Kategoria: _

Sähköautojen mukana autojen yhteiskäyttö lisääntyy?

Sähköau­ton hin­ta riip­puu voimakkaasti siitä, kuin­ka pitkän matkan sil­lä pystyy aja­maan yhdel­lä latauk­sel­la. Akut ovat kyl­lä tulleet halvem­mik­si, mut­ta kevyem­mik­si ne eivät ole juurikaan tulleet.

Kaupunki­a­jos­sa riit­tää pienem­pi määrä akku­ja kuin matkalla maakun­ti­in. Jos autol­la aje­taan vain kaupungis­sa ja jos sil­lä kul­kee vain korkein­taan kak­si ihmistä ilman suuria tavaramääriä, sähköau­to on ben­sakäyt­töistä per­heau­toa halvem­pi, kos­ka sähkö­moot­tori nyt vain on yksinker­taisem­pi ja auto voi olla paljon pienem­pi. Tai jos ei ole halvem­pi vielä, on kohta.

Täl­lainen auto riit­tää kaupungis­sa asuville useimpi­in ajoi­hin, mut­ta ei tietenkään kaikki­in. Joskus pitää lähteä mökille ja sil­loin esimerkik­si voi olla mukana paljon tavaraa. Tai tavaraa voi olla muuten vain.

On jok­seenkin type­r­ää kul­jet­taa melkein ton­nin ver­ran akku­ja mukanaan lyhy­il­lä kaupunki­matkoil­la vain, jot­ta voi pari ker­taa vuodessa ajaa jon­nekin pidemmälle.

Nor­jas­sa tämä on ratkaistu niin, että per­heel­lä on kak­si autoa, sähköau­to kaupunki­a­joi­hin ja tavalli­nen auto mui­hin matkoi­hin. Jat­ka lukemista “Sähköau­to­jen mukana auto­jen yhteiskäyt­tö lisääntyy?”

Kaupunkiympäristölautakunta 3.10.2017

Itäisen saaris­ton asemakaava

Toisen ker­ran pöy­dälle. Tähän kohdis­tuu aivan mah­dot­tomasti painei­ta. Toivoisi ihmis­ten ymmärtävän, että kaupungilla on muitakin tapo­ja säädel­lä omis­ta­mansa maan käyt­tämistä kuin asemakaava.

Raken­nus­lain kansalais­ten vaikut­tamis­mah­dol­lisuuk­sia koske­vat pykälät toimi­vat vähän myös itseään vas­taan. On suuri este muis­tusten huomioon ottamiselle, että jos näin tehdään, koko kaa­va pitää lait­taa uud­estaan näyt­teille ja siihen menee taas pitkä aika ja kaik­ki alkaa alusta.

Kulosaaren ostarin kaava

Yksimielis­es­ti läpi. Lau­takun­nas­sa oli painei­ta toisaal­ta jät­tää van­has­ta ostarista jokin maamerk­ki ja toisaal­ta rak­en­taa selvästi korkeam­paa, mut­ta vas­tae­hdo­tuk­sia ei tehty.

Käskyn­halti­jantien kaava

Läpi kiitoksin. Urputin ratikkakaistan puut­tumis­es­ta Nor­rtäl­jen­tieltä, mut­ta liiken­nesu­un­nit­teli­jat sanoi­vat, ettei olisi saatu mitenkään mah­tu­maan. No olisi tietysti, mut­ta pui­ta olisi kyl­lä joudut­tu kaata­maan – tai jät­tää istut­ta­mat­ta, en enää muista miten se oli.

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 3.10.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Itäisen saaris­ton asemakaava

Tähän ikuisu­us­pro­jek­ti­in sisäl­tyy yhä mah­dot­tomasti painei­ta. Luon­non­suo­jeli­jat halu­a­vat tehtävän­sä mukaises­ti suo­jel­la saaris­ton luon­toa, nykyiset mökkiläiset halu­a­vat alueen varat­tavak­si itselleen ja muut pidet­täväk­si ulkop­uolel­la. Ely-keskus tukee sekä mökkiläisiä että luon­non­suo­jeli­joi­ta. Jotkut taas halu­aisi­vat ava­ta saaris­toa kaikille helsinkiläisille ja matkail­i­joille. Luen kaupun­gin vas­ta hyväksyt­tyä strate­giaa niin, että se pain­ot­taa tätä kol­mat­ta tavoitetta.

Kulosaaren ostari nurin, tilalle uusi ja sen päälle asuntoja

Tämän lin­jan val­it­si edelli­nen kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta viimeis­inä töinään. Min­un on myön­net­tävä, että nykyisessä ostaris­sa on tyyliä, joten ymmär­rän suo­je­lu­tavoit­teiu­ta, mut­ta narul­la ei voi työn­tää. Näitä van­ho­ja ostare­i­ta ei saa taloudel­lis­es­ti toimiviksi, joten suo­jelu tarkoit­taisi rapistumista.

Pää­timme sil­loin, että ostarin saa purkaa. Tarpeelli­nen määrä liiketi­laa tulee uuden raken­nuk­sen alaosaan ja päälle asun­to­ja. Uusia iloisia kulosaare­laisia tulee täl­lä kaaval­la 170.

Lausun­tok­ier­ros ei aiheut­tanut kaavaan muu­tok­sia. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 3.10.2017”

Pohdintoja korkeakoulujen sisäänotosta

Juu­tu­in Twit­ter-väit­te­lyyn yliopis­to­jen pääsykokeista huo­mautet­tuani, että on epälo­ogista väit­tää, että Helsin­gin eli­it­tilukioiden lau­datur-hir­mut val­taisi­vat aloi­tu­s­paikat, jos sisäänot­to perus­tu­isi yliop­pi­laskir­joituk­si­in eikä pääsykokeisi­in. Ei heitä yksinker­tais­es­ti riitä ja vaikka­pa oikik­seen nämä kyl­lä pää­si­sivät halutes­saan nytkin, mut­ta eivät kaik­ki halua.

Keskustelus­sa sinkosi niin paljon väit­teitä, ettei niitä voin­ut kom­men­toi­da 140 merkin vas­tauk­sil­la. Sik­si teen yhteenve­don esite­ty­istä väitteistä.

Lähtöko­htani on se, että on sinän­sä tärkeätä vali­ta korkeak­oului­hin niitä, joil­la on parhaat edel­ly­tyk­set men­estyä opin­nois­sa. On esitet­ty sel­l­ais­takin, että opiske­li­jat pitäisi vali­ta ”demokraat­tisem­min” niin, että huono­jakin men­estyjiä valit­taisi­in, mut­ta tähän en oikein löy­dä perusteita.

Oikei­den opiske­li­joiden val­in­ta on niin tärkeätä, että se saa vähän mak­saakin – joko rahaa tai opiske­li­joiden aikaa. Niin­pä, jos voitaisi­in osoit­taa, että pääsykokei­den validi­teet­ti on selvästi parem­pi, kan­nat­taisin pääsykokei­ta, mut­ta tästä ei ole kukaan esit­tänyt mitään näyttöä.

Tämä vielä julkaise­ma­ton tutkimus osoit­taa – niin tutk­i­jat ainakin  väit­tävät – että yliop­pi­las­tutk­in­to ennus­taa opin­nois­sa men­estymistä parem­min kuin pääsyko­keet. Kun tutkimus ensi kuus­sa julka­istaan, tiedämme tästäkin enemmän.

Jos tuo väite pääsykokei­den kehnoud­es­ta pitää paikkansa, asian pitäisi olla selvä. Jos koe­jär­jeste­ly on kallis, vie opiske­li­joiden aikaa kohtu­ut­tomasti, johtaa tilanteeseen, jos­sa pääsee sisään vas­ta muu­ta­man vuo­den jäl­keen, ja kaiken tämän rum­ban jäl­keen testi on huonom­pi kuin yliop­pi­laskir­joi­tus, en näe jär­jeste­lyis­sä jär­jen hiven­täkään. Jat­ka lukemista “Pohd­in­to­ja korkeak­oulu­jen sisäänotosta”

Sairauksien hoidon paraneminen törmää talouteen

Uutiset lääketi­eteestä lupaa­vat hoit­o­m­ah­dol­lisuuk­sien paranevan merkit­tävästi. On tulos­sa geen­it­er­api­aa perin­nöl­lis­ten sairauk­sien hoita­miseen ja yksilöl­lis­es­ti räätälöi­tyjä syöpälääkkeitä ja vaik­ka mitä ihmeel­listä. Se kaik­ki lupaa pidem­pää ja ter­veem­pää elämää.

Har­mi vain, että tämä kaik­ki maksaa.

Sanoo val­tio­varain­min­is­ter­iö mitä hyvän­sä, ter­vey­destä kan­nat­taa mak­saa enem­män, kun­han saa myös enem­män ter­veyt­tä. Paljon turhempaankin moni rahaansa käyttää.

Kaik­ki uusi ja parem­pi ei lisää kus­tan­nuk­sia. Alzheimer-lääke voi olla hyvin kallis ja alen­taa silti hoidon kokonaiskustannuksia.

Rajansa on sil­läkin, paljonko paljon ter­vey­destä kan­nat­taa mak­saa. Niin paljon on kehit­teil­lä kalli­ita hoito­ja, että jos ne kaik­ki otet­taisi­in täysimääräis­es­ti käyt­töön, voisimme käyt­tää koko kansan­tu­lon ter­vey­den­huoltoon. Jat­ka lukemista “Sairauk­sien hoidon parane­m­i­nen tör­mää talouteen”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 26.9.2017

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Her­ne­saaren osayleiskaava

Tämä oli kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa 19.1.2017 ja on nyt tul­lut lausun­noil­ta. Yhtään muu­tos­ta siihen ei ehdoteta.

Kaa­va on mon­en vai­heen jäl­keen hioutunut varsin hyväk­si. Siinä välis­sä asukaslukukin on nous­sut 2 500 asukkaal­la. Alueel­la toimii tois­taisek­si Her­ne­saaren telak­ka, jon­ka ole­mas­saoloa en ymmär­rä lainkaan, kos­ka laivo­jen tekem­i­nen olisi Rau­mal­la 20 % halvempaa.

Tänne on suun­nitel­tu tolkut­toman paljon pysäköin­tiä. Siinä välis­sä val­tu­us­to on päät­tänyt (päät­tää keskivi­ikkona, mut­ta tästä ei ole ehdotet­tu muu­tos­ta, joten se on oikeas­t­aan jo valmis) siir­tyä markki­nae­htoiseen pysäköin­tipoli­ti­ikkaan. Sitä on nou­datet­ta­va tääl­läkin, mikä oletet­tavasti vähen­tää paikko­jen määrää merkit­tävästi, kos­ka tääl­lä ne ovat eri­tyisen kalli­ita. Tämä on kuitenkin ase­makaavakysymys samoin kuin se, antaisiko väl­jem­pi pysäköin­tipoli­ti­ik­ka mah­dol­lisuuk­sia nos­taa tehokkuuk­sia vielä vähän.

Itäisen saaris­ton tark­istet­tu ase­makaavae­hdo­tus Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 26.9.2017”

Positiivinen vaihtoehto ravihevosille — sijoittaminen startupiin

Jos olet kiin­nos­tunut uhkapelistä, mut­ta et ymmär­rä mitään jalka­pal­losta tai rav­i­hevo­sista, sijoi­ta suo­ma­laiseen star­tupi­in. Voiton toden­näköisu­us on paljon suurem­pi kuin Loto­ssa. Jokainen arpa ei voita, mut­ta hajaut­ta­mal­la rahasi riit­tävän mon­een yri­tyk­seen mah­dol­lisu­ute­si voit­taa kasvavat.

Nyt on tar­jol­la tam­pere­laisen Yep­sonin joukko­ra­hoi­tus­lu­on­teinen osakean­ti (min­imi­panos vain 235 euroa).  Yep­zon tekee paikan­timia, jol­la voit seu­ra­ta lem­mikkisi tai fil­lar­isi ihmeel­lisiä seikkailu­ja. Sen voi antaa mukaan myös rep­pureis­saa­jalle, joka läh­tee Aasi­aan, niin voi nukkua yön­sä rauhallisesti.

Yri­tyk­ses­tä ja sen tuot­teista ker­ro­taan tässä ja meneil­lään olev­as­ta osakean­nista tässä.

Jos aikoo anti­in osal­lis­tua, kan­nat­taa pitää kiiret­tä. Osakean­ti on peri­aat­teessa auki vielä neljä viikkoa, mut­ta voi sulkeu­tua huo­mat­tavasti aiem­minkin. Anti päät­tyy, kun mak­sim­i­tavoite, 1,3 M€ on saavutet­tu. Puoli miljoon­aa on näköjään jo tullut.

 

 

Työmarkkinat tarvitsevat uuden otteen

Työ­markki­nat muut­tuvat taval­la, joka korostaa jäykkien työe­htosopimusten hait­to­ja. On yhä enem­män lyhy­taikaisia töitä, jois­sa työ­nan­ta­ja on tehtaan patru­u­nan sijaan koti­talous suo­raan tai välillisesti.

Paperite­htaas­sa voidaan hin­noitel­la työt suh­teel­lisen vapaasti, mut­ta uusil­la työ­markki­noil­la asi­akas­ta ei voi pakot­taa mak­samaan yli­hin­tais­es­ta työstä.

Uusil­la työ­markki­noil­la työl­lisyys paranisi, jos palkat määräy­ty­i­sivät markki­noil­la. Per­in­teisil­lä työ­markki­noil­la se merk­it­sisi monille selvää huonon­nus­ta ja ahdis­tavaa epä­var­muut­ta. Niin­pä työ­markki­na­jär­jestöt tuskin saa­vat aikaan päätök­siä työe­hto­jen liberalisoimisesta.

Muu­tos tapah­tuu niin, että yhä use­ampi pää­tyy yksinyrit­täjäk­si, joiden palk­ka määräy­tyy markki­noil­la. Näi­den määrä on 20 vuodessa lisään­tynyt puoli­tois­tak­er­taisek­si. Kam­paamoissa ”työn­tek­i­jät” ovat kam­paamo­tuole­ja vuokraavia yrittäjiä.

Yksinyrit­täjyys lisään­tynee kiihtyen, kos­ka vapaasti hin­noitel­lut vievät työt jäykästi hin­noitel­luil­ta, mut­ta myös kos­ka poten­ti­aa­li­nen työnantaja/asiakas ajat­telee, että yksinyrit­täjä on pystyvämpi kuin työt­tömyy­destä palka­nsaa­jak­si pyrkivä. Jat­ka lukemista “Työ­markki­nat tarvit­se­vat uuden otteen”

Ylioppilastutkinnolla yliopistoon?

Ajat­telin puut­tua tässä kir­joituk­ses­sa asi­aan, jos­sa en ole asiantun­ti­ja ja jos­sa tietoni ovat van­hen­tunei­ta: pitäisikö yliopis­toi­hin ottaa oppi­laat yliop­pi­las­todis­tuk­sen vai pääsykokei­den perus­teel­la. Vat­tin tutk­i­ja Mat­ti Sarvimä­ki on kir­joit­tanut tästä perus­teel­lisen blo­gin VATT:n sivuille, mut­ta minä ajat­telin kir­joit­taa vähän poleemisemmin.

Peru­songel­ma on, että pääsykoe­jär­jestelmä on val­ta­van haaskaa­va, kos­ka opiske­li­jat käyt­tävät melko turhaan pääsykoekir­jo­jen alavi­it­tei­den ulkoaop­pimiseen paljon aikaa. Noista ulkoa opi­tu­ista alavi­it­teistä ei ole mitään hyö­tyä, jos ei kuitenkaan pääse sisälle, eikä niistä juuri muu­ta hyö­tyä ole kuin se sisään­pääsy, jos pääsee.  Tästä on hyvä parantaa.

On tietysti tärkeätä vali­ta opiske­li­jat korkeak­oului­hin mah­dol­lisim­man hyvin. Sil­loin testin kannal­ta kak­si asi­aa on yli muiden:

Reli­a­bili­teet­ti, eli kuin­ka vähän sat­un­nainen koe on ja

Validi­teet­ti, eli mit­taako koe oikeaa asiaa.

Molem­mis­sa koe­muodois­sa reli­a­bili­teet­ti on vähän mitä sat­tuu, kun ottaa huomioon, kuin­ka ratkai­sev­as­ta asi­as­ta lop­puelämän kannal­ta on kyse. Min­ul­la ainakin kog­ni­ti­iviset kyvyt huonos­ti nuku­tun yön jäl­keen ovat huo­mat­tavasti laske­neet puhu­mat­takaan nyt siitä, että sat­tuisi kär­simään migreeniko­htauk­ses­ta. Eikä flun­ssas­sa kir­joit­ta­mi­nenkaan mitään herkkua ole. Jat­ka lukemista “Yliop­pi­las­tutkin­nol­la yliopistoon?”

Viro pyörämatkailumaana

On aika tehdä yhteen­ve­to viikon pyörä­matkas­tani Viroon

Lähdin aika ennakkolu­u­loise­na kokeile­maan Viron viral­lisia pyöräre­it­te­jä. Joskus yli kymme­nen vuot­ta sit­ten olin luokitel­lut ne maantiepyörälle sopi­mat­tomak­si, kos­ka ne oli­vat sil­loin suurim­mal­ta osin sorati­etä ja vielä aika huono­laa­tu­ista sel­l­aista. Tässä suh­teessa ilah­duin suuresti. Ainakin reit­ti 1, joka läh­tee Tallinnas­ta Hiiden­maan ja Saaren­maan kaut­ta kohti Latvi­aa oli pääosin päällystet­tyä ja oikein hyvälaatuista.

Jos päämääräsi on päästä lop­ul­ta Riikaan, näitä ei todel­lakaan kan­na­ta käyt­tää, kos­ka ne tekevät matkas­ta mon­ta ker­taa pidem­män. Mut­ta jos tarkoituk­se­na on vain matkail­la ja nähdä kaikkea kivaa, nämä ovat aivan lois­tavia. Vah­va suosi­tus. Huo­mat­takoon, että Viro on läh­es mäetön, joten aika heikkokun­toinenkin voi siel­lä pyöräil­lä. Jat­ka lukemista “Viro pyörämatkailumaana”