Kategoria: _

Helsingin seudun väestönkasvu tammi-toukokuussa

Tilas­tokeskus näyttää saa­neen jär­jestelmän­sä kun­toon ja pyöräyt­ti ennakko-väk­iluku­tiedot huhti- ja toukoku­ul­ta ennen juhannusta.

Suun­ta on jatkunut ja muut­toli­ike on kiihtynyt yhä niin, että koko seudun vuosikasvu ylit­tää tasaisen vauhdin taulukon perus­teel­la 20 000 rajan ja Helsin­gin kasvu 10 000 asukkaan rajan. Kevät on tuonut asukkai­ta uusi­in pien­taloi­hin ja nyt kaik­ki seudun kun­nat ovat Ker­avaa luku­unot­ta­mat­ta plussalla.

 

Windows 10 on poistanut salkkutoiminnon kokonaan?

Olen käyt­tänyt Win­dowsin salkku­toim­intaa tieto­jen siirtämiseen tietokon­nelt­ta toisel­la — ja myös var­mu­jusko­pi­oon viimeisimpi­en tiedos­to­jen osalta, jos vaik­ka joskus tal­let­taisi jonkin tiedos­ton päälle.

Win­dows 10:ssä tätä toim­intoa ei ollut, mut­ta sen sai takaisin, kun osasi. Blogi­ni kom­men­toi­jat aut­toi­vat tässä suuresti.

Uusim­mas­sa päiv­i­tyk­sessä salkku näyt­tää siir­tyneen lop­ullis­es­ti his­to­ri­aan. Vai onko jol­lakin taas teo­ria, miten sen saa henkiin.

Onko tarkoi­tus pakot­taa käyt­tämään Microsoft­in pil­vi­laplvelu­ja, jot­ka se tar­joaa kyl­lä ilmaisek­si? Sel­l­ainen panee aina vähän  epilemään motiivia.

Pil­vipalvelus­sa on kak­si ongel­maa. Ei toi­mi, jos ei ole verkkoy­hteyt­tä, eikä sitä aina ole, eri­tyis­es­tio ei lentokoneis­sa, mut­ta joskus ei edes sisätilois­sa. Min­ulle tapah­tuu aika usein, että pil­vipalvelus­sa on jokin synkro­noin­tion­gel­ma — var­maankin olen toimin­ut eri taval­la kun palvelu olet­taisi, mut­ta pelkästään  kir­joit­tamisen lopet­ta­mi­nen tlanteessa, jos­sa verkkoy­hteyt­tä ei ole, saa koko jär­jestelmän sekaisin.

Arggh!

Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (2) Miksi ARA-asuntoja Jätkäsaareen

Seg­re­gaa­tion tor­ju­mi­nen on tärkeä tavoite. Sen merk­i­tyk­sen huo­maa, kun ver­taa Helsin­gin kehi­tys­tä kaupunkei­hin, jois­sa seg­re­gaa­tio­ta ei ole yhtä tehokkaasti tor­jut­tu – Tukhol­maan, Pari­isi­in tai vaik­ka Turkuun.

VATT:in tutk­i­jat Essi Eero­la ja Tuuk­ka Saari­maa ovat arvostelleet voimakkaasti sitä, että Helsin­ki rak­en­taa ARA-asun­to­ja myös kalli­isi­in kaupungi­nosi­in, esimerkik­si Jätkäsaareen.

On vähän makua­sia, kuin­ka paljon tukea ARA-asun­to saa Jätkäsaa­res­sa – Paa­vo Arhin­mäen mukaan ei lainkaan ¬– mut­ta käytetään nyt vaik­ka arvio­ta 500 €/asunto, kos­ka suun­nilleen noin paljon alem­pia ARA-vuokrat ovat kuin markki­navuokrat. Kaupun­ki ei tästä mak­sa menetet­tynä tulona kuin osan. Pääosa siitä jää muiden ARA-asukkaiden mak­set­tavak­si vuokran­tasauk­sen kaut­ta. Jos halu­aisi kam­pan­joi­da sitä vas­taan, että Jätkäsaa­reen tulee ARA-asun­to­ja, kan­nat­taisi kam­pan­joi­da Itä-Helsin­gin vuokrataloalueilla.
Asun­to-ohjel­man mukaan Jätkäsaa­reen pitäisi tul­la kaikki­aan 1500 ARA-asun­toa. Täl­löin tuki niille olisi 9 M€/vuosi. Aivan näin paljon ARA-asun­to­ja sinne ei näytä tule­van. Jat­ka lukemista “Kaupun­ki asun­tokysymyk­sen ratkaisi­jana (2) Mik­si ARA-asun­to­ja Jätkäsaareen”

Puheeni kaupunginvaltuustossa Clarion-hotellin tontin myymisestä

Kan­natan esi­tys­tä enkä aio äänestää vasem­mis­toli­iton hylkäy­sesi­tyk­sen puoles­ta, vaik­ka tästä puheen­vuoros­ta voisi muu­takin päätel­lä. Pidän tästä aiheesta vähän perus­teel­lisem­man puheen­vuoron, kos­ka olemme valmis­tau­tu­mas­sa strate­gia­neu­vot­telui­hin ja halu­an muut­taa poli­ti­ikkaamme suh­teessa tont­tien myymiseen ja vuokraamiseen. Kesken kaiken yhden toim­i­jan osalta emme voi varoituk­set­ta käytän­töjämme muut­taa, kos­ka yri­tys on perustel­lusti voin­ut olet­taa mei­dän kohtel­e­van sitä, kuten olemme kohdelleet muitakin.

 Olemme myymässä ton­tin noin kymmenel­lä miljoon­al­la eurol­la. Nyt se tuot­taa meille noin 500 000 euroa vuodessa vuokrat­u­lo­ja, myyn­nin jäl­keen noin 100 000 euroa kiin­teistöveroa. Luovumme siis 400 000 euron vuo­tu­i­sista, indek­si­in sido­tu­ista tuloista 10 miljoo­nan euron ker­ta­suori­tus­ta vas­taan. Reaal­i­tuot­tona tämä vas­taa neljän pros­entin reaa­liko­rkoa. Jat­ka lukemista “Puheeni kaupung­in­val­tu­us­tossa Clar­i­on-hotellin ton­tin myymisestä”

Kaupunki asuntokysymyksen ratkaisijana (1)

Pidin THL:n asun­tokysymys ‑sem­i­naaris­sa puheen­vuoron aiheena Kaupun­ki asun­tokysymyk­sen ratkaisi­jana Julkaisen sen palastel­tuna muu­ta­maan artikke­li­in, kos­ka yht­enä kir­joituk­se­na se olisi liian pitkä. Blogi­ni ahk­er­ille luk­i­joille mon­et argu­ment­ti­ni ovat ennestään tuttuja.

= = =

Asumisen korkea hin­ta Helsingis­sä on paha ongel­ma. Se on sosi­aalise­na ongel­mana suuri vääryys. Se ei vain estä ihmisiä muut­ta­mas­ta työt­tömyysalueil­ta työn äärelle Helsinki­in. Se myös vie moti­vaa­tion hakea töitä niiltä vähän koulute­tu­il­ta helsinkiläisiltä, jot­ka ovat työt­töminä mata­la­palkkaises­ta työstä. Kalli­in asumisen takia sosi­aal­i­tur­va on aivan rik­ki tuot­taen kan­nusti­non­gelmia. Kan­nusti­non­gelmia pitäisikin tutkia keskite­tysti Helsingis­sä eikä käyt­tää koko maan keskiarvoja.

Asum­i­nen ei ole kallista kaikkial­la Helsin­gin seudul­la. Hin­nat ovat nousseet rajusti Helsin­gin ratikkakaupungis­sa ja myös niin san­otul­la kol­man­nel­la kalleusryh­mäl­lä, mut­ta eivät Itä-Helsingis­sä, eivätkä juuri myöskään Espoos­sa. Van­taal­la hin­to­jen nousu on ollut koko maan keskimääräistä nousua hitaam­paa ja Kehyskun­tien ker­rostaloa­sun­to­jen hin­nat ovat peräti laskeneet.

Jat­ka lukemista “Kaupun­ki asun­tokysymyk­sen ratkaisi­jana (1)”

Suuret kaupungit kasvun jarruna?

Mart­ti Het­emä­ki kir­joit­ti blo­gis­saan, että suuret kaupun­git, jot­ka kymme­nen vuot­ta sit­ten vielä vetivät Suomea kasvu­un, ovat muut­tuneet kasvun jar­rut­ta­jik­si. Niiden osu­us kokon­ais­tuotan­nos­ta on laskenut.

Het­emä­ki on olen­naisen äärel­lä. Nyky­maail­mas­sa talouskasvu on läh­es kokon­aan kaupunkien kasvua. Suomen surkea talouske­hi­tys ver­rat­tuna Ruot­si­in johtuu siitä, että talous on kehit­tynyt surkeasti Helsingis­sä, Tam­pereel­la, Turus­sa ja Oulus­sa ver­rat­tuna Tukhol­maan, Göte­borgi­in ja Malmöhön.

Syitä Suomen talouden ongelmi­in pitää siis etsiä kaupungeista. Kaiken ei tarvitse olla kaupungeis­sa, mut­ta kas­va­vat elinkeinot ovat voit­top­uolis­es­ti urbaaneja.

Kasvu kaupungeis­sa on osin tuot­tavu­u­den nousua, mut­ta ennen kaikkea muut­toa kaupunkei­hin. Kiinas­sa 300 000 ihmistä viikos­sa muut­taa kaupunkei­hin tuot­tavam­paan työhön.

Vaik­ka moni taivastelee Helsin­gin seudun läh­es 20 000 asukkaan kasvua vuodessa, se on puol­ta hitaam­paa kuin Tukhol­man, Oslon ja Kööpen­ham­i­nan väestönkasvu. Helsin­gin asun­top­u­la on tehokas este Suomen talouskasvulle. Jat­ka lukemista “Suuret kaupun­git kasvun jarruna?”

Markus Jäntin lähtö on paha juttu

Minus­ta on erit­täin valitet­tavaa, että Markus Jänt­ti ilmoit­ti jät­tävän­sä Suomen ja palaa­vansa Tukhol­man yliopis­toon. Markus on nimit­täin täy­den­tänyt hyvin suo­ma­lais­ten talousti­eteil­i­jöi­den joukkoa kos­ka hän on hyvin osaa­va talousti­eteil­i­jä JA kos­ka hän on yhteiskun­nal­liselta asen­teeltaan vasemmistolainen.

Talousti­eteet eivät maineestaan huoli­mat­ta sinän­sä ole mikään oikeis­to­lainen tieteenala. Min­un opiskel­lessani useim­mat johta­vat kansan­talousti­eteil­i­jät oli­vat demare­i­ta. Nyky­isin julkiseen keskustelu­un osal­lis­tu­vista talousti­eteil­i­jöistä huo­mat­ta­va osa on asen­teeltaan oikeis­to­laisia, mikä leimaa koko tiedet­tä vähän virheel­lis­es­ti. Jat­ka lukemista “Markus Jäntin lähtö on paha juttu”

Huomioita korkeakoulujen lukukausimaksuista

Talousti­eteen yhdis­tys jär­jesti sem­i­naarin korkeak­oulu­jen lukukausi­mak­su­ista. Sem­i­naaris­sa esitet­ti­in hyviä argu­ment­te­ja. Kalvot kan­nat­taa kat­soa. Linkit ovat tämän artikke­lin lopussa.

Han­nu Karhunen näyt­ti tilas­to­ja, joiden mukaan korkeak­oulu­opin­not suorit­ta­neen miehen elämä­naikaiset net­toan­siot ovat elinkaaren aikana noin 600 000 euroa suurem­mat kuin keski­as­teen suorit­tanei­den miesten. Nais­ten osalta ero on 400 000 euroa. Koulu­tus siis kan­nat­taa. Tämä on kuitenkin selvä yläes­ti­maat­ti koulu­tus­in­vestoin­nin kan­nat­tavu­udelle, sil­lä eiväthän nämä joukot ole keskenään ver­tailukelpoisia. Eivät korkeak­oulu­jen sisään­pääsyko­keet sen­tään niin heikko­ja ole, että se arvon­taa vas­taisi. Jos korkeak­oului­hin val­i­tut ovat keskimäärin lah­jakkaam­paa joukkoa, he oli­si­vat var­maankin men­estyneet keskimäärin parem­min myös keski­as­teen tutkin­non avulla.

Tästäkin huoli­mat­ta on selvää, että koulut­tau­tu­mi­nen on kan­nat­ta­va investoin­ti, joten ilmainen ope­tus on elinkaar­it­u­lo­ja tarkastelu­na tulon­si­ir­to huono-osaisil­ta hyväo­saisille. Jat­ka lukemista “Huomioi­ta korkeak­oulu­jen lukukausimaksuista”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.5.2017

Esi­tys­lis­taa pääsee kat­so­maan tästä

Käve­lykeskus­tan periaatesuunnitelma

(Pöy­dältä)

Kokoomus halu­aisin tor­pa­ta koko esi­tyk­sen. Demar­it ratkai­se­vat. Paljon pelissä.

 Yleiskaa­van toteuttamissuunnitelma

(Pöy­dältä)

Paljon on tul­lut pos­tia, että se tai tämä alue pitäisi ottaa tästä pois. Ei ote­ta mitään, kos­ka tämä on lista strate­gia­neu­vot­telui­hin. Siel­lä ote­taan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 9.5.2017”

Blogin kävijämäärä uuteen ennätykseen

Tämän blo­gin kävi­jämäärä kuukaudessa ylit­ti huhtiku­us­sa ensim­mäisen ker­ran 200 000 käyn­nin rajan. Tark­ka luku oli  200 424 käyn­tiä. Eri kävi­jöi­den määräk­si Awstats ilmoit­taa 90 343, mut­ta en pidä tätä lukua kovin luotet­ta­vana, kos­ka joil­lakin käyt­täjil­lä ip-osoite vai­h­tuu joka kerran.

Viisi lue­tu­in­ta artikke­lia olivat