Kategoria: _

Mikä panee saksalaiset säästämään Euroopan kriisiin?

Sak­san yli­jäämät aiheut­ta­vat oli­ivi­maid­en ali­jäämät tai päinvastoin.

Kos­ka on yhteis­val­u­ut­ta, Sak­san yli­jäämät – ovat ne peräisin kau­pas­ta minkä maan kanssa hyvän­sä – aiheut­ta­vat muiden euro­maid­en ali­jäämät. Mekanis­mi menee val­u­ut­takurssin kaut­ta. Kos­ka euro kel­luu, sil­lä ei voi olla kovin suur­ta yli- tai ali­jäämää. Keskus­pank­ki voisi manip­u­loi­da kurssia (Kiina, Sveit­si) mut­ta sak­salais­ten mukaan keskus­pankil­la ei saa olla mui­ta tehtäviä kuin hin­tavakau­den ylläpi­to eikä EKP sik­si manip­u­loi kurssia. Jos euroa käytetään reser­vival­u­ut­tana, se näkyy euroalueen ali­jäämänä. Jat­ka lukemista “Mikä panee sak­salaiset säästämään Euroopan kriisiin?”

Saksan “talousihme”

(Kasvua vai kehi­tys­tä Osa 5/7)

Oheises­sa kuvas­sa on Sak­san ja Suomen yksi­tyisen kulu­tuk­sen kehi­tys 2000-luvul­la. Näyt­täisi melkein siltä, että Sak­sal­la on men­nyt todel­la huonos­ti. Ei oikeas­t­aan mitään kasvua koko vuosikymmenellä.

Onko suo­ma­lais­ten kulu­tus­ta­son nousu vas­tu­ut­tomasti velak­si? Vuo­teen 2008 asti ei ollut, vai­h­to­tase oli yli­jäämäi­nen ja val­tion­talous niin voimakkaasti yli­jäämäi­nen, että yli­jäämää piti pan­na eläk­er­a­has­toon piiloon. Vuo­den 2008 jäl­keen on elet­ty velak­si. Kulu­tus on nous­sut vaik­ka kokon­ais­tuotan­to on laskenut, mut­ta se onkin toinen tari­na. Jat­ka lukemista “Sak­san “talousihme””

Vaalit ohi – mörkö kaappiin.

Sopimus Suomen suurim­mas­ta  ter­vey­den­huol­lon ulkois­tamis­es­t­ta tehti­in viikko sit­ten, kun Mänt­tä- Vilp­pu­lan kun­tay­htymän hal­li­tus sopi Pih­la­jalin­nan Oy:n kanssa koko ter­vey­den­huolton­sa ulkois­tamis­es­ta Pih­la­jalin­na Oy:n ja Mänt­tä-Vilp­pu­lan yhdessä perustet­tavalle yhteiskun­nal­liselle yri­tyk­selle. Jat­ka lukemista “Vaalit ohi – mörkö kaappiin.”

Kotiäidit osa-aikatyöhön?

Päämin­is­teri on tuonut Ruot­sista tuli­aisik­si ajatuk­sen, että kotiäid­it pitäisi saa­da koti­hoidontuelta mielu­um­min osa-aikatyöhön kansan­talouden kakkua kas­vat­ta­maan ja vero­ja maksamaan.

Esitin Sata-komite­as­sa, että pien­ten las­ten van­hempi­en osa-aikatyö tehtäisi­in edes taloudel­lis­es­ti mah­dol­lisek­si, vaik­ka päätös­val­ta jäisikin per­heille itselleen. Nyt osa-aikatyö on voimakkaasti syr­jit­tyä. Koti­hoidon tuen menet­tää kokon­aan ja päivähoi­dos­ta joutuu mak­samaan yleen­sä täy­den hin­nan. Esitin, että voisi saa­da koti­hoidontues­ta puo­let ja mak­saa vain puo­likas­ta päivähoit­o­mak­sua, jos lap­si on päivähoi­dos­sa vain osa-aikaises­ti. Tämä on yksi niistä lukui­sista esi­tyk­sistä, jot­ka kokoomus sil­loin käytän­nössä tor­jui. Jat­ka lukemista “Kotiäid­it osa-aikatyöhön?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.11.2012

Yleiskaa­van lähtöko­h­dat hyväksyt­ti­in kiitoksin. Vaik­ka tämä oli kovin sopuisaa, jatko tulee ole­maan myrsky­istä, kun hyvät peri­aat­teet pan­naan lihoik­si. Kun tämä yleiskaa­va johtaa huo­mat­tavasti tiivi­im­pään kaupunki­rak­en­teeseen, pitäisikö tämä ottaa huomioon jo nyt valmis­telus­sa ole­vis­sa kaavoissa?

Viik­in­ran­nan kaava

Pan­ti­in pöy­dälle. Tässä on vähän vas­takkaisia pyrkimyk­siä. Salin oikeal­la laidal­la pahek­su­taan sitä, että yri­tyk­siä hääde­tään asumisen tietä ja me taas halu­aisimme ottaa asuinkäyt­töön enem­mänkin. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 20.11.2012”

Miksi Pohjoismaat ovat niin hyviä?

Kasvua vai kehi­tys­tä Osa 1/7

(Olen luvan­nut pitää aiheesta ”Kasvua vai kehi­tys­tä – mitä pohjo­is­maisil­la hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nil­la on edessään” esi­tyk­sen torstaina Board­man-verkos­ton kaamos­foo­ru­mil­la. Palaste­len esi­tyk­sen blogille pien­inä palasina)

Pohjo­is­maat ovat aina kärk­isi­joil­la, rankataan maat sit­ten elämän­laadun, kil­pailukyvyn tai melkein minkä asian osalta hyvän­sä. Mikä tekee Pohjo­is­maista niin hyviä? Jat­ka lukemista “Mik­si Pohjo­is­maat ovat niin hyviä?”

Halpoja teitä?

Eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la kansane­dus­ta­jia kuo­hut­ti julk­isu­u­teen vuotanut muis­tio, jos­sa virkamiehet ovat haarukoi­neet, miten niukko­jen tiemäärära­ho­jen puit­teis­sa pystyt­täisi­in rak­en­ta­maan tai paran­ta­maan mah­dol­lisim­man mon­ta tarpeel­lisek­si kat­sot­tua yhteyt­tä. Tiet tehtäisi­in toisin sanoen halvem­mal­la. Maakun­tien kansane­dus­ta­jat oli­vat moi­ses­ta kar­simis­es­ta tuo­htunei­ta. Kaik­ki näyt­tivät ole­van vaku­ut­tunei­ta siitä, että jos tehtäisi­in vähän mut­ta luk­sus­ta, juuri hei­dän maakun­tasa saisi luk­sus­ta ja niukku­us koi­tu­isi muiden murheek­si. Jat­ka lukemista “Halpo­ja teitä?”

Vuoden 2012 ajattelijat

Tänä vuon­na jär­jestetään ensim­mäi­nen ker­ran tra­di­tiok­si tarkoitet­tu Ajat­telun viikko, johon kuu­luu pari iltati­laisu­ut­ta ja Tiedekahvi­las­sa Alek­sil­la klo 12 joka päivä jär­jestet­tävä ajat­telun tun­ti. Kuul­ta­vana on vuo­den aja­jt­telijoi­ta. Kolme tilaisu­ut­ta meni jo, mut­ta jär­jel­lä on vielä kak­si. Huomen­na torstaina voi kuun­nel­la Mat­ti Apusen haas­tat­tele­m­ana Sirk­ka-Liisa Kivelää, Kari Enqvis­tiä ja Mart­ti Ahti­saar­ta. ja per­jan­taina Arno Ahos­niemen haas­tat­tele­m­ana Marko Ter­viötä. Oma osuuteni Markus Leikolan haas­tat­tele­m­ana Esko Val­tao­jan kanssa meni jo maanan­taina. Keskuste­lut ovat nähtävis­sä suo­ri­na sivul­ta www.suomiajattelee.fi. Jat­ka lukemista “Vuo­den 2012 ajattelijat”

Mitä opimme Talvivaarasta?

Kaivos­toimin­nas­ta odote­taan Lap­pi­in uut­ta nousua. Tal­vi­vaaran koke­musten perus­teel­la ympäristöhallintomme ei ole tämän edel­lyt­tämässä kunnossa. 

Out­okumpu sai Tal­vi­vaaran kaivosoikeudet hal­tu­un­sa vuon­na 1987. Tal­vi­vaaran nikke­li­v­arat ovat niin köy­hiä, ettei Out­okumpu kat­sonut kaivos­toimin­nan kan­nat­ta­van. Esi­in­tymä muut­tui kiin­nos­tavak­si, kun opit­ti­in erot­ta­maan nikke­li bak­tee­rien avul­la liuottamalla.

Out­okumpu myi malmis­esi­in­tymän ja kehit­tämän­sä liuo­tustekni­ikan vuon­na 2004 Tal­vi­vaara Oyj:lle yhdel­lä eurol­la. Viisikym­men­tä­tuhat­ta suo­ma­laista on investoin­ut säästöjään tähän uuteen Noki­aan. Kos­ka esi­in­tymä on köy­hä, kiveä pitää murska­ta paljon yhtä nikke­lik­iloa kohden. Tal­vi­vaaras­sa on tarkoi­tus pan­na kallio­ta sepe­lik­si kym­me­nien neliök­ilo­me­trien alal­ta. Kun toim­inta on näin laa­jaa, sen ympäristö­vaiku­tuk­set ovat myös iso­ja. Niiden hal­lit­sem­i­nen vas­tu­ullis­es­ti on hyvin kallista, jos ylipään­sä mah­dol­lista lainkaan. Jat­ka lukemista “Mitä opimme Talvivaarasta?”