Kategoria: _

Naudanlihan syömistä ei pidä subventoida

Eilen kuulimme taas, että nau­dan­li­han kulu­tuk­sel­la on ikävän suuri hiil­i­jalan­jäl­ki. Tämä tieto pom­pah­taa esille kaikissa koti­talouk­sien hiil­i­jalan­jälkeä analysoivis­sa laskelmis­sa. Toisaal­ta mon­et ruuan ter­veyshait­to­ja koske­vat tutkimuk­sen osoit­ta­vat syyt­tävän sor­men nau­dan­li­haan. Sen run­sas syömi­nen on ilmeinen ter­veysris­ki. Jat­ka lukemista “Nau­dan­li­han syömistä ei pidä subventoida”

Kestävän talouden foorumi: Saksan työllisyysihmeen toinen puoli

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Eilen kuulimme, että Sak­sas­sa työt­tömien määrä on laskenut 4,8 miljoonas­ta 3,0 miljoon­aa. Tänään kuulimme, että noista työl­li­sistä 1,5 miljoon­aa on niin mata­la­palkkaisia, että hei­dän palkkaansa täy­den­netään sosi­aal­i­tur­van avul­la, siis suomek­si toimeen­tu­lotues­ta. Tämän lisäk­si sosi­aaliseen yri­tyk­si­in on työl­listynyt 2,5 miljoon­aa ihmistä, enem­män kuin auto­te­ol­lisu­u­teen. Jat­ka lukemista “Kestävän talouden foo­ru­mi: Sak­san työl­lisyysih­meen toinen puoli”

Saksa 2010-luvulla — journalistinen katsaus

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Sun­nun­tai klo 15, lentoase­ma ennen lähtöä

Ilk­ka Ahtiala
(Hesarin Berli­inin kir­jeen­vai­h­ta­ja, nyky­isin MTV3:n uutispäällikkö)

Merkel on ylivoimais­es­ti suosi­tu­in poli­itikko, joka var­maankin jatkaa syksyn vaalien jäl­keen. Sak­san talousih­meen loi kuitenkin demari Schröder, joka toteut­ti erit­täin kovaot­teisen työre­formin. Sosi­aal­i­tur­vas­ta tehti­in erit­täin kan­nus­ta­va, ellei suo­ras­taan työhön pakot­ta­va. Schröder sanoi sen suo­raan: kenenkään ei pidä lep­äil­lä yhteiskun­nan kus­tan­nuk­sel­la. Uusien työn­tek­i­jöi­den ehto­ja on heiken­net­ty huo­mat­tavasti, jol­loin uusil­la ja van­hoil­la on sama työ, mut­ta ei palk­ka. Tietääk­seni Sak­sas­sa on nyt paljon työssä käyviä köy­hiä. Ohjel­ma on toimin­ut. Työt­tömyys on laskenut vuo­den 2005 4,8 miljoonas­ta vuo­den 2010 3,0 miljoon­aan. Jat­ka lukemista “Sak­sa 2010-luvul­la — jour­nal­isti­nen katsaus”

Työmarkkinat syrjivät heikkoja

(Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-palstalla)

Mik­si kas­va­va osa nuorista syr­jäy­tyy eikä kel­paa tai ei hakeudu töi­hin? Tästä äärim­mäisen tärkeästä kysymyk­sessä ei saa oikein otet­ta. Asi­as­ta on tuotet­tu val­tavasti tietoa, mut­ta se on sir­paleista ja vah­vasti ide­ol­o­gis­es­ti pain­ot­tunut­ta. Sen poh­jal­ta ei voi tehdä kelvol­lista toim­intao­hjel­maa. Tarvit­sisimme kat­ta­van epi­demi­ol­o­gisen tutkimuk­sen keino­ja käyt­tävän tutkimuk­sen syr­jäy­tymisen syistä. Mikään hypo­teesi saisi olla ennal­ta sopi­mat­tomana kielletty.

Minä hah­motan asian työ­markki­noiden huonon toimin­nan, koulun syr­jäyt­tävän vaiku­tuk­sen, päi­htei­den ja kas­vavien sosi­aal­is­ten ero­jen muo­dosta­mana kokon­aisuute­na, jos­sa eri tek­i­jät vahvis­ta­vat tois­t­en­sa vaiku­tus­ta.  Jat­ka lukemista “Työ­markki­nat syr­jivät heikkoja”

Perässähiihtäjäblogilla suuri suosio

Lain­aus Hesarista

“Kun­tavaale­ja seu­ran­nut Perässähi­ihtäjä-blo­gi sulkeu­tui keskivi­ikkoaa­mu­na. Blo­gi oli auki 26 päivää, ja siinä käyti­in hyvin vilka­s­ta keskustelua läh­es yötä päivää.

Kom­ment­te­ja julka­isti­in yhteen­sä 783.”

Samana aikana täl­lä blogilla julka­isti­in 2076 kommenttia.

Maakuntamalli?

(Kir­joi­tus on julka­istu net­tikolumn­i­na Kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la www.kaks.fi)

Kansli­apääl­likkö Markku Lehto esit­ti aikanaan Suomeen kah­takym­men­tä kun­taa. Käytän­nössä kun­nista tehtäisi­in maakun­nan kokoisia. Se edel­lyt­täisi tietysti toimi­vaa kun­nanosa­hallintoa, kos­ka kaikkia asioi­ta ei kan­na­ta päät­tää noin keskitetysti.

Itse yritin pari vuot­ta sit­ten selvi­tys­miehenä tehdä Päi­jät-Hämeestä yhtä kun­taa. Vaikein­ta oli kun­nanosa­hallinnon jär­jestämi­nen. Esitin, että entiset kun­nat jatkaisi­vat riisu­tu­in tehtävin ja oman val­tu­us­ton ohjaam­i­na pitäjinä. Pyysin ilman tulosta kun­t­a­min­is­teri Mari Kiviniemeltä lain­muu­tos­ta, joka tek­isi mah­dol­lisek­si vali­ta pitäjille val­tu­us­tot suo­ril­la vaaleil­la. Val­lan karkaamista pelkäävät päi­jäthämäläiset hylkä­sivät koko esi­tyk­sen. Jat­ka lukemista “Maakun­ta­malli?”

Kruununhakalaiset herätys!

Helsin­ki hark­it­see luop­u­vansa suun­nitel­mas­ta rak­en­taa sil­ta Kru­u­nun­haas­ta Kru­unuvuoren­ran­nan uudelle asuinalueelle.

Täl­lainen otsikko löy­tyi päivän net­ti­h­e­sarista. Aika moni oli tulkin­nut tämän niin, että Kru­unuvuoren ratikas­ta hark­i­taan luop­umista. Min­un piti arvostel­la Hesaria uuti­sankas­ta, mut­ta luet­tuani uutisen on myön­net­tävä, että se on ymmär­ret­tävis­sä myös oikein. Suurin osa kom­men­toi­jista oli ymmärtänyt tämän myös koko yhtey­destä luop­umisek­si. Jat­ka lukemista “Kru­u­nun­hakalaiset herätys!”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.10.2012

Munkkivuoren ratik­ka

Virkamiehet selvit­tivät, mik­si ratikkalin­ja ei ole kan­nat­ta­va ilman Topeliuk­senkadun yhteyt­tä. Ilman sitä ratik­ka ei pysty kor­vaa­maan merkit­tävää määrää bus­sili­iken­net­tä, kos­ka Töölön yhtey­det oli­si­vat edelleen riip­pu­vaisia bus­seista. Tämä argu­ment­ti on pakko ottaa todes­ta. Niin­pä tyy­dyin esit­tämään, että selvitetään toteut­tamis­mah­dol­lisu­udet ilman Turun­väylän tun­neloin­tia, mikä meni läpi yksimielis­es­ti. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 30.10.2012”

Kiitos!

 

 

Lämmin kiitos kaikille äänestäjilleni, tukijoilleni sekä teille, blogini lukijat ja keskustelijat.

 

Olen ilah­tunut siitä, että äänestäjät suo­si­vat kaikissa puolueis­sa poli­itikko­ja, jot­ka ovat tulleet tun­netuk­si argu­men­toiv­ina keskustelijoina. Akti­iviset net­tikeskusteli­jat men­estyivät ylipään­sä hyvin. Poli­ti­ik­ka on hauskem­paa, jos siinä men­estyy parem­min ajatuk­sil­la kuin ulkokuorella.

 

Nyt alkaa arjen aher­rus luvatun lin­jan läpiviemisek­si. Toiv­ot­tavasti osal­lis­tutte edelleen akti­ivis­es­ti keskustelui­hin täl­lä blogilla, sil­lä tämä on paras yhteyskana­vani, ideari­iheni ja sparraajani.

 

 

 

 

 

 

 

 

Nykykirjallisuuskin puhuttelee

Vas­tauk­seni HS-raadin 26.10.2012 kysymyk­seen “puhut­teleeko suo­ma­lainen nykykir­jal­lisu­us sinua?”

Nykykir­joista jotkut puhut­ta­vat, toiset eivät. On kohtu­u­ton­ta ver­ra­ta tämän vuo­den satoa koko edel­lisen vuo­sisadan tuotan­non parhaim­mis­toon. Pitäisi vali­ta vuosikymme­nen paras kir­ja ja ver­ra­ta sitä. Tai ver­ra­ta tämän syksyn kir­jo­ja vaikka­pa syksyn 1964 kir­joi­hin. Eivät niistäkään kaik­ki puhutelleet.

Yhteiskun­nalli­nen näkökul­ma on haa­len­tunut tai muut­tunut sekavam­mak­si. Miten kir­jail­i­jat voisi­vat hah­mot­taa ja jäsen­tää uut­ta eri­ar­vois­tu­mista, kun poli­itikot ja yhteiskun­tati­eteil­i­jätkään eivät pysty. Väinö Lin­nan oli help­po kuva­ta nou­se­van Suomen luokkatais­telua, kos­ka asia oli vah­vasti esil­lä koko yhteiskun­nan tasol­la. Poh­jan­täh­den kol­man­nes­sa osas­sa tämäkin näkökul­ma lässähtää, kun tor­pan keskusta­laisek­si kään­tynyt isän­tä keskit­tyy valit­ta­maan tuki­ais­ten pienuudesta.