Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.10.2012

Munk­ki­vuo­ren ratikka

Vir­ka­mie­het sel­vit­ti­vät, mik­si ratik­ka­lin­ja ei ole kan­nat­ta­va ilman Tope­liuk­sen­ka­dun yhteyt­tä. Ilman sitä ratik­ka ei pys­ty kor­vaa­maan mer­kit­tä­vää mää­rää bus­si­lii­ken­net­tä, kos­ka Töö­lön yhtey­det oli­si­vat edel­leen riip­pu­vai­sia bus­seis­ta. Tämä argu­ment­ti on pak­ko ottaa todes­ta. Niin­pä tyy­dyin esit­tä­mään, että sel­vi­te­tään toteut­ta­mis­mah­dol­li­suu­det ilman Turun­väy­län tun­ne­loin­tia, mikä meni läpi yksimielisesti.

Capel­lan puis­to­tien kaavaluonnos

Olin ymmär­tä­nyt vää­rin sen kol­mi­ker­rok­si­sen pysä­köin­ti­lai­tok­sen. Kadun var­ren ”jalus­ta” on lii­ke­ti­lo­ja, mah­dol­li­ses­ti lii­kun­ta­ti­lo­ja. Pysä­köin­ti on kau­em­pa­na. Sen sijaan sii­hen uhkaa tul­la sata­met­riä pit­kä yhte­näi­nen jul­ki­si­vu, jota pitää kyl­lä vähän pät­kiä, vaik­ka se oli­si­kin vähän feikkiä.

Tätä­kin kort­te­lia kos­kee asun­to­jen koko­vaa­ti­mus, jon­ka mukaan puo­let asun­nois­ta tulee toteut­taa per­hea­sun­toi­na (kol­me huo­net­ta ja keit­tiö). Poh­dit­tiin, voi­si­ko per­hea­sun­to­ja siir­tää täs­tä kort­te­lis­ta alu­een mui­hin kortteleihin.

Mari Holo­pai­nen pyy­si pöydälle.

Muut asiat esi­tyk­sen mukaan. Pyy­sin lii­ken­ne­suun­nit­te­lu­pääl­lik­köä har­kit­se­maan pyö­rä­tie­mer­kin pois­ta­mis­ta Var­tio­ky­län­tiel­tä. Paras­ta tie­tys­ti oli­si, jos Suo­meen­kin saa­tai­si vapaa­eh­toi­sen pyö­rä­tien merkki.

17 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.10.2012”

  1. Oli­ko tämän Munk­ki­vuo­ren rati­kan lisä­sel­vit­te­lyn yhtey­des­sä puhe myös aika­tau­lus­ta? Tuol­lai­nen “sel­vi­tys” on vähim­mil­lään uusi paik­ka mota­ri­mer­keil­le ja lii­ken­ne­va­lot, mut­ta tie­tys­ti ELY:ltä pitää kysyä nätisti.

    Tavoi­te­vuo­si 2025 ei aina­kaan pape­reis­sa muut­tu­nut mihin­kään, entä keskusteluissa?

    1. Kyl­lä tämä tun­ne­li­hank­keen ohit­ta­mi­nen mer­kit­see sitä, että han­ke on toteu­tet­ta­vis­sa, kun ryh­mien väli­sis­sä neu­vot­te­luis­sa sil­le halui­taan pan­na rahaa. Mars­si­jär­jes­tys on se, että kau­pun­gin­hal­li­tus ja/tai ryh­mien joh­ta­jat sopi­vat hank­kees­ta ja sit­ten se toteu­te­taan. Muu­ten­han kir­jas­to pani­si alul­le kes­kus­kir­jas­to­henk­keen, ope­tusw­lau­ta­kun­ta rake3ntaisi kym­me­nen kou­lua, poäi­vä­hoi­to sata päi­vä­ko­tia ja niin edelleen.

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kyl­lä tämä tun­ne­li­hank­keen ohit­ta­mi­nen mer­kit­see sitä, että han­ke on toteu­tet­ta­vis­sa, kun ryh­mien väli­sis­sä neu­vot­te­luis­sa sil­le halui­taan pan­na rahaa. Mars­si­jär­jes­tys on se, että kau­pun­gin­hal­li­tus ja/tai ryh­mien joh­ta­jat sopi­vat hank­kees­ta ja sit­ten se toteu­te­taan. Muu­ten­han kir­jas­to pani­si alul­le kes­kus­kir­jas­to­henk­keen, ope­tusw­lau­ta­kun­ta rake3ntaisi kym­me­nen kou­lua, poäi­vä­hoi­to sata päi­vä­ko­tia ja niin edelleen.

    Hel­sin­gin bud­je­toin­ti­käy­tän­nös­sä lii­ken­ne­puo­lel­la on vaan se jut­tu, että kun hank­keet eivät syys­tä tai toi­ses­ta toteu­du, niin sit­ten ei teh­dä mitään muu­ta­kaan. Esi­mer­kik­si kis­kot Ilma­laan tai­si olla alun­pe­rin bud­je­tis­sa jotain tyy­lin 2010.

    Tämä pitäi­si saa­da sem­moi­seen asen­toon että on vaik­ka­pa ratik­ka­hank­keis­ta lis­ta, mik­sei muil­le­kin, sit­ten on yksi könt­tä­bud­jet­ti niil­le, ja teh­dään sitä mukaa kun muu­ten keri­tään ja rahat riit­tää. Jokai­sen kis­kon­pät­kän, jon­ka aika­tau­lus­ta kukaan lop­pu­jen lopuk­si tie­dä mitään, ajoit­ta­mi­nen buj­det­ti­neu­vot­te­luis­sa ei ole järkevää.

  3. Pui­tiin­ko lau­ta­kun­nas­sa Ber­lii­nin kaa­va-asioi­ta? Nii­hin kuu­lem­ma riit­tää vir­ka­mies­ten aikaa, toi­sin kuin kaa­va­ta­voit­teen täyt­tä­mi­seen HELSINGISSÄ!

  4. PARAMETRIEN RUSTAAMISESTA

    En voi­nut olla pane­mat­ta mer­kil­le seu­raa­va seikkaa:

    Munk­ki­vuo­ren rai­tio­vausuun­ni­tel­man mukaan lin­jan kan­nat­ta­vuus on hei­koh­ko. Ode valit­te­li vää­rin valit­tu­ja para­met­re­jä, esim. rai­tio­vau­nun mat­kus­tus­mu­ka­vuu­den huo­noa kerrointa.

    Par­met­re­jä voi ja pitää varioi­da. Mut­ta hei­koh­kos­ti kan­nat­ta­vaa han­ket­ta ei pidä teh­dä näyt­tä­mään vähem­män hei­koh­kos­ti kan­nat­ta­val­ta valit­se­mal­la sopi­via ker­toi­mien arvo­ja. Se on huo­noa päätöskentekoa.

    Me voim­me kes­kus­tel­la sii­tä, mikä on rai­tio­vau­nun mat­kus­tus­mu­ka­vuu­den arvo ver­rat­tu­na bus­siin. Mut­ta sil­loin on ver­ra­ta­va saman­kun­tois­ta kalustoa.

    3 minuu­tia mat­ka-ajas­sa on mar­gi­naa­lis­ta (pait­si HSL:n kus­tan­nus­ten kan­nal­ta). Miet­ti­kääm­me seu­raa­vaa hypo­teet­tis­ta esi­merk­kiä ja las­ke­kaa matka-aika:

    X asuu Munk­ki­vuo­res­sa ja on töis­sä yli­opis­ton kir­jas­tos­sa Kai­sa­nie­mes­sä. Hänen työ­mat­kan­sa — kuten kaik­kien mui­den­kin ‑alkaa sii­tä, kun hän lait­taa ulko­ken­gät jal­kaan­sa ja tar­kis­taa, että avai­met ovat muka­na. Lukit­see ovet, käve­lee pysä­kil­le … Sit­te hän vaih­taa kul­ku­neu­voa …ja lopuk­si saa­vut­tu­aan työ­huo­nee­seen­sa 4, ker­rok­ses­sa vaih­taa sis­ken­gät jal­kaan­sa. Jos hänel­lä on kokous tai tis­ki­vuor, hänen on olta­va­mää­rai­kaan, siis hyvis­sä ajoin pai­kal­la ja varau­dut­tu­va mat­kan viivästymiseen.

    Reit­ti­si­vus­ton mukaan 7,4 km mat­kaan menee 33 minut­tia. Mut­ta koko­nais­mat­ka-aikaan on vie­lä lisät­tä­va n. 20 minuut­tia em. syis­tä. Varioim­me läh­tö­pai­kaa Myl­ly­pu­roon: Mat­ka-aika 26 min, jos­ta 9min ( 0,7 km) käve­lyä Myl­ly­pu­ron met­rol­le. Mut­ta taas lisät­tä­vä sama 20 minuut­tia muuhun.

    Koi­ra­saa­ren­tiel­tä Laa­ja­sa­los­ta (10,4 km) mat­ka-aika on 32 min. Rai­to­vau­nusil­ta lyhen­tä­si sitä ehkä 10 kor­kein­taan 15 minuut­tia. Konais(työ)matka-ajassa tämä ei ole oleellista.

    Mitä OS muu­ten tie­tää vari­aa­tio­las­ken­nas­ta? (Siis ulko­muis­tis­ta. ilman wikidouppausta.)

    1. Me voim­me kes­kus­tel­la sii­tä, mikä on rai­tio­vau­nun mat­kus­tus­mu­ka­vuu­den arvo ver­rat­tu­na bus­siin. Mut­ta sil­loin on ver­ra­ta­va saman­kun­tois­ta kalustoa.

      Siis niin­kuin 40 vuo­tias­ta ratik­kaa 40-vuo­ti­aa­seen bussiin?
      Bus­si­ka­lus­to ei voi olla saman­kun­tois­ta kuin ratik­ka­ka­lus­to kos­ka ne ovat aivan erilaisia.

  5. Mark­ku af Heur­lin: Par­met­re­jä voi ja pitää varioi­da. Mut­ta hei­koh­kos­ti kan­nat­ta­vaa han­ket­ta ei pidä teh­dä näyt­tä­mään vähem­män hei­koh­kos­ti kan­nat­ta­val­ta valit­se­mal­la sopi­via ker­toi­mien arvo­ja. Se on huo­noa päätöskentekoa.

    Täs­sä para­met­roin­nis­sa hel­pos­ti eksy­tään tiel­tä, jos nii­tä rus­ta­taan poliit­tis­ten miel­ty­mys­ten mukaan. Sil­loin­han kul­la­kin puo­lu­eel­la ja ehkä vie­lä nii­den eri sii­vil­lä pitäi­si olla omat parametrointinsa. 

    Lii­ken­ne­mal­lis­sa para­met­ri­va­lin­nat täh­tää­vät sii­hen, että mal­lil­la teh­ty ennus­te kuvaa toden­nä­köi­sin­tä lii­ken­ne­ky­syn­tää ja verk­ko­jen kuormittumista
    ennus­te­vuo­te­na. Taval­li­ses­ti tyy­dy­tään kuvaa­maan huip­pu­ky­syn­nän eli ruuh­ka-ajan tilannetta.

    Alan asian­tun­ti­jat ovat tyy­ty­väi­siä, jos ennus­te­mal­leil­la saa­daan nyky­ti­lan­ne kuvat­tua “oikein”, siis ne selit­tä­vät nykyi­set lii­ken­ne­vir­rat koh­tuul­li­ses­ti. Käy­tän­nön suun­nit­te­lu­tar­pei­siin tämä maa­li­tark­kuus riit­tää useimmiten. 

    Aika vähän on käy­tös­sä mene­tel­miä, jot­ka ennus­tai­si­vat para­met­rien muu­tos­suun­tia vuo­si­kym­me­nien pää­hän, vaik­ka kaik­ki hyväk­sy­vät­kin ole­tuk­sen, että ne muut­tu­vat ajan myötä. 

    Oma jut­tun­sa on sit­ten hyö­ty­jen arvot­ta­mi­nen. Aika­sääs­tö­jä arvo­te­taan var­sin laa­jan tut­ki­musai­nais­ton poh­jal­ta ja ne perus­tu­vat tuot­ta­vuus­hyö­tyi­hin. Lii­ken­ne­hank­keet täh­tää­vät usein tila­kit­kan vähentämiseen. 

    Nyt näyt­tää ole­van kas­va­va tren­di arvot­taa aikaa myös sen mukaan, miten miel­lyt­tä­vää ajan tap­pa­mi­nen eri pai­kois­sa on. Sii­tä ei kui­ten­kaan ole vie­lä yhteis­tä näkemystä. 

    Ehkä­pä tule­vai­suu­des­sa tut­ki­jat pää­ty­vät ehdot­ta­maan onnel­li­suus­mit­ta­ria, jos­sa aivo- ja aika­tut­ki­mus­ten kerää­mäs­tä tie­dos­ta raken­ne­taan kul­le­kin kan­sa­lais­ryh­mäl­le onnel­li­suusin­dek­si sen mukaan, kuin­ka pal­jon kukin käyt­tää aikaan­sa myön­tei­siä aivo­sig­naa­le­ja tuot­ta­vis­sa ympäristöissä.

  6. Kuvit­te­li­sin Mar­kun tar­koit­ta­van bus­si­ka­lus­toa joka on kun­nos­sa. Ei tuol­la ole iän kans­sa niin­kään teke­mis­tä vaan huol­lon, ja bus­seis­sa tuo on ihan mitä sat­tuu. Osin tämä joh­tuu sii­tä­kin että rati­kat on aika kal­lii­ta joten nii­tä huol­le­taan niin että niil­lä voi ajaa 40 vuot­ta, bus­sit taas ovat enem­män ker­ta­käyt­tö­ka­lus­toa. Mikä on muu­ten se syy mik­si bus­si­lii­ken­teen kalus­to­kus­tan­nuk­set on pie­net, jos halu­aa ver­ra­ta hyvään bus­sin niin sil­lä­kin on sit­ten hintansa.

    Henk.koht. tosin sitä miel­tä että nii­den bus­sien laa­tuun pitäi­si paran­taa, mut­ta kun nämä käy­te­tyt mit­ta­rit ei ymmär­rä mat­kus­tus­mu­ka­vuu­des­ta yhtään mitään.

  7. Ylei­sem­min, jouk­ko­lii­ken­ne on pal­ve­lu jol­la on tasan kak­si mit­ta­ria: Asia­kas­mää­rä ja kus­tan­nuk­set. Kaik­ki muu on tois­si­jais­ta mit­ta­roin­tia, ja sikä­li kun ne mit­ta­rit ovat ris­ti­rii­das­sa noi­den kah­den kans­sa niin ne mit­ta­rit ovat väärässä.

    Ja tämä minuut­tien kans­sa nys­vää­mi­nen alkaa men­nä nau­ret­ta­vuuk­siin. Rai­de-Joke­rin kan­nat­ta­vuus esi­mer­kik­si riip­pui las­kel­mas­sa sii­tä onko sen kes­ki­no­peus +/-1km/h, mat­ka-aika­na tuo on mat­kus­ta­jal­le jotain puo­li minuut­tia jos sitä­kään, ei mitään käy­tän­nön mer­ki­tys­tä mat­kus­ta­ja­mää­riin ja lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­siin aika mar­gi­naa­li­nen. Munk­ki­vuo­re­lai­sen mat­kan kes­ki­pi­tuus lie­nee noin 30 min, ja vir­he­mar­gi­naa­li (kos­kas olet muu­ten sel­lai­sen rap­pa­ris­sa näh­nyt) tuon mal­lin­ta­mi­ses­sa var­maan jotain suu­ruus­luok­kaa 5 min.

  8. tpyy­luo­ma: Ylei­sem­min, jouk­ko­lii­ken­ne on pal­ve­lu jol­la on tasan kak­si mit­ta­ria: Asia­kas­mää­rä ja kus­tan­nuk­set. Kaik­ki muu on tois­si­jais­ta mit­ta­roin­tia, ja sikä­li kun ne mit­ta­rit ovat ris­ti­rii­das­sa noi­den kah­den kans­sa niin ne mit­ta­rit ovat väärässä.Ja tämä minuut­tien kans­sa nys­vää­mi­nen alkaa men­nä nau­ret­ta­vuuk­siin. Rai­de-Joke­rin kan­nat­ta­vuus esi­mer­kik­si riip­pui las­kel­mas­sa sii­tä onko sen kes­ki­no­peus +/-1km/h, mat­ka-aika­na tuo on mat­kus­ta­jal­le jotain puo­li minuut­tia jos sitä­kään, ei mitään käy­tän­nön mer­ki­tys­tä mat­kus­ta­ja­mää­riin ja lii­ken­nöin­ti­kus­tan­nuk­siin aika mar­gi­naa­li­nen. Munk­ki­vuo­re­lai­sen mat­kan kes­ki­pi­tuus lie­nee noin 30 min, ja vir­he­mar­gi­naa­li (kos­kas olet muu­ten sel­lai­sen rap­pa­ris­sa näh­nyt) tuon mal­lin­ta­mi­ses­sa var­maan jotain suu­ruus­luok­kaa 5 min.

    Samal­la teo­reet­ti­sen aika­sääs­tön las­ken­nal­la saa­tiin met­ron ram­paut­ta­mi­nen näyt­tä­mään asia­kas­pal­ve­lun parantamiselta. 

    Oikeas­ti met­ron par­haat omi­nai­suu­det ovat jo nyt lyhyt vuo­ro­vä­li ja luo­tet­ta­vuus, ja nois­ta ensim­mäis­tä tur­haan vii­laa­mal­la saa­daan pilat­tua jäl­kim­mäi­nen. Mat­kus­tus­mu­ka­vuus mene­te­tään sit­ten kaupanpäällisiksi.

    Mikään ei ole niin vii­sas kuin insi­nöö­ri, pait­si liikenneinsinööri.

  9. Sep­po Vep­sä­läi­nen:
    Alan asian­tun­ti­jat ovat tyy­ty­väi­siä, jos ennus­te­mal­leil­la saa­daan nyky­ti­lan­ne kuvat­tua “oikein”, siis ne selit­tä­vät nykyi­set lii­ken­ne­vir­rat koh­tuul­li­ses­ti. Käy­tän­nön suun­nit­te­lu­tar­pei­siin tämä maa­li­tark­kuus riit­tää useimmiten. 

    Joku valu­vi­ka sii­nä mal­lis­sa kui­ten­kin on, kun se ennus­taa jat­ku­vas­ti ratik­ka­hank­keil­le lii­an pie­niä mat­kus­ta­ja­mää­riä. Ysin eka vai­he “yllät­ti”, kun mat­kus­ta­jia tuli­kin kym­me­niä pro­sent­te­ja enem­män kuin ennus­tet­tiin. Nyt ysin toka vai­he “yllät­ti” taas, vie­lä­pä sii­nä mää­rin, että tar­vi­taan äkil­li­ses­ti lisävuoroja.

    Kun hil­jat­tain toteu­tu­neis­ta ratik­ka­hank­keis­ta alkaa olla nyt koke­muk­sia, oli­si var­maan­kin pai­kal­laan ruu­vail­la para­met­re­jä uusiksi.

    Tär­kein­tä minus­ta oli­si saa­da tie­tää, mil­lä tavoin Kes­ki-Euroo­pas­sa arvioi­daan ratik­ka­hank­kei­den “kan­nat­ta­vuut­ta”. Mene­tel­mis­sä on olta­va eroa mei­kä­läi­seen H/K‑systeemiin, sil­lä siel­lä ne saa­vat hank­kei­ta myös toteu­tet­tua, kun tääl­lä tyy­dy­tään sel­vit­tä­mään ja torppaamaan.

  10. Daniel Feder­ley: Tär­kein­tä minus­ta oli­si saa­da tie­tää, mil­lä tavoin Kes­ki-Euroo­pas­sa arvioi­daan ratik­ka­hank­kei­den “kan­nat­ta­vuut­ta”. Mene­tel­mis­sä on olta­va eroa mei­kä­läi­seen H/K‑systeemiin, sil­lä siel­lä ne saa­vat hank­kei­ta myös toteu­tet­tua, kun tääl­lä tyy­dy­tään sel­vit­tä­mään ja torppaamaan.

    Kyl­lä mene­tel­mät muis­tut­ta­vat toi­si­aan, vaik­ka H/K‑suhde ei ole­kaan niin kes­kiös­sä. Euroop­pa­lai­sia ratik­ka­verk­ko­ja kehi­te­tään suu­rem­man vau­nu­yk­si­kön mallilla. 

    Meil­lä­kin sel­väs­ti tär­kein ratik­ka­pro­jek­ti on rai­de­jo­ke­ri, mut­ta han­ke oli­si saa­ta­va jaloil­leen suun­ni­tel­maa paran­ta­mal­la. Riit­tä­vän suu­ri vau­nu­yk­sik­kö ja suun­ni­tel­tua nopeam­pi rata­rat­kai­su pysäk­ke­jä karsimalla.

  11. Daniel Feder­ley: Joku valu­vi­ka sii­nä mal­lis­sa kui­ten­kin on, kun se ennus­taa jat­ku­vas­ti ratik­ka­hank­keil­le lii­an pie­niä mat­kus­ta­ja­mää­riä. Ysin eka vai­he “yllät­ti”, kun mat­kus­ta­jia tuli­kin kym­me­niä pro­sent­te­ja enem­män kuin ennus­tet­tiin. Nyt ysin toka vai­he “yllät­ti” taas, vie­lä­pä sii­nä mää­rin, että tar­vi­taan äkil­li­ses­ti lisävuoroja.

    Kun hil­jat­tain toteu­tu­neis­ta ratik­ka­hank­keis­ta alkaa olla nyt koke­muk­sia, oli­si var­maan­kin pai­kal­laan ruu­vail­la para­met­re­jä uusiksi.

    Tär­kein­tä minus­ta oli­si saa­da tie­tää, mil­lä tavoin Kes­ki-Euroo­pas­sa arvioi­daan ratik­ka­hank­kei­den “kan­nat­ta­vuut­ta”. Mene­tel­mis­sä on olta­va eroa mei­kä­läi­seen H/K‑systeemiin, sil­lä siel­lä ne saa­vat hank­kei­ta myös toteu­tet­tua, kun tääl­lä tyy­dy­tään sel­vit­tä­mään ja torppaamaan.

    Minua kii­tos­tai­si tie­tää seu­raa­vat asiat:

    1) Mil­lais­ta käyt­tä­jä­mää­rä ennus­te veik­ka­si 9‑ratikalle? (nup­pi per työ­päi­vä / muu päivä)

    2) Mikä on todel­li­nen käyttäjämäärä

    3) Oli­ko tämä pois­sa muis­ta rai­to­lin­jois­ta / sil­lä kor­va­tiin bussilinjoja?

    4) Kuin­ka pit­ki­kä mat­ko­ja käyt­tä­jät teke­vät. Kuin­ka omia aivan lyhi­tä 1–2 pysä­kin­vä­li pät­kiä. Eli kuin­ka pal­jon lin­ja vas­taa liik­ku­mi­sen ja kuin­ka pal­jon sinän­sä oike­tet­tuun muka­vuu­den tarpeeseen.

    5) Kuin­ka moni käyt­ta­jis­tä on kuu­kausi­lip­pu­lai­sia? Täl­lä ei ole muu­ta mer­ki­tys­tä, kuin että näyt­tö­li­pul­la mat­ka ei lisää HSL:n tulo­ja. Ei sen kyl­lä tar­vit­se­kaan lisätä

    6) Muu­ten vain: 9- lin­ja oli kai­kes­ta pät­täen erit­täin hyvä hanke. 

    Mut­ta sii­tä että rai­tio­lin­ja X oli hyvä han­ke ei seu­raa suo­raan korol­laas­rian että rai­to­lin­ja Y oli­si sitä.

    Rai­de­jo­ke­ri voi sin­sä olla hyvä han­ke, mut­ta var­min kei­no teh­dä hyväs­tä asias­ta huo­no on teh­dä se run­no­mal­la. Ja sitä­hän Sep­po Vep­sä­läi­nen ja monet muut ovat tke­mäs­sä. Oikeas­taan kaik­ki rat­kai­sut palu­tu­vat sii­hen, voi­daan­ko Kehä I muun­taa kau­pun­ki­bu­le­var­dik­si. Se ei tapah­du hetkessä.

    Aikoi­naan Espoo­sen kul­ki ruuh­ka-aikoi­na nopei­ta Z‑yhteksiä suo­raan Län­si­väy­lää myö­ten. Niin­pä saa­toin v. 1972 mat­kus­taa 15 minuu­tis­sa lin­ja-autoa­se­mal­ta Souk­kaan per­jan­tai­na klo 16.10 läh­te­väl­lä vuorolla.(Nytkin pää­sen yhtä nopeasti)

    Bus­si-joke­ris­sa­kin voi­si olla näi­tä Z‑vuoroja, jot­ka kul­ki­si­vat nopeam­paa reit­tiä / pysäh­ty­vät vain osal­la pysä­keis­tä. Onko aja­tuk­se­sa järkeä?

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Siis niin­kuin 40 vuo­tias­ta ratik­kaa 40-vuo­ti­aa­seen bussiin?
    Bus­si­ka­lus­to ei voi olla saman­kun­tois­ta kuin ratik­ka­ka­lus­to kos­ka ne ovat aivan erilaisia.

    Ei tosi­aan­ka­na voi olla. Muta pitää verr­ta uut­ta kaluso­ta uuteen. Ja myasöä sitä, mlliat­sa kauso­toa on tuel­vai­su­dues­sa käy­tet­tä­vis­sä, kso­ka rai­de­lii­ken­nein­ves­toin­nit teh­dään 50 vuodeksi.

  13. Sep­po Vep­sä­läi­nen: Täs­sä para­met­roin­nis­sa hel­pos­ti eksy­tään tiel­tä, jos nii­tä rus­ta­taan poliit­tis­ten miel­ty­mys­ten mukaan. Sil­loin­han kul­la­kin puo­lu­eel­la ja ehkä vie­lä nii­den eri sii­vil­lä pitäi­si olla omat parametrointinsa. 

    Lii­ken­ne­mal­lis­sa para­met­ri­va­lin­nat täh­tää­vät sii­hen, että mal­lil­la teh­ty ennus­te kuvaa toden­nä­köi­sin­tä lii­ken­ne­ky­syn­tää ja verk­ko­jen kuormittumista
    ennus­te­vuo­te­na. Taval­li­ses­ti tyy­dy­tään kuvaa­maan huip­pu­ky­syn­nän eli ruuh­ka-ajan tilannetta.

    Huo­maam­me, että puhuem­me kah­de­sa eri asiasta:

    1)liikenne-ennustearvosta. So. kuin­ka pal­jon käyt­tä­jiä jol­le­kin uudel­le lin­jal­le arvioidaan
    tule­van. J akuin­ka hyvin se stemmaa.

    2) talou­del­lien kan­nat­ta­vuus, jos­sa yksi teki­jä on käy­tet­ty matka-aika.

    Yksi peruse minul­la on vaih­dot­to­mien yhteyk­sien puo­les­ta. Ihmi­sen sub­jek­tii­vi­nen aika on loga­ri­ti­nen. Sik­si 30 minuu­tin vaih­do­ton mat­ka saat­taa olla koet­tu lyhyem­mäk­si (ja vai­vat­to­mam­mak­si) kuin kak­si 14 minuu­tin vaihdollista.

    Täsät voi­daan väi­tel­lä loputtomiin.

  14. Mark­ku af Heur­lin:

    Aikoi­naan Espoo­sen kul­ki ruuh­ka-aikoi­na nopei­ta Z‑yhteksiä suo­raan Län­si­väy­lää myö­ten. Niin­pä saa­toin v. 1972 mat­kus­taa 15 minuu­tis­sa lin­ja-autoa­se­mal­ta Souk­kaan per­jan­tai­na klo 16.10 läh­te­väl­lä vuorolla.(Nytkin pää­sen yhtä nopeasti)

    Bus­si-joke­ris­sa­kin voi­si olla näi­tä Z‑vuoroja, jot­ka kul­ki­si­vat nopeam­paa reit­tiä / pysäh­ty­vät vain osal­la pysä­keis­tä. Onko aja­tuk­se­sa järkeä?

    Rai­de­lii­ken­teen osal­ta on hyvin har­mil­lis­ta, että se on toteu­tet­tu niin, ettei ohi­tus­rai­tei­ta ole, ei edes met­ros­sa. Kun Län­si-itä­met­ro on täy­si­mit­tai­nen, express-vuo­ro­ja kaivattaisiin.

  15. Vil­le: Rai­de­lii­ken­teen osal­ta on hyvin har­mil­lis­ta, että se on toteu­tet­tu niin, ettei ohi­tus­rai­tei­ta ole, ei edes met­ros­sa. Kun Län­si-itä­met­ro on täy­si­mit­tai­nen, express-vuo­ro­ja kaivattaisiin.

    Kyl­lä. Se vain mer­ki­ti­si raken­nus­kus­tan­nus­ten tuplaantumista.

    Radoil­la­han on “Z‑vuorot”, esim.. Kirk­ko­num­mel­le kul­kee nopeus­jär­jes­tyk­see­sä Y, S, U ja L- junat. Edel­li­sen mat­ka-aika on 32 min. ja vii­mek­si­mai­tin n 50 min.
    New Yro­kin met­ros­sa on myös pika­lin­jat, mut­ta n 30 mil­jooan asuk­kaan lii­ken­ne alu­eel­la on talou­de­lis­ta yllä­pi­tää kak­sin­ker­tis­ta linjastoa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.