kus­kik­si voi päte­vöi­tyä aja­mal­la vähän huo­nom­mas­sa tal­lis­sa. Rek­ry­toin­ti­poh­ja on todel­la kapea. Ymmär­tääk­se­ni jot­kut mak­sa­vat sii­tä, että pää­se­vät aja­maan kes­kin­ker­tais­ta for­mu­la-autoa, jot­ta pää­si­si­vät osoit­ta­maan taitonsa.

Nyky­ai­kai­ses­sa yri­tyk­ses­sä yri­tys­joh­don vipu­var­si on koko yri­tyk­sen toi­min­nan kan­nal­ta vähän saman­lai­nen kuin kus­kin vipu­var­si for­mu­la­tal­lis­sa. Sik­si huip­pu­joh­ta­jis­ta käy­dään kovaa kil­pai­lua. Olen käyt­tä­nyt tätä ver­taus­ta enne­kin: pal­jon­ko Nokian oli­si kan­nat­ta­nut mak­saa Ste­ven Job­sil­le, että tämä oli­si ryh­ty­nyt Nokian toi­mi­tus­joh­ta­jak­si vuon­na 2006, kun yri­tys pää­tyi Olli-Pek­ka Kal­las­vuo­hon. Mil­jar­din vuodessa?

Suo­mes­sa ja itse asias­sa koko Euroo­pas­sa oli aiem­min käy­tän­tö­nä, että yri­tys­joh­don pal­kat pysy­vät koh­tuu­des­sa. Ame­rik­ka­lais­ten elä­ke­ra­has­to­jen ryn­nit­tyä Euroo­pan osa­ke­mark­ki­noil­le ne rik­koi­vat tämän hyvän käy­tän­nön. Ensin tuli­vat optiot, joil­la lah­jot­tiin toi­mi­tus­joh­ta­jat kat­so­maan yri­tys­tä nime­no­maan osa­ke­kurs­sin kan­nal­ta ja sit­ten tämä raa­dol­li­nen kil­pai­lu par­hais­ta kyvyis­tä, jol­le vetää ver­to­ja for­mu­la­kus­kien ohel­la vain par­hai­den jal­ka­pal­loi­li­joi­den ja jää­kiek­koi­li­joi­den hin­noit­te­lu. Tätä ovat pahek­su­neet myös monet yri­tys­maa­il­man vai­kut­ta­jat, kos­ka täl­lai­set tuloe­rot myr­kyt­tä­vät yhteis­kun­nal­lis­ta ilmapiiriä.

Karan­nut­ta pul­lon hen­keä tai­taa kui­ten­kin olla vai­kea saa­da takai­sin pul­loon, kos­ka yhden­kään yri­tyk­sen ei kan­na­ta ylin­tä joh­toa vali­tes­saan tyy­tyä nii­hin, jot­ka eivät ole muu­al­le­kaan päässeet.

Toi­mi­tus­joh­ta­jat ovat yleen­sä hyvin lah­jak­kai­ta, mut­ta eivät he mitään eins­tei­ne­ja ole. Suo­ma­lai­sis­ta löy­tyi­si var­maan pal­jon lah­jak­kaam­pia, mut­ta ase­tel­ma on vähän sama kuin for­mu­la­maa­il­mas­sa. Pörs­siyh­tiön toi­mi­tus­joh­ta­jak­si päte­vöi­tyy toi­mi­mal­la ensin pie­nem­pien yhtiöi­den toi­mi­tus­joh­ta­ji­na tai saman yri­tyk­sen kes­kei­sis­sä joh­to­teh­tä­vis­sä. Rek­ry­toin­ti­poh­ja on siis perin kapea ja sik­si huip­pu­ky­vyt voi­vat hin­noi­tel­la itsen­sä pil­viin – eivät tosin lain­kaan yhtä kor­kei­siin hin­toi­hin kuin for­mu­la­kus­kit tai par­haat ammattijalkapalloilijat.

Koko Suo­mi on nyt sekai­sin Fin­nai­rin toi­mi­tus­joh­ta­jan lisäeläkkeestä.

Pek­ka Vau­ra­mol­la on Fin­nai­rin joh­ta­ja­na tilil­lään todel­la hyvät saa­vu­tuk­set. Toi­vot­to­mas­ti tap­piol­li­nen yri­tys on saa­tu voi­tol­li­sek­si ja osa­ke­kurs­si kolmenkertaiseksi.

Sitä en osaa sanoa, pal­jon­ko täs­tä on toi­mi­tus­joh­ta­jan ansio­ta ja pal­jon­ko joh­tuu öljyn hal­pe­ne­mi­ses­ta. Jos kil­pai­lu alal­la toi­mi­si hyvin, öljyn hal­pe­ne­mi­nen ei vai­kut­tai­si kovin­kaan pal­jon, kos­ka onhan se hal­ven­tu­nut kil­pai­li­joil­la­kin. Toki se joka tapauk­ses­sa vai­kut­taa koko alan kan­nat­ta­vuu­teen. Sik­si Fin­nai­rin menes­tys­tä pitäi­si ver­ra­ta kil­pai­li­joi­den menestykseen.

Oli miten oli, Vau­ra­mol­la on aika vah­vat neu­vot­te­lua­se­mat, jos hän halu­aa itsel­leen pal­kan­ko­ro­tuk­sen. Tämän näy­tön jäl­keen hänel­le oli­si kyl­lä otta­jia Suo­mes­sa ja ulkomailla.

Kohu on syn­ty­nyt nime­no­maan Vau­ra­mon lisäe­läk­kees­tä, jon­ka käy­tön enem­mis­tö­omis­ta­ja on yksi­se­lit­tei­ses­ti kiel­tä­nyt. Oli­si­ko samaa kohua syn­ty­nyt, jos Vau­ra­mon palk­kaa oli­si nos­tet­tu 130 000 eurol­la vuodessa?

Lisäe­läk­kee­seen sisäl­tyy tiet­ty vero­suun­nit­te­luas­pek­ti, kos­ka pal­kan­ko­ro­tuk­ses­ta Vau­ra­mo oli­si jou­tu­nut mak­sa­maan veroa noin 54 %, mut­ta lisäe­läk­kees­tä ei täs­sä vai­hees­sa mitään. Tosin nyky­sään­nöin eläk­keen mar­gi­naa­li­ve­ro on noin 60 %, joten ei se kovin hyvää vero­suun­nit­te­lua ole, ellei­vät vero­lait muu­tu tai ellei aio muut­taa elä­ke­päi­vik­seen pois Suo­mes­ta. Lisäe­läk­kei­den kiel­to kui­ten­kin joh­tuu ymmär­tääk­se­ni juu­ri täs­tä vero­suun­nit­te­luo­mi­nai­suu­des­ta. Yleen­sä yri­tyk­sis­sä pide­tään oikea­na nou­dat­taa pää­omis­ta­jan tahtoa.

Jos halu­taan, ettei­vät val­tio­nyh­tiöi­den toi­mi­tus­joh­ta­jien palk­kiot nouse koh­tuut­to­mik­si, yksin­ker­tai­sin­ta oli­si, että val­tio myi­si yri­tyk­set pois. Se ei oli­si kovin toi­mi­va rat­kai­su, että val­tio­nyh­tiöi­den joh­toon valit­tai­siin hen­ki­löi­tä, jot­ka eivät mui­hin yri­tyk­siin pää­se. Yri­tys­ten myy­mi­nen pois ei tie­ten­kään pois­tai­si sitä epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta, joka jät­ti­palk­koi­hin sisäl­tyy, mut­ta siir­täi­si sen pois polii­tik­ko­jen vastuulta.

Kan­san­ta­lou­den tasol­la nämä joh­ta­jien huip­pu­pal­kat eivät ole iso ongel­ma, kos­ka nii­tä mak­se­taan niin har­val­le, ettei sii­tä kovin suur­ta raha­sum­maa syn­ny. Kyse on yhteis­kun­nal­li­ses­ta ilma­pii­ris­tä, ja se on tär­keä asia.

Ben Zys­kowicz ker­toi radios­sa, että nämä huip­pu­pal­kat joh­tu­vat sii­tä, että sama pie­ni pii­ri myön­tää nii­tä toi­sil­leen. Tämä on yksi osa tari­naa – se osa, mik­si myös kes­kin­ker­tai­suk­sil­le mak­se­taan huip­pu­palk­ko­ja ja mik­si val­tio mak­saa nii­tä ”yri­tyk­sis­sä”, kuten Veik­kaus ja aiem­min Raha-auto­maat­tiyh­dis­tys, mut­ta nämä tari­nat­han Ben kokoo­mus­lai­se­na tun­tee parem­min kuin minä.

Minä en näe huip­pu­joh­ta­jien palk­ko­jen koh­tuul­lis­ta­mi­ses­sa muu­ta kei­noa kuin tar­jon­nan lisää­mi­nen – siis rek­ry­toin­ti­poh­jan laa­jen­ta­mi­nen. Kun fir­man oven taka­na on liu­ta huip­pu­ky­ky­jä jonos­sa, toi­mi­tus­joh­ta­ja­kaan ei voi vaa­tia ihan mitä tahan­sa. Mut­ta kos­ka niin har­val­la on mah­dol­li­suus antaa näyt­tö­jä osaa­mi­ses­ta, ei tämä­kään tie ole kovin help­po. Mut­ta nouse­vas­sa pol­ves­sa on yri­tys­osaa­mis­ta aivan eri taval­la kuin väistyvässä.

Sit­ten on tie­tys­ti vero­tus, mut­ta kan­sal­li­se­na rat­kai­su­na se ei oikein peli­tä. Vie­lä 1960-luvun alus­sa Bri­tan­nias­sa kor­kein mar­gi­naa­li­ve­ro oli 96 %, mikä sai sen koh­teek­si jou­tu­neen Beat­le­sin lau­la­maan pilk­ka­lau­lua verot­ta­jas­ta (Tax­man). Nykyi­ses­sä maa­il­mas­sa tämä vaa­ti­si kan­sain­vä­li­siä sopimuksia.

 

70 vastausta artikkeliin “Kimi Räikkösen palkka ja Vauramon lisäeläke”

  1. Meil­lä on siis yri­tys­joh­ta­ja, joka leik­kaa alais­ten­sa palk­ko­ja perus­tel­len sitä vält­tä­mät­tö­myy­del­lä. Samaan aikaan hän vin­kuu itsel­leen yhä uusia rahal­li­sia lisäetuja. 

    Kysees­sä ei ole ‘hyvä yri­tys­joh­ta­ja’ vaan moraa­li­ton pas­kiai­nen, joka aset­taa hen­ki­lö­koh­tai­sen etun­sa yri­tyk­sen­sä ja sen hen­ki­lös­tön edun edel­le. Täl­lai­nen joh­ta­ja lamaut­taa yri­tyk­sen­sä hen­ki­lös­tön työ­mo­ti­vaa­tion. Mik­si sii­tä pitäi­si pal­ki­ta, on erin­omai­nen kysymys.

    Fin­nai­rin jon­ki­nas­tei­nen talou­del­li­nen menes­tys on sitä­pait­si näy­tet­ty joh­tu­van täy­sin polt­toai­ne­kus­tan­nus­ten las­kus­ta. Yli­pää­tään joh­ta­juu­den mer­ki­tys­tä yri­tys­ten kan­nat­ta­vuu­den dri­ve­ri­na yli­dra­ma­ti­soi­daan suuresti.

  2. Fin­nair on teh­nyt kovan kään­nök­sen Vau­ra­mon aika­na, riip­pu­mat­ta sii­tä mikä on ollut hänen osuu­ten­sa sii­hen. Joh­ta­ja vas­taa hyväs­tä ja huo­nos­ta, joten Vau­ra­mo on var­mas­ti­kin pal­kan­ko­ro­tuk­sen­sa ansainnut.

    Sii­tä huo­li­mat­ta huo­li noin kovan koro­tuk­sen (ja vie­lä veron­mak­sua lyk­kää­väl­lä luon­teel­la annet­tu­na) vai­ku­tuk­ses­ta ilma­pii­riin on aiheel­li­nen. Juu­ri täs­tä syys­tä val­tio-omis­ta­jan lin­jaus on annet­tu. Sii­tä poik­kea­mi­nen on ollut räi­keä vir­he. En tie­dä kuka on edus­ta­nut val­tio­ta yhtiö­ko­kouk­ses­sa, mut­ta hän on joka tapauk­ses­sa ylit­tä­nyt val­tuu­ten­sa. Oikea sig­naa­li oli­si pis­tää räi­keän vir­heen teh­nyt hen­ki­lö asian­mu­kai­seen vastuuseen.

  3. Oli­pa erin­omai­sen sel­keäs­ti kan­san­ta­juis­tet­tu. Minä­kin kään­nyin lisäe­läk­kei­den vas­tus­ta­jas­ta nii­hin välin­pi­tä­mät­tö­mäs­ti suhtautuvaksi.

  4. Nyky­ään yri­tys­ten hal­li­tuk­set koo­taan pää­osin naa­pu­riy­ri­tys­ten toi­mi­tus­joh­ta­jis­ta, joil­la ei ole min­kään­lais­ta osuut­ta itse yri­tyk­ses­sä. Täl­löin­hän niil­lä on tie­tys­ti mah­dol­li­suus nos­tel­la vuo­ron perään tois­ten­sa palk­ko­ja ja etui­suuk­sia kol­man­sien rahoil­la. Yri­tys­ten omis­ta­jien (myös val­tion) oli­si syy­tä ryh­dis­täy­tyä ja vali­ta hal­li­tuk­siin vain omia edus­ta­jia. Täl­löin ehkä mak­set­tai­siin vain yri­tyk­sen edun mukai­sia palk­ko­ja, kos­ka pal­kois­ta päät­tä­vät myös itse mak­sai­si­vat ne.

  5. Yksin­ker­tai­sin tapa kaven­taa rek­ry­toin­ti­poh­jaa on vaa­tia joh­ta­jal­ta suo­man kie­len tai­to. Ja jos vie­lä täs­tä­kin halu­taan kaven­taa, niin vaa­dit­ta­koon vie­lä lisäk­si ruot­sin kie­len taito.

  6. Fin­nai­rin menes­tys perustuu
    — Aasian lii­ken­tee­seen pai­not­tu­vaan strategiaan
    — Venä­jän anta­maan yksi­noi­keu­teen len­tää Venä­jän yli mat­kal­la Aasiaan
    — edul­li­seen aikaan teh­tyyn Air­bus 300-sar­jan konei­den tilaukseen

    Ellen vää­rin muis­ta, niin nämä kaik­ki rat­kai­sut ovat tapah­tu­neet ennen Vau­ra­mon aikaa Fin­nai­rin tj:nä.

    Vau­ra­mon aika­na Fin­nair pys­tyi jat­ka­maan hen­ki­lös­tö­me­no­jen­sa leik­kauk­sia. Niis­sä rat­kai­suis­sa Vau­ra­mol­la saat­taa olla osuut­ta, mut­ta nekin pro­ses­sit alkoi­vat jo pal­jon ennen Vauramoa.

    Mikä­li Venä­jä pääs­tää muut­kin län­siyh­tiöt len­tä­mään ylit­seen on Fin­nai­rin kes­kei­sin kil­pai­lu­valt­ti men­nyt­tä jopa kuolinisku.

    Edel­lä ole­vas­ta huo­li­mat­ta 130000 euron vuo­sit­tai­nen lisäe­lä­ke­mak­su on kovin mal­til­li­nen ver­rat­tu­na moniin mui­hin yhtiöihin.

    90% suo­ma­lais­ten pörs­siy­ri­tys­ten joh­ta­jis­ta ei kel­pai­si min­kään mer­kit­tä­vän ulko­mai­sen yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­jak­si. Ja Zys­se on oikeas­sa, pie­ni pii­ri jakaa toi­sil­leen etu­ja kes­tä­mät­tö­mil­lä perusteilla.

  7. Kan­sain­vä­lis­ten suu­ry­ri­tys­ten joh­ta­jat pol­ke­vat eri sar­jas­sa kuin suo­ma­lais­ten. Näin se vaan on.

    Toi­nen jut­tu on että moni todel­la iso tap­pi on itse perus­ta­man­sa yri­tyk­sen joh­ta­ja. Suo­mes­sa harvemmin. 

    Joh­ta­mi­nen” on lähin­nä myy­mis­tä ja kon­tak­ti­ver­kon yllä­pi­toa. Todel­la iso joh­ta­ja on henk koh­tai­nen ystä­vä USA:n, Rans­kan, Venä­jän ja Kii­nan pre­si­dent­tien kans­sa ja tun­tee maa­il­man suu­rim­pien lii­ke­pank­kien pää­joh­ta­jat jne. Suo­ma­lai­sel­le pik­ku­joh­ta­jal­le kan­nat­taa mak­saa sel­lais­ta palk­kaa kuin mitä piku­joh­ta­jal­le kuuluu.

  8. Jobs-esi­mer­kit ovat jok­seen­kin väsy­nei­tä ja aavis­tuk­sen hyö­dyt­tö­miä. Jobs-sitaat­ti valot­tai­si tilan­net­ta paremmin.

    En sitee­raa, vaan refe­roin — Jobs useas­ti puhui yri­tys­joh­don pal­kit­se­mi­sen ongel­mis­ta ja pal­kit­se­mi­sen vinout­ta­vas­ta vai­ku­tuk­ses­ta yri­tyk­sen joh­ta­mi­seen. Useas­ti pal­kin­to ja kii­tos — Job­sin mukaan — menee yri­tik­sis­sä ihmi­sil­le, jot­ka myy­vät ja mark­ki­noi­vat, ei niil­le, jot­ka puur­ta­vat tuot­teen paris­sa. Tämä joh­taa tilan­tee­seen, jos­sa yri­tyk­sen joh­toon pää­tyy yhä ene­ne­väs­sä mää­rin ihmi­siä, jot­ka eivät tun­ne yri­tyk­sen tuot­tei­ta tai ymmär­rä nii­den toi­min­taa, mut­ta osaa­vat puhua moti­vaa­tios­ta ja kateprosenteista.

    Para­dok­saa­li­ses­ti juu­ri Job­sin kri­ti­soi­ma ihmis­ryh­mä mie­lel­lään käyt­tää Applea esi­merk­ki­nä yri­tyk­ses­tä, jota ihan­noi­da ja jon­ka toi­min­ta­mal­le­ja kopioi­da. (Tämä ei ole viit­taus blogistiin)

  9. TimoT:
    Nyky­ään yri­tys­ten hal­li­tuk­set koo­taan pää­osin naa­pu­riy­ri­tys­ten toi­mi­tus­joh­ta­jis­ta, joil­la ei ole min­kään­lais­ta osuut­ta itse yri­tyk­ses­sä. Täl­löin­hän niil­lä on tie­tys­ti mah­dol­li­suus nos­tel­la vuo­ron perään tois­ten­sa palk­ko­ja ja etui­suuk­sia kol­man­sien rahoil­la. Yri­tys­ten omis­ta­jien (myös val­tion) oli­si syy­tä ryh­dis­täy­tyä ja vali­ta hal­li­tuk­siin vain omia edus­ta­jia. Täl­löin ehkä mak­set­tai­siin vain yri­tyk­sen edun mukai­sia palk­ko­ja, kos­ka pal­kois­ta päät­tä­vät myös itse mak­sai­si­vat ne.

    Tämä ei ole ollen­kaan huo­no idea, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti tör­mää vähän samaan ongel­maan kuin tämä toi­mi­tus­joh­ta­jien valin­ta: sopi­via ihmi­siä on ver­rat­tain vähän. En muis­ta kuka se yksi nai­nen oikein oli, mut­ta kos­ka hän oli 2000-luvun alku­puo­lel­la yksi niis­tä har­vois­ta nai­sis­ta joil­la oli näyt­tö­jä hal­li­tusam­mat­ti­lai­sen osaa­mi­ses­ta, hän oli lähes 20 hal­li­tuk­sen jäsen. Onnek­si nyt ajan kans­sa tämä ongel­ma on var­mas­ti kor­jaan­tu­maan päin ja suo­raan sanoen uskon, että se samal­la kor­jaa tai aina­kin enti­ses­tään tasa­pai­not­taa tätä vie­lä tois­tai­sek­si ole­mas­sa ole­van suku­puo­lien välis­tä eroa hallituspaikoissa.

    Sum­ma sum­ma­rum: Ihan ketä tahan­sa ei voi­da hal­li­tuk­seen ottaa, kos­ka koke­ma­ton hal­li­tus vas­ta onkin toi­mi­tus­joh­ta­jan sät­ky­nuk­ke. Teki­si mie­li nos­taa täs­sä esil­le Län­si­met­ron hal­li­tus, joka mitä ilmei­sim­min toteut­ti val­von­ta­vas­tuu­taan kuun­te­le­mal­la toi­mi­tus­joh­ta­jan jori­noi­ta, joi­den yhteys sii­hen, että mitä on val­mis­ta ja mitä ei on osoit­tau­tu­nut jäl­ki­kä­teen hyvin kysee­na­lai­sek­si. En kui­ten­kaan tie­dä kävi­kö oikeas­ti näin, kos­ka kaik­ki sel­vi­tyk­set hank­keen ongel­mis­ta julis­tet­tiin salaisiksi.

  10. Fin­nair on kyl­lä aidos­ti hyvin joh­det­tu yri­tys. Ver­ra­taan­pa sitä mui­hin saman­tyyp­pi­siin yri­tyk­siin, siis pien­ten ja kes­ki­suur­ten euroop­pa­lais­ten mai­den kan­sal­li­set len­to­yh­tiöt: Sabe­na, Swis­sair, LOT, Malev, Ali­ta­lia, Austrian, …

    Ne ovat kaik­ki joko kon­kurs­sis­sa tai isom­pien nie­lai­se­mia. Fin­nair on jo pit­kään hok­san­nut erot­tau­tua jou­kos­ta omal­la ideal­la, Aasian lii­ken­teen yhdys­käy­tä­vä­nä. Tämä on eri­tyi­ses­ti ja nime­no­maan joh­don ansiota.

  11. Mats: Fin­nai­rin jon­ki­nas­tei­nen talou­del­li­nen menes­tys on sitä­pait­si näy­tet­ty joh­tu­van täy­sin polt­toai­ne­kus­tan­nus­ten laskusta. 

    Ehkä trol­lauk­ses­sa ei kan­nat­tai­si men­nä ihan Lii­an Van­han lin­joil­le? Fins­kin osa­rin mukaan polt­toai­ne­kus­tan­nuk­set ovat nous­seet 11 % vuo­den takaiseen.

  12. Fin­nai­rin tie­dot­tees­sa todetaan:
    “Joh­don muut edut
    Toimitusjohtaja
    Toi­mi­tus­joh­ta­ja Pek­ka Vau­ra­mol­le ker­tyy elä­ket­tä ja hänen elä­kei­kän­sä mää­räy­tyy työn­te­ki­jän elä­ke­lain mukai­ses­ti. Vuo­des­ta 2017 alkaen toi­mi­tus­joh­ta­ja Vau­ra­mol­le mak­se­taan mak­su­pe­rus­teis­ta lisäe­lä­ket­tä. Mak­sun suu­ruus on 20% peruspalkasta.”

    Tie­dot­teen mukaan Fin­nair mak­saa Vau­ra­mol­le lisäe­lä­ket­tä jo vuon­na 2017. Sanoi­tuk­seen mukaan lisäe­lä­ke on mak­sa­jan vuo­den 2017 menoa ja Vau­ra­mon vuo­den 2017 vero­tet­ta­vaa ansio­tu­loa. Mitä­hän ne Hyvät Vel­jet ovat oikeas­ti sopineet?

  13. Mats: . Yli­pää­tään joh­ta­juu­den mer­ki­tys­tä yri­tys­ten kan­nat­ta­vuu­den dri­ve­ri­na yli­dra­ma­ti­soi­daan suuresti.

    Kaj-Erik Relan­de­rin vai­ku­tus Sone­raan taik­ka ja Nokian joh­to­tii­min vai­ku­tus puu­laa­kin nousuun ja tuhoon oli­vat siis ole­mat­to­mia? SuperCel­lin ja Änk­kä­rei­den nousun taus­tal­la muut kuin yri­tys­joh­don ratkaisut? 

    Jos joh­to­po­ru­kal­la ei ole pal­joa val­taa, niin min­kä ihmeen takia suo­ma­lai­sia joh­ta­jia sit­ten niin kovas­ti hau­ku­taan? Ei ole teh­ty sitä ja tätä, ei olla roh­keas­ti uudis­tut­tu, ei etsit­ty mark­ki­noi­ta eikä eikä eikä. 

    Ja jos joh­ta­jil­la ei ole mer­ki­tys­tä, niin sit­ten sii­tä loo­gi­ses­ti seu­raa, ettei fir­mo­jen kan­nat­ta­mat­to­muus­kaa taik­ka kaa­tu­mi­nen voi joh­tua heis­tä. Suu­rin osa suo­ma­lais­ten yri­tys­ten kil­pai­lu­ky­vyn puut­teis­ta joh­tuu siis työn­te­ki­jöis­tä. Kos­ka eihän se nyt miten­kään voi olla, ettei kenel­lä­kään hen­ki­lös­tös­sä tj:stä tsup­pa­riin ole osaa eikä arpaa mihinkään.

  14. K‑Veikko:
    Yksin­ker­tai­sin tapa kaven­taa rek­ry­toin­ti­poh­jaa on vaa­tia joh­ta­jal­ta suo­man kie­len tai­to. Ja jos vie­lä täs­tä­kin halu­taan kaven­taa, niin vaa­dit­ta­koon vie­lä lisäk­si ruot­sin kie­len taito.

    Tavoit­tee­na oli rek­ry­töin­ti­poh­jan leven­tä­mi­nen, ei kaventaminen.

    Noin muu­ten olen sitä miel­tä, että kil­pai­lu huip­pu­joh­ta­jis­ta ei toi­mi rahal­la, ja toi­saal­ta huip­pu­joh­ta­jien panok­sen arvoa lii­oi­tel­laan helposti. 

    Hui­put teke­vät sitä mikä tun­tuu hyväl­tä ja kiin­nos­ta­val­ta, ja jon­kun mil­joo­nan euron vuo­si­tu­lo­jen jäl­keen rahal­la ei oikeas­ti ole enää mitään mer­ki­tys­tä. Noin läh­tö­koh­tai­ses­ti sanoi­sin että jos joh­ta­jan saa pal­kat­tua ainoas­taan rahan vuok­si, niin ei kan­na­ta; ei Ste­ve Jobs joh­ta­nut Applea pal­kan vuok­si, vaan sik­si, että uskoi itse perus­ta­man­sa yri­tyk­sen tarinaan.

    Huip­pu­joh­ta­jan” kul­tis­ta vie­lä sen ver­ran, että yleen­sä kyse on lähin­nä ris­ki­no­tos­ta. Jos ris­kin­ot­to onnis­tuu, voi­tot ovat suu­ria, jos ei onnis­tu… no, meil­lä on vuo­sit­tain sato­ja huip­pu­älyk­käi­den huip­pu­tyyp­pien vetä­miä star­tu­pe­ja, jois­ta ei tule kos­kaan mitään (ja satun­nai­nen Nokia tai IBM tai GM tai Sone­ra tai Leh­man Brot­hers tai Enron tai Ame­rican Air­li­nes tai…). Mut­ta yksi jalus­tal­le nos­tet­tu onnis­tu­mi­nen riit­tää jät­tä­mään epä­on­nis­tu­mi­set varjoonsa. 

    Itse epäi­len, että suu­rin ongel­ma on sii­nä, että ihmi­set ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti edel­leen api­noi­ta. Kova­ää­ni­sin, iso­ko­koi­sin ja agres­si­vi­sin api­na vali­taan joh­ta­jak­si, vaik­ka nyky­ai­kai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa kova­ää­ni­nen aggres­sio ei vält­tä­mät­tä ole par­hai­ta joh­ta­jan ominaisuuksia.

  15. Tuo­ta koh­taa en oikein ymmär­tä­nyt ja hyväk­sy­nyt, että val­tio­nyh­tiöt kan­nat­tai­si myy­dä pois. Ei sii­nä arvo­pa­pe­ri­mark­ki­noi­ta kan­na­ta tui­jot­taa ja pörs­si­kurs­se­ja, vaan tulos­ta. Jos yhtiö tekee val­tiol­le rahaa eli tulos­ta, niin mik­si se pitäi­si myy­dä pois, jos tulos ei joka vuo­si kas­va? Muu­ten­kaan en usko, että toi­mi­tus­joh­ta­jan mer­ki­tys sit­ten­kään on niin suu­ri, kuin monet uskovat. 

    Moni ihan taval­li­nen kadun­tal­laa­ja oli sitä miel­tä, että Nokian oli­si pitä­nyt vali­ta käyt­tö­jär­jes­tel­mäk­si Android win­dow­sin sijaan. Nokian pää­omis­ta­juus valui pörs­sin kaut­ta ame­rik­ka­lai­sil­le sijoit­ta­jil­le jo pal­jon ennen Elo­pin tuloa ja pörs­siyh­tiö on osa­keyh­tiö, jos­sa suu­rin­ta val­taa käyt­tä­vät suu­rim­mat omis­ta­jat ja toi­mi­tus­joh­ta­ja lähin­nä toi­meen­pa­nee hal­li­tuk­sen pää­tök­siä. En usko, että pää­tös oli Elo­pin itse­näi­nen pää­tös. Suo­ma­lai­sil­la ei sii­nä yhtiös­sä ollut pit­kään aikaan enää mitään pää­tös­val­taa, vaik­ka pää­kont­to­ri Suo­mes­sa olikin. 

    Jäl­keen­päin tar­kas­tel­tu­na mat­ka­pu­he­lin­lii­ke­toi­min­nan myyn­ti oli erit­täin hyvä kaup­pa ja kaup­pa­hin­ta suo­ras­taan maa­gi­nen. Har­mi vain, että täs­tä kau­pas­ta hyö­tyi­vät eni­ten ame­rik­ka­lai­set osak­kee­no­mis­ta­jat ja Suo­mea sii­nä ei aja­tel­tu mil­lään taval­la. Ame­rik­ka­lai­set ovat niin bis­ne­so­rien­toi­tu­nut­ta väkeä, että kaik­ki aja­tel­laan vain ja ainos­taan rahas­sa. Win­dows puhe­li­mia val­mis­ti aikoi­naan myös Sam­sung, joka val­loit­ti sii­tä huo­li­mat­ta mark­ki­nat Android-puhe­li­mil­la ja hei­dän­kään win­dows-puhe­li­mia ei juu­ri­kaan ostet­tu, vaik­ka rau­ta oli hyvin pit­käl­ti niis­sä täy­sin samaa, kuin Android­luu­reis­sa. Täs­tä voi pää­tel­lä, että Nokian vika oli vain ja ainoas­taan käyt­tik­ses­sä. Kyl­lä Nokia osa­si rau­taa val­mis­taa tai valmistuttaa.

    1. En usko, että pää­tös oli Elo­pin itse­näi­nen päätös.

      Ei tie­ten­kään ollut­kaan. Sen pää­täk­sen teki Nokian yhtiön hal­li­tus, jos­sa Elo­pil­la ei ollut edes äänioi­keut­ta ja jon­ka puheen­joh­ta­ja oli Jor­ma Ollila.

  16. Pari asi­aa, jot­ka haluai­sin kysee­na­lais­taa. Ensin­nä­kin väi­te sii­tä, että kukaan ei pahek­sui­si for­mu­la­kus­kien palk­ka­ta­soa ei pitä­ne paik­kaan­sa. On tosin tot­ta, että mikään taho, jol­la oli­si vai­ku­tus­val­taa asi­aan, ei sitä paheksu. 

    Sit­ten tämä kohun syy. Ei ole mer­ki­tys­tä sil­lä, mak­se­taan­ko raha lisäe­läk­kee­nä, tulos­palk­kio­na vai perus­pal­kan koro­tuk­se­na. Kyse on sii­tä, että pal­kan­saa­jil­ta vaa­di­taan malt­tia yhtei­sen hyvän nimis­sä — täs­tä yhtei­ses­tä hyväs­tä jae­taan kui­ten­kin avo­kä­ti­ses­ti ylä­ta­sol­le, joi­den koh­dal­la sanan “malt­ti” käyt­tä­mi­nen edel­lyt­tää ehkä jo useam­man kuin yhden päi­vän tau­koa. Voi tie­tys­ti sanoa niin­kin, että on yli­pää­tään naii­via kuvi­tel­la, että yri­tyk­sen joh­to ja hen­ki­lös­tö oli­si­vat ns. samas­sa venees­sä. Joku saat­tai­si näh­dä asian niin­kin, että joh­dol­le mak­se­taan nime­no­maan sii­tä, että he pitä­vät hen­ki­lös­tön pal­kat kurissa.

    Lisäk­si olen miet­ti­nyt sitä, mik­si aja­tel­laan, että raha joten­kin var­mis­taa par­hai­den kyky­jen rek­ry­toi­mi­sen. Minus­ta sii­nä ei ole mitään ehdo­ton­ta taet­ta. Nimit­täin sin­ne mis­sä on rahaa, tule­vat myös rikolliset.

  17. vk:
    Fin­nai­rin menes­tys perustuu

    – Venä­jän anta­maan yksi­noi­keu­teen len­tää Venä­jän yli mat­kal­la Aasiaan

    Mikä­li Venä­jä pääs­tää muut­kin län­siyh­tiöt len­tä­mään ylit­seen on Fin­nai­rin kes­kei­sin kil­pai­lu­valt­ti men­nyt­tä jopa kuolinisku.

    Juu­ei… TE 5.8.2014: “Sipe­rian yli­len­not ovat Fin­nai­rin kil­pai­lu­ky­vyn kan­nal­ta ratkaisevia”

    Yli­len­to­jen kiel­tä­mi­nen aiheut­tai­si talou­del­li­sia tap­pioi­ta Venä­jäl­le, sil­lä maa on kerän­nyt yli­len­to­mak­suis­ta EU:n sel­vi­tyk­sen mukaan vuo­sit­tain tulo­ja 320 mil­joo­naa euroa. Fin­nai­rin osuus on usei­ta kym­me­niä mil­joo­nia euro­ja. Venä­jän yli len­tä­vät useat euroop­pa­lai­set len­to­yh­tiöt.

  18. Ymmär­tääk­se­ni Hel­sin­gil­lä on suh­teel­li­sen pysy­vä kil­pai­lue­tu sii­nä, että niin kau­an kuin len­to­ko­neet kul­ke­vat sen n. 0,9 Mach nopeu­del­la mitä nuo nyky­ään len­tä­vät, voi Hel­sin­gis­tä len­tää Aasian koh­tei­siin edes­ta­kai­sin saman 24 tun­nin perio­din aika­na. Joka päi­vä samat aika­tau­lut eikä kone ole yhtään het­keä tyh­jän pant­ti­na. Muu­al­ta Euroo­pas­ta ei ehdi.

    Tie­tys­ti joku muu­kin yhtiö kai voi­si aset­tua Hel­sin­kiin. Suo­mel­le se on etu, teki tuo­ta lii­ken­net­tä kuka tahan­sa, ja tie­tys­ti kai­kil­le mat­kai­li­joil­le jot­ka halua­vat Hel­sin­gis­tä Eurooppaan.

  19. For­mu­la­kus­kit ja muut urhei­li­jat eivät ole työn­te­ki­jöi­tä, vaan he ovat tuot­tei­ta, joi­ta myy­dään. Pal­jon­ko saa lääk­keen kehit­tä­mi­nen mak­saa. Se on se mihin urhei­li­jan palk­kaa pitää ver­ra­ta. Ei kemis­tin tai toi­mi­tus­joh­ta­jan palkkaan.

  20. Kaik­ki yhteis­kun­nan kriit­ti­set osat pitäi­si kan­sal­lis­taa välit­tö­mäs­ti, kuten esi­mer­kik­si säh­kö­ver­kot, ties­tö, tie­to­lii­ken­ne­ver­kot ja niin edelleen.

    Yri­tyk­set kes­kit­ty­kööt mak­ka­ran ja ale­kal­jan myy­mi­seen tai pai­nu­koot hevon kuuseen!

  21. vk:

    – Venä­jän anta­maan yksi­noi­keu­teen len­tää Venä­jän yli mat­kal­la Aasiaan

    Näyt­tää Flight­ra­da­rin mukaan Luft­han­sa, KLM, Bri­tish Airways, Air France jne len­tä­vän Euroo­pas­ta Aasi­aan Venä­jän yli.

    1. Fin­nai­rin etu on Hel­sin­gin maan­tie­teel­li­nen sijain­ti. Jos teil­lä on koto­na kart­ta­pal­lo, se sel­vi­ää siitä.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ral­ta jäl­leen hyvä ja mal­til­li­nen poh­dis­ke­lu aihees­ta, joka herät­tää suu­ria tun­tei­ta. Lähin­nä kai kateu­den ja vihan tunteita.

    Jos miet­tii sitä miten asioi­den toi­voi­si ole­van niin näi­den palk­kioi­den soi­si ole­van oikeu­den­mu­kai­sia. Näin sii­tä huo­li­mat­ta, että oikeu­den­mu­kai­suus on nii­tä käsit­tei­tä, joi­ta ei voi yksi­kä­sit­tei­ses­ti mää­ri­tel­lä. Sitä pitäi­si kui­ten­kin tavoitella.

    Minus­ta­kin for­mu­la­kus­kien palk­kiot ovat jär­jet­tö­miä, kuten monien mui­den­kin super­täh­tien, mut­ta näin tämä mark­ki­na­ta­lou­den maa­il­ma näyt­tää toi­mi­van. Se ei kui­ten­kaan some­kan­saa ja mui­ta kan­san syviä rive­jä ärsy­tä, vaan se jos joku joh­ta­ja saa suu­ria palk­kioi­ta. Ei niin suu­ria kuin for­mu­la­kus­kit, mut­ta suu­ria kuitenkin.

    Visio­nää­ri­nen joh­ta­ja, joka luot­saa yri­tyk­sen­sä suu­reen menes­tyk­seen, lie­nee suu­ren palk­kion­sa ansain­nut. Samal­la jär­jes­tel­mä tosin takaa suu­ria palk­kioi­ta myös lukui­sil­le muil­le joh­ta­jil­le, jot­ka eivät samas­sa onnistu.

    Asian voi aja­tel­la niin­kin päin, että jos tie­täi­sim­me etu­kä­teen, että joku nouse­va joh­ta­ja (tai joh­to­ryh­mä) syn­nyt­täi­si Suo­meen uuden Nokian niin suos­tui­sim­me­ko mak­sa­maan hänel­le hui­kean palk­kion? Minä aina­kin suostuisin.

  23. Jaak­ko:

    Lisäk­si olen miet­ti­nyt sitä, mik­si aja­tel­laan, että raha joten­kin var­mis­taa par­hai­den kyky­jen rek­ry­toi­mi­sen. Minus­ta sii­nä ei ole mitään ehdo­ton­ta taet­ta. Nimit­täin sin­ne mis­sä on rahaa, tule­vat myös rikolliset.

    Tie­ten­kään pelk­kä raha ei var­mis­ta par­hai­den kyky­jen rek­ry­toin­tia. Toi­saal­ta emme tie­dä myös­kään etu­kä­teen ket­kä ovat ne par­haat kyvyt. Eikä kukaan voi var­mas­ti etu­kä­teen tie­tää mikä tuo­te tulee menes­ty­mään. Peli ei ole helppoa.

    Sit­ten kun joku menes­tyy ja kerää rahaa niin liik­keel­le läh­te­vät rikol­lis­ten lisäk­si kaik­ki mah­dol­li­set kopioi­jat ja help­po­hei­kit ja yrit­tä­vät pääs­tä osil­le. Sii­nä vai­hees­sa raha saat­taa tosin olla jo siir­ty­mäs­sä toisaalle.

  24. Soi­nin­vaa­ra:
    Oli miten oli, Vau­ra­mol­la on aika vah­vat neu­vot­te­lua­se­mat, jos hän halu­aa itsel­leen palkankorotuksen. 

    Tus­kin­pa Vau­ra­mo oli­si lop­pu­ti­liä otta­nut vaik­ka lisäe­lä­ket­tä ei oli­si tippunutkaan.

  25. Pek­ka Pes­si: Ehkä trol­lauk­ses­sa ei kan­nat­tai­si men­nä ihan Lii­an Van­han lin­joil­le? Fins­kin osa­rin mukaan polt­toai­ne­kus­tan­nuk­set ovat nous­seet 11 % vuo­den takaiseen.

    Se onkin aivan mai­nio saa­vu­tus kun kol­men vii­me vuo­den aika­na on polt­toai­nei­den mark­ki­na­hin­ta pudon­nut kolmannekseen.

  26. ark­ki­teh­ti: Tavoit­tee­na oli rek­ry­töin­ti­poh­jan leven­tä­mi­nen, ei kaventaminen. 

    No. Sii­hen pääs­tään päin­vas­tai­sil­la toi­men­pi­teil­lä eli kan­sain­vä­lis­ty­mi­sel­lä. Tämä taas lop­pu­pe­lis­sä tar­koit­taa fir­man myy­mis­tä ulko­mai­seen omis­tuk­seen. Ammat­tio­mis­ta­jien raha­sam­mok­si. — Jos taas pide­tään kiin­ni koti­mai­ses­ta omis­tuk­ses­ta, niin … pii­ri pie­ni pyörii.

    ark­ki­teh­ti: Noin muu­ten olen sitä miel­tä, että kil­pai­lu huip­pu­joh­ta­jis­ta ei toi­mi rahalla 

    Juu­ri näin se on. Fir­man joh­ta­jan pitäi­si olla sen suve­ree­ni omistaja.

    ark­ki­teh­ti: meil­lä on vuo­sit­tain sato­ja huip­pu­älyk­käi­den huip­pu­tyyp­pien vetä­miä star­tu­pe­ja, jois­ta ei tule kos­kaan mitään 

    On luon­non­la­ki, että vain hyvin pie­nes­tä osas­ta yri­tyk­siä tulee todel­li­sia huip­pu­ja. Hui­pul­le tavoit­te­le­mi­nen pitää kui­ten­kin sal­lia. Hen­ki­lö­koh­tai­nen kon­kurs­si pitää sal­lia. Nyt huip­pu­äly­käs yrit­tä­jä syr­jäy­te­tään usein lopuk­si elä­mään­sä yrit­tä­mäs­tä uudestaan.

    ark­ki­teh­ti: ihmi­set ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti edel­leen apinoita 

    Lop­pu­pe­lis­sä raha ja vau­raus ei mer­kit­se mitään lau­man joh­ta­juu­den rin­nal­la. Menes­ty­vän­kin yrit­tä­jän osa on alis­tua alfa-urok­sen edes­sä, fyy­si­sen väkivallan(uhan) alistamana.

  27. Soi­nin­vaa­ra kirjoitti:

    Sitä en osaa sanoa, pal­jon­ko täs­tä on toi­mi­tus­joh­ta­jan ansio­ta ja pal­jon­ko joh­tuu öljyn hal­pe­ne­mi­ses­ta. Jos kil­pai­lu alal­la toi­mi­si hyvin, öljyn hal­pe­ne­mi­nen ei vai­kut­tai­si kovin­kaan pal­jon, kos­ka onhan se hal­ven­tu­nut kilpailijoillakin.”

    Öljyn mark­ki­na­hin­ta on kai­kil­le len­to­toi­mi­joil­le tosi­aan suh­teel­li­sen sama. Muut len­toeh­dot sen sijaan eivät ole kai­kil­le lähes­kään samat. Fin­nai­rin menes­tyk­ses­sä vii­me vuo­si­na on ollut aina­kin eräi­den ana­lyy­tik­koar­vioi­den mukaan kes­kei­nen roo­li val­tioi­den väli­sil­lä sopi­muk­sil­la yli­len­to-oikeuk­sis­ta ja len­to­koh­teis­ta ja len­tä­mi­seen sal­li­tuis­ta mää­ris­tä kun­kin koh­teen osal­ta. Fin­nair on saa­nut len­tää tar­pei­siin­sa näh­den var­sin opti­maa­li­sia reit­te­jä, mil­lä on mer­ki­tys­tä tulok­sen­te­ko­mah­dol­li­suuk­sien kan­nal­ta. Yli­len­to-oikeuk­sis­ta eri­tyi­ses­ti Sipe­rian yli­len­to-oikeuk­sil­la on arvioi­tu olleen yhtiöl­le suur­ta talou­del­lis­ta mer­ki­tys­tä moniin euroop­pa­lai­siin kil­pai­li­joi­hin näh­den, kos­ka Fin­nair pys­tyy len­tä­mään sopi­mus­ten myö­tä alem­mal­la polt­toai­neen kulu­tuk­sel­la. Ilman kysei­siä eri­tyi­soi­keuk­sia Fin­nair jou­tui­si len­tä­mään opti­maa­li­siin reit­tei­hin näh­den kier­to­reit­te­jä, jol­loin sen Aasian lii­ken­ne ei oli­si lähes­kään niin kan­nat­ta­vaa kuin se on ollut vii­me vuosina.

  28. Tääl­lä­kin tois­tuu myyt­ti Suomen/Finnairin eri­tyis­jär­jes­te­lyis­tä liit­tyen Sipe­rian yli lentämiseen.

    vk:
    Fin­nai­rin menes­tys perustuu
    – Venä­jän anta­maan yksi­noi­keu­teen len­tää Venä­jän yli mat­kal­la Aasiaan

    Mikä­li Venä­jä pääs­tää muut­kin län­siyh­tiöt len­tä­mään ylit­seen on Fin­nai­rin kes­kei­sin kil­pai­lu­valt­ti men­nyt­tä jopa kuolinisku.

    Tämä on häm­men­tä­vän sit­keäs­ti elä­vä myyt­ti sii­hen näh­den, että kuka tahan­sa voi Googlel­la tai omal­la jär­jel­lään tode­ta sen vää­räk­si. Venä­jän ja Sipe­rian yli len­ne­tään Suo­men lisäk­si mm. Ruot­sis­ta, Tans­kas­ta, Puo­las­ta, Sak­sas­ta, Rans­kas­ta, Bri­tan­nias­ta, Espan­jas­ta, Japa­nis­ta ja Kii­nas­ta käsin. 

    Mitään yksi­noi­keut­ta ei ole.

  29. ksee: Venä­jän yli len­tä­vät useat euroop­pa­lai­set lentoyhtiöt.

    Yli­len­to-oikeus­ky­sy­myk­ses­sä kes­keis­tä ei ole niin­kään se, moni­ko len­to­yh­tiö saa len­tää yli, vaan että kenel­le, mis­tä ja mihin yli­len­not ovat sal­lit­tu­ja ja mil­lä volyy­mil­lä. Esi­mer­kik­si Suo­men ja Venä­jän väli­sen uusim­man sopi­muk­sen mukaan yli­len­to­ja sal­li­taan mat­kus­ta­ja­lii­ken­teen osal­ta enin­tään 80 vuo­roa vii­kos­sa. Kap­pa­le­mää­rän lisäk­si on sovit­tu myös sii­tä, mit­kä ovat koh­teet, joi­hin yli­len­not ovat sal­lit­tu­ja ja mil­lai­sil­le yhtiöil­le len­not ovat sal­lit­tu­ja sopi­muk­sen puitteissa.

    Esi­mer­kik­si Norwe­gian haluai­si len­tää Aasian len­to­ja, mut­ta Ruot­sis­ta, Tans­kas­ta ja Nor­jas­ta yli­len­to-oikeu­det ovat kak­si­noi­keuk­sin vain SASil­la ja Aeroflo­til­la, jon­ka takia Norwe­gian jou­tuu teke­mään Aasian len­ton­sa kier­to­reit­te­jä pit­kin. Val­tion enem­mis­tö­omis­ta­ma Fin­nair on pääs­syt alun val­tio­mis­teis­taus­tai­sen his­to­rian omaa­van SASin tavoin siten Aasian len­nois­sa ase­maan, jos­sa se on pys­ty­nyt hin­noit­te­le­maan len­ton­sa kan­nat­ta­vik­si, kos­ka kysei­sis­sä len­nois­sa kil­pai­lua on rei­lus­ti rajoi­tet­tu, eivät­kä monet hal­payh­tiöt saa näil­lä yhteys­vä­leil­lä len­tää aina­kaan talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vim­pia reittejä.

  30. Juk­kis:

    Sum­ma sum­ma­rum: Ihan ketä tahan­sa ei voi­da hal­li­tuk­seen ottaa, kos­ka koke­ma­ton hal­li­tus vas­ta onkin toi­mi­tus­joh­ta­jan sätkynukke. 

    Monil­ta sot­kuil­ta väl­tyt­täi­siin, jos jokai­sen mer­kit­tä­vän val­tion yhtiön hal­li­tuk­ses­sa istui­si omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­te­ri itse. Kyse on kui­ten­kin val­tion­ta­lou­den kan­nal­ta mer­kit­tä­vis­tä asiois­ta, joi­ta ei ole syy­tä myös­kään jät­tää hun­nin­gol­le. Kysees­sä oli­si tie­ten­kin pää­toi­mi eikä mikään apu­mi­nis­te­rin sivu­vir­ka. Samal­la oli­si osoi­te tie­dos­sa, kuka vas­taa asioista.

  31. Jus­si Kata­ja­mä­ki: Moni ihan taval­li­nen kadun­tal­laa­ja oli sitä miel­tä, että Nokian oli­si pitä­nyt vali­ta käyt­tö­jär­jes­tel­mäk­si Android win­dow­sin sijaan. 

    Itse taas olen sitä miel­tä, että Nokian joh­don stra­te­gi­set valin­nat oli­vat juu­ri oikei­ta. Tavoit­tee­na oli vah­van jalan­si­jan otta­mi­nen mat­ka­pu­he­lin­ten alus­ta­ta­lou­des­sa, mut­ta täs­sä tapauk­ses­sa hom­ma ei men­nyt put­keen ja stra­te­gi­aan sisäl­ty­nyt ris­ki realisoitui.

    Eli Nokian joh­to ymmär­si jo var­sin var­hai­ses­sa vai­hees­sa, että mat­ka­pu­he­lin­bis­nes on alus­ta­ta­lout­ta, ja “oikea raha” on alus­tois­sa ja nii­den kaut­ta myy­tä­vis­sä pal­ve­luis­sa, ei rau­das­sa. Sen vuok­si Nokia yrit­ti ensin luo­da koko­naan oman alus­tan­sa Sym­bia­nin ympä­ril­le — mikä oli sen ajan­het­ken mark­kin­ajoh­ta­jal­ta ainoa oikea siir­to. Kun sym­bia­nil­le kävi miten kävi, vaih­toeh­dot oli­vat Win­dows tai Android — ja jäl­leen, ainoa oikea rat­kai­su oli ottaa ris­ki ja yrit­tää nur­ka­ta itsel­leen oma alus­ta, eli teh­dä stra­te­gis­ta yhteis­työ­tä Mic­ro­sof­tin kanssa.

    Joo, jäl­ki­kä­teen kat­sot­tu­na Android oli­si ollut parem­pi siir­to, mut­ta kun kat­soo android-tuot­ta­jien kat­tei­ta niin kyl­lä sil­lä­kin tiel­lä oli­si puhe­lin­ten val­mis­tus lop­pu­nut aika pian. Sam­sung on ainoa joka tekee androi­dil­la rahaa, ja Sam­sun­gil­la on etu­naan val­ta­va oma kom­po­nent­ti­teol­li­suus, mitä Nokial­la ei ollut. Androi­din valit­se­mi­nen heti star­tis­sa oli­si ollut sama kuin paa­lu­pai­kal­ta läh­te­vä Räik­köi­nen alkai­si heti star­tin jäl­keen var­mis­tel­la pis­te­si­joil­le pää­se­mis­tä voi­ton tavoit­te­lun sijaan. Ei sel­lai­ses­ta ajos­ta mak­se­ta miljoonia. 

    Huip­pu­joh­don” teke­mien stra­te­gis­ten lin­ja­va­lin­to­jen sijaan Nokia käm­mä­si hen­ki­lös­tö­joh­ta­mi­ses­sa, eli stra­te­gi­aa ei saa­tu toteu­tet­tua halu­tul­la taval­la. Kal­liin toi­ma­rin sijaan oli­si­kin ehkä kan­nat­ta­nut pal­ka­ta (ja tulos­kan­nus­taa) jouk­ko vähem­män kal­lii­ta kes­ki­joh­don osaa­jia ja insi­nöö­re­jä ja pal­ve­lu­muo­toi­li­joi­ta… Sil­lä poten­ti­aa­li­sel­le Ste­ve Job­sil­le mak­set­ta­val­la mil­jar­din euron lik­sal­la oli­si pal­kan­nut aika mon­ta osaa­jaa hoi­ta­maan vähem­män media­sek­si­käs­tä osaa toiminnasta.

  32. Ei pahek­su­ta urhei­li­joi­den palk­ko­ja, mut­ta ei myös­kään lak­koi­lua. Tee­mu Selän­ne­kin oli urans­sa aika­na istu­ma­lak­kos­sa kak­si koko­nais­ta vuot­ta, mut­ta kukaan ei pahek­su. Päin­vas­toin, jokai­sen kokoo­mus­lai­sen mär­kä uni on pääs­tä valo­ku­vaan lak­ko­ken­raa­lin kanssa.

  33. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Fin­nai­rin etu on Hel­sin­gin maan­tie­teel­li­nen sijain­ti. Jos teil­lä on koto­na kart­ta­pal­lo, se sel­vi­ää siitä.

    Fin­nai­rin etu on val­tio-omis­tei­suus. Kah­den­vä­li­nen sopi­mus lop­puu heti kun val­tio ei enää omis­ta mää­räys­val­taa yhtiös­sä. Venä­jä on tark­ka tästä.

    Fin­nai­ril­la on ollut muu­ta­mia epic fai­le­ja, mm. polt­toai­neen hin­nan ter­mi­noin­ti pit­käl­lä sopi­muk­sel­la huip­pu­hin­taan ja toi­nen on tämä tämän vuo­den sekoi­lu suo­rien USA:n len­to­jen kanssa.

  34. Jos­sain joku sanoi, että lisäe­lä­ke on fir­man kan­nal­ta edul­li­nen, kos­ka sen avul­la voi kier­tää vero­ja kir­jaa­mal­la elä­ke yri­tyk­sen kuluk­si sit­ten jos­kus. En nyt viit­si sel­vi­tel­lä, miten on. Mut­ta jos tot­ta, että kyse oli­si lail­li­ses­ta veron­kier­ros­ta, oli­si­han se val­tion kan­nal­ta kiusal­lis­ta, jos val­tio­ny­ri­tyst “ket­kui­li­si” vero­jen kans­sa, vaik­ka toi­sin oli lin­jat­tu periaatteessa.

    Fin­nai­rin hyvä menes­tys taas joh­tuu pit­käl­ti pait­si polt­toai­neen hin­nas­ta myös edel­li­sen toi­ma­rin aika­na teh­dys­ta lai­vas­ton uusi­mi­sen aloit­ta­mi­ses­ta. Mut­ta var­maan Vau­ra­mo on ihan kun­non toi­ma­ri, vaik­ka tuu­ri­kin on ollut hyvä. Eten­kin sanee­raus on suju­nut suht rau­hal­li­ses­ti — ja sii­hen hänet kai palkattiin.

    For­mu­la-kus­ki ei hyvin ver­tau­du toi­mi­tus­joh­ta­jaan, kos­ka kus­ki on tes­tat­tu sato­ja ja taas sato­ja ker­to­ja kriit­tis­ten omi­nai­suuk­sien osal­ta (vauh­ti ja luo­tet­ta­vuus eten­kin). Ison­kin fir­man toi­ma­rik­si taas voi pääs­tä paril­la onnen­kan­ta­moi­sel­la ja jopa ilman koke­mus­ta toi­mi­tus­joh­ta­ja­na ole­mi­ses­ta. Käsit­tää­ke­ni Vau­ra­mol­la Fin­nair oli eka fir­ma, jota hän joh­taa. Elo­pil­la ei myös­kään kai ollut var­si­nais­ta toi­ma­ri­ko­ke­mus­ta, pari esi­merk­kiä mai­ni­tak­se­ni. Toki heil­lä oli koke­mus­ta teh­tä­vis­tä, jot­ka muis­tut­ta­vat hyvin pal­jon toi­ma­rin tehtävää. 

    Tosin lie­kö tuol­la väliä? Teo­ria­han menee niin, että toi­ma­ril­le mak­se­taan kovia palk­kioi­ta, jot­ta sijoit­ta­jat uskoi­si­vat joh­don ole­van hyvis­sä käsis­sä. Tulok­sel­la­han palk­ko­ja ei voi perus­tel­la. Kun yhtiös mak­sa­vat 100 000. pitää mak­saa 110 000, jot­ta voi­si osoit­taa joh­don ole­van taval­lis­ta parem­pi. Sit­ten kaik­ki muut­kin nos­ta­vat 110 000, jot­ta eivät oli­si huo­nom­pia, ja seu­raa­vak­si erot­tau­tu­mi­nen vaa­tii 120 000.

    Kers­ka­ku­lu­tus­ta, sano Veblen, eli kulu­tus­ta, jon­ka ainoa tar­koi­tus on erot­tau­tua parem­mak­si kuin naapuri.

  35. Aja­tus sii­tä, että pal­kat perus­tui­si­vat työn tuot­ta­vuu­teen, on sukua sil­le aja­tuk­sel­le, että tuot­tei­den hin­nat perus­tui­si­vat nii­den val­mis­tus­kus­tan­nuk­siin. Kyl­lä­hän tuot­ta­vuu­del­la­kin on väliä, mut­ta avain­hen­ki­löi­den pal­kois­sa on kysy­mys enem­män sii­tä, kuin­ka vai­kea hei­dät on korvata.

    Joh­ta­jan vaih­ta­mi­nen on yri­tyk­sel­le kal­lis­ta ja ris­kial­tis­ta. Jos siis yri­tys on onnis­tu­nut löy­tä­mään kel­vol­li­sen joh­ta­jan, kan­nat­taa täl­le mak­saa sen ver­ran pal­jon, ettei joh­ta­ja läh­de kovin vähäl­lä muu­al­le parem­pien tar­jous­ten perässä.

  36. TimoT: Monil­ta sot­kuil­ta väl­tyt­täi­siin, jos jokai­sen mer­kit­tä­vän val­tion yhtiön hal­li­tuk­ses­sa istui­si omis­ta­jaoh­jaus­mi­nis­te­ri itse. Kyse on kui­ten­kin val­tion­ta­lou­den kan­nal­ta mer­kit­tä­vis­tä asiois­ta, joi­ta ei ole syy­tä myös­kään jät­tää hun­nin­gol­le. Kysees­sä oli­si tie­ten­kin pää­toi­mi eikä mikään apu­mi­nis­te­rin sivuvirka.

    Huh? No, pää­see­hän niis­tä val­tio­nyh­tiöis­tä eroon aja­mal­la ne kon­kurs­siin, mut­ta ehkä veron­mak­sa­jan kan­nal­ta täl­lai­nen vaih­toeh­to ei ole ehkä se kaik­kein parhain.

    Samal­la oli­si osoi­te tie­dos­sa, kuka vas­taa asioista.

    Juu — minis­te­ri var­maan­kin kan­tai­si sen ras­kaan suo­ma­lai­sen “poliit­ti­sen vas­tuun” nöyränä…

  37. Meil­lä on tuo­re suo­ma­lai­nen talous­o­be­lis­ti jon­ka eri­koi­sa­laan kuu­luu sopi­mus­teo­ria ja yri­tys­joh­don pal­kit­se­mis­me­ka­nis­mit. Mik­si val­tion omis­ta­jaoh­jauk­ses­ta vas­taa­vat tahot eivät kai­va esiin Holms­tör­min tut­ki­muk­sia tai kysy täl­tä neuvoa?

    Muu­ta­ma vii­saus talous­tie­tei­li­jöil­tä ja Holmströmiltä:

    1. Pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­mien ongel­mia ovat lii­ka moni­mut­kai­suus ja lii­an suu­ret bonuk­set. Moni­mut­kai­nen sopi­mus joh­taa pal­kit­se­mis­jär­jes­tel­män muut­tu­jil­la pelaamiseen. 

    2. Pidem­män aika­vä­lin tavoit­teet yhdes­sä pidem­män aika­vä­lin kan­nus­tei­den kans­sa ovat hyvä idea. 

    3. Joh­don kon­sul­tit ovat ongel­ma. Joh­don kon­sult­tien kan­nus­ti­met ovat mas­sii­vi­ses­sa ris­ti­rii­das­sa yri­tyk­sen tavoit­tei­den kans­sa. Yri­tyk­sen hal­li­tus ja osak­kee­no­mis­ta­jat ovat usein kon­sult­tien talutushihnassa. 

    4. Stan­dar­di­so­pi­mus­ten ongel­ma. Yri­tys­joh­don sopi­muk­set on stan­dar­doi­tu ja niis­tä poik­kea­mi­nen herät­tää kysy­myk­siä. Sopi­muk­set pitäi­si rää­tä­löi­dä yri­tys­ten ja hen­ki­löi­den tavoit­tei­den mukaan. 

    5. Yri­tys­joh­ta­jan palk­ka kan­nat­taa sitoa samal­la alal­la kil­pai­le­vien yri­tys­ten tulok­seen. Jos Fin­nair pär­jää parem­min suh­tees­sa kil­pai­li­joi­hin, yri­tys­joh­to tekee luul­ta­vas­ti jotain paremmin. 

    6. Nuo­rel­le ural­la ete­ne­väl­le joh­ta­jal­le bonus­jär­jes­tel­mä toi­mii parem­min, mut­ta van­hem­mal­le koh­ta elä­köi­ty­väl­le toi­mi­tus­joh­ta­jal­le vuo­si­tu­lok­sen mukaan vaih­tu­va bonus tar­koit­taa sitä, että hänen kan­nat­taa ottaa ris­kiä saa­da muu­ta­ma huip­pu­vuo­si ja kerä­tä rahat pois ja jät­tää ris­ki taak­se mui­den huo­lek­si ennen eläk­keel­le siirtymistä. 

    Kuu­los­taa­ko järkevältä?

  38. Mats:
    Meil­lä on siis yri­tys­joh­ta­ja, joka leik­kaa alais­ten­sa palk­ko­ja perus­tel­len sitä vält­tä­mät­tö­myy­del­lä. Samaan aikaan hän vin­kuu itsel­leen yhä uusia rahal­li­sia lisäetuja. 

    Toi­mi­tus­joh­ta­jan palk­ka on mer­ki­tyk­se­tön kulue­rä. Len­to­hen­ki­lö­kun­nan­pal­kat eivät ole. Ja joh­ta­jan pal­kal­la nyt vaan ei ole mitään sidos­ta alais­ten palk­koi­hin se mää­räy­tyy ihan toisin

  39. Jos het­ken miet­tii for­mu­la­kus­kin tai toi­mi­tus­joh­ta­jan työ­tä, niin molem­mil­la menes­tys on kiin­ni niin mones­ta sei­kas­ta, johon he eivät voi vai­kut­taa, että käy­tän­nös­sä kaik­ki on pit­käl­ti kiin­ni tuu­ris­ta. Toki on parem­pia ja huo­nom­pia kus­ke­ja ja joh­ta­jia, mut­ta hei­dän arvioi­mi­nen tar­kem­min kuin arvo­sa­noil­la 1–10 tun­tuu mah­dot­to­mal­ta. Ja nii­tä “kym­pin oppi­lai­ta” on maa­pal­lol­la tuhan­sia, jos ei miljoonia.

    Jos taas miet­tii, miten pää­dy­tään for­mu­la­kus­kik­si tai toi­mi­tus­joh­ta­jak­si, niin sii­hen vai­kut­taa enem­män kon­tak­tit kuin tai­to. Se, että sat­tuu ole­maan oikeas­sa pai­kas­sa oike­aan aikaan. Valin­ta­pro­ses­si on pikem­min­kin “hyvä veli” ‑ker­ho kuin meri­to­kra­tia. (Tosin tämän totea­mi­nen ääneen nos­tat­taa yleen­sä hir­veän p*amyrskyn. Kat­so­taan miten nyt käy.)

    Kol­man­nek­si, jos teet jotain työ­tä pel­käs­tään rahas­ta, et ole kovin omis­tau­tu­nut työl­le­si ja siten kovin huo­no valin­ta kysei­seen hom­maan. Suo­sit­te­len taas ker­ran kat­so­maan Daniel Pin­kin esi­tyk­sen aihees­ta. https://www.ted.com/talks/dan_pink_on_motivation?language=fi

  40. Vau­ra­mon työn arvo on kai monin­ker­tai­nen palk­kaan näh­den. Kyl­lä nii­den rivi­duu­na­rien­kin palk­kaa saa korot­taa, joil­le kil­pai­li­jat oli­si­vat val­miit mak­sa­maan pal­jon enemmän. 

    Ammat­ti­lii­tot vaa­ti­vat mini­mi­palk­ko­jen koro­tuk­sia. Sitä ei voi hyväk­syä, kos­ka se pahen­taa työt­tö­myyt­tä. Mini­mi­pal­kat pitäi­si poistaa.

    On lai­ton­ta teh­dä pää­omis­ta­jan tai kene­kään muun­kaan tah­don mukai­ses­ti, jos se vähen­tää vähem­mis­tö­omis­ta­jien omis­tus­ten arvoa. Sik­si Vau­ra­mol­le oli­si pitä­nyt mak­saa enem­män­kin, jos on ris­ki, että muu­ten kil­pai­li­ja rek­ry­toi hänet tai hän lopettaa.

  41. Sil­lä poten­ti­aa­li­sel­le Ste­ve Job­sil­le mak­set­ta­val­la mil­jar­din euron lik­sal­la oli­si pal­kan­nut aika mon­ta osaa­jaa hoi­ta­maan vähem­män media­sek­si­käs­tä osaa toiminnasta.”

    Niin pal­kat­tiin­kin, pal­jon enem­män­kin: Nokian tut­ki­mus­bud­jet­ti oli vii­ti­sen mil­jar­dia vuo­des­sa, Applen alle 2 mil­jar­dia. Oli­si siis pitä­nyt mak­saa Job­sil­le yli 3 mil­jar­dia euroa vuo­des­sa ja teh­dä näin ennen­nä­ke­mät­tö­män suun­nat­to­mat voi­tot Nokian osak­kee­no­mis­ta­jil­le ja Suo­men kan­san­tuot­teel­le ja vau­rau­del­le. Job­sin moneen ker­taan tapah­tu­nut­ta menes­tys­tä pide­tään pit­käl­ti Job­sin ansio­na, sato­jen mil­jar­dien dol­la­rien verran.

  42. ark­ki­teh­ti: Kun sym­bia­nil­le kävi miten kävi, vaih­toeh­dot oli­vat Win­dows tai Android – ja jäl­leen, ainoa oikea rat­kai­su oli ottaa ris­ki ja yrit­tää nur­ka­ta itsel­leen oma alus­ta, eli teh­dä stra­te­gis­ta yhteis­työ­tä Mic­ro­sof­tin kanssa. 

    Heil­lä oli myös oma, toi­mi­vak­si todet­tu (N900?) Linux-alus­ta, jota oli vuo­sia kehi­tet­ty ja joka oli­si voi­nut hel­pos­ti­kin kil­pail­la Androi­din kans­sa, kos­ka kaik­ki eivät halua Googlen tai Mic­ro­sof­tin kump­pa­nik­si. Mic­ro­sof­til­la on ikä­vä, vaik­ka­kin ansait­tu, mai­ne ja Googlen pää­lii­ke­toi­min­taa taas on tie­to­jen kerää­mi­nen ihmi­sis­tä, jol­loin yksi­tyi­syy­den suo­ja menee par­haim­mil­laan­kin sovel­lus­ke­hit­tä­jien mie­len mukai­ses­ti sil­loin, kun Google ei itse jotain tie­toa vaa­di. (Esi­merk­ki­nä Ylen kana­vien kat­se­lua var­ten pitää olla Google-tili.)

    N/A: 5. Yri­tys­joh­ta­jan palk­ka kan­nat­taa sitoa samal­la alal­la kil­pai­le­vien yri­tys­ten tulok­seen. Jos Fin­nair pär­jää parem­min suh­tees­sa kil­pai­li­joi­hin, yri­tys­joh­to tekee luul­ta­vas­ti jotain paremmin. 

    Piket­tyl­lä­kin­hän oli täs­tä palk­kauk­ses­ta ja palk­kiois­ta sanot­ta­vaa. Ymmär­tääk­se­ni bonuk­set ovat lähin­nä sidok­sis­sa ylei­seen talous­kas­vuun ja mui­den joh­ta­jien palk­ka­kas­vuun. Kor­re­laa­tio työn tulok­seen on satunnaista.

  43. Seu­raa­va askel Suo­mes­sa lie­nee kah­den vuo­den pal­kat­to­mat har­joit­te­lut jenk­ki­län tyy­liin. Sit­ten uusi har­joit­te­li­ja tilal­le ja enti­nen telt­ta­ky­lään shamaaniksi.

    Jos­tain se raha­mää­rä sen Räik­kö­sen­kin palk­kaan on kerät­ty. Nois­ta eurois­ta jokai­nen on pois mark­ki­noil­ta. Räik­kö­nen ei taa­tus­ti kulu­ta rahaa yhtä pal­joa kuin tuhat kes­ki­ver­to­ku­lut­ta­jaa. Jos kulut­taa, niin se menee johon­kin kyr­vän jat­kee­seen, mut­ta se raha ei taas auta yhtään tavik­sia. Ei huvi­jah­te­ja val­mis­ta­va yri­tys mak­sa kui­ten­kaan vero­ja tai yhtään mitään muu­ta­kaan vaan kaik­ki per­seil­lään jon­kin Pana­man kaut­ta Bahamalle.

    Kon­ser­ni­lai­na­ve­rok­si voi­si aset­taa mal­til­li­set 99,99 %.

  44. ano­nyy­mi: Heil­lä oli myös oma, toi­mi­vak­si todet­tu (N900?) Linux-alus­ta, jota oli vuo­sia kehi­tet­ty ja joka oli­si voi­nut hel­pos­ti­kin kil­pail­la Androi­din kans­sa, kos­ka kaik­ki eivät halua Googlen tai Mic­ro­sof­tin kumppaniksi. 

    Mee­go, jon­ka jat­ko­ke­hi­tys tun­ne­taan nimel­lä Sail­fish. Valit­tu Venä­jäl­lä ainoak­si tur­val­li­sek­si mobii­li­käyt­tö­jär­jes­tel­mäk­si viran­omais­puo­lel­la. Kovas­ti yrit­tää myös Kii­naan ja Intiaan.

    https://jolla.com

  45. Jos (sanee­raa­ja­tyyp­pi­nen) Tj. pal­ka­taan saa­maan kulut mini­miin, niin eikös sil­loin osak­kee­no­mis­ta­jien ja yhtiön kan­nal­ta ole hyvin tehty?

    Jos Tj:n joh­dol­la pot­ki­taan pois vaik­ka 500 ihmis­tä pois joi­den bruttoansio/ vuo­si on 30 000e, niin Tj on kar­si­nut yhtiön kulu­ja 15 mil­joo­naa euroa/ vuosi(plus sosi­aa­li­ku­lut ja muut päälle).

    Eikös tuom­moi­ses­ta sääs­tös­tä ole­kin syy­tä pal­ki­ta RUHTINAALLISESTI. Aivan hyvin täs­sä esi­merk­ki tapauk­ses­sa toi­ma­ril­le voi­si mak­saa vaik­ka 2:n mil­joo­nan euron bonuk­sen pal­kan pääl­le. Vie­lä jää 13 mil­joo­naa sääs­töä yritykselle.….

    Tuo Fin­nai­rin lisäe­lä­ke oli sel­väs­ti vas­toin pää­omis­ta­jan (aina­kin) jul­ki­suu­des­sa annet­tu­jen ohjei­den vastainen.

    Mut­ta poli­tiik­ka on ihmeel­lis­tä. Joten kukaan ei kan­na vas­tuu­taan (pait­si hlö joka joka­ta­pauk­ses­sa lopet­taa vuo­den­vaih­tees­sa pes­tin­sä, eli omis­ta­jaoh­jauk­ses­ta vas­taa­va virkamies).

  46. Lars:
    Tääl­lä­kin tois­tuu myyt­ti Suomen/Finnairin eri­tyis­jär­jes­te­lyis­tä liit­tyen Sipe­rian yli lentämiseen.

    Tämä on häm­men­tä­vän sit­keäs­ti elä­vä myyt­ti sii­hen näh­den, että kuka tahan­sa voi Googlel­la tai omal­la jär­jel­lään tode­ta sen vää­räk­si. Venä­jän ja Sipe­rian yli len­ne­tään Suo­men lisäk­si mm. Ruot­sis­ta, Tans­kas­ta, Puo­las­ta, Sak­sas­ta, Rans­kas­ta, Bri­tan­nias­ta, Espan­jas­ta, Japa­nis­ta ja Kii­nas­ta käsin. 

    Mitään yksi­noi­keut­ta ei ole.

    Okei. Ei yksi­noi­keut­ta vaan “yksi­noi­keus”.

    Käsit­tääk­se­ni Fins­kil­lä on poik­keuk­sel­li­sen hyvä dii­li Venä­jän kans­sa ylilento-oikeuksista. 

    https://yle.fi/uutiset/3–9738898

    EU yrit­tää sot­kea tämän­kin, Suo­mi Vau­ra­mon joh­dol­la tais­tel­koon vii­mei­seen mie­heen saa­vu­tet­tu­jen etu­jen puolesta.

    Vau­ra­mol­le 10 mil­joo­naa per vuo­si lisää jos saa Suo­mel­le yksi­noi­keu­den ilman lainausmerkkejä.

  47. Itse sanoin sinä päi­vä­nä, kun julis­tet­tiin, että nokia­lais­ten käyt­tö­jär­jes­tel­mäk­si tulee win­dows ja sii­tä jon­ne­kin sil­loin kir­joi­tin­kin, että oli­si­vat nyt hyvä­nen aika sen­tään pysy­neet sii­nä mee­gos­sa, jota oli kehit­ty pit­kään ja sii­hen oli käy­tet­ty pal­jon rahaa. Var­maan sitä jot­kut muut­kin arvos­te­li­vat ja sen jäl­keen he päät­ti­vät jul­kais­ta yhden mee­go­pu­he­mi­men eli N9:n. No, kos­ka se oli vain yksi ja ainoa mark­ki­noil­le tul­lut mee­go, niin sii­hen ei kehit­ty­nyt omaa eko­sys­tee­miä eli sovelluksia. 

    Sym­bian oli sur­kea käyt­tö­jär­jes­tel­mä äly­pu­he­li­miin jo pel­käs­tään sen takia, että sii­tä muis­taak­se­ni puut­tui koti­näp­päin, jota pai­na­mal­la sovel­luk­set oli­si­vat sul­keu­tu­neet ja oli­si pääs­syt suo­raan alkuun. Jos sil­lä jon­ne­kin meni, niin piti ede­tä sen mukaan ja sit­ten pai­na sul­je sul­je sul­je, että pää­si takai­sin alkuun. 

    Sam­sung val­mis­ti alkuai­koi­naa samaa puhe­lin­ta sekä androi­di­na, että win­dows-ver­sio­na, mut­ta mik­si win­dows ver­sio ei myy­nyt? No sik­si, että ihmi­set eivät halun­neet win­dows-puhe­li­mia ostaa. Minul­la oli wink­ku­pu­he­lin jos­kus ja ei se nyt miten­kään huo­no ollut, mut­ta ihmi­set jos­tain syys­tä eivät halun­neet sitä ostaa eli vika oli käyt­tik­ses­sä. Mik­si eivät halun­neet ostaa win­dows-puhe­li­mia, niin sitä ei voi tie­tää, jos ei tee laa­jaa kulut­ta­jil­le suun­nat­tua haastattelututkimusta.

    Yhtiö­ko­kous, jos­sa suu­rim­mat osak­kee­no­mis­ta­jat käyt­tä­vät suu­rin­ta pää­tös­val­taa valit­see hal­li­tuk­sen ja muis­taak­se­ni mic­ro­soft-kaup­pa vie­tiin vie­lä yhtiö­ko­kouk­sen pää­tet­tä­väk­si ja siu­nat­ta­vak­si. Ame­rik­ka­lai­set osak­kee­no­mis­ta­jat tai­si­vat sii­nä has­sut­taa mic­ro­sof­til­ta ison läjän rahaa, kun hok­sa­si­vat sen, että kil­pai­lu on lisään­ty­nyt ja menos­sa niin kovak­si, että sil­lä alal­la ei enää suu­ria kat­tei­ta pys­ty tekemään.

    Ei val­tio mak­sa fin­nai­rin toi­mi­tus­joh­ta­jan palk­kaa eli sii­nä mie­les­sä en ymmär­rä sitä aja­tus­ta, että se kan­nat­tai­si myy­dä, jos se hyvin sil­ti tuot­taa. Tie­tys­ti, jos joku sii­tä mak­saa 100 ker­taa sen, mitä se tuot­taa vuo­des­sa, mut­ta tus­kin maksaa.

    Kiin­nos­tai­si kyl­lä tie­tää, mitä Fin­nai­rin toi­mi­tus­joh­ta­ja on teh­nyt jotain sel­lais­ta oikein, mitä ei ilman hän­tä oli­si tapah­tu­nut, että hänet kan­nat­tai­si pal­ki­ta lisäe­läk­keel­lä. Ei se tai­da pel­käs­tään toi­mi­tus­joh­ta­jas­ta olla kiin­ni, len­tää­kö kulut­ta­jat Finnairilla. 

    En usko, että hyviä toi­mi­tus­joh­ta­jia ei saa­da, jos palk­kiot eivät ole täh­ti­tie­teel­li­siä. Ode var­maan sit­ten myön­tää, että aikoi­naan toi­mies­saan perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä pal­jon parem­pi minis­te­ri oli­si löy­det­ty suu­rem­mal­la rahal­la. Kyl­lä nii­tä­kin älyk­käi­tä ihmi­siä on, jot­ka eivät ole umpiahneita.

  48. Ja kysyi­sin vie­lä, että mik­si val­tion pitäi­si pääs­tä sii­tä vas­tuus­ta, että sen pää­omis­ta­ja­na valit­se­ma yhtiön hal­li­tus, jon­ka pitää naut­tia omis­ta­jien luot­ta­mus­ta ei voi­si teh­dä sel­lais­ta omis­ta­ja­noh­jaus­po­li­tiik­kaa, joka naut­ti­si kan­san luot­ta­mus­ta? Mis­tä sitä Oden kan­nat­ta­maa perus­tu­loa mak­se­taan, jos ei val­tion kas­sas­ta johon tulee lisää rahaa val­tion omis­tus­ten kaut­ta? Pitäi­si­kö sekin raha men­nä ennem­min ulko­mais­ten sijoit­ta­jien pus­siin? Onko se sit­ten niin kovin vaa­ral­lis­ta, jos huo­no toi­mi­tus­joh­ta­ja, jon­ka voi kyl­lä irti­sa­noa, teki­si­kin tap­pio­ta Fin­nai­ris­sa. Ei omis­ta­jien tar­vit­se osa­keyh­tiö­tä pää­omit­taa, vaik­ka se vel­kaan­tui­si kuin­ka pahas­ti. Sit­ten se tosin voi men­nä kon­kurs­siin, mut­ta ei val­tio sii­nä­kään mak­sa­jak­si jou­du ja nol­la­tu­lot siel­tä tulee sit­ten­kin, jos se myy­dään ulko­mai­sil­le sijoit­ta­jil­le. Kuka Fin­nai­ril­la len­tä­vä kulut­ta­ja edes on tähän asti tien­nyt, kuka on sen toimitusjohtaja?

  49. Pää­omis­ta­jan ilmais­tu tah­to vahin­goit­taa täl­lä ker­taa pää­omis­ta­jaa. Jos ihan yksioi­koi­ses­ti miet­tii osa­keyh­tiö­la­kia, niin täs­sä oli­si ole­mas­sa jutun ainek­set tut­kia, ovat­ko pää­omis­ta­jaa edus­ta­neet hen­ki­löt tahal­li­ses­ti tai tuot­ta­muk­sel­li­ses­ti aiheut­ta­neet vahin­koa pää­omis­ta­jal­le, eli veronmaksajille.

  50. Kyl­lä joh­ta­jil­le kan­nat­taa mak­saa niin pal­jon, että pää­tök­sen­te­ko ei ole seu­raa­vas­ta kk-pal­kas­ta kiinni.

    Omis­ta­jan int­res­sis­sä lie­nee, että joh­ta­ja ei ole riip­pu­vai­nen pal­kas­taan, vaan pys­tyy teke­mään myös pää­tök­siä, joi­den seu­rauk­se­na esim. oma työ­paik­ka menee.

  51. Mie­len­kiin­tois­ta oli­si tie­tää, mikä voi­si hypo­teet­ti­ses­ti olla sel­lai­nen toi­mi­tua­joh­ta­jan pää­tös, jos­sa työ­paik­ka menee? Tie­tys­ti esim. yhtiön kon­kurs­siin hake­mi­nen, mut­ta sii­tä­kin päät­tää osa­keyh­tiön hal­li­tus. Entis­tä her­kem­min pitäi­si erot­taa toi­mi­tus­joh­ta­jia, jos hom­ma ei toi­mi ja tulos­ta tule. Eihän se nyt niin sai­si olla, että toi­mi­tus­joh­ta­ja kiris­tää koko ajan lisää palk­kaa tai palk­kioi­ta tai muu­ten ei suos­tu hoi­ta­maan teh­tä­vi­ään kun­nol­la ja hyvin. Pika­gal­lup: moni­ko kor­kea­kou­lu­tet­tu oli­si val­mis hoi­ta­maan Fin­nai­rin toi­mi­tus­joh­ta­jan teh­tä­viä mah­dol­li­sen hyvin ja huo­lel­li­ses­ti hie­man pie­nem­mäl­lä rahal­la? Kaik­ki joh­ta­jien pal­kat ja palk­kiot pitäi­si kil­pai­lut­taa niin, että ase­te­taan tiu­kat päte­vyys­vaa­ti­muk­sen jot­ka pitää teh­tä­vän­ha­ki­jal­la olla ja sit­ten hal­vin tar­jous voit­tai­si ja sai­si paikan.

  52. Kaik­ki joh­ta­jien pal­kat ja palk­kiot pitäi­si kil­pai­lut­taa niin, että ase­te­taan tiu­kat päte­vyys­vaa­ti­muk­sen jot­ka pitää teh­tä­vän­ha­ki­jal­la olla ja sit­ten hal­vin tar­jous voit­tai­si ja sai­si paikan.”

    ja MM-jouk­ku­ee­seen kan­nat­taa vali­ta hal­vim­mat lii­kun­ta­tie­teen mais­te­rit, tai mie­lui­ten tohtorit.

    Nokian omis­ta­jien oli­si kan­nat­ta­nut pal­ka­ta Jobs vaik­ka kol­men mil­jar­din euron vuo­si­pal­kal­la, kos­ka hän teki yli kol­me mil­jar­dia hal­vem­mal­la tut­ki­mus­osas­tol­la sato­ja mil­jar­de­ja euro­ja parem­mat tuot­teet ja tulot.

  53. Pait­si että on ole­mas­sa ns. apple-uskon­to ja apple-usko­vai­sia, jot­ka osta­vat aina applen tuot­tei­ta, vaik­ka ne mak­sai­si mitä. Perus­tuu pit­kält sii­hen, että se on ame­rik­ka­lai­nen fir­ma ja jot­kut ymmär­tä­vät sen, että kan­nat­taa ostaa oman maan tuot­tei­ta. Ei vält­tä­mät­tä oli­si toi­mi­nut nokias­sa ja voi olla, että ei ole ole­mas­sa mitään sum­maa, mil­lä jobs oli­si suos­tu­nut noki­aan tule­maan, kun joil­la­kin on vie­lä mui­ta­kin arvo­ja, kuin pelk­kä raha.

  54. Jobs on ihan eri asia, kuin jos­ta­kin pal­kat­tu toi­ma­ri. Hän loi ja kas­vat­ti oman fir­man­sa itse ja kehit­ti kaik­ki suu­rim­mat inno­vaa­tiot itse, eikä oli­si tul­lut noki­aan mis­tään hin­nas­ta, eikä oli­si tul­lut noki­aan jok­si­kin pal­ka­tuk­si toi­ma­rik­si mis­tään hin­nas­ta. Jos oli­sin ollut Jobs, niin oli­sin kuol­lut var­maan nau­ruun, jos joku oli­si ehdot­ta­nut minul­le nokian toi­ma­rin paik­kaa. Vähän huo­no oli esi­merk­ki­si. Sak­san toi­sek­si suu­rin ja euroo­pan kuu­den­nek­si suu­rin len­to­yh­tiö Air Ber­lin hakeu­tui kon­kurs­siin. Joh­tui­ko­han se sii­tä, että sen toi­mi­tus­joh­ta­ja oli niin huo­no tai sil­le ei mak­set­tu tar­peek­si palkkaa.

  55. Jooooo. Minä vaan olen luo­nut ja omis­tan Applen… Tot­ta­kai minä läh­den Jor­man pal­kol­li­sek­si noki­aan, jos jor­ma vaan pyytää…

  56. Ja jos te nyt yhtään lii­ke­toi­min­taa ymmär­rät­te, niin sen toi­ma­rin täy­tyi­si tuot­taa pal­jon enem­män, kuin mitä sen palk­kaan menee. Ei kaik­ki raha voi men­nä pel­käs­tään sen palk­kaan ja mui­ta­kin kulu­ja on. Jos Fin­nair tuot­taa n. 30 mil­joo­naa vuo­des­sa, niin sii­nä meni­si 100 vuot­ta, että fir­ma tuot­tai­si 3 mil­jar­dia. Ope­tel­kaa edes laskemaan.

  57. Jos joku Fin­nai­ris­ta 3 mil­jar­dia mak­saa, niin sit­ten kan­nat­taa myy­dä ja nopeas­ti, mut­ta löy­tyy­kö niin tyh­mää ihmis­tä tai sijoit­ta­jia maa­pal­lol­ta, että sii­tä niin pal­jon mak­sai­si. Jos löy­tyy, niin myy­kää äkkiä.

  58. Mis­tä­hän löy­tyi­si sem­mo­nen fir­ma, joka ottai­si tai sai­si 3 mil­jar­dia vel­kaa sii­hen, että voi­si mak­saa kor­vaa­mat­to­man ja kai­ken­tie­tä­vän toi­ma­rin ensim­mäi­sen vuo­den pal­kan. Ja kuka oli­si niin tyh­mä, että näin tekisi.

  59. Kimi Räik­kö­sen palk­ka perus­tuu aivan eri asioihin.

  60. Tj:n työt usein lop­puu yri­tys­kau­pois­sa, fuusiois­sa tms.

  61. Jus­si Kata­ja­mä­ki: Pait­si että on ole­mas­sa ns. apple-uskon­to ja apple-usko­vai­sia, jot­ka osta­vat aina applen tuot­tei­ta, vaik­ka ne mak­sai­si mitä.

    On kyl­lä aika itse­tu­hois­ta kuvi­tel­la, että kila­pi­li­jan hir­vit­tä­vän kal­liit tuot­teet myy­vät vain sik­si, kos­ka hei­dän asiak­kaan­sa ovat tyh­miä ja mai­nok­set kivan­nä­köi­siä, eikä omal­la tuo­te­va­li­koi­mal­la ole asian kans­sa mitään tekemistä. 

    Minun mie­les­tä­ni Applen nousu puhe­lin­puo­lel­la oikein alle­vii­vaa sitä, että yli­voi­mai­sil­la tuot­teil­la pär­jää vaik­ka läh­ti­si toi­mia­lal­la täy­sin nol­las­ta liikkeelle.

  62. Sylt­ty: On kyl­lä aika itse­tu­hois­ta kuvi­tel­la, että kila­pi­li­jan hir­vit­tä­vän kal­liit tuot­teet myy­vät vain sik­si, kos­ka hei­dän asiak­kaan­sa ovat tyh­miä ja mai­nok­set kivan­nä­köi­siä, eikä omal­la tuo­te­va­li­koi­mal­la ole asian kans­sa mitään tekemistä. 

    Minun mie­les­tä­ni Applen nousu puhe­lin­puo­lel­la oikein alle­vii­vaa sitä, että yli­voi­mai­sil­la tuot­teil­la pär­jää vaik­ka läh­ti­si toi­mia­lal­la täy­sin nol­las­ta liikkeelle.

    Tot­ta toi­nen puo­li. Kyl­lä I pho­nen menes­tys perus­tui pal­jol­ti Applen Maceil­laan luo­maan brän­diin, siis myös fanaat­ti­siin osta­jiin. Puhe­lin­han oli aluk­si puhe­li­me­na todel­la huo­no, mut­ta sen tar­joa­ma Maceis­ta “kopioi­tu” eko­sys­tee­mi ylivoimainen. 

    Kulut­ta­ja­tuot­teis­sa brän­di on kaik­ki kai­kes­sa. Toki sen­kin voi pilata.

  63. Tapio: Puhe­lin­han oli aluk­si puhe­li­me­na todel­la huo­no, mut­ta sen tar­joa­ma Maceis­ta “kopioi­tu” eko­sys­tee­mi ylivoimainen. 

    iPho­nel­la ei ollut aluk­si min­kään­lais­ta eko­sys­tee­miä. Jobs ajat­te­li että Safa­rin plu­ga­rit riit­tä­vät sovel­lus­ke­hit­tä­jil­le. Sof­tan­ke­hit­tä­jät oli­vat kui­ten­kin eri miel­tä, kork­ka­si­vat iPho­nen ja kir­joit­ti­vat sof­taa sil­le ilman Applen tukea.

    Sof­ta­tuot­tee­na iPho­ne oli ja on edel­leen hyvin vii­meis­tel­ty. Sen rau­ta oli myös tek­no­lo­gi­ses­ti mul­lis­ta­vaa, sii­nä käy­tet­tiin ihan uut­ta kapa­si­tii­vis­ta kosketusnäyttöä.

  64. Tapio: Applen Maceil­laan luo­maan brän­diin, siis myös fanaat­ti­siin ostajiin.

    Jos ana­lyy­si kil­pai­li­jan kil­pai­lue­dus­ta on tätä tasoa, niin kyl­lä sii­nä käy huo­nos­ti. Ehkä siel­lä Nokial­la kes­ki­joh­to ajat­te­li­kin jotain täl­lais­ta, mut­ta kyl­lä siel­lä­kin ylin joh­to kyl­lä tie­si että kun Apple tulee mukaan peliin, sii­tä on leik­ki kaukana 

    Applen brän­di tule sii­tä että se toi­mii, toi­mii hel­pos­ti, eikä sitä tar­vit­se koko ajan sää­tää. Tämän lupauk­sen iPho­ne kil­pai­li­joi­hin­sa näh­den kyl­lä pitää vie­lä tänä­kin päivänä. 

    (Nokian ylin joh­to veti kyl­lä Applen ja Googlen mukaan­tu­los­ta täy­sin oikeat joh­to­pää­tök­set jo pal­jon ennen kuin nii­den tuot­teet oli­vat kau­pois­sa. Stra­te­gia meni pie­leen toteu­tus­vai­hees­sa kun Nokia ei vaan saa­nut tuo­tet­tua yhtä hyviä tuot­tei­ta, ei sik­si ettei siel­lä tajut­tu mihin suun­taan puhe­li­met ja koko ala oli­vat menossa)

  65. Sylt­ty: Jos ana­lyy­si kil­pai­li­jan kil­pai­lue­dus­ta on tätä tasoa, niin kyl­lä sii­nä käy huo­nos­ti. Ehkä siel­lä Nokial­la kes­ki­joh­to ajat­te­li­kin jotain täl­lais­ta, mut­ta kyl­lä siel­lä­kin ylin joh­to kyl­lä tie­si että kun Apple tulee mukaan peliin, sii­tä on leik­ki kaukana 

    Applen brän­di tule sii­tä että se toi­mii, toi­mii hel­pos­ti, eikä sitä tar­vit­se koko ajan sää­tää. Tämän lupauk­sen iPho­ne kil­pai­li­joi­hin­sa näh­den kyl­lä pitää vie­lä tänä­kin päivänä. 

    (Nokian ylin joh­to veti kyl­lä Applen ja Googlen mukaan­tu­los­ta täy­sin oikeat joh­to­pää­tök­set jo pal­jon ennen kuin nii­den tuot­teet oli­vat kau­pois­sa. Stra­te­gia meni pie­leen toteu­tus­vai­hees­sa kun Nokia ei vaan saa­nut tuo­tet­tua yhtä hyviä tuot­tei­ta, ei sik­si ettei siel­lä tajut­tu mihin suun­taan puhe­li­met ja koko ala oli­vat menossa)

    Et kai väi­tä, että Applen hyvä brän­di­mai­ne syn­tyi IPho­nen ansios­ta? Apple syn­nyt­ti sen Maceil­laan, jot­ka oli­vat alus­ta asti help­po­käyt­töi­siä ja luotettavia.

    Tun­te­mat­to­man on erit­täin vai­kea pääs­tä kulut­ta­ja­tuot­tei­den mas­sa­mark­ki­noil­le, vaik­ka tuo­te oli­si hyvä. Nokial­la oli esi­mer­kik­si suu­ria vai­keuk­sia saa­da mark­ki­nao­suut­ta AMPS-puhe­li­mis­sa, joka oli mas­sa­mark­ki­na jo 80-luvul­la. Euroo­pas­sa Nokial­la oli hyvä brän­di­mai­ne jo ennen GSM:ää, joka oli ensim­mäi­nen euroop­pa­lai­nen puhe­lin­ten massamarkkina.

  66. Tapio: Et kai väi­tä, että Applen hyvä brän­di­mai­ne syn­tyi IPho­nen ansios­ta? Apple syn­nyt­ti sen Maceil­laan, jot­ka oli­vat alus­ta asti help­po­käyt­töi­siä ja luotettavia.

    Applen pelas­tu­han oli hou­ku­tel­la Jobs takai­sin NeXT:n pui­kois­ta ja uuden käyt­tö­jär­jes­tel­män raken­ta­mi­nen NeXTS­TE­Pin poh­jal­ta. Tie­tys­ti vakaan ja käy­tet­tä­vyy­del­tään hyvän OS X:n tulo oli jo sinän­sä arvo­kas­ta, mut­ta luu­len­pa, että tie­tyn­lai­sel­la “nört­ti­hy­väk­syt­tä­vyy­del­lää” oli myös jon­kin­lai­nen vai­ku­tus Applen myö­hem­pään menestykseen.

    Itse aina­kin hom­ma­sin ensim­mäi­sen Macin työ­ko­neek­si (ja aika pian sen jäl­keen koti­ko­neek­si) sik­si, että OS X oli UNIX — ja tie­dän monia mui­ta, jot­ka teki­vät samoin. Näin Apple (ehkä ihan yllä­tyk­se­nä) sai kasat­tua aika­moi­sen poo­lin lai­tefriik­ke­jä, ute­liai­ta kehit­tä­jiä yms., jot­ka oli­vat val­mii­ta kokei­le­maan myös kaik­kea muu­ta uut­ta, jota Apple kehit­ti — ja myös raken­ta­maan avoi­men läh­de­koo­din eko­sys­tee­miä OS X:n ympärille.

  67. Äkkäil­kää­pät­tem­päs jon­kin ver­ran nykyis­tä enem­män loo­gi­sem­min, — mitä kaik­kea kät­key­tyy kysei­sen mitä ilmei­sem­män lah­jon­nan ja kor­rup­tion, ko. sisä­pii­rie­lii­tin savusu­mu­tus­ver­hon taak­se kun:

    Suo­men ja Euroo­pan käy­tän­tö­nä oli aiem­min yri­tys­joh­don koh­tuul­li­set pal­kat. USAn elä­ke­ra­has­to­jen tulo Euroo­pan osa­ke­mark­ki­noil­le rik­koi tämän hyvän käytännön.”

    Ensin tuli­vat optiot, joil­la lah­jot­tiin toi­mi­tus­joh­ta­jat kat­so­maan yri­tys­tä osak­kei­den omis­ta­jien kannalta.”

    - Mä: Myös finans­si­kei­no­tel­len, vero­ja oikeu­den­mu­kai­suu­den ja mitä ilmei­sim­min, tul­kin­noil­la ja selit­te­lyil­lä kier­ret­tä­väk­si tar­koi­te­tun­kin lain, viral­li­sen tar­koi­tuk­sen vas­tai­ses­ti kier­täen, sekä loo­gi­ses­ti mitä ilmei­sim­min sisä­pii­ri-pahis­si­sa­rus-ver­kos­to-mafian­sa kaik­kia mah­dol­li­sia ja sil­le tar­peel­li­sia, samal­la nykyi­sin myös glo­baa­lin kan­sain­vä­li­sen, kau­an jat­ke­tun jär­jes­täy­ty­neen rikol­li­suu­den mah­dol­li­suuk­sia sekä samal­la myös kaik­kea mah­dol­lis­ta para­siit­ti­mis­miä hyödyntäen.

    - “Kuten myös Ben Zys­kowicz oli ker­to­nut radios­sa, että nämä huip­pu­pal­kat joh­tu­vat sii­tä, että sama pie­ni pii­ri myön­tää nii­tä toi­sil­leen”, mutta:

    - Mä: Jät­täen mai­nit­se­mat­ta, että juu­ri tuon saman mafia­si­sä­pii­rin “sisä­pii­ri­tie­to- ja syyl­li­syys-val­ta-kir­jal­la kysei­nen val­ta-dik­ta­tuu­ri-eliit­ti kiris­tää, kor­rup­toi ja kor­rup­toi­tuu, — lähes ilman rehel­li­siä omia kyky­jä ja saa­vu­tuk­sia etuoi­keu­te­tet­tuun ase­maan­sa, mitä ilmei­sim­min val­tao­sin aivan päin­vas­toin kuin roh­keat ja maa­il­man huip­pu­ta­son vaa­ti­muk­set täyt­tä­vät urheilijat?

    Tuon kor­rup­toi­nu­neen val­ta- ja val­lan-hal­ti­ja-sisä­pii­ri-eliit­ti-vähem­mis­tö-pahis­si­sa­rus-ver­kos­to-mafian toi­min­ta on mui­den rikos­ten­sa lisäk­si, vai­ku­tuk­sil­taan myös jat­ket­tu petos enem­mis­töä ja rehel­li­siä veron­mak­sa­jia koh­taan sekä myös valtiopetos

    Minä en näe huip­pu­joh­ta­jien palk­ko­jen koh­tuul­lis­ta­mi­ses­sa muu­ta kei­noa kuin tar­jon­nan lisää­mi­nen – siis rek­ry­toin­ti­poh­jan laajentaminen”

    Mä: Vali­tet­ta­vas­ti loo­gi­ses­ti mitä ilmei­sim­min, — maan ja nyky­ään glo­baa­lien tapo­jen mukai­ses­ti sopi­vas­ti päte­vien, — ei siis oikeas­ti ja siis myös rehel­li­ses­ti päte­vien, — yri­tys­joh­ta­jien ja yri­tys­ten hal­li­tus­ten jäsen­ten sekä mitä ilmei­sim­min myös muun val­ta- ja val­lan­hal­ti­jae­liit­ti­vä­hem­mis­tön  pahis­si­sa­ruu­teen ja kaik­keen sil­le tar­peel­li­seen, rek­ry­toin­ti­poh­jan laa­jen­ta­mi­nen alka­nee osit­tain jopa äidin­mai­dol­la ja jat­ku­nee edel­leen altis­ta­va­na valis­tuk­se­na sekä ope­tuk­se­na ja aivo­pe­su­na, joten huip­pu­joh­ta­jien palk­ko­jen koh­tuul­lis­ta­mi­nen­kin onnis­tu­nee vas­ta sit­ten kun myös kaik­ki poliit­ti­nen­kin mei­nin­ki muuttuu,
    — jos kos­kaan enää muuttuu,
    — rehel­li­sek­si ja lake­ja ei enää sää­del­lä ja näper­rel­lä kier­ret­tä­vik­si, — siis päin­vas­toin kuin tähä­nas­ti-ses­sa nyky­men­nei­syy­des­sä, kun nyt on loo­gi­ses­ti pää­tel­len, mitä ilmei­sim­min meneil­lään demo­kra­tian, lakien oikeu­den­mu­kai­sen mer­ki­tyk­sen, sään­nös­ten, nor­mien ja rei­lun mei­nin­gin purku?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.