Kategoria: _

Mitä tapahtuu ratikan jarrutusenergialle?

Kysyn, kun en tiedä.

Raitio­vaunua jar­rute­taan moot­to­ril­la. Kun sähkö­moot­tori jar­rut­taa, se muun­taa jar­ru­tusen­er­gian sähkök­si. Mitä tälle sähkölle tapah­tuu? Ratikat käyt­tävät 500 voltin tasavir­taa, joten ajo­jo­hto­jen ja muun sähköverkon­välil­lä on muuntaja.

Joskus luin jostain, että jos samal­la osu­udel­la (ratikoiden ajo­jo­htimet on jaotel­tu alueisi­in, joista sähkö ei siir­ry toiselle alueelle) on kiihdyt­tävä raitio­vaunu, se voi käyt­tää jar­rut­ta­van hukkasähkön hyväk­seen. Mitä sähkölle tapah­tuu, jos sitä ei voi syöt­tää toiseen ratikkaan?

  1. Sähkö siir­tyy muun­ta­jan kaut­ta takaisin sähköverkkoon, mut­ta sähkömit­tari ei tätä huomioi. HKL:n kannal­ta sähkö menee hukkaan, mut­ta ei ener­gian säästön kannalta?
  2. Sähkö menee hukkaan eli se joudu­taan johta­maan maahan?.
  3. Ratik­ka ei voi jar­rut­taa, ellei sähkö saa­da siir­re­tyk­si min­nekään. Täl­löin ratik­ka jar­rut­taa mekaanisel­la jarrulla?

Sen tiedän, että uusis­sa Artic-ratikois­sa jar­ru­tusen­er­gia käytetään talvisin ratikan läm­mit­tämiseen. Ne on mah­dol­lista varus­taa myös superkon­den­saat­tor­ein, joi­hin jar­ru­tusen­er­gia tuupataan.

Vaihtoehtoinen totuus

Oba­man virkaanas­tu­jaiset 2009
Trumpin virkaanas­tu­jaiset 2017

Pud­is­te­limme päitämme, kun pres­i­dent­ti Trump väit­ti, että hänel­lä oli virkaanas­tu­jai­sis­sa enem­män väkeä Oba­mal­la. Miten oli otsaa, kun val­oku­vat ker­toi­vat aivan muuta?

Tässä ei ole mitään uut­ta ja ihmeellistä.

Ensik­sikin ihmisil­lä on luon­tainen taipumus kar­sia vas­taan­ot­ta­maansa tietoa hyläten epäolen­naisen ja ottaen vas­taan olen­naisen. Ilman sitä elämä olisi jatku­vaa kaaosta.

Toisek­si on inhimil­listä kar­sia pois mielestään tieto, joka on oman kan­nan vas­taista ja pain­ot­taa tietoa, joka tukee omaa käsi­tys­tä asioiden tilas­ta. Tämä kuu­lostaa älyl­liseltä heikkoudelta, mut­ta sekin tiet­tyyn rajaan asti vahvu­us. Ilman sitä ei pysty­isi tekemään päätök­siä ja toim­i­maan johdon­mukaises­ti. Jäisi nään­tymään kuin aasi kah­den heinä­suo­van väli­in. Jat­ka lukemista “Vai­h­toe­htoinen totuus”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 28.11.2017

En pääse kok­ouk­seen, kos­ka olen pähkimässä tekoä­lyä. Mikko Särelä menee taas.

Bud­jetin toteutumisennuste

Investoin­ti­t­u­lot. Myyn­ti­tavoite oli 135 M€, mut­ta maa­ta ja raken­nuk­sia saati­in myy­dyk­si peräti 175 M€. Olen iloinen, kun raken­nuk­sia saadaan myy­dyk­si, kos­ka kaupungilla on paljon raken­nuk­sia, jot­ka ovat aika heikos­sa käytössä tai peräti tyhjil­lään, mut­ta maa­ta min­un mielestäni pitäisi vuokra­ta eikä myy­dä – noin pääsääntöisesti.

Investoin­ti­menot Käytet­tävis­sä olisi ollut rahaa 354,4M€ mut­ta saadaan käyte­tyk­si vain 285.4 M€. Täl­lainen ”säästö” on lähin­nä paha asia, kos­ka se osoit­taa, ettei tuotan­top­uoli oikein toi­mi ja jäädään jäl­keen kaupun­gin rakentamisessa.

Tont­tien luovut­ta­mi­nen Pitäisi saa­da luovute­tuk­si 380 000 k‑m2, mut­ta tästä jäädään jäl­keen 80 000 k‑m2, eli 2 000 asukas­ta. Hiertää nyt ennen kaikkea säädellyssä tuotan­nos­sa, jos­sa tont­te­ja ei saa­da luovute­tuk­si, kos­ka rak­en­tamiskus­tan­nuk­set ylit­tävät Aran hyväksymän. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 28.11.2017”

Israelissa on käytössä negatiivinen tulovero pienipalkkaisille

Hecerin jokaper­jan­taises­sa Col­lo­qui­um-sem­i­naaris­sa eilen Ana­lia Schloss­er Tel Avivista ker­toi tutkimuk­ses­ta, miten pohjo­is­maisen tyyp­pinen inter­ven­tio työt­tömyy­teen vaikut­taa. Vaikut­ti, mut­ta tämä ei ollut min­un kannal­tani mie­lenki­in­toisin tieto.

Mie­lenki­in­tois­in­ta minus­ta oli tieto, että Israelis­sa on mak­set­tu jo kymme­nen vuot­ta pien­i­t­u­loisille negati­ivista tuloveroa. Negati­ivi­nen tulovero on eräs perus­tu­lon muoto.

Israelis­sa tätä mak­se­taan vain pieni­palkkaisille, ei työt­tömille, joil­la on oma työt­tömyysko­r­vauk­sen­sa. Olen esit­tänyt samaa meil­lä artikke­lis­sa Ylhäältä aloitet­tu perus­tu­lo.  Jat­ka lukemista “Israelis­sa on käytössä negati­ivi­nen tulovero pienipalkkaisille”

Dumpataanko Euroopan saastuttavat autovanhukset Suomeen?

Lon­too näyt­tää häätävän van­ho­ja saas­tut­tavia auto­ja kaupun­gin rajo­jen ulkop­uolelle myrkky­mak­sul­la, joka on kymme­nen pun­taa päivässä. On hyvin luul­tavaa, että moni euroop­palainen kaupun­ki seu­raa perässä, kos­ka van­ho­jen auto­jen pakokaa­sut todel­la tappavat.

Tämä taas johtaa siihen, että van­ho­ja pakokaa­sun tuprut­ta­jia tulee myyn­ti­in ja paljon.

Jos Suomes­sa ei tehdä mitään, seu­rauk­se­na on, että nuo muual­ta hääde­tyt autot pää­tyvät Suomeen.

Jos muut euroop­palaiset kaupun­git alka­vat häätää saas­tut­tavia van­ho­ja diese­lau­to­ja kaduil­taan, on tämä oikeus annet­ta­va myös suo­ma­laisille kaupungeille.

Helsingin budjettineuvottelut: valkoinen savu nousi

Helsin­gin val­tu­us­to­ryh­mät sopi­vat muu­tok­sista bud­jet­ti­in. Bud­jet­ti­in tulee 0,5 pros­ent­tiyk­sikön alen­nus kun­taveroon, siihen ei tule kiin­teistöveron koro­tus­ta. Meno­ja lisät­ti­in yhteen­sä 32 miljoon­al­la eurol­la. Nämä lisäyk­set tuli­vat muiden ryh­mien esi­tyk­ses­tä kom­pen­soimaan vero­jen alen­nus­ta. Tulo­jen pienen­e­misen kom­pen­soimises­sa meno­ja kas­vat­ta­mal­la on jonkin­lainen etumerkki­in liit­tyvä ongelma.

Ryh­mien neu­vot­teluis­sa oli varsin opti­misti­nen käsi­tys kun­tat­alouden kehi­tyk­ses­tä. Helsin­ki on saanut alku­vuon­na huo­mat­tavasti arvioitua enem­män vero­tu­lo­ja. Sekä tulovero että eri­tyis­es­ti yhteisövero ovat kasvaneet.

Yhteisöveron kasvu­un liit­tyy suuri ker­talu­on­toinen erä, jos­ta Helsin­gin Sanomat ker­toi tarkem­min tänään. Japani­lainen hold­ing-yhtiö on myynyt Super­cellin osakkei­ta Kiinaan ja kir­jan­nut siitä 3,5 mil­jardin euron myyn­tivoiton. Siitä tulee yhteisövero­ja noin 700 miljoon­aa euroa, jos­ta Helsin­gin osu­us on noin 200 miljoon­aa. Jat­ka lukemista “Helsin­gin bud­jet­tineu­vot­te­lut: valkoinen savu nousi”

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 31.10.2017

Postipuis­ton kaa­va ja eteläisen Postipuis­ton kaavaluonnos

Pöy­dältä.

Vasem­mis­toli­it­to pyysi pöy­dälle, en tiedä miksi.

Ste­niuk­sen­tie 14 ja 20 asemakaava

Van­ha kansak­oulu suo­jel­laan julk­i­sivuil­taan ja muute­taan asuin­talok­si. Tur­vakodin ton­tin käyt­tö­tarkoi­tus muut­tuu asumiseen. Vajaat 200 asukasta.

Hert­toniemen sairaalan alueen asemakaava

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta käsit­teli tätä viimek­si 28.2.2017. Kaa­va on palan­nut lausun­tok­ier­rokselta, eikä siihen esitetä merkit­täviä muu­tok­sia. Hyvä kaa­va. 600 asukas­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkiym­päristölau­takun­nan lista 31.10.2017”

Kiinteistöveron korotus suosisi nuoria ja vuokralla asuvia

Kiin­teistöveron koro­tus olisi kan­nat­tavaa niiden nuorten kannal­ta, jot­ka ovat vas­ta osta­mas­sa asun­toa, kos­ka se ei lisää hei­dän asumiskus­tan­nuk­si­aan, ja vuokral­la asu­vien kannal­ta, kos­ka kiin­teistöveron koro­tus ei vaiku­ta markki­navuokri­in mitään. Nämä molem­mat ryh­mät hyö­ty­i­sivät kun­nan saamista kiin­teistövero­tu­loista joko alen­tuneena kun­taverona tai paran­tuneina palveluina. Häviölle jäi­sivät asun­non nykyiset omis­ta­jat, kos­ka he eivät enää hyödy asun­to­jen arvon laskus­ta mut­ta joutu­vat mak­samaan korkeam­paa kiin­teistöveroa. Tässä on siis etur­i­s­tiri­ita sukupolvien välillä.

Val­tio ei pako­takaan Helsinkiä nos­ta­maan kiin­teistöveroa ja kun ei ole pakko, Helsin­ki ei nos­ta. Ei vaik­ka ekon­o­mistit ovat jok­seenkin yksimielisiä siitä, että kan­nat­taisi nos­taa, kos­ka kiin­teistövero on hai­ta­ton vero toisin kuin tulovero, jol­la on haitallisia vaiku­tuk­se­na työn­teon kannattavuuteen.

Kiin­teistöveroa ei halu­ta nos­taa, kos­ka asum­i­nen on Helsingis­sä muutenkin niin kallista.

Helsingis­sä säätelemät­tömässä asun­to­tuotan­nos­sa asun­to­jen hin­nat ja vuokrat määräy­htyvät markki­noil­la, mikä tarkoit­taa, että ne eivät ole kus­tan­nus­pe­rusteisia. Asun­not myy­dään ja vuokrataan sil­lä hin­nal­la kuin niistä saadaan, eikä tähän hin­taan vaiku­ta mitään se, kuin­ka paljon niistä on mak­set­tu. Jat­ka lukemista “Kiin­teistöveron koro­tus suo­sisi nuo­ria ja vuokral­la asuvia”

Kokoomus on elektiivsen hoidon palvelusetelin osalta enemmän oikeassa kuin aiemmissa ajatuksissaan, mutta

Kokoomus näyt­tää siirtäneen pain­opis­teen ter­vey­den­huol­lon yksi­ty­istämis­es­tä peruster­vey­den­huol­losta erikois­sairaan­hoidon ei-aku­ut­ti­in eli elek­ti­iviseen hoitoon. Tämä tarkoit­taa siis esimerkik­si lonkkaleikkauk­sia, pal­lo­laa­jen­nuk­sia ja muu­ta sel­l­aista, joi­ta ei tarvitse tehdä päivystyksessä.

Onnit­te­lut! Täl­lä blogilla on suositel­tu tätä pitkään.

Jos päämääränä on siirtää mah­dol­lisim­man suuri määrä ter­vey­den­huol­lon liike­vai­h­toa yksi­tyis­sek­to­rille, pien­im­mil­lä vau­ri­oil­la tästä selvitään juuri elek­ti­ivisessä hoi­dos­sa. Hyvin toteu­teut­tuna tämä voi men­nä jopa plus­salle. Vaik­ka Ruotsin koke­muk­set yksi­ty­istämis­es­tä ovat olleet taloudel­lis­es­ti murheel­lisia – kus­tan­nuk­set ovat nousseet merkit­tävästi – elek­ti­ivisen hoidon suh­teen on nähty selviä säästöjä ja laadun parane­mista. Jat­ka lukemista “Kokoomus on elek­ti­ivsen hoidon palvelusetelin osalta enem­män oike­as­sa kuin aiem­mis­sa ajatuk­sis­saan, mutta”

Kolme syytä kavahtaa Vapaavuoren veronalennusehdotusta

Jan Vapaavuori ehdot­taa kun­nal­lisveron alen­tamista Helsingis­sä puolel­la pros­ent­tiyk­siköl­lä eli että Helsin­ki luopuisi 70 miljoo­nan euron varo­tu­loista. Suh­taudun esi­tyk­seen kovin epäillen kolmes­ta syystä.

Ajoi­tus. Suomen talous on tuhot­tu jo kak­si ker­taa (1989 ja 2007) alen­ta­mal­la kiilu­vasilmäis­es­ti vero­ja, kun nousukausi tuo kas­saan ennakoitua enem­män vero­tu­lo­ja. Juuri sil­loin vero­ja ei pidä alen­taa. Helsin­ki ei ole val­tio, mut­ta kuitenkin merkit­tävä taloudelli­nen toim­i­ja. En pidä ajatuk­ses­ta yliku­umen­taa suh­dan­tei­ta. Jat­ka lukemista “Kolme syytä kavah­taa Vapaavuoren veronalennusehdotusta”