Rautateiden kilpailu ei ole aivan yksinkertainen juttu

Kun jos­kus vii­me vuo­si­tu­han­nel­la opis­ke­lin kan­san­ta­lous­tie­det­tä, sil­mii­ni osui tie­to, että joku 1800-luvun klas­si­nen kan­san­ta­lous­tie­tei­li­jä oli sano­nut, että se, että Preus­sin rau­ta­tiet tuot­ta­vat voit­toa, on tie­tys­ti osoi­tus sak­sa­lai­ses­ta tehok­kuu­des­ta, mut­ta myös täy­sin vää­räs­tä hin­noit­te­lus­ta. Rau­ta­tei­den hin­nat on ase­tet­ta­va niin alas, että talous menee tap­piol­le, jos halu­taan kal­liis­ta ratain­ves­toin­nis­ta mak­si­maa­li­nen hyöty.

Tämä edel­leen paik­kan­sa pitä­vä seik­ka joh­tuu sii­tä, että muut­tu­vat kulut – vii­mei­sen mat­kus­ta­jan aiheut­ta­ma lisä­kus­tan­nus – on niin pie­ni, että sen mukai­nen hin­ta vie yri­tyk­sen tap­piol­le. Jos taas yrit­tää virit­tää hin­nan niin kor­keak­si, että yri­tys ei mene tap­piol­li­sek­si, tulee rajan­neek­si suu­ren osan poten­ti­aa­li­ses­ta kysyn­näs­tä ulos, jol­loin koko­nais­hyö­ty inves­toin­nis­ta jää vajaak­si. Voi kuu­los­taa teo­ria­her­ro­jen höpö­tyk­sel­tä, mut­ta tämän talou­del­li­nen mer­ki­tys on erit­täin suuri.

Oikea tapa hin­noi­tel­la junat on hin­noi­tel­la ne täy­teen hyvin­kin voi­mak­kaas­ti vaih­te­le­vil­la hin­noil­la. Näin­hän nyt toi­mii len­to­lii­ken­ne, min­kä seu­rauk­se­na konei­den käyt­tö­as­te on aivan muu­ta kuin vie­lä kym­me­nen vuot­ta sit­ten. Näin kan­nat­taa siis teh­dä, jos on ensin tse­kat­tu se, onko koko vuo­ron aja­mi­ses­sa järkeä.

Jos täs­sä hen­ges­sä ajat­te­lee rau­ta­tei­den kil­pai­lu­tus­ta, ei voi pää­tyä kuin sii­hen, että kil­pai­lun avaa­mi­nen on erään­lai­nen second best ‑rat­kai­su. Opti­maa­li­sin oli­si yhteis­kun­nan omis­ta­ma valis­tu­nees­ti ja koko­nai­se­tua mak­si­moi­va mono­po­li. Mut­ta onko valis­tu­nut mono­po­li yhtä mah­dol­li­nen asia kuin alko­ho­li­ton vodka?

Mono­po­lil­la on aina tai­pu­mus sisäi­seen lais­kuu­teen ja hen­ki­lös­tön kor­ke­aan sisäi­seen elin­ta­soon – siis ympä­röi­vää yhteis­kun­taa kor­keam­piin palk­koi­hin ja lep­sum­paan työntekoon.

Pel­ko näi­den etu­jen menet­tä­mi­ses­tä on taus­tal­la sii­nä, että vetu­ri­mie­het ovat nyt poliit­ti­ses­sa lakos­sa rau­ta­tei­den kil­pai­lu­tus­ta vastaan.

(Muo­dol­li­ses­ti vetu­ri­mie­het eivät vas­tus­ta kil­pai­lua vaan kil­pai­lua sii­nä muo­dos­sa, että ulko­puo­li­set yri­tyk­set voi­vat sii­hen osal­lis­tua, mikä on tie­tys­ti sama asia.)

Vetu­ri­mie­het eivät voi las­kea niin vää­rin, että usko­vat työ­paik­ko­jen­sa ole­van vaa­ras­sa, jos kil­pai­lu alkaa. Hei­dän täy­tyy siis pelä­tä sitä, että työ­eh­dot mää­räy­tyi­si­vät saman­lai­sek­si kuin ovat muu­al­la­kin val­tion mono­po­lin ulkopuolella.

On poliit­tis­ta ajat­te­lua jaka­va kysy­mys, pitäi­si­kö jul­ki­sel­la sek­to­ril­la työ­eh­to­jen olla parem­pia kuin yksi­tyi­sil­lä, jot­ta edes jos­sain on hyvin, vai oli­si­ko tas­a­puo­li­sem­paa, että kaik­kia koh­del­la samal­la tavalla.

Mono­po­lin toi­nen syn­ti on, että sii­nä on yli­voi­mai­nen hou­ku­tus – VR:n tapauk­ses­sa myös kovin vinou­tu­nees­ti mie­hi­te­tyn hal­lin­to­neu­vos­ton yllyt­tä­mä­nä – ris­ti­sub­ven­tioon, jos­ta kär­sii koko rautatieliikenne.

Tar­kas­tel­laan tätä ris­ti­sub­ven­tion ongel­maa nyt vähän tar­kem­min. Jos yksi­tyi­set yri­tyk­set pää­se­vät har­joit­ta­maan ker­man­kuo­rin­taa vilk­kaim­mil­la rei­teil­lä, tämä ei toi­mi­van kil­pai­lun olois­sa tar­koi­ta, että ne tah­koai­si­vat täs­tä help­poa rahaa. Kil­pai­lu las­ki­si hin­to­ja – niin kuin se on las­ke­nut Tuk­hol­ma – Göte­borg ‑välil­lä ja hin­to­jen las­ke­mi­nen lisäi­si rau­ta­tie­lii­ken­teen suo­sio­ta, niin kuin on lisän­nyt huo­mat­ta­vas­ti Tuk­hol­man ja Göte­bor­gin välil­lä. Täl­lai­nen hin­noit­te­lu on aivan olen­nais­ta, jos halu­taan junal­la mat­kus­ta­mi­sen lisään­ty­vän. Se voi lisään­tyä lähin­nä siel­lä, mis­sä on suu­ria matkustajavirtoja.

Jos sen vas­ta­pai­no­na, että pää­see aja­maan vilk­kail­la rei­teil­lä, pitää ajaa myös kan­nat­ta­ma­ton­ta lii­ken­net­tä, se on aivan sama asia kuin jos tätä kyt­ken­tää ei teh­täi­si, mut­ta Hel­sin­ki – Tam­pe­re ‑mat­kus­ta­jil­le ase­tet­tai­siin vaik­ka­pa 15 euron vero, jon­ka tuo­toil­la pide­tään yllä kan­nat­ta­ma­ton­ta lii­ken­net­tä. Tämä yli­mää­räi­nen vero tie­tys­ti siir­täi­si osan mat­kus­ta­jis­ta bus­sei­hin ja hen­ki­lö­au­toi­hin, kos­ka sil­loin vält­tyy täl­tä yli­mää­räi­sel­tä mak­sul­ta. Mik­si junal­la mat­kus­ta­jien pitää tukea liek­sa­lai­sia, mut­ta bus­sil­la ja autol­la mat­kus­ta­jien ei tarvitse?

Täl­lai­nen juna­mat­kus­tus­ve­ro oli­si täy­sin jär­jen vas­tai­nen, eikä sii­tä tule jär­ke­väm­pää sil­lä, että sen kerää­mi­nen pii­lo­te­taan pake­toi­mal­la hyviä ja huo­no­ja reit­te­jä yhteen. Avoin juna­mat­ka­ve­ro oli­si poliit­ti­ses­ti mah­do­ton, mut­ta pii­lo­tet­tu­na käy hyvin ja on käy­nyt tähän­kin asti.

Mut­ta sit­ten on toi­nen ongel­ma. Rata­ka­pa­si­teet­ti Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen välil­lä on käy­tet­ty lop­puun. Sik­si ide­aa­li­ses­ti toi­mi­vaa kil­pai­lua ei voi saa­da aikaan. Jos joku onnis­tuu saa­maan ajet­ta­vak­seen klo 16:15 Hel­sin­gis­tä Tam­pe­reel­le läh­te­vän vuo­ron, sen voi teh­dä ilman, että kil­pai­li­jat häi­rit­se­vät rahan tah­koa­mis­ta, kos­ka kil­pai­li­jan juna kul­kee johon­kin muu­hun, huo­nom­paan aikaan. Sik­si minä epäi­len kovas­ti, onko kil­pai­lun avul­la mah­dol­lis­ta pääs­tä opti­maa­li­seen tulok­seen tai edes lähel­le sitä. Nykyis­tä parem­paan voi toki pääs­tä, mut­ta niin voi pääs­tä myös nyky­mal­lia kehittämällä.

On tie­tys­ti mah­dol­lis­ta huu­to­kau­pa­ta jokai­nen vuo­ro niin, että hyväs­tä vuo­ros­ta jou­tuu mak­sa­maan ja huo­nos­ta sai­si sub­ven­tio­ta. Aika lähel­lä alku­pe­räis­tä ris­ti­sub­ven­tio­ta ollaan tässäkin.

Jos saa kal­liil­la hin­nal­la suo­si­tuim­man vuo­ron, ei kan­na­ta lisä­tä vau­nu­ja junaan niin pal­jon kuin on mah­dol­lis­ta, kos­ka rajoit­ta­mal­la paik­ka­mää­rää voit pääs­tä parem­paan lii­ke­tu­lok­seen. Mono­po­li­hin­noit­te­lun hait­to­ja ei voi vält­tää täs­sä­kään. VR varoit­taa, ettei Tam­pe­reel­le voi ajaa enem­pää junia, mut­ta voi­han junas­sa olla 13 vau­nua – aina­kin joululiikenteessä.

VR on vii­me aikoi­na – lähin­nä bus­si­lii­ken­teen kil­pai­lun takia mut­ta myös uudis­tu­neen joh­don ansios­ta paran­ta­nut toi­min­taan­sa olen­nai­ses­ti. Sen kar­si­nut kus­tan­nuk­si­aan. Rau­ta­tie­lii­ken­ne tulee nyt toi­meen tuhan­sia hen­ki­löis­tä pie­nem­mäl­lä mie­hi­tyk­sel­lä. VR on myös uusi­nut hin­noit­te­lu­aan lähem­mäs sitä, mihin kil­pai­lu hin­nat ajai­si. Hel­sin­gis­tä pää­see nyt Tam­pe­reel­le jopa 9,90 eurol­la, ja sen seu­rauk­se­na rau­ta­tie­lii­ken­ne on lisään­ty­nyt huomattavasti.

Opti­maa­lis­ta oli­si, että VR voi­si jat­kaa mono­po­li­na, mut­ta muut­tai­si käyt­täy­ty­mis­tään aivan olen­nai­ses­ti. Junat pitäi­si hin­noi­tel­la aina täy­teen. Ilman kil­pai­lua pitäi­si käyt­täy­tyä niin kuin käyt­täy­tyi­si, jos oli­si se kil­pai­lu. Tai omis­ta­ja voi­si mää­rä­tä yhtiön käyt­tä­mään mar­gi­naa­li­hin­noit­te­lua, mikä tie­tys­ti tar­koit­tai­si, että yhtiös­tä tuli­si tap­piol­li­nen, mut­ta rata­verk­koon teh­dyt inves­toin­nit saa­tai­siin parem­min hyö­dyk­si. Opti­maa­li­nen hin­noit­te­lu muis­tut­tai­si suu­res­ti sitä, mitä len­to­yh­tiöt nyt sovel­ta­vat – ja Onni­bus­si. Hin­nat siis vaih­te­li­si­vat hyvin paljon.

Alue­po­liit­ti­ses­ti oli­si rei­lua, että näin tap­piol­li­sek­si muo­dos­tu­van VR:n tap­piot kat­tai­si­vat ne maa­kun­nat, jot­ka lii­ken­tees­tä hyö­ty­vät. Näin teh­dään nyt Ruot­sis­sa kan­nat­ta­mat­to­man lii­ken­teen osal­ta ja myös Suo­mes­sa suu­rin osa juna­mat­kus­ta­jis­ta — toi­sin sanoen HSL-lii­ken­ne — toi­mii näi­den peri­aat­tei­den mukaan.

Vähä­lii­ken­teis­tä­kin lii­ken­net­tä kan­nat­tai­si ostaa, mut­ta ei kuin­ka vähä­lii­ken­teis­tä hyvän­sä. Vii­me aikoi­na olem­me saa­nut lukea leh­dis­tä kah­des­ta kis­ko­bus­sion­net­to­muu­des­ta, jois­sa molem­mis­sa ker­rot­tiin, että mat­kus­ta­jat tuo­tiin peril­le tak­sil­la – jäl­kim­mäi­ses­sä tai­si olla niin, että ei vain tak­si vaan myös mat­kus­ta­ja oli­vat yksi­kös­sä. Jos mat­kus­ta­jat mah­tu­vat hen­ki­lö­au­toon, tak­si on edul­li­sem­pi tapa kul­jet­taa hei­tä kuin kym­me­niä ton­ne­ja pai­na­va juna, vaik­ka mat­ka­lip­pu mak­sai­si­kin vain juna­li­pun verran.

On perus­te­lua, että hyö­ty­vät alu­eet mak­sa­vat kan­nat­ta­mat­to­man lii­ken­teen, jot­ta ne jou­tui­si­vat poh­ti­maan, kuin­ka kan­nat­ta­ma­ton­ta lii­ken­net­tä kan­nat­taa ostaa. Ja jos junas­ta mak­se­taan, ei sitä aina­kaan kan­na­ta hin­noi­tel­la tyh­jäk­si. Vähä­lii­ken­tei­ses­tä lii­ken­tees­tä oli­si luul­ta­vas­ti eni­ten hyö­tyä, jos se oli­si ilmais­ta. Sub­ven­tio mat­kus­ta­jaa koh­den oli­si pal­jon pie­nem­pi kuin tilan­tees­sa, jos­sa mat­kus­ta­ja mak­saa 20 euroa ja mat­kus­ta­jia on vain viisi.

Jot­ta syr­jä­seu­duil­la ei täs­tä val­lan pil­las­tut­tai­si, on sel­vää, että jos vel­voi­te tukea vähä­lii­ken­teis­tä lii­ken­net­tä siir­re­tään val­tiol­ta maa­kun­nil­le, pitää sen vai­kut­taa myös kun­ta-val­tio ‑suh­tee­seen tai siis maa­kun­ta-val­tio ‑suh­tee­seen

Johon­kin täl­lai­seen pää­see kyl­lä myös kil­pai­lut­ta­mal­la, mut­ta aika moni­mut­kai­sek­si se meni­si. Hyvän puo­le­na kil­pai­lul­le avaa­mi­ses­sa oli­si mono­po­lei­hin yleen­sä liit­ty­vän sisäi­sen lais­kuu­den voit­ta­mi­nen – mut­ta voi­han sitä mono­po­li­kin ryhdistäytyä.

Jos halu­taan, että rau­ta­tie­lii­ken­ne kas­vaa niin kuin on kas­va­nut Ruot­sis­sa, on olta­va val­miuk­sia inves­toi­da rai­de­ka­pa­si­teet­tiin aika roimasti.

77 vastausta artikkeliin “Rautateiden kilpailu ei ole aivan yksinkertainen juttu”

  1. Veik­kauk­sen ja Alkon toi­min­ta­ta­vat eivät luo luot­ta­mus­ta sil­le, että mikään val­tion mono­po­li toi­mi­si pidem­män pääl­le asiak­kai­taan aja­tel­len. Kum­pi­kin nois­ta toi­mii täy­sin päin­vas­toin, mil­lä nii­tä perustellaan.

  2. Ei kai mikään estä yksi­tyi­siä yrit­tä­jiä osta­mas­ta maa­poh­jaa ja raken­ta­mas­ta omaa rau­ta­tie­tä kak­si­rai­de­pa­ri­si­na ympä­ri maan? Sii­tä vaan inves­toi­maan ja raken­ta­maan oikein euroop­pa­lai­sel­la rai­de­le­vey­del­lä, jot­ta kalus­toa saa­daan halvemmalla.

    Pie­ni mah­dol­li­suus on, että tuol­lai­nen yrit­tä­jä menee muu­ta­mas­sa vuo­des­sa kon­kurs­siin ja rata jää tavan­omai­seen tapaan val­tion hoi­det­ta­vak­si. Suo­mes­sa on kym­me­niä tai sato­ja radan­pät­kiä, joi­ta enää ei käy­te­tä. Yleen­sä yksityisiä. 

    Vii­mek­si tänään tuli uuti­nen hin­taop­ti­moi­dun len­to­yh­tiön kon­kurs­siu­has­ta. Ei ole ensim­mäi­nen eikä vii­mei­nen. Nämä hin­taop­ti­moi­jat ja “tehok­kaat” toi­mi­jat käy­vät sot­ke­mas­sa mark­ki­nat ja sit­ten käy kuten sadus­sa. Ei tul­lut tak­kia, tuli tuluskukkaro.

  3. Jos VR on nyt teho­kas orga­ni­saa­tio, lie­nee jotain syner­gi­aa sii­nä, että se on yksi yhtiö. Pilk­ko­mal­la nel­jäk­si mene­te­tään hyö­ty­jä kun nämä nel­jä yhtiö­tä alka­vat sit­ten opti­moi­maan kukin omaa tont­ti­aan ilman yhteis­tä näkemystä.

    Voi­ko yhden osan (junien aja­mi­nen) kil­pai­lut­ta­mi­nen tuot­taa sel­lai­set tehok­kuus­hyö­dyt mitä mah­dol­li­ses­ti mene­te­tään? Eli enem­män mat­kus­ta­jia jot­ka ovat entis­tä tyy­ty­väi­sem­piä mat­kus­ta­mi­seen­sa samal­la kun val­tio saa vähin­tään samat vero­tu­lot ja VR:n osin­ko­ja vas­taa­vat tuloutukset.

    HSL on jo eriyt­tä­nyt kalus­ton omis­ta­mi­sen ja junien aja­mi­sen. Onko täs­tä ker­ty­nyt sel­lais­ta tie­toa ja osaa­mis­ta joka aut­tai­si maan­laa­jui­ses­sa toi­min­nan pilk­ko­mi­ses­sa osiin ja junien aja­mi­sen kilpailuttamisessa?

  4. Niin mikä Veik­kauk­ses­sa ei toimi?

    Sylt­ty:
    Veik­kauk­sen ja Alkon toi­min­ta­ta­vat eivät luo luot­ta­mus­ta sil­le, että mikään val­tion mono­po­li toi­mi­si pidem­män pääl­le asiak­kai­taan aja­tel­len. Kum­pi­kin nois­ta toi­mii täy­sin päin­vas­toin, mil­lä nii­tä perustellaan.

  5. Avain­ky­sy­mys kil­pai­lu­tus­ten kan­nal­ta on rato­jen oikea hin­noit­te­lu. Nykyi­sin­hän rato­ja ei hin­noi­tel­la Suo­mes­sa lain­kaan sen enem­pää kysyn­nän kuin rato­jen kus­tan­nus­ten­kaan perus­teel­la, eikä mat­ka-aiko­jen perus­teel­la, vaik­ka nopeus on avai­na­sia rata­ka­pa­si­tee­tin käy­tön kan­nal­ta. Mil­jar­din inves­toin­nit vaa­ti­nees­ta radas­ta peri­tään jok­seen­kin sama mil­tei mitä­tön kor­vaus kuin elin­kaa­ren­sa lopus­sa ole­vas­ta radas­ta, johon ei ole inves­toi­tu aikoi­hin. Kil­pai­lu­tus voi­si tar­koit­taa sitä, että radan käy­töl­le tuli­si mark­ki­na­hin­ta siten, ja että eri radois­ta tuli­si eri kel­lo­nai­koi­na eri hin­tai­sia käyt­tä­jil­leen. Joka haluai­si ajaa pää­ra­taa vähän yli kel­lo nel­jäl­tä läh­te­väl­lä vuo­rol­la mak­sai­si täl­löin rata­ka­pa­si­tee­tis­ta enem­män kuin aamu­yöl­lä junai­le­va, johon aikaan radal­la ei ole pul­lon­kau­lo­ja. Rato­jen pul­lon­kau­la­koh­dis­ta tuli­si kal­leim­pia ja muis­ta ratao­suuk­sis­ta suh­tees­sa nii­hin halvempia.

    Väi­te Hel­sin­gin ja Tam­pe­reen rata­ka­pa­si­tee­tin käy­tös­tä lop­puun kuu­los­taa perät­tö­mäl­tä. Mono­po­liyh­tiön näkö­kul­mas­ta kapa­si­teet­ti voi olla lopus­sa, mut­ta jopa niin­kin yksin­ker­tai­sel­la mene­tel­mäl­lä, kuin eri­lai­sel­la rata­hin­noit­te­lul­la, voi­si rai­teil­le saa­da rei­lus­ti lisää kapa­si­teet­tia. Jos rato­jen käy­töl­lä oli­si aidos­ti jotain hin­taa nii­den käyt­tä­jil­le, ja jos vaik­ka­pa tuo ratao­suus oli­si mui­ta kal­liim­pi käyt­tää, var­sin­kin hitaam­pien käyt­tä­jien osal­ta, niin osa tava­ra­ju­nis­ta rei­tit­täi­si mat­kan­sa eri reit­tiä, jol­loin ratain­ves­toin­tien käyt­tö­as­te koko­nai­suu­des­saan para­ni­si, tai pyr­ki­si aja­maan aina­kin eri aikaan, paran­taen näin kapa­si­teet­ti­ti­lan­net­ta ruuhka-aikoihin.

    Pää­ra­dal­la kapa­si­teet­tion­gel­mat ovat Suo­mes­sa seu­raus­ta eten­kin eri nopeuk­si­sis­ta junis­ta. Samaa nopeut­ta samaan suun­taan mene­viä junia mah­tuu radoil­le muu­ta­man minuu­tin välein, mut­ta yksi­kin hitaam­pi tai muu­ten eri nopeut­ta kul­ke­va juna saat­taa syö­dä jon­kun rai­teen kapa­si­tee­tin jopa useik­si kym­me­nik­si minuu­teik­si. Eli jos vaik­ka­pa 40 kilo­met­rin kis­ko­pät­kän aje­lee 160 km/h, mat­ka tait­tuu 15 minuu­tis­sa, ja jos täl­lai­sia junia meni­si 5 minuu­tin välein, puo­les­sa tun­nis­sa rata­pät­kää käyt­täen pät­kän ehti­si men­nä yhteen­sä 4 junaa (15+5+5+5 minuu­tin välein). Samas­sa ajas­sa rata­pät­kän ehtii ajaa vain yksi 80 km/h köröt­te­le­väl­lä juna (30 minuut­tia meni­si sil­tä sii­hen osuu­teen). Jos Tam­pe­reen ja Hel­sin­gin väli­nen rata­ka­pa­si­teet­ti halut­tai­siin opti­moi­da, sää­det­täi­siin nopeus­ra­jat, joil­la rataa aja­vil­le on edul­li­sim­paan hin­taan käy­tös­sä yksi rai­de kum­paan­kin suun­taan. Noin yksin­ker­tai­sel­la kei­nol­la kapa­si­teet­ti pomp­pai­si rei­lus­ti ylös nyky­ti­lan­tees­ta, jos­sa samoil­la rai­teil­la seik­kai­lee niin hitai­ta lähi­ju­nia kuin hitai­ta tava­ra­ju­nia­kin varaa­mas­sa rai­tei­ta pit­kik­si ajoik­si kuin Pen­do­li­no­ja­kin. Pen­do­li­noa ei voi lähet­tää kovin pian hitaan junan perään kun se ajai­si sen kiin­ni, ja vas­taa­vas­ti Pen­do­li­non jäl­keen lähe­te­tyn hitaam­man junan tapauk­ses­sa rata on pit­kän aikaa varat­tu­na eri nopeuk­si­suu­des­ta johtuen.

    Jos ratain­ves­toin­neis­ta halu­taan mak­si­maa­li­nen hyö­ty, kan­nat­taa rata­ka­pa­si­teet­ti opti­moi­da, ja kapa­si­teet­ti opti­moi­daan radoil­la vakioi­mal­la nopeuk­sia — ihan vas­taa­vas­ti kuin teh­dään met­rois­sa­kin, jois­sa ison väli­tys­ka­pa­si­tee­tin avai­na­sia on se, että kaik­ki met­rot kul­ke­vat samaa vauh­tia, jol­loin pääs­tään lyhyi­siin vuoroväleihin. 

    Vetu­ri­mie­het eivät voi las­kea niin vää­rin, että usko­vat työ­paik­ko­jen­sa ole­van vaa­ras­sa, jos kil­pai­lu alkaa. Hei­dän täy­tyy siis pelä­tä sitä, että työ­eh­dot mää­räy­tyi­si­vät saman­lai­sek­si kuin ovat muu­al­la­kin val­tion mono­po­lin ulkopuolella.”

    Ano­nyy­mi kulut­ta­ja: Ei kai mikään estä yksi­tyi­siä yrit­tä­jiä osta­mas­ta maa­poh­jaa ja raken­ta­mas­ta omaa rau­ta­tie­tä kak­si­rai­de­pa­ri­si­na ympä­ri maan? Sii­tä vaan inves­toi­maan ja raken­ta­maan oikein euroop­pa­lai­sel­la rai­de­le­vey­del­lä, jot­ta kalus­toa saa­daan halvemmalla.

    Sel­lai­nen “pik­kuseik­ka” kuin lain­sää­dän­tö estää käy­tän­nös­sä tuon. Aikoi­naan rato­ja saat­toi raken­taa kuka vaan. Nyky­ään ne pitäi­si saa­da maa­kun­ta­kaa­voi­hin ja yleis­kaa­voi­hin, ja lisäk­si yksi­tyi­sen toi­mi­jan on nyky­lain­sää­dän­nön val­li­tes­sa puo­li­mah­do­ton­ta saa­da lunas­tusoi­keu­det maa­han koko rei­tin osal­ta ennen kuin rataa voi raken­taa. Ratain­ves­toin­ti pitäi­si myös osa­ta suun­ni­tel­la ja saa­da osak­si maa­kun­ta­kaa­vaa 20–30 vuot­ta ennen toteu­tus­ta, mikä on pidem­pi aika kuin monien fir­mo­jen elinikä.

    1. Avain­ky­sy­mys kil­pai­lu­tus­ten kan­nal­ta on rato­jen oikea hin­noit­te­lu. Nykyi­sin­hän rato­ja ei hin­noi­tel­la Suo­mes­sa lain­kaan sen enem­pää kysyn­nän kuin rato­jen kus­tan­nus­ten­kaan perus­teel­la, eikä mat­ka-aiko­jen perus­teel­la, vaik­ka nopeus on avai­na­sia rata­ka­pa­si­tee­tin käy­tön kannalta. 

      En tie­dä miten on nyt, mut­ta sil­loin kun olin ase­mas­sa, että tie­sin, radan käy­tös­tä perit­tiin kus­tan­nus, joka vas­ta­si rato­jen kulu­mis­ta. Pää­omas­ta ei siis las­ku­tet­tu. Tämä on aivan talous­teo­rian mukai­nen rat­kai­su. Täs­tä poi­ket­tiin Lah­den oiko­ra­dan osal­ta vaa­ti­mal­la myös osuus pää­oman kus­tan­nuk­sis­ta, mikä joh­ti sii­hen, että öiseen aikaan­kin tava­ra­ju­nat kier­si­vät Rii­hi­mäen kaut­ta. Haas­kaus­ta. Kun poi­ke­taan talous­teo­rian mukai­ses­ta rat­kai­sus­ta, ylly­te­tään vää­rään käyttäytymiseen.
      Ennen kun pil­las­tut­te, haluan huo­maut­taa, että rek­ka­lii­ken­ne ei mak­sa veroi­na edes aiheut­ta­maan­sa ties­tön kulumista.

  6. Vetu­ri­mie­het tuo­daan jat­kos­sa afri­kas­ta, VR ostaa, huol­taa ja nie­lee tap­piot kalus­ton puo­les­ta ja hir­vi­po­ruk­ka vetää eurot Luxem­bour­gin kaut­ta taskuun.

    Mon­ta­ko kan­nat­ta­vaa len­to­yh­tiö­tä maa­il­mas­ta löy­tyy? Monen­ko len­to­yh­tiön len­to­ko­neis­sa on muu­ta­kin pal­ve­lua kuin ves­sa tai mustikkamehu?

    Suo­men rata­ver­kos­to on pää­osin yksi­rai­teis­ta, rau­ta­tie ei ole stan­dar­din levyi­nen, lii­ken­ne­mää­rät ovat jo nyt ylärajalla.

    Kil­pai­lu on ok sii­nä vai­hees­sa, kun yksi­tyi­nen hank­kii oman kalus­ton­sa. Muu­ten se on pelk­kää kepu­lais­ta alue­po­li­tiik­kaa, jos­ta hyvä­ve­li­pii­ri vetää eurot omiin tas­kui­hin­sa ja veron­mak­sa­ja mak­saa VR:n muodossa.

    Odo­tan innol­la, että miten alas nämä VR:n kalus­tol­la aja­vat uudet yhtiöt saa­vat pal­ve­lun puris­tet­tua. Lip­pu 1 euron, istu­mi­nen 100 euroa, ves­sa­käyn­ti 200 euroa ja olut 300 euroa. Junas­ta­pois­tu­mis­mak­su 400 euroa ja sitä rataa.

  7. Teu­val­ta meni rau­ta­tie Poriin. Se jäi sei­so­maan käyt­tä­mät­tö­mä­nä, kun teh­tiin ran­ta­tie Vaa­sa, pori Tur­ku. Auto­huu­ma ja poliit­ti­nen tar­ve estää VR:n mies­ten kyl­vä­mä sosia­lis­mi sane­li sil­loin kul­je­tuk­sien ehdot.

  8. Ano­nyy­mi kulut­ta­ja: Vii­mek­si tänään tuli uuti­nen hin­taop­ti­moi­dun len­to­yh­tiön kon­kurs­siu­has­ta. Ei ole ensim­mäi­nen eikä vii­mei­nen. Nämä hin­taop­ti­moi­jat ja “tehok­kaat” toi­mi­jat käy­vät sot­ke­mas­sa mark­ki­nat ja sit­ten käy kuten sadus­sa. Ei tul­lut tak­kia, tuli tuluskukkaro.

    Lie­net sen ver­ran nuo­ri, että et muis­ta pal­jon­ko len­tä­mi­nen aikoi­naan, ennen vapaut­ta­mis­ta mak­soi. Nykyi­set hin­nat ovat tuon­neet mat­kus­ta­mi­sen mah­dol­li­sek­si mil­tei kel­le vain suo­ma­lai­sel­le. Ennen mie­tit­tiin, oli­ko varaa men­nä bus­sil­la Hel­sin­kiin, nyt mie­ti­ään, mihin Euroo­pan pää­kau­pun­kiin sitä len­täi­si vii­kon­lo­puk­si. Tämä on ollut todel­li­suut­ta nyt pari­sen­kym­men­tä vuot­ta. Että sel­lai­nen kukkaro.

  9. Yksi vaih­toeh­to rato­jen mak­si­maa­li­sen hyö­dyn­tä­mi­sen saa­mi­sek­si oli­si vuo­ro­jen huu­to­kaup­paa­mi­sen yhtey­des­sä luva­ta jokin kiin­teä kor­vaus jokais­ta toteu­tu­nut­ta mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den. Käy­tän­nös­sä kor­vaus­sum­ma saa­tai­siin takai­sin kor­keam­pi­na tar­jouk­si­na, ja toi­mi­joil­le tuli­si sel­keä kan­nus­te lisä­tä matkustajamääriä.

    Siis olet­taen että kil­pai­lu toi­mi­si opti­maa­li­ses­ti, mikä tie­tys­ti ei ole miten­kään ilmei­sen varmaa.

    1. Yksi vaih­toeh­to rato­jen mak­si­maa­li­sen hyö­dyn­tä­mi­sen saa­mi­sek­si oli­si vuo­ro­jen huu­to­kaup­paa­mi­sen yhtey­des­sä luva­ta jokin kiin­teä kor­vaus jokais­ta toteu­tu­nut­ta mat­kus­ta­ja­ki­lo­met­riä koh­den. Käy­tän­nös­sä kor­vaus­sum­ma saa­tai­siin takai­sin kor­keam­pi­na tar­jouk­si­na, ja toi­mi­joil­le tuli­si sel­keä kan­nus­te lisä­tä matkustajamääriä.

      Tämä on se mal­li, jota minä­kin olen pohtinut

  10. kom­ment­ti:

    Sel­lai­nen “pik­kuseik­ka” kuin lain­sää­dän­tö estää käy­tän­nös­sä tuon. Aikoi­naan rato­ja saat­toi raken­taa kuka vaan. Nyky­ään ne pitäi­si saa­da maa­kun­ta­kaa­voi­hin ja yleis­kaa­voi­hin, ja lisäk­si yksi­tyi­sen toi­mi­jan on nyky­lain­sää­dän­nön val­li­tes­sa puo­li­mah­do­ton­ta saa­da lunas­tusoi­keu­det maa­han koko rei­tin osal­ta ennen kuin rataa voi raken­taa. Ratain­ves­toin­ti pitäi­si myös osa­ta suun­ni­tel­la ja saa­da osak­si maa­kun­ta­kaa­vaa 20–30 vuot­ta ennen toteu­tus­ta, mikä on pidem­pi aika kuin monien fir­mo­jen elinikä.

    Onnek­si nuo perus­tu­vat lakiin. Lake­ja voi aina muut­taa ja jos on oikein kova hin­ku leik­kiä vetu­ri­vil­leä, niin eikö­hän edus­kun­nas­sa ole sitä var­ten oikein run­saas­ti vapaan kil­pai­lun ja mark­ki­na­ta­lou­den kannattajia.

  11. Niin­mi­kä:
    Niin mikä Veik­kauk­ses­sa ei toimi?

    Sehän toi­mii val­lan mai­nios­ti, mikä­li tar­koi­tuk­se­na on imu­roi­da pelion­gel­mais­ten mum­mo­jen rahat ja jakaa ne jul­ki­sen sek­to­rin perus­teh­tä­viin näh­den toi­sar­voi­siin paikkoihin.

    Suo­mes­sa on Poh­jois­mais­ta eni­ten pelion­gel­mai­sia, vaik­ka koko pul­jun aja­tus on estää sitä. Tämän tie­ten­kin aiheut­taa se, että täs­sä maas­sa ei niin kämäs­tä r‑kioskia taik­ka pien­tä lähi­kaup­paa ole, ettei­kö sin­ne Ray:n peli­au­to­maat­ti mah­tui­si. Eli pelion­gel­mai­nen ei kos­kaan voi käy­dä kau­pas­sa kul­ke­mat­ta täl­lai­sen lait­teen ohi. 

    Veik­kaus tah­ko­aa rahaa, lys­tin mak­sa­vat peli­riip­pu­vai­set – Yhtiö pant­taa tie­toa pelien kulu­tuk­ses­ta Kym­me­net­tu­han­net suo­ma­lai­set kär­si­vät vaka­vis­ta pelion­gel­mis­ta. Luku on län­si­mai­den huipputasoa.”

    https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/veikkaus-tahkoaa-rahaa-lystin-maksavat-peliriippuvaiset-yhtio-panttaa-tietoa-pelien-kulutuksesta/

  12. Ismo: Jos VR on nyt teho­kas orga­ni­saa­tio, lie­nee jotain syner­gi­aa sii­nä, että se on yksi yhtiö. Pilk­ko­mal­la nel­jäk­si mene­te­tään hyö­ty­jä kun nämä nel­jä yhtiö­tä alka­vat sit­ten opti­moi­maan kukin omaa tont­ti­aan ilman yhteis­tä näkemystä.

    Tämä on eri­tyi­sen kum­mal­lis­ta kun ver­ra­taan sii­hen, miten nyky­ään yri­tys­fuusioi­den rat­kai­sus­sa vas­tus­ta­via ins­ti­tu­tio­naa­li­sia ja kil­pai­lu­nä­kö­koh­tia tär­keäm­piä ovat puol­ta­vat “ver­ti­kaa­li­nen inte­graa­tio”, pie­nem­mät tran­sak­tio­kus­tan­nuk­set (Coa­se) ja glo­baa­lis­sa kil­pai­lus­sa tar­vit­ta­vat “leveäm­mät hartiat”.

    Ehkä VR:n pät­ki­mi­sel­lä on vain tar­koi­tus teh­dä myy­tä­vän kokoi­sia siivuja?

  13. Ano­nyy­mi kulut­ta­ja: Vii­mek­si tänään tuli uuti­nen hin­taop­ti­moi­dun len­to­yh­tiön kon­kurs­siu­has­ta. Ei ole ensim­mäi­nen eikä vii­mei­nen. Nämä hin­taop­ti­moi­jat ja “tehok­kaat” toi­mi­jat käy­vät sot­ke­mas­sa mark­ki­nat ja sit­ten käy kuten sadussa.

    Mitä ihmeel­lis­tä jon­kun yri­tyk­sen kaa­tu­mi­se­sa oikein on? Suo­mes­sa­kin menee vuo­de­sa kon­kurs­siin var­maan jotain pari­tu­hat­ta firmaa. 

    Sehän kuu­luu mark­ki­na­ta­lou­teen että kaik­ki eivät pärjää.

  14. Ano­nyy­mi kulut­ta­ja:
    Vii­mek­si tänään tuli uuti­nen hin­taop­ti­moi­dun len­to­yh­tiön kon­kurs­siu­has­ta. Ei ole ensim­mäi­nen eikä vii­mei­nen. Nämä hin­taop­ti­moi­jat ja “tehok­kaat” toi­mi­jat käy­vät sot­ke­mas­sa mark­ki­nat ja sit­ten käy kuten sadus­sa. Ei tul­lut tak­kia, tuli tuluskukkaro. 

    Tänä päi­vä­nä kaik­ki len­to­yh­tiöt ovat hin­taop­ti­moi­jia. Euroo­pas­sa sak­sa­lai­set oli­vat ensim­mäis­ten jou­kos­sa (eli Luf­fe 80-luvul­la). Toi­mi­viin, kil­pail­tui­hin mark­ki­noi­hin kuu­luu, että aina välil­lä joku tar­joa­ja pois­tuu esi­mer­kik­si kon­kurs­sin kaut­ta. Nyt oli Air Ber­li­nin vuoro.

    Toki yksit­täi­sen kulut­ta­jan näkö­kul­mas­ta voi­mak­kaas­ti vaih­te­le­vat hin­nat teke­vät mark­ki­nois­ta aika sotkuisat.

  15. Tapa­ni K:
    Toki yksit­täi­sen kulut­ta­jan näkö­kul­mas­ta voi­mak­kaas­ti vaih­te­le­vat hin­nat teke­vät mark­ki­nois­ta aika sotkuisat.

    Niil­le, joi­ta tämä häi­rit­see, on ole­mas­sa rat­kai­su. Osta­mal­la busi­ness-luo­kan lip­pu­ja hin­ta­ta­so on var­sin vakaa ja lip­pu­ja riit­tää vie­lä sil­loin, kun eco­no­my-liput ovat lop­pu. Kun nii­den hin­ta­ta­so­kin on nykyi­sin samaa luok­kaa kuin perus­li­puis­sa ennen hin­taop­ti­moin­tia, kaik­ki voittivat 😉

  16. DVA: Odo­tan innol­la, että miten alas nämä VR:n kalus­tol­la aja­vat uudet yhtiöt saa­vat pal­ve­lun puristettua.

    Älä huo­les­tu, täs­sä lajis­sa VR on pit­kän koke­muk­sen­sa avul­la vah­voil­la. Ja noin vero­pa­ra­tii­siyh­tiöi­den kan­nal­ta; AY-liik­keel­lä on pit­kät perin­teet vero­jen vält­tä­mi­sel­tä, mik­set­te vetu­ri­mie­het perus­ta omaa yhtiö­tä, haet­te ilmai­sen kalus­ton käyt­töön­ne ja keräät­te jät­ti­voi­tot suo­raan omil­le veroparatiisitileillenne?

  17. Kil­pai­lun avaa­mi­nen rau­ta­teil­lä tava­ra­lii­ken­tees­sä­kin on ollut vai­ke­aa. Sekin on pik­ku­hil­jaa toteutumassa,mutta tus­kai­sen hitaasti.

    Mark­ki­noil­le tulo rau­ta­teil­le ei ole help­poa. Ensin tar­vi­taan inves­toin­te­ja kalus­toon. Kos­ka Suo­mes­sa on Venä­jän raideleveys,valmista tai vuo­krat­ta­vaa kalus­toa löy­tyy Venä­jäl­tä. Ber­ner aikoo perus­ta kalus­to­yh­tiön. Se ei ole mikään rat­kai­su, jol­lei uudel­la yhtiöl­lä ole val­ta­vas­ti pää­omaa ostaa uusia tai vuo­kra­ta lisää kalustoa. 

    Niin­pä mark­ki­noil­le tulo vaa­tii inves­toin­te­ja, joi­hin pys­tyy vain iso kan­sain­vä­li­nen yhtiö. Toi­nen rat­kai­su pie­ni ja ket­te­rä yhtiö, joka lii­ken­nöi vain mat­kus­ta­mää­ril­tään suu­ril­la rei­teil­lä kuten Tur­ku-Hel­sin­ki ja Tam­pe­re-Hel­sin­ki tai pää­kau­pun­ki­seu­dun liikenteessä. 

    Toi­nen mark­ki­noil­le pää­syn este on tur­val­li­suus ja hen­ki­lös­tä. Työ­mark­ki­noil­la ei ole lii­kaa osaa juna­hen­ki­lös­tä, joka tun­tee myös turvallisuusasiat.

    Kol­mas este on Suo­men pää­asias­sa yksi­rai­tei­set rau­ta­tiet. Ajan rajal­li­suus ja rai­tei­den vähäi­syys estää kovin monen­lai­sen toi­me­liai­suu­den raiteilla.Tarvitaan monia ohi­tus­paik­ko­ja ja yri­tys­ten välis­tä kes­ki­näis­tä koor­di­naa­tio­na, että kaik­ki juna­vuo­rot mah­tu­va raiteille.

    Kil­pai­lu rau­ta­teil­lä oli­si myrk­kyä lin­ja-auto­lii­ken­teel­le, jos­sa on jo veri­nen elon­jää­mis­kamp­pai­lu menossa.

  18. Opti­maa­li­sin oli­si yhteis­kun­nan omis­ta­ma valis­tu­nees­ti ja koko­nai­se­tua mak­si­moi­va monopoli.”

    Niin­pä.

    Rai­de­lii­ken­ne tulee aina ole­maan veron­mak­sa­jien sub­ven­toi­maa. Se voi­daan teh­dä joko kal­liil­la = kil­pai­lul­le avaaminen/yksityistäminen (veron­mak­sa­ja mak­saa juna­kei­sa­rien voitot)
    tai hal­vem­mal­la = jul­ki­nen monopoli.

    Juna­ra­ta on luon­nol­li­nen mono­po­li. Nii­tä voi men­nä yleen­sä vain 1 kpl pai­kas­ta A paik­kaan B. Uus­li­be­ra­lis­tien unel­ma kil­pai­lus­ta voi­si olla jär­ke­vää vain sii­nä tapauk­ses­sa, että jokai­nen toi­mi­ja raken­tai­si ikio­man ratan­sa. Nii­tä oli­si 15 vie­rek­käin. Ilmei­ses­ti ei realistista.

    Vasem­mis­toa syy­te­tään aina uudis­tus­ten vas­tus­ta­mi­ses­ta ideo­lo­gian perus­teel­la. Har­vem­min muis­te­taan osoit­taa oikeis­toa syyt­tä­väl­lä sor­mel­la uudis­tus­ten pus­ke­mi­ses­ta kii­lusil­mäi­sen uus­li­be­ra­lis­ti­sen ideo­lo­gian vuok­si. Ber­ne­rin koo­tuis­sa tem­pauk­sis­sa on kyse juu­ri täs­tä. Tavoit­tee­na on jul­ki­sen sek­to­rin ja jul­ki­sen omis­tuk­sen kaven­ta­mi­nen mini­miin, jot­ta yksi­tyi­nen pää­oma pää­see kää­ri­mään voi­tot kai­kil­ta her­kul­li­sil­ta apa­jil­ta. Kus­tan­nuk­set ja tap­piot jäte­tään mie­luus­ti val­tion mak­set­ta­vik­si. Ber­ner petaa rahan­te­ko­paik­kaa mm. brit­ti­läi­sel­le juna­kei­sa­ril­le Brian Souterille.

    Brit­tien rai­de­lii­ken­teen vapau­tus nos­te­taan aina esiin esi­merk­ki­nä lois­ta­vas­ta onnis­tu­mi­ses­ta. No, siel­lä junal­la mat­kus­ta­mi­ses­ta on tul­lut kal­liim­paa ja pal­ve­lut huo­non­tu­neet sekä infra rapau­tu­nut (ei inves­toi­da, ei kun­nos­te­ta). Ihmi­set jou­tu­vat käyt­tä­mään junaa, kos­ka autol­la liik­ku­mi­nen on vie­lä kal­liim­paa ja han­ka­lam­paa. Mono­po­liai­ka muis­te­taan sur­kea­na, kos­ka Bri­tish Rail ajet­tiin (Mag­gie-täti?) tar­koi­tuk­sel­la huo­noon kun­toon, jot­ta kan­sa oli­si suo­peam­pi yksityistämiselle.

    Ruot­sin tapaus on toi­nen heh­ku­tus­koh­de. Uuti­sia seu­raa­vat muis­ta­vat, että vie­lä jokin aika sit­ten Ruot­sis­ta kan­tau­tui jat­ku­vas­ti tie­toa rata­lii­ken­teen säh­lin­geis­tä ja myö­häs­ty­mi­sis­tä. Siel­lä SJ on pil­kot­tu tuhan­nen päreik­si ja myy­ty yksi­tyi­sil­le. Koko­nai­suus on pirs­tot­tu mil­joo­niin osiin, mikä tekee koor­di­noin­nis­ta han­ka­laa ja kal­lis­ta. Nykyi­nen hal­li­tus on ilmei­ses­ti lisä­ra­han sat­sauk­sel­la saa­nut säh­lää­mi­sen tois­tai­sek­si vähe­ne­mään (veron­mak­sa­jien kuk­ka­rol­le tul­laan aina, taval­la tai toisella).

    Rai­de­lii­ken­tees­sä jul­ki­nen mono­po­li on fik­suin sekä lopul­ta hal­vin rat­kai­su. Etu­na juu­ri tuo yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun mak­si­moin­ti, alu­eel­li­nen tasa-arvo, pit­kän aika­vä­lin inves­toin­nit, infras­ta ja kalus­tos­ta huo­leh­ti­mi­nen, koko­nai­suu­den koor­di­noin­ti, tehok­kuus ja tur­val­li­suus. Mei­dän rakas VR:mme on vuo­sien saa­tos­sa ollut yli­mie­li­nen, type­rä ja möh­li­nyt huo­lel­la, joten kehi­tet­tä­vää riit­tää. Mut­ta pelas­tus ei löy­dy kil­pai­lut­ta­mi­ses­ta. Muis­ta­kaa: yksi­tyi­nen rai­de­lii­ken­ne on aina lop­pu­pe­leis­sä se sur­keam­pi vaihtoehto.

  19. Yksi­rai­tei­sel­le radal­le on paha opti­moi­da nopeam­paa yhteyt­tä, eikä kak­si­rai­tei­sel­le­kaan kun men­nään molem­piin suuntiin.
    Tava­ra­lii­ken­ne radoil­la on jo vaikeuksissa. 

    Lip­pu­jär­jes­tel­mä? Täs­sä on haet­tu yhte­näis­tä rat­kai­sua, mut­ta miten­kä onnistuu. 

    Hal­pa­len­to­yh­tiö ei ole työ­mat­kan valin­ta. Juna taas on aika monel­le päi­vit­täi­nen tai aina­kin vii­kot­tai­nen työmatkaväline. 

    VR:llä on tulos­ta­voi­te. Miten se 100 mil­joo­naa jat­kos­sa? Kuka ne maksaa. 

    Ris­ti­sub­ven­tios­ta: tänään uuti­soi­tiin, että yli­op­pi­las­tut­kin­to pai­not­tuu yli­opis­to­jen opis­ke­li­ja­va­lin­nois­sa. No, lisä­vuo­si lukios­sa on kun­nan kulu — ei kiin­nos­ta minis­te­riö­tä. Ber­ner har­ras­taa osaop­ti­moin­tia sii­nä kuin Grahn-Laasonen.

  20. Ismo:
    Jos VR on nyt teho­kas orga­ni­saa­tio, lie­nee jotain syner­gi­aa sii­nä, että se on yksi yhtiö. Pilk­ko­mal­la nel­jäk­si mene­te­tään hyö­ty­jä kun nämä nel­jä yhtiö­tä alka­vat sit­ten opti­moi­maan kukin omaa tont­ti­aan ilman yhteis­tä näkemystä.

    Voi­ko yhden osan (junien aja­mi­nen) kil­pai­lut­ta­mi­nen tuot­taa sel­lai­set tehok­kuus­hyö­dyt mitä mah­dol­li­ses­ti mene­te­tään? Eli enem­män mat­kus­ta­jia jot­ka ovat entis­tä tyy­ty­väi­sem­piä mat­kus­ta­mi­seen­sa samal­la kun val­tio saa vähin­tään samat vero­tu­lot ja VR:n osin­ko­ja vas­taa­vat tuloutukset.

    HSL on jo eriyt­tä­nyt kalus­ton omis­ta­mi­sen ja junien aja­mi­sen. Onko täs­tä ker­ty­nyt sel­lais­ta tie­toa ja osaa­mis­ta joka aut­tai­si maan­laa­jui­ses­sa toi­min­nan pilk­ko­mi­ses­sa osiin ja junien aja­mi­sen kilpailuttamisessa?

    HSL:n ja VR:n tapauk­sis­sa on se ero että HSL:llä on itsel­lään mono­po­li omas­sa lii­ken­tees­sään, ja se omis­taa junan­sa itse. Junia on vain yhtä tyyp­piä ja reit­te­jä vain kol­me eli ris­kit pysy­vät pie­ni­nä. Kun kil­pai­lu­tus ale­taan niin ainoas­taan junia aja­van hen­ki­lö­kun­nan työ­an­ta­ja ja kun­nos­sa­pi­to voi vaihtua.

    VR:n/Valtion tapauk­se­sa VR:n nykyi­set kaik­ki junat ote­taan VR:ltä pois val­tion kalus­to­yh­ti­öön joka vuo­kraa nii­tä. Jos halut­tai­siin saa­da aitoa kil­pai­lua aikaan nin vuo­kraa­mi­nen pitäi­si tapah­tua huu­to­kaup­pa­pe­ri­aat­teel­la niin että ope­raat­to­ri kan­taa riskit.

    Suo­men kal­tai­ses­sa maas­sa se on vai­kea toteut­taa kos­ka osa kalus­tos­ta on hyvää ja halut­tua ja osa vähem­män halut­tua. Osa taas on nopeam­paa ja osa hitaam­paa, osa vika­her­kem­pää aj osa var­ma­toi­mi­sem­paa, osa sovel­tuu kau­ko­ju­na­lii­ken­tee­seen ja osa vain lyhyen mat­kan lii­ken­tee­seen. Osa kalus­tos­ta jou­du­taan vuo­kraa­maan huo­noon hin­taan tai ei saa­da vuo­krat­tua ollen­kaan jol­loin kalus­to­yh­tiö kan­taa kaik­ki ris­kit. Tilan­ne oie­as­taan sama kuin nyt kos­ka VR on luo­pu­nut osan oman kalus­ton­sa käy­täs­tä ja siir­tä­nyt ne sei­so­maan eri rata­pi­hoil­le ympä­ri Suomea.

    Paras oli­si oikeas­taan jär­jes­tää huu­to­kaup­pa jos­sa haluk­kaat kil­pai­li­jat sai­si­vat ostaa VR:n käy­tös­tä pois­ta­maa kalus­toa. Kun se on ostet­tu koko­naan omak­si, uusi omis­ta­ja kan­taa myös riskit.

    VR:lle pitäi­si aset­taa uusia tavoit­tei­ta ja muun­taa se pörs­siyh­tiök­si niin että omis­ta­ja­poh­ja laa­je­ni­si. Uusia tavoit­tei­ta voi­si olla esim kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen. jos tän­ne ker­ran pääs­ter­tään ulko­mai­sia kil­pai­li­joi­ta niin Suo­men ainoan rau­ta­tie­yh­tiön­kin pitäi­si hank­kia koke­muk­sia miten muil­la mark­ki­noil­la toimitaan.

  21. Pidän sii­tä, miten suo­ra­su­kai­ses­ti Osmo Soi­nin­vaa­ra arvioi vetu­ri­mies­ten tavoit­tei­ta. Saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta ei halu­ta tin­kiä, vaik­ka ne oli­si­vat­kin ylei­seen tasoon näh­den paremmat.

    Samaan hen­keen voi yleen­sä­kin kuva­ta työ­mark­ki­na­neu­vot­te­lui­ta. Nehän ovat var­si­nai­set ahneu­den mark­ki­nat, vaik­ka tätä ei yleen­sä tava­ta ääneen sanoa. Työn­te­ki­jät pyr­ki­vät ahnees­ti saa­maan mah­dol­li­sim­man pal­jon palk­kaa ja työ­nan­ta­jat pyr­ki­vät ahnees­ti mak­sa­maan sitä mah­dol­li­sim­man vähän.

    Kir­joi­tan näin, vaik­ka tie­dän että jär­jes­tel­mä on koh­ta­lai­sen toi­mi­va ja ymmär­rän hyvin molem­pien osa­puol­ten näkökannat.

  22. Jam­mu Salo­nie­mi:
    Kil­pai­lun avaa­mi­nen rau­ta­teil­lä tava­ra­lii­ken­tees­sä­kin on ollut vai­ke­aa. Sekin on pik­ku­hil­jaa toteutumassa,mutta tus­kai­sen hitaasti.

    On ollut vai­ke­aa, kos­ka VR omis­taa kalus­ton, eikä luon­nol­li­ses­ti halua kil­pai­lua tavaraliikenteeseen.

    Jos oli­si eril­li­nen kalus­to­yh­tiö, niin sil­le­hän oli­si se ja sama, vuo­kraa­vat­ko juni­aan VR Trans­poin­til­le tai Proxionille/Fenniarailille tms. ope­raat­to­ril­le. Kalus­ton vuo­kraus oma eril­li­nen bis­nek­sen­sä, rah­din kul­jet­ta­mi­nen toinen.

  23. JTS:

    Tava­ra­lii­ken­ne radoil­la on jo vaikeuksissa. 

    Kysyn­pä taas, että eikö oli­si jär­ke­vin­tä lopet­taa hen­ki­lö­lii­ken­ne radoil­la koko­naan — ehkä joku pk-seu­dun lähi­lii­ken­ne ja ken­ties yhtey­det Tam­pe­reel­le ja Lah­teen kan­na­tai­si säi­lyt­tää, mut­ta muuten.

    Eikö­hän ratain­ves­toin­neil­le sai­si par­haan tuo­ton ympä­ris­töä­kin aja­tel­len kes­kit­ty­mäl­lä puh­taas­ti rah­ti­lii­ken­tee­seen. USAs­sa näin on käy­tän­nös­sä teh­ty ja tulok­set näky­vät tilastoissa:

    Freight rail­roads

    In the 1950s, the U.S. and Euro­pe moved rough­ly the same percen­ta­ge of freight by rail; by 2000, the sha­re of U.S. rail freight was 38% whi­le in Euro­pe only 8% of freight tra­ve­led by rail. In 2000, whi­le U.S. trains moved 2,390 bil­lion ton-kilo­me­ters of freight, the 15-nation Euro­pean Union moved only 304 bil­lion ton-kilo­me­ters of freight.

    Suo­men ja Euroo­pan ongel­ma on sii­nä, että rah­ti­lii­ken­ne väis­tää aina hen­ki­lö­lii­ken­net­tä, min­kä seu­rauk­se­na tava­rat saa­pu­vat peril­le hitaas­ti ja pahim­mil­laan mil­loin sat­tuu. Tämä ei oikein sovi nykyi­sen logis­tii­kan vaatimuksiin.

  24. Ano­nyy­mi kulut­ta­ja:

    Vii­mek­si tänään tuli uuti­nen hin­taop­ti­moi­dun len­to­yh­tiön kon­kurs­siu­has­ta. Ei ole ensim­mäi­nen eikä vii­mei­nen. Nämä hin­taop­ti­moi­jat ja “tehok­kaat” toi­mi­jat käy­vät sot­ke­mas­sa mark­ki­nat ja sit­ten käy kuten sadus­sa. Ei tul­lut tak­kia, tuli tuluskukkaro.

    Iso teki­jä Air Ber­li­nin ongel­mis­sa on ollut Ber­lii­nin uuden len­to­ken­tän vii­väs­ty­mi­nen — yksi kan­ta­va aja­tus­han oli, että Ber­lii­nis­tä tuli­si yksi suu­ris­ta kv-lii­ken­teen hubeista.

    Ken­tän myö­häs­ty­mi­sen perus­syy on taas sii­nä, että vasem­mis­to­ve­toi­nen Ber­lii­ni päät­ti, ettei kent­tää anne­ta “riis­to­ka­pi­ta­lis­teil­le” koko­nai­su­rak­ka­na, jot­tei kukaan pää­se rahas­ta­maan ja siir­tä­mään voit­to­ja “vero­pa­ra­tii­sei­hin”. No, län­si­met­ro­han sii­nä poliit­ti­ses­sa ohjauk­ses­sa sit­ten kävi…

  25. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri: Rai­de­lii­ken­tees­sä jul­ki­nen mono­po­li on fik­suin sekä lopul­ta hal­vin rat­kai­su. Etu­na juu­ri tuo yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun maksimointi,

    Jos näin on, mik­si ihmees­sä VR:n hin­noit­te­lu muut­tui *vas­ta* kun Onni­bus tuli sekoit­ta­maan kuvio­ta? Vii­me vuo­det osoit­taa, että toi­min­nas­sa on ollut pal­jon paran­ta­mi­sen varaa.

    Mik­sei VR ollut jo 20v sit­ten mak­si­moi­nut yhteis­kunn­na koko­nai­se­tua, jos se ker­ran täh­tää siihen?

    1. Ei VR toi­mi koko­nai­se­tua ajaen nyt­kään. Yhtiö käyt­tää 20 M€ vuo­des­sa vähä­lii­ken­teis­ten rato­jen tuot­ta­miin tap­pioi­hin. Sil­ti se hin­noit­te­lee nämä­kin junat tyh­jik­si. Nii­den pitäi­si olla mel­kein ilmai­sia. Jos hinat puo­li­tet­tai­siin, tulot saat­tai­si­vat nous­ta, mut­ta aina­kin hyö­ty uhrauk­ses­ta paranisi.

  26. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri: Juna­ra­ta on luon­nol­li­nen mono­po­li. Nii­tä voi men­nä yleen­sä vain 1 kpl pai­kas­ta A paik­kaan B. Uus­li­be­ra­lis­tien unel­ma kil­pai­lus­ta voi­si olla jär­ke­vää vain sii­nä tapauk­ses­sa, että jokai­nen toi­mi­ja raken­tai­si ikio­man ratan­sa. Nii­tä oli­si 15 vie­rek­käin. Ilmei­ses­ti ei realistista.

    Täl­lä logii­kal­la myös kil­pai­lu maan­teil­lä on mah­do­ton­ta, jos jokai­nen ei raken­na omaa maantietä. 😀

  27. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri: Muis­ta­kaa: yksi­tyi­nen rai­de­lii­ken­ne on aina lop­pu­pe­leis­sä se sur­keam­pi vaihtoehto.

    Käsit­tääk­se­ni juna­lii­ken­ne on aina­kin jol­tain osin avat­tu kil­pai­lul­le EU:ssa lähes joka maas­sa, kuten Suomessakin.

    Sur­kei­ta on päät­tä­jät — pait­si Krei­kas­sa, jos­sa kil­pai­lua ei käsit­tääk­se­ni ole sallittu.

  28. j‑lu: On ollut vai­ke­aa, kos­ka VR omis­taa kalus­ton, eikä luon­nol­li­ses­ti halua kil­pai­lua tavaraliikenteeseen.

    Mik­si VR:n kil­pai­li­ja ei voi ostaa kalustoa??? 

    Maa­il­mas­sa raken­ne­taan juna­ka­lus­toa, sen kun vain ostaa ja ajaa omal­la kalustollaan!

  29. Sylt­ty:

    Sehän kuu­luu mark­ki­na­ta­lou­teen että kaik­ki eivät pärjää.

    Sii­nä­pä se olen­nai­nen tuli­kin. Kii­tos siitä.

  30. DVA: Mik­si VR:n kil­pai­li­ja ei voi ostaa kalustoa???

    Maa­il­mas­sa raken­ne­taan juna­ka­lus­toa, sen kun vain ostaa ja ajaa omal­la kalustollaan!

    Suo­ma­lai­sen rai­de­le­vey­den takia se kalus­to pitää ostaa uute­na taik­ka moda­ta ran­kas­ti käy­te­tyis­tä eikä se sit­ten myös­kään kel­paa mis­sään muu­al­la. Sama kuin autoi­le­van kan­sa­lai­sen pitäi­si aina ostaa auto uute­na ja työn­tää sit­ten paa­liin, jos ei itse kek­si sil­le käyt­töä. Oli­si aika sel­vää että auton omis­ta­mi­nen oli­si näil­lä reu­naeh­doi­la aika pal­jon har­vem­pien herkkua.

    Alal­le tule vaa­tii siis mel­koi­sen suu­ret alkuin­ves­toin­nit -> ei kil­pai­lua, jos tätä ei hanskata

    Kat­sas­tus­ta vapau­tet­tau­es­sa­han teh­tiin niin, että mää­rät­tiin myös ras­kaan lii­ken­teen kat­sas­tus pakol­li­sek­si. Lop­pu­tu­lok­se­na kat­sas­tus­a­se­man aloi­tus­kus­tan­nuk­set oli­vat pal­jon suu­rem­mat, mitä nii­den oli­si tar­vi­nut olla. Ja kan­sa itki hinnoista. 

    Tie­ten­kin, onhan se nyt sel­vää että mitä kal­liim­paa alal­le on tul­la, sitä inn­ot­to­mam­min sin­ne tullaan.

  31. Sylt­ty: Suo­ma­lai­sen rai­de­le­vey­den takia se kalus­to pitää ostaa uute­na taik­ka moda­ta ran­kas­ti käy­te­tyis­tä eikä se sit­ten myös­kään kel­paa mis­sään muualla.

    Ehkä Suo­men pitäi­si ostaa seu­raa­vak­si junat, jot­ka voi­vat käyt­tää sekä nor­maa­li­le­vyi­siä että nykyi­siä vii­den jalan rato­ja. Seu­raa­vis­sa radan­pa­ran­nuk­sis­sa rai­de­le­vey­den voi­si sit­ten kor­ja­ta nor­maa­lik­si ratao­suus ker­ral­laan, jol­loin kalus­ton hank­ki­mi­sen ja yllä­pi­don yli­mää­räi­nen kal­leus poistuisi.

  32. Niin­mi­kä:
    Niin mikä Veik­kauk­ses­sa ei toimi?

    Veik­kauk­sen perin­tei­set tuot­teet eivät aiheu­ta peli­riip­pu­vuut­ta. Uusien lyhyt­syklis­ten tuo­tei­den reper­tu­aa­ri taas on juu­ri näi­tä kou­kut­ta­via tuot­tei­ta. Ongel­ma­tuot­tei­ta lisä­si RAY:n liit­tä­mi­nen Veik­kauk­sen rie­sak­si. Mono­po­lin perus­te­lu pelaa­jien suo­je­lul­la on puh­das vale.

    Onnek­si EU on kumon­nut peli­mo­no­po­lin. Jäl­jel­lä on vain osit­tai­nen mai­nos­mo­no­po­li. Sekin vain osit­tain. Kan­nat­taa lukea ns. PAF:n jutun syyt­tä­mät­tä­jät­tä­mis­pää­tök­sen perustelut.

    Ikä­vä puo­li täs­sä on, että ne EU maat, jot­ka ovat luo­pu­neet mono­po­lin rip­peis­tä saa­vat peleis­tä suu­rem­mat tuo­tot kuin ne, jot­ka rim­pui­le­vat van­ho­jen jär­jes­tel­mien kanssa.

    Veik­kaus oli jo sii­nä kun­nos­sa, että sen myyn­ti esi­mer­kik­si pörs­siin oli­si ollut mah­dol­lis­ta. RAY:llä ei käsit­tääk­se­ni ollut mitään sen kal­tais­ta osaa­mis­ta, mis­tä oli­si kan­nat­ta­nut mak­saa. En usko, että nii­den yhdis­tä­mi­nen oli veron­mak­sa­jan etu.

  33. ksee: Kysyn­pä taas, että eikö oli­si jär­ke­vin­tä lopet­taa hen­ki­lö­lii­ken­ne radoil­la koko­naan – ehkä joku pk-seu­dun lähi­lii­ken­ne ja ken­ties yhtey­det Tam­pe­reel­le ja Lah­teen kan­na­tai­si säi­lyt­tää, mut­ta muuten.

    Eikö­hän ratain­ves­toin­neil­le sai­si par­haan tuo­ton ympä­ris­töä­kin aja­tel­len kes­kit­ty­mäl­lä puh­taas­ti rah­ti­lii­ken­tee­seen. USAs­sa näin on käy­tän­nös­sä teh­ty ja tulok­set näky­vät tilastoissa…

    Yhdys­val­lois­sa tosi­aan lii­ken­teen kehi­tys on ollut mark­ki­na­ve­tois­ta. Rah­tiin kes­kit­ty­mi­nen rau­ta­teil­lä joh­tui pit­käl­ti sii­tä, että len­to­ko­neet ja yksi­tyi­sau­tot vei­vät hen­ki­lö­lii­ken­teen, eikä rau­ta­tie­verk­koa kehi­tet­ty sil­le nopeu­del­le, mitä hen­ki­lö­lii­ken­ne muut­tu­nees­sa tilan­tees­sa vaati.

    Toi­saal­ta poliit­ti­set olo­suh­teet ver­rat­tu­na Euroop­paan oli­vat eri­lai­set ja myös maan­tie­de on ede­saut­ta­nut Yhdys­val­lois­sa rah­din kes­kit­ty­mis­tä kis­koil­le: Euroo­pas­sa on meri, sata­ma ja lai­va­rah­ti kes­ki­mää­rin lähem­pä­nä ja eikä tava­ran rah­taa­mi­ses­sa sata­miin syn­ny saman­lai­sia vir­to­ja kuin Yhdys­val­lois­sa. Pie­net vir­rat hoi­tu­vat kumipyörilläkin.

  34. Imat­ra on jo teke­mäs­sä työ­tä Lap­peen­ran­ta-Imat­ra- svetogorsk-kamennogorsk(antrea)-Viipuri-spb

    Ja Lap­peen­ran­ta on jo teke­mäs­sä työ­tä Imat­ra-Lap­peen­ran­ta-Vii­pu­ri-spb junan eteen

    Jos vr saa­daan ulos on se toden­nä­köi­ses­ti lot­to­voit­to ete­lä-kar­ja­lal­le. Maa­ra­jaa Hel­sin­gin her­rat sabo­toi­vat kai­kin mah­dol­li­sin kei­non ja suo­men tul­liin saa päi­vä­mat­ka­lai­nen käyt­tää jopa 8 tun­tia. junaan kan­nat­taa panostaa.

  35. Se ei ole Hki-tre rata, mil­lä on kovim­mat lii­ken­ne­mää­rät. LPR:n vai­nik­ka­lan rata on tuk­kees­sa suu­ren osaa vuot­ta 24 h vuo­ro­kau­des­sa. Mikään muu rata ei pää­se lähellekään.

  36. Täs­sä­kin kes­kus­te­lus­sa näkyy toden­nä­köi­nen lopputulos.

    Edel­ly­tyk­siä aidol­le kil­pai­lul­le ei ole ole­mas­sa. Kes­keis­ten työ­mat­ka­vuo­ro­jen hin­ta nousee reip­paas­ti, kos­ka niil­le ei ole vaih­toeh­toa. (Lin­ja-auto ei ole todel­li­nen vaihtoehto. 

    Ehkä Kepu saa­vut­taa jotain, kun maa­kun­nas­ta ei käy­dä Helsingissä. 

    Joka tapauk­ses­sa rei­lun 150 vuo­den yhteis­kun­nan inves­toin­ti jae­taan halvalla. 

    Hen­ki­lö­kun­nal­la ei ole hätää — rau­ta­tie­am­mat­ti­lai­sua on kovin niu­kas­ti kortistossa. 

    Hel­sin­gin lin­jaa-auto­kil­pai­lu­tus oli saman­lais­ta. Oli useam­pia yhtiöi­tä. Bus­si­kus­ke­ja on äärel­li­nen mää­rä ja kalus­toa myös. Kil­pai­lu­tuk­ses­sa hävi­tyn lin­jan kul­jet­ta­ja ja kalus­to siir­tyy kil­pai­lun voit­ta­jal­le. (Tal­vi­bus­se­ja ei ole niin laa­jal­ti tar­jol­la.) Bus­sin elin­kaa­ri on 5 vuot­ta, rai­se­ka­ö­us­ton toki 30 vuotta. 

    Ehkä VR siir­tyy koko­naan tava­ra­lii­ken­tee­seen. Sit­ten näh­dään onko vapaa­eh­toi­sia. Pos­til­le ei tun­nu löy­ty­vän kor­vaa­jaa kil­pai­lu­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta syr­jäi­sem­mis­sä jakopiireissä.

  37. Kyl­lä tuol­la rajal­la saa­daan telit vaih­det­tua vau­nu­jen alle. Mut­ta kuka höl­mö inves­toi­si vajaa­käyt­töi­seen kalus­toon? Kil­pai­lu­tuk­sen edel­ly­tys on ylikapasiteetti.
    (Tämä kos­kee sotea — jos­sain oli­si olta­va jou­ti­lai­ta lää­kä­rei­tä, jot­ka odot­te­le­vat valin­taa teke­vää asia­kas­ta. Sen mak­saa val­tio verorahoilla.)

  38. > Oikea tapa hin­noi­tel­la junat on hin­noi­tel­la ne
    > täy­teen hyvin­kin voi­mak­kaas­ti vaihtelevilla
    > hin­noil­la. Näin­hän nyt toi­mii lentoliikenne

    Len­to­mat­ko­jen hin­noit­te­lu­ta­pa ei kui­ten­kaan ole mitä on sen vuok­si, että se oli­si lain sään­nök­sil­lä rajoi­tet­tu tuol­lai­sek­si. — Hin­noit­te­lu­teo­ria, jota täs­sä­kin kehut, on syn­ty­nyt vas­ta sen jäl­keen, kun joku on ensin käy­tän­nös­sä toden­nut hin­noit­te­lu­ta­van hyväk­si ja lyö­nyt kil­pai­li­jat lau­dal­ta. Ei sik­si, että teo­ria oli­si ollut ensin ja käy­tän­tö sen jälkeen.

    > kil­pai­lun avaa­mi­nen on erään­lai­nen second best
    > ratkaisu

    Mikään ei estä kil­pai­lut­ta­mas­ta täy­siä (tai esim. 85 % täyt­tö­as­tei­sia) juna­vuo­ro­ja siten, että juna­vuo­rol­le annet­ta­va sub­ven­tio on sidot­tu täyt­tö­as­tee­seen. — Täl­lä taval­la voi­daan vaik­ka­pa Kemi­jär­vi integroi­da Oulun talous­a­lu­ee­seen lähes ilmai­sil­la (yhden euron) junamatkoilla.

    — Liput myy­dään täy­del­lä hin­nal­la ja alen­nus anne­taan mat­kus­ta­jal­le, kun juna läh­tee. Näin saa­mat­ta jää­neen val­tion sub­ven­tion mak­saa no-show asiakas.

    Toi­sek­seen
    Esit­tä­mä­si Preus­si­lai­sen hin­noit­te­lu­lo­gii­kan mukaan kaik­ki se on kan­san­ta­lou­del­lis­ta tuh­laus­ta, min­kä rata sei­soo tyh­jä­nä ohi­kii­tä­vien junien välil­lä. — Miten käyt­tä­mät­tö­män radan ongel­ma oli­si rat­kais­ta­vis­sa Suo­men olois­sa? Pur­ka­mal­la rata?

    Preus­si­lai­nen hinnoittelulogiikka
    Tuo hin­noit­te­lu­lo­giik­ka ei ota ollen­kaan huo­mioon ympä­röi­vää yhteis­kun­taa ja juna­lii­ken­teen sii­hen aiheut­ta­mia muu­tok­sia. Esi­mer­kik­si työt­tö­myyt­tä, kiin­teis­tö­jen vaih­toeh­tois­ta käyt­töä tai kiin­teis­tö­jen käyt­töä tulevaisuudessa.

    (Pit­käk­si menee, mut­ta) otan­pa tähän esi­mer­kik­si juna­lii­ken­teen aloit­ta­mi­sen Hel­sin­gin ja Hämeen­lin­nan välil­lä. Kaik­ki pilet­tien ja rah­din hin­nat mää­rät­tiin viran­omai­sen pää­tök­sel­lä. Tuos­sa pää­tök­ses­sä ei huo­mioi­tu hevos­mies­ten työl­li­syyt­tä. Sen seu­rauk­se­na vähin­tään sato­ja hevos­mie­hiä jo yksis­tään polt­to­puun kul­je­tuk­ses­sa jäi työt­tö­mäk­si. Hal­ko­jen hin­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa romah­ti äkillisesti.

    Jos hin­noit­te­lu­pe­rus­tee­na oli­si ollut voi­ton mak­si­moin­ti, oli­si VR-hal­ko­kuu­tion hin­ta ollut hiu­kan hal­vem­pi kuin hevos­mie­hen kuu­tion. Tämä oli­si anta­nut jous­ta­van siir­ty­mä­vai­heen hevos­mie­hil­le niin, että huo­noim­min tuot­ta­vat “van­hat kör­myt” oli­si­vat saa­neet jat­kaa hal­ko­jen ajoa, vähän pie­nem­mäl­lä ansiol­la mut­ta kui­ten­kin, kun taas kyvyk­käim­mät oli­si­vat hakeu­tu­neet muil­le aloil­le, vaik­ka­pa vetu­ri­mie­hik­si. Hevo­set aina­kin oli­si “ajet­tu lop­puun”, että tuo pie­ni, mut­ta köy­häl­le kum­min­kin suu­ri, inves­toin­ti ei oli­si men­nyt hukkaan.

    Kyl­lä­hän polt­to­puu­ta käyt­ti­vät myös Hel­sin­gin köy­hät, mut­ta he oli­vat pää­asias­sa rik­kai­den pal­ve­luk­ses­sa ja hei­dän tulon­sa muo­dos­tui­vat rik­kail­ta saa­dus­ta pal­kas­ta. Äkil­li­sen polt­to­puun hin­nan ale­ne­mi­sen seu­rauk­se­na juu­ri rik­kaat kau­pun­ki­lai­set hyö­tyi­vät eni­ten. Hei­dän ei tar­vin­nut enää yhtä suu­rel­la rahal­la pal­kal­li­ses­ti tukea pal­ve­lus­vä­keä saa­dak­seen sen muut­ta­maan kau­pun­gin kal­lii­den liha­pa­to­jen äärelle.

  39. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri:
    “Opti­maa­li­sin oli­si yhteis­kun­nan omis­ta­ma valis­tu­nees­ti ja koko­nai­se­tua mak­si­moi­va monopoli.”

    Niin­pä.

    Rai­de­lii­ken­ne tulee aina ole­maan veron­mak­sa­jien sub­ven­toi­maa. Se voi­daan teh­dä joko kal­liil­la = kil­pai­lul­le avaaminen/yksityistäminen (veron­mak­sa­ja mak­saa juna­kei­sa­rien voitot)
    tai hal­vem­mal­la = jul­ki­nen monopoli.

    Juna­ra­ta on luon­nol­li­nen mono­po­li. Nii­tä voi men­nä yleen­sä vain 1 kpl pai­kas­ta A paik­kaan B. Uus­li­be­ra­lis­tien unel­ma kil­pai­lus­ta voi­si olla jär­ke­vää vain sii­nä tapauk­ses­sa, että jokai­nen toi­mi­ja raken­tai­si ikio­man ratan­sa. Nii­tä oli­si 15 vie­rek­käin. Ilmei­ses­ti ei realistista.

    Vasem­mis­toa syy­te­tään aina uudis­tus­ten vas­tus­ta­mi­ses­ta ideo­lo­gian perus­teel­la. Har­vem­min muis­te­taan osoit­taa oikeis­toa syyt­tä­väl­lä sor­mel­la uudis­tus­ten pus­ke­mi­ses­ta kii­lusil­mäi­sen uus­li­be­ra­lis­ti­sen ideo­lo­gian vuok­si. Ber­ne­rin koo­tuis­sa tem­pauk­sis­sa on kyse juu­ri täs­tä. Tavoit­tee­na on jul­ki­sen sek­to­rin ja jul­ki­sen omis­tuk­sen kaven­ta­mi­nen mini­miin, jot­ta yksi­tyi­nen pää­oma pää­see kää­ri­mään voi­tot kai­kil­ta her­kul­li­sil­ta apa­jil­ta. Kus­tan­nuk­set ja tap­piot jäte­tään mie­luus­ti val­tion mak­set­ta­vik­si. Ber­ner petaa rahan­te­ko­paik­kaa mm. brit­ti­läi­sel­le juna­kei­sa­ril­le Brian Souterille.

    Brit­tien rai­de­lii­ken­teen vapau­tus nos­te­taan aina esiin esi­merk­ki­nä lois­ta­vas­ta onnis­tu­mi­ses­ta. No, siel­lä junal­la mat­kus­ta­mi­ses­ta on tul­lut kal­liim­paa ja pal­ve­lut huo­non­tu­neet sekä infra rapau­tu­nut (ei inves­toi­da, ei kun­nos­te­ta). Ihmi­set jou­tu­vat käyt­tä­mään junaa, kos­ka autol­la liik­ku­mi­nen on vie­lä kal­liim­paa ja han­ka­lam­paa. Mono­po­liai­ka muis­te­taan sur­kea­na, kos­ka Bri­tish Rail ajet­tiin (Mag­gie-täti?) tar­koi­tuk­sel­la huo­noon kun­toon, jot­ta kan­sa oli­si suo­peam­pi yksityistämiselle.

    Ruot­sin tapaus on toi­nen heh­ku­tus­koh­de. Uuti­sia seu­raa­vat muis­ta­vat, että vie­lä jokin aika sit­ten Ruot­sis­ta kan­tau­tui jat­ku­vas­ti tie­toa rata­lii­ken­teen säh­lin­geis­tä ja myö­häs­ty­mi­sis­tä. Siel­lä SJ on pil­kot­tu tuhan­nen päreik­si ja myy­ty yksi­tyi­sil­le. Koko­nai­suus on pirs­tot­tu mil­joo­niin osiin, mikä tekee koor­di­noin­nis­ta han­ka­laa ja kal­lis­ta. Nykyi­nen hal­li­tus on ilmei­ses­ti lisä­ra­han sat­sauk­sel­la saa­nut säh­lää­mi­sen tois­tai­sek­si vähe­ne­mään (veron­mak­sa­jien kuk­ka­rol­le tul­laan aina, taval­la tai toisella).

    Rai­de­lii­ken­tees­sä jul­ki­nen mono­po­li on fik­suin sekä lopul­ta hal­vin rat­kai­su. Etu­na juu­ri tuo yhteis­kun­nan koko­nai­se­dun mak­si­moin­ti, alu­eel­li­nen tasa-arvo, pit­kän aika­vä­lin inves­toin­nit, infras­ta ja kalus­tos­ta huo­leh­ti­mi­nen, koko­nai­suu­den koor­di­noin­ti, tehok­kuus ja tur­val­li­suus. Mei­dän rakas VR:mme on vuo­sien saa­tos­sa ollut yli­mie­li­nen, type­rä ja möh­li­nyt huo­lel­la, joten kehi­tet­tä­vää riit­tää. Mut­ta pelas­tus ei löy­dy kil­pai­lut­ta­mi­ses­ta. Muis­ta­kaa: yksi­tyi­nen rai­de­lii­ken­ne on aina lop­pu­pe­leis­sä­se sur­keam­pi vaihtoehto.

    Molem­mis­sa mais­sa mat­kus­ta­ja­mää­rä on lisään­ty­nyt yli 100 pro­sent­tia, joten ilmei­ses­ti yksi­tyis­tä­mi­nen oli hyvä asia vaik­ka esi­mer­kik­si koor­di­noin­ti oli­si hankaloitunut.

  40. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ei VR toi­mi koko­nai­se­tua ajaen nyt­kään. Yhtiö käyt­tää 20 M€ vuo­des­sa vähä­lii­ken­teis­ten rato­jen tuot­ta­miin tap­pioi­hin. Sil­ti se hin­noit­te­lee nämä­kin junat tyh­jik­si. Nii­den pitäi­si olla mel­kein ilmai­sia. Jos hinat puo­li­tet­tai­siin, tulot saat­tai­si­vat nous­ta, mut­ta aina­kin hyö­ty uhrauk­ses­ta paranisi.

    Hin­to­ja on niis­sä­kin pol­jet­tu alas. Poi­kam­me kum­mi­tä­ti oli ennen taval­li­ses­ti kul­ke­nut bus­sil­la väli Kar­jaa-Tam­mi­saa­ri mut­ta nyt hän kul­ki junal­la kos­ka hin­ta oli tip­pu­nut 3 euroon. Mat­kan pituus n 20 km. Ver­tai­lun vuok­si HSL:n seu­tu­lip­pu = 5,50.
    Ongel­ma on sii­nö että noi­den kan­nat­ta­mat­to­mien reit­tien var­rel­la ei asu riit­tä­väs­ti poruk­kaa ja että sil­lä poru­kal­la joka asuu on varaa kul­kea autollakin.

  41. Sylt­ty: Sehän kuu­luu mark­ki­na­ta­lou­teen että kaik­ki eivät pärjää.

    DVA: Sii­nä­pä se olen­nai­nen tuli­kin. Kii­tos siitä.

    Onko täs­sä jotain mys­tis­tä tai paheksuttavaa?

    Mah­dol­li­suus ris­kien ottoon ja epä­on­nis­tu­mi­seen mah­dol­lis­ta­vat myös suu­ret onnis­tu­mi­set. Käy­tän­nös­sä kapi­ta­lis­ti­nen jär­jes­tel­mä voi kokeil­la rin­na­kai­ses­ti monia vaih­toeh­to­ja jon­kin tar­peen täyt­tä­mi­sek­si. Mark­ki­nat kar­si­vat hei­kot ideat nopeas­ti ja käyt­tö­kel­poi­sim­mat menes­ty­vät tul­len samal­la ennen­pit­kää kopioiduksi.

    Suun­ni­tel­ma­ta­lous (tai val­tio­nyh­tiöi­den mono­po­lit) pane­vat taas kaik­ki munat yhteen koriin koit­ta­mal­la päh­käil­lä “vii­sai­den aivo­jen” (lue: puo­lue­kir­jan avul­la kii­piöi­den) voi­min muka­mas opti­maa­li­sen rat­kai­sun. Kos­ka kyvyk­käim­pien­kin orga­ni­saa­tioi­den par­haat osaa­jat (yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la­kin) epä­on­nis­tu­vat tule­vai­suu­den ennus­ta­mi­ses­sa har­vo­ja yksit­täis­ta­pauk­sia lukuu­not­ta­mat­ta, niin on var­sin ilmi­sel­vää, mik­si kes­kus­joh­toi­nen jär­jes­tel­mä on aina tuo­mit­tu häviä­mään vapaal­le kilpailulle.

  42. ksee: Ber­lii­ni päät­ti, ettei kent­tää anne­ta “riis­to­ka­pi­ta­lis­teil­le” kokonaisurakkana, 

    Ei isoi­hin pro­jek­tei­hin ole mitään ihme­rat­kai­sua. Eihän esi­mer­kik­si Olki­luo­to kol­mo­sen “avai­met käteen”-urakkaka ole toi­mi­nut juu­ri­kaan paremmin.

  43. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En tie­dä miten on nyt, mut­ta sil­loin kun olin ase­mas­sa, että tie­sin, radan käy­tös­tä perit­tiin kus­tan­nus, joka vas­ta­si rato­jen kulu­mis­ta. Pää­omas­ta ei siis las­ku­tet­tu. Tämä on aivan talous­teo­rian mukai­nen rat­kai­su. Täs­tä poi­ket­tiin Lah­den oiko­ra­dan osal­ta vaa­ti­mal­la myös osuus pää­oman kus­tan­nuk­sis­ta, mikä joh­ti sii­hen, että öiseen aikaan­kin tava­ra­ju­nat kier­si­vät Rii­hi­mäen kaut­ta. Haas­kaus­ta. Kun poi­ke­taan talous­teo­rian mukai­ses­ta rat­kai­sus­ta, ylly­te­tään vää­rään käyttäytymiseen.
    Ennen kun pil­las­tut­te, haluan huo­maut­taa, että rek­ka­lii­ken­ne ei mak­sa veroi­na edes aiheut­ta­maan­sa ties­tön kulumista.

    Perus­tuu­ko tuo vii­mei­nen väi­te tie­toon vai veik­kauk­seen? Lin­ja-auto­jen, diplo­maat­tia­jo­neu­vo­jen, paloau­to­jen, val­tion omis­ta­mien ajo­neu­vo­jen yms. osal­ta tilan­ne on kai näil­le sää­det­ty­jen veroe­tu­jen myö­tä se, että nii­hin liit­ty­vät verot eivät kata ajo­neu­vois­ta jul­ki­sel­le sek­to­ril­le aiheu­tu­via meno­ja. Rekat mak­sa­vat vero­ja sel­väs­ti edel­lä mai­nit­tu­ja ajo­neu­vo­ja enem­män. Toki ne kulut­ta­vat ties­töä­kin enem­män. Pys­tyi­sit­kö sano­maan, mihin läh­tee­seen väit­tee­si rek­ko­jen vero­ker­ty­mäs­tä suh­tees­sa nii­den aiheut­ta­maan tien kulu­mi­seen perustuu?

    Mitä rata­puo­leen tulee, niin opti­maa­li­nen rato­jen hin­noit­te­lu­po­li­tiik­ka yhteis­kun­nan ratain­ves­toin­tien hyö­dyn mak­si­moin­nin kan­nal­ta ei ole se, että rato­jen käyt­tö hin­noi­tel­laan rei­lus­ti alle val­tiol­le aiheu­tu­vien kus­tan­nus­ten, jakaen halut­tu mak­suo­suus ton­ni­ki­lo­met­ri­poh­jai­ses­ti tava­ra- ja hen­ki­lö­ju­nien kes­ken, kuten Suo­mes­sa on jo pit­kään teh­ty. Sel­lai­sen hin­noit­te­lun kuvi­tel­tiin jos­kus indi­koi­van aina­kin kar­keas­ti rato­jen kulu­mis­ta, ja ole­van samal­la riit­tä­vän yksin­ker­tai­sen hin­noit­te­lu­pe­rus­teen. Mut­ta sel­lai­nen hin­noit­te­lu­rat­kai­su joh­taa usei­den tut­ki­mus­ten mukaan rato­jen ruuh­kaut­ta­mi­seen tie­tyil­tä osin ja monil­ta muil­ta osin rato­jen vajaa­käyt­töön, ja koko­nai­suu­des­saan rata­ver­kos­to-omai­suu­den epä­te­hok­kaa­seen hyö­dyn­tä­mi­seen. Kuten esi­mer­kik­si Boyer on toden­nut pape­ris­saan “Three Principles for Opti­mal Pricing of Trac­ka­ge Rights”, rato­jen hin­noit­te­lun oli­si rato­jen hyö­dyn­tä­mi­sen mak­si­moin­nin kan­nal­ta syy­tä olla ruuh­ka­mak­su­jen tyyp­pi­sen, ja että hin­noit­te­lun oli­si syy­tä huo­mioi­da myös mm. rata­koh­tai­nen lii­ken­ne­ti­lan­ne. Suo­meen lain­sää­dän­nön kaut­ta mää­rät­ty rato­jen hin­noit­te­lu­rat­kai­su on aika kau­ka­na niis­tä alan talous­tie­teel­lis­ten tut­ki­mus­ten suo­si­tuk­sis­ta, joi­ta itse olen nähnyt.

  44. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Molem­mis­sa mais­sa mat­kus­ta­ja­mää­rä on lisään­ty­nyt yli 100 pro­sent­tia, joten ilmei­ses­ti yksi­tyis­tä­mi­nen oli hyvä asia vaik­ka esi­mer­kik­si koor­di­noin­ti oli­si hankaloitunut. 

    Niin, mik­si on lisään­ty­nyt? Kos­ka uudis­tus on ollut niin ker­ta­kaik­ki­sen lois­ta­va? Mui­ta mah­dol­li­sia seli­tyk­siä aina­kin bri­teis­sä: val­tio­nyh­tiö ajet­tiin tar­koi­tuk­sel­la sur­ke­aan kun­toon ennen yksi­tyis­tä­mis­tä, joten läh­tö­ti­lan­ne ei ehkä ollut kovin kor­kea. Autol­la liik­ku­mi­nen on vie­lä kal­liim­paa ja han­ka­lam­paa. Päi­vit­täin töi­hin mat­kus­ta­vien mää­rä on yli­pää­tään kasvanut.

    Ruot­sis­sa yksi­tyi­nen juna­mat­kus­tus kai on niin jät­te­ki­vaa että mat­kus­ta­jat tun­gek­si­vat kyy­tiin? Jär­jes­tel­mä ei muu­ten vai­ku­ta kovin lois­ta­val­ta. Myö­häs­ty­mi­siä on pal­jon, lip­pu­jär­jes­tel­mä seka­va ja rato­jen kun­nos­sa­pi­dos­sa puutteita.

    (Molem­mis­sa mais­sa suu­rin osa kan­sas­ta muu­ten halu­aa kan­sal­lis­taa taas rai­de­lii­ken­teen. Mikä­hän nii­tä riivaa?)

    Yksi­tyis­tä­mi­nen lisää juna­vuo­ro­ja. Mikä hit­to estää val­tion mono­po­liyh­tiö­tä myös lisää­mäs­tä juna­vuo­ro­ja? Ei mikään.

    Rai­de­lii­ken­teen yksi­tyis­tä­mi­ses­sä 50 vuot­ta on tar­peek­si pit­kä aika tut­kia, mitä sii­tä todel­la seu­raa. Sii­nä ajas­sa ehtii tul­la näky­viin ulko­mail­le siir­ret­ty­jen voit­to­jen aiheut­ta­ma lovi kalus­tos­ta, infras­ta ja tur­val­li­suu­des­ta huo­leh­ti­mi­ses­sa. Yksi­tyi­siä ei kiin­nos­ta inves­toi­da ja rahan­te­ko menee tur­val­li­suu­den edel­le. Kos­ka tapah­tuu yksi­tyis­tä­mi­ses­tä aiheu­tu­vas­ta rapau­tu­mi­ses­ta ja lai­min­lyön­neis­tä joh­tu­va suuronnettomuus?

    Kaik­kein tär­kein­tä rai­de­lii­ken­tees­sä näyt­tää ole­van jul­ki­sen rahan suu­ri sat­saus. Ruot­sis­sa­kin on jou­dut­tu korot­ta­maan mää­rä­ra­ho­ja kun­nos­sa­pi­toon, 2019–2020 lai­te­taan vie­lä mil­jar­de­ja lisää.

    Juna­lii­ken­ne mak­saa aina ja veron­mak­sa­ja mak­saa sen las­kun aina. Mik­si veron­mak­sa­jan pitäi­si pulit­taa vie­lä ext­raa juna­kei­sa­rien voit­toi­hin, jot­ka he siir­tä­vät Cayman-saarille?

  45. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri: Niin, mik­si on lisään­ty­nyt? Kos­ka uudis­tus on ollut niin ker­ta­kaik­ki­sen lois­ta­va? Mui­ta mah­dol­li­sia seli­tyk­siä aina­kin bri­teis­sä: val­tio­nyh­tiö ajet­tiin tar­koi­tuk­sel­la sur­ke­aan kun­toon ennen yksi­tyis­tä­mis­tä, joten läh­tö­ti­lan­ne ei ehkä ollut kovin korkea. 

    Mikään ei viit­taa sii­hen että asia oli­si näin: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227185-kuva-kertoo-nain-junamatkustaminen-rajahti-britanniassa-kasvuun-yksityistamisen?_ga=2.36852771.245963540.1503004022–360363129.1503004022

    Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri:

    Yksi­tyis­tä­mi­nen lisää juna­vuo­ro­ja. Mikä hit­to estää val­tion mono­po­liyh­tiö­tä myös lisää­mäs­tä juna­vuo­ro­ja? Ei mikään.

    Hyvä kysy­mys. En tie­dä itse­kään vas­taus­ta. Mikä hit­to esti kom­mu­nis­ti­mai­ta tuot­ta­mas­ta fark­ku­ja ja kivan näköi­siä vaat­tei­ta sen sijaan että vaat­teet oli har­mai­ta ja yhden­mu­kai­sia? Jos­tain syys­tä vaan kaik­ki kehi­tys pysäh­tyy sil­lä sekun­nil­la kun jul­ki­nen sek­to­ri ottaa asian hoitaakseen.

    Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri:

    Juna­lii­ken­ne mak­saa aina ja veron­mak­sa­ja mak­saa sen las­kun aina. Mik­si veron­mak­sa­jan pitäi­si pulit­taa vie­lä ext­raa juna­kei­sa­rien voit­toi­hin, jot­ka he siir­tä­vät Cayman-saarille?

    Ks. edel­li­nen koh­ta. Yksi­tyis­tä­mi­nen on win — win, moni­kan­sal­lis­ten suu­ry­ri­tys­ten omis­ta­jat saa enem­män rahaa vero­pa­ra­tii­sei­hin ja me saa­daan lii­ken­ne halvemmalla.

  46. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri:

    Juna­lii­ken­ne mak­saa aina ja veron­mak­sa­ja mak­saa sen las­kun aina. Mik­si veron­mak­sa­jan pitäi­si pulit­taa vie­lä ext­raa juna­kei­sa­rien voit­toi­hin, jot­ka he siir­tä­vät Cayman-saarille?

    No, jos kul­lan vuo­le­mi­nen juna­lii­ken­tees­tä on todel­la­kin help­poa kuin hei­nän­te­ko ja val­ta­vat voi­tot pys­tyy pih­ti­pu­taan mum­mo­kin siir­tä­mään Baha­mal­le, niin eikös Pia-Pet­rin­kin kan­nat­tai­si valit­ta­mi­sen sijaan pan­na fir­ma pys­tyy ja vuo­kra­ta tule­val­ta kau­lus­to­yh­tiöl­tä parit junat? Ei muu­ta kuin pari vuot­ta ker­man­kuo­rin­taa ja sit­ten voi siir­tyä viet­tä­mään zil­jar­döö­rin luk­suse­lä­mään Monacoon…

  47. Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri: Yksi­tyis­tä­mi­nen lisää juna­vuo­ro­ja. Mikä hit­to estää val­tion mono­po­liyh­tiö­tä myös lisää­mäs­tä juna­vuo­ro­ja? Ei mikään.

    Mik­sei VR sit­ten lisän­nyt vuo­ro­ja ja las­ke­nut hin­to­ja jo 20v sitten?

    Minä­pä ker­ron: kan­nus­teet puut­tu­vat. Ihan tur­ha sanoa että val­tion mono­po­li voi toi­mia opti­maa­li­ses­ti, kun sil­lä ei ole mitään tar­vet­ta toi­mia optimaalisesti.

    Mik­sei täs­sä maas­sa kaik­kia asioi­ta ole jär­je­tet­ty opti­maa­li­ses­ti? Mikä ihme estäi­si? No ei mikään. Pait­si se, että ei vaan onnistu.

  48. Raja­kus­tan­nuk­set ovat kes­ki­kus­tan­nuk­sia alem­pia vähän joka alal­la. Soi­nin­vaa­ran peri­aat­teel­la val­tion pitäi­si siis tukea vähän joka alaa. Alan tuke­mi­nen nyt vain ei onnis­tu kuin verot­ta­mal­la mui­ta alo­ja, jol­loin näi­den hin­noit­te­luon­gel­mat eivät kor­jau­du vaan pahenevat.

    Sik­si parem­pi rat­kai­su on hin­ta­syr­jin­tä, jol­la len­to­yh­tiöt ja Onni­bus­sit­kin saa­vat kyy­tiin sekä mak­su­ha­lui­sim­mat että mak­su­ha­lut­to­mim­mat asiakkaat. 

    Sik­si mel­kein kaik­ki pitäi­si yksi­tyis­tää. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on sur­keat kan­nus­ti­met olla teho­kas, teh­dä parem­pia tuot­tei­ta ja parem­min tavoin, joh­taa parem­min, teh­dä toi­sia tuot­tei­ta nykyis­ten sijaan ja pie­nen­tää ja suu­ren­taa toi­min­nan tasoa ja koh­tei­ta kysyn­nän mukaan. Mitä pie­nem­pi osa talou­des­ta on vapaan mark­ki­na­ta­lou­den pii­ris­sä, sitä hei­kom­min maal­la yleen­sä menee, aina­kin pit­käl­lä tähtäimellä.

    Jos jokin ala voi teh­dä lii­kaa voit­to­ja, sin­ne tun­kee niin pal­jon kil­pai­li­joi­ta, että voit­to­mar­gi­naa­lit putoa­vat koh­tuul­li­sik­si. Tulos on pal­jon parem­pi kuin sosia­lis­ti­ses­sa mal­lis­sa. Aina­kin pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kehi­tys on pal­jon nopeam­paa ja innovatiivisempaa.

  49. Mak­ka­ra­ta­lon hautuumaa:“me saa­daan lii­ken­ne hal­vem­mal­la”. Ket­kä me? Bri­tan­nias­sa hin­nat kal­lis­tu­neet, Ruot­sis­sa asiak­kaat väit­tä­vät samoin. Me veron­mak­sa­jat emme myös­kään pää­se hal­vem­mal­la. Bri­teis­sä yksi­tyis­tä­mi­nen tul­lut kal­liim­mak­si yhteis­kun­nal­le kuin enti­nen sys­tee­mi. Erään­ty­vät kor­jaus­ku­lut ja inves­toin­nit päsäh­tä­vät nis­kaan ennen pit­kään, las­kun hoi­taa val­tio eli veron­mak­sa­jat. Ulko­mai­set toi­mi­jat rää­pi­vät ne voi­tot, mit­kä saa­vat, vie­vät muka­naan eivät­kä väli­tä pit­kän aika­vä­lin kehi­tys­koh­teis­ta, inves­toin­neis­ta, kun­nos­sa­pi­dos­ta, tur­val­li­suu­teen satsaamisesta.

  50. Sylt­ty: Mik­sei VR sit­ten lisän­nyt vuo­ro­ja ja las­ke­nut hin­to­ja jo 20v sitten? 

    VR on kyl­lä lisän­nyt vuo­ro­ja vii­me 20 vuo­den aika­na tasai­ses­ti pää­ra­doil­la ja pk-seu­dun lähi­lii­ken­tees­sä var­sin­kin. Hel­sin­gis­tä läh­tee tupla­mää­rä junia nyt ver­rat­tu­na 20 vuot­ta sitten.

    Mita­lin toi­nen puo­li on että syr­jä­seu­duil­la juna­tar­jon­ta on vähen­ty­nyt tai kado­nut kokonaan.

    Osit­tain tätä voi syyt­tää myös Lii­ken­ne­vi­ras­toa, joka on sul­ke­nut ratao­sia ja lak­kaut­ta­nut ase­mia, sekä kun­tia jot­ka eivät ole olleet kiin­nos­tu­nei­ta junayh­teyk­sien­sä säilyttämiseestä.

    Suo­mes­sa kun­nat ovat jopa olleet kiin­nos­tu­neem­pia len­to­kent­tien säi­lyt­tä­mi­ses­tä vaik­ka len­täen mat­kus­taaa vie­lä pie­nem­pi jouk­ko kuin junalla.

  51. R.Silfverberg:

    Mita­lin toi­nen puo­lion että syr­jä­seu­duil­la juna­tar­jon­ta on vähen­ty­nyt tai kado­nut kokonaan.

    Osit­tain tätä voi syyt­tää myös Lii­ken­ne­vi­ras­toa, joka on sul­ke­nut ratao­sia ja lak­kaut­ta­nut ase­mia, sekä kun­tia jot­ka eivät ole olleet kiin­nos­tu­nei­ta junayh­teyk­sien­sä säilyttämiseestä.

    Jos hil­jai­sem­pien ratao­suuk­sien koko päi­vit­täi­nen mat­kus­ta­ja­mää­rä mah­tui­si yhteen tila­tak­siin, niin ei kai infran yllä­pi­dos­sa ole mitään jär­keä — vaik­ka junal­la oli­si­kin niiiiiin kiva matkustaa.

    On Oikeus” kul­kea junal­la on tosi kiva, kun muut mak­sa­vat ne todel­li­set kustannukset…

  52. ksee: No, jos kul­lan vuo­le­mi­nen juna­lii­ken­tees­tä on todel­la­kin help­poa kuin hei­nän­te­ko ja val­ta­vat voi­tot pys­tyy pih­ti­pu­taan mum­mo­kin siir­tä­mään Baha­mal­le, niin eikös Pia-Pet­rin­kin kan­nat­tai­si valit­ta­mi­sen sijaan pan­na fir­ma pys­tyy ja vuo­kra­ta tule­val­ta kau­lus­to­yh­tiöl­tä parit junat? Ei muu­ta kuin pari vuot­ta ker­man­kuo­rin­taa ja sit­ten voi siir­tyä viet­tä­mään zil­jar­döö­rin luk­suse­lä­mään Monacoon… 

    No toki: mihin voin sijoit­taa vaik­ka n. kym­me­nes­osan kuu­kausi­pal­kas­ta­ni samoil­la sään­nöil­lä kuin pari mil­jar­dia? Vai pätee­kö sijoi­tuk­sil­le eri sään­nöt riip­puen sijoi­tet­ta­vas­ta mää­räs­tä? Mikä­li, niin argu­men­til­ta­si puto­si juu­ri pohja.

  53. R. V.: No toki: mihin voin sijoit­taa vaik­ka n. kym­me­nes­osan kuu­kausi­pal­kas­ta­ni samoil­la sään­nöil­lä kuin pari mil­jar­dia? Vai pätee­kö sijoi­tuk­sil­le eri sään­nöt riip­puen sijoi­tet­ta­vas­ta mää­räs­tä? Mikä­li, niin argu­men­til­ta­si puto­si juu­ri pohja.

    Anteek­si, mut­ta nyt puto­sin ihan totaa­li­ses­ti kärryiltä.

  54. R. V.: No toki: mihin voin sijoit­taa vaik­ka n. kym­me­nes­osan kuu­kausi­pal­kas­ta­ni samoil­la sään­nöil­lä kuin pari mil­jar­dia? Vai pätee­kö sijoi­tuk­sil­le eri sään­nöt riip­puen sijoi­tet­ta­vas­ta mää­räs­tä? Mikä­li, niin argu­men­til­ta­si puto­si juu­ri pohja.

    Osa­keyh­tiö.

  55. Yksi­rai­tei­suus ei ole mikään eri­tyi­nen ongel­ma sil­loin­kaan, kun lii­ken­nöit­si­jöi­tä on mon­ta. Junat koh­taa­vat toi­sen­sa kohtauspaikalla/asemalla ihan riip­pu­mat­ta sii­tä kuka nii­tä liikennöi. 

    Yksi­rai­tei­suus ei myös­kään tar­koi­ta kapa­si­teet­tion­gel­maa. Niis­tä har­vois­ta ratao­sis­ta Suo­mes­sa mis­sä on pulaa kapa­si­tee­tis­ta itse asias­sa huo­mat­ta­va osa on kak­si- tai useampiraiteisia.

    Nyky-VR:n isoin ongel­ma on sii­nä, ettei se ole kun­nol­la val­tion ohjauk­ses­sa. Tämä on väis­tä­mät­tä joh­ta­nut sii­hen, ettei ylei­sen edun aja­mi­nen ole sil­lä prio­ri­tee­teis­sa. VR ajaa lähin­nä omaa etu­aan ja pyr­kii sii­nä rin­nal­la tuot­ta­maan voit­toa, mikä on tuhoi­sa yhdis­tel­mä sil­loin, kun se yhdis­te­tään monopoliasemaan.

  56. ksee: Anteek­si, mut­ta nyt puto­sin ihan totaa­li­ses­ti kärryiltä. 

    Vään­ne­tään siis rata­kis­kos­ta: kovas­ti kehoi­tit yrit­tä­mään kil­pai­li­jak­si juna­lii­ken­tee­seen, mikä­li sii­tä on saa­ta­vis­sa hel­pot voi­tot, kuten Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri väit­ti vie­lä ylem­pä­nä. Itsel­lä­ni, kuten suu­rel­la osal­la suo­ma­lai­sis­ta­kaan, ei vali­tet­ta­vas­ti kui­ten­kaan ole juna­lii­ken­teen aloit­ta­mi­sen vaa­ti­maa pää­omaa. Tämän vuok­si haluai­sin olla muka­na sil­lä pää­omal­la, jon­ka pys­tyn hank­kee­seen sijoit­ta­maan ja kysyin, miten voin teh­dä sen samoin ehdoin kuin suu­rem­man pää­oman sijoittajat.

    Eten­kin minua kiin­nos­tai­si, miten voin hyö­tyä samois­ta vero­suun­nit­te­lu­mah­dol­li­suuk­sis­ta kuin suu­ren pää­oman sijoittajat.

    Mikä­li täl­läis­ta yhtä­lais­ta — pää­oman suu­ruu­des­ta riip­pu­mat­ta — sijoi­tus­mah­dol­li­suut­ta ei ole, niin luon­nol­li­ses­ti “sijoi­ta ite” argu­ment­ti­si ei päde. Pyy­sin­kin siis ker­to­maan miten asia onnis­tuu, kos­ka muu­ten argu­ment­ti­si on rikki.

  57. Mar­gi­nal Revo­lu­tion:
    Raja­kus­tan­nuk­set ovat kes­ki­kus­tan­nuk­sia alem­pia vähän joka alal­la. Soi­nin­vaa­ran peri­aat­teel­la val­tion pitäi­si siis tukea vähän joka alaa. Alan tuke­mi­nen nyt vain ei onnis­tu kuin verot­ta­mal­la mui­ta alo­ja, jol­loin näi­den hin­noit­te­luon­gel­mat eivät kor­jau­du vaan pahenevat.

    Sik­si parem­pi rat­kai­su on hin­ta­syr­jin­tä, jol­la len­to­yh­tiöt ja Onni­bus­sit­kin saa­vat kyy­tiin sekä mak­su­ha­lui­sim­mat että mak­su­ha­lut­to­mim­mat asiakkaat. 

    Sik­si mel­kein kaik­ki pitäi­si yksi­tyis­tää. Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la on sur­keat kan­nus­ti­met olla teho­kas, teh­dä parem­pia tuot­tei­ta ja parem­min tavoin, joh­taa parem­min, teh­dä toi­sia tuot­tei­ta nykyis­ten sijaan ja pie­nen­tää ja suu­ren­taa toi­min­nan tasoa ja koh­tei­ta kysyn­nän mukaan. Mitä pie­nem­pi osa talou­des­ta on vapaan mark­ki­na­ta­lou­den pii­ris­sä, sitä hei­kom­min maal­la yleen­sä menee, aina­kin pit­käl­lä tähtäimellä.

    Jos jokin ala voi teh­dä lii­kaa voit­to­ja, sin­ne tun­kee niin pal­jon kil­pai­li­joi­ta, että voit­to­mar­gi­naa­lit putoa­vat koh­tuul­li­sik­si. Tulos on pal­jon parem­pi kuin sosia­lis­ti­ses­sa mal­lis­sa. Aina­kin pit­käl­lä täh­täi­mel­lä kehi­tys on pal­jon nopeam­paa ja innovatiivisempaa.

    No Suo­mes­ta voi sit­ten täl­lä peri­aat­teel­la lak­kaut­taa noin 99 prosenttia.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    R.V.
    Joku vas­ta­si sinul­le jo, osa­keyh­tiö. Siis monen kal­tai­se­si kanssa. 

    Joten­kin luu­len, että perus­ta­ma­ni muu­ta­man kym­me­nen tuhan­nen euron pää­omal­la toi­mi­va osa­keyh­tiö ei saa riit­tä­väs­ti mui­ta sijoit­ta­jia (tai vaih­toeh­toi­ses­ti: ei löy­dy riit­tä­väs­ti sel­lai­sia, jot­ka perus­tai­si­vat kysei­sen yhtiön kans­sa­ni), jot­ta se voi­si rea­lis­ti­ses­ti läh­teä kil­pai­le­maan rataliikenteessä.

    En siis vakuut­tu­nut sii­tä, että isoil­la ja pie­nil­lä pää­omil­la pelaa­vat oli­si­vat samal­la vii­val­la. Toki jos joku on sitä miel­tä, että molem­mil­la on läh­tö­koh­tai­ses­ti samat mah­dol­li­suu­det mm. pan­kin kans­sa neu­vo­tel­taes­sa ja voit­to­ja vero­pa­ra­tii­sei­hin siir­täes­sä, niin sil­loin ksee on aivan oikeas­sa. Itse en ole vakuut­tu­nut pel­käl­lä “osa­keyh­tiö” ‑kom­men­til­la.

  59. R. V.: Joten­kin luu­len, että perus­ta­ma­ni muu­ta­man kym­me­nen tuhan­nen euron pää­omal­la toi­mi­va osa­keyh­tiö ei saa riit­tä­väs­ti mui­ta sijoit­ta­jia (tai vaih­toeh­toi­ses­ti: ei löy­dy riit­tä­väs­ti sel­lai­sia, jot­ka perus­tai­si­vat kysei­sen yhtiön kans­sa­ni), jot­ta se voi­si rea­lis­ti­ses­ti läh­teä kil­pai­le­maan rataliikenteessä.

    En siis vakuut­tu­nut sii­tä, että isoil­la ja pie­nil­lä pää­omil­la pelaa­vat oli­si­vat samal­la vii­val­la. Toki jos joku on sitä miel­tä, että molem­mil­la on läh­tö­koh­tai­ses­ti samat mah­dol­li­suu­det mm. pan­kin kans­sa neu­vo­tel­taes­sa ja voit­to­ja vero­pa­ra­tii­sei­hin siir­täes­sä, niin sil­loin ksee on aivan oikeas­sa. Itse en ole vakuut­tu­nut pel­käl­lä “osa­keyh­tiö” ‑kom­men­til­la.

    Jos help­poa rahaa oli­si tie­dos­sa, oli­si kai help­po kerä­tä iso­kin osa­ke­pot­ti. Mut­ta kun help­poa raha ei ole tie­dos­sa, ei kukaan ryh­dy kerää­mään, veikkaan,

  60. R. V.: Joten­kin luu­len, että perus­ta­ma­ni muu­ta­man kym­me­nen tuhan­nen euron pää­omal­la toi­mi­va osa­keyh­tiö ei saa riit­tä­väs­ti mui­ta sijoit­ta­jia (tai vaih­toeh­toi­ses­ti: ei löy­dy riit­tä­väs­ti sel­lai­sia, jot­ka perus­tai­si­vat kysei­sen yhtiön kans­sa­ni), jot­ta se voi­si rea­lis­ti­ses­ti läh­teä kil­pai­le­maan rataliikenteessä.

    Onko tuo ihme, kun toden­nä­köi­ses­ti et ymmär­rä mitään rata­lii­ken­tees­tä? Mut­ta jos on tai­toa ja näyt­tö­jä, niin voi hyvin­kin rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­nen onnistua. 

    Muu­an Pek­ka Perä kävi hake­mas­sa pörs­sis­tä mil­jar­din ja vähän enemmänkin.

  61. DVA: No Suo­mes­ta voi sit­ten täl­lä peri­aat­teel­la lak­kaut­taa noin 99 prosenttia. 

    Näin­hän se on, että muu­ta­ma supercell tai enti­nen nokia teki­si voit­toa enem­män kuin noin 99% ole­vis­ta yri­tyk­sis­tä ja jul­ki­sen sek­to­rin voi­si lak­kaut­taa. Toi­saal­ta jos tämän seu­rauk­se­na noin 99% väes­tös­tä oli­si työt­tö­mi­nä, täl­lä voi­si olla oman­lai­si­aan seurauksia…

  62. > Rau­ta­tei­den hin­nat on ase­tet­ta­va niin alas, että
    > talous menee tappiolle

    Tämä ei päde vir­hein­ves­toin­tei­hin. Vir­hein­ves­toin­ti on huk­kaan hei­tet­tyä rahaa eikä sii­tä tule kan­nat­ta­vaa vaik­ka kuin­ka tue­taan lii­ken­net­tä. Kan­nat­ta­va­kin inves­toin­ti voi ajan myö­tä muut­tua kan­nat­ta­mat­to­mak­si eli inves­toin­nin arvo menee nega­tii­vi­sek­si. Se on luon­nol­lis­ta elä­män kier­to­kul­kua. Esi­mer­kik­si ratao­suu­den var­rel­ta vain yksin­ker­tai­ses­ti asuk­kaat ovat muut­ta­neet pois.

    Toi­sek­seen. On mah­do­ton­ta estää, että lie­väs­ti tap­piol­li­nen toi­min­ta ei syö resurs­se­ja jol­tain muul­ta alal­ta kuin hen­ki­lö­lii­ken­ne. Jos tap­piol­li­nen juna­vuo­ro lopet­taa pai­kal­li­sen tak­si tai bus­si­lii­ken­teen, asia on OK, mut­ta miten estää tuki­ra­han valu­mi­nen toi­sil­le toi­mia­loil­le. Kulut­ta­jal­la kui­ten­kin on omat pre­fe­rens­sin­sä vaih­toeh­toi­sel­le kuluttamiselle.

    Esi­merk­ki­nä vaik­ka tuo Kemi­jär­ven rata (joka integroi­tuu­kin Rova­nie­meen eikä Ouluun) ja sen henkilöliikenne.

    Kuvi­tel­laan, että ratao­suu­del­le on mak­set­ta­va 10 eur / hen­ki­lö tukea, että juna kan­nat­taa ajaa. Siis, jos mat­kus­ta­jal­le mak­se­taan kymp­pi, ei vie­lä tap­pio­ta tule. Pai­kal­li­nen ravin­to­la huo­maa täs­sä bis­nek­sen. Se perus­taa ravin­to­la­vau­nun tuo­hon junaan ja lupaa jokai­sel­le ensim­mäi­sen oluen ilmai­sek­si. Rei­tis­tä tulee hyvin suo­sit­tu ja var­sin “kan­nat­ta­va”. Rei­tin var­rel­le pitää raken­taa uusia ja uusia pysäk­ke­jä, joil­la mat­kus­ta­jat voi­vat nous­ta junas­ta pois “tupak­ka­tauol­le”, nous­tak­seen taas uudel­leen junaan uusi­na mat­kus­ta­ji­na uuden ilmai­sen oluen ääreen.

    Pie­nel­lä val­tion tuel­la ratao­suu­des­ta teh­tiin suo­sit­tu ja “kan­nat­ta­va”, mut­ta las­kel­ma ei otta­nut miten­kään huo­mioon, että pai­kal­li­nen kiin­teä ravin­to­la lopet­ti toi­min­tan­sa ja siir­si myyn­nin junaan. — Mat­kus­ta­jat oli­vat hyvin tyy­ty­väi­siä juna­vuo­ron elvyt­tä­mi­seen. Sai­vat­han he pal­jon ilmais­ta olutta.

  63. K‑Veikko: uvi­tel­laan, että ratao­suu­del­le on mak­set­ta­va 10 eur / hen­ki­lö tukea, että juna kan­nat­taa ajaa. Siis, jos mat­kus­ta­jal­le mak­se­taan kymp­pi, ei vie­lä tap­pio­ta tule. Pai­kal­li­nen ravin­to­la huo­maa täs­sä bis­nek­sen. Se perus­taa ravin­to­la­vau­nun tuo­hon junaan ja lupaa jokai­sel­le ensim­mäi­sen oluen ilmai­sek­si. Rei­tis­tä tulee hyvin suo­sit­tu ja var­sin “kan­nat­ta­va”. Rei­tin var­rel­le pitää raken­taa uusia ja uusia pysäk­ke­jä, joil­la mat­kus­ta­jat voi­vat nous­ta junas­ta pois “tupak­ka­tauol­le”, nous­tak­seen taas uudel­leen junaan uusi­na mat­kus­ta­ji­na uuden ilmai­sen oluen ääreen.

  64. Heit­täy­dy­tään­hän tosi inno­va­tii­vi­sik­si. Ravin­to­la­vau­nus­sa voi­si alkaa heti Hel­sin­gis­tä vero­va­paa myyn­ti jos rau­ta­tie­a­lu­eet muu­tet­tai­si kiin­teis­tö­re­kis­te­ris­sä kame­raal­li­sel­la loh­ko­mi­sel­la Ahve­nan­maan maa­kun­taan. Juna sukel­tai­si heti Hel­sin­gis­tä läh­ties­sään vero­va­paa­seen Ahve­nan­maa­han. Lii­ken­nöit­si­jän tuli­si vain pitää huol­ta sii­tä, että mat­ka kes­tää kau­an, jot­ta mat­kus­ta­jat ehti­vät naut­tia kai­kis­ta eduis­ta. Täs­sä­hän VR on mestari.

  65. Vil­le: Näin­hän se on, että muu­ta­ma supercell tai enti­nen nokia teki­si voit­toa enem­män kuin noin 99% ole­vis­ta yri­tyk­sis­tä ja jul­ki­sen sek­to­rin voi­si lak­kaut­taa. Toi­saal­ta jos tämän seu­rauk­se­na noin 99% väes­tös­tä oli­si työt­tö­mi­nä, täl­lä voi­si olla oman­lai­si­aan seurauksia…

    Lyön vir­tu­aa­li­ses­ti vetoa, että met­säyh­tiöt pyyh­ki­vät 10 vuo­den kulut­tua Supercel­lil­lä lattiaa.

  66. Ilk­ka Tör­mä:
    Lii­ken­nöit­si­jän tuli­si vain pitää huol­ta sii­tä, että mat­ka kes­tää kau­an, jot­ta mat­kus­ta­jat ehti­vät naut­tia kai­kis­ta eduista.

    Tuo mat­kan hidas­ta­mi­nen tapah­tui Englan­nis­sa, kun len­toa­se­mat yksi­tyis­tet­tiin. Mat­kus­ta­ja­vir­taa alet­tiin tar­koi­tuk­sel­la hidas­ta­maan, että ken­tän myy­mä­löis­sä ja ravin­to­lois­sa kävi­si kaup­pa paremmin.

  67. R. V.: Vään­ne­tään siis rata­kis­kos­ta: kovas­ti kehoi­tit yrit­tä­mään kil­pai­li­jak­si juna­lii­ken­tee­seen, mikä­li sii­tä on saa­ta­vis­sa hel­pot voi­tot, kuten Pia-Pet­ri Pam­pu­la-Kut­ri väit­ti vie­lä ylem­pä­nä. Itsel­lä­ni, kuten suu­rel­la osal­la suo­ma­lai­sis­ta­kaan, ei vali­tet­ta­vas­ti kui­ten­kaan ole juna­lii­ken­teen aloit­ta­mi­sen vaa­ti­maa pää­omaa. Tämän vuok­si haluai­sin olla muka­na sil­lä pää­omal­la, jon­ka pys­tyn hank­kee­seen sijoit­ta­maan ja kysyin, miten voin teh­dä sen samoin ehdoin kuin suu­rem­man pää­oman sijoittajat.

    Eten­kin minua kiin­nos­tai­si, miten voin hyö­tyä samois­ta vero­suun­nit­te­lu­mah­dol­li­suuk­sis­ta kuin suu­ren pää­oman sijoittajat.

    Mikä­li täl­läis­ta yhtä­lais­ta – pää­oman suu­ruu­des­ta riip­pu­mat­ta – sijoi­tus­mah­dol­li­suut­ta ei ole, niin luon­nol­li­ses­ti “sijoi­ta ite” argu­ment­ti­si ei päde. Pyy­sin­kin siis ker­to­maan miten asia onnis­tuu, kos­ka muu­ten argu­ment­ti­si on rikki.

    Veo­lian (https://fi.wikipedia.org/wiki/Veolia, Parii­sin pörs­sis­sä VIE) osak­kei­ta voi ostaa mil­lä sum­mal­la tahan­sa 19 euros­ta alkaen. Tämän jäl­keen rahan tuloa ei voi estää.

  68. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Veo­lian (https://fi.wikipedia.org/wiki/Veolia, Parii­sin pörs­sis­sä VIE) osak­kei­ta voi ostaa mil­lä sum­mal­la tahan­sa 19 euros­ta alkaen. Tämän jäl­keen rahan tuloa ei voi estää. 

    Täs­sä­kin tulee ongel­mak­si se, että ison rahan sijoit­ta­jat pys­ty­vät hyö­dyn­tä­mään vero­pa­ra­tii­se­ja kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti, kun taas itse en pys­ty. Vai tie­dät­kö tavan, jol­la saan voit­to­ni kado­tet­tua verot­ta­jan ulottamattomiin?

  69. Mak­ka­ra­ta­lon Hau­tuu­maa: Veo­lian (https://fi.wikipedia.org/wiki/Veolia, Parii­sin pörs­sis­sä VIE) osak­kei­ta voi ostaa mil­lä sum­mal­la tahan­sa 19 euros­ta alkaen. Tämän jäl­keen rahan tuloa ei voi estää.

    Miten pörs­sio­sak­keen osta­mi­nen liit­tyy kysy­myk­seen rau­ta­tie­lii­ken­teen alku­pää­omaan? Jos kysy­myk­ses­sä ei ole uuden rau­ta­tie­yh­tiön pörs­siin­lis­tau­tu­mi­san­ti, niin tuu­le­tat vain ikeniäsi.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra: En tie­dä miten on nyt, mut­ta sil­loin kun olin ase­mas­sa, että tie­sin, radan käy­tös­tä perit­tiin kus­tan­nus, joka vas­ta­si rato­jen kulu­mis­ta. Pää­omas­ta ei siis las­ku­tet­tu. Tämä on aivan talous­teo­rian mukai­nen rat­kai­su. Täs­tä poi­ket­tiin Lah­den oiko­ra­dan osal­ta vaa­ti­mal­la myös osuus pää­oman kus­tan­nuk­sis­ta, mikä joh­ti sii­hen, että öiseen aikaan­kin tava­ra­ju­nat kier­si­vät Rii­hi­mäen kaut­ta. Haas­kaus­ta. Kun poi­ke­taan talous­teo­rian mukai­ses­ta rat­kai­sus­ta, ylly­te­tään vää­rään käyttäytymiseen.
    Ennen kun pil­las­tut­te, haluan huo­maut­taa, että rek­ka­lii­ken­ne ei mak­sa veroi­na edes aiheut­ta­maan­sa ties­tön kulumista.

    Mie­les­tä­ni edel­li­nen kir­joit­ta­ja tar­koit­ti, että tie­tyn ratao­suu­den käy­tös­tä pitäi­si mak­saa eri­suu­ri kor­vaus eri aikoi­na. Jos hin­noit­te­lu on jär­ke­väs­ti toteu­tet­tu, tava­ra­ju­nien ei tie­ten­kään pitäi­si kul­kea öiseen aikaan, jol­loin hen­ki­lö­lii­ken­net­tä on vähän, Hel­sin­gis­tä Lah­teen Rii­hi­mäen kautta.

  71. Rau­ta­tie­lii­ken­ne on pää­oma­val­tai­nen ala ja niin­pä alal­le­tu­lo­kyn­nys on korkea.Kalustoyhtiö pie­nen­tää sitä, mut­ta sil­loin kalus­to­yh­tiö voi olla rajoi­te kila­pi­lul­le, jos se ei halua investoida
    Kil­pai­lu rajoit­tuu val­ta­vas­ti, kos­ka uusia tek­nol­lo­gioi­ta ei voi käyt­tää kilpailussa

    Kun lii­ke­nen kil­pai­lu­te­taan alueit­tain niin toden­nä­köi­se­ti vain etet­lä-Suo­men alue kiin­nos­taa, lop­pu jää val­tion hoi­det­ta­vak­si edelleen

    Ja kun bus­si­lii­ken­ne voi kerä­tä ker­mat pääl­tä ja syr­jä­seu­tu­jen ris­ti­sub­ven­tio syö kil­pai­lue­tua niin eipä poh­joi­sem­pi Suo­mi kiin­nos­ta ketään

    Kun Suo­men rata­verk­ko on har­va niin lop­pu­tu­le­ma on, ettei mitään kun­non kil­pai­lua syn­ny, ete­lä-Suo­mi ehkä ainoa poikkeus

  72. Lii­an van­ha: eipä poh­joi­sem­pi Suo­mi kiin­nos­ta ketään

    Mik­si poh­joi­sem­man Suo­men ole­mat­to­man juna­lii­ken­teen pitäi­si kiin­nos­taa ketään? Mik­si ihmees­sä Kemi­jär­vel­le edes aje­taan mat­kus­ta­ja­ju­naa? Siel­tä pää­see Rova­nie­mel­le kyl­lä lin­ja-autol­la­kin, aivan kuten vaik­ka­pa Kit­ti­läs­tä. Ei siel­tä­kään pää­se junal­la mat­kus­ta­maan, mik­si ihmees­sä jos­tain Kemi­jär­vel­tä pitäi­si päästä?

    Siis ymmär­rän kyl­lä että kepun kan­na­tuk­sen vuok­si, mut­ta oli­ko sil­le siis mui­ta­kin perusteita?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.