Naudanlihan syömistä ei pidä subventoida

Eilen kuu­lim­me taas, että nau­dan­li­han kulu­tuk­sel­la on ikä­vän suu­ri hii­li­ja­lan­jäl­ki. Tämä tie­to pom­pah­taa esil­le kai­kis­sa koti­ta­louk­sien hii­li­ja­lan­jäl­keä ana­ly­soi­vis­sa las­kel­mis­sa. Toi­saal­ta monet ruu­an ter­veys­hait­to­ja kos­ke­vat tut­ki­muk­sen osoit­ta­vat syyt­tä­vän sor­men nau­dan­li­haan. Sen run­sas syö­mi­nen on ilmei­nen terveysriski.

Nau­dan­li­ha oli­si siis mitä ilmei­sin hait­ta­ve­ron koh­de. Ennen kuin ryh­dy­tään lihaa verot­ta­maan, kan­nat­tai­si ehkä lopet­taa sen sub­ven­toi­mi­nen. Maa­ta­lous­po­li­tiik­kam­me tukee nau­dan­li­han tuo­tan­toa kah­ta kaut­ta. Ensin rehun­tuo­tan­to pel­loil­la saa pin­ta-ala­tu­kea ja sen jäl­keen rehun syöt­tä­mis­tä eläi­mil­le tue­taan erik­seen eläin­koh­tai­sel­la tuel­la. Kan­sal­li­nen tuki jae­taan näin. Ker­too jotain maa­ta­lous­po­li­tii­kas­ta, että edes vähäis­tä suu­rem­mil­la pon­nis­te­luil­la ei pys­ty sel­vit­tä­mään, tukee­ko kan­sal­li­sen tuen lisäk­si EU:n ylei­nen maa­ta­lous­tu­ki myös lihan tuo­tan­toa erik­seen, vai pel­käs­tään pin­ta-ala­tuen kautta.

Entä jos eril­li­ses­tä lihan tuo­tan­non tues­ta luo­vut­tai­siin koko­naan ja tuet­tai­siin pel­käs­tään rehun tuo­tan­toa samo­jen heh­taa­ri­tu­kien kaut­ta kuin lei­pä­vil­jan tuotantoa?

101 vastausta artikkeliin “Naudanlihan syömistä ei pidä subventoida”

  1. Eikö koti­mai­sen lihan hin­nan nouse­mi­nen lisäi­si vain esi­mer­kik­si bra­si­lia­lai­sen nau­dan­li­han kulu­tus­ta? Sen hii­li­ja­lan­jäl­ki on var­mas­ti vie­lä monin­ver­roin suurempi.

    1. Bra­si­lia­lai­ses­ta en tie­dä. Sitä ei kai saa tuo­da EU:hun jon­kin eläin­lää­ke­tie­teel­lik­si argu­men­tik­si pue­tun pro­tek­tio­nis­ti­sen mää­räyk­sen vuok­si, mut­ta argen­tii­na­lai­nen on suo­ma­lai­seen ver­rat­tu­na var­si­nais­ta luo­mu­li­haa. Lai­dun­taa ulko­na arol­la ja elää onnel­lis­ta leh­män elä­mää ver­rat­tu­na navet­taan kah­lit­tuun suo­ma­lai­seen serkkuunsa.
      Argen­tii­na ei pys­tyi­si miten­kään kor­vaa­maan koko EU:n lihan­tuo­tan­toa, eikä mikään muu­kaa maa, joten lop­pu­tu­lok­se­na oli­si lihan hin­nan nousu ja vero­ra­ho­jen säästyminen.

  2. Näis­sä ruo­ka-asiois­sa saa usein aika lail­la kum­mal­li­sia tulok­sia, kun alkaa vähän kynäl­lä ja pape­ril­la las­ke­maan. Siis, jotain sel­lais­ta, että koti­mai­set kas­vi­huo­ne­to­maa­tit ovat “hii­li­ja­lan­jäl­jel­lä” mitat­tu­na pahem­pia kuin len­to­rah­ti­to­maa­tit Espan­jas­ta tms. En yllät­tyi­si jos argen­tii­na­lai­nen liha voit­tai­si suo­ma­lai­sen lihan täs­sä tar­kas­te­lus­sa vaik­ka nau­dat len­nä­tet­täi­siin busi­ness­luo­kas­sa. (vit­si)

    Vaka­vas­ti, las­ku­ta­pa jos­sa mukaan las­ke­taan “koko ket­ju” on myös sik­si ihan höl­mö, että sii­nä tulee “pol­kuin­te­graa­le­ja” jois­sa samat pääs­töt las­ke­taan moneen ker­taan kun nii­tä jyvi­te­tään useam­mal­le lop­pu­tuot­teel­le. Sen lihan koh­dal­la on ihan eri asia onko sii­nä yli­vuo­ti­nen mul­lik­ka vai lyp­sy­leh­mä­nä 5v naa­pu­rin man­sik­ki. Jäl­kim­mäi­ses­sä siis las­ke­taan äkki­sel­tään ne pääs­töt sen leh­män ruok­ki­mi­ses­ta koko elin­kaa­ren yli, ja sit­ten vie­lä toi­seen ker­taan sil­le mai­dol­le joka sii­tä leh­mäs­tä on lypsetty. 

    Eli siis, jos nyt vaan lope­tet­tai­siin se sub­ven­tio ja yri­tet­täi­siin saa­da muut­kin lopet­ta­maan ne sub­ven­tiot, niin voi­tai­siin saa­da jotain jär­ke­vää­kin aikaan.

  3. Nau­dan­li­hal­la on suu­ri hii­li­ja­lan­jäl­ki vain jos nau­to­ja ruo­ki­taan vil­jal­la. Vapaas­ti lai­dun­ta­va kar­ja joka syö ruo­hoa ei kas­va­ta hii­li­ja­lan­jäl­keä (täl­läi­nen liha on myös kalliimpaa). 

    En tie­dä miten asiat suo­mes­sa ovat. Syö­te­tään­kö nau­doil­le tal­vel­lä väki­re­hua joka on lähes pel­käs­tään hei­nää? Öljy­vä­ki­re­hut (esim soi­ja­rou­he) var­maan­kin kas­vat­ta­vat hiilijalanjälkeä.

  4. Muis­ta­kaa mai­to­tuot­teet. Tätä myö­tä tai­tai­si käy­dä niin että nii­den hin­nat nousi­si­vat myös rajus­ti. Man­sik­ki tai­taa ennen lihoik­si pis­tä­mis­tä tuot­taa aika­moi­sen mää­rän mai­toa, jogurt­tia, pii­mää, juustoa,…

  5. Ei kan­na­ta läh­teä vih­reät aja­tuk­set ja hait­ta­ve­ro­tus kär­ke­nä lopet­ta­maan lihan­tuo­tan­toa. Kos­ka niin se tulkitaan.

    Maa­ta­lou­den kan­sal­li­nen tuki on talou­del­li­ses­ti ihan pöh­köä, meni­pä se sit­ten liha­kar­jal­le, mai­dol­le taik­ka vil­jal­le. Kaik­kein jär­jet­tö­min tuki on luo­pu­mis­tu­ki. Nykyis­ten maa­jus­sien tukia voi­daan sen­tään perus­tal­la oikeu­den­mu­kai­suus­syil­lä ettei ole oikein, että ensin tuki­po­li­tii­kal­la luo­daan elin­kei­no ja sit­ten yllä­ty­sik­sus­sa tuho­taan se, niin mis­sään nimes­sä ketään ei pidä rahal­li­ses­ti kan­nus­taa siir­ty­mään täl­lai­sen täy­sin kan­nat­ta­mat­to­man elin­kei­no­toi­min­nan pii­riin ja vie­lä­pä niin, että alku­pe­räi­nen maan­vil­je­li­jä siir­tyy hyvis­sä ajoin eläk­kel­le!!! Saa­daan siis ker­ral­la sekä elä­ke­läi­nen että uusi maan­vil­je­li­jä elätettävksi! 

    Tuol­lai­nen tuki jos mikä on täy­del­li­sen jär­jet­tö­myy­den huippu!

    Eli talou­del­li­set asiat ja veronm­ka­sa­jan lom­pak­ko edel­lä. Tuo hait­ta­ve­ro­tus kuu­los­taa taas sil­tä että halu­taan vain mak­si­moi­da vero­ker­ty­mä, vaik­ka koko tou­hu pitäi­si aloit­taa veron­mak­sa­jan kuk­ka­rol­le kal­liik­si käy­vien asioi­den sub­ven­toi­mi­sen lopettamisesta.

  6. Parem­pi oli­si syö­dä puna­li­hais­ta vain ker­ran pari vii­kos­sa, eikä mät­tää päi­vit­täin. Hin­nan nousu aut­tai­si myös tuo­maan arvos­tuk­sen takai­sin, eikä ruo­kaa mätet­täi­si ros­kiin nykyis­tä tah­tia. Sama kos­kee kalaa. Ruo­ka ros­kik­ses­sa ker­too sen ole­van aivan lii­an hal­paa. Tehok­kuu­den tuo­ma hin­nan (ja laa­dun) las­ku on täs­sä­kin kak­si­te­räi­nen miekka.

    Itse asias­sa ruo­ka­loi­den raken­ta­mi­nen toi­mi­ti­loi­hin tuli­si kiel­tää ja syn­nyt­tää mark­ki­nat yksi­tyi­sil­le ravin­to­loil­le. Mitä oli­si­kaan Teol­li­suus­ka­dun ympä­ris­tö, jos raha­pa­jo­jen työn­te­ki­jät kävi­si­vät ravin­to­lois­sa syö­mäs­sä lou­naal­la ja illal­la muu­ten vaan? Ei tar­vit­si­si leik­kiä pal­loil­la työ­ai­ka­na, kuten Saras­vuo ja koi­ran­pen­nut, vaan voi­si ottaa rai­tis­ta ilmaa käy­des­sä kau­pun­gil­la lounaalla. 

    Kaup­pa vain halu­aa pitää kulut­ta­ja­hin­nan alhaal­la ja pika­ruo­ka­ket­jut perus­tu­vat hal­val­le lihal­le. Mitä suo­ma­lai­nen ruo­ka­kult­tuu­ri­kaan oli­si ilman hal­paa koneen silp­pua­maa mari­na­di­mös­söä muovirasiassa? 

    Jos lihas­ta teki­si taas juh­la- tai pyhä­päi­vän ruo­kaa, niin tuo­tan­to Suo­mes­sa riit­täi­si kysyn­tään ja ei tar­vit­si­si haka­ta met­siä jos­sa­kin Ete­lä-Ame­ri­kas­sa tyy­dyt­tääk­seen suo­ma­lais­ten lihan­hi­mo­ja. Sai­si tuot­ta­ja­kin kun­nol­li­sen hinnan.

  7. FAO:n rap­saa aika­naan luke­nee­na pää­hän jäi se, että nau­dan­li­han kor­keat pääs­töt joh­tu­vat pää­asias­sa bra­si­lia­lai­ses­ta nau­das­ta. Uru­gua­lai­sen lihan syö­mi­nen oli rap­san mukaan bras­si­nau­taan ver­rat­tu­na todel­li­nen ilmas­to­te­ko, joku sikä­läi­sen fileen pät­kä on nyt­kin jää­kaa­pis­sa pais­ta­jaa odottamassa.

    Vaik­ka lihan­tuo­tan­non tuke­mi­sel­la Suo­mes­sa ei ole­kaan mitään talou­del­lis­ta miel­tä, ilmas­ton kan­nal­ta se tai­taa kui­ten­kin olla parem­pi kuin lihan­tuo­tan­non ulkois­ta­mi­nen. Bras­si­nau­dan pääs­töt kun joh­tui­vat FAO:n rap­san mukaan suu­rim­mak­si osak­si sade­met­sän rai­vaa­mi­ses­ta rehun­tuo­tan­toon. Jos lihan hin­ta nousi­si, ei mikään estäi­si argen­tii­na­lai­sia aitaa­mas­ta muu­ta­maa mil­joo­naa heh­taa­ria pam­paa rehu­ruo­kin­ta-aitauk­sik­si ja syöt­tä­mäs­tä bra­si­lia­lais­ta rehua aida­tul­le kar­jal­le. Rehun tuo­mi­seen EU:hun ei kyl­lä­kään tai­da olla mitään eläin­lää­ke­tie­teel­li­siä estei­tä, vaan bra­si­lia­lais­ta soi­jaa voi­daan käyt­tää nyt­kin koti­mai­sen man­si­kin rehu­na. Ulko­mai­nen val­kuais­re­hu tai­taa kyl­lä Suo­mes­sa men­nä liki koko­naan lypsykarjalle.

  8. EU:n maa­ta­lous­po­li­tii­kas­sa on jo pidem­pään ollut pyr­ki­myk­se­nä luo­pua kai­kis­ta suo­raan tuo­tet­tui­hin mää­riin lii­te­tyis­tä tuis­ta. Nau­dan­li­han tuo­tan­non osal­ta on sik­si koti­mai­sia­kin hin­ta­tu­kia jou­dut­tu supis­ta­maan. Tuet mak­se­taan nyky­ään pää­osin heh­taa­ri­koh­tai­si­na, täs­sä on se ikä­vä puo­li että ne pää­omit­tu­vat pel­lon hin­taan ja vuo­kriin ja korot­ta­vat aktii­vi­vil­je­li­jöi­den tuotantokustannuksia.

    Suo­ma­lais­ten nau­to­jen ykkös­re­hu on nur­mi­säi­lö­re­hu ja kak­ko­se­na tulee koti­mai­nen rehu­vil­ja. Kal­lii­ta tuon­ti­re­hu­ja ei kan­na­ta käyt­tää, sil­lä lihas­ta mak­se­taan tuot­ta­jal­le niin vähän (nau­das­ta alle 3 euroa kilo).

  9. Jos­pa alen­net­tai­siin mie­lum­min nii­tä kaik­kia nii­tä kus­tan­nuk­sia ja vero­ja jot­ka aiheut­ta­vat ongel­mia oman maam­me maa­ta­lou­den tuo­tan­tol­le, se oli­si paras­ta politiikkaa.

  10. Sen että nau­dan­li­han tuot­ta­mi­nen kulut­taa enem­män resurs­se­ja kuin sian tai broi­le­rin lihan tuot­ta­mi­nen voi tode­ta ihan lähi­mar­ke­tis­sa sii­tä että hin­ta n. kak­sin­ker­tai­nen, ja ns. hyvis­sä osis­sa jopa kolmin/nelinkertainen. Eli onnek­si ne tuet eivät tätä koko­naan vääristä.

    Täs­tä aiheu­tuu myös se että nau­dan­li­haa toden­nä­köi­ses­ti menee hävik­kiin tur­han suu­ri osa, mitä ei yhtään auta se että nyky­ään file menee kau­pas­sa hävik­kiin kun joku stan­dar­doi­tu vii­mei­nen käyt­tö­päi­vä tulee täy­teen (vaik­ka paras­ta jäl­keen päi­vä on vie­lä edessä)

    Suo­mes­sa oli­si ehkä ihan jär­ke­vää kas­vat­taa nau­to­ja lähes pel­käl­lä hei­näl­lä, sil­lä meil­lä on pal­jon aluei­ta, jois­sa vil­jaa ei juu­ri kas­va, mut­ta hei­nää kas­vaa. Toki tai­taa nyky­vil­je­lys­tä syn­tyä pääs­tö­jä myös hei­nän vil­je­lys­tä (kun se pitää varas­toi­da tal­vek­si). Mut­ta tie­toa minul­la ei asias­ta ole.

    Itse olen vähen­tä­nyt lihan­syön­tiä kol­mas­osaan ilman että eri­tyi­ses­ti asias­ta kär­si­sin, rahaa­kin sääs­tyy. Vai­vaa toki sii­nä ettei syö koko paket­tia lihaa ker­ral­la. Lisäk­si ostan lihaa vain (toi­sek­si) vii­mei­sen käyt­tö­päi­vän ‑30% tms tar­jouk­sis­ta. Käsit­tä­mä­tön­tä on se että tar­jouk­sis­sa on käy­tän­nös­sä aina mon­ta eri vaih­toeh­toa, usein vie­lä illas­ta­kin. Eli lihaa menee ros­kiin käsit­tä­mät­tö­män suu­ria mää­riä. Eten­kin jotain mari­noi­tua mös­söä, joka ei tun­nu kel­paa­van alen­nus­la­pul­la­kaan kellekään.

    Ja tosi­aan se nau­dan­fi­leen rah­taa­mi­nen lai­val­la Ete­lä-Ame­ri­kas­ta voi olla tehok­kaam­paa kuin rekal­la toi­sel­ta puo­len euroop­paa, kos­ka tuo­te vaa­tii rei­lun kuu­kau­den säi­ly­tyk­sen ollak­seen myy­tä­vää. Jau­he­li­haa siel­tä ei ilmei­ses­ti kan­na­ta tuo­da (ei aina­kaan ole kau­pois­sa näky­nyt, voi tiet­ty olla että se menee pikaruokaan).

  11. Pel­kään­pä että väki­lu­vun tol­ku­ton lisään­ty­mi­nen hoi­taa tämän­kin asian. Mik­si­kö­hän väes­tön­kas­vu om tabu, jos­ta ei puhuta.

  12. Osmo hyvä, perus­tuu­ko käsi­tyk­se­si onnel­li­sis­ta argen­tii­na­lais­nau­dois­ta johon­kin tut­ki­muk­seen vai oma­koh­tai­seen tie­toon, vai onko se arvaus? Tai ehkä sen onkin syn­nyt­tä­nyt mie­li­ku­va­mark­ki­noin­ti. Kuka­pa ei haluai­si uskoa pam­pal­la iloi­se­na kir­maa­vaan, täy­si­pai­no­sen nau­ta­mais­ta elä­mää viet­tä­vään leh­mään, mut­ta onko se tot­ta sen enem­pää kuin Valion mark­ki­noi­mat perheenjäsenlehmätkään? 

    Jot­ta tuos­ta voi­si väit­tää jotain pitäi­si olla tie­toa anti­bioot­tien ja hor­mo­nien käy­tös­tä, lai­dun­ta­mi­ses­ta, lisä­ruo­kin­nas­ta, sai­rau­den­hoi­dos­ta, poi­ki­mi­ses­ta, teu­ras­tuk­ses­ta ja kai­kis­ta niis­tä mene­tel­mis­tä mit­kä nyt nau­ta­ta­lou­teen liittyvätkään. 

    Ympä­ris­tö­ar­vioin­tiin pitää sit­ten ottaa lisäk­si huo­mioon veden kulu­tus, eroo­sio­vai­ku­tus, lan­noit­teet, lai­dun­ta­mi­sen tehok­kuus ja mon­ta muu­ta teki­jää, mut­ta sii­nä men­nään jo vähän ohi aiheesta. 

    Pää­väit­tä­mä­si nau­dan­li­han sub­ven­toin­nin lopet­ta­mi­ses­ta on sil­ti perus­tel­tu, sil­lä nau­ta on teho­ton muut­ta­maan kas­vi­pro­teii­nia eläin­pro­teii­nik­si, ener­gi­aa menee samal­la huk­kaan ja kas­vi­huo­ne­pääs­tö­jä syn­tyy. Broi­le­ri oli­si kai tehok­kaam­pi, mut­ta kas­va­tuk­senn liit­tyy vie­lä suu­rem­pia eet­ti­siä ongel­mia. Paras­ta kai oli­si lopet­taa kaik­ki lihan­tuo­tan­non tuke­mi­nen kai­kis­sa muodoissaan.

  13. > Nau­dan­li­ha oli­si siis mitä ilmei­sin hait­ta­ve­ron kohde.

    Joh­dan­nos­sa vii­tat­tiin lähin­nä nau­dan­li­han hii­li­ja­lan­jäl­keen. Jos ensi­si­jai­nen tavoi­te on vähen­tää hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä, nau­dan­li­ha ei ole luon­te­va hait­ta­ve­ron koh­de. Luon­te­va koh­de oli­si fos­sii­li­nen hii­li­diok­si­di. Hait­ta­ve­ron sää­tä­mi­nen erik­seen kai­kil­le tuot­teil­le, joi­den tuo­tan­nos­sa syn­tyy hii­li­diok­si­dia ei ole järkevää.

    Joh­dan­nos­sa mai­nit­tiin myös nau­dan­li­han ter­veys­vai­ku­tuk­set. Kaik­kien elin­tar­vik­kei­den verot­ta­mi­nen nii­den ter­veys­hait­to­jen mukaan ei kuu­los­ta kovin luon­te­val­ta. Valis­tus on usein luon­te­vin tapa ohja­ta ihmis­ten itsen­sä omaa etua hait­taa­vaa kulu­tus­ta. Ymmär­rän kyl­lä tupa­kan verot­ta­mi­sen, mut­ta nau­dan­li­ha ei ehkä pai­ni aivan samas­sa sarjassa.

    Nau­dan­li­han koh­dal­la on hait­toi­na mai­nit­tu myös metaa­ni ja tuo­tan­non käyt­tä­mä suu­ri peto­pin­ta-ala (kas­vien tuo­tan­toon ver­rat­tu­na), mut­ta ei niis­tä täs­sä sen enempää.

    > Ker­too jotain maa­ta­lous­po­li­tii­kas­ta, että edes vähäis­tä suu­rem­mil­la pon­nis­te­luil­la ei pys­ty sel­vit­tä­mään, tukee­ko kan­sal­li­sen tuen lisäk­si EU:n ylei­nen maa­ta­lous­tu­ki myös lihan tuo­tan­toa erik­seen, vai pel­käs­tään pin­ta-ala­tuen kautta.

    On tot­ta, että nuo tuki­jär­jes­tel­mät ovat jo sel­lai­nen vyyh­ti, että sii­tä ei ota moni­kaan sel­vää. Lisäk­si tuo vyyh­ti on suu­ri poliit­ti­nen kom­pro­mis­si­vi­ri­tys, joka sisäl­tää pal­jon saa­vu­tet­tu­ja etu­ja ja his­to­rial­li­sia sopi­muk­sia. Kan­na­tan sen jär­keis­tä­mis­tä, mut­ta ole­tan työn ole­van var­sin haas­ta­va. Lisä­sää­dök­set moni­mut­kais­tai­si­vat sitä. Parem­pi oli­si yksin­ker­tais­taa vanhaa.

  14. Eikö nau­dan­li­han tuo­tan­non vai­keut­ta­mi­nen auto­maat­ti­ses­ti vähen­täi­si myös mai­don tuotantoa?
    Nau­dan­li­hal­le on vaih­toeh­to­ja, mut­ta mai­to­tuot­teil­le ei oikeas­ti ole rea­lis­ti­sia kor­vaa­jia. (en las­ke soi­ja­mai­toa sellaiseksi)

  15. Tie­de­mies: Näis­sä ruo­ka-asiois­sa saa usein aika lail­la kum­mal­li­sia tulok­sia, kun alkaa vähän kynäl­lä ja pape­ril­la las­ke­maan. Siis, jotain sel­lais­ta, että koti­mai­set kas­vi­huo­ne­to­maa­tit ovat “hii­li­ja­lan­jäl­jel­lä” mitat­tu­na pahem­pia kuin len­to­rah­ti­to­maa­tit Espan­jas­ta tms. En yllät­tyi­si jos argen­tii­na­lai­nen liha voit­tai­si suo­ma­lai­sen lihan täs­sä tar­kas­te­lus­sa vaik­ka nau­dat len­nä­tet­täi­siin busi­ness­luo­kas­sa. (vitsi)Vakavasti, las­ku­ta­pa jos­sa mukaan las­ke­taan “koko ket­ju” on myös sik­si ihan höl­mö, että sii­nä tulee “pol­kuin­te­graa­le­ja” jois­sa samat pääs­töt las­ke­taan moneen ker­taan kun nii­tä jyvi­te­tään useam­mal­le lop­pu­tuot­teel­le. Sen lihan koh­dal­la on ihan eri asia onko sii­nä yli­vuo­ti­nen mul­lik­ka vai lyp­sy­leh­mä­nä 5v naa­pu­rin man­sik­ki. Jäl­kim­mäi­ses­sä siis las­ke­taan äkki­sel­tään ne pääs­töt sen leh­män ruok­ki­mi­ses­ta koko elin­kaa­ren yli, ja sit­ten vie­lä toi­seen ker­taan sil­le mai­dol­le joka sii­tä leh­mäs­tä on lyp­set­ty. Eli siis, jos nyt vaan lope­tet­tai­siin se sub­ven­tio ja yri­tet­täi­siin saa­da muut­kin lopet­ta­maan ne sub­ven­tiot, niin voi­tai­siin saa­da jotain jär­ke­vää­kin aikaan.

    Entä jos sit­ten­kin vinos­sa on naa­ma eikä peili?

    Mutu­na väit­täi­sin läh­ti­tuo­tan­non ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­den ole­van usein joko näkö­har­haa tai pro­tek­tio­nis­tis­ta mark­ki­noin­tia. Kul­je­tuk­sen pääs­töt kun on intui­tii­vi­ses­ti pal­jon hel­pom­pi havain­noi­da kuin pai­kal­li­sen tuo­tan­non. Len­to­rah­ti pois­lu­kien kul­jet­ta­mi­sen pääs­töt /tonnikilometri eivät kui­ten­kaan ole ihan val­ta­van suu­ret, sitä­pait­si myös lähi­ruo­ka pää­tyy samaan koti­maan jakeluputkeen.

    Tomaat­ti kas­vaa poi­mit­ta­vak­si useam­man vii­kon. Espan­jas­sa riit­tää pelk­kä aurin­ko, Suo­mes­sa tar­vi­taan kei­no­va­loa ja öljy­polt­ti­mel­la pak­ka­ses­sa läm­mi­tet­ty kas­vi­huo­ne. Naf­taa palaa äkkiä enem­män kuin rekan tankissa.

    Lisäk­si skaa­lae­dut luo­vat tehok­kuut­ta, myös ympä­ris­tö­nä­kö­kul­mas­ta (vrt. uusi­see­lan­ti­lai­nen lampaanliha).

  16. Pien­vil­je­li­jä­nä pidän maa­ta­lous­tu­kia täy­sin tar­peet­to­mi­na, kansalaispalkka/perustoimeentulo teki­si tuet tar­peet­to­mik­si. Lisäk­si se aikaaan­sai­si luon­nol­li­sen hin­ta ja tuo­tan­to­ke­hi­tyk­sen jos niin voi sanoa.

    Mitä näi­hin vähän uskon­nol­li­siin hii­li­ja­lan­jäl­ki­pu­hei­siin tulee, paneu­tui­sin ensin pää­kau­pun­gis­tu­mis ongel­maan ja esim tie­to­tek­nii­kan aiheut­ta­miin eril­lai­siin jalanjälkiin.

  17. Minus­ta polii­tik­ko­jen ei pidä puut­tua sii­hen mitä jokai­nen saa tai ei saa syö­dä. Se ei polii­ti­koil­le kuu­lu. Nyt siis halu­taan laa­jen­taa Hel­sin­gin val­tuus­ton käsit­te­le­mää kas­vis­ruo­ka­päi­vää koko maa­ta kat­ta­vak­si hii­li­ja­lan­jäl­keen vedo­ten. En suos­tu täl­lai­seen. Haluan itse päät­tää mitä syön tai en syö.

  18. Itses­tä­ni on alka­nut tun­tua, että suo­ma­lai­sen maa­ta­lou­den tuke­mi­nen on nykyi­ses­sä tuki­vii­da­kos­sa yksi har­vois­ta tuis­ta joi­ta voin kan­nat­taa. Ne sen­tään teke­vät oike­aa työ­tä, jos­ta tulee ihan kon­kreet­tis­ta hyötyä.

    Enem­pää en viit­si sanoa aihees­ta, kos­ka lop­pu jäi­si kui­ten­kin moderaattoriin.

  19. Erk­ki Nii­ni: Pel­kään­pä että väki­lu­vun tol­ku­ton lisään­ty­mi­nen hoi­taa tämän­kin asian. Mik­si­kö­hän väes­tön­kas­vu om tabu, jos­ta ei puhuta.

    Kyl­lä sii­tä puhu­taan. Täl­lä ker­taa puhe oli nau­dan­li­has­ta. Ihan joka ker­ta ei vaan voi puhua ihan jokai­ses­ta asias­ta. Ongel­mat­kin saat­ta­vat tun­tua rat­kais­ta­vam­mil­ta ja jopa tul­la rat­kais­tuk­si, jos nii­tä lähes­tyy yhtä eikä kaik­kia kerrallaan.

  20. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Bra­si­lia­lai­ses­ta en tie­dä. Sitä ei kai saa tuo­da EU:hun jon­kin eläin­lää­ke­tie­teel­lik­si argu­men­tik­si pue­tun pro­tek­tio­nis­ti­sen mää­räyk­sen vuok­si, mut­ta argen­tii­na­lai­nen on suo­ma­lai­seen ver­rat­tu­na var­si­nais­ta luo­mu­li­haa. Lai­dun­taa ulko­na arol­la ja elää onnel­lis­ta leh­män elä­mää ver­rat­tu­na navet­taan kah­lit­tuun suo­ma­lai­seen serkkuunsa.
    Argen­tii­na ei pys­tyi­si miten­kään kor­vaa­maan koko EU:n lihan­tuo­tan­toa, eikä mikään muu­kaa maa, joten lop­pu­tu­lok­se­na oli­si lihan hin­nan nousu ja vero­ra­ho­jen säästyminen.

    Bra­sia­lais­ta lihaa saa tuo­da EU:hun ja sitä myy­dään bulk­ki­hin­taan Suo­mes­sa­kin. Samoin Argen­tii­na­lais­ta. Molem­pien mai­den lihan­tuo­tan­nol­la on hir­vit­tä­vä hii­li­ja­lan­jäl­ki, kos­ka lai­dun­ta­mi­sen alta rai­va­taan met­siä, nii­tä ei edes käy­te­tä hyö­dyk­si vaan pol­te­taan lai­dun­maak­si. Bra­si­lias­sa kysees­sä on sade­met­sät joi­den kyky sitoa hiil­tä oli­si todel­la hyvä jos ne säilytettäsiiin

    Tuos­ta met­sien tuhoa­mi­sen näkö­kul­mas­ta Vih­reil­tä todel­la mie­len­kiin­toi­nen kan­nan­ot­to, että argen­tii­na­lai­nen liha oli­si joten­kin eet­ti­ses­ti ja moraa­li­ses­ti parem­paa kuin suomalainen.

  21. Ing­mar For­ne:
    Minus­ta polii­tik­ko­jen ei pidä puut­tua sii­hen mitä jokai­nen saa tai ei saa syö­dä. Se ei polii­ti­koil­le kuu­lu. Nyt siis halu­taan laa­jen­taa Hel­sin­gin val­tuus­ton käsit­te­le­mää kas­vis­ruo­ka­päi­vää koko maa­ta kat­ta­vak­si hii­li­ja­lan­jäl­keen vedo­ten. En suos­tu täl­lai­seen. Haluan itse päät­tää mitä syön tai en syö.

    Ts. olet Osmon kans­sa samaa miel­tä sii­tä, että sub­ven­tios­ta tuli­si luo­pua. Sehän vähen­täi­si huo­mat­ta­vas­ti polii­tik­ko­jen puut­tu­mis­ta asiaan.

  22. Osmo on kyl­lä oikeil­la jäl­jil­lä. Suo­ma­lai­sen syö­mi­ses­tä syn­ty­vä hii­li­ja­lan­jäl­ki on 2,5 ton­nia CO2/vuosi (sen sel­vit­ti puk­ki kaa­li­maan var­ti­ja­na eli MTT) eli on yli kak­sin­ker­tai­nen kes­tä­vän tason kaik­kiin pääs­töi­hin ver­rat­tu­na. On se niin vai­ke­aa myön­tää että kes­tä­vä elin­ta­pa tar­koit­taa sitä että meil­lä ei ole auto­ja, emme len­nä, emme syö lihaa (ehkä poik­keuk­se­na taka­pi­hal­la kas­va­neet ja kas­vi­jät­teil­lä ruo­ki­tut kanit, kanat ja siat), läm­mi­täm­me vain bio­voi­ma­lan CHP-läm­möl­lä ja MEILLÄ EI OLE LEMMIKKEJÄ. Näin saam­me CO2-pääs­töt alle yhden ton­nin vuo­des­sa, jos leik­kaam­me vie­lä tuon­tik­rää­sän ostamista. 

    Kun ruve­taan rajoit­ta­maan hait­ta­ve­roil­la lihan syö­mis­tä, pitäi­si aloit­taa lem­mik­kien ruo­kien verot­ta­mi­sel­la. Vaik­ka 1000% tai vie­lä parem­pi jos koi­ra­ve­ro palau­tet­tai­siin ja se oli­si ilmas­to­mie­les­sä oikea eli noin 2–3 ker­taa ison maas­tu­rin vuo­tui­nen käyttömaksu.

  23. Mau­no:
    Pien­vil­je­li­jä­nä pidän maa­ta­lous­tu­kia täy­sin tar­peet­to­mi­na, kansalaispalkka/perustoimeentulo teki­si tuet­tar­peet­to­mik­si. Lisäk­si se aikaaan­sai­si luon­nol­li­sen hin­ta ja tuo­tan­to­ke­hi­tyk­sen jos niin voi sanoa.

    Kyl­lä! Ja var­maan myös vähen­täi­si maa­ta­lou­den mono­po­li­soi­tu­mis­ta / kes­kit­ty­mis­tä suu­ryk­si­köi­hin, ja täs­tä pien­vil­je­li­jöil­le aiheu­tu­via vaikeuksia.

    Sys­tee­mi, jos­sa pien­vil­je­li­jät pär­jäi­si­vät nykyis­tä parem­min, ja usko­mat­to­mia raha­sum­mia nie­le­vis­tä maa­ta­lous­tuis­ta voi­tai­siin luo­pua, kuu­los­taa kyl­lä mel­kein­pä lii­an hyväl­tä voi­dak­seen olla mahdollinen.

  24. ” mut­ta argen­tii­na­lai­nen on suo­ma­lai­seen ver­rat­tu­na var­si­nais­ta luo­mu­li­haa. Lai­dun­taa ulko­na arol­la ja elää onnel­lis­ta leh­män elä­mää ver­rat­tu­na navet­taan kah­lit­tuun suo­ma­lai­seen serkkuunsa.”

    Osta Aber­deen Angusta,lehmä se on sekin ja elää met­säs­sä onnel­lis­ta leh­män elä­mää vie­lä tuol­la Napa­pii­rin pohjoispuolellakin.

    Tal­vel­la ei lumen alta kai­vet­tu ruo­ka riitä,joten vaa­tii ruokintaa

  25. Hyvä Ing­mar,
    jul­ki­sen val­lan teh­tä­vä on ohja­ta koh­ti yhteis­kun­nal­lis­ta hyvää, joka ei aina voi pal­vel­la yksi­löi­den eri­lai­sia haluja. 

    On ongel­mal­lis­ta, jos ihmis­ten yhtei­nen hii­li­ja­lan­jäl­ki — mm. nau­dan­li­han kulu­tuk­sen seu­rauk­se­na — jat­kaa kas­va­mis­taan niin suu­rek­si, että seu­rauk­set jäl­ki­pol­vil­le ovat arvaa­mat­to­mat. Säi­den ääri-ilmiöt lisään­ty­vät ja monet kui­vat seu­dut kui­vu­vat enti­ses­tään. Minä­kin haluan päät­tää mitä syön, mut­ta ymmär­rän omil­la valin­noil­la­ni ole­van myös seurauksia. 

    Täl­löin on moraa­li­ses­ti perus­tel­tua kes­kus­tel­la, aiheut­taa­ko minun oma kulu­tus­pää­tök­se­ni — täs­sä tapauk­ses­sa ruo­ka­va­lio — sel­lai­sia hait­to­ja, joi­ta myö­hem­min voi olla peruut­ta­ma­ton­ta kor­ja­ta. Usein poli­tii­kas­sa kyse on kom­pro­mis­seis­ta, jot­ka eivät tar­koi­ta kai­ken mah­dol­lis­ta­mis­ta vaan pie­nin­tä mah­dol­lis­ta pahaa. Vero­tuk­sel­la voi­daan osin tor­jua näi­tä hait­to­ja, sil­lä kor­keam­pi hin­ta ohjaa kulu­tus­käyt­täy­ty­mis­tä mui­hin tuot­tei­siin. Perus­te­lut, mik­si näin on ken­ties vält­tä­mä­tön­tä teh­dä on osa jär­ke­vää ja vas­tuul­lis­ta politiikantekoa.

    Ing­mar For­ne:
    Minus­ta polii­tik­ko­jen ei pidä puut­tua sii­hen mitä jokai­nen saa tai ei saa syö­dä. Se ei polii­ti­koil­le kuu­lu. Nyt siis halu­taan laa­jen­taa Hel­sin­gin val­tuus­ton käsit­te­le­mää kas­vis­ruo­ka­päi­vää koko maa­ta kat­ta­vak­si hii­li­ja­lan­jäl­keen vedo­ten. En suos­tu täl­lai­seen. Haluan itse päät­tää mitä syön tai en syö.

  26. Erk­ki Nii­ni:
    Pel­kään­pä että väki­lu­vun tol­ku­ton lisään­ty­mi­nen hoi­taa tämän­kin asian. Mik­si­kö­hän väes­tön­kas­vu om tabu, jos­ta ei puhuta. 

    Kos­ka väes­tön­kas­vu ei ole eri­tyi­nen ongel­ma. Las­ten mää­rä maa­il­mas­sa ei enää kas­va, mis­tä seu­raa että väes­tön­kas­vu tulee jos­sain vai­hees­sa lop­pu­maan. Se jat­kuu vie­lä tovin, kos­ka nyt lap­sen­saan­ti-iäs­sä ole­vat ikä­luo­kat ovat suu­rem­pia kuin edel­tä­vät ikä­luo­kat ja vaik­ka kaik­ki sai­si­vat vain kak­si las­ta, tar­koit­taa se auto­maat­ti­ses­ti väes­tön­kas­vua. Väes­tön­kas­vu (aina­kin nopea sel­lai­nen) päät­tyy toden­nä­köi­ses­ti johon­kin 10 mil­jar­din ihmi­sen koh­dal­le. Ja väes­tön­kas­vu Afri­kas­sa hidas­tuu toden­nä­köi­ses­ti sitä nopeam­min mitä parem­mak­si eli­no­lo­suh­teet siel­lä muuttuvat.

  27. Suo­mes­sa nau­dan­li­ha tulee suu­rim­mak­si osak­si lop­puun­lyp­se­tyis­tä lehmistä.

    Liha­kar­jaa pide­tään Suo­mes­sa­kin Argen­tii­nan tavoin kesät tal­vet ulkona.

    Liha­kar­ja tus­kin ehtii lyhyen elä­män­sä aika­na pie­res­kel­lä ilmas­toa kovin pilalle.

    Lyp­sy­leh­mät kaa­sut­ta­vat työk­seen ja pane­vat ja pii­mä­par­rat­kin pie­re­mään. Toi­saal­ta leh­mien verot­ta­mi­nen voi­si olla sukupuolisyrjintää.

  28. Ongel­ma yksin­ker­tai­suu­des­saan on se, että liha on lii­an hal­paa. Arki­jär­ki ei pys­ty selit­tä­mään, miten pinaat­ti voi olla nau­ta­fi­leen hin­nois­sa. Sama hom­ma Itä­me­ren uha­na­lai­sen lohen kans­sa, joka mak­saa lenk­ki­mak­ka­ran ver­ran marketissa. 

    Sub­ven­toin­ti tuot­taa epä­ter­veel­li­sen, epäeet­ti­sen, epäe­ko­lo­gi­sen ja epä­rei­lun ruo­ka­tuo­tan­non. Kol­man­nes kai­kes­ta ruu­as­ta len­tää ros­kiin ja muo­ti­diee­tit kart­ta­vat yksin­ker­tai­sia eko­lo­gi­sia ruo­ka-ainei­ta kuten lei­pää ja peru­naa. Koko kuvio on täy­sin sairas.

  29. Anu: Kos­ka väes­tön­kas­vu ei ole eri­tyi­nen ongel­ma. Las­ten mää­rä maa­il­mas­sa ei enää kas­va, mis­tä seu­raa että väes­tön­kas­vu tulee jos­sain vai­hees­sa loppumaan.

    http://www.worldometers.info/world-population/

    Öh? Maa­il­mas­sa on nyky­ään 7 mil­jar­dia ihmis­tä, pel­käs­tään tänä vuon­na tul­lut 65 mil­joo­naa lisää.

    Las­ten mää­rä kas­vaa edel­leen rajus­ti ja hil­lit­se­mät­tö­mäs­ti. Se joh­taa väis­tä­mät­tä sotiin, krii­sei­hin ja konflik­tei­hin nyt ja tulevaisuudessa.

    Tuos­sa pari vih­re­ää tabua jois­ta toi­voi­sin perus­teel­lis­ta keskustelua:

    - Kai­ken­lai­nen väes­tön­kas­vua kiih­dyt­tä­vä kehi­tys­a­pu tuli­si lak­kaut­taa välittömästi.
    — Maa­han­muut­to ete­län väes­tön­kas­vu­mais­ta Suo­meen on ympä­ris­töl­le erit­täin haitallista.

  30. Tuli vie­lä mie­leen että eikö se väes­tö­mää­rä maa­il­mal­la läh­te­nyt pai­su­maan kun opit­tiin vil­je­le­mään ja syö­mään, kai­ken­lais­ta rii­siä ja perunaaa?

    Räjäh­tää­kö­hän syn­ty­vyys kas­vuun Suo­mes­sa­kin jos sii­ry­tään liha­pul­lis­ta vehnäpullaan?

  31. Tun­tuu ole­van vähänkoulukuntakiistaa.

    Käsit­tääks­nei argen­tii­na­lai­set nau­dat kul­ke­vat pam­pal­le, Argen­tiinl­la pus­tal­la käyt­tää­ke­ni runoi­li­jan ilmai­sua. Bra­sia­lias­sa sade­met­siä rai­va­taan lihan­tuo­tan­toa varten.

    Eläin­ten onnell­suu­des­ta minul­la ei ole mielipidettä.

  32. Ing­mar For­ne:
    Minus­ta polii­tik­ko­jen ei pidä puut­tua sii­hen mitä jokai­nen saa tai ei saa syödä.

    Samaa miel­tä. Pitäi­si­kö sub­ven­to­ja lisä­tä vai vähentää?

  33. Ing­mar For­ne:
    Minus­ta polii­tik­ko­jen ei pidä puut­tua sii­hen mitä jokai­nen saa tai ei saa syö­dä. Se ei polii­ti­koil­le kuulu. 

    Vali­tet­ta­vas­ti tren­di tup­paa ole­maan että jos polii­ti­kot eivät asi­aan puu­tu, ihmi­set kulut­ta­vat taval­la joka on hai­tal­li­nen sekä eko­lo­gi­ses­ti että kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti. Ja nämä asiat kuu­lu­vat polii­ti­koil­le. Meil­lä kui­ten­kin on jo käy­tös­sä hait­ta­ve­ro­tus­ta esi­mer­kik­si alko­ho­lil­le ja makei­sil­le. Mie­les­tä­ni ne eivät rajoi­ta kan­sa­lais­ten vapaut­ta (kir­joit­taa hän syö­des­sään sal­miak­kia). Ovat­ko nämä myös paho­ja asioita?

  34. Ing­mar For­ne:
    Minus­ta polii­tik­ko­jen ei pidä puut­tua sii­hen mitä jokai­nen saa tai ei saa syö­dä. Se ei polii­ti­koil­le kuu­lu. Nyt siis halu­taan laa­jen­taa Hel­sin­gin val­tuus­ton käsit­te­le­mää kas­vis­ruo­ka­päi­vää koko maa­ta kat­ta­vak­si hii­li­ja­lan­jäl­keen vedo­ten. En suos­tu täl­lai­seen. Haluan itse päät­tää mitä syön tai en syö. 

    Mak­sa­ja päät­tää. Jos mak­sat lihas­ta itse, toki saat sitä syö­dä. Täl­lä het­kel­lä tilan­ne on se, että val­tio (eli me kaik­ki muut) mak­sam­me hyvän osan sinun lihas­ta­si sub­ven­tioi­den kautta.

  35. Anton: Vali­tet­ta­vas­ti tren­di tup­paa ole­maan että jos polii­ti­kot eivät asi­aan puu­tu, ihmi­set kulut­ta­vat taval­la joka on hai­tal­li­nen sekä eko­lo­gi­ses­ti että kan­san­ter­vey­del­li­ses­ti. Ja nämä asiat kuu­lu­vat poliitikoille. 

    Niin­pä — oppi-isän­ne tapa­si­kin sanoa:

    « La libertà senza ordi­ne e discipli­na sig­ni­fica dis­so­luzio­ne e catastrofe. »

  36. salus­jär­vi:

    Sama hom­ma Itä­me­ren uha­na­lai­sen lohen kans­sa, joka mak­saa lenk­ki­mak­ka­ran ver­ran marketissa.
    Teil­lä­päin on hyviä mar­ket­te­ja, itse ostan loh­ta pal­jon ja en ole kos­kaan näh­nyt mar­ke­tin tar­jous­tuot­tee­na muu­ta kuin kas­va­tet­tua Nor­jan loh­ta tai Itä­me­ren kassikirjolohta.

  37. Tuos­sa pari vih­re­ää tabua jois­ta toi­voi­sin perus­teel­lis­ta keskustelua:

    - Kai­ken­lai­nen väes­tön­kas­vua kiih­dyt­tä­vä kehi­tys­a­pu tuli­si lak­kaut­taa välittömästi.”

    Syn­ty­vyys on las­ke­nut kehi­tys­mais­sa 1960-luvun lähes 6 lap­ses­ta nais­ta koh­den tämän päi­vän 2,6 lapseen. 

    Pää­asias­sa tämä on tulos­ta kehitysavusta. 

    Eri­tyi­ses­ti nais­ten kou­lu­tus ja valis­tus tuot­taa tulosta 

    Lap­si­kuol­lei­suu­den vähe­ne­mi­nen vähen­tää tar­vet­ta syn­nyt­tää lapsia.Lapsia teh­dään van­huu­den tur­vak­si ja jos lap­si­kuol­lei­suus on suu­ri niin lap­sia on teh­tä­vä paljon

    Lap­sia tar­vi­taan myös maa­ta­lou­den työ­voi­mak­si ja pie­ni­kin kehi­tys mene­tel­mis­sä ja koneis­tuk­ses­sa vähen­tää syntyvyyttä

    Ehkäi­syn käyt­töön­ot­to vähen­tää syntyvyyttä.

    Elin­ta­son vähäi­nen­kin nousu vähen­tää syntyvyyttä

    europe.unfpa.org/…/UNFPA%20Fact%20sheet%20SF%20web.pdf

  38. TL: — Kai­ken­lai­nen väes­tön­kas­vua kiih­dyt­tä­vä kehi­tys­a­pu tuli­si lak­kaut­taa välittömästi.

    Voi­sit­ko ker­toa, mikä osa kehi­ty­sa­vus­ta on väes­tön­kas­vua kiih­dyt­tä­vää? Vai onko kaikki?

  39. Eee: Mak­sa­ja päät­tää. Jos mak­sat lihas­ta itse, toki saat sitä syö­dä. Täl­lä het­kel­lä tilan­ne on se, että val­tio (eli me kaik­ki muut) mak­sam­me hyvän osan sinun lihas­ta­si sub­ven­tioi­den kautta.

    Näin on näp­py­lät. Veron­va­roil­la saa tukea vain vir­ka­mies­ten (mm. Hel­sin­ki) 5 vuo­den irti­sa­no­mis­suo­jia ja höpö­hö­pö it-pro­jek­te­ja joi­den rahat mene­vat val­ko­kau­lus-pomoil­le ja osak­kee­no­mis­ta­jil­le enti­ses­sä val­tion tie­to­ko­je­kes­kuk­ses­sa. Tal­vi­vaa­raan sujah­ti mil­joo­nia jne..

    Mak­sa­ja päättää?

  40. Lope­te­taan kaik­ki tuki nau­dan­li­hal­le. Mis­tä mai­to­ju­tut? Ulko­mais­ta lihaa tulee sit­ten siel­tä sun tääl­tä. Yleen­sä nyky­ään hal­vem­paa, mut­ta ei sit­ten enää. Siis hyvä jut­tu. Onko poru­kan mie­li­pi­de, että toi liha nyt lii­an hal­paa? Itse pidän joi­tain osia ihan sika kal­lii­na. Onnek­si on tar­jol­la koti­mais­ta kalaa koh­tuu­hin­noil­la, jos itte per­kaa ja fileoi. Ei var­maan ihan joka pai­kas­sa vie­lä, ellei käy nii­tä itse pyy­dys­tä­mäs­sä. Liki 30 e/kg kuha­fi­lees­tä ei toki kai ole OS:lle kal­lis, minul­le on.
    Aja­tus lopet­taa euroop­pa­lais­ten nau­dan­li­han syön­ti on todel­la nyt lähin­nä vit­si. Ehkä ei jon­kun ajan kulut­tua. Koko Euroo­pan vie­mi­nen kas­vis­syö­jik­si on kyl­lä mel­koi­nen urak­ka. Saa toi­voa. Sil­loin kyl­lä noi luon­non elu­kat alkaa olla myös vaarassa.
    Täs­sä asias­sa vih­reil­le “voi­maa”!

  41. TL: http://www.worldometers.info/world-population/
    Öh? Maa­il­mas­sa on nyky­ään 7 mil­jar­dia ihmis­tä, pel­käs­tään tänä vuon­na tul­lut 65 mil­joo­naa lisää.
    Las­ten mää­rä kas­vaa edel­leen rajus­ti ja hil­lit­se­mät­tö­mäs­ti. Se joh­taa väis­tä­mät­tä sotiin, krii­sei­hin ja konflik­tei­hin nyt ja tulevaisuudessa.

    Las­ten mää­rä ei kas­va, ei rajus­ti eikä hil­lit­se­mät­tö­mäs­ti kun ei muu­ten­kaan. Väes­tö kas­vaa kyl­lä, kos­ka ihmi­set elä­vät entis­tä pitem­pään, mut­ta ei näil­lä näky­min enää enem­pää kuin 2–3 miljardia.

    Jos jyr­kem­min halu­aa kas­vua hidas­taa, seu­rauk­se­na tuli­si sit­ten vaka­via huol­to­suh­deon­gel­mia. Tai sit­ten on käy­tet­tä­vä lin­ko­la­lai­sia metodeja.

  42. Ympä­ris­tön­suo­je­li­joil­la on usein kate­go­ri­nen suh­de lihan­syön­tiin. Ilmas­ton kan­nal­ta kana tai kalk­ku­na, pos­su­kin, ovat mel­ko ongel­mat­to­mia ver­rat­tu­na sekä nau­dan­li­haan että kaik­kiin juus­toi­hin, ml. lam­paan- ja vuo­hen­mai­to­juus­tot. Kilo juus­toa vas­taa kym­men­tä lit­raa maitoa.

    Lam­mas, vuo­hi ja var­sin­kin leh­mä ovat tehot­to­mia kas­vis-lihas-muu­tos­ko­nei­ta ver­rat­tu­na kanaan. Lisäk­si ne kaik­ki märeh­ti­vät ja tuot­ta­vat röyh­täi­lyil­lään metaa­nia, toi­sin kuin pos­sut ja kanat.

  43. Eee: Mak­sa­ja päät­tää. Jos mak­sat lihas­ta itse, toki saat sitä syö­dä. Täl­lä het­kel­lä tilan­ne on se, että val­tio (eli me kaik­ki muut) mak­sam­me hyvän osan sinun lihas­ta­si sub­ven­tioi­den kautta. 

    Sinän­sä hyvä peri­aa­te, mut­ta muo­dos­tuu eri­tyi­sen ongel­mak­si kos­ka tääl­lä jul­ki­nen sek­to­ri suben­toi, mak­saa ja tuot­taa AIVAN KAIKKEA ja vas­taa­vas­ti kerää aivan hel­ve­tin­moi­set verot. Ja yksi­löl­tä ei edes kysy­tä mitään.

    Pitäi­si­kö val­tiol­la siis olla sanan­si­ja joka­pai­kas­sa? Val­tio mak­saa lap­si­li­siä, joten sil­le­hän kuu­luu pää­tös­val­ta myös makuuhuoneissa! 

    Eli pis­te­mäis­ten vero­jen lät­ki­mi­nen sin­ne ja tän­ne CO2-tai muil­la yhtä nau­ret­ta­vil­la teko­syil­lä on ihan typerää.

  44. Nau­dan­li­haa vero­te­taan jo aika ran­kas­ti. Koti­mai­ses­ta filees­tä mak­san pelk­kää ALVia 5,20 € / kilo, peru­nas­ta vain 6 senttiä.
    Ei kai tilas­to­mies­kään pro­sent­te­ja syö?

  45. Lihan­syön­nin voi lopet­taa ja sil­ti saa­da riit­tä­väs­ti ami­no­hap­po­ja. Soi­jan suh­teen voi poh­tia, miten ja mis­sä se on tuo­tet­tu, mut­ta pal­jon sääs­tyy sade­met­sää, jos eläi­mil­le syö­tet­ty soi­ja syö­te­tään ihmisille.
    Bio­lo­gian kir­jois­sa ope­te­taan, että ravin­to­ket­ju­ja lyhen­tä­mäl­lä (ihmis­ra­vin­nos­sa) sääs­tyy luon­non­va­ro­ja. Itse lisään tähän vie­lä, että se vähen­tää myös eläin­ten kär­si­myk­siä. Eli kävel­kää kau­pas­sa liha­tis­kin ohi, ei tar­vit­se miet­tiä lihan hii­li­ja­lan­jäl­kiä omas­sa elämässä.

  46. Juha­ni Salo­vaa­ra:

    snip’
    Kaup­pa vain halu­aa pitää kulut­ta­ja­hin­nan alhaalla
    ‘snip’

    Ja mikä­hän kaup­pa tämä on?
    Ei aina­kaan mikään suo­ma­lai­nen kaup­pa­ket­ju — kau­pan osuus elin­tar­vik­kei­den hin­nas­ta on koko ajan nous­sut ja nousee edelleen.

  47. Ing­mar For­ne:
    Minus­ta polii­tik­ko­jen ei pidä puut­tua sii­hen mitä jokai­nen saa tai ei saa syö­dä. Se ei polii­ti­koil­le kuulu.
    ‘snip’

    Se on oikein!
    Ensik­si pitäi­si saa­da lop­pu­maan polii­tik­ko­jen päät­tä­mät pos­ket­to­mat maa­ta­lous­tuet, jol­loin elin­tar­vik­keil­le tuli­si oikeat hinnat.

  48. Tee­mu Leivo, 

    Meri­rah­din kus­tan­nuk­set ja pääs­töt ovat suh­teel­li­sen pie­net. Jos kumi­pyö­ril­lä vie­dään rehua tai lan­noit­tei­ta Sei­nä­joel­ta Kuusa­moon, niin luul­ta­vas­ti hii­li­ja­lan­jäl­ki on suu­rem­pi kuin meri­rah­din Brasiliasta. 

    Tapio, kyse ei ole vain nau­dan syö­mäs­tä ruu­as­ta vaan myös sii­tä, että nau­dat pie­res­ke­le­vät kas­vi­huo­ne­kaa­su­ja, jot­ka ovat kym­me­niä ker­to­ja hii­li­diok­si­dia voi­mak­kaam­pia. Tämä ei ole mar­gi­naa­li­nen asia.

  49. Kuten jo useam­paan­kin ker­taan on sanot­tu, jos halu­taan puhua tule­vas­ta väes­tön­kas­vus­ta, pitää tut­kia mikä syn­ty­vyys on täl­lä het­kel­lä. Data on näp­pä­räs­ti saa­ta­vil­la esim. googlen public data ‑pal­ve­lus­sa: http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&met_y=sp_dyn_tfrt_in
    Syn­ty­vyys on nyt sii­nä 2,5 kiep­peil­lä ja las­kus­sa mel­kein kaik­kial­la, myös Afrikassa.

  50. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    …mut­ta argen­tii­na­lai­nen on suo­ma­lai­seen ver­rat­tu­na var­si­nais­ta luo­mu­li­haa. Lai­dun­taa ulko­na arol­la ja elää onnel­lis­ta leh­män elä­mää ver­rat­tu­na navet­taan kah­lit­tuun suo­ma­lai­seen serkkuunsa. 

    Miten tämä liit­tyy CO2-päästöihin?

  51. Lam­mas, vuo­hi ja var­sin­kin leh­mä ovat tehot­to­mia kas­vis-lihas-muu­tos­ko­nei­ta ver­rat­tu­na kanaan.’ (Mar­ko Hamilo)
    Märeh­ti­jät pys­ty­vät sulat­ta­maan sel­lu­loo­saa, jol­le ei muu­ten ole kau­heas­ti käyttöä.

  52. Anu: Kos­ka väes­tön­kas­vu ei ole eri­tyi­nen ongel­ma. Las­ten mää­rä maa­il­mas­sa ei enää kas­va, mis­tä seu­raa että väes­tön­kas­vu tulee jos­sain vai­hees­sa lop­pu­maan. Se jat­kuu vie­lä tovin, kos­ka nyt lap­sen­saan­ti-iäs­sä ole­vat ikä­luo­kat ovat suu­rem­pia kuin edel­tä­vät ikä­luo­kat ja vaik­ka kaik­ki sai­si­vat vain kak­si las­ta, tar­koit­taa se auto­maat­ti­ses­ti väes­tön­kas­vua. Väes­tön­kas­vu (aina­kin nopea sel­lai­nen) päät­tyy toden­nä­köi­ses­ti johon­kin 10 mil­jar­din ihmi­sen koh­dal­le. Ja väes­tön­kas­vu Afri­kas­sa hidas­tuu toden­nä­köi­ses­ti sitä nopeam­min mitä parem­mak­si eli­no­lo­suh­teet siel­lä muuttuvat.

    väes­tön­kas­vu ei ole eri­tyi­nen ongelma”
    !!?
    Todel­la hie­no uuti­nen. Maa­pal­lo siis riit­tää kai­kil­le vau­ras­tu­vil­le ja lisää kulut­ta­vil­le ihmi­sil­le mainiosti?
    Mitä parem­mak­si eli­no­lo­suh­teet muut­tu­vat, sitä pit­käi­käi­sem­pää väes­tös­tä tulee. Jos aiem­min ihmi­sen kes­ki-ikä oli 40 vuot­ta niin tule­vai­suu­dess­sa se on kak­sin­ker­tai­nen. Jos aiemm­min eli kak­si max. suku­pol­vea yhtä­ai­kaa niin jat­kos­sa elää nel­jä suku­pol­vea yhtä­ai­kaa. Ja kai­kil­le hyvä poh­jois­mai­nen elintaso.…

  53. Anu:
    Kuten jo useam­paan­kin ker­taan on sanot­tu, jos halu­taan puhua tule­vas­ta väes­tön­kas­vus­ta, pitää tut­kia mikä syn­ty­vyys on täl­lä het­kel­lä. Data on näp­pä­räs­ti saa­ta­vil­la esim. googlen public data ‑pal­ve­lus­sa: http://www.google.com/publicdata/explore?ds=d5bncppjof8f9_&ctype=l&met_y=sp_dyn_tfrt_in
    Syn­ty­vyys on nyt sii­nä 2,5 kiep­peil­lä ja las­kus­sa mel­kein kaik­kial­la, myös Afrikassa. 

    Ei tuo ole syn­ty­vyys, se on hedel­mäl­li­syys­lu­ku, eli LASKENNALLINEN nyt syn­ty­vien tyt­tö­jen tule­van lap­si­lu­vun odo­te 15–49 vuo­den pääs­tä. Ei siis tämän het­ken mittari.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Total_fertility_rate

  54. Sylt­ty: Sinän­sä hyvä peri­aa­te, mut­ta muo­dos­tuu eri­tyi­sen ongel­mak­si kos­ka tääl­lä jul­ki­nen sek­to­ri suben­toi, mak­saa ja tuot­taa AIVAN KAIKKEA ja vas­taa­vas­ti kerää aivan hel­ve­tin­moi­set verot. Ja yksi­löl­tä ei edes kysy­tä mitään.

    Pitäi­si­kö val­tiol­la siis olla sanan­si­ja joka­pai­kas­sa? Val­tio mak­saa lap­si­li­siä, joten sil­le­hän kuu­luu pää­tös­val­ta myös makuuhuoneissa! 

    Eli pis­te­mäis­ten vero­jen lät­ki­mi­nen sin­ne ja tän­ne CO2-tai muil­la yhtä nau­ret­ta­vil­la teko­syil­lä on ihan typerää.

    Olen samaa miel­tä. Parem­pi oli­si kun val­tio ei yrit­täi­si “mik­ro­ma­na­ge­roi­da” kaik­kea verot­ta­mal­la vähän siel­tä ja sub­ven­toi­mal­la vähän tääl­tä. Syn­tyy seka­mels­ka jos­sa samo­ja asioi­ta sekä roh­kais­taan että yri­te­tään rajoit­taa. Lop­pu­tu­los sii­tä miten mikä­kin uusi vero tai sään­nös vai­kut­taa koko­nai­suu­teen ei ole enää kenen­kään ennus­tet­ta­vis­sa. Lisäk­si ongel­ma­na on että val­tio voi kiel­tää ja sään­nös­tel­lä ihan kaik­kea sil­lä perus­teel­la että “mak­sa­ja päättää”.

    Olen muis­taak­se­ni aiem­min­kin täl­lä blo­gil­la filo­so­foi­nut kuin­ka yhteis­kun­nan peli­sään­tö­jen jat­ku­va moni­mut­kais­tu­mi­nen on suu­rem­pi ongel­ma kuin ylei­ses­ti aja­tel­laan. Kol­me suu­rin­ta ongel­maa lie­ne­vät nämä: 1) Ihmi­sil­lä on vain rajal­li­nen kapa­si­teet­ti ja halu ope­tel­la uusia sään­tö­jä. 2) Koko­nai­suus ei ole enää ennus­tet­ta­vis­sa kun kaik­ki vai­kut­taa kaik­keen. 3) Hui­ja­rit ja välis­tä­ve­tä­jät jot­ka eri­kois­tu­vat moni­mut­kai­sen sään­tö­vii­da­kon por­saan­rei­kien käyt­tä­mi­seen menes­ty­vät, kos­ka hei­dän toi­mi­aan on vai­keam­pi havai­ta ja estää.

    1. Anteek­si, mut­ta en esdit­tä­nyt mitään mik­ro­ma­na­ke­roin­tia vaan sitä, että val­tio lopet­tai­si sen eikä sub­ven­toik­si lihan tuo­tan­toa ylimääräisesti.

  55. Jan­ne, ruo­ho­mail­la ei käy­te­tä lan­noit­tei­ta kuten rehun tuo­tan­nos­sa. Lan­noit­tei­den val­mis­ta­mi­nen kulut­taa ener­gi­aa ja tuot­taa siten CO2-päästöjä.

  56. Lii­an van­ha:
    Syn­ty­vyys on las­ke­nut kehi­tys­mais­sa 1960-luvun lähes 6 lap­ses­ta nais­ta koh­den tämän päi­vän 2,6 lapseen. 

    Pää­asias­sa tämä on tulos­ta kehitysavusta. 

    Tuo nyt oli niin epä­us­kot­ta­va väi­te, että piti yrit­tää kat­soa keh­ta­si­ko viit­tee­si todel­la väit­tää niin. Enpä sitä kyl­lä siel­tä löytänyt.

    Kii­nas­sa syn­ty­vyys oli tuol­loin myös 5,5–6 las­ta. Nyky­het­keen tapah­tu­neen las­kuun alle Suo­men tason kehi­ty­sa­vun vai­ku­tus on suu­nil­leen nolla.

    Suo­men suu­rim­man kehi­ty­sa­vun vas­taa­not­ta­jan, Tan­sa­nian, syn­ty­vyys on yhä 5,5. Luku on suu­rem­pi kuin jopa Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Afri­kas­sa kes­ki­mää­rin. Vuo­des­ta 1960 vuo­teen 2011 Tan­sa­nian väki­lu­ku on kas­va­nut 10 mil­joo­nas­ta 46 miljoonaan.

    1. Tuo Argen­tii­na-heit­to oli vähän har­kit­se­ma­ton, kos­ka tilan­ne maas­sa on muut­tu­nut. Sil­loin maal­la oli val­ta­va hyö­dyn­tä­mä­tön maa­ta­lous­po­ten­ti­aa­li ja laa­jaa aroa (pam­pas) käy­tet­tiin lähin­nä leh­mien lai­dun­ta­mi­seen. EU:n pro­tek­tio­nis­ti­nen poli­tiik­ka tuot­ti täl­lais­ta. Sit­tem­min Kii­na on iske­nyt näkäi­set sil­män­sä tuo­hon hyö­dyn­tä­mät­tö­mään vil­ja-ait­taan ja teho­tuo­tan­to on tul­lut sinnekin.

  57. a_l: Entä jos sit­ten­kin vinos­sa on naa­ma eikä peili?

    Mutu­na väit­täi­sin läh­ti­tuo­tan­non ympä­ris­töys­tä­väl­li­syy­den ole­van usein joko näkö­har­haa tai pro­tek­tio­nis­tis­ta markkinointia.

    En väit­tä­nyt mitään täs­tä. Siis, on sel­vää, että kos­ka leh­män pitää kas­vaa useam­pi sata kiloa syö­mäl­lä rehua, sitä rehua pitää syö­dä useam­pia ton­ne­ja, ja sii­nä syn­tyy metaa­nia jne. Jos pääs­tö­jä ale­taan las­kea, niin tämä osa on äärim­mäi­sen altis kai­ken­lai­sil­le pie­nil­le las­ku­vir­heil­le jne. Kul­je­tus­ten osuus liha­ki­lon pääs­töis­sä on tie­ten­kin aika pie­ni. Sama pätee johon­kin vihan­nek­siin jne.

    Minä siis tote­sin, että jos näi­tä ale­taan las­kea, niin saa­daan “yllät­tä­viä” tulok­sia, eli tulok­sia jot­ka ovat poliit­ti­ses­ti epä­kor­rek­te­ja. On ihan hyö­dy­tön­tä selit­tää ihmi­sil­le, että se När­piön (tms) tomaat­ti tuot­taa enem­män hii­li­diok­si­dia kuin espan­ja­lai­nen len­to­rah­ti­to­maat­ti, kos­ka vaik­ka se var­maan on tot­ta, niin las­ku­toi­mi­tuk­set ovat erit­täin alt­tii­ta kai­ken­lai­sil­le pie­nil­le vir­heil­le, jois­sa se len­to­rah­din pääs­tö on ainoa joka on help­po laskea. 

    Ihmi­sil­lä on tyy­pil­li­ses­ti bias niin, että he yliar­vioi­vat sel­lai­sen teki­jän vai­ku­tus­ta, joka on var­ma, eri­tyi­ses­ti ihmis­ten on hyvin vai­ke­aa erot­taa toi­sis­taan var­muut­ta ja odo­tusar­voa. Len­to­rah­dis­ta syn­tyy var­mas­ti pääs­tö­jä, mut­ta sen pääs­tön odo­tusar­vo on pie­ni. Kas­vi­huo­nees­ta taas tulee suu­ri pääs­tö­jen odo­tusar­vo, mut­ta sen jyvit­tä­mi­seen liit­ty­vä epä­var­muus tekee sii­tä “vähäi­sen” ihmis­ten mielessä. 

    Tämä näkyi sivu­men­nen sanoen USA:n pre­si­den­tin­vaa­leis­sa. Tilas­to­nik­ka­rit ennus­ti­vat Oba­man voi­ton oikein, suu­rel­la var­muu­del­la. Rom­neyn kan­nat­ta­jat pro­tes­toi­vat näi­tä ennus­tei­ta vas­taan, kos­ka ennus­teet näyt­ti­vät, että itse ero on useim­mis­sa osa­val­tiois­sa suh­tees­sa pie­ni. Vir­he­ra­jat oli­vat kui­ten­kin vie­lä sel­väs­ti näi­tä ero­ja pie­nem­mät, joten var­muus oli suuri. 

    Minun point­ti­ni siis on, että jär­ke­väm­pää on puut­tua sii­hen, mikä on ongel­ma. Jos ongel­ma on hii­li­diok­si­di, niin vero­te­taan hii­li­diok­si­dia, ei lät­ki­tä pis­te­ve­ro­ja sin­ne tänne.

  58. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ” …mut­ta argen­tii­na­lai­nen on suo­ma­lai­seen ver­rat­tu­na var­si­nais­ta luo­mu­li­haa. Lai­dun­taa ulko­na arol­la ja elää onnel­lis­ta leh­män elä­mää ver­rat­tu­na navet­taan kah­lit­tuun suo­ma­lai­seen serkkuunsa.”

    Jan­ne: Miten tämä liit­tyy CO2-päästöihin?

    Tämä liit­tyy sil­lä taval­la pääs­töi­hin, että tämä
    argen­tii­na­lai­nen onnel­li­nen leh­män elä­mä tuot­taa vie­lä pal­jon enem­män CO2-pääs­tö­jä kuin suo­ma­lai­nen leh­män elä­mä. Tämä joh­tuu sii­tä, että argen­tii­na­lai­set leh­mät elä­vät pal­jon pidem­män elä­män kuin suo­ma­lai­set serk­kun­sa eli tuo­tan­to on pal­jon eks­ten­sii­vi­sem­pää. CO2-pääs­töt ovat päi­vää koh­ti samat, mut­ta elin­päi­viä Argen­tii­nan nau­doil­le tulee teu­ras­tuk­seen men­nes­sä pal­jon enem­män kuin täällä.
    Eli aina­kaan pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen toi­vos­sa nau­dan­li­han­tuo­tan­toa ei kan­na­ta ulkoistaa.

  59. Krtek: Ei tuo ole syn­ty­vyys, se on hedel­mäl­li­syys­lu­ku, eli LASKENNALLINEN nyt syn­ty­vien tyt­tö­jen tule­van lap­si­lu­vun odo­te 15–49 vuo­den pääs­tä. Ei siis tämän het­ken mittari.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Total_fertility_rate

    Puheet väes­tö­rä­jäh­dyk­ses­tä ovat tuu­lah­dus vii­me vuosituhannelta.

    Syn­ty­vyys on las­kus­sa ja jo las­ke­nut suu­rim­mas­sa osas­sa maa­il­maa joko alle uusiu­tu­mis­ta­son tai hyvin lähel­le sitä. Näin olle väes­tön­kas­vu tulee lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä pysähtymään.

    Jos tämä ei rii­tä, pitää kuol­lei­suu­den nous­ta. Tätä ei var­maan kukaan halua.

  60. Suo­men suu­rim­man kehi­ty­sa­vun vas­taa­not­ta­jan, Tan­sa­nian, syn­ty­vyys on yhä 5,5. Luku on suu­rem­pi kuin jopa Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Afri­kas­sa keskimäärin.”

    Suo­men kehi­tys­a­pu oli­kin 90-luvul­le saak­ka lähin­nä yritystukea.Jopa 95 % kehi­ty­sa­vus­ta pää­tyi koti­maa­han suu­ril­le yrityksille.

    Ainoa raha mitä meni koh­de­maa­han oli kon­sul­tin juo­man gini­to­nicin hinta.

    Todel­lis­ta kehi­tys­a­pua ovat anta­neet pää­asias­sa vapaa­eh­tois­jär­jes­töt ja tie­tys­ti monet maat­kin, jot­ka ovat tajun­neet nais­ten kou­lu­tuk­sen merkityksen.

    Mui­tan elävästi,kun Har­ri Hol­ke­ri myön­si 90-luvun lopul­la lopul­ta tajunneensa,miten har­has­sa Suo­men kehi­tys­a­pu on ollut

    Afrik­ka oli ryös­tön koh­de siir­to­maa-aika­na ja hal­lin­to kou­lu­tet­tiin ryös­tä­mään kan­sa ja täs­tä­kult­tuu­ris­ta on ollut vai­kea pääs­tä irti.

  61. Eikös muu­ten EU tuo noin 800 mil­joo­naa euroa maa­ta­lous­tu­kia suo­meen (mukaan­lu­kien “kehit­tä­mis­tu­ki”). Voi­ko kan­sal­lis­val­tio edes päät­tää itse miten ne jae­taan ja mil­le lihalle?

    http://www.maitopitaakasassa.fi/

    EU ja val­tio kam­pan­joi mai­don juon­nin autuu­des­ta. Eikö mai­to­kin ole nau­tae­läi­mis­tä kotoisin?

  62. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tuo maal­la oli val­ta­va hyö­dyn­tä­mä­tön maa­ta­lous­po­ten­ti­aa­li ja laa­jaa aroa (pam­pas) käy­tet­tiin lähin­nä leh­mien lai­dun­ta­mi­seen. EU:n pro­tek­tio­nis­ti­nen poli­tiik­ka tuot­ti täl­lais­ta. Sit­tem­min Kii­na on iske­nyt näkäi­set sil­män­sä tuo­hon hyö­dyn­tä­mät­tö­mään vil­ja-ait­taan ja teho­tuo­tan­to on tul­lut sinnekin.

    Ja jos me tääl­lä Suo­mes­sa osa­te­taan argeen­tii­na­lais­ta lihaa, niin feed­lot (kts. googlen kuva­ha­ku) tyyp­pi­nen tuo­tan­to kas­vaa argen­tii­nas­sa. Meil­lä voi olla myös varaa ostaa pam­pal­la tuo­tet­tua “eet­tis­tä” lihaa, mut­ta vien­ti kom­pen­soi­daan feed­lot tuotannolla. 

    Kan­nat­tai­si­ko lihan­tuo­tan­non tukia koh­den­taa meil­lä tuo­tan­toon mis­sä märeh­ti­jöi­den rehu tuo­te­taan alueil­la, mit­kä eivät sovi vil­jan­tuo­tan­toon. Nur­mi­tuo­tan­to sitoo myös hiil­tä maa­pe­rään ja säi­lyt­tää pel­lon vil­ja­vuu­den (ruo­ka­tur­va). Sian­li­han tuo­tan­to taas kil­pai­lee samois­ta raa­ka-aineis­ta mit­kä sopi­vat suo­raan ihmis­ra­viin­nok­si. Saat­taa olla, että eko­lo­gi­sin vaih­toeh­to oli­si vähen­tää lihan­syön­tiä, mut­ta syö­tä­vä liha tuli­si pää­asias­sa märeh­ti­jöis­tä, joi­den kas­va­tuk­ses­sa luo­vu­taan soi­jas­ta ja väkirehusta.

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tuo Argen­tii­na-heit­to oli vähän har­kit­se­ma­ton, kos­ka tilan­ne maas­sa on muut­tu­nut. Sil­loin maal­la oli val­ta­va hyö­dyn­tä­mä­tön maa­ta­lous­po­ten­ti­aa­li ja laa­jaa aroa (pam­pas) käy­tet­tiin lähin­nä leh­mien lai­dun­ta­mi­seen. EU:n pro­tek­tio­nis­ti­nen poli­tiik­ka tuot­ti täl­lais­ta. Sit­tem­min Kii­na on iske­nyt näkäi­set sil­män­sä tuo­hon hyö­dyn­tä­mät­tö­mään vil­ja-ait­taan ja teho­tuo­tan­to on tul­lut sinnekin.

    1) Prof. Väi­nö Auer sel­vit­ti Juan Pero­nin pyyn­nös­tä pam­pan sovel­tu­vuut­ta maan­vil­je­lyyn. Alu­een pak­su mul­ta on koos­tu­nut vuoi­tu­han­sien aika­na, joten se ´n voi varo­mat­to­muu­del­la tuho­ta. (vrt. Preeria)

    2) Käsit­tääk­se­ni maan­vi­lej­lyyn sovel­tu­va osa pam­pas­ta on jo otet­tu maanviljelyskäyttöön.

  64. Hei

    Tule­var­ko epsanj­lai­et tomaa­tit maa- vai len­to­kul­je­tuk­si­na. Ja kuin­ka pal­jon löpöä tomaat­ti­ki­lo vei löpöä a) ma aja b) lentokuljetuksena.

    1. Ne tomaa­tit tule­vat loma­len­to­jen kyl­kiäi­si­nä. Sik­si nii­den (mar­gi­naa­li­set) pääs­töt eivät ole kovin suu­ria. Muis­te­lan, että polt­toai­neen kulu­tu­yk­se­na noin kym­me­nes osa suo­ma­lai­sen tal­vi­to­maa­tin vaa­ti­mas­ta polt­toa­oi­nees­ta, mut­ta len­to­ko­neen pääs­töil­lä on tuo ole­tet­tu kolmenkertaistaminen.

  65. Täs­sä ket­jus­sa moi­tit­tiin leh­mää tehot­to­mak­si. Täy­sin pöty­pu­het­ta. Leh­mä pys­tyy muut­ta­maan luon­non­va­rai­sia kas­ve­ja ihmi­sen ravin­nok­si men­nen tul­len. Suo­mes­sa paju, mai­to­hors­ma, met­sä­lau­ha, jär­vi­kor­te ym. kel­paa­vat mai­nios­ti leh­man ruu­ak­si ja mai­toa tulee. Näin tapah­tui­kin vie­lä 1950-luvul­la Suomessa.

    Ongel­ma on sii­nä, että nyt leh­mäl­le syö­te­tään teho­soi­jaa, teho­mais­sia, teho­veh­nää ja teho­hei­nää. Onnek­si kau­pois­ta saa myös luo­mu­leh­män tuot­tei­ta. Nii­tä leh­miä ei ruo­ki­ta apu­lan­nal­la tuo­te­tul­la vil­jal­la ja hei­näl­lä. Ne mak­sa­vat pik­kui­sen enem­män, mut­ta hii­li­ja­lan­jäl­ki on val­ta­vas­ti pie­nem­pi. Tämän ket­jun kir­joit­ta­jat ovat ilmei­ses­ti pää­sään­töi­ses­ti teho­maa­ta­lou­den tuot­tei­den kulut­tut­ta­jia. Oli­si syy­tä kat­soa peiliin.

  66. Mika:
    Eikös muu­ten EU tuo noin 800 mil­joo­naa euroa maa­ta­lous­tu­kia suo­meen (mukaan­lu­kien “kehit­tä­mis­tu­ki”). Voi­ko kan­sal­lis­val­tio edes päät­tää itse miten ne jae­taan ja mil­le lihalle?

    EU ei tue lihaa (eikä mai­toa), se tukee eläi­miä eli kar­jan­hoi­toa tue­taan per tuo­tan­toe­läin eli lehmä.
    Ja tuon 800 mil­joo­nan EU-tuen lisäk­si tulee 1200 mil­joo­naa kan­sal­lis­ta tukea.

  67. Vie­lä ker­ran, lopet­ta­kaa lihan syön­ti. Ei tar­vit­se poh­tia, miten Argen­tii­nan tai Suo­men liha on tuotettu.

  68. jou­ni lund­qvist:
    Täs­sä ket­jus­sa moi­tit­tiin leh­mää tehot­to­mak­si. Täy­sin pöty­pu­het­ta. Leh­mä pys­tyy muut­ta­maan luon­non­va­rai­sia kas­ve­ja ihmi­sen ravin­nok­si men­nen tul­len. Suo­mes­sa paju, mai­to­hors­ma, met­sä­lau­ha, jär­vi­kor­te ym. kel­paa­vat mai­nios­ti leh­man ruu­ak­si ja mai­toa tulee. Näin tapah­tui­kin vie­lä 1950-luvul­la Suomessa.

    Ongel­ma on sii­nä, että nyt leh­mäl­le syö­te­tään teho­soi­jaa, teho­mais­sia, teho­veh­nää ja teho­hei­nää. Onnek­si kau­pois­ta saa myös luo­mu­leh­män tuot­tei­ta. Nii­tä leh­miä ei ruo­ki­ta apu­lan­nal­la tuo­te­tul­la vil­jal­la ja hei­näl­lä. Ne mak­sa­vat pik­kui­sen enem­män, mut­ta hii­li­ja­lan­jäl­ki on val­ta­vas­ti pie­nem­pi. Tämän ket­jun kir­joit­ta­jat ovat ilmei­ses­ti pää­sään­töi­ses­ti teho­maa­ta­lou­den tuot­tei­den kulut­tut­ta­jia. Oli­si syy­tä kat­soa peiliin.

    Pitäi­si puhua nau­das­ta eikä leh­mäs­tä, kun noi­ta son­ne­ja­kin on. Jou­ni on muu­ten aivan oikeas­sa. Nau­tae­läi­met voi­vat hyö­dyn­tää mm. ruo­ho­kas­vien sel­lu­loo­saa mahas­ton­sa ja sen ent­syy­mien ja bak­tee­rien avul­la. Se on teho­kas­ta. Teho­tuo­tan­to kar­jan elä­män­kaa­ren lop­pu­vai­hees­sa ei suo­ra­nai­ses­ti ole mitään “karp­paa­mis­ta” vaan kar­jal­le syö­te­tään mah­dol­li­sim­man pal­jon hii­li­hy­draat­tia, joka tie­tys­ti muut­tuu ras­vak­si jos yli­jää­mää on. Sama muu­ten tapah­tuu ihmi­sel­lä, jos anne­taan ylen­mää­rin hii­li­hy­draat­te­ja. Sik­si osas­ta ihmi­siä tulee läs­ke­jä. Ja nau­dan­li­has­ta mehevää.

  69. jou­ni lund­qvist:
    Vie­lä ker­ran, lopet­ta­kaa lihan syön­ti. Ei tar­vit­se poh­tia, miten Argen­tii­nan tai Suo­men liha on tuotettu.

    Samaa miel­tä Jou­nin kans­sa. Lihan­syön­nis­sä on niin pal­jon eet­ti­siä, ympä­ris­töl­li­siä ja ter­vey­del­li­siä epä­koh­tia, että yksin­ker­tai­sin­ta oli­si vain lopet­taa lihan syön­ti tai vähin­tään palaut­taa liha enti­seen arvoon­sa, juh­la­pöy­tien har­vi­nai­sek­si her­kuk­si. Mut­ta har­mik­se­ni en voi päät­tää asi­aa mui­den puo­les­ta. Ja toi­sek­si, kan­na­tan mel­ko libe­raa­lia yhteis­kun­taa, jos­sa rahal­la saa ja hevo­sel­la pää­see, tai jotain. Eli sub­ven­tiot lihan­tuo­tan­nol­ta pois, niin lihan hin­ta­kin ehkä nousee oikeal­le tasol­leen. Usein täs­sä koh­taa vede­tään esiin “sit­ten liha tuo­daan ulko­mail­ta” ‑kort­ti. Mut­ta ei kai sen var­jol­la voi­da itse olla itse teke­mät­tä mitään?

  70. AnnaJ: Eli sub­ven­tiot lihan­tuo­tan­nol­ta pois, niin lihan hin­ta­kin ehkä nousee oikeal­le tasol­leen. Usein täs­sä koh­taa vede­tään esiin “sit­ten liha tuo­daan ulko­mail­ta” ‑kort­ti.

    Aja­tel­la: sääs­täi­sim­me omat sub­ven­tio­ra­ham­me ja sil­ti sai­sim­me hal­paa nau­taa. Eikö tämä oli­si aivan erin­omai­nen tilanne?

  71. jou­ni lund­qvist: Täs­sä ket­jus­sa moi­tit­tiin leh­mää tehot­to­mak­si. Täy­sin pöty­pu­het­ta. Leh­mä pys­tyy muut­ta­maan luon­non­va­rai­sia kas­ve­ja ihmi­sen ravin­nok­si men­nen tul­len. Suo­mes­sa paju, mai­to­hors­ma, met­sä­lau­ha, jär­vi­kor­te ym. kel­paa­vat mai­nios­ti leh­man ruu­ak­si ja mai­toa tulee. Näin tapah­tui­kin vie­lä 1950-luvul­la Suomessa.

    Märeh­te­mi­nen tuot­taa sil­ti metaa­nia. Nau­dan- ja lam­paan­li­han tuo­tan­to oli­si aika vähäis­tä, jos nii­tä pidet­täi­siin vain mail­la, joi­ta ei voi käyt­tää viljelyyn.

  72. Rai­mo K: EU ei tue lihaa (eikä mai­toa), se tukee eläi­miä eli kar­jan­hoi­toa tue­taan per tuo­tan­toe­läin eli lehmä.
    Ja tuon 800 mil­joo­nan EU-tuen lisäk­si tulee 1200 mil­joo­naa kan­sal­lis­ta tukea.

    Sii­tä­hän voi heti poliit­ti­sel­la voi­ma­sa­nal­la ottaa 1.2 mil­jar­dia tukea pois kun kepu­kin on hoi­det­tu oppositioon. 

    Toi­saal­ta taa­sen, jos maa­ta­lous ajau­tuu ulko­mail­le, ei EU:lla lie­ne int­res­se­jä antaa tuo­ta 800 mil­joo­naa ole­mat­to­mal­le maa­ta­lou­del­le joten sääs­töä tulee vain 400 miljoonaa.

    Ja se var­maan hävi­tään sosi­aa­li­ku­luis­sa ja maa­ta­lou­teen liit­ty­vän yrit­tä­jyy­den alas­ajol­la. Menee luul­ta­vas­ti pers­ne­ton puo­lel­le ja kor­tis­tos­sa on juma­la­ton mää­rä ihmi­siä jot­ka osaa­vat aivan vää­riä asioita.

    Point­ti­ni se, että maa­ta­lou­den suh­teen voi teh­dä vain huo­no­ja päätöksiä.

  73. Olen aivan samaa miel­tä muu­ta­man muun kir­joit­ta­jan kans­sa, ongel­ma on ihmis­ten eikä nau­to­jen lii­ka­kan­soi­tus. Eikä täs­sä nyt olla Lin­ko­lan jälän­jäl­jil­lä, vaan puh­taas­ti luonnontieteen. 

    Hyvä uuti­nen : Älkää huo­li­ko, maa­pal­lon eko­sys­tee­mi hakeu­tuu tasa­pai­noon aika­naan. Ilmas­to läm­pe­nee, ihmis­ten mää­rä vähe­nee ja kat­so, kas­vi­huo­ne­pääs­töt vähe­ne­vät. Huo­no uuti­nen: Tämä pro­ses­si voi vähän kestää…

  74. Iha­naa, vii­mein­kin joku kir­joit­taa täs­tä aihees­ta. Olen mones­ti ihme­tel­lyt tätä tupla­tu­ki­po­li­tiik­kaa, jon­ka seu­raus­ta lie­nee, että lihaa saa kau­pas­ta aivan pilk­ka­hin­taan. Vie­lä kun pääs­täi­siin sanois­ta tekoi­hin ja lei­kat­tai­siin hai­tal­li­sia tukia.

    Vaik­ka tun­nen suur­ta sym­pa­ti­aa maa­seu­dun ihmi­siä koh­taan ja haluan maa­kun­tien­kin pysy­vän elin­voi­mai­si­na, ei pidä tukea kes­tä­mä­tön­tä elin­kei­noa. Nykyi­nen lihan­ku­lu­tuk­sen taso näkyy myös syö­pä­ti­las­tois­sa, eten­kin mer­kit­tä­vä­nä syy­nä jat­ku­vas­ti yleis­ty­vään suolistosyöpään.

  75. Mika:
    Toi­saal­ta taa­sen, jos maa­ta­lous ajau­tuu ulko­mail­le, ei EU:lla lie­ne int­res­se­jä antaa tuo­ta 800 mil­joo­naa ole­mat­to­mal­le maa­ta­lou­del­le joten sääs­töä tulee vain 400 miljoonaa.

    Ole­tet­ta­vas­ti EU:n kans­sa voi­si neu­vo­tel­la tuos­ta etu­kä­teen, jol­loin sai­si var­mas­ti sovit­tua tuon 800 mil­joo­naa alen­nuk­sen mak­sui­hin. Muil­le mail­le kun suo­men tukien lak­kaut­ta­mi­nen oli­si hyväk­si vaik­ka mak­su­ta­se pysyi­si sii­nä +-0.

  76. JV: Olen aivan samaa miel­tä muu­ta­man muun kir­joit­ta­jan kans­sa, ongel­ma on ihmis­ten eikä nau­to­jen lii­ka­kan­soi­tus. Eikä täs­sä nyt olla Lin­ko­lan jälän­jäl­jil­lä, vaan puh­taas­ti luonnontieteen.

    Oli­si var­mas­ti hel­pom­paa, jos mei­tä oli­si vain mil­jar­di. Mut­ta kun nyt mei­tä on jo seit­se­män mil­jar­dia, eli mai­to on jo maas­sa, niin mitä te väes­tön­kas­vun mer­ki­tys­tä koros­ta­vat ehdo­tat­te, että pitäi­si tehdä?

    Busi­ness as usual on että väes­tö piik­kaa 9–10 mil­jar­dis­sa jos­kus 2060. Se tar­koit­taa siis muu­ta­man kym­me­nen pro­sen­tin lisä­kuor­mi­tus­ta ilmas­tol­le ja pla­nee­tal­le muuten.

    Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä pitäi­si saa­da pudo­tet­tua lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä mur­to-osaan nykyi­ses­tä. Toi­sin sanoen jos on sitä miel­tä, että juu­ri väes­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­nen on avain — eikä vain yksi mar­gi­naa­li­nen teki­jä — tämän ongel­man rat­kai­suun, mei­dän pitäi­si pudot­taa väes­tö jon­ne­kin 2–3 miljardiin. 

    Mil­lä tavoin tämä oli­si tar­koi­tus teh­dä riit­tä­vän nopeas­ti, siis yhdes­sä tai ihan mak­si­mis­saan kah­des­sa sukupolvessa?

  77. Mar­ko Hamilo:

    Voi­daan­ko niin mer­ki­tyk­sel­li­seen CO2-pääs­tö­jen pudo­tuk­seen ei tul­la pää­se­mään kulu­tus­ta rajoit­ta­mal­la ja tek­no­lo­gi­sil­la mene­tel­mil­lä, että sil­lä voi­daan mer­kit­tä­väs­ti vai­kut­taa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­seen? Pel­kään­pä, että ei. 

    Se osa maa­il­man väes­tös­tä, joka on juu­ri hyvin­voin­nin ja “vau­rau­den” kyn­nyk­sel­lä ei suos­tu tähän. Eikä näy­tä jo nyt yltä­kyl­läi­syy­des­sä elä­vä väestönosakaan.Uutta här­pä­ket­tä on saa­ta­va jat­ku­vas­ti. Jos tätä yri­te­tään rajoit­taa poliit­ti­ses­ti, vali­taan sel­lai­set polii­ti­kot, jot­ka eivät moi­seen lähde.

    Ilmas­ton “palau­tu­mi­nen” sit­ten tapah­tuu pit­käl­lä aika­vä­lil­lä väes­tön vähe­ne­mi­sen kaut­ta, kun osa nykyi­sin asu­te­tuis­ta ja vil­jel­lyis­tä alueis­ta muut­tuu käyt­tö­kel­vot­to­mak­si. Aikaa toki voi men­nä, mut­ta 10.000 tai 100.000 vuot­ta on sil­män­rä­päys maa­pal­lon kehityshistoriassa.

  78. Hami­lol­le,

    Uut­ta här­pä­ket­tä vaa­tii eri­tyi­ses­ti bis­nes. Jos fir­ma ei tuo­ta jotain enem­män, omis­ta­jat eivät sitä kau­an kat­se­le. Fir­ma myy­dään, fuusioi­daan tai se siir­tyy Kii­naan. Jär­jes­tyk­ses­sä ensim­mäi­nen ahne on siis fir­man omis­ta­ja, jon­ka menes­tys taas perus­tuu yksi­tyi­sen ihmi­sen ahneu­teen. Mut­ta kun jak­se­taan odot­taa 10000 vuot­ta, man­ner­jää on jo peit­tä­nyt kai­ken ahneu­den alleen. Ilmas­to läm­pe­nee het­ken, mut­ta seu­raa­va jää­kausi tulee vääjäämättä.

  79. Sylt­ty: Ole­tet­ta­vas­ti EU:n kans­sa voi­si neu­vo­tel­la tuos­ta etu­kä­teen, jol­loin sai­si var­mas­ti sovit­tua tuon 800 mil­joo­naa alen­nuk­sen mak­sui­hin. Muil­le mail­le kun suo­men tukien lak­kaut­ta­mi­nen oli­si hyväk­si vaik­ka mak­su­ta­se pysyi­si sii­nä +-0.

    Se oli­si pitä­nyt teh­dä jo ennen vuot­ta 1995 eli ollaan him­pun ver­ran myöhässä.
    Tuo “muil­le mail­le oli­si hyväk­si”, tun­tuu toki ole­van nykyi­nen poliit­ti­nen lin­ja, mitäs sitä nyt polii­ti­kot suo­men tai suo­men kan­san etu­ja aja­maan kun muu­al­la ollaan niin pal­jon sivis­ty­neem­piä ja hie­nom­pia ihmisiä.

  80. Mar­ko Hami­lo:Busi­ness as usual on että väes­tö piik­kaa 9–10 mil­jar­dis­sa jos­kus 2060. Se tar­koit­taa siis muu­ta­man kym­me­nen pro­sen­tin lisä­kuor­mi­tus­ta ilmas­tol­le ja pla­nee­tal­le muuten.

    Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä pitäi­si saa­da pudo­tet­tua lähi­vuo­si­kym­me­ni­nä mur­to-osaan nykyi­ses­tä. Toi­sin sanoen jos on sitä miel­tä, että juu­ri väes­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­nen on avain – eikä vain yksi mar­gi­naa­li­nen teki­jä – tämän ongel­man rat­kai­suun, mei­dän pitäi­si pudot­taa väes­tö jon­ne­kin 2–3 miljardiin.

    Ons sul­la muka ole­mas­sa yksit­täi­nen kei­no, jol­la saa­daan hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä tuo “muu­ta­ma kym­me­nen prosenttia”? 

    Mil­lä logii­kal­la rat­kai­su joka ei rat­kai­se koko ongel­maa ker­ta­laa­kis­ta, on ihan turha?

    Muu­ten olen sitä miel­tä että kun kaik­ki rat­kai­sut ker­ran ovat mar­gi­naa­li­sia, on ihan tur­ha yrit­tää kun­nes aja­tuk­set ovat muut­tu­neet. Eli Suo­mes­sa kan­nat­taa pala­ta tähän pääs­tö­asi­aan jos­kus 10–20 vuo­den kulut­tua uudelleen.

  81. Seu­raa­va on vähän epä­sial­lis­ta, mut­ta vähän ylem­pä­nä on kir­joi­tet­tu otsa­nah­ka rypys­sä märeh­ti­mi­sen tuot­ta­van metaa­nia. Soke­ri- eikä ras­va­ve­ro ei vähen­nä ihmis­ten xyli­to­li­pur­kan jau­ha­mi­ses­ta aiheu­tu­vaa röyh­täi­lyä, oli­si­ko täs­sä pyö­räy­tet­tä­vä käyn­tiin lai­sää­dän­tö­ra­tas (märeh­ti­mi­nen verolle)?

  82. Jos väes­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­ses­tä ver­rat­tu­na BAU-ske­naa­rioon halu­taan saa­da edes sano­kaam­me parin­kym­me­nen pro­sen­tin pääs­tö­vä­he­ne­mä, mil­lä tavoin tämä väes­tö­po­liit­ti­nen temp­pu oli­si tar­koi­tus tehdä?

    Saha­ran ete­lä­puo­li­ses­sa Afri­kas­sa oli­si syy­tä saa­da nopea muu­tos parem­paan. Kehi­tys­a­pu ei ole Afrik­kaa aut­ta­nut, mut­ta ehkä Kii­na tuo Afrik­kaan mark­ki­na­ta­lou­den ja se nos­taa tuon maan­osan kehi­tyk­seen, ja väes­tön­kas­vu vähe­nee sen muka­na niin kuin se on vähen­ty­nyt kaik­kial­la muu­al­la­kin vau­rau­den myötä.

    Mut­ta sii­hen­kin men­nee jon­kin aikaa. Mel­kein kaik­kial­la muu­al­la syn­ty­vyy­den vähe­ne­mi­nen joh­tai­si taas tosi han­ka­laan ikä­ra­ken­tee­seen, kun eli­ni­kä pite­nee ja työi­käis­ten mää­rä vähenee.

    Afri­kan nos­ta­mi­nen jaloil­leen taas on hyvä tavoi­te pel­käs­tään inhi­mil­li­sis­tä syis­tä. Ilmas­ton kan­nal­ta tilan­ne on kui­ten­kin se, että niin kau­an kun Afrik­ka on köy­hä ja väes­tön­kas­vu sik­si jat­kuu kor­kea­na, myös ener­gian­ku­lu­tus ja hii­li­pääs­töt ovat mar­gi­naa­li­sia teol­li­suus­mai­hin verrattuna.

    Kysyn siis vie­lä ker­ran: mil­lais­ta väes­tö­po­li­tiik­kaa pitäi­si har­ras­taa ja kenen, jot­ta sil­lä oli­si edes se 10–20 pro­sen­tin vai­ku­tus ilmas­to­krii­sin ratkaisemiseen?

  83. Mar­ko Hami­lo:
    Jos väes­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­ses­tä ver­rat­tu­na BAU-ske­naa­rioon halu­taan saa­da edes sano­kaam­me parin­kym­me­nen pro­sen­tin pääs­tö­vä­he­ne­mä, mil­lä tavoin tämä väes­tö­po­liit­ti­nen temp­pu oli­si tar­koi­tus tehdä?

    Menet kyl­lä nyt vähän asioi­den edel­le, kos­ka täs­sä kes­kus­tel­laan sii­tä kan­nat­taa­ko mois­ta tavoi­tet­ta edes harkita.

    Kei­no­jen miet­ti­mi­nen alkaa vas­ta sit­ten, jos tul­laan sem­moi­seen joh­to­pää­tök­seen että kan­nat­tai­si aina­kin yrittää.

  84. Sylt­ty: Mar­ko Hamilo:
    Jos väes­tön­kas­vun hil­lit­se­mi­ses­tä ver­rat­tu­na BAU-ske­naa­rioon halu­taan saa­da edes sano­kaam­me parin­kym­me­nen pro­sen­tin pääs­tö­vä­he­ne­mä, mil­lä tavoin tämä väes­tö­po­liit­ti­nen temp­pu oli­si tar­koi­tus tehdä?
    Menet kyl­lä nyt vähän asioi­den edel­le, kos­ka täs­sä kes­kus­tel­laan sii­tä kan­nat­taa­ko mois­ta tavoi­tet­ta edes harkita.
    Kei­no­jen miet­ti­mi­nen alkaa vas­ta sit­ten, jos tul­laan sem­moi­seen joh­to­pää­tök­seen että kan­nat­tai­si aina­kin yrittää.

    Minä kysyin juu­ri sii­tä tavoit­tees­ta. Mihin yhteis­kun­tiin ja ikä­ryh­miin se koh­dis­tui­si? Oli­si­ko esi­mer­kik­si tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta vähen­tää Suo­men­kin koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku Ita­lian tasol­le? Vai hank­kiu­du­taan­ko eroon ns. hei­kom­mas­ta ainek­ses­ta? Yli 65-vuo­tiai­siin harvennus?

    Ehkäi­sy- ja/tai teloi­tus­kei­non valin­nan voi jät­tää myö­hem­pään harkintaan.

  85. Mar­ko Hami­lo: Minä kysyin juu­ri sii­tä tavoitteesta. 

    Älä sai­var­te­le.

    Olet­ko sinä sitä miel­tä että väes­tön­kas­vul­le ei kan­na­ta teh­dä mitään? Et kai vain sat­tu­moi­sin ole sitä miel­tä, että paa­vin ehkäi­sy­kan­ta on typerä?

    Vai hank­kiu­du­taan­ko eroon ns. hei­kom­mas­ta ainek­ses­ta? Yli 65-vuo­tiai­siin harvennus?

    Jeah, ei muu­ta kuin kun­non olkiuk­koa kehiin ja oikein poru­kal­la mätkimään! 

    PS nat­si­kort­ti tai­si jää­dä käyttämättä

  86. Sylt­ty: Mar­ko Hami­lo: Minä kysyin juu­ri sii­tä tavoitteesta.
    Älä saivartele.
    Olet­ko sinä sitä miel­tä että väes­tön­kas­vul­le ei kan­na­ta teh­dä mitään? Et kai vain sat­tu­moi­sin ole sitä miel­tä, että paa­vin ehkäi­sy­kan­ta on typerä?
    Vai hank­kiu­du­taan­ko eroon ns. hei­kom­mas­ta ainek­ses­ta? Yli 65-vuo­tiai­siin harvennus?
    Jeah, ei muu­ta kuin kun­non olkiuk­koa kehiin ja oikein poru­kal­la mätkimään!
    PS nat­si­kort­ti tai­si jää­dä käyttämättä

    En sai­var­te­le. Odo­tan yhä vas­taus­ta. Ellei väes­töä pie­nen­ne­tä yli 65-vuo­tiais­ta, huol­to­suh­deon­gel­mat pahe­ne­vat enti­ses­tään. Lii­an suu­ri syn­ty­vyys ei ole ongel­ma kuin sub­sa­ha­ras­sa, jos­ta sanoin jo aiem­min että sin­ne tar­vi­taan kehi­tys­tä ja kapitalismia.

    Paa­vin ehkäi­sy­kan­ta on type­rä mut­tei vält­tä­mät­tä kovin mer­ki­tyk­sel­li­nen, kos­ka köy­his­sä olois­sa halu­taan pal­jon lap­sia, sanoi paa­vi mitä tahansa.

    Väes­tön­kas­vul­le on teh­ty se mitä on pitä­nyt­kin teh­dä. Emme ole enää kas­vu-ural­la joka joh­tai­si 25 mrd ihmi­seen vuo­si­sa­dan lopus­sa, mil­tä tilan­ne näyt­ti jos­kus 1960–1970-luvulla.

  87. Eli siis väes­tön­kas­vul­le ei tar­vit­se teh­dä enää mitään kun kaik­ki on jo tehty.

    Jos olet tuo­ta miel­tä niin kai­ken­lai­nen kei­nois­ta kes­kus­te­le­mi­nen on sil­loin aivan tur­haa käsien hei­lut­te­le­mis­ta ilmaan.

  88. Mar­ko Hami­lo:

    Paa­vin ehkäi­sy­kan­ta on type­rä mut­tei vält­tä­mät­tä kovin mer­ki­tyk­sel­li­nen, kos­ka köy­his­sä olois­sa halu­taan pal­jon lap­sia, sanoi paa­vi mitä tahansa.

    Ei se vai­ku­ta kato­lis­ten suh­tau­tu­mi­seen ehkäi­syyn. (Euroo­pas­sa alhai­sin syn­ty­vyys on Ita­lias­sa ja Espan­jas­sa.) Lati­na­lai­sen Ame­ri­kan ja muis­sa­kin kehit­ty­vis­sä mai­sa huo­mat­ta­van osan ter­vey­den­hoi­to­työs­tä teke­vät kato­li­set nun­nat. Peri­aat­tees­sa he eivät sa har­joit­taa ehkäi­sy­va­lis­tus­ta, mut­ta espan­ja­lais­ta sanon­taa käyt­täen heil­lä on tai­to totel­la lakia nou­dat­ta­mat­ta sitä.

  89. Mar­ko Hami­lo: Ellei väes­töä pie­nen­ne­tä yli 65-vuo­tiais­ta, huol­to­suh­deon­gel­mat pahe­ne­vat entisestään.

    No, jos ei ole varaa huol­taa, ei huol­le­ta. Tai huol­le­taan vähem­män. Tai kek­si­tään ket­te­räm­piä tapo­ja huol­taa. Tai teh­dään sil­leen­sä, että ihmi­set eivät läs­kei­hin­sä ja vii­noi­hin­sa rapis­tu aikai­sin ja voi­vat olla myös van­hoi­na töissä?

  90. Nau­dan­li­ha on rytöä, hei­nää ja mal­taak­si kel­paa­ma­ton­ta vil­jaa jalos­te­tus­sa muo­dos­sa, se ei sovi Suo­men ima­goon, raa­ka-ainei­den ja ener­gian tuottajana.

  91. Sylt­ty: Eli siis väes­tön­kas­vul­le ei tar­vit­se teh­dä enää mitään kun kaik­ki on jo tehty.
    Jos olet tuo­ta miel­tä niin kai­ken­lai­nen kei­nois­ta kes­kus­te­le­mi­nen on sil­loin aivan tur­haa käsien hei­lut­te­le­mis­ta ilmaan.

    Kysyin, että mitä sil­le pitäi­si teh­dä, jot­ta voi­sin muo­dos­taa mie­li­pi­tee­ni sii­tä, kuin­ka jär­ke­vä ehdo­tus on. No, mitä väes­tön­kas­vul­le pitäi­si teh­dä, mis­sä maas­sa ja mil­lä aika­tau­lul­la? (Puhu­taan kei­nois­ta myöhemmin.)

  92. Mat­ti Kin­nu­nen: Mar­ko Hami­lo: Ellei väes­töä pie­nen­ne­tä yli 65-vuo­tiais­ta, huol­to­suh­deon­gel­mat pahe­ne­vat entisestään.
    No, jos ei ole varaa huol­taa, ei huol­le­ta. Tai huol­le­taan vähem­män. Tai kek­si­tään ket­te­räm­piä tapo­ja huol­taa. Tai teh­dään sil­leen­sä, että ihmi­set eivät läs­kei­hin­sä ja vii­noi­hin­sa rapis­tu aikai­sin ja voi­vat olla myös van­hoi­na töissä?

    Ihmi­set eivät hyväk­sy kovin suu­ria hei­ken­nyk­siä elin­ta­soon­sa ilmas­to­po­li­tii­kan nimis­sä. Väes­tön van­hen­ta­mi­nen tuot­tai­si vähän ilmas­to­hyö­tyä huo­mat­ta­vil­la hyvinvointitappioilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.