Työmarkkinat syrjivät heikkoja

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu Suo­men Kuva­leh­des­sä Näkökulma-palstalla)

Mik­si kas­va­va osa nuo­ris­ta syr­jäy­tyy eikä kel­paa tai ei hakeu­du töi­hin? Täs­tä äärim­mäi­sen tär­keäs­tä kysy­myk­ses­sä ei saa oikein otet­ta. Asias­ta on tuo­tet­tu val­ta­vas­ti tie­toa, mut­ta se on sir­pa­leis­ta ja vah­vas­ti ideo­lo­gi­ses­ti pai­not­tu­nut­ta. Sen poh­jal­ta ei voi teh­dä kel­vol­lis­ta toi­min­taoh­jel­maa. Tar­vit­si­sim­me kat­ta­van epi­de­mio­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen kei­no­ja käyt­tä­vän tut­ki­muk­sen syr­jäy­ty­mi­sen syis­tä. Mikään hypo­tee­si sai­si olla ennal­ta sopi­mat­to­ma­na kielletty.

Minä hah­mo­tan asian työ­mark­ki­noi­den huo­non toi­min­nan, kou­lun syr­jäyt­tä­vän vai­ku­tuk­sen, päih­tei­den ja kas­va­vien sosi­aa­lis­ten ero­jen muo­dos­ta­ma­na koko­nai­suu­te­na, jos­sa eri teki­jät vah­vis­ta­vat tois­ten­sa vai­ku­tus­ta.  Työ­elä­män vaa­ti­muk­set ovat kohon­neet. Ennen kuto­sen oppi­las pää­si auton apu­mie­hek­si tai raken­nuk­sel­le lau­dan­kan­ta­jak­si, mut­ta täl­lai­sia ammat­te­ja ei enää ole. Minua tämä seli­tys ei tyy­dy­tä lainkaan.”Kutosen oppi­lai­ta” on vähem­män kuin töi­tä, jot­ka oppii muu­ta­mas­sa päi­väs­sä. Ongel­ma on työ­mark­ki­noi­den toi­min­nas­sa. Työ ja teki­jät eivät­kä kohtaa.

Mata­la­tuot­toi­ses­ta työs­tä mak­set­ta­va palk­ka on työ­nan­ta­jan kan­nal­ta lii­an suu­ri ja työn­te­ki­jän kan­nal­ta lii­an pie­ni. Työ­nan­ta­jal­le työ ei tuo­ta sitä noin kah­ta­tu­hat­ta euroa kuus­sa, joka sii­tä on työ­nan­ta­ja­vel­voit­tei­neen mak­set­ta­va. Työn­te­ki­jäl­le sii­tä jää sil­ti käteen vain ropo­sia yli sosi­aa­li­tur­van takaa­man tulo­ta­son. Pie­niin palk­koi­hin koh­dis­tu­via vero­ja ja mak­su­ja pitäi­si alen­taa ja teh­dä mah­dol­li­sek­si täy­den­tää ansio­tu­lo­ja asu­mis­tuen kal­tai­sil­la tulon­siir­roil­la. Tätä yri­tet­tiin SATA-komi­teas­sa, mut­ta yhtei­sym­mär­rys­tä ei syn­ty­nyt. Huo­nos­ti menes­ty­neel­le luo­vut­ta­mi­nen on lii­an help­poa ja omin pon­nis­tuk­sen kohoa­mi­nen lii­an raskasta.

Asi­aa pahen­taa se, että kor­kea vero­tus vai­keut­taa teol­li­suu­des­sa mene­tet­tä­viä työ­paik­ko­jen kor­vaa­mi­sen pal­ve­luam­ma­teil­la. Meil­lä syr­jäy­ty­neis­tä moni työl­lis­tyi­si muu­al­la pal­ve­luam­mat­tei­hin. Pai­dat kan­nat­taa pes­tä itse, kun asiak­kaan mak­sa­mas­ta sata­ses­ta hupe­nee veroi­hin ja mak­sui­hin yli kuusi kymp­piä. Teol­li­suus on menes­ty­nyt lii­an­kin hyvin edun­val­von­nas­saan pal­ve­lua­lo­jen kustannuksella.

+ + + +

Päih­teil­lä on osuu­ten­sa, mut­ta sitä lii­oi­tel­laan roi­mas­ti. Yleen­sä vai­keu­det alka­vat ennen päih­tei­tä, mut­ta päih­teet jou­dut­ta­vat syr­jäy­ty­mis­tä ja suis­ta­vat jot­kut yhteis­kun­nan ulko­puo­lel­le lop­puiäk­seen. Sama pätee toi­sin päin. Vain pie­ni osa alko­ho­lin suur­ku­lut­ta­jis­ta on syrjäytyneitä.

Jul­ki­sen kes­kus­te­lun perus­teel­la oppi­mis­vai­keu­det ja neu­ro­lo­gi­set häi­riöt oli­si­vat lisään­ty­neet. Nii­den oli­si pitä­nyt vähen­tyä, kos­ka usein ne joh­tu­vat vau­riois­ta, jot­ka on saa­tu syn­ty­män yhtey­des­sä. Syn­ny­tyk­set ovat nyt pal­jon tur­val­li­sem­pia. Vähän outo­ja kave­rei­ta oli ennen­kin vähin­tään yhtä pal­jon, ja oppi­mi­nen oli joil­le­kin perin vai­kea­ta. Sil­loin se ei syr­jäyt­tä­nyt yhtä pahoin kuin nyt. Nuor­ten maa­il­ma ja eri­tyi­ses­ti kou­lu on muut­tu­nut huo­nom­min eri­lai­suut­ta sietäväksi.

Oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vät eivät ole heik­ko­lah­jai­sia. He ovat eri­lai­sia oppi­joi­ta, joi­den on vai­kea oppia luke­mal­la. Ennen opit­tiin pää­asias­sa työn kaut­ta. Tämä sopi­si monel­le nyt­kin parem­min. Tätä voi yrit­tää kou­lus­ta pääs­ty­ään, mut­ta itse­tun­nos­ta ei ole pal­jon jäl­jel­lä, jos kou­lu on ollut yhdek­sän vuot­ta pelk­kää epä­on­nis­tu­mis­ta. Tytöt rea­goi­vat tähän usein vetäy­ty­mäl­lä kuo­reen­sa, osa pojis­ta uhmak­kaan epä­so­si­aa­li­sel­la käyttäytymisellä.

Oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vät pysyi­vät ennen parem­min muka­na ope­tuk­ses­sa, kos­ka oppi­tun­neil­la val­lit­si jär­jes­tys. Opet­ta­jil­le pitäi­si antaa parem­mat val­tuu­det kurin pitoon.

Ilman luku­pää­tä voi­si töis­sä menes­tyä, mut­ta monen oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vän ura tys­sää vaa­dit­ta­vaan tut­kin­toon. Jos­kus työs­sä ihan oikeas­ti tar­vi­taan ope­tuk­ses­sa saa­tu­ja tie­to­ja ja tai­to­ja, mut­ta usein tut­kin­toa vaa­di­taan tur­haan. Gun­nar Adler-Karls­son ihmet­te­li vuo­si­kym­me­niä sit­ten, mik­si tar­vi­taan kak­si­vuo­ti­nen ammat­ti­kou­lu, jot­ta pää­si­si teks­tii­li­teh­taal­le ompe­le­maan suo­raa sau­maa, mut­ta pal­jon vaa­ti­vam­man tai­don, auton aja­mi­sen, oppii muu­ta­mas­sa viikossa.

Kyse kou­lu­tusin­flaa­tios­ta.  Kou­lu­ja käy­nyt on var­mem­pi valin­ta, kos­ka kou­lu­tuk­ses­sa menes­ty­mi­nen kie­lii tah­don­voi­mas­ta ja kuri­na­lai­suu­des­ta. Luki­häi­riöi­sen kan­nal­ta täl­lai­nen tes­ti on epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, sil­lä häi­riö häi­rit­see opis­ke­lua pal­jon enem­män kuin työntekoa.

Syr­jäy­ty­neis­tä syr­jäy­ty­neim­mät löy­ty­vät van­ki­lois­ta. Hei­dän kes­kuu­des­saan eri­lai­sil­la neu­ro­lo­gi­sil­la ongel­mil­la ja päih­de­riip­pu­vuu­del­la on val­ta­va ylie­dus­tus. Las­kin jos­kus pääs­sä­ni, että ehkä jopa 90 pro­sent­tia van­geis­ta on van­ki­lois­sa lää­ke­tie­teel­li­sis­tä syis­tä, jos asi­aa tut­kii samal­la taval­la kuin tupa­koin­nin ja keuh­ko­syö­vän yhteyttä.

Kau­pun­kien segre­gaa­tio lisäät syr­jäy­ty­mis­ris­kiä. Tasa-arvoi­sen kou­lu­tuk­sen ansios­ta huo­no-osais­ten asut­ta­mis­ta kort­te­leis­ta voi koho­ta kor­keal­le, mut­ta se vaa­tii pal­jon lujem­paa tah­toa kuin hyvä­osai­sil­la alueil­la asu­vil­ta. Mari Vaat­to­vaa­ran ja Mat­ti Kort­tei­sen mukaan työt­tö­myys­jak­soil­la on tai­pu­mus pit­kit­tyä alueil­la, joil­la työt­tö­miä on pal­jon. Täl­lai­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa on vakioin­tion­gel­mia, mut­ta tulos on uskot­ta­va. Luo­vut­ta­mi­nen on hel­pom­paa, jos työt­tö­myys on naa­pu­rus­tos­sa sään­tö eikä poikkeus.

Mitä hei­kom­min naa­pu­rus­to ja suku­yh­tei­sö toi­mii, sitä haa­voit­tu­vam­pia lap­set ovat omien van­hem­pien­sa vaja­vai­suuk­sil­le. Lap­sen kas­vat­ta­mi­seen tar­vi­taan koko kylä.

Syr­jäy­ty­mi­sen estä­mi­ses­sä työl­lis­ty­mi­nen on yli­voi­mai­ses­ti tehok­kain­ta. Sen edis­tä­mi­sek­si on sekä hel­po­tet­ta­va mata­la­tuot­toi­sen työn kan­nat­ta­vuut­ta niin työ­nan­ta­jan kuin työn teki­jän­kin kan­nal­ta. On myös puu­tut­ta­va nii­hin syi­hin, jot­ka alen­ta­vat työ­mark­ki­na­kel­poi­suut­ta. Toi­nen ei toi­mi ilman toista.

 

163 vastausta artikkeliin “Työmarkkinat syrjivät heikkoja”

  1. Hyvää ana­lyy­siä, kuten Odel­la yleen­sä­kin. Yhteen koh­taan haluan kui­ten­kin kom­men­toi­da: “Oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vät pysyi­vät ennen parem­min muka­na ope­tuk­ses­sa, kos­ka oppi­tun­neil­la val­lit­si jär­jes­tys. Opet­ta­jil­le pitäi­si antaa parem­mat val­tuu­det kurin pitoon.”

    Eivät he sil­loin­kaan pysy­neet ope­tuk­ses­sa muka­na, vaan tupla­si­vat luo­kan tai pari, mah­dol­li­ses­ti pää­si­vät eteen­päin armo­vi­to­sil­la. Vähem­män häi­riö­tä he ehkä tuot­ti­vat, kun hei­dät pis­tet­tiin käy­tä­väl­le istumaan.

    Ongel­ma on syvem­mäl­lä, sil­lä suo­ma­lai­sen perus­kou­lun menes­tys perus­tuu juu­ri oppi­laan vapau­den ja vas­tuun lisää­mi­sel­le ja sitä kaut­ta paran­tu­neel­le itseoh­jau­tu­vuu­del­le. Suo­ma­lai­nen oppi­las ei ota pas­sii­vi­ses­ti vas­taan opet­ta­jan tie­toa, vaan työs­tää sitä ja jopa kri­ti­soi. Sik­si van­ha­kan­tai­nen kurin­pi­to ei toi­mi nyky­ope­tuk­ses­sa. Kuri voi­daan saa­vut­taa, mut­ta ei oppia.

    Toi­saal­ta, opet­ta­jil­la on entis­tä parem­mat tai­dot tukea eri­lai­sia oppi­joi­ta. Tar­vit­taes­sa myös kou­lun­käyn­tia­vus­ta­jat tai eri­tyi­so­pet­ta­jat osal­lis­tu­vat tähän työ­hön. Kun­han näi­tä vain oli­si riittävästi.

    Eri­tyi­sop­pi­lai­den integroin­ti nor­maa­lio­pe­tuk­seen onkin toteu­tet­tu samal­la taval­la vää­rin kuin mie­len­ter­veys­po­ti­lai­den siir­tä­mi­nen avo­hoi­toon. Mie­len­ter­vey­den lai­tos­hoi­dos­ta säs­ty­nei­tä raho­ja ei siir­ret­ty riit­tä­väs­ti avo­hoi­don tukitoimiin.
    Samal­la taval­la eri­tyi­so­pe­tuk­ses­ta sääs­ty­vät resurs­sit eivät ole siir­ty­neet täy­si­mää­räi­ses­ti eri­tyi­sop­pi­lai­den integroin­nin tueksi.

  2. Sel­väs­ti yli­kou­lut­ta­mi­nen on yksi ongel­ma. Esi­mer­kik­si lumit­rak­to­ria­kaan ei saa ajaa amma­tik­seen, jos ei ole jon­kin­lai­nen kou­lu­tus. Tämä jos mikä on oire jon­kin­lai­ses­ta uusa­vut­to­muu­des­ta. Ei ole miten­kään vai­ke­aa ope­tel­la aja­maan lumit­rak­to­ria. Aivan hyvin voi jos­sain sul­je­tul­la alu­eel­la tree­na­ta, jos ajo­kor­tin omaa. 

    Miten ihmees­sä yhteis­kun­ta ja ihmi­set on ennen pär­jän­nyt aivan perus­asioi­den kans­sa, kun nyt ne tun­tu­vat ole­van vai­kei­ta ja monimutkaisia?

  3. Olin aika­naan erääs­sä minis­te­riös­sä töis­sä. Ihmet­te­lin työ­teh­tä­viä, joi­hin vaa­dit­tiin aka­tee­mi­nen lop­pu­tut­kin­to, kun työ­teh­tä­vien sisäl­tö oli tyy­pil­lis­tä viras­to­työ­tä. Eri asia on koko­naan tie­ten­kin asian­tun­ti­ja­ta­son työt.

  4. Hyviä poh­din­to­ja.

    Kuka teki­si tar­vit­tavt muu­tok­set yhteiskuntaan.
    Val­mis­ta mal­lia voi otta USA:sta, joka on pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta. Se vain on monel­le punai­nen vaa­te. Valitettavasti.

    Työn teet­tä­mi­nen pitäi­si olla pal­jon hal­vem­paa. Sii­nä on se perusongelma.

    Olen siin­tä samaa miel­tä että tun­ne sii­tä ettei pär­jää yhteis­kun­nas­sa joh­taa juo­mi­seen ja häi­riö­käyt­täy­ty­mi­seen. Sitä nykyi­nen “pahoin­voin­ti” yhteis­kun­ta suosii.

  5. Osmo on oikeas­sa nois­sa huomioissaan.

    Vali­tet­ta­vas­ti noi­den taus­tal­la ole­vien teki­jöi­den yhteis­vai­ku­tus tekee ongel­man­rat­kai­sus­ta­kin vai­keam­man riip­pu­vuuk­sien vuoksi.

    Suo­mes­sa­han ei pien­ten tulo­jen saa­jien tulo­ve­ro­tus ole hir­veän suur­ta, mut­ta sosi­aa­li­tur­va­lain­sää­dän­nön ja vero­lain­sää­dän­nön muu­tok­sia har­vem­min teh­dään synk­ro­noi­dus­ti. Etuuk­sien mene­tys ja välil­li­set työl­lis­tä­mis­kus­tan­nuk­set ovat var­maan työl­lis­ty­mis­tä eni­ten hait­taa­via tekijöitä.

  6. Sen poh­jal­ta voi teh­dä kel­vol­lis­ta toi­min­taoh­jel­maa.” — Siis voiko?

  7. Tiet­ty umpi­ku­ja tulee vas­taan aloil­la, joil­la aivan lii­kaa ja yli­kou­lu­tet­tu­ja työn­ha­ki­joi­ta. Useam­man alan mais­te­ri­tut­kin­non suo­rit­ta­nut kie­li­tai­toi­nen työ­tä­pel­kää­mä­tön saa vain pät­kä­töi­tä baa­rin kal­jan­myyn­nis­sä. Kun tek­nii­kan toh­to­ri hakee perus­in­si­nöö­rin paik­kaa, kat­so­taan että on lii­an fik­su tähän hom­maan ja ei kiitos.
    Kun puhu­taan työ­urien pidentämisestä,olisi täy­sin mah­dol­lis­ta noi­ta kal­lii­ta opis­ke­lu­vuo­sia siir­tää työelämään.
    Nuo­ri­sol­la on kyl­lä tie­to­ja ja tai­to­ja, joi­ta kou­lu ei nyky­ään ymmär­rä antaa­kaan. Oival­lus­ky­ky ja var­sin­kin omak­su­mis­no­peus ylit­tää kiis­tat­ta kes­ki-ikää lähes­ty­vän hen­ki­lön. Tätä kapa­si­teet­tia huka­taan kou­lai­tok­ses­sa nykyään.
    Lukioon pää­see nykyi­sin kaik­ki haluk­kaat. Jot­kut lukiot ovat tie­tys­ti “hyviä”, kos­ka sin­ne on jul­ma pää­sy­kyn­nys. Nor­maa­liah­ke­ra voi­si lukion hyvin­kin suo­rit­taa 2,5 vuo­des­sa, aina­kin minimikurssimäärällä.

  8. Eräs syy syr­jäy­ty­mi­seen on lap­sen ja nuo­ren kotio­lot. Luo­kan oppi­lais­ta voi pahim­mil­laan puo­let olla avio­ero­per­heis­tä. Yksin­huol­ta­juus, yhteis­huol­ta­juus ja uusio­per­heet ovat hyvin ylei­siä. Kun isän ja äidin oma elä­mä on rem­pal­laan, kas­va sii­nä sit­ten tasa­pai­noi­sek­si aikui­sek­si. Syr­jäy­ty­nei­den nuor­ten ongel­mia poh­ties­sa oli­si syy­tä näh­dä nuo­ren kas­vu­ym­pä­ris­tö. Sii­nä ei kou­lu­ku­rin tiu­ken­ta­mi­nen aina auta, kun kotoa ei saa mitään jär­ke­vää apua lap­sen koulukasvatukseen.

  9. Lisään yhden asian, vois­ko työ­nan­ta­jien vas­tuu­ta työn­te­ki­jöi­den­sä ter­vey­des­tä hie­man poh­tia? Taus­tal­la on äkki­sel­tään intui­tii­vi­ses­ti jär­ke­vä ja rei­lu aja­tua että kun työ­nan­ta­ja mak­saa työn­te­ki­jän­sä ter­vey­den­hoi­dos­ta ja sai­ras­lo­mis­ta, ml. elä­köi­ty­mi­nen, niin työ­nan­ta­jal­la on myös insen­tii­vi panos­taa työn­te­ki­jöi­den ter­vey­teen ja hyvin­voin­tiin. Ongel­ma täs­sä on vaan se että tuo on myös inten­sii­vi kier­tää kau­kaa kaik­ki työn­ha­ki­jat joil­la edes saat­taa olla jotain ter­vey­son­gel­mia. Minus­ta täl­lai­sia työn­te­ki­jöis­tä aiheu­tu­via ris­ke­jä piti­si joten­kin kes­ki­näis­va­kuut­taa tai sosialisoida.

  10. Mah­dol­lis­ta on myös, ettei ongel­ma­na ole­kaan työt­tö­myys vaan ihmis­ten suh­tau­tu­mi­nen sii­hen. Työn tuot­ta­vuus on kas­va­nut monin­ker­tai­sek­si vii­mei­sen vii­den­kym­me­nen vuo­den aika­na, mut­ta sil­ti kaik­kien pitäi­si reh­kiä kah­dek­sas­ta nel­jään kuten ennen­kin. Mitä jos nyt on tul­lut raja vas­taan ja tek­nii­kan kehi­tys­no­peus on voit­ta­nut ihmi­sen luo­vuu­den uusien töi­den keksimisessä?

    Kun työ­hön, jon­ka teke­mi­seen ennen vaa­dit­tiin kak­si­kym­men­tä ihmis­tä, tar­vi­taan­kin nyt vain yksi ihmi­nen ja kone, työn teki­jäk­si kan­nat­taa vali­ta paras saa­ta­vil­la ole­va hen­ki­lö. Jos muu­ta kei­noa parem­muu­den mit­taa­mi­sek­si ei ole, kri­tee­ri­nä käy­te­tään kou­lu­tus­ta. Täs­tä kai kou­lu­tusin­flaa­tios­sa poh­jim­mil­taan on kysymys.

  11. Sel­väs­ti­kin yli­kou­lut­ta­mi­nen on yksi syy, mik­si työ­mark­ki­nat syr­jäyt­tä­vät hei­kom­pia. Kau­pan kas­sal­le ote­taan tra­de­no­mi, kos­ka nii­tä on tar­jol­la jne.

  12. Veroas­teen osal­ta olet oikeas­sa. Se kor­jaan­tu­nee lähiai­koi­na, jos talous­lu­kui­hin on usko­mi­nen. Nykyi­sen­kal­tais­ta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ei pide­tä yllä enää pit­kään. Oli­sin vain toi­vo­nut, että sii­tä oli­si edes jotain voi­tu pelas­taa. Toi­vot­ta­vas­ti edes osia kou­lu­tuk­ses­ta kye­tään yllä­pi­tä­mään, kuten Uusi-See­lan­ti kyke­nee. Todel­li­suu­des­sa val­tion hoi­ta­ma ter­vey­den­huol­to ja sosi­aa­li­tur­va eivät ole oikeas­ti niin tär­kei­tä tule­vai­suu­den kannalta.

    Segre­ga­tio­ta en näe peik­ko­na, ehkä jopa osin mah­dol­li­suu­te­na. Sii­tä on tul­lut Suo­mes­sa uskon­kap­pa­le, vaik­ka muu­al­la maa­il­mas­sa on hyvin eri­lai­sia­kin tulok­sia näh­tä­vis­sä (ulko­muis­tis­ta mm. Toron­to). Itse seg­men­toi­sin kau­pun­gi­no­sia voi­mak­kaam­min. Väi­tän yhä, että Hel­sin­gin suu­rin ongel­ma on Uuden-Kal­lion puu­te. Tar­vi­taan suu­ri kau­pun­gin­osa (aina­kin 20 000 hen­keä), oikeas­ti tii­viis­ti ruu­tu­kaa­vaav raken­net­tu­na, spå­ra­py­sä­kin varteen.

    Kou­lu­lai­tok­sen­kin suh­teen olet oikeas­sa. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä on opti­moi­tu kil­teil­le kym­pin tytöil­le. Hei­dän käyt­tö­ar­von­sa työ­elä­män pai­neis­sa on kui­ten­kin monas­ti kysee­na­lais­ta. Aikai­sem­pi jär­jes­tel­mä, joka oli moniar­voi­sem­pi, oli parem­pi. Sii­nä “kuto­sen” oppi­lail­le (todel­li­suu­des­sa ehkä nelo­sen) annet­tiin kan­sa­lais­kou­lus­sa parem­mat läh­döt ammat­ti­kou­luun ja rau­hat­to­mil­le pojil­le oli omat poi­ka­ly­seot. Nois­ta kuto­sen poi­ka­ly­seon pojis­ta on usein oikeas­ti enem­män hyö­tyä yhteis­kun­nal­le kuin nois­ta kym­pin tytöistä.

    Yksi vanh­vuus meil­lä on syr­jäy­ty­mi­sen estos­sa ver­rat­tu­na mui­hin län­si­mai­hin. Kou­lu­tam­me yhä koko sii­hen men­nes­sä syr­jäy­ty­mät­tö­män ikä­luo­kan varus­mies­pal­ve­luk­ses­sa. Se tuo sekä onnis­tu­mi­sen tun­tei­ta yksi­löil­le että sosi­aa­lis­taa syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­via. Tämä on etu­lyön­ti, johon kan­nat­taa sat­sa­ta rahaa.

  13. Jor­ma Nord­lin:
    Olin aika­naan erääs­sä minis­te­riös­sä töis­sä. Ihmet­te­lin työ­teh­tä­viä, joi­hin vaa­dit­tiin aka­tee­mi­nen lop­pu­tut­kin­to, kun työ­teh­tä­vien sisäl­tö oli tyy­pil­lis­tä virastotyötä… 

    Olet oikeas­sa. Suo­mes­sa on kou­lu­tus­vaa­ti­muk­set men­neet täy­sin öve­rik­si val­tion ja kun­tien hallinnossa.

  14. Hyvä kir­joi­tus. Pik­kui­sen kui­ten­kin arve­lut­taa tuo käsi­te mata­la­tuot­toi­nen työ, joka on arvo­la­tau­tu­nut nimi­tys. Kor­kea palk­ka voi kuvas­taa vain mark­ki­na­häi­riöi­tä, ei työn kor­ke­aa arvon­li­sää. Toi­nen jut­tu on vie­lä mak­ro­ta­son poli­tiik­ka. Yksi­lö­ta­son ongel­mat ovat kuin pie­ru saha­ras­sa, jos esi­mer­kik­si ekp halu­aa teh­dä tie­tyn­lais­ta poli­tiik­ka. Sama kos­kee glo­baa­le­ja työ­mark­ki­noi­ta, mis­sä Suo­mes­sa kiel­let­ty tuo­tan­to­ta­pa vie­dään ulko­mail­le tuo­den tava­rat paluu­pos­tis­sa Suo­meen. Ei ihme jos luki­häi­riöi­sel­le ei ole työ­tä täl­löin tarjolla.

  15. Hyvä kir­joi­tus nos­taa esil­le olen­nai­sia asioita:

    ”Työ­elä­män vaa­ti­muk­set ovat kohon­neet. Ennen kuto­sen oppi­las pää­si auton apu­mie­hek­si tai raken­nuk­sel­le lau­dan kan­ta­jak­si, mut­ta täl­lai­sia ammat­te­ja ei enää ole. Minua tämä seli­tys ei tyy­dy­tä lain­kaan. ”Kuto­sen oppi­lai­ta” on vähem­män kuin töi­tä, jot­ka oppii muu­ta­mas­sa päivässä.”

    Nime­no­maan. Täs­sä yhtey­des­sä yksi oleel­li­nen asia on se, että perin­tei­nen ja ennen kai­ken­lai­sia ihmi­siä työl­lis­tä­nyt raken­nusa­la on las­ket­tu har­maan talou­den val­taan ja suo­ra­nai­sen kuse­tuk­sen ken­täk­si. Koko ajan raken­nus­hom­mis­sa ja koh­ta lumi­töis­sä­kin työs­ken­te­lee ilman kou­lu­tus­ta ja ole­mat­to­mal­la ammat­ti­tai­dol­la ihmi­siä, jot­ka nyt vaan eivät mak­sa vero­ja Suo­meen tai jois­ta ei mak­se­ta työ­nan­ta­jan sivukuluja. 

    Sak­sas­sa taas suu­ris­sa kau­pun­geis­sa moni työl­lis­tyy pal­ve­lua­lal­la mini- tai midi-jobeis­sa toi­min­nois­sa, jot­ka eivät suo­ma­lai­sel­la vero­tuk­sel­la oli­si lain­kaan yllä­pi­det­tä­vis­sä – se ei joh­du työn­te­ki­jän mata­las­ta tuot­ta­vuu­des­ta vaan sii­tä, että asiak­kai­ta ei nyt tule sen enem­pää. Äsket­täin oli rie­mun päi­vä, kun mini-jobien vero­va­paan tulon raja nos­tet­tiin perä­ti 450 euroon kuus­sa. Toi­saal­ta mitään kou­lu­tuk­sia ei näis­sä kysel­lä – jos joku kävi­si valit­ta­maan sii­tä, että juo­man­las­ki­jal­la ei ole päte­vyyt­tä, sel­lai­nen asia­kas ohja­taan ns. koh­te­li­aas­ti toi­seen paikkaan.

    Vih­rei­den sosi­aa­lis­ten kiih­koi­li­joi­den kan­nat­tai­si miet­tiä omaa roo­li­aan suo­ma­lai­ses­sa kou­lu­tus­fa­na­tis­mis­sa, jos­sa kou­lu­tus, sosi­aa­li­nen vuo­ro­vai­ku­tus ja kustannukset/kapitalismi kie­do­taan tiu­kas­ti yhteen, ja tämän kou­lu­tus­nä­ke­myk­sen mukai­sen kou­lu­tuk­sen läpäi­se­mi­nen on sit­ten kaik­kien töi­den edel­ly­tys. Toi­sil­le kou­lu­tus on yksi­tyis­asia, joka ei kuu­lu työ­nan­ta­jal­le jol­lei se lii­ty työ­teh­tä­viin. Minä­kin olen muis­taak­se­ni muun muas­sa mais­te­ri, mut­ta en käyt­täy­dy R‑kioskissa niin kuin R‑kioskin mai­nos­ten mais­te­ri. Jos meni­sin R‑kioskiin töi­hin, en ker­toi­si sitä sit­ten­kään, kos­ka se ei lii­ty asiaan.

  16. Vähät­te­le­mät­tä sitä, että sos­sun­ra­hat eivät rii­tä kaik­kien tilan­tees­sa tai että nii­den saa­mi­nen on jois­sain tapauk­sis­sa vai­ke­aa, haluai­sin kysyä, onko nyky­ään joten­kin hel­pom­pi jät­täy­tyä toi­meen­tu­lo­tuen varaan kuin sil­loin “ennen”? (mihin ajan­koh­taan tuol­la nyt viitataankaan…)

    Vai­kut­taa sil­tä, että jot­kut sosi­aa­li­ses­ti syr­jäy­ty­neet nuo­ret jät­täy­ty­vät toi­meen­tu­lo­tuen varaan eikä heil­lä ole sen jäl­keen mitään ylly­ket­tä men­nä töi­hin. En kui­ten­kaan tie­dä, onko kyse mer­kit­tä­vän kokoi­ses­ta ryhmästä.

  17. Työ­elä­mäs­tä sai­rau­den vuok­si koko­naan pois­jää­neen tai siel­tä tip­pu­neen tilan­ne voi olla usein talou­del­li­ses­sa mie­les­sä kata­stro­faa­li­nen. Työ­elä­mään paluu­ta halua­van port­ti on kapea ja sin­ne on niin mon­ta pyr­ki­jää, että pie­ni­kin näyt­tö tai rehel­li­syys esi­mer­kik­si psy­koo­si­ta­son sai­rau­des­ta sine­töi por­tin mel­ko suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä. Kaik­kien kan­sa­lais­ten asen­tei­siin pitäi­si pyr­kiä vai­kut­ta­maan jot­ta voi­tai­siin yhä enem­män antaa sopeu­tu­mis­har­joit­te­lua ja ‑tes­taus­ta koh­ti työ­elä­mää siel­tä syr­jäy­ty­neil­le. Pitäi­si myös luo­da aito­ja väy­liä tul­la täy­si­pai­noi­sek­si ja työ­tä­te­ke­väk­si yhteis­kun­nan jäseneksi.

    Lopuk­si ansi­si­don­nai­suu­des­ta eli ilmei­ses­ti Osmon yhdes­tä dema­rien pis­te­lyn lempiteemasta.
    Ansio­si­don­nai­set etuu­det ovat mie­les­tä­ni perus­tel­tu­ja tiet­tyyn rajaan asti, mut­ta mihin kan­sa­lai­set tar­vit­se­vat yli kol­men­ton­nin kuu­kausit­tais­ta tulonsiirtorahaa?

  18. OSl­tä taas hyvä teema.

    On ilmi­sel­vää, että nyky­muo­dos­saan jo pal­jol­ti uto­pis­ti­nen pro­jek­ti “Poh­jois­mai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta” on tulos­sa tien­sä päähän.

    Tämän uto­pia-pro­jek­tin mata­laot­sai­nen väki­sin-jat­ka­mi­nen nyky­olois­sa joh­taa hel­pos­ti hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan irvi­ku­vaan, oike­aan Fran­kens­tei­nin pahoinvointiyhteiskuntaan.

    Perus­te­lut:

    1) Kal­lis koulutusmania

    Nykyi­sin ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen ja yli­opis­to­jen aloi­tus­paik­ko­jen koko­nais­lu­ku­mää­rä on noin 60 000. Toi­saal­ta syn­ty­vyy­tem­me on luok­kaa 55 000. 

    Ei ollen­kaan ote­ta huo­mioon sitä, että lähes­kään kai­kil­le näis­tä pai­kois­ta val­mis­tu­vil­le ei maas­sam­me voi miten­kään löy­tyä kou­lu­tus­ta vas­taa­vaa, hyvä­palk­kais­ta työpaikkaa. 

    Kou­lu­tusin­ves­toin­ti on siten men­nyt pal­jol­ti hukkaan.

    Täs­tä tie­ten­kin seu­raa ihmi­sel­le tun­ne pete­tyk­si tule­mi­ses­ta ja yhteis­kun­nal­lis­ta levot­to­muut­ta, mie­len­ter­vey­son­gel­mia, jne.

    Suo­mes­sa val­lit­see siis kal­liik­si tule­va, kes­tä­mä­tön koulutusmania.

    2) Työs­sä­käy­vien osuus romah­taa ja van­hus­mää­rä kasvaa

    Opis­ke­lu jat­kuu tyy­pil­li­ses­ti n. 25 ikä­vuo­teen asti, ja val­mis­tu­vis­ta suu­ri osa jää frustroi­tu­neik­si työt­tö­mik­si ja pidem­män pääl­le tule­vat työkyvyttömiksi.

    Toi­saal­ta eläk­keel­le siir­ry­tään noin 60-vuo­tiai­na, ja on odo­tet­ta­vis­sa, että jat­kos­sa ele­tään ter­vey­den-/sai­raan­hoi­don avus­ta­ma­na kes­ki­mää­rin jopa yli 80-vuotiaksi.

    3) Tuot­ta­vien työ­paik­ko­jen häviäminen

    Yri­tys­vi­ha­mie­li­sen poli­tii­kan ja kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myy­tem­me seu­rauk­se­na suu­ri osa tuot­ta­vis­ta työ­pai­kois­ta hävi­ää maasta.

    Täs­tä syys­tä riit­tä­vää talous­kas­vua ei tule ja yhteis­kun­nan toi­min­to­jen rahoi­tus­poh­ja romahtaa.

    3) Fran­kens­tein yhteiskunta

    Edel­lä mai­ni­tuis­ta syis­tä joh­tuen Suo­mes­sa on tule­vai­suu­des­sa kah­den­lais­ta väkeä:

    Nii­tä, joil­la menee hyvin tai aina­kin koh­ta­lai­ses­ti, sil­lä heil­lä on hyvä kou­lu­tus ja ammat­ti­tai­to, jon­ka perus­teel­la voi saa­da hyvän työ­pai­kan ja palkan. 

    Sit­ten on se toi­nen jouk­ko, jol­la menee erit­täin huo­nos­ti. He ovat yhteis­kun­nan tuen varas­sa ole­via, syr­jäy­ty­nei­tä, työt­tö­miä, jne., syväs­sä toi­vot­to­muu­des­sa elä­viä ihmi­siä, sekä van­huk­sia, jot­ka jää­vät vail­le vält­tä­mä­tön­tä­kin hoitoa.

    Kun maan tila­nan­ne on lopul­ta ajau­tu­nut umpi­ku­jaan, Mr. Fran­kens­tein astuu sisään ja ryh­dy­tään toimiin: 

    Julis­te­taan kaik­ki hyvä­osai­set yhteis­kun­nan vihol­li­sik­si, sää­de­tään pal­jon erit­täin yksi­tyis­koh­tai­sia lake­ja ja luo­daan hal­lin­nol­li­sia mene­tel­miä nii­den valvomiseen.

    Perus­te­taan eri­tyi­siä soli­daa­ri­suus-osas­to­ja, jot­ka val­vo­vat hyvä­osai­sia 24/7 ja pidät­tä­vät hei­tä pie­nim­mäs­tä­kin rikkomuksesta.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka mie­les­tä Fran­kens­tein / marxi­lais-poli­tiik­ko­jen oli­si jo aika tul­la ulos kaa­pis­ta ja muut­taa hir­viö­mäi­set tapansa.

  19. OS: “Mari Vaat­to­vaa­ran ja Mat­ti Kort­tei­sen mukaan työt­tö­myys­jak­soil­la on tai­pu­mus pit­kit­tyä alueil­la, joil­la työt­tö­miä on pal­jon. Täl­lai­sis­sa tut­ki­muk­sis­sa on vakioin­tion­gel­mia, mut­ta tulos on uskot­ta­va. Luo­vut­ta­mi­nen on hel­pom­paa, jos työt­tö­myys on naa­pu­rus­tos­sa sään­tö eikä poikkeus.”

    Ei tun­nu uskot­ta­val­ta seli­tyk­sel­tä, kos­ka nyky­maa­il­mas­sa naa­pu­rei­den tun­te­mi­nen on enem­män poik­keus kuin sään­tö. Vai­keas­ti työl­lis­ty­vät ihmi­set vain vali­koi­tu­vat tie­tyil­le asui­na­lueil­le. Joten­kin tun­tuu, että tuo asui­na­lu­een vai­ku­tus­ta ihmi­sen syr­jäy­ty­mis­ris­kiin lii­oi­tel­laan. Kaik­kial­ta löy­tyy nk. huo­noa seu­raa niil­le joil­la on tai­pu­mus­ta täl­lai­seen seu­raan hakeutua.

  20. tpyy­luo­ma: Lisään yhden asian, vois­ko työ­nan­ta­jien vas­tuu­ta työn­te­ki­jöi­den­sä ter­vey­des­tä hie­man pohtia? 

    Tämä on tosi­aan poh­ti­mi­sen arvoi­nen asia. Mut­ta yksi näkö­kul­ma tähän on se, että jos työ­nan­ta­jil­la on enem­män vas­tuu­ta, työ­nan­ta­jal­la on olta­va myös enem­män val­taa ja oikeuk­sia. Haluam­me­ko, että työ­nan­ta­ja saa puut­tua työn­te­ki­jän elä­mään muu­al­la kuin sii­nä, mitä hän tekee työ­pai­kal­la ja työ­ai­ka­na? Ja jos emme halua, niin eikö täs­sä luo­da taas ker­ran yksi raken­ne, jos­sa val­ta ja vas­tuu on annet­tu eri osa­puo­lil­le, jol­loin hom­ma ei toimi?

    En siis tyr­mäi­si tuo­ta aja­tus­ta koko­naan, mut­ta sii­nä on kyl­lä mel­koi­sia ongelmia.

  21. Van­ki­las­sa saa suo­ri­te­tuk­si syr­jäy­ty­mi­sen lop­pu­tut­kin­non. Useat uusi­vat rikok­sen ja niin ollaan takai­sin van­ki­las­sa. Eipä tar­vit­se olla syr­jäy­ty­nee­nä ja vapaana.
    Nuo­ris­sa on aktii­vi­suut­ta ja ener­gi­aa vaik­ka nihin. Esim tie­to­ko­ne­pe­liä saa­te­taan pela­ta 24 tun­tia pal­joa­kaan nuk­ku­mat­ta tai syö­mät­tä. Suo­ma­lai­set hui­put löy­ty­vät­kin kan­sain­vä­li­sil­tä mark­ki­noil­ta. Hei­dän tai­ton­sa eivät ole kou­lu­lai­tok­ses­sa han­kit­tu­ja. Yhtä pal­jon oman onnen­sa sep­piä ovat menes­ty­vät huip­pu-urhei­li­jat. Ellei nyt sit­ten yleis­si­vis­tys ja avoin yhteis­kun­ta ole ede­saut­ta­neet. Edus­kun­nan van­hin kan­san­edus­ta­ja lai­tet­tiin tule­vai­suus­va­lio­kun­nan puheen­joh­ta­jak­si. Eipä ole kas­va­tus­tie­tees­sä kun­non tut­ki­muk­sia sii­tä, mikä pala­va into löy­tyy nuo­ris­ta kun saa teh­dä sitä mikä eri­tyi­ses­ti kiin­nos­taa. Mie­les­tä­ni kiin­nos­tuk­sen koh­tei­ta voi­si vih­doin­kin kartoittaa.

  22. Kal­le: Olet oikeas­sa. Suo­mes­sa on kou­lu­tus­vaa­ti­muk­set men­neet täy­sin öve­rik­si val­tion ja kun­tien hallinnossa. 

    Tämä on kai näh­tä­vis­sä sii­nä, että useis­sa kun­nis­sa sosi­aa­li­työn­te­ki­jöis­tä jopa noin puo­let on muo­dol­li­ses­ti epä­pä­te­viä. Tus­kin he kui­ten­kaan ovat tosia­sial­li­ses­ti epä­pä­te­viä ja huo­no­ja. Sen sijaan muo­dol­li­nen päte­vyys­vaa­ti­mus vai­kut­taa hai­tal­li­ses­ti työn­kul­kui­hin jne (pape­ri pitää käy­dä alle­kir­joi­tet­ta­va­na sel­lai­sel­la, joka ei tie­dä asias­ta mitään muu­ta kuin sen mitä pape­ril­la on ker­rot­tu, mut­ta jol­la on oikea serti.)

  23. OS: “Kyse kou­lu­tusin­flaa­tios­ta. Kou­lu­ja käy­nyt on var­mem­pi valin­ta, kos­ka kou­lu­tuk­ses­sa menes­ty­mi­nen kie­lii tah­don­voi­mas­ta ja kuri­na­lai­suu­des­ta. Luki­häi­riöi­sen kan­nal­ta täl­lai­nen tes­ti on epä­oi­keu­den­mu­kai­nen, sil­lä häi­riö häi­rit­see opis­ke­lua pal­jon enem­män kuin työntekoa.”

    Tie­tääk­se­ni ammat­ti­kou­lut­kin valit­se­vat oppi­laan­sa kes­kiar­von perus­teel­la. Onko täs­sä jär­jes­tel­mäs­sä mitään jär­keä? Luki­vai­keuk­sis­ta kär­si­vä­mut­ta käsis­tään tai­ta­va yksi­lö jää aut­ta­mat­ta ran­nal­la. Mik­si ei voi­si käyt­tää jotain hie­no­mo­to­riik­ka­tes­ti lukuai­nei­den kes­kiar­von sijasta?

  24. Kou­lu­tus­ta­soa on tur­ha syyt­tää, kun poliit­ti­nen kon­sen­sus on mie­luum­min pak­ko­kou­lut­taa ihmi­siä kuin makuut­taa hei­tä kor­tis­tos­sa. Kaik­kein saa­mat­to­mim­mis­ta tulee siten lopul­ta toh­to­rei­ta, vir­ran vie­mä­nä. Tämä on mie­les­tä­ni suo­ma­lai­sen yhteis­kun­nan suu­rim­pia saa­vu­tuk­sia. On sat­sat­tu sivistykseen. 

    Samal­la on kui­ten­kin kar­sit­tu kaik­ki vaih­toeh­dot, mikä näkyy sank­tioi­va­na elä­mää vai­keut­ta­va­na byro­kra­tia­na. Suu­rin osa nuo­ris­ta jou­tuu jos­sain vai­hees­sa vai­keuk­siin pät­kä­töi­den tai val­mis­tu­mi­sen tai työ­pai­kan­vaih­dok­sen takia, kos­ka yhteis­kun­nan sil­mis­sä elä­män­ti­lan­teen muu­tos ei oikeu­ta tukiin. Ensin on syrjäydyttävä. 

    Val­tio elää 1600-lukua ja halu­aa tuho­ta kaik­ki yksi­löt, joi­den elä­män­ti­lan­ne muut­tuu. Mikä tahan­sa onnet­to­muus: pot­kut, avio­ero, mais­te­rin pape­rien saa­mi­nen, väi­tös­kir­jan val­mis­tu­mi­nen, joh­taa auto­maat­ti­ses­ti laitoskierteeseen. 

    Jos ihmi­nen tar­vit­see yhteis­kun­nal­ta apua, se vaa­tii hänel­tä ensin hen­kis­tä lobo­to­mi­aa ja aloi­te­ky­vys­tä luo­pu­mis­ta. Sen takia fik­sut vii­vyt­tä­vät esim. yli­opis­tos­ta val­mis­tu­mis­taan. He ovat mie­luum­min ikui­suus­opis­ke­li­joi­ta, kos­ka yhteis­kun­ta antaa sel­lai­sel­le ihmi­sar­von ja tuki­sys­tee­mi toi­mii. Jos he val­mis­tu­vat, hei­dät tape­taan hen­ki­ses­ti sos­sun luukulle.

    Lop­pu­tu­lok­se­na luot­ta­mus yhteis­kun­taan heik­ke­nee. En mäkään tämän val­tion tuki­verk­koi­hin luo­ta tip­paa­kaan, kun näen mitä lähei­sil­le on tapah­tu­nut. Meil­lä on hir­mui­sen kal­lis sys­tee­mi, joka tuot­taa syr­jäy­ty­vää sivis­ty­neis­töä ja varus­taa pudok­kai­den armeijaa. 

    Ongel­man ydin on sii­nä, että vir­ka­mie­het ja poliit­ti­nen eliit­ti kes­kit­tyy syyt­te­le­mään toi­si­aan jär­jes­tel­män vir­heis­tä ja kukaan ei tee epä­koh­dil­le mitään. Nii­tä pas­ka­duu­ne­ja­kin oli­si kyl­lä jat­ku­vas­ti tar­jol­la siel­lä tääl­lä, mut­ta avus­tus­ten ja työn yhdis­tä­mis­tä ei sal­li­ta täs­sä maas­sa. Kyl­lä kan­sa tie­tää: pitä­kää tunkkinne.

  25. Hyviä kom­ment­te­ja.
    Väi­tän kui­ten­kin, että pien­ryh­mäs­sä, jos­sa voi­daan jous­ta­vas­ti käyt­tää kul­le­kin oppi­laal­le sopi­via meto­dei­ta, usein itse­tun­to­kin palau­tuu oppi­laal­le, jon­ka kou­lun­käyn­ti on syys­tä tai toi­ses­ta epä­on­nis­tu­nut ylei­so­pe­tuk­sen ryh­mäs­sä. Pien­ryh­mäs­sä yleen­sä läy­de­tään myös oppi­laan kiin­nos­tus­ta ja edel­ly­tyk­siä vas­taa­va jatkopaikka.
    Nyt useat kun­nat ovat vähen­tä­mäs­sä ja sul­ke­mas­sa pien­ryh­miä ja sijoit­ta­mas­sa eri­tyi­sop­pi­lai­ta ylei­so­pe­tuk­sen ryh­miin sääs­tö­syis­tä. Täs­tä on tulos­sa kau­hea kaa­os ja farssi.

    Toi­nen ongel­ma jos­ta olen puhu­nut kos­kee nivel­vai­het­ta perus- ja toi­sen asteen välil­lä. Yhteis­työ kou­lu­muo­to­jen välil­lä on ole­ma­ton­ta ja tämä on juu­ri se aika jol­loin nuo­ret “häviä­vät”. Kysees­sä on lähes puo­len vuo­den aika jol­loin nuo­ri ei ole min­kään kou­lu­tuk­sen­jär­jes­tä­jän val­von­nas­sa. Yhteis­työn pitäi­si olla pakol­lis­ta eikä perus­tua opo­jen viit­se­liäi­syy­teen. Oppi­laat pitäi­si saat­taen talut­taa eteen­päin, ovat­han he vie­lä lähes lapsia.

  26. Mik­si kas­va­va osa nuo­ris­ta syr­jäy­tyy eikä kel­paa tai ei hakeu­du töihin?” 

    Muut­tai­sin tuon muo­toon “Mik­si kas­va­va osa nuo­ris­ta *län­si­mais­sa* syr­jäy­tyy eikä kel­paa tai ei hakeu­du töihin?”

    Tuo pal­jas­tai­si parem­min, että kysy­mys on jär­jes­tel­män krii­sis­tä. Täs­sä link­ki nuo­ri­so­työt­tö­myyt­tä Euroo­pas­sa hah­mot­ta­vaan uutiseen.

    http://goo.gl/XXc3u

  27. Tse­lo­vek: …Muut­tai­sin tuon muo­toon “Mik­si kas­va­va osa nuo­ris­ta *län­si­mais­sa* syr­jäy­tyy eikä kel­paa tai ei hakeu­du töihin?”

    Tuo pal­jas­tai­si parem­min, että kysy­mys on jär­jes­tel­män krii­sis­tä. Täs­sä link­ki­nuo­ri­so­työt­tö­myyt­tä Euroo­pas­sa hah­mot­ta­vaan uutiseen… 

    Jotain yhte­ne­väi­syyt­tä voi hakea pariin­kin vähem­män popu­laa­riin syyhyn:
    — hyvä sosi­aa­li­tur­va pas­si­voi ja
    — ylei­sen ase­vel­vol­li­suu­den pois­ta­mi­nen pois­taa samal­la vii­mei­sen pakol­li­sen kon­tak­tin jär­jes­täy­ty­nee­seen yhteiskuntaan.

    1. Kal­len hypo­tee­si ase­vel­vol­li­suu­den syr­jäy­ty­mis­tä ehkäi­se­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta on help­po tut­kia ver­taa­mal­la nies­ten ja nais­ten syr­jäy­ty­mis­to­den­nä­köi­syyk­siä keskenään.

  28. Suo­men talous on mur­rok­ses­sa, jota aina­kaan maan hal­li­tus ei kyke­ne näkemään.

    1- tek­no­lo­gia­teol­li­suus vain supis­taa koko ajan. Uudet inno­vaa­tiot ovat mität­tö­miä ver­rat­tu­na katoa­viin työ­paik­koi­hin. Sil­ti hal­li­tus sat­saa vain vien­ti­ve­toi­seen talouteen.

    2- hal­li­tus ei ole kyen­nyt huo­maa­maan, että meil­lä on kas­va­va talous­mah­ti välit­tö­mäs­ti itä­ra­jan taka­na. Sil­ti tääl­lä sat­sa­taan vain perin­tei­siin vien­ti­mai­hin, kuten ruot­siin ja saksaan

    Siis: mei­dän pitäi­si alkaa kehit­tää pal­ve­lue­lin­kei­no­ja venä­jän mark­ki­noil­le. Tätä var­ten pitäi­si vero­tus­ta ja mon­ta muu­ta­kin seik­kaa muut­taa. Alhai­sem­pi pal­ve­lui­den vero­tus mah­dol­lis­tai­si myös hei­kom­pien työllistymisen. 

    Tuli­pa mel­koi­nen aasin­sil­ta var­si­nai­seen aihee­seen, mut­ta oikeal­la asial­la soi­nin­vaa­ra on.

  29. Hel­sin­gis­sa Nuo­ri­soa­siain­kes­ku­kus, sosi­aa­li­vi­ras­to ja ter­veys­kes­kuk­set yrit­tä­vät saa­da näi­tä nuo­ria (< 25 vuo­tiai­ta) takai­sin yhteis­kun­taan eri­lai­sil­la kei­noil­la. Osal­la on sel­viä mie­len­ter­vey­son­gel­mia, mut­ta suu­rim­mal­la osal­la on ilmei­ses­ti aika lie­viä jume­ja jois­ta pää­si­si eroon jos oli­si sosi­aa­li­sia kontakteja.

    Tut­ki­muk­sis­sa usein mai­nit­tu­ja syitä:

    - Epä­so­si­aa­li­nen kave­ri­pii­ri. kiusaa­mi­nen on lie­väs­ti yleis­ty­nyt, kiusaa­mi­sen muo­dot laa­jen­tu­neet, joh­taa eristäytymiseen.
    — Van­hem­pien epä­so­si­aa­li­suus (oli­si kiva tie­tää, kuin­ka monen syr­jäy­ty­neen van­hem­mat syr­jäy­tyi­vät 90-luvun lamassa)
    — Mie­len­ter­vey­son­gel­mat. Masen­nus on yleis­ty­nyt jon­kin ver­ran. Ahdis­tus­häi­riöt ovat todel­la ylei­siä, ilmei­ses­ti epä­so­si­aa­li­nen ympä­ris­tö aiheut­taa nii­tä. Nuo­re­na saa­dut jopa suht. lie­vät häi­riöt sit­ten ram­paut­ta­vat loppuelämäksi. 

    Hel­sin­gis­sä Dia­go­nis­sa­lai­tok­sen VAMOS pro­jek­tis­sa sun­nil­leen haet­tiin näi­tä kak­si­kymp­pi­siä kodeis­taan ihmis­ten ilmoil­le. Monel­la on sosi­aa­li­sia pel­ko­ja. Eivät esim. uskal­la men­nä yksin työ­haas­tat­te­luun yms. Hel­pos­ti nämä pelot pei­te­tään arro­gans­sin ja näen­näi­sen välin­pi­tä­mät­tö­myy­den alle. Kun pel­kää epä­on­nis­tu­van­sa, sano­taan että ei kiin­nos­ta tai ei välitä.

  30. hyvä sosi­aa­li­tur­va passivoi”

    Nuo­ri­so­työt­tö­myys on suu­rin­ta siel­lä, mis­sä on hei­koin sosi­aa­li­tur­va. Lin­kit­tä­mäs­tä­ni uuti­ses­ta se käy hyvin ilmi.

    Hyvän sosi­aa­li­tur­van mais­sa nuo­ri­so­työt­tö­myys taas on pienintä.

  31. Olet aivan oikeas­sa sii­nä, ettei­vät oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vät ole heik­ko­lah­jai­sia, mut­ta tie­tä­mät­tö­mäl­tä ja van­han­ai­kai­sel­ta tun­tuu tuo luo­ma­si kuva, että heis­tä (meis­tä) oli­si vain käy­tän­nön töi­hin eikä pit­kää kou­lu­tus­ta kan­nat­tai­si hank­kia. Minul­la on vai­kea luki­häi­riö ja mui­ta neu­ro­lo­gi­sia ongel­mia, mut­ta oikean­lai­sen, eri­tyi­so­pet­ta­jan anta­man avun ja oman oppi­mis­tyy­lin löy­det­tyä­ni opin­not alkoi­vat lukios­sa sujua, kir­joi­tin E:n pape­rit ja opis­ke­len täl­lä het­kel­lä hyväl­lä menes­tyk­sel­lä yli­opis­tos­sa — tar­koi­tus oli­si val­mis­tua mais­te­rik­si kah­den vuo­den pääs­tä ja oman alan työ­ko­ke­mus­ta­kin on jo tul­lut han­kit­tua. Luki­häi­riöi­set ja muis­ta­kin oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vät voi­vat olla lah­jak­kai­ta nime­no­maan aka­tee­mi­sel­la­kin alal­la, vaik­ka menes­ty­mi­nen lah­jak­kuut­ta vas­taa­val­la taval­la vaa­tii­kin täl­löin enem­män töi­tä ja sin­nik­kyyt­tä sekä ymmär­rys­tä ja ulko­puo­lis­ta tukea tun­nis­taa omat vah­vuu­ten­sa ja löy­tää eri­lai­sia, kou­lus­sa vähem­män arvos­tet­tu­ja oppimistyylejä.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­len hypo­tee­si ase­vel­vol­li­suu­den syr­jäy­ty­mis­tä ehkäi­se­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta on help­po tut­kia ver­taa­mal­la nies­ten ja nais­ten syr­jäy­ty­mis­to­den­nä­köi­syyk­siä keskenään. 

    Miten?

    Minus­ta tuo on tut­kit­ta­vis­sa vain arpo­mal­la ihmi­siä ase­vel­vol­li­suus­ryh­mään ja ei-asevelvollisuusryhmään.

    1. Mar­ko
      Erään­lai­nen arpo­mi­nen asse­vel­vol­li­suus­ryh­mään Ja ei-ase­vel­vol­li­suus­ryh­mään tapah­tuu muna­so­lun hedelmöityessä.

  33. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­ta on todel­li­suu­des­sa sel­lai­nen yhtei­sö jos­sa val­taa pitä­vä kes­ki­luok­ka on vakuut­ta­nut itsen­sä kata­stro­faa­li­sia ris­ke­jä, kuten enna­koi­mat­to­mia tulo­ta­son romaut­ta­via sai­rauk­sia, vas­taan ja muut voi­vat pai­nua hiiteen..

    Mitään kul­tais­ta aiem­paa aikaa ei ole ollut ole­mas­sa, hyvin orga­ni­soi­tu­neet etu­ryh­mät ovat aina osan­neet ins­ti­tuu­tioi­den raken­ta­mi­sen omak­si hyödykseen.

    Vih­reil­le kou­lu­te­tuil­le nai­sil­le mies­ten syr­jäy­ty­mi­nen ei sinän­sä ole ongel­ma, mie­het vain saa­vat täs­sä takai­sin osan aiem­pien pat­riar­kaa­lis­ten yhtei­sö­jen pahuudesta…:D

  34. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­len hypo­tee­si ase­vel­vol­li­suu­den syr­jäy­ty­mis­tä ehkäi­se­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta on help­po tut­kia ver­taa­mal­la nies­ten ja nais­ten syr­jäy­ty­mis­to­den­nä­köi­syyk­siä keskenään.

    Mäkään en usko että ase­vel­vol­li­suu­del­la olis tos­sa oleel­lis­ta vai­ku­tus­ta. Vai­ku­tuk­ses­ta tai sen puut­tees­ta ei kui­ten­kaan voi­da sanoa pal­joa­kaan mie­hiä ja nai­sia suo­raan ver­taa­mal­la. Lii­kaa kont­rol­loi­mat­to­mia muuttujia. 

    Muu­ten tosi hyvä teks­ti. Kou­lu­tusin­flaa­tio voi olla iso­kin ongel­ma ja jää­ny lii­an vähäl­le huo­miol­le. Eten­kin val­tion duu­nei­hin tun­tuu ole­van nyky­ään ihan älyt­tö­miä kou­lu­tus­vaa­ti­muk­sia, joil­la ei oo mitään rele­vans­sia suh­tees­sa työn sisäl­töön. Oon ite ollu täs­sä muu­ta­man vuo­den val­mis­tu­mi­sen jäl­keen val­tion vir­ka­mie­he­nä hom­mas­sa, jota olis hel­pos­ti teh­ny lukio­poh­jal­ta. Kui­ten­kin paik­kaa hakies­sa­ni vaa­ti­muk­se­na oli mais­te­rin tutkinto.

    Sikä­li kun sel­kees­ti parem­paa sig­naa­lia ei ole tie­dos­sa, on jos­sain mää­rin ymmär­ret­tä­vää, että yksi­tyi­set yri­tyk­set käyt­tää sig­naa­li­na kou­lu­tus­ta. Val­tion kan­nat­tais kui­ten­kin jol­lain taval­la yrit­tää panos­taa sii­hen, että tar­jol­la olis kus­tan­nus­te­hok­kaam­pia sig­naa­le­ja. Sikä­li kun jen­gi kou­lut­taa itte­ään vuo­si­kausia lähin­nä sig­na­loin­nin takia, val­ta­va mää­rä poten­ti­aa­lis­ta työ­pa­nos­ta menee huk­kaan. Lisäks val­tion itsen­sä tus­kin kan­nat­taa syr­jäyt­tää jen­giä työ­mark­ki­noil­ta älyt­tö­mil­lä päte­vyys­kri­tee­reil­lä. Itse­hän se sit­ten ne sos­sue­tuu­det mak­saa. Vas­taa­vas­ti val­tion kan­nat­tais pyr­kiä työl­lis­tä­mään osa­työ­ky­kyi­siä sikä­li kun ei pys­ty­tä luo­maan jär­jes­tel­mää, jos­sa yksi­tyi­sen sek­to­rin kan­nat­tais nii­tä työllistää.

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Marko
    Erään­lai­nen arpo­mi­nen asse­vel­vol­li­suus­ryh­mään Ja ei-ase­vel­vol­li­suus­ryh­mään tapah­tuu muna­so­lun hedelmöityessä.

    Sii­nä tapah­tuu samal­la aika pal­jon muu­ta­kin sel­las­ta arpo­mis­ta, mikä vai­kut­taa sii­hen syr­jäy­ty­mis­to­de­nä­köi­syy­teen. Sii­hen pääl­le vie­lä ympä­ris­tö, joka on eri­lai­nen mie­hil­le ja nai­sel­le keskimäärin.

  36. Pek­ka Taipale:

    Kal­le: Olet oikeas­sa. Suo­mes­sa on kou­lu­tus­vaa­ti­muk­set men­neet täy­sin öve­rik­si val­tion ja kun­tien hallinnossa. 

    Tämä on kai näh­tä­vis­sä sii­nä, että useis­sa kun­nis­sa sosi­aa­li­työn­te­ki­jöis­tä jopa noin puo­let on muo­dol­li­ses­ti epä­pä­te­viä. Tus­kin he kui­ten­kaan ovat tosia­sial­li­ses­ti epä­pä­te­viä ja huonoja. 

    Näil­lä par­ja­tuil­la epä­pä­te­vil­lä sosi­aa­li­työn­te­ki­jöil­lä on pää­sään­töi­ses­ti ammat­ti­kor­kea­kou­lun sosio­no­min tut­kin­to. Onko yhtään tois­ta maa­ta maa­il­mas­sa, jos­sa kai­kil­ta sosi­aa­li­työn­te­ki­jöil­tä vaa­di­taan mais­te­rin­tut­kin­to? Kyse lie­nee vaan sii­tä, että yhden ammat­ti­kun­nan (sos­sun mais­te­rit) on annet­tu pön­kit­tää omaa ase­maan­sa hilaa­mal­la alan vir­ko­jen kou­lu­tus­vaa­ti­muk­sia ylöspäin. 

    Saman­lais­ta menoa on muu­al­la­kin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, esi­mer­kik­si las­ten­tar­han­opet­ta­jien yli­opis­to­kou­lu­tet­tu­jen toi­min­ta mui­den alan ammat­ti­ryh­mien lei­maa­mi­sek­si epä­pä­te­vik­si. Van­haan hyvään aikaan ™ 🙂 kan­sa­kou­lun- ja las­ten­tar­han­opet­ta­jat kou­lu­tet­tiin semi­naa­reis­sa ja sosi­aa­li­työn­te­ki­jöik­si kel­pa­si­vat sosio­no­mit. Kaik­kien ei tar­vin­nut olla maistereita.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Marko
    Erään­lai­nen arpo­mi­nen asse­vel­vol­li­suus­ryh­mään Ja ei-ase­vel­vol­li­suus­ryh­mään tapah­tuu muna­so­lun hedelmöityessä.

    Yri­tät­kö Osmo joten­kin pro­vo­soi­da? Toki tie­dät itse­kin, että suku­puo­li joh­taa niin moniin mui­hin­kin eroi­hin jo ennen ase­vel­vol­li­suut­ta ja sen jäl­keen, että nämä erot peit­täi­si­vät täy­sin alleen mah­dol­li­set ase­vel­vol­li­suu­den syr­jäy­ty­mis­tä ehkäi­se­vät vaikutukset.

  38. Jos­tain syys­tä me mie­het olem­me se oikeas­ti hei­kom­pi suku­puo­li. Jako syr­jäy­ty­nei­siin ja menes­ty­jiin on mie­his­sä nai­sia pal­jon suu­rem­paa ja lisäk­si nai­sel­la on vai­mok­si tule­mi­sen vaihtoehto…:D

    Kal­len armei­ja­hy­po­tee­si ei vakuu­ta minua, omat muis­ti­ku­va­ni oli­vat enem­män sel­lai­set että res­su­kat lai­tet­tiin armei­jas­sa huo­maa­maan oma paik­kan­sa sii­nä yhtei­sös­sä. Eikä miten­kään posi­tii­vi­ses­sa hengessä..:D

  39. Ila I: Täs­sä yhtey­des­sä yksi oleel­li­nen asia on se, että perin­tei­nen ja ennen kai­ken­lai­sia ihmi­siä työl­lis­tä­nyt raken­nusa­la on las­ket­tu har­maan talou­den val­taan ja suo­ra­nai­sen kuse­tuk­sen ken­täk­si. Koko ajan raken­nus­hom­mis­sa ja koh­ta lumi­töis­sä­kin työs­ken­te­lee ilman kou­lu­tus­ta ja ole­mat­to­mal­la ammat­ti­tai­dol­la ihmi­siä, jot­ka nyt vaan eivät mak­sa vero­ja Suo­meen tai jois­ta ei mak­se­ta työ­nan­ta­jan sivukuluja.

    Mik­sei voi­da vaa­tia kaik­kea Suo­mes­sa mak­set­tua palk­kaa kier­rä­tet­tä­väk­si Vero­hal­lin­non kaut­ta ennakonpidätyksineen?
    Ano­koot raho­ja takai­sin, kun voi­vat todis­taa, ettei vero­ja tar­vit­si­si mak­saa. Etu­na se, että käräh­tä­neet teki­si­vät täl­löin sel­vän rikok­sen, jol­loin esim. maa­han­tu­loon ja lupiin var­maan­kin voi­tai­siin puut­tua jne.

    Todel­la heik­koa on poliit­ti­nen tah­to täl­lä saral­la. Val­von­taa ja sank­tioi­ta peliin!

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Kal­len hypo­tee­si ase­vel­vol­li­suu­den syr­jäy­ty­mis­tä ehkäi­se­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta on help­po tut­kia ver­taa­mal­la nies­ten ja nais­ten syr­jäy­ty­mis­to­den­nä­köi­syyk­siä keskenään.

    Suku­puol­ten välil­lä­hän ei mui­ta ero­ja tun­ne­tus­ti ole.

  40. Omas­ta elä­män­ko­ke­muk­ses­ta mitä olen näi­tä tapauk­sia näh­nyt ja tun­te­nut, niin hei­dän oli­si pitä­nyt heti oppi­vel­vol­li­suu­den pää­tyt­tyä men­nä töi­hin, eikä jää­dä lorvimaan/unelmoimaan/suunnittelemaan/…

    Pitäi­si hyväk­syä se, että oppi­vel­vol­li­suu­den jäl­keen voi men­nä suo­raan töi­hin. Nyky­ään kova sosi­aa­li­nen pai­ne opis­ke­lul­le — ennen kaik­kea nuor­ten van­hem­mat koke­vat epä­on­nis­tu­nei­suut­ta, jos nuo­ri ei jat­ka kou­lua opiskelulla.

    Van­ha sosio­lo­gi­nen fak­ta on, että kun tavoit­tei­den ja kei­no­jen väli­nen kui­lu on lii­an suu­ri, seu­raa poik­kea­vaa käyt­täy­ty­mis­tä oli se sit­ten aggres­sioi­ta tai apatiaa/vetäytymistä.

  41. Nuor­ten äänes­ty­sak­tii­vi­suus on jat­ku­vas­ti pudon­nut. Lie­kö ovat oival­ta­neet vai­kut­ta­mis­mah­dol­li­suu­den pie­nuu­den. Yli 60-vuo­ti­aat edus­kun­nas­sa vaik­ka­pa tv-kyse­ly­tun­nil­la int­tä­vät tie­täen itse­kin väli­ky­sy­myk­sel­lä ole­van lähin­nä showar­voa. Viih­tee­nä taso ei kyl­lä­kään kil­pai­le kes­kin­ker­tai­sen tvviih­teen kanssa.
    Vii­me­ai­koi­na jul­ki­suu­des­sa esiin­ty­neet polii­tik­ko­jen mol­laa­mi­set suo­ras­taan näyt­tä­vät poli­tii­kan vas­ten­mie­li­se­nä koi­ran­vir­ka­na. Tie­ten­kin alal­le sit­ten hakeu­tu­vat vain poik­keuk­sel­li­sen kova­nah­kai­set hen­ki­löt. Sit­ten vie­lä kun­nan­val­tuus­tot ja lau­ta­kun­nat toi­mi­vat pit­käl­le tal­koo­pe­ri­aat­teel­la. Sen havait­see kokous­palk­kion suu­ruu­des­ta. Kyl­lä nuo­ret tämän ymmär­tä­vät. Ei voi hei­tä sii­tä syyttää.

  42. pek­ka: Pek­ka Taipale:Tämä on kai näh­tä­vis­sä sii­nä, että useis­sa kun­nis­sa sosi­aa­li­työn­te­ki­jöis­tä jopa noin puo­let on muo­dol­li­ses­ti epä­pä­te­viä. Tus­kin he kui­ten­kaan ovat tosia­sial­li­ses­ti epä­pä­te­viä ja huonoja. 

    Näil­lä par­ja­tuil­la epä­pä­te­vil­lä sosi­aa­li­työn­te­ki­jöil­lä on pää­sään­töi­ses­ti ammat­ti­kor­kea­kou­lun sosio­no­min tut­kin­to. Onko yhtään tois­ta maa­ta maa­il­mas­sa, jos­sa kai­kil­ta sosi­aa­li­työn­te­ki­jöil­tä vaa­di­taan mais­te­rin­tut­kin­to? Kyse lie­nee vaan sii­tä, että yhden ammat­ti­kun­nan (sos­sun mais­te­rit) on annet­tu pön­kit­tää omaa ase­maan­sa hilaa­mal­la alan vir­ko­jen kou­lu­tus­vaa­ti­muk­sia ylös­päin. Saman­lais­ta menoa on muu­al­la­kin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, esi­mer­kik­si las­ten­tar­han­opet­ta­jien yli­opis­to­kou­lu­tet­tu­jen toi­min­ta mui­den alan ammat­ti­ryh­mien lei­maa­mi­sek­si epä­pä­te­vik­si. Van­haan hyvään aikaan ™ kan­sa­kou­lun- ja las­ten­tar­han­opet­ta­jat kou­lu­tet­tiin semi­naa­reis­sa ja sosi­aa­li­työn­te­ki­jöik­si kel­pa­si­vat sosio­no­mit. Kaik­kien ei tar­vin­nut olla maistereita.
    Yhteis­kun­ta yrit­tää nos­taa aliar­vos­tet­tu­jen ja ras­kai­den ammat­tien sta­tus­ta vaa­ti­mal­la niis­sä mais­te­rin pape­rei­ta. Täl­lai­nen kal­lis jär­jes­tel­mä aiheut­taa vaan tur­hau­tu­mis­ta kun odo­tuk­set ja todel­li­suus eivät koh­taa työ­elä­mäs­sä. Samal­la näil­le aloil­le vali­koi­tuu ihan vää­rän­tyyp­pi­siä ihmisiä.

  43. Austrian:
    Kal­len armei­ja­hy­po­tee­si ei vakuu­ta minua, omat muis­ti­ku­va­ni oli­vat enem­män sel­lai­set että res­su­kat lai­tet­tiin armei­jas­sa huo­maa­maan oma paik­kan­sa sii­nä yhtei­sös­sä. Eikä miten­kään posi­tii­vi­ses­sa hengessä..:D

    Joo, olen pit­käl­ti samaa miel­tä kuin Austrian.

    Mut­ta toki poik­keuk­sia löy­tyy. Joil­le­kin armei­ja voi tosi­aan tuo­da onnis­tu­mi­sen koke­muk­sia, vaik­ka kou­lus­sa ei oli­si­kaan men­nyt hyvin. Mut­ta joil­le­kin vai­ku­tus voi olla sit­ten päinvastainen. 

    Itse epäi­len, että myös armei­jas­sa näkyy samat ilmiöt ja tren­dit kuin Osmon mie­les­tä kou­lu­maa­il­mas­sa. En oli­si yllät­ty­nyt, vaik­ka kou­lun lisäk­si myös armei­ja oli­si “muut­tu­nut huo­nom­min eri­lai­suut­ta sie­tä­väk­si”. Jokin on nyky-yhteis­kun­nas­sam­me vial­la ja arvot ovat koven­tu­neet sekä aikuis­ten työ­elä­mäs­sä että las­ten ja nuor­ten maailmassa.

    Suo­ma­lai­nen reak­tio glo­baa­liin kil­pai­luun ja sen tuo­miin tehok­kuu­den ja tuot­ta­vuu­den pai­nei­siin on ollut aivan vää­rä. Emme ole osan­neet koh­da­ta haas­tei­ta yhdes­sä kan­sa­kun­ta­na, vaan kukin yrit­tää sel­viy­tyä ongel­mis­ta ja pai­neis­ta yksin (yri­tyk­set, orga­ni­saa­tiot, yksi­löt) ja usein vali­tet­ta­vas­ti hei­kom­man lähim­mäi­sen kus­tan­nuk­sel­la. Lop­pu­tu­los täs­tä on, että koko­nai­suus kär­sii val­ta­van pal­jon enem­män kuin sii­nä tapauk­ses­sa, että oli­si oikean­lai­nen ja hyvin joh­det­tu kan­sal­li­nen stra­te­gia, jol­la muu­tos­pai­nei­siin voi­tai­siin vastata. 

    Täl­lai­sen stra­te­gian laa­ti­mi­nen oli­si hal­li­tuk­sen ja edus­kun­nan teh­tä­vä. Mut­ta jos vir­ka­mie­het ja polii­ti­kot kes­kit­ty­vät vain tur­vaa­maan oman uran­sa ja puo­lueis­sa käy­te­tään kaik­ki aika kes­ki­näi­seen kil­pai­luun ja nahis­te­luun saa­vu­te­tuis­ta eduis­ta, niin eihän sii­tä mitään tule.

    1. Olin intis­sä B‑miehenä läp­pä­vien takia. Komp­pa­nias­ta puo­let kuu­lui jouk­koo “lat­va B”. Nykyi­sin hei­dän kai vapau­te­taan. Tämä vähem­män kyke­ne­vä jouk­ko kou­lu­tet­tiin ilma­val­vo­jik­si. Ole­tet­tiin, että sodan syt­tyes­sä tut­kat saat­ta­vat pimen­tyä, joten perin­tei­siä ilma­val­von­ta­tor­ne­ja tar­vi­taan. Piti siis kii­ve­tä tor­niin ja osa­ta sanoa, että ete­läs­sä päin kuu­los­taa len­to­ko­neel­ta. Tämä vähem­män vaa­ti­va kou­lu­tus aloi­tet­tiin ilma­so­dan mää­ri­tel­mäl­lä. Se kuu­lui joten­kin niin, että ilma­so­ta on tavoit­tee­liks­ta toi­min­taa, jos­sa maa­voi­mat yhdes­sä maa ja meri­voi­mien kans­sa pyr­kvät sodan­joh­don aset­ta­miin pää­mää­riin. Tai jotain saman­lais­ta pup­pua. Se nyt kui­ten­kin kävi ilmi, että ilma­so­taa ei voi käy­dä Itä­val­las­sa, kos­ka Itä­val­lal­la ei ole meri­voi­mia. Yri­tet­tiin teh­dä teo­reet­tis­ta täs­tä­kin. Hoi­to­tie­teen oppi­kir­jat ovat täyn­nä saman­lais­ta hyö­dy­tön­tä teko­teo­reet­ti­suut­ta. Täl­lai­nen syr­jäyt­tää tehok­kaas­ti ne, joil­le tyh­jän­päi­väis­ten mää­ri­tel­mien pänt­tää­mi­nen ei nyt vain suju.

  44. Omaa hypo­tee­sia­ni hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­ta toi­mi­hen­ki­löi­den leik­ki­kent­tä­nä tukee se että niin monet ovat äänes­tä­neet kokoo­mus­ta vaik­ka sen kan­san­ta­lou­del­lis­ta osaa­mis­ta kuvaa­kin par­hai­ten sana sekoomus…:D

  45. Edel­li­nen kom­ment­ti­ni piti siis olla näin

    pek­ka: Saman­lais­ta menoa on muu­al­la­kin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la, esi­mer­kik­si las­ten­tar­han­opet­ta­jien yli­opis­to­kou­lu­tet­tu­jen toi­min­ta mui­den alan ammat­ti­ryh­mien lei­maa­mi­sek­si epä­pä­te­vik­si. Van­haan hyvään aikaan ™ kan­sa­kou­lun- ja las­ten­tar­han­opet­ta­jat kou­lu­tet­tiin semi­naa­reis­sa ja sosi­aa­li­työn­te­ki­jöik­si kel­pa­si­vat sosio­no­mit. Kaik­kien ei tar­vin­nut olla maistereita.

    Yhteis­kun­ta yrit­tää nos­taa aliar­vos­tet­tu­jen ja ras­kai­den ammat­tien sta­tus­ta vaa­ti­mal­la niis­sä mais­te­rin pape­rei­ta. Täl­lai­nen kal­lis jär­jes­tel­mä aiheut­taa vaan tur­hau­tu­mis­ta kun odo­tuk­set ja todel­li­suus eivät koh­taa työ­elä­mäs­sä. Samal­la näil­le aloil­le vali­koi­tuu ihan vää­rän­tyyp­pi­siä ihmisiä.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra, kai­pai­sin kom­ment­tia­si seu­raa­vaan, kos­ka olen koke­nut, että olet har­vi­nai­sen vii­sas sen suh­teen, miten tämän toi­meen­tu­lo­asian eri liik­ku­jat vai­kut­ta­vat toisiinsa.

    Näki­sin itse onnis­tu­nee­na mal­li­na sel­lai­sen, jos­sa vas­tik­keet­to­mia tukia ei oli­si pää­sään­töi­ses­ti enää ole­mas­sa. Jokai­nen voi­si siis jät­täy­tyä vapaa­eh­toi­se­ti työ­elä­män ulko­puo­lel­le, tosin jää­den täl­löin vail­le myös kaik­kia tukia. Toi­saal­ta jos työt­tö­mäk­si jää­nyt haluai­si töi­tä, eikä pys­tyi­si työl­lis­ty­mään vapail­la mark­ki­noil­la, tuli­si hänel­le tar­jo­ta tuki­töi­tä hänen niin halu­tes­sa. Palk­ka­ta­so oli­si esim. 80% mini­mi­pal­kas­ta ja työn mää­rä se, jol­la em. palk­ka­ta­sol­la ansait­si mini­mik­si kat­so­tun perustoimeentulon. 

    Mik­si mal­li oli­si hyvä? Kukaan ei enää jäi­si kotiin ja säi­lyt­täi­si työ­ky­kyn­sä ja kon­tak­tin­sa ns. nor­maa­liin elä­mään, mitä pidän ensi­si­jai­sen tär­keä­nä. Lisäk­si em. kal­tai­ses­sa tuki­työs­sä työs­ken­te­le­väl­lä oli­si suu­ri moti­vaa­tio hakea töi­tä vapail­ta mark­ki­noil­ta, kos­ka palk­ka nousi­si. Vie­lä tämän lisäk­si mal­li ei aiheut­tai­si lisä­kus­tan­nuk­sia, kos­ka jo nyt em. “ei kyke­ne työl­lis­ty­mään vapail­la mark­ki­noil­la” ryh­mä saa mini­mi­toi­meen­tu­lon, jota em. mal­li ei siis mää­räl­li­ses­ti muuttaisi.

  47. Oli­si­ko tää nykyi­nen ammat­ti­kor­kea­kou­lu joten­kin sot­ke­nut näi­tä jut­tu­ja? Ennen­hän tie­si tason. Oli ammat­ti­kou­lu, teku, tekn.-opisto ja tkk, samoin kaup­pa­kou­lu, ‑opis­to ja sit­ten kor­kea­kou­lu. Samoin var­maan muil­la­kin aloil­la. Nyt nää amk-ihmi­set ovat jotain, mis­tä mä en oikein tie­dä, mitä ne on.Onneksi ei oo enää mun päänsärky.
    En ymmär­rä jon­kun (Austrian) jut­tua intis­tä jonain alis­ta­va­na tai vas­taa­va­na jut­tu­na. Ite olin 60 luvul­la hesa­lai­se­na siel­lä Kon­tio­lah­del­la monen­lais­ten kave­rei­den jou­kos­sa. Mon­ta ker­taa olin asiois­ta met­täs­sä ihan pihal­la (tulen­te­ko yms), mut­ta ei se ollut ongel­ma. Aina oli joku koke­nut kave­ri, joka hoi­si hom­mat ja sel­vit­tiin. Mä aina­kin näin jäl­keen­päin pidän jak­soa hyvä­nä, vaik­ka sil­loin ei niin help­poa aina ollut.
    Tos­ta nuo­ri­sos­ta voi tie­tys­ti aina olla huo­lis­saan ja itkeä yhteis­kun­taa apuun. Ehkä kui­ten­kin pitäis aut­taa van­hem­pia ihan aluk­si? Mus­ta aina vas­tuu lap­sis­ta on van­hem­mil­la, ei yhteis­kun­nal­la. Todel­li­set mie­len­ter­vey­son­gel­mat eri asia.

  48. Hei­kot voi­tai­siin työl­lis­tää jul­ki­sel­le sek­to­ril­le. Jul­ki­sel­le sek­to­ril­le pal­kat­tai­siin iso­palk­kai­sia työn­joh­ta­jia, jot­ka pitäi­si­vät huo­len työn­teon tehok­kuu­des­ta. Jos siis jul­ki­sen sek­to­rin tehot­to­muus on tot­ta, luu­len että jul­ki­nen sek­to­ri näyt­tää tehot­to­mal­ta sik­si että siel­lä ei ole yksi­tyi­sen sek­to­rin tap­po­tah­tia, eli riis­te­tyt ovat kateel­li­sia vähem­män riistetyille. 

    Hei­kom­mat nehän ovat jo nyt kai­ken­lai­sis­sa työl­lis­tä­mis­pro­jek­teis­sa kun­nal­la jne. Mut­ta hei­kom­mis­ta ei pidä teh­dä mitään ilmais­ta “työharjoitteilu”-työvoimaa yksityisille.

    Viha­mie­li­syys jul­kis­ta sek­to­ria koh­taan on yksin­ker­tai­ses­ti sitä, että poliit­ti­sis­sa teh­tä­vis­sä vää­rin­käy­te­tään yri­tys­joh­ta­mi­sop­pe­ja (kaup­pa­kor­kea­kou­lus­ta val­mis­tuu yri­tys­joh­ta­jia, lisäk­si kaup­pa­kor­kea­kou­lun opit ovat käy­tös­sä kokoo­mus­po­lii­ti­koil­la, mut­ta kokoo­mus­po­lii­tik­ko ei ole yri­tys­joh­ta­mis­teh­tä­vis­sä). Vää­rin­käyt­tä­jät luu­le­vat että yri­tys­toi­min­ta on teho­kas­ta. Kun NL romah­ti, län­si­mais­sa polii­ti­kot eivät siir­ty­neet edis­tä­mään mark­ki­na­ta­lout­ta, vaan siir­tyi­vät edis­tä­mään liiketaloutta.

  49. KKK: Näil­lä par­ja­tuil­la epä­pä­te­vil­lä sosi­aa­li­työn­te­ki­jöil­lä on pää­sään­töi­ses­ti ammat­ti­kor­kea­kou­lun sosio­no­min tutkinto. 

    Aivan. Ja voi var­sin perus­tel­lus­ti kysyä, onko olta­va päte­vä teke­mään aka­tee­mis­ta tut­ki­mus­ta sosi­aa­li­työs­tä voi­dak­seen teh­dä hyvin sosiaalityötä. 

    (Sama jut­tu pätee moneen muu­hun­kin asi­aan; oma tut­kin­to­ni on DI ja minun­kin töis­sä­ni kou­lu­tuk­sel­la on etu­pääs­sä sig­naa­liar­vo. Monet kor­kea­kou­lus­sa tah­ko­tut asiat ovat tosin edel­leen joka­päi­väi­ses­sä käy­tös­sä, mut­ta ne voi­si kyl­lä oppia hyvin muu­al­la­kin. Ja yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la muo­dol­li­nen päte­vyys onkin onnek­si enem­män sivuseik­ka, todel­li­sel­la on merkitystä.)

  50. Mel­kois­ta sosi­aa­li-/kas­va­tus­tie­de­vi­ha­mie­lis­tä jouk­koa tääl­lä. Lie­nee­kö kup­pa­tie­de men­nyt päähän.

  51. Näki­sin yhte­nä ongel­ma­na alem­man kes­ki­luo­kan osal­ta sen, että elin­ta­son korot­ta­mi­nen on mm. kulu­tus­ve­roil­la teh­ty mah­dot­to­mak­si. Veroil­la­han aina yri­te­tään ran­kais­ta ns. parem­pi­tu­loi­sia mut­ta totuus­han on että köy­him­piä ne lisä­ve­rot kur­jis­ta­vat. Oli kyse sit­ten säh­kös­tä, autois­ta, moot­to­ri­pyö­ris­tä jne. 

    Eli jos köy­hyys siin­tää edes­sä, sen köy­hyy­den saa­vut­taa töi­tä tekemättäkin.

    Vie­lä 70-luvul­la kes­ki­luok­ka hank­ki ensin asun­non, inflaa­tio söi lai­nan 10 vuo­des­sa ja sen jäl­keen han­kit­tiin kesä­mök­ki pelipaikoilta. 

    Kaik­ki tämä on nyky­ään kau­as karan­nut­ta unel­maa kun jo sitä lähiö­kämp­pää jou­du­taan mak­sa­maan 30 vuot­ta kah­den työs­sä­käy­vän hen­ki­lön voi­min. Ja jos sen lähiö­kuu­tion saa mitään teke­mät­tä (ja nol­la­ris­kil­lä) mik­si pon­nis­tel­la ollenkaan?

    Ja aina­kin 90-luvun lopul­la koke­muk­set oli­vat sel­lai­set että ker­ta­kaik­ki­aan mitään ei kan­nat­ta­nut yrit­tää. Jos oli het­ken töis­sä ja tie­na­si muu­ta­man ton­nin se tar­koit­ti äärim­mäis­tä köy­hyyt­tä töi­den loput­tua seu­raa­vik­si muu­ta­mik­si kuu­kausik­si kun toi­meen­tu­lo­tuet vie­tiin. (Vit­tui­lu sos­su­mam­mal­ta kuu­lui myös kuvioon).
    En oikein usko että tou­hu on muut­tu­nut miten­kään tähän päi­vään asti.

    Nykyi­sin on lisäk­si äärim­mäi­nen nöy­ryy­tys, eli 9 euron päi­vät. Miten ihmees­sä her­rat polii­ti­kot seli­tät­te ihmi­sil­le että te, juu­ri te arvon nuo­ri­her­ra olet­te 9 euron arvoi­nen! Äkkiä tuos­sa tulee mie­leen kajaut­taa kuu­la kal­loon jos tuo­hon asti oli vie­lä osit­tain mie­li terveenä. 

    Aikoi­naan SMP:n Lep­pä­nen teki lain, jos­sa 6 kuu­kau­den työt­tö­myy­den jäl­keen pää­si lähes oikei­siin hom­miin oikeal­la pal­kal­la. SE oli hem­me­tin hyvä jut­tu mut­ta Koi­vis­ton vah­van mar­kan poli­tiik­ka romaut­ti koko maan ko. jär­jes­te­lyn ympä­ril­tä. Mut­ta idea oli hyvä, syr­jäy­ty­mi­nen estyi, työt oli­vat nyt kuta­kuin­kin jär­ke­viä ja töis­sä käyn­nil­lä oli aidos­ti posi­tii­vi­nen vai­ku­tus elin­ta­soon! Nykyi­sin ehkäis­tään syr­jäy­ty­mis­tä ja muu­ta dii­pa­daa­paa mut­ta raha­han se on mul­la­kin syy töis­sä käyn­tiin, pitäi­si­kö köy­hien käy­dä 9euron töis­sä vain sen takia että eivät syr­jäy­dy ja ole taak­ka yhteiskunnalle??

    Kum­mat ne nyt on hul­lum­pia, ne jot­ka sää­ti­vät 9 euron lain, vai ne jot­ka hais­tat­ta­vat pit­kät koko touhulle?

  52. nos:
    Mel­kois­ta sosi­aa­li-/kas­va­tus­tie­de­vi­ha­mie­lis­tä jouk­koa tääl­lä. Lie­nee­kö kup­pa­tie­de men­nyt päähän.

    Tis­mal­leen. Kom­men­toi­jien mie­li­pi­teet eiv­tä ole kovin­kaan kau­ka­na Hom­ma­foo­ru­mil­la esitetyistä.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Kal­len hypo­tee­si ase­vel­vol­li­suu­den syr­jäy­ty­mis­tä ehkäi­se­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta on help­po tut­kia ver­taa­mal­la nies­ten ja nais­ten syr­jäy­ty­mis­to­den­nä­köi­syyk­siä keskenään. 

    Tut­ki­mus­a­se­tel­maa­si voi­si hie­man kri­ti­soi­da. 😀 😀 😀 Sen sijaan eri mies­puo­li­sia ikä­luok­kia voi­tai­siin ehkä tut­kia ja ver­ra­ta sel­lai­sia ikä­luok­kia, jois­sa int­ti piti kyn­sin ham­pain kiin­ni sii­tä hei­koim­mas­ta­kin len­kis­tä, nykyi­siin ikä­luok­kiin, jois­sa hei­kom­man ainek­sen siir­ty­mis­tä mui­hin pal­ve­lu­muo­toi­hin tai koko­naan jär­jes­tel­män ulko­puo­lel­le ei kat­so­ta kus­tan­nus­syis­tä huonolla.

    1. Tut­ki­mi­nen ilman satun­nais­tan­mis­ta on vähän vai­keam­paa. Voi­si tie­tys­ti tut­kia, mitä on tapah­tu­nut ase­vel­vol­li­suu­des­ta luo­pu­neis­sa mais­sa muu­tok­sen koh­dal­la. Minun on vbai­kea uskoa ase­vel­vol­li­suu­dewn syr­jäy­ty­mis­tä ehkäi­sevbään vai­ku­tuk­seen. Minun aika­na­ni Sven Duvia kiusat­tiin todel­la raa’as­ti sekä esi­mies­ten että jouk­kue­to­ve­rien kes­ken. Mut­ta ihmi­nen on kes­tä­vä. Vain yksi pro­sent­ti ikä­luo­kas­ta teki itsemurhan.

  54. Suo­mes­sa on noin 50.000 nuor­ta, jois­ta suu­rin osa on perus­kou­lun käy­nei­tä, kaik­kien kou­lu­tus­pal­ve­lui­den ja työ­mark­ki­noi­den ulot­ta­mat­to­mis­sa. Puhu­taan mene­te­tys­tä suku­pol­ves­ta. Saman­ai­kai­ses­ti puhu­taan tule­vas­ta työ­voi­ma­pu­las­ta, jota pyri­tään kor­jaa­maan maa­han­muu­tol­la. Maa­han­muut­ta­jien kotout­ta­mi­nen ja kou­lu­tus työ­mark­ki­noil­le pää­se­mi­sek­si on aloi­tet­ta­va nol­la­pis­tees­tä. Kai­kis­ta hyvis­tä yri­tyk­sis­tä huo­li­mat­ta suu­rin osa maa­han­muut­ta­jis­ta näyt­tää kui­ten­kin jää­vän Suo­men sosi­aa­li­tur­van varaan.

    Sopii kyl­lä poh­tia, miten täl­lai­seen tilan­tee­seen on ajau­dut­tu ja miten Suo­mel­la noin vii­si mil­joo­nai­se­na kan­sa­kun­ta­na on tähän varaa.

  55. MIVa: Nyt nää amk-ihmi­set ovat jotain, mis­tä mä en oikein tie­dä, mitä ne on.

    Ver­taa eri vuo­sien val­mis­tu­nei­den mää­riä. Sii­tä saa ver­tai­lu­kel­poi­sen astei­kon. Tek­nii­kan alal­la siis kar­keas­ti niin, että wan­han ajan tek­nik­ko vas­taa nykyis­tä amk-insi­nöö­riä ja opis­toin­si­nöö­ri nykyis­tä DI:tä. Wan­han ajan DI vas­taa nykyis­tä ylim­män frak­tii­lin DI:tä, joten sitä ei sit­ten enää pape­rin otsik­ko kerro.

    (Toh­to­rin­tut­kin­to­ja taas teh­dään mitä mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sim­mis­ta syis­tä, joten sii­tä ei pää­se päät­te­le­mään oikein mitään.)

  56. Näyt­tää sil­tä että syr­jäy­ty­mi­sen ehkäi­syyn tar­vi­taan vero- ja sosi­aa­li­tur­va­lain­sää­dän­nön uudis­ta­mi­sen lisäk­si kou­lu­tus­po­li­tii­kan uudistus.

    Kas­va­tus­tie­teen pro­fes­so­rit hii­teen, opet­ta­jan­kou­lu­tus käy­tän­nöl­li­sem­mäk­si ja perus­kou­lu sekä toi­sen asteen kou­lu­tus uusiksi.

    Kyl­lä lap­sis­ta pitää 11v iäs­sä havai­ta riit­tää­kö äly vaa­ti­vam­paan opis­ke­luun, muut voi­si­vat men­nä käy­tän­nöl­li­sem­mäl­le lin­jal­le jos­sa har­joi­tel­tai­siin käden­tai­to­ja tai konei­den käyttöä.

  57. Anna: Olet aivan oikeas­sa sii­nä, ettei­vät oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vät ole heik­ko­lah­jai­sia, mut­ta tie­tä­mät­tö­mäl­tä ja van­han­ai­kai­sel­ta tun­tuu tuo luo­ma­si kuva, että heis­tä (meis­tä) oli­si vain käy­tän­nön töi­hin eikä pit­kää kou­lu­tus­ta kan­nat­tai­si hankkia.

    Täs­sä lie­nee suu­rim­pa­na mur­hee­na se, että ter­min “eri­lai­nen oppi­ja” alle mah­tuu sekä ihmi­siä, jot­ka ovat ylei­sil­tä kog­ni­tii­vi­sil­ta kyvyil­tään hyvin rajoit­tu­nei­tä, että ihmi­siä, joil­la on eri­lai­sia hahmotushäiriöitä.

    Ääri­ta­pauk­ses­sa kyse voi olla Temple Gran­di­nin kak­soi­so­len­nos­ta, joka voi tuen mää­räs­tä riip­puen pää­tyä puhe­ky­vyt­tö­mäk­si lai­tos­hoi­do­kik­si tai pro­fes­so­rik­si. Tämä on kui­ten­kin aika lail­la harvinaista.

    Luki­häi­riö lie­nee ylei­sin hah­mo­tus­häi­riö, ja sen kans­sa kai nyky­ään pär­jä­tään jo aika hyvin. Itse asias­sa on pär­jät­ty aikai­sem­min­kin, sekä yri­tys­maa­il­man että poli­tii­kan hui­pul­la on ollut luki­häi­rik­kö­jä aikaisemminkin.

    Ja täs­sä kou­lu­jär­jes­tel­mä onkin ison haas­teen edes­sä. Huo­nos­ti kou­lus­sa menes­ty­väs­tä eka­luok­ka­lai­ses­ta pitäi­si äkkiä sel­vit­tää, onko kyse kyp­sy­mät­tö­myy­des­tä (pala­taan asi­aan ensi vuon­na), hah­mo­tus­häi­riös­tä tai muus­ta neu­ro­lo­gi­ses­ta (tue­taan koh­den­ne­tus­ti) vai älyl­li­sel­lä mit­ta­ril­la alim­paan desii­liin kuu­lu­mi­ses­ta (ase­te­taan aka­tee­mi­set tavoit­teet jär­ke­väl­le tasol­le, etsi­tään mui­ta vahvuuksia).

    Ilman suu­rem­paa tilas­to­tie­toa uskal­lan väit­tää, että kapea kuva eri­lai­sis­ta oppi­jois­ta “vähän hitai­na” on tilas­tol­li­ses­ti lähel­lä medi­aa­nia. Vaa­ral­li­nen sii­tä kui­ten­kin tulee, jos teo­reet­ti­ses­ti lah­ja­kas lap­si lai­te­taan esi­mer­kik­si luki­häi­riön vuok­si heik­ko­lah­jais­ten ryhmään.

    1. Olet aivan oikeas­sa sii­nä, ettei­vät oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vät ole heik­ko­lah­jai­sia, mut­ta tie­tä­mät­tö­mäl­tä ja van­han­ai­kai­sel­ta tun­tuu tuo luo­ma­si kuva, että heis­tä (meis­tä) oli­si vain käy­tän­nön töi­hin eikä pit­kää kou­lu­tus­ta kan­nat­tai­si hankkia.

      Minä en kyl­lä sano­nut noin, enkä sitä tar­koit­ta­nut. Työn tai teke­mi­sen kaut­ta voi oppia pal­jon muu­ta­kin kuin käden tai­to­ja. Pojat osaa­vat nykyi­sin tyt­tö­jä parem­min englan­tia, kos­ka pelaa­vat tie­to­ko­ne­pe­le­jä. Luok­kao­pe­tus on itsea­sias­sa erit­täin teho­ton tapa oppia, sen lisäk­si, että se sopii joil­le­kin vie­lä huo­nom­min kuin toisille.

  58. Val­tao­sal­la nuo­ri­soa on ener­gi­aaa ja tekohaluja.
    Mikään kas­va­tus­tie­de ei voi perus­tel­la sitä, että oppi­las pan­naan istu­maan päi­vit­täin jopa 8 tun­tia luo­kas­sa kil­tis­ti kuun­nel­len tark­kaa­vai­ses­ti. Näin vaan on asiat nor­maa­lis­sa lukio-opis­ke­lus­sa. Koti­teh­tä­viä­kin oli­si vie­lä har­ras­tet­ta­va kou­lun jäl­keen. Nykyi­sin on tosin mah­dol­lis­tet­tu tie­tyis­sä aineis­sa ns. itse­näi­nen opis­ke­lu. Sii­nä on yleen­sä tuo­tet­ta­va itse joku kir­jal­li­nen työ kir­jan har­joi­tus­ten lisäksi.Joillekin tämä sopiikin.
    Tuo nuo­ri­son ener­gia pyr­kii vapau­tu­maan sopi­mat­to­mil­la tavoil­la, ellei sopi­via löy­dy. Hajo­te­taan paik­ko­ja pel­käs­tä teke­mi­sen rie­mus­ta. “Ei osan­nut ker­toa syy­tä käyt­täy­ty­mi­seen­sä..” Rajo­ja kokeil­laan autol­la, mopol­la tai rullalautatempuilla.Kyseessä on nor­maa­li nuo­ruu­teen kuu­lu­va toi­min­ta. Oli­si vaan tar­jot­ta­va tilal­le muu­ta mie­le­käs­tä teke­mis­tä. Urhei­lu on täs­sä oival­li­nen har­ras­tus, mut­ta ei sovi kaikille.

  59. Aika mones­ta asias­ta täs­sä voi olla samaa miel­tä. Olen psy­ko­lo­gi ja teen työ­tä nuor­ten paris­sa. Olen huo­man­nut, että monet eri­tyi­ses­ti tark­kaa­vuus­häi­riön ja yliak­tii­vi­suu­den oireis­ta ja laa­ja-alai­sis­ta oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vis­tä nuo­ris­ta pär­jää­vät työ­har­joit­te­luis­sa suh­teel­li­sen hyvin, ja usein viih­ty­vät­kin niis­sä. Kui­ten­kaan opis­ke­lu ei onnis­tu ja jää kes­ken, kos­ka pit­kään pai­koil­laan istu­mi­nen, ope­tuk­sen kuun­te­le­mi­nen ja luke­mi­nen on lii­an vai­ke­aa ja tur­haut­ta­vaa. Niin­pä kou­luun ei sit­ten enää tule men­tyä. Nämä nuo­ret tar­vit­si­si­vat­kin enem­män oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen tyyp­pis­tä opis­ke­lua, enem­män käy­tän­nös­sä teke­mäl­lä oppi­mis­ta ja vähem­män kou­lus­sa istu­mis­ta ja teo­ri­aa. Monis­sa töis­sä esi­mer­kik­si tark­kaa­vuus­häi­riös­tä on pal­jon vähem­män hait­taa kuin kou­lus­sa, mut­ta kou­lu toi­mii port­ti­na työ­mark­ki­noil­le ja ilman tut­kin­toa töi­hin ei pääse.

    Oppi­mis­vai­keu­det eivät var­mas­ti ole lisään­ty­neet, mut­ta ne tun­nis­te­taan nyky­ään parem­min. Niis­tä on myös aiem­paa enem­män hait­taa, kos­ka infor­maa­tion mää­rä ja sen omak­su­mi­sen ja käsit­te­lyn tar­ve on aiem­paa suurempi.

    Toi­saal­ta ettei annet­tai­si lii­an synk­kää kuvaa, täy­tyy tode­ta että eri­lai­siin lie­vem­piin oppi­mis­vai­keuk­siin saa nyky­ään pal­jon parem­min tukea ja ymmär­rys­tä kuin ennen, ja esi­mer­kik­si luki­häi­riö ei estä opis­ke­lua ollen­kaan samal­la taval­la kuin jos­kus aiemmin.

  60. Rogue: Muu­ten tosi hyvä teks­ti. Kou­lu­tusin­flaa­tio voi olla iso­kin ongel­ma ja jää­ny lii­an vähäl­le huo­miol­le. Eten­kin val­tion duu­nei­hin tun­tuu ole­van nyky­ään ihan älyt­tö­miä kou­lu­tus­vaa­ti­muk­sia, joil­la ei oo mitään rele­vans­sia suh­tees­sa työn sisältöön.

    Kou­lu­tusin­flaa­tio­ta on myös yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la. Omas­ta koke­muk­ses­ta­ni voin ker­toa, että rek­ryil­moi­tuk­seen lai­te­taan hel­pos­ti DI, vaik­ka oikeas­ti etsin­näs­sä oli­si “tek­nis­tä ajat­te­lu­ta­paa omaa­va koh­tuu­fik­su hen­ki­lö”. Syy on ihan se, että suu­rin osa tek­ni­ses­ti suun­tau­tu­neis­ta koh­tuu­fik­suis­ta on luke­nut itsen­sä DI:ksi asti, vaik­ka AMK voi­si olla oppi­si­säl­löil­tään moneen hom­maan ihan yhtä hyvä lähtökohta.

    Tämä joh­taa myös nuor­ten osal­ta yli­kou­lut­tau­tu­mi­seen. Jos samal­la ihmi­sel­lä on mah­dol­li­suu­te­na teh­dä AMK-tut­kin­to hyvil­lä arvo­sa­noil­la tai yli­opis­to­tut­kin­to tyy­dyt­tä­vil­lä, kan­nat­taa teh­dä se yli­opis­to­tut­kin­to, kos­ka sit­ten työ­mark­ki­nat ovat leveämmät. 

    Käy­tän­nös­sä toden­nä­köi­ses­ti hen­ki­lö oli­si työ­nan­ta­jal­leen­kin arvok­kaam­pi sil­lä hyvin suo­ri­te­tul­la alem­mal­la tut­kin­nol­la, kos­ka DI-tut­kin­non teo­rias­ta ei usein ole iloa. Mut­ta työ­nan­ta­jal­le hel­poin esi­kar­sin­ta on kat­soa vain titteliä.

    Sen jäl­keen täs­sä käy niin, että var­sin har­va kyvy­käs ja tar­mo­kas hen­ki­lö viit­sii sit­ten jää­dä AMK-tasol­le. Tämä ennes­tään vah­vis­taa kier­ret­tä toi­mi­mal­la seu­la­na (vaik­ka huo­no­na sellaisena).

    Lop­pu­tu­lok­se­na häviä­vät kaik­ki; työn­te­ki­jä, työ­nan­ta­ja ja yhteis­kun­ta. Oikea rat­kai­su oli­si kat­soa kou­lu­tus­mää­rät sel­lai­sik­si, että ne suu­rin­piir­tein vas­taa­vat tar­vet­ta. Täl­löin alem­pi­kin kor­kea­kou­lu­tut­kin­to tuli­si taas oike­aan arvostukseensa.

  61. nos: Mel­kois­ta sosi­aa­li-/kas­va­tus­tie­de­vi­ha­mie­lis­tä jouk­koa tääl­lä. Lie­nee­kö kup­pa­tie­de men­nyt päähän.

    Eivät kir­joit­ta­jat ole näh­däk­se­ni eri­tyi­ses­ti sosiaali/kasvatustiedevihamielisiä. Vaan laa­jem­min: tie­teen­te­ki­jän kou­lu­tus ei vält­tä­mät­tä ole rele­vant­ti käy­tän­nön työn osaa­mi­sen kan­nal­ta, se toi­mii ainoas­taan ser­ti­fi­kaat­ti­na sii­tä, että kyke­nee läpäi­se­mään pit­kä­kes­toi­sen, jon­kin­moi­sia älyn­lah­jo­ja, muis­tia ja kes­kit­ty­mis­ky­kyä vaa­ti­van präs­sin. Jul­ki­suu­des­sa vii­me vii­kot pais­ta­tel­lut bät­män on peri­aat­tees­sa perä­ti kah­den väi­tös­kir­jan ver­ran tie­det­tä teh­nyt, mut­ta ei sil­ti joka suh­tees­sa ihan viisas.

    Mitä kaup­pa­tie­tee­seen tulee, myös vaik­ka­pa eko­no­min hom­mat ovat aika usein sel­lai­sia, että niis­sä pär­jää myös mer­ko­no­mi tai rei­pas tyt­tö, ja tämä vit­si on huo­mat­ta­vas­ti nykyis­tä kou­lu­tustren­diä van­hem­pi. Itse mai­nit­sin sosi­aa­li­työn sik­si, että sen suh­teen kun­ta­te­ki­jöi­den muo­dol­li­sen päte­vyy­den puu­te nos­tet­tiin esil­le leh­tiot­si­kois­sa vii­me kuus­sa, mut­ta ei tämä eroa muis­ta alois­ta oleellisesti.

  62. Tse­lo­vek: Hyvän sosi­aa­li­tur­van mais­sa nuo­ri­so­työt­tö­myys taas on pienintä.

    Tai siis pie­nen nuo­ri­so­työt­tö­myy­den mais­sa on varaa hyvään sosiaaliturvaan.

    Mikä on kausa­li­teet­tia ja mikä vain kor­re­laa­tio­ta, vaa­tii sit­ten eri tapauk­sis­sa eri­lais­ta ana­lyy­sia. Oma suo­sik­ki­ni on Nobel-pal­kit­tu­jen ja suklaan­syön­nin korrelaatio:
    http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMon1211064

  63. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minun on vai­kea uskoa ase­vel­vol­li­suu­dewn syr­jäy­ty­mis­tä ehkäi­se­vään vaikutukseen.

    Satuin juu­ri kuu­le­maan Puhe­loi­sen palo­pu­heen aihees­ta, että ase­vel­vol­li­suus on ääret­tö­män hie­no ja tär­keä asia ja pitää armei­jan yhtey­des­sä kan­saan ja armei­ja on paras joh­ta­mis­kou­lut­ta­ja Suo­mess­sa, jon­ka oppe­ja yri­tyk­set­kin pyy­tä­vät ja har­va niin nuo­ri pää­see opet­te­le­maan joh­ta­mis­ta niin nuo­re­na yms.
    Ase­vel­vol­li­suus syn­nyt­tää pal­jon into­hi­mo­ja ja mah­dol­li­suuk­sia, jot­ka pois­ta­vat syr­jäy­ty­mis­tä nii­den koh­dal­la, jot­ka saa­vat naut­tia jär­jes­tel­män hedel­mis­tä. Muil­le — ehkä suu­rim­mal­le osal­le — vai­ku­tus voi olla nega­tii­vi­nen. En osaa arvioi­da, onko kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti jär­jes­tel­mä pahas­ta vai hyväs­tä. Aina­kaan se ei ole tas­a­puo­li­nen, min­kä hen­ki­se­nä sitä markkinoidaan.

    1. armei­ja on paras joh­ta­mis­kou­lut­ta­ja Suo­mess­sa, jon­ka oppe­ja yrityksetkin 

      Näi­tä armei­jan kou­lut­ta­mia sim­put­ta­jia työ­elä­mäs­sä on lii­kaa­kin. On myös sanot­tu, että Suo­men työ­elä­mäs­sä kär­si­tään armei­jan “joh­ta­mi­so­peis­ta”
      Voi olla, että sota­kor­kea­kou­lus­sa ope­te­taan joh­ta­mis­ta aivan oikeas­ti­kin, mut­ta varus­mie­heil­le ope­te­taan vain pelk­kää käs­kyt­tä­mis­tä ilman perus­te­lu­ja. Asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tion joh­ta­mi­seen sel­lai­set opit ovat aika huonoja.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Tut­ki­mi­nen ilman satun­nais­tan­mis­ta on vähän vai­keam­paa. Voi­si tie­tys­ti tut­kia, mitä on tapah­tu­nut ase­vel­vol­li­suu­des­ta luo­pu­neis­sa mais­sa muu­tok­sen koh­dal­la. Minun on vbai­kea uskoa ase­vel­vol­li­suu­dewn syr­jäy­ty­mis­tä ehkäi­sevbään vai­ku­tuk­seen. Minun aika­na­ni Sven Duvia kiusat­tiin todel­la raa’asti sekä esi­mies­ten että­jouk­kue­to­ve­rien kes­ken. Mut­ta ihmi­nen on kes­tä­vä. Vain yksi pro­sent­ti ikä­luo­kas­ta teki itsemurhan.

    Kai­kis­sa maissa,joisa on ammt­tiar­mei­ja on ollut rajoi­tet­tu ase­vel­vol­li­suus ja se on mah­dol­lis­ta­nut epä­so­pi­vien vaput­ta­mi­sen armeijasta

    Minun armei­ja-aikaan yli 95 pro­sent­tia ikä­luo­kas­ta kävi armei­jan ‚nyt enää noin 75 prosenttia
    Ei armei­jas­ta ole enää syr­jäy­ty­mi­sen estä­jäk­si, jos on kos­kaan ollutkaan

    Mut­ta syr­jäy­ty­mis­tä se lisää anta­mal­la yhden pot­kun lisää päähän

  65. OS:”..keskustelun perus­teel­la oppi­mis­vai­keu­det ja neu­ro­lo­gi­set häi­riöt oli­si­vat lisään­ty­neet. Nii­den oli­si pitä­nyt vähentyä,..”

    -Äidit oppi­vat juo­maan ja tupakoimaan
    TV:n tar­jon­ta lisään­tyi ja öisinkin..
    ‑Net­ti räjäh­ti 2000-
    PC:t jokai­sel­le, kän­ny­kät kaikille
    ->liha­vuus, liik­ku­mat­to­muus, kou­lu tyl­sem­pi vs netti/tv.

    PC ja liik­ku­mat­to­muus aiheut­taa masen­nus­ta ja
    yöval­vo­mi­nen oppi­mis­vai­keuk­sia ja liha­vuut­ta ja sem­mos­ta. Liik­ku­mi­nen hel­pot­taa oppi­mis­ta, joten liik­ku­mat­to­muus hei­ken­tää. En tie­dä onko nuo pää­syi­tä mut­ta ei aina­kaan helpota..

  66. Esim. Mum­mo­pa­ran mök­ki, tik­kaat tul­leet katol­ta alas vii­me lumien muka­na. Pitäi­si kor­jaut­taa (nau­la­ta takai­sin kiin­ni) ennen nuo­hoo­jan tuloa. Mah­do­ton teh­tä­vä koh­tuu­hin­taan Suo­mes­sa laillisesti?
    Lähin vero­toi­mis­to ym kylil­lä 50..100 km pääs­sä.. jos­sa mum­mo­pa­ran pitäi­si veks­la­ta pape­rien kans­sa ja moneen ker­taan bus­sil­la työ­lääs­ti mat­ka­ten että sai­si lail­li­ses­ti työ­läi­sel­leen mak­set­tua pik­ku työstä?

  67. Ei tuo syr­jäy­ty­mi­nen mikään uusi jut­tu ole.Ennenkin sitä tapah­tui ja ehkä­pä vie­lä laa­jem­min kuin tänään.

    Sil­loin nämä syr­jäy­ty­neet eli­vät satun­nai­sil­la töillä,pikku rikok­sil­la, ker­jää­mäl­lä ja asui­vat ros­ka-leh­ti­laa­ti­koiss­ta tai itse kyhä­tyis­sä koi­juis­sa metsässä.

    Koti­ka­pun­gis­sa­ni Haju­ve­si­män­nik­kö, Ruuk­ku­jen tasan­ko ja lin­ja-autoa­se­ma oli­vat täyn­nä näitä.

    Osa oli sodas­sa elä­män­hal­lin­tan­sa menettäneitä

    Ja pien­ti­loil­la hei­tä eli toi­nen mokoma,mutta tilan tar­joa­ma ruo­ka ja pie­ni tulo piti elossa.

    Vii­na vapaut­ti suu­rim­man osan kär­si­myk­sis­tä ennen 40-vuo­den ikää.

    Nyky­ai­kai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa täl­lai­nen elä­män­ta­pain­ti­aa­nin elä­mä ei oikein onnis­tu ilman yhteis­kun­nan tar­joa­maa rahaa.

  68. Yksi syy syr­jäy­ty­mi­seen löy­tyy tuotannonsuunnitelusta. 

    Kun työ­tä ei suun­ni­tel­la niin, että sen voi teh­dä pie­nem­mäl­lä­kin hen­ki­sel­lä kapa­si­tee­til­la tai ruu­miil­li­sil­la vaja­vuuk­sil­la niin sil­loin jou­du­taan palk­kaa­maan nor­maa­li tai parempi

    Työ­paik­ka myös mak­saa tänä päi­vä­nä, hel­pos­ti 100000 euroa ja käyt­tö­ku­lut ovat kym­me­niä tuhan­sia .Niin­pä arvo­kas­ta työ­paik­kaa ei halu­ta pitää vajaa­te­hol­la tai antaa koke­mat­to­man käyttöön

    Joku mai­nit­si kuin­ka help­so­ti oppii käyt­tä­mään koneita.Se onnis­tuu jol­le­kin asteel­le nopeastikin,mutta useim­mi­ten koke­mat­to­muus kos­tau­tuu vahinkoina 

    Esim koke­ma­ton kai­vu­ri­kus­ki kyke­nee kat­ko­maan kym­me­niä kaa­pe­lei­ta kesäs­sä : Yksi aloit­te­li­ja sai ennä­tys­saa­liin, seit­se­män säh­kö­kaa­pe­lia ja kol­me puhe­lin­kaa­pe­lia yhdel­lä kouraisulla.

    Tai koke­ma­ton lumi­au­ra­kus­ki pus­kee rik­ki kym­me­niä autoja

    Vakuu­tus­yh­tiöt vas­ta­si­vat sii­hen korot­ta­mal­la oma­vas­tuu­osuuk­sia ja sen jäl­keen kukaan ei pal­ka­nut koke­ma­ton­ta kuin met­sä­ojan­kai­vuuseen ja metsätienauraukseen.

    Asiat ovat usein näen­näi­ses­ti help­po­ja oppia,mutta kui­ten­kin ammat­ti­mai­nen ja pitkn ajan­luo­tet­ta­vuus vaa­ti­vat tot­tu­mus­ta ja ongel­ma­ti­lan­tei­den hal­lin­nan oppi­mis­ta kou­lu­tuk­sen ja koke­muk­sen kautta.

    Tuo 10000 tun­nin har­jaan­tu­mi­nen pitää useim­mi­ten paikkansa

  69. Osmo on pihal­la kouluasioista.Soininvaara on pahas­ti met­säs­sä kir­joit­taes­saan kou­lu­lai­tok­sem­me nyky­ti­las­ta. Jäl­leen näh­dään, että kaik­ki ovat omas­ta mie­les­tään kou­lu­tuk­sen asian­tun­ti­joi­ta, kos­ka kaik­ki ovat käy­neet koulua.

    Itse olen käy­nyt kou­lua 70-luvul­la, opis­kel­lut opet­ta­jak­si 80-luvul­la ja toi­mi­nut sen jäl­keen opet­ta­jan työs­sä tähän men­nes­sä 23 vuot­ta. Väi­te sii­tä, että nyky­kou­lu sie­tää huo­nom­min eri­lai­suut­ta kuin kou­lu aikai­sem­min, on todel­la käsit­tä­mä­tön. Se, joka on näh­nyt lähel­tä miten esi­mer­kik­si kehi­tys­vam­mai­sia kiusat­tiin sää­li­mät­tä 70-luvun kou­lus­sa, voi huo­ma­ta, että nyky­päi­vän kou­lus­sa todel­la pys­ty­tään puut­tu­maan kiusaa­mi­seen aina­kin useim­mis­sa tapauksissa.

    On var­mas­ti niin, että itse­tun­nos­ta ei ole pal­jon jäl­jel­lä, jos koko kou­lu-ura on ollut täyn­nä epä­on­nis­tu­mi­sia. Onnis­tu­mi­sen koke­muk­set on tie­dos­tet­tu tär­keik­si ope­tuk­ses­sa aina­kin 80-luvul­ta saak­ka. Tänä päi­vä­nä oppi­laan tuke­mi­seen käy­te­tään pal­jon enem­män voi­ma­va­ro­ja kuin aiem­min. Laki vel­voit­taa kou­lua käyt­tä­mään kol­mi­por­tais­ta tukea, jos­sa hae­taan kul­le­kin oppi­laal­le par­hai­ten sovel­tu­vat tuki­muo­dot. Kou­luis­sa on myös 90-lukuun ver­rat­tu­na pal­jon enem­män kou­lua­vus­ta­jia ja eri­tyi­so­pet­ta­jia tuki­toi­mien varmistamiseksi.

    Kou­lu­nos­tal­gi­aan vai­pu­nut Soi­nin­vaa­ra kai­pai­lee myös parem­paa jär­jes­tys­tä oppi­tun­neil­le ja hänen käsi­tyk­sen­sä mukaan oppi­mis­vai­keuk­sis­ta kär­si­vät pysyi­si­vät sil­loin parem­min muka­na ope­tuk­ses­sa. On tot­ta, että riit­tä­vä sosi­aa­li­nen jär­jes­tys on oppi­tun­neil­la vält­tä­mät­tö­myys ja opet­ta­jil­la pitäi­si olla riit­tä­vät val­tuu­det jär­jes­tyk­sen yllä­pi­toon. Kui­ten­kin tehok­kaas­ti kuria pitä­vä opet­ta­ja saat­taa aiheut­taa ope­tus­tyy­lil­lään myös ongel­mia, arem­mat ja her­kem­mät oppi­laat eivät uskal­la toi­mia aktii­vi­ses­ti oppi­tun­neil­la ja kurin­pi­don koh­tee­na ole­vat alka­vat hau­toa vihaa kurin­pi­tä­jään­sä koh­taan. Voi­daan­kin sanoa, että kova kuri oppi­tun­neil­la näyt­tää pin­nal­ta kat­soen pois­ta­van ongel­mia, mut­ta tar­kem­min kat­soen ongel­mat siir­ty­vät pin­nan alle. 

    Luki­häi­riöis­ten ongel­mat pys­ty­tään nyky­päi­vän kou­lus­sa otta­maan aikai­sem­paa parem­min huo­mioon, eikä luki­häi­riö ole nykyi­sin mikään este esi­mer­kik­si menes­tyk­sek­kääl­le lukion tai muun­kaan kou­lun suo­rit­ta­mi­sel­le. Itse asias­sa moni lukion­kin opet­ta­ja voi tänä päi­vä­nä itse olla luki­häi­riöi­nen ja onhan myös oppi­kir­jo­jen kir­joit­ta­jis­sa luki­häi­riöi­siä kor­keas­ti kou­lu­tet­tu­ja opettajia.

    On aivan oikein, että kou­lu­lai­tos­ta kri­ti­soi­daan sil­loin, kun kri­tiik­kiin on aihet­ta. Nykyis­ten jul­ki­sen sek­to­rin sääs­tö­pai­nei­den alla kou­lul­le on erit­täin haas­teel­lis­ta suo­riu­tua hyvin ope­tus- ja kas­va­tus­teh­tä­väs­tään. Oli­si kui­ten­kin kes­kus­te­lun kan­nal­ta hedel­mäl­li­sem­pää, että kri­tiik­ki perus­tui­si todel­li­suu­teen, eikä mutu-tun­tu­maan. Muu­ten olen sitä miel­tä, että syr­jäy­ty­mis­tä on niin kou­lu- kuin työ­elä­mäs­sä­kin kai­kin tavoin torjuttava.

  70. Täs­sä yksi näkö­kul­ma työt­tö­myy­teen ja köy­hyy­teen, joka sai aina­kin minut miet­ti­mään asi­aa vähän eri suunnasta.

    Olin kesä­lo­ma­reis­sul­la Thai­maas­sa. Olim­me menos­sa Bang­ko­kis­sa elo­ku­viin, skyt­rain-ase­mal­la inva­li­di ker­jä­si rahaa istuen maas­sa. Hänel­lä ei ollut jal­ko­ja ja hänel­lä oli ainoas­taan toi­nen käsi, joka oli epä­muo­dos­tu­nut ja pie­ni. Sitä hän kyke­ni käyttämään.

    Kysyin ystä­väl­tä­ni anta­vat­ko he rahaa ker­jää­vil­le köy­hil­le. Hän ker­toi, ettei kan­na­ta antaa rahaa, kos­ka aina on jotain työ­tä mitä voi teh­dä. Vähän epä­us­koi­se­na tar­ken­sin, että onko myös hänel­le, kun puut­tuu jalat ja on ainoas­taan yksi pie­ni epä­muo­dos­tu­nut käsi. Ystä­vä­ni tote­si, että aina on jotain töi­tä mitä voi tehdä.

    Siis joku työ­nan­ta­ja palk­kaa hei­tä­kin, johon­kin työ­hön, jota voi sil­lä yhdel­lä pie­nel­lä kädel­lä tehdä!

    Ystä­vä­ni tote­si, että ker­jää­mi­nen on aivan lii­an help­poa rahaa, riit­tää kun istuu pai­kal­laan ja kup­pi on edes­sä. Tähän en osaa ottaa kan­taa, kun en ole ker­jän­nyt. Mut­ta erin­lai­nen näke­mys työn­teos­ta ja toi­sen maan eri­lai­set työ­mark­ki­nat sai miet­ti­mään asiaa.

    Täs­sä on täy­sin toi­sen­lai­nen esi­merk­ki ver­rat­tu­na mei­dän omaan yhteis­kun­taam­me, jos­sa työ­ky­ky on on-off jut­tu, eli olet joko täy­sin työ­ky­kyi­nen tai vajaa­kun­toi­se­na ulko­na työmarkkinoilta.

  71. Eräs näkö­kul­ma työttömyyteen:

    Täys­työl­li­syys on täy­sin saa­vu­tet­ta­vis­sa ole­va asia, mut­ta sii­hen ei löy­dy poliit­tis­ta tah­toa. Syy tähän on ns. NAIRU (Non-Acce­le­ra­ting Infla­tion Rate of Unemplo­y­ment), eli alhai­sin työt­tö­myy­sas­te joka voi­daan saa­vut­taa inflaa­tio­ta kiihdyttämättä.”

    Mata­la inflaa­tio ja kil­pai­lu­ky­ky on ollut suo­ma­lai­nen mant­ra jo ties kuin­ka pit­kään, mut­ta yhden asian polii­ti­kot jät­tä­vät mai­nit­se­mat­ta: tosi asias­sa työt­tö­myyt­tä on yllä­pi­det­tä­vä näi­den asioi­den saavuttamiseksi.”

    http://jremes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123439-tyottomyys-on-tahallisesti-aiheutettu-ilmio

  72. Onko­han val­tion duu­nien osal­ta niin, että tie­toi­ses­ti kou­lu­te­taan lii­kaa väkeä, jot­ta saa­daan hal­vem­mal­la poruk­kaa töi­hin. Muis­tan hyvin kun minis­te­riö haki kesä­työn­te­ki­jöi­tä, yhteen paik­kaan 400 val­tio­tie­teel­li­ses­sä opis­ke­le­vien hakemuksia!
    Halu­aa­ko jul­ki­nen sek­to­ri vir­ka­mie­hen­sä halvalla?

  73. Se mitä täs­tä kir­joi­tuk­ses­ta jäi puut­tu­maan, on mie­len­ter­vey­son­gel­mien, eri­tyi­ses­ti masen­nuk­sen vai­ku­tus syr­jäy­ty­mi­seen. Masen­nus vai­kut­tai­si lisään­ty­neen aina­kin jos­sain mää­rin, ja aina­kin sen aiheut­ta­ma työ­ky­vyt­tö­myys on kovas­ti lisään­ty­nyt. Tähän­kin vai­kut­taa toki työ­elä­män koven­tu­neet vaa­ti­muk­set ja mis­tä tahan­sa syys­tä hei­kom­man työ­te­hon syr­jäy­ty­mis­tä edis­tä­vä vai­ku­tus. Mui­ta­kin syi­tä var­mas­ti on, äkkiä tulee mie­leen aina­kin muut­to­liik­keen, kau­pun­gis­tu­mi­sen ja yksi­löl­li­sen elä­män­ta­van myö­tä tapah­tu­nut luon­nol­lis­ten sosi­aa­lis­ten tur­va­verk­ko­jen ja yhtei­söl­li­syy­den vähe­ne­mi­nen, sekä alko­ho­lin käy­tön lisääntyminen.

    Masen­nuk­sen ja mui­den mie­len­ter­vey­son­gel­mien hoi­to ei oikein ole pys­ty­nyt peräs­sä sii­nä, että nii­den vuok­si hakeu­du­taan hoi­toon aiem­paa enem­män. Psy­kiat­ris­ten sai­raa­la­paik­ko­jen vähen­tä­mi­nen 80-luvul­ta läh­tien on joh­ta­nut sii­hen, että yhä enem­män vaka­via­kin mie­len­ter­vey­son­gel­mia hoi­de­taan aina­kin suu­rim­mak­si osak­si avo­hoi­dos­sa. Tämä on peri­aat­tees­sa hyvä asia. Ongel­ma sii­tä on tul­lut sitä kaut­ta, kun avo­hoi­don resurs­se­ja ei ole lisät­ty samas­sa suh­tees­sa kun sil­le on tul­lut uusia teh­tä­viä. Näin­pä ne ihmi­set jot­ka oli­si hoi­det­tu ennen sai­raa­las­sa hoi­de­taan nyt psy­kiat­ri­ses­sa avo­hoi­dos­sa, ja ne ihmi­set jot­ka oli­si hoi­det­tu aiem­min psy­kiat­ri­ses­sa avo­hoi­dos­sa hoi­de­taan nyt ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin vas­taa­no­tol­la jos mis­sään. Ja ter­veys­kes­kus­lää­kä­rin anta­ma hoi­to tar­koit­taa lää­ke­hoi­toa, mikä ei ole kovin­kaan teho­kas­ta muun kuin vai­kean masen­nuk­sen hoi­dos­sa, eikä yli­pää­tään yksi­nään kovin hyvä hoitomuoto.

    Tilan­ne on siis jär­je­tön itse­ään yllä­pi­tä­vä kehä. Mie­len­ter­vey­son­gel­mat syr­jäyt­tä­vät ihmi­siä aiem­paa enem­män, jon­ka seu­rauk­se­na psy­kiat­ri­ses­ta hoi­dos­ta on vajet­ta, jon­ka seu­rauk­se­na hoi­toon ei pää­se ennen kuin on syr­jäy­ty­nyt. Tar­vit­tai­siin­kin enem­män mata­lan kyn­nyk­sen ongel­mien pahe­ne­mis­ta ennal­taeh­käi­se­vää psy­ko­so­si­aa­lis­ta hoi­toa ja tukea, jota sai­si tar­vit­taes­sa nopeas­ti eikä vas­ta sit­ten kun tilan­ne on pääs­syt kroonistumaan.

  74. Perus­kou­lu on kiel­tä­mät­tä huo­mat­ta­vas­ti lem­peäm­pi ja koh­te­lee hei­kom­pia oppi­lai­ta pal­jon asial­li­sem­min kuin ennen. 1980-luvun perus­kou­lus­sa minä olin häi­riö­te­ki­jä, joka piti mars­siit­taa psy­ko­lo­gien tökit­tä­väk­si ja palik­ka­tes­tat­ta­vak­si. Istuin jäl­ki-istun­nois­sa ja yrit­ti­vät tuu­pa­ta tark­kai­lu­luo­kal­le, kun en sopi­nut opet­ta­jan käsi­tyk­seen sii­tä, mil­lai­nen lap­sen pitäi­si olla. Eri­lai­sia aivo­vau­rioi­ta ja kehi­tys­vam­mo­ja epäi­li­vät. Pari­kymm­men­tä vuot­ta aiem­min oli­si­vat var­maan hakan­neet­kin vielä.

    Omal­la koh­dal­la­ni vika ei ollut se että oli­sin ollut heik­ko vaan se että kou­lu ei sie­tä­nyt eri­lai­suut­ta. Nyky­ään sitä sie­de­tään aivan eri taval­la. Oma poi­ka­ni muis­tut­taa minua monel­la taval­la ja tuli hyvin toi­meen perus­kou­lus­sa. Vuo­si perus­kou­lua antoi niin hyvät val­miu­det että poi­ka pär­jä­si ihan OK myös Sin­ga­po­ren kou­lus­sa jos­sa mei­nin­kin on “vähän” toi­nen kuin Suomessa.

    Sii­nä mis­sä mää­rin kou­lu ottaa eri­lai­suut­ta ja heik­ko­ja oppi­lai­ta huo­mioon, on resurs­sien tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suu­den osal­ta kyse vaih­to­kau­pas­ta. Lii­an tiuk­ka seu­la huk­kaa pait­si heik­ko­jen poten­ti­aa­lia myös lah­jak­kuuk­sia (en ole lah­ja­kas, mut­ta väi­tän että oli­si ollut yhteis­kun­nal­le vahin­gok­si jos minus­ta oli­si pikem­min­kin teh­ty alko­ho­lis­ti ja pik­ku­ri­kol­li­nen niin­kuin ala-asteen opet­ta­jat kovas­ti yrit­ti­vät). Nimi­te­tään tätä nyt tyy­pin 1 vir­heek­si. Sitä on syy­tä pyr­kiä mini­moi­maan ja nyky­sys­tee­mi, näin väi­tän osaa sen jo aika hyvin tehdä.

    Mut­ta sit­ten on se tyy­pin 2 vir­he, eli se että panos­te­taan nii­hin heik­koi­hin sii­nä mää­rin että se on jo hai­tal­lis­ta. Tar­koi­tan sitä, että kun joku ei pär­jää, niin yksi­löl­lis­te­tään tms, ja sit­ten lähe­te­tään toi­sen asteen kou­lui­hin (jois­sa on kroo­ni­nen opis­ke­li­ja­va­jaus kun kaik­ki vähän­kään kyn­nel­le kyke­ne­vät lai­te­taan lukioon jne) Täs­sä huka­taan kou­lu­tus­re­surs­se­ja niin, että nii­tä joil­le oma kou­lu­tus menee jo yli hil­seen jos­sain vai­hees­sa, on ihan liikaa. 

    Veik­kai­sin että minus­ta oli­si myös opti­maa­li­sis­sa olois­sa tul­lut jotain muu­ta kuin teo­ree­tik­ko ja tut­ki­ja. Kyvyk­kyy­te­ni on tosia­sias­sa jos­sain ihan muu­al­la, meka­nis­mien hal­lin­nas­sa. Koko suku­ni on täyn­nä mekaa­nik­ko­ja. Mut­ta kun yhteis­kun­ta toi­mii nyt näin ja kou­lu­tus­sys­tee­mi ei jät­tä­nyt oikein vaih­toeh­to­ja. 90-luvun alus­sa kun oli jo val­lal­la sel­lai­nen ajat­te­lu että ammat­ti­kou­luun mene­vät ovat jo jon­kin­lai­sia pudok­kai­ta. Täs­tä pitäi­si pääs­tä jo joten­kin eroon.

  75. Komp­pa­nias­ta puo­let kuu­lui jouk­koo “lat­va B”. Nykyi­sin hei­dän kai vapautetaan”
    Pitää paik­kan­sa, sil­lä nyky­ään “ketään ei saa luo­ki­tel­la B‑mieheksi psyyk­ki­sis­tä syis­tä”. Hei­kom­pi­lah­jai­set ovat A- tai B‑miehiä aiem­paan tapaan. Ilmei­ses­ti pär­jää­vät kuten armei­jas­sa pärjätään.

    Hoi­to­tie­teen oppi­kir­jat ovat täyn­nä saman­lais­ta hyö­dy­tön­tä tekoteoreettisuutta.”
    Tot­ta, ja sil­le nau­ra­vat hoi­ta­jat eni­ten, mut­ta eivät hei­dän hoitajaesinaisensa.

  76. Mat­ti Sak­sa­la:
    ‘snip’
    Se, joka on näh­nyt lähel­tä miten esi­mer­kik­si kehi­tys­vam­mai­sia kiusat­tiin sää­li­mät­tä 70-luvun kou­lus­sa, voi huo­ma­ta, että nyky­päi­vän kou­lus­sa todel­la pys­ty­tään puut­tu­maan kiusaa­mi­seen aina­kin useim­mis­sa tapauksissa.
    ‘snip’

    Voi olla, mut­ta kuka on nähnyt?
    70-luvul­la kehi­tys­vam­mai­set oli­vat lai­tok­sis­sa — nor­maa­li­suu­den peri­aa­te, joka toi kehi­tys­vam­mai­set oppi­vel­vol­li­suu­den pii­riin, on kek­sit­ty pal­jon myöhemmin.

  77. Tai siis pie­nen nuo­ri­so­työt­tö­myy­den mais­sa on varaa hyvään sosiaaliturvaan.”

    Yhtä kaik­ki totuus on se, että lin­kit­tä­mä­ni jutun mukaan sosi­aa­li­tur­van puu­te ei luo työpaikkoja. 

    Jos nuor­ten työt­tö­myy­den ja syr­jäy­ty­mi­sen syyk­si esi­te­tään lii­an hyvä sosi­aa­li­tur­va, niin loo­gi­ses­ti täs­tä pitäi­si seu­ra­ta, että mais­sa, jois­sa on huo­no sosi­aa­li­tur­va tai ei sosi­aa­li­tur­vaa lain­kaan, oli­si pie­ni nuorisotyöttömyys.

    Pal­jon puhu­taan sii­tä, ettei nuo­ril­le ole työ­paik­ko­ja, kos­ka työl­lis­tä­mis­ku­lut ovat niin suu­ret. Mik­si työ­paik­ko­ja ei ole siel­lä­kään, mis­sä kulut ovat sel­väs­ti pie­nemm­mät ja työn­te­ki­jän oikeu­det heikot?

  78. Ode:

    Voi olla, että sota­kor­kea­kou­lus­sa ope­te­taan joh­ta­mis­ta aivan oikeas­ti­kin, mut­ta varus­mie­heil­le ope­te­taan vain pelk­kää käs­kyt­tä­mis­tä ilman perusteluja.

    Et voi yleis­tää omia koke­muk­sia­si B‑komppaniassa kaik­keen varus­mies­kou­lu­tuk­seen. RUKis­sa on pää­sään­töi­ses­ti moti­voi­tu­nei­ta varus­mie­hiä jot­ka koke­vat oppi­van­sa jotain hyödyllistä. 

    Ovat­ko yri­tys­joh­ta­jat aivot­to­mia sota­hul­lu­ja kun arvos­ta­vat reser­viup­see­rin kou­lu­tuk­sen CVs­sä edel­leen­kin koh­tuul­li­sen korkealle?

    Eivät kaik­kien armei­ja­ko­ke­muk­set ole yhtä masen­ta­via kuin sinul­la. Itse aina­kin pidän edel­leen­kin varus­mie­sai­kaa (eri­tyi­ses­ti RUK ja sitä seu­ran­nut koke­la­sai­ka omaa kou­lu­tus­ta­ni sivua­vis­sa eri­tyis­teh­tä­vis­sä) hyö­dyl­li­se­nä kokemuksena.

  79. Joh­tuu myös sii­tä että työ­mark­ki­noi­den vaa­ti­muk­set ovat men­neet sii­hen suun­taan että lii­an moniin teh­tä­viin vaa­di­taan jokin juu­ri tie­tyn alan tut­kin­to. Esim tek­ni­sis­sä teh­tä­vis­sä hom­mat oppi­si aivan mai­nios­ti ilman speci­fi­sen alan kou­lu­tus­ta kun­han on yleis­luon­toi­nen tek­ni­nen osaaminen.

    Ja ihan yksin­ker­tais­ten­kin tut­kin­to­jen hom­maa­mi­seen pitää käy­dä aivan lii­an pit­kään kes­tä­vä koulutus.

    Mik­si pitäi­si opis­kel­la kol­me vuot­ta kun teh­tä­viin vaa­dit­ta­van osaa­mi­sen sai­si vuo­den opiskelulla ?

    Pitäi­si uudis­taa koulutusjärjestelmää.

  80. Se, joka on näh­nyt lähel­tä miten esi­mer­kik­si kehi­tys­vam­mai­sia kiusat­tiin sää­li­mät­tä 70-luvun kou­lus­sa, voi huo­ma­ta, että nyky­päi­vän kou­lus­sa todel­la pys­ty­tään puut­tu­maan kiusaa­mi­seen aina­kin useim­mis­sa tapauksissa.”

    Näin on,minä kävin kou­lua 50–60-luvuilla .Sil­loin jrjs­tys pysyi­luo­kas­sa kasas­sa koval­la fyy­si­sel­lä kurituksella,mutta väli­tun­nit oli­vat täynn vki­val­taa ja kiusaamista

    Neu­vo oli, että lyö takai­sin eli lisää väkivaltaa.

    Eivät­kä eliit­ti­kou­lut ole sen rau­hal­li­sem­pia kuin taval­li­set­kaan, mones­ti pal­jon rauhattomapia.Mutta se ei näy tuloksisssa,koska oppi­laat kui­ten­kin huo­leh­ti­vat opis­ke­lus­ta ja ovat motivoituneita .

    Ei lah­jak­kuus tar­koi­ta, että hen­ki­lö oli­si help­po oppilas

  81. Armei­jas­sa oli joi­ta­kin posi­tii­vi­sia koke­muk­sia, joi­ta ei ole mah­dol­lis­ta juu­ri muu­al­la kokea.Oppi suh­tau­tu­maan kave­rei­hin, jot­ka tuli­vat monis­ta eri­lai­sis­ta olois­ta. Met­säs­sä räm­pies­sä oltiin mel­ko tasa-arvoi­sia. Esi­mie­his­tä val­tao­sa oli ymmär­tä­väi­siä ja huo­leh­ti­vai­sia. Sim­put­ta­jat löy­tyi­vät alim­mis­ta arvoas­teis­ta. Nii­hin oppi suh­tau­tu­maan ohi­me­ne­vä­nä häiriönä.
    Ei armei­ja tie­ten­kään ole tätä tar­koi­tus­ta var­ten ole­mas­sa. Tuo yhtei­söl­li­syy­den har­joit­te­le­mi­nen voi­tai­siin hoi­taa parem­min­kin. Ei sii­hen tar­vit­si­si käyt­tää 6–11 kk. Mää­rä­ra­ho­jen pie­nuu­den takia siel­lä oli aina­kin 11 kk:n varus­mie­hil­lä täy­sin tur­haa oles­ke­lua. Aikaa oli­si ollut hyvin­kin hyö­dyl­li­siin puu­hiin, mut­ta rahaa ei ollut.

  82. Hie­no kolumni!

    Sen sanoi­sin, että työ­te­liäs ja oikeal­la asen­teel­la toi­mi­va, mut­ta vähän yksin­ker­tai­sem­pi­kin saa töi­tä aina­kin Hel­sin­gis­sä. Suu­rin ongel­ma on niil­lä, jot­ka ovat rat­kais­seet osaa­mat­to­muu­ten­sa heit­täy­ty­mäl­lä teke­mät­tö­mik­si tai niil­lä, jot­ka ovat otta­neet elä­mään­sä perus­ne­ga­tii­vi­sen asenteen. 

    Kou­lun kol­mi­por­tai­nen tuki ylei­so­pe­tuk­sen luo­kis­sa tekee välil­lä opet­ta­mi­sen ihan mahdottomaksi. 

    Itsel­lä­ni on luo­kas­sa 24 oppi­las­ta — jois­ta kol­mas­osa on kol­mi­por­tai­sem tuki­jär­jes­te­lyn pii­ris­sä. Ylei­nen tuki vie­lä menee jou­kon jat­ko­na — se on sitä poruk­kaa joil­le välil­lä anne­taan tukio­pe­tus­ta, mut­ta tehos­tet­tu tuki, puhu­mat­ta­kaan eri­tyi­ses­tä­tues­ta ei enää onnis­tu arjes­sa. Lisäk­si luo­kas­sa on suo­mi toi­se­na kie­le­nä ope­tus­ta — jol­loin oppi­las on pois­sa ryh­mäs­tä ja sen tun­nin asiat pitäi­si sopia jon­kun kans­sa. Mil­lään ei pysy enää kar­tal­la mis­sä kun­kin lap­sen oppi­mi­nen menee ja opet­ta­mi­nen on jat­ku­vaa valin­taa sii­tä, kehen kes­kit­tyy. Jos samaan aikaan toi­nen saa oival­luk­sen alun mur­to­lu­ku­jen potens­siin korot­ta­mi­ses­ta ja toi­nen ei vie­lä nel­jän vuo­den jäl­keen­kään tajua mis­tä koko asias­sa on kyse tekee jom­mal­le kum­mal­le vää­ryy­den kun ei auta..

    Hal­lin­to on luo­nut lii­an hie­non ope­tus­him­me­lin. Opet­ta­jan tai aina­kaan minun pää ei pysy muka­na jokai­ses­sa jak­sot­tain vaih­tu­vas­sa avus­ta­jis­sa, eri­tyi­so­pet­ta­jis­sa ja erityismateriaalissa.

  83. Soi­nin­vaa­ran avauk­ses­sa on syr­jäy­ty­mi­sen logiik­kaa puret­tu hyvin auki, sil­lä syr­jäy­ty­mi­sen syyt eroa­vat olen­nai­ses­ti vaik­ka lop­pu­tu­los (jää­mi­nen nor­maa­lien työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­lel­la) on lopul­ta aika sama. Syn­nyn­näi­set ongel­mat, vero/kannustinkiila ja huo­non tuu­ri aiheut­ta­vat ongel­mia aivan eri tyyp­pi­sil­le ihmi­sil­le. Työl­li­syys ja sii­hen liit­ty­vä syr­jäy­ty­mi­nen on kuin syö­pä; syyt ovat moni­nai­set ja yhtä rat­kai­sua ongel­maan ei ole.

    Syn­nyn­näis­ten ongel­mien (huo­mat­ta­va vähä-älyi­syys, vaka­vat kes­kit­ty­mis­häi­riöt yms.) osal­ta rat­kai­sun avai­met ovat vain poliit­ti­sen pää­tök­sen alla. Tämä poru­kan työl­lis­tä­mi­nen edes täys­työl­li­syy­den aika­na vapail­le mark­ki­noil­le on vai­ke­aa. Työl­li­syy­den paran­ta­mi­nen täs­sä ryh­mäs­sä on lähin­nä sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa (yhteen­kuu­lu­vuu­den paran­ta­mi­nen kun tun­tee ole­van­sa osa yhteis­kun­taa) kuin kan­san­ta­lou­del­li­nen hyöty.

    Vero­kii­la-ongel­mais­ten (ihmi­set, joil­la on poten­ti­aa­lia, mut­ta ei eri­tyis­tä kiin­nos­tus­ta opis­kel­la tai teh­dä töi­tä) rat­kai­su on 50/50 poli­tii­kan ja talou­den välil­lä. Hyvin vetä­vä talous luo myös täl­le poru­kal­le aina­kin jos­sain mää­rin työ­paik­ko­ja. Huo­noi­na aikoi­na töi­tä ei ole, mut­ta jon­kin­lais­ten työ­val­miuk­sien yllä­pi­to on vält­tä­mä­tön­tä. Tähän ryh­mään kan­sa­lais­palk­ka + apu­poi­ka­työt puri­si toden­nä­köi­ses­ti par­hai­ten, mikä­li tuen mää­rä oli­si nykyis­tä alhaisempi.

    Kol­mas ryh­mä, eli ne jot­ka ovat peri­aat­tee­sa pelan­neet kort­tin­sa elä­mäs­sä oikein, mut­ta joil­la on käy­nyt työ­mark­ki­na-arpa­jai­sis­sa huo­no tuuri(perusfiksuja, jot­ka käy­neet kun­nial­la kou­lun­sa ja ovat val­mii­ta teke­mään töi­tä) ovat taas hyvin pit­käl­ti riip­pu­vai­sia talou­den suh­dan­teis­ta. Hyvi­nä aikoi­na työ­mark­ki­nat vetä­vät tämän ryh­män auto­maat­ti­ses­ti töi­hin. Aivan saman­lais­ta auto­ma­tiik­kaa her­ra­his­siin pää­se­mi­seen ei tie­ten­kään ole kuin “van­hoi­na hyvi­nä aikoi­na”, mut­ta tus­kin kukaan nuo­ri on enää edes uskoo­kaan. Kou­lu­tuk­sel­la ja työl­lis­ty­mi­sel­lä on kai­kes­ta huo­li­mat­ta kor­kea kor­re­laa­tio, enkä ihan ymmär­rä opis­ke­lu­vi­haa, jota täs­sä kes­kus­te­lus­sa on ollut.

  84. Vil­le: että ase­vel­vol­li­suus on ääret­tö­män hie­no ja tär­keä asia ja pitää armei­jan yhtey­des­sä kan­saan ja armei­ja on paras joh­ta­mis­kou­lut­ta­ja Suo­mess­sa, jon­ka oppe­ja yri­tyk­set­kin pyy­tä­vät ja har­va niin nuo­ri pää­see opet­te­le­maan joh­ta­mis­ta niin nuo­re­na yms..

    Tuo armei­jan ihan­noin­ti joh­ta­ja­kou­lu­na on suo­ma­lai­nen ilmiö, johon ulko­mail­la tör­mää huo­mat­ta­vas­ti har­vem­min. Suo­mes­sa reser­vi­nup­see­rit, jois­ta aina­kin ennen mui­noin pal­kat­tiin yri­tys­joh­to, kehua retos­te­le­vat omaa erin­omai­suut­taan ja suo­jaa­vat omaa pii­ri­ään ja saa­vu­tet­tu­ja etuja.

    Itse en usko, että armei­jal­la on kum­mem­paa mer­ki­tys­tä. Reser­vin upsee­rit puhu­vat armei­jas­ta hyvin posi­tii­vi­ses­ti, joten heil­le se toi­mii, mut­ta muil­le se näyt­tää ole­van vähem­män kiin­nos­ta­va kokemus. 

    Ei armei­ja sinän­sä syr­jäy­ty­mis­tä ehkäi­se, mut­ta yksi vai­ku­tus sil­lä voi olla: nuor­ta mies­tä ei ehkä hel­pos­ti pal­ka­ta työ­suh­tee­seen ennen armei­jan käyn­tiä, kos­ka työ­nan­ta­ja tie­tää että armei­ja on edes­sä. Täs­tä syys­tä armei­jan käyn­ti voi aut­taa työmarkki9noilla. Mut­ta kysy­mys ei siis ole armei­jan vai­ku­tuk­ses­ta nuo­reen vaan sii­tä, että armei­jan jäl­keen nuo­ri on saa­ta­vil­la työmarkkinoille.

  85. Sinäl­lään voi­si leik­kiä aja­tuk­sel­la, että amma­til­lis­ta kou­lu­tus­ta tar­joai­si­vat yksi­tyi­set yhteis­työs­sä yri­tys­ten kanssa: 

    As is, monia kou­lu­tus­oh­jel­mia jär­jes­te­tään yri­tys­ten kans­sa ja opin­to­pai­kois­sa yri­te­tään ennus­taa tule­vai­suu­den kysyn­tää. Tut­kin­not ovat usein lii­an pitkiä.

    Käsit­tääk­se­ni lisäk­si tuki­po­li­tiik­ka, jos­sa oppi­lai­tok­sia (tai kun­tia) tue­taan lähin­nä opis­ke­li­ja­mää­rien perus­teel­la kan­nus­taa jär­jes­tä­mään hou­kut­te­le­vaa, mut­tei vält­tä­mät­tä kovin työl­lis­tä­vää kou­lu­tus­ta. Esi­mer­kik­si 16 Suo­men 27 ammat­ti­kor­keas­ta kou­lut­taa media­no­me­ja. Lie­nee­kö jär­ke­vä määrä?

    Tule­vai­suu­den osaa­mis­tar­vet­ta on vai­kea ennus­taa ja muo­dol­li­suus tekee kou­lu­tuk­ses­ta hyvin jäyk­kää — turhaan.

  86. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Näi­tä armei­jan kou­lut­ta­mia sim­put­ta­jia työ­elä­mäs­sä on lii­kaa­kin. On myös sanot­tu, että Suo­men työ­elä­mäs­sä kär­si­tään armei­jan “joh­ta­mi­so­peis­ta”
    Voi olla, että sota­kor­kea­kou­lus­sa ope­te­taan joh­ta­mis­ta aivan oikeas­ti­kin, mut­ta varus­mie­heil­le ope­te­taan vain pelk­kää käs­kyt­tä­mis­tä ilman perus­te­lu­ja. Asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tion joh­ta­mi­seen sel­lai­set opit ovat aika huonoja. 

    On ole­mas­sa kah­den­lais­ta joh­ta­juut­ta. Mana­ge­ment­tia voi oppia mut­ta lea­ders­hip­piä ei, sanoi­vat joh­ta­mis­kon­sul­tit mitä hyvän­sä. Lea­ders­hip kyvyt ovat lii­an tiu­kas­ti sidok­sis­sa ihmi­sen per­soo­nal­li­suu­teen. Jos on hiu­kan­kin itse­tun­to-ongel­mia tai epä­so­si­aa­li­suut­ta, se aset­taa sel­vät rajat sil­le miten hyvä joh­ta­ja voi olla. 

    Aidos­ta lea­ders­hip mate­ri­aa­lis­ta on pula, joten kaik­ki ihmis­ten joh­ta­jat eivät voi olla todel­la hyviä joh­ta­jia. Ihmi­nen jol­la näi­tä lea­ders­hip kyky­jä ei ole voi sil­ti sel­vi­tä ihmis­ten joh­ta­mi­ses­ta jos hän ymmär­tää rajoit­teen­sa ja löy­tää oman tyy­lin­sä. Ikä­vä kyl­lä lähes kaik­ki joh­ta­mis­kou­lu­tus jota tar­jo­taan perus­tuu sii­hen että joh­ta­jan pitää muut­tua, “kas­vaa per­soo­na­na” ja kehit­tää itses­tään supe­rih­mi­nen. Täl­le ei ole mitään perus­tei­ta psy­ko­lo­gias­sa (aina­kaan mit­ta­kaa­vas­sa jos­sa sii­tä oli­si hyö­tyä lii­ke-elä­mäl­le). Kysees­sä on erään­lai­nen bis­ne­sus­kon­to johtajille. 

    RUK:ssa saa­tu krii­sin­ajan joh­ta­mis­kou­lu­tus ottaa tämän huo­mioon ja täs­sä mie­les­sä se on rea­lis­ti­sem­paa kuin sivii­lie­lä­män joh­ta­mis­kou­lu­tus. Vaik­ka nyky­ään myös RUK:ssa ope­te­taan peh­mei­tä joh­ta­mis­ta­po­ja, käs­kyt­tä­mi­nen, tiuk­ka kuri ja ritu­aa­lei­hin sidot­tu auk­to­ri­teet­ti ovat edel­leen toi­mi­via kei­no­ja joil­la ihmi­nen jol­la ei ole luon­tai­sia joh­ta­jan­ky­ky­jä pys­tyy joh­ta­maan mui­ta krii­si­ti­lan­tees­sa. RUK:n opit aut­ta­vat myös sivii­lie­lä­mäs­sä jos pää­tyy pääl­lik­kö­ta­son ase­maan hyvin kars­kis­sa mies­val­tai­ses­sa työ­pai­kas­sa kuten esim. raken­nus­työ­maa, mut­ta ei sii­tä ole juu­ri hyö­tyä muualla. 

    Maan­puo­lus­tus­kor­kea­kou­lus­sa saa var­mas­ti kat­ta­vam­paa joh­ta­mis­kou­lu­tus­ta kuin RUK:ssa, mut­ta täs­sä vai­hees­sa voi vain toi­voa, että hen­ki­löt joil­la ei ole ollen­kaan luon­tai­sia joh­ta­jao­mi­nai­suuk­sia oli­si­vat vali­koi­tu­neet pois.

  87. Syy mik­si armei­jan joh­ta­mi­so­pit ei toi­mi on niit­ten käyttötarkoitus.
    Ne tar­koi­tet­tu poik­keus­ti­lan­tei­siin jos­sa pitää vasy­myk­ses­tä ja pelois­ta huo­li­mat­ta saa­da ihmi­set toi­mi­maan halu­tul­la tavalla.

    Työ­elä­mä ei ole jat­ku­vaa poikkeus/hätätilannetta ja sen vuok­si tar­vi­taan aika eri menetelmät.

    Osmo Soi­nin­vaa­ra: Näi­tä armei­jan kou­lut­ta­mia sim­put­ta­jia työ­elä­mäs­sä on lii­kaa­kin. On myös sanot­tu, että Suo­men työ­elä­mäs­sä kär­si­tään armei­jan “joh­ta­mi­so­peis­ta”
    Voi olla, että sota­kor­kea­kou­lus­sa ope­te­taan joh­ta­mis­ta aivan oikeas­ti­kin, mut­ta varus­mie­heil­le ope­te­taan vain pelk­kää käs­kyt­tä­mis­tä ilman perus­te­lu­ja. Asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tion joh­ta­mi­seen sel­lai­set opit ovat aika huonoja.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra: varus­mie­heil­le ope­te­taan vain pelk­kää käs­kyt­tä­mis­tä ilman perusteluja.

    Kos­ka vii­mek­si kävit kat­so­mas­sa? Tuo­ta en nimit­täin tunnista.

  89. Pitäi­si kai­kil­le olla täy­sin sel­vää mik­si RUKin käy­neet pär­jää­vät elä­mäs­sään mui­ta parem­min: sin­ne on kova tun­ku, joten kar­sin­ta on tiuk­kaa. Ne tyy­pit, jot­ka pää­se­vät ja läpäi­se­vät reser­vi­nup­see­ri­kou­lun kun­nial­la, pär­jäi­si­vät aivan var­mas­ti ilman armeijaakin.

    Itse rek­ry­tes­sä­ni suh­tau­dun reser­vi­nup­see­ri­kou­lun käy­mi­seen kuin hyvään mate­ma­tii­kan­nu­me­roon: ei mat­rii­si­las­ken­taa­kaan tar­vi­ta täs­sä työs­sä, mut­ta sen hyvä hans­kaa­mi­nen ker­too että haki­ja on fik­su. Kyl­lä aina­kin omi­na armei­ja-aikoi­na ruk­kiin meni­jät oli­vat komp­pa­nian par­haim­mas­ta päästä.

  90. Jos sii­tä läh­det­täi­siin, että kukaan ei valit­se ammat­tial­ko­ho­lis­tin uraa sii­tä syys­tä, että vii­nan juo­mi­nen päi­vit­täin oli­si haus­kaa. Suo­mes­sa on vain kult­tuu­ri, jos­sa alko­ho­lis­mis­ta teh­dään sar­kas­tis­ta haus­kaa. Hel­ve­tin jul­maa puhet­ta, kun itse näkee lähes päi­vit­täin jon­kun käve­le­vän vas­taan, joka ei enää kyke­ne pii­lot­ta­maan juo­mis­taan. Ei kovin lup­sa­kal­ta menol­ta näy­tä. Sitä edel­tä­vää tapah­tu­ma­sar­jaa ei pääl­tä näe ja jos­ta­kin syys­tä aja­tel­laan, että mitäs juo. Kyl­mää kyytiä.

    Tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa on aika tur­ha kenen­kään oikean lai­dan edus­ta­jan tul­la sano­maan, että ota nyt lähim­mäi­ses­tä kop­pi ja että kaik­kea ei voi lait­taa yhteis­kun­nan hoi­det­ta­vak­si. Sen ver­ran voi toki teh­dä, että kysyy onko tul­lut juo­tua, ettei ole sai­raus­koh­taus ja hank­kii apua, tai viit­too tie­tä tilan­teen mukaan. Jos saa vit­tui­lua tai keho­tuk­sen ottaa huik­ka, on hom­ma sil­lä erää ok. Sit­ten vain pom­mit­ta­maan kan­san­edus­ta­jia ja kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu­ja, että teh­kää nyt jo jotain, siel­lä makaa ihmi­set kadul­la yötä päivää.

    Olen jo kehi­tel­lyt sel­lais­ta aja­tus­ta, että autoi­li­ja ei näe mitä kadul­la tapah­tuu, ja sik­si poli­tiik­ka on eräil­lä sen mukais­ta. Ei vain syn­ny empa­tian tun­net­ta, jos itse ei ole näke­mäs­sä. Väit­täi­sin, että oma kotio­vi niil­le, joil­ta hom­mat on läh­te­nyt lapa­ses­ta, ja yhteis­kun­ta alkaa sääs­tä­mään heti ja jat­kos­sa pal­jon enem­män. Palaa­mi­nen vero­jen­mak­sa­jak­si­kin sai­si aina­kin pie­nen mah­dol­li­suu­den. Ongel­mien kokoa­mi­nen asun­to­laan ei hel­po­ta nouse­mis­ta jaloil­leen, mut­ta niis­tä­kään ei pidä men­nä sääs­tä­mään, jos muu­ta läm­min­tä paik­kaa ei ole antaa. 

    Kos­ka maas­sa makaa­va alko­ho­lis­ti on vain ääri­pää yhteis­kun­nan ongel­mis­ta, ja muu jää lavas­tei­siin ja näky­mät­tö­miin niil­tä jot­ka eivät asioi­den paris­sa toi­mi, tar­vit­tai­siin poliit­ti­sil­ta päät­tä­jil­tä uskoa sii­hen, että asi­aa tut­ki­nei­ta kan­nat­tai­si kuun­nel­la. Ihan sii­tä syys­tä, että on todel­la hal­vek­sit­ta­vaa jul­muut­ta antaa asioi­den men­nä tuo­hon pis­tee­seen, että ollaan joko kadul­la tai mie­ti­tään miten sai­si hen­gen itsel­tään. Lisään vie­lä var­muu­den vuok­si, että asioi­hin ajois­sa puut­tu­mi­nen tuli­si pal­jon hal­vem­mak­si, kuin tuli­pa­lo­jen sam­mut­te­lu. Palo­jen sam­mut­te­lu ei ole edes teho­kas­ta, kun autet­ta­va on itse jo sii­nä vai­hees­sa kyy­nis­ty­nyt yhteis­kun­taa kohtaan. 

    Tut­ki­mus­ta syr­jäy­ty­mi­ses­tä on aina­kin ulko­mail­la teh­ty ja ihmi­nen sat­tuu ole­maan aika saman­lai­nen otus joka puo­lel­la, joten luu­li­si jota­kin joh­to­pää­tös­tä syn­ty­vän, jos kat­soo esi­mer­kik­si tut­ki­muk­sia USA:sta. Heik­ki Hii­la­mo lie­nee Suo­mes­sa par­hai­ta tuo­maan tätä tut­ki­mus­ta suo­raan poli­tiik­kaan, ja on ollut aina­kin vih­rei­den ehdok­kaa­na, joten kan­nat­tai­si var­maan hyö­dyn­tää tätä link­kiä. Ja löy­tyy sitä tut­ki­mus­ta var­mas­ti jo tar­peek­si Suo­mes­ta­kin. Kos­ka vih­reil­lä ei ole esi­mer­kik­si ay-lii­ket­tä sito­mas­sa ajat­te­lua, niin väy­lä tuo­da uut­ta ajat­te­lua oli­si auki. Oli­si myös parem­pi jos ne, jot­ka asioi­den kans­sa työs­ken­te­le­vät, oli­si­vat muu­al­la­kin esil­lä kuin alan leh­dis­sä. Muu­ten menee muil­la hut­ki­mi­sek­si. Vaa­leis­sa­kin käy­tiin esi­mer­kik­si kou­lu­ku­ris­ta kes­kus­te­lua, mut­ta ei kovin rakentavaa.

    Tut­ki­muk­seen perus­tu­vaa kuk­ka­hat­tui­lua tar­vit­tai­siin todel­la­kin lisää tähän maa­han. Ehkä vih­rei­den oli­si syy­tä laa­jen­taa käsi­tys­tä tuos­ta ihmis­ten kau­pun­gis­ta myös nii­hin ihmi­siin ja luo­da blo­gi, jos­sa nämä kuk­ka­hat­tui­li­jat pää­si­si­vät jul­ki­suu­teen kes­kus­te­le­maan. Nyt tulee vain yksit­täi­siä avauk­sia eri edus­ta­jil­ta. En oikein usko loka lai­tis­ten ja timo haa­pa­loi­den täyt­tä­mien poliit­tis­ten aree­noi­den otta­van kuk­ka­hat­tu­tut­ki­muk­sia vaka­vas­ti agen­dal­le. Jos pelk­kä inhi­mil­li­nen näkö­kul­ma ei rii­tä, niin täs­sä on koko kan­san­ta­lous kysees­sä. Se mitä pide­tään kuk­ka­hat­tui­lu­na, on myös avain pitää kan­san­ta­lout­ta pin­nal­la tulevaisuudessa.

    Suo­mes­sa on todel­la­kin val­lal­la yli­kou­lut­ta­mi­sen buu­mi. Vali­tet­ta­vas­ti tämä kar­sii töis­tä sel­lai­sia, jot­ka oli­si­vat monel­la alal­la parem­pia kuin ne, jot­ka saa­vat ne kir­jat luet­tua ja ten­tit ten­tit­tyä. Myös auto­maa­tio, eli kai­ken­lai­nen pyr­ki­mys mini­mi­mie­hi­tyk­seen, joh­taa sii­hen, että var­sin­kin mies­ten aloil­ta tip­puu työ­pai­kat pois. Siis sel­lai­set, jois­sa ihmi­nen väsyy, mut­ta tun­tee itsen­sä tar­peel­li­sek­si ja hom­mat mie­lek­käik­si ja jopa miel­lyt­tä­vik­si. Olen kuul­lut, että jopa mie­li­sai­raa­lois­sa poruk­ka on sel­vä­jär­ki­sem­pää sen jäl­keen, kun ovat pääs­seet fyy­si­seen työ­hön. Vali­tet­ta­vas­ti näi­tä hom­mia myös sit­ten hal­vek­si­taan puku­her­ro­jen ja jak­ku­pu­ku­jen paris­sa. Tämä taas joh­taa sii­hen, että nii­hin ei keh­da­ta hakeu­tua, kun ver­tai­lus­sa näy­tet­täi­siin ikä­luo­kan alempikastisilta. 

    Yhtä­lail­la nämä alka­vat olla nii­tä alo­ja, jois­sa har­maa talous tuo kaik­kea ikä­vää muka­naan ja se jo saa suo­ma­lai­set vält­tä­mään nii­tä. Kie­li­tai­dot­ta­mat ja muu­ten­kin välil­lä työ­la­eis­ta tie­dot­to­mat maa­han­muut­ta­jat ovat sit­ten help­po­ja koh­tei­ta hyväk­si­käy­töil­le. Kuka van­hem­pi myös­kään suo­sit­te­lee lap­sel­leen uraa sel­lai­sel­la alal­la, jos­sa on täy­sin vil­li mei­nin­ki ja media täyt­tyy näi­den alo­jen ongel­mis­ta? Mie­luum­min tun­ge­taan tuon­ne opis­ke­lu­put­keen, vaik­ka ei tie­dä­tä mitä halu­taan teh­dä. Ei ihme, että var­sin­kin amk:ssa jää opis­ke­lut monel­ta kes­ken, kun men­nään vää­ril­le aloille. 

    Sää­li onkin, että hal­li­tus näkee fksuim­mak­si estää alan­vaih­dot, kuin sen että jokai­nen pää­si­si etsiy­ty­mään sin­ne mitä halu­aa teh­dä. Kar­si­sit­te mie­luum­min aloi­tus­paik­ko­ja, kuin sul­ki­sit­te ovia lopul­li­ses­ti. Amk:a ja yli­opis­toa ei pitäi­si aina­kaan rin­nas­taa opis­ke­lu­mark­ki­nol­la, kun ne eivät rin­nas­tu työmarkkinoillakaan. 

    Työ­elä­mäs­sä­kin tulee sel­lais­ta evo­luu­tio­ta, jois­sa eri luon­tei­set kar­siu­tu­vat mat­kal­la pois ja sosi­aa­li­sem­mat pär­jää­vät. Sel­lai­sel­le joka haluai­si teh­dä asial­li­set hom­mat, ja jät­tää muun pönö­tyk­sen ja ver­kos­toi­tu­mi­sen kaik­kiin mah­dol­li­siin tahoi­hin väliin, nykyi­nen työ­elä­mä on aika­mois­ta pel­lei­lyä. Tai läh­te­vät sit­ten yrit­tä­jik­si, jos kek­si­vät jotain järkevää.

    Nuo­ris­sa on hir­veä kil­pai­lu kuu­lua menes­ty­jiin ja ylem­pään kas­tiin. Jotain ker­too jo sekin, että julk­kis on monen haa­veam­mat­ti. Kun totuus tulee useim­pien sil­mil­le ja haa­veet kaa­tuu, niin luu­li­sin tämän joh­ta­van jon­kin­lai­seen ahdis­tuk­seen sii­tä, että jää itse pol­ke­maan pai­kal­laan ja median luo­ma kiil­to­ku­vayh­teis­kun­ta jät­tää kyy­dis­tä. Jos ei ole sit­ten itsel­lä omaa poruk­kaa, johon tukeu­tua ja ver­ra­ta itse­ään, niin tap­pio­mie­lia­la saa tilaa. 

    Itsel­le armei­ja sopi aika­naan erit­täin hyvin ja vuo­si siel­lä oli elä­män par­haim­pia koke­muk­sia, mut­ta sit­ten paluu yhteis­kun­taan, joka oli vuo­den men­nyt omia meno­jaan ja kaik­ki tut­tu sama­ten, oli­kin sit­ten suo­raa putoa­mis­ta tyh­jän pääl­le. Jos siis armei­ja vie jol­ta­kin lopul­li­sen uskon elä­mään, niin se saa myös joil­ta­kin siteet sivii­liin aika vah­vas­ti kat­kot­tua, vaik­ka siel­lä pär­jäi­si­kin. Lie­nee sel­vää, että kotout­ta­mi­nen menee täs­sä­kin vähän puo­li­va­loil­la. Oma­na aika­na oli jo nai­set armei­jas­sa, joten ehdin huo­ma­ta mikä ero on moti­voi­tu­neel­la hen­ki­löl­lä ja asi­aan pako­te­tul­la henkilöllä.

    Itse näki­sin kau­pun­gin ole­van paik­ka, jos­sa pys­tyi­si teke­mään työ­pak­ko­ja nopeas­ti, siis sel­lai­sia joi­hin ei vaa­di­ta tur­haa kou­lut­tau­tu­mis­ta, vaan heti pää­see töi­hin. Ainoa ongel­ma onkin, että kau­pun­kia ei raken­ne­ta. Ei ole tar­peek­si ihmi­siä tar­peek­si pie­nel­lä alal­la. Osta­ri­lä­hiö on taval­laan ihan lii­an teho­kas tapa tuot­taa pal­ve­lut lähiös­sä asu­vil­le, mut­ta samal­la myös estää kai­ken­lais­ta pie­ny­rit­tä­jyyt­tä, kun ihmi­siä ei ole tar­peek­si. Tämä joh­taa taas kär­jis­täen sii­hen, että itse lähiös­sä ei kukaan tee työ­tä. Voi­kin kysyä, että jos Litt­le Ita­ly oli­si ollut aikoi­naan, 1900-luvun alku­pääs­sä, jo val­mis osta­ri­lä­hiö, niin oli­si­ko maa­han­muut­ta­jil­la ollut tilaa ruve­ta teke­mään bis­nes­tä? Hel­sin­gis­tä ei löy­ty­nyt edes paik­kaa sil­le basaa­ril­le, jota maa­han­muut­ta­jat oli­si­vat alka­neet pyörittämään! 

    Vii­mei­ses­sä Kirk­ko ja Kau­pun­ki-leh­des­sä on jut­tu, jos­sa joku enti­nen ahtaa­ja on perus­ta­nut lähiös­sä talon­sa “kivi­jal­kaan” pol­ku­pyö­rä­kor­jaa­mon. Heti ihmi­set ovat alka­neet tutus­tu­maan toi­siin­sa, kun on luon­nol­li­nen syy jää­dä turi­se­maan naa­pu­rei­den kans­sa, kun pihaan tuli taval­laan se tut­tu kaup­pias. Ennen pihas­sa ei ollut elä­mää ja ihmi­set meni­vät suo­raan osta­ril­ta kotiin­sa. Tätä olen yrit­tä­nyt tääl­lä­kin vies­tiä, että kaa­voi­tus muok­kaa ihmis­ten elä­män­ta­paa ja sosi­aa­li­suut­ta. Väit­täi­sin täl­lai­sen “kan­ta­kau­pun­ki­mai­suu­den” tuo­van kai­vat­tua yhtei­söl­li­syyt­tä ja kylä­mäi­syyt­tä, mut­ta on jo uhat­tu­na kantakaupungissakin. 

    Elin­kei­noe­lä­män kär­ki­pai­kat ovat vali­tet­ta­vas­ti täy­tet­ty tomp­pe­leil­la, jot­ka aja­vat van­han ja ras­kaan bulk­ki­teol­li­suu­den asi­aa. Samal­la kaik­ki muu jää jal­koi­hin. Raho­jen lait­ta­mi­nen ulko­mai­seen työ­hön ja tek­no­lo­gi­aan ydin­voi­ma­la-asias­sa on jo type­rää suo­ma­lai­sen työn ja teol­li­sen tule­vai­suu­den kan­nal­ta, mut­ta pal­ve­lua­lo­jen kehit­tä­mi­seen ei rii­tä edes aja­tus­ta. Ydin­voi­ma tar­koit­taa, ettei ole suo­ma­lais­ta kehi­tys­työ­tä, joka joh­tai­si tek­no­lo­gian omis­ta­mi­seen ja myyn­tei­hin, mut­ta eipä suo­ma­lai­set työ­pai­kat pai­na pal­joa kau­pun­geis­sa­kaan, kun kaa­voi­tus on mitä on. Sää­li, että yrit­tä­jä­jär­jes­töt­kin aja­vat autokaupunkia. 

    Kos­ka vih­re­siin kerään­tyy kult­tuu­ria­lan ihmi­siä, niin jos halu­taan luo­da kult­tuu­ris­ta työ­tä haluk­kail­le, niin on ajat­te­va voi­ma­lat pois kau­pun­gin sisäl­tä ja muu­ten­kin raken­net­ta­va pal­jon, sano­taan vaik­ka ratik­ka­mat­kan pää­hän kult­tuu­ri­pal­ve­luis­ta. On tulos­sa tans­sin taloa ja check­point­tia, mut­ta ne tar­vit­se­vat jo ole­mas­sa ole­vien tapaan pal­jon sel­lai­sia kulut­ta­jia, jot­ka ovat tar­peek­si lähel­lä kulut­ta­maan nii­tä luon­te­vas­ti. Eikä hait­tai­si, jos näil­le uusil­le tuli­jol­le kaa­voit­ta­ja mah­dol­lis­tai­si autot­to­muu­den ja muu­ten­kin teki­si kau­pun­gis­ta sel­lai­sen, jos­sa käys­ken­nel­lään muu­al­la­kin kuin työ­pai­kan, auto­mar­ke­tin ja kotio­ven väliä.

  91. Out­si­der: Vii­me­ai­koi­na jul­ki­suu­des­sa esiin­ty­neet polii­tik­ko­jen mol­laa­mi­set suo­ras­taan näyt­tä­vät poli­tii­kan vas­ten­mie­li­se­nä koiranvirkana.

    Se ei tosi­aan auta. Ja vaik­ka ajat­te­li­si median vie­lä hans­kaa­van­sa, käy­tän­nön toi­min­ta näyt­tää olus­päin sil­tä, että hyvät­kin ideat murs­ka­taan, jos esit­tä­jäl­lä on vää­rä puo­lue­kir­ja. Mik­si kukaan meni­si tuo­hon mukaan, ellei pidä kettuilusta?

    Out­si­der: Oli­si vaan tar­jot­ta­va tilal­le muu­ta mie­le­käs­tä teke­mis­tä. Urhei­lu on täs­sä oival­li­nen har­ras­tus, mut­ta ei sovi kaikille.

    Ongel­ma urhei­lus­sa on se, että sitä­kin on kou­lu pilaa­mas­sa ja itse­näi­sen, omaeh­toi­sen har­ras­ta­mi­sen torp­paa orga­ni­soi­tu lii­kun­ta, joka varaa kaik­ki lii­kun­ta­ti­lat ja ‑ajat omaan käyt­töön­sä. Innos­tus tulee monil­le vas­ta omas­ta har­ras­ta­mi­ses­ta, jon­ka jäl­keen sit­ten lii­ty­tään seuraan.

    Mrr­KAT: ‑TV:n tar­jon­ta lisään­tyi ja öisinkin..

    Täs­sä­hän on uusim­pa­na uutuu­te­na nämä ikä­ra­jat, jot­ka takaa­vat sen, ettei kat­so­mi­sen arvoi­sia ohjel­mia saa näyt­tää ennen iltayhdeksää.

    Jor­ma Nord­lin: Ystä­vä­ni tote­si, että aina on jotain töi­tä mitä voi tehdä.
    Siis joku työ­nan­ta­ja palk­kaa hei­tä­kin, johon­kin työ­hön, jota voi sil­lä yhdel­lä pie­nel­lä kädel­lä tehdä!

    Eihän tuol­lai­nen asen­ne ker­jää­mi­seen suin­kaan tar­koi­ta sitä, että noi­ta joku myös palk­kai­si töi­hin! Pal­jon löy­tyy Suo­mes­ta­kin ihmi­siä ker­to­maan palk­kaa­van­sa kenet vaan, mut­ta kun har­va oikeas­ti kel­paa eivät­kä palkkaa!
    Näit­kö ketään oikeas­ti töis­sä vai oli­ko kysees­sä vain oma psy­ko­lo­gi­nen puolustelu?

    Ässä: Masen­nuk­sen ja mui­den mie­len­ter­vey­son­gel­mien hoi­to ei oikein ole pys­ty­nyt peräs­sä sii­nä, että nii­den vuok­si hakeu­du­taan hoi­toon aiem­paa enemmän.

    Eikös noi­ta paik­ko­ja 90-luvul­la kar­sit­tu? Kuin­ka moni masen­tu­nut edes viit­sii ruve­ta tai kyke­nee tais­te­le­maan hoi­don saa­mi­sek­si, kun tilan­ne on kaik­kien tie­dos­sa. Sehän vain tar­koit­taa, että tilan­ne on pahem­pi kuin mitä tuon perus­teel­la luulisi.
    Saman laman perui­na lie­nee siir­ryt­ty pysy­väs­ti kak­sin- tai kol­min­ker­tai­seen työ­mää­rään. Ei ihme jos pää ei kestä.

    Armei­jan sim­pu­tuk­ses­ta vie­lä sen ver­ran, että har­vem­min kukaan armei­jas­sa sim­put­ta­jak­si oppii. Se oppi ja asen­ne tulee ihan muu­al­ta. Peri­aat­tees­sa­han siel­lä on jo ihan täys­kas­vui­sia mie­hiä. Joh­ta­mi­ses­sa­kin pai­no­te­taan syvä­joh­ta­mis­ta. Kan­nat­taa siis siir­tää kat­se aikaan ennen armei­jaa, jos tuos­sa on ongelma.

  92. Juha­ni Salo­vaa­ra: Tut­ki­muk­seen perus­tu­vaa kukkahattuilua

    Mitä tar­koi­tat?
    Minus­ta kuk­ka­hat­tui­lu on moraa­lis­ti­sin perus­tein tapah­tu­vaa näen­näi­ses­ti hyvää mut­ta todel­li­suu­des­sa hai­tal­lis­ta toi­min­taa. Mik­si ihmees­sä sitä tar­vit­tai­siin lisää?

  93. Armei­jan “syvä­joh­ta­mi­nen” on pelk­kää hölö­tys­tä. Iso­jen sim­pu­tuss­kan­daa­lien jäl­keen varus­kun­nis­sa alet­tiin kou­lut­taa vähem­mäl­lä kiusaa­mi­sel­la, mut­ta perus­ku­vio säi­lyi sama­na: väsy­nei­tä vail­la moti­vaa­tio­ta ole­via ihmi­siä huu­de­taan ja käs­ky­te­tään teke­mään jotain vas­te­mie­lis­tä, kuten tet­saa­maan loskassa. 

    Pär­jä­sin hyvin intis­sä, mut­ta ihan tis­mal­leen samaa miel­tä olen tou­hus­ta kuin Soi­nin­vaa­ra­kin. Ne, jot­ka vai­kut­ti­vat ole­van syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa, mel­kein poik­keuk­set­ta kes­keyt­ti­vät pal­ve­luk­sen­sa. Kun itse lopul­ta pää­sin vapau­teen, se oli koke­muk­se­na van­ki­lan veroi­nen tur­huu­den kai­vo. Oli vai­ke­aa aloit­taa sivii­lie­lä­mä tyh­jäs­tä, ja kadeh­din kaik­kia kave­rei­ta jot­ka oli­vat riit­tä­vän fik­su­ja men­näk­seen siva­riin, puhu­mat­ta­kaan tytöis­tä, jot­ka oli­vat sääs­ty­neet koko touhulta.

    Syr­jäy­ty­mi­sen ehkäi­syyn voi­si muu­ten ottaa uuden näkö­kul­man vam­mais­ryh­mis­tä. Kal­le Könk­kö­län kal­tai­set pio­nee­rit ovat muut­ta­neet yhteis­kun­taa niin, että vam­mais­ryh­mät ote­taan nyky­ään huo­mioon. Tavoi­te on ihail­ta­va: on pyrit­tä­vä yhteis­kun­taan, jos­sa vam­mai­set voi­vat elää mah­dol­li­sim­man autonomisesti.

    Tämä kuu­los­taa hir­veän type­räl­tä, mut­ta nuo­re­na jos­sain mää­rin kadeh­din vam­mais­ka­ve­rei­ta­ni, joil­le yhteis­kun­ta antoi elä­män mah­dol­li­suu­det, kodin ja jopa työ­pai­kan. Lip­pos­paa­vos­ta läh­tien nuo­ri­soi­kä­luok­kia ei ole autet­tu pär­jää­mi­ses­sä, vaan hei­tä on syyl­lis­tet­ty lii­an hitaas­ta val­mis­tu­mi­ses­ta, lii­an lais­kas­ta men­ta­li­tee­tis­ta, elä­män­ta­pa­tu­ris­mis­ta ja ties mistä. 

    Kotoa muut­ta­mi­sen jäl­keen elä­mä­ni ei tosi­aan ollut mitään ruusuil­la tans­si­mis­ta — ja vaik­ka kävin töis­sä ja mak­soin veroa ja pys­tyin joten­kin kituut­ta­maan, veti yhteis­kun­ta tur­paan hen­ki­ses­ti. Noi 50 tuhat­ta kadon­nut­ta sisäl­tää monia kave­rei­ta­ni, ja mun näh­däk­se­ni syy tuon poru­kan ole­mas­sao­loon löy­tyy vii­mei­sen 20 vuo­den hallituksista. 

    Maa­il­ma on muut­tu­nut niin pal­jon, että nuo­ri­so ei voi osal­lis­tua yhteis­kun­taan samal­la tavoin kuin ennen, heil­le ei ole tar­vet­ta työ­elä­mäs­sä ja he ovat kulue­rä, mikä polt­taa hei­dän kynt­ti­lään­sä kah­des­ta päästä.

  94. Pal­jon­kin oli­si kom­men­toi­ta­vaa, mut­ta yri­tän nyt keskittyä.

    1. Omis­ta oppi­lais­ta­ni (ylä­kou­lu) muu­ta­mis­ta näkee (ja myö­hem­min kuu­lee) että syr­jäy­ty­mi­nen on edes­sä. Pahim­pia ovat lap­sen omat ja van­hem­pien mie­len­ter­vey­son­gel­mat: isää ei ole, äiti on sel­väs­ti kyke­ne­mä­tön hoi­ta­maan omia tai lap­sen­sa asioi­ta, lap­si masen­tuu ja jää sän­gyn poh­jal­le. Kotoa­kin olen jos­kus kou­luun hake­nut, mut­ta ei auta. Las­ten­suo­je­luil­moi­tus on hyvin usein pelk­kä paperi.

    Moniam­ma­til­li­nen” tuki on vali­tet­tavs­ti usein vain sitä, että kukaan ei ota syr­jäy­ty­väs­tä lap­ses­ta koko­nais­vas­tuu­ta. Apua tar­vit­se­vat nuo­ret kye­tään löy­tä­mään jo päi­vä­ko­dis­sa (Andre Sou­ran­der & al.), mut­ta moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ­ver­kos­to pal­lot­te­lee las­ta läpi perus­kou­lun ja jos ammat­ti­kou­lu­tus ei nap­paa, niin sii­tä ojas­ta nouse­mi­nen on mel­kein mahdotonta.

    JOten­kin sel­lai­nen sosi­aa­li­toi­mi, jos­sa yhdel­lä val­vo­jal­la oli­si jär­jel­li­nen mää­rä huo­leh­dit­ta­via ja jon­kin­lai­nen tulos­vas­tuu, oli­si ide­aa­li. Luu­li­sin, että nämä perhekodit/ sijais­van­hem­mat ovat useas­ti täl­lai­sia. Lap­set vain pitäi­si saa­da tur­vaan ennen kuin he ovat men­neet niin hajal­le, että kor­jaa­mi­nen on mahdotonta.

    Muu­ten olen sitä miel­tä, että täs­sä ket­jus­sa on mones­sa kir­joi­tuk­ses­sa vii­saut­ta, mut­ta kyl­lä nimi­merk­ki Austrian (=itä­val­ta­lai­nen???) oli totaa­li­sen vää­ril­lä jäl­jil­lä, kun tah­toi 11-vuo­tiail­le jaon teo­reet­ti­siin ja käy­tän­nöl­li­siin lap­siin. Aika vähän on ole­mas­sa kou­lu­tus­asian­tun­ti­joi­ta, joi­den mie­les­tä Suo­men perus­kou­lu ei peri­aat­teil­taan ole erit­täin hyvä järjestelmä.

    Tou­ko Mettinen
    ylä­kou­lun opettaja

  95. alek­sis salus­jär­vi: mut­ta perus­ku­vio säi­lyi sama­na: väsy­nei­tä vail­la moti­vaa­tio­ta ole­via ihmi­siä huu­de­taan ja käs­ky­te­tään teke­mään jotain vas­te­mie­lis­tä, kuten tet­saa­maan loskassa.

    Tämä on nime­no­maan oikea tapa kou­lut­taa ihmi­siä krii­si­joh­ta­mi­seen soda­no­lois­sa. Sodas­sa mie­het jou­tu­vat tule­maan toi­meen viik­ko­ja vähäl­lä unel­la, pale­le­maan kyl­mäs­sä met­säs­sä pelos­ta jäyk­kä­nä ja suo­rit­ta­maan teh­tä­viä joi­hin mikään raha­sum­ma ei hei­tä hou­kut­te­li­si. Sii­tä on mie­lek­kyys kau­ka­na ja ihmis­mie­li dege­ne­roi­tuu. Kai­ken­lai­nen moti­vaa­tio on kadon­nut ja abstrak­tit käsit­teet kuten isän­maal­li­suus ja maan­puo­lus­tus­tah­to ovat unoh­tu­neet kau­an sit­ten, ihmi­sen saa toi­mi­maan vain jos hänet on ehdol­lis­tet­tu teke­mään mie­let­tö­miä jut­tu­ja kun typ­pi jol­la on eri­lai­nen kuvio olka­pääs­sä käskee.

    Ihmi­nen jol­la on ter­ve suh­de auk­to­ri­teet­tiin, pys­tyy anta­maan auk­to­ri­tee­tin toi­sel­le ihmi­sel­le suh­teel­li­sen hel­pos­ti kun tilan­ne niin vaa­tii ja otta­maan myös auk­to­ri­tee­tin tar­vit­taes­sa. Täl­lais­ta hen­ki­löä tuol­lai­nen rääk­ki ei hätkäytä. 

    Mut­ta on aivan tur­ha kuvi­tel­la että syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­va nuo­ri sosia­li­soi­tui­si ja oppi­si toi­mi­maan yhtei­sös­sä täl­lai­sen kou­lu­tuk­sen jälkeen.

  96. Armei­jas­ta

    Omas­ta armei­ja­ko­ke­muk­ses­ta on jo aikaa, muu­ta olen tavan­nut luon­neh­tia aikaa näin: “Elä­mä­ni paras vuo­si, jon­ka mene­tin armeijassa.”

    Poi­ka­ni not­kui tuos­sa puo­li vuot­ta Säky­läs­sä ja posi­tii­vi­nen kun on, tun­tui huu­mo­ril­la pär­jää­vän ja sai muu­ta­man kave­rin. Kun kyse­lin kou­lu­tuk­ses­ta ja joh­ta­mi­ses­ta, näyt­ti, että pal­joa ei olla edis­tyt­ty 70-luvun lopusta.

    Kai se nyt höl­möm­pi­kin ymmär­tää, että nyky­maa­il­mas­sa har­va joh­ta­ja onnis­tuu työs­sään, jos ei onnis­tu alai­sil­leen perus­te­le­maan tavoit­tei­taan ja kei­no­jaan. Armei­jas­sa tun­nu­taan luot­ta­van enem­män “käs­ky­tyk­seen”.

    Tou­ko Mettinen
    alikersantti

  97. Onko maa­il­ma muut­tu­nut niin pal­jon, ettei taju­ta aemei­jan kou­lut­ta­van ihmi­siä sotaan? Ei sil­loin ole aikaa eri­lai­siin tii­mi­hom­miin yms. Kokouk­set ja muut vas­taa­vat hie­no­ja nyky­ään jos­kin aika pal­jom tur­hia. Kyl­lä työ­elä­mäs­sä­kin pitä olla joku jär­jes­tys. Jos joku pomo tekee jotain totaa­li­ses­ti vää­rin, on pian ulkona.
    On se niin vää­rin, että intis­tä tule­va yksi­lö on pihal­la maa­il­mas­ta. Tänä päivänä?
    Opis­toin­si­nöö­ri vas­taa DI:tä(Viherinssi). Mis­sä nii­tä oikein koulutetaan?
    Kuin­ka pal­jon yhteis­kun­nan pitää sat­sa­ta eri­lai­siin ongel­miin nuorisossa/muissa?

  98. Kal­le: Tut­ki­mus­a­se­tel­maa­si voi­si hie­man kri­ti­soi­da. Sen sijaan eri mies­puo­li­sia ikä­luok­kia voi­tai­siin ehkä tut­kia ja ver­ra­ta sel­lai­sia ikä­luok­kia, jois­sa int­ti piti kyn­sin ham­pain kiin­ni sii­tä hei­koim­mas­ta­kin len­kis­tä, nykyi­siin ikä­luok­kiin, jois­sa hei­kom­man ainek­sen siir­ty­mis­tä mui­hin pal­ve­lu­muo­toi­hin tai koko­naan jär­jes­tel­män ulko­puo­lel­le ei kat­so­ta kus­tan­nus­syis­tä huonolla.

    Oli­si­ko­han tämä tut­kit­ta­vis­sa par­hai­ten vali­koi­van ase­vel­vol­li­suu­den mais­sa. Siis niis­sä, jois­sa osa ase­vel­vol­li­sis­ta valit­tiin arval­la (oli­ko­han Tans­ka) ja kou­lu­tet­tiin kol­man­nes ikäluokasta…?

  99. Ihan koh­ta­lais­ta kes­kus­te­lua täs­sä ket­jus­sa, vaik­ka esiin pis­tää monen kou­lu­te­tun ilmei­ses­ti vih­reän tun­te­ma ylpeys itses­tään, joka ei voi kyl­lä­kään olla humaa­nis­ti ajat­te­le­van ihmi­sen pääl­lim­mäi­nen ajattelumalli.

    Ei syr­jäy­ty­mis­tä voi­da lähes­kään aina estää ja sii­hen pitää olla kan­sa­lai­soi­keus, mut­ta tur­ha on vaa­tia sil­loin kovin hyvää elin­ta­soa ellei ole rikas perillinen.

  100. Kou­lu­tusin­flaa­tio” on tar­koit­taa ennem­min­kin sitä, että työ­elä­mäs­sä ei hyö­dyn­ne­tä annet­tua kou­lu­tus­ta, yleen­sä työn organ­soin­nin vuoksi.

    Suo­mi on 90-luvul­ta saak­ka kou­lut­ta­nut väes­töä vah­vas­ti. Se näkyy hyväl­lä taval­la mones­sa asias­sa, mut­ta talou­del­lis­ta hyvin­voin­tia ei se ole tuottanut.

    AMK:n kou­lu­tus on var­sin epä­onn­si­tu­nut­ta, keh­no osaa­mis­poh­ja niin aka­tee­mi­ses­ti kuin taui­dol­li­ses­ti on aika ikä­vä taus­ta. Toi­saal­ta amk-taus­tai­set pys­tyi­si­vät vaa­ti­vam­piin­kin teh­tä­viin — kuten myös vaik­ka DI:t, jot­ka alka­vat olla teol­li­suu­den perusduunareita. 

    Työ­elä­mä ei ole muut­tu­nut kou­lu­tuk­sen kehittyessä. 

    Työ­nan­ta­jan näkö­kul­mas­ta: 100 000 euron trak­to­ria ja lisä­lai­tet­ta ei uskal­la antaa kenen­kään honn­ke­lin työ­vä­li­neek­si. Kou­lu­tus on yksi tapa asioit­taa että kyke­nee hoi­ta­maan asioi­ta. Armei­jan käy­mi­nen tas antaa vin­kin, että mah­dol­li­ses­ti ihmi­nen sie­tää pie­niä vas­toin­käy­mi­siä ja pys­tyy ole­maan ryh­mäs­sä alai­se­na. Osin myös int­ti ker­too, jos ihmi­nen ei ole halun­nut kai­kes­sa pääs­tä elä­mäs­sään ihan hel­poim­mal­la. Sil­lä on merkitystä.

    Sivii­li­pa­lö­ve­luk­sen ongel­ma on, että siel­lä jot­kut teke­vät vaa­ti­via teh­tä­viä, jot­kut taas lähin­nä löy­säi­le­vät ja not­ku­vat työ­tä vältellen.
    Siva­rin on pys­tyt­tä­vä hyvin ker­to­maan aikaan­san­nok­sis­taan siva­ris­sa. (Ideo­lo­gia­lal ei ole väliä.)

    Luul­ta­vas­ti tule­vai­suut­ta on 4 kk:n yhteis­kun­ta­pal­ve­lu, jon­ka pääl­le tule­vat akti­vi­tee­tit ovat vapaa­eh­toi­sia. Työ­elä­mäs­sä se sit­ten tul­ki­taan miten kyetään.

  101. Tie­de­mies: Omal­la koh­dal­la­ni vika ei ollut se että oli­sin ollut heik­ko vaan se että kou­lu ei sie­tä­nyt eri­lai­suut­ta. Nyky­ään sitä sie­de­tään aivan eri taval­la. Oma poi­ka­ni muis­tut­taa minua monel­la taval­la ja tuli hyvin toi­meen perus­kou­lus­sa. Vuo­si perus­kou­lua antoi niin hyvät val­miu­det että poi­ka pär­jä­si ihan OK myös Sin­ga­po­ren kou­lus­sa jos­sa mei­nin­kin on “vähän” toi­nen kuin Suomessa. 

    Minul­la on ihan saman­lai­nen tun­tu­ma nyky­kou­lus­ta. Opet­ta­jil­la on ihan eri taval­la kons­te­ja saa­da kaik­ki pysy­mään muka­na kuin sil­loin jos­kus, kun ainoa kas­va­tus­kei­no oli: “ULOS LUOKASTA”.

    Tou­ko Met­ti­nen:
    “Moniam­ma­til­li­nen” tuki on vali­tet­tavs­ti usein vain sitä, että kukaan ei ota syr­jäy­ty­väs­tä lap­ses­ta kokonaisvastuuta.Apua tar­vit­se­vat nuo­ret kye­tään löy­tä­mään jo päi­vä­ko­dis­sa (Andre Sou­ran­der & al.), mut­ta moniam­ma­til­li­nen yhteis­työ­ver­kos­to pal­lot­te­lee las­ta läpi perus­kou­lun ja jos ammat­ti­kou­lu­tus ei nap­paa, niin sii­tä ojas­ta nouse­mi­nen on mel­kein mahdotonta. 

    Olen oman lap­se­ni suh­teen aikaa sit­ten toden­nut, että koko­nais­vas­tuun voi ottaa vain van­hem­mat: olen tähän men­nes­sä ehti­nyt asioi­da kuu­den las­ten­tar­han­opet­ta­jan (ja 6 hoitajan+kahden avus­ta­jan) ja yhden luo­kan­opet­ta­jan kans­sa (ja muu­ta­ma muu ammat­ti­lai­nen sii­hen pääl­le). Ongel­mal­lis­ta aina­kin päi­vä­ko­ti­maa­il­mas­sa on se, että ammat­ti­lai­nen kuun­te­lee vain ammat­ti­lais­ta. Vaik­ka puhui­sin täs­mäl­leen samo­ja asioi­ta, niin minut her­käs­ti sivuu­te­taan, kos­ka olen vain äiti. Minul­le on lähin­nä kehut­tu kuin­ka HIENOSTI kaik­ki kui­ten­kin on mennyt. 

    Ei mikään ihme, että hyvin­kin haas­ta­vien las­ten van­hem­mat ovat usein ihan pihal­la sii­tä, mis­sä oikeas­ti men­nään. Ovat­han ammat­ti­lai­set vuo­sia keh­nu­neet, että hyvin menee, vaik­ka totuus oli­si kovin­kin toi­sen­lai­nen. Ei kai­kil­la van­hem­mil­la ole tajua sii­tä, mil­lai­nen on ns. nor­maa­li lap­si, vaan kai­kil­le meil­le oma arki on nor­maa­lia, muu outoa. Päi­vä­ko­dis­sa esi­mer­kik­si las­ten kave­ri­suh­tei­den muo­dos­tu­mis­ta tue­taan, mut­ta kou­lun­pi­hal­la lap­si on omil­laan, sosi­aa­li­set tai­dot ja nii­den puut­teet pal­jas­tu­vat jos­kus aika julmasti.

    Uskal­tai­sin lisäk­si väit­tää, että vas­toin yleis­tä käsi­tys­tä, yksi syr­jäyt­tä­vä teki­jä on se, että monis­sa ns. hyvis­sä per­heis­sä lap­sil­la on tur­han kova kuri. Unoh­de­taan se, että ei täs­sä olla kas­vat­ta­mas­sa kilt­te­jä lap­sia, vaan elä­mäs­sään pär­jää­viä aikui­sia. Täl­löin nuo­ri tai nuo­ri aikui­nen ei uskal­la tai keh­taa ker­toa van­hem­mil­leen, kun on tyri­nyt, kun ongel­mat ovat vie­lä pie­niä ja mel­ko pie­nil­lä kor­jaus­liik­keil­lä asiat saa­tai­siin takai­sin raiteilleen.

  102. Tapio: Tämä on nime­no­maan oikea tapa kou­lut­taa ihmi­siä krii­si­joh­ta­mi­seen soda­no­lois­sa. Sodas­sa mie­het jou­tu­vat tule­maan toi­meen viik­ko­ja vähäl­lä unel­la, pale­le­maan kyl­mäs­sä met­säs­sä pelos­ta jäyk­kä­nä ja suo­rit­ta­maan teh­tä­viä joi­hin mikään raha­sum­ma ei hei­tä hou­kut­te­li­si. Sii­tä on mie­lek­kyys kau­ka­na ja ihmis­mie­li dege­ne­roi­tuu. Kai­ken­lai­nen moti­vaa­tio on kadon­nut ja abstrak­tit käsit­teet kuten isän­maal­li­suus ja maan­puo­lus­tus­tah­to ovat unoh­tu­neet kau­an sit­ten, ihmi­sen saa toi­mi­maan vain jos hänet on ehdol­lis­tet­tu teke­mään mie­let­tö­miä jut­tu­ja kun typ­pi jol­la on eri­lai­nen kuvio olka­pääs­sä käskee..

    Voe luo­ja. Ajat­te­lin, että en kom­men­toi enää armei­ja­jut­tu­ja, mut­ta tämä oli jo aika has­sus­ti sanot­tu. Vai voit­ko väit­tää, että kave­rit, jot­ka eivät enää muis­ta, että miten sii­hen vas­ta­hyök­käyk­seen läh­det­tiin, on kui­ten­kin armei­jas­sa “ehdol­lis­tet­tu teke­mään mie­let­tö­miä juttuja.”

    Olet yksin­ker­tai­ses­ti vää­räs­sä. Eivät ihmi­set ole mitään auto­maat­te­ja, vaik­ka oli­si­vat käy­neet armeijan.

  103. Yhteis­kun­nas­sa suo­ras­taan tuh­la­taan jopa huipputietotaitoa.Tarkoitan vaik­ka­pa elekt­ro­nii­kan eräs­tä hen­ki­löä, joka pis­tää fir­man­sa rahoik­si ja siir­tyy Lap­piin pyö­rit­tä­mään las­ket­te­lu­rin­tei­tä. Tai talous­a­lan ete­vim­piin kuu­lu­vaa ajat­te­li­jaa, joka siir­tyi maa­ti­lal­le hevo­sia pitämään.Kun on saa­nut kasaan tuke­van omai­suu­den, niin mitä­pä sitä enää palk­ka­töi­tä etsimään.
    Jon­kun amma­tin vähek­sy­mi­nen on usein silk­kaa tie­tä­mät­tö­myyt­tä. Esim ammat­ti­kou­lus­ta tule­va auto­na­sen­ta­ja alkaa työn­sä van­hem­man asen­ta­jan val­von­nas­sa. Opas­tus tapah­tuu ihan kädes­tä pitäen. Uusia huol­to-ohjei­ta on opis­kel­ta­va usei­ta ker­to­ja vuo­des­sa. On mie­hes­tä itses­tä kiin­ni miten kor­keal­le pyrkii.Vuosien koke­mus tekee ammat­ti­mie­hen, joka tie­tää arvon­sa ja on ylpeä sii­tä. Onne­ton tuna­ri ei kau­an pysy fir­man palkkalistoilla.

  104. åke: Voe luo­ja. Ajat­te­lin, että en kom­men­toi enää armei­ja­jut­tu­ja, mut­ta tämä oli jo aika has­sus­ti sanot­tu. Vai voit­ko väit­tää, että kave­rit, jot­ka eivät enää muis­ta, että miten sii­hen vas­ta­hyök­käyk­seen läh­det­tiin, on kui­ten­kin armei­jas­sa “ehdol­lis­tet­tu teke­mään mie­let­tö­miä juttuja.”

    Olet yksin­ker­tai­ses­ti vää­räs­sä. Eivät ihmi­set ole mitään auto­maat­te­ja, vaik­ka oli­si­vat käy­neet armeijan.

    Kun ihmi­nen vie­dään ääri­ra­joil­le, tah­don­voi­ma alkaa hei­ke­tä. Jos ravaat met­säs­sä kak­si viik­koa nel­jän tun­nin yöunil­la jäl­jel­lä on enää auto­maat­ti joka halu­aa vain nuk­kua ja pääs­tä läm­pi­mään. Krii­sia­jan joh­ta­mi­nen tar­koit­taa täl­lai­sen poru­kan joh­ta­mis­ta itse­kin täy­sin nääntyneenä.

  105. Hei­tän täs­sä vie­lä toi­sen näkö­kul­man. Kou­lu­tuk­sen teh­tä­vä­nä on juh­la­pu­heis­sa antaa tie­toa jos­ta voi jalos­taa osaa­mis­ta eli “tie­to­tai­toa” työ­elä­mäs­sä. Idea­na on siis täs­sä näkö­kul­mas­sa se, että kou­lu­tus antaa sel­lai­sen tie­dol­li­sen poh­jan että perus­asiat hal­li­taan ja nii­tä sit­ten täy­den­ne­tään myö­hem­min työ­elä­mäs­sä sen het­ken tar­pei­den mukaan. 

    Tämä on kui­ten­kin vain hypo­teet­ti­nen ja idea­li­soi­tu kou­lu­tuk­sen teh­tä­vä. Sen toi­nen — joku sanoi­si vie­lä että tär­keäm­pi — teh­tä­vä on toi­mia sig­naa­li­na, vähän niin­kuin rii­kin­ku­kon hän­nän­kin. Tär­kein asia jon­ka kou­lu­tuk­ses­sa oppii, on kyky vie­dä läpi pit­kä­jän­tei­siä pro­jek­te­ja kuten tut­kin­to ja opin­näy­te­työt. Tätä työ­nan­ta­ja ei haas­tat­te­lul­la tms kyke­ne mit­taa­maan, joten pape­ri ker­to­vat sen luotettavammin. 

    Kun kil­pai­lu työ­pai­kois­ta on kovaa, niin kou­lu­tuk­ses­ta tulee erään­lai­nen race to the bot­tom. Ihmi­sil­tä vaa­di­taan tiet­tyä kou­lu­tus­ta­soa, ei sen osaa­mi­sen vuok­si, vaan sik­si että nämä voi­vat osoit­taa sel­viä­vän­sä kou­lu­tuk­ses­ta. Ja onhan se ratio­naa­lis­ta: Mik­si työ­nan­ta­ja haluai­si pal­ka­ta jon­kun joka ei ole kyen­nyt teke­mään tut­kin­toa kun sel­lai­nen joka sii­hen on kyen­nyt, on tar­jol­la? Kyse ei siis ole sii­tä, että tut­kin­toa tar­vi­taan vaan sii­tä, että sen puu­te ker­too (aina­kin mie­li­ku­vis­sa) sii­tä, että ihmi­ses­sä on jotain vikaa. 

    Tämä on peli, joka huk­kaa resurs­se­ja aivan hur­jas­ti. Asi­aa han­ka­loit­taa se, että on ole­mas­sa kou­lu­tus­ta jos­ta on aivan var­mas­ti hyö­tyä. Lisäk­si eri aloil­la (var­sin­kin, ikä­vä kyl­lä, jul­ki­sil­la) syn­tyy sel­lai­sia ajat­te­lu­ta­po­ja, että tämä mei­dän työ on nyt kovin vaa­ti­vaa ja että kou­lu­tus­vaa­ti­muk­sis­ta ei voi­da jous­taa. Kir­jas­ton­hoi­ta­jan pitää olla kor­kea­kou­lu­tet­tu, las­ten­tar­han­opet­ta­jan pitää olla kor­kea­kou­lu­tet­tu, jne. 

    Jos halu­taan ser­ti­fi­kaat­te­ja pit­kä­jän­tei­syy­des­tä, niin hel­pom­mal­la pääs­täi­siin, jos jaet­tai­siin todis­tuk­sia sii­tä, että istuu kusiais­pe­säs­sä riit­tä­vän pitkään. 

    En myös­kään oikein pidä sii­tä impli­siit­ti­ses­tä aja­tuk­ses­ta, joka kai­kes­sa täs­sä kes­kus­te­lus­sa tun­tuu ole­van koko ajan läs­nä, että yksi­löt ovat ole­mas­sa lähin­nä sik­si että voi­si­vat mak­saa mah­dol­li­sim­man pal­jon vero­ja. Kou­lut­tau­tu­mi­nen on myös haus­kaa; tämä ei ole argu­ment­ti sil­le, että yhteis­kun­nan varoil­la pitäi­si kou­lut­taa ihmi­siä nykyi­ses­sä mitas­sa, vaan päin­vas­toin. Kou­lu­tus­ta on jär­ke­vää sub­ven­toi­da, kos­ka sii­tä saa­daan pal­jon ker­ran­nais­hyö­ty­jä, mut­ta tut­kin­to­jen teh­tai­le­mi­nen ei vai­ku­ta oikein mie­lek­kääl­tä päämäärältä.

  106. Jou­niL: Hyviä pohdintoja.Kuka teki­si tar­vit­tavt muu­tok­set yhteiskuntaan.Valmista mal­lia voi otta USA:sta, joka on pal­ve­lu­yh­teis­kun­ta. Se vain on monel­le punai­nen vaa­te. Valitettavasti.Työn teet­tä­mi­nen pitäi­si olla pal­jon hal­vem­paa. Sii­nä on se perusongelma..

    Minä en kyl­lä löy­dä mitää kah­deh­dit­ta­vaa USA:n pal­ve­lu­yh­teis­kun­nas­ta, jos­sa pal­ve­lu­työ­tä teke­väin ihmi­sen työ­nan­ta­jal­ta saa­ma palk­ka on 800E kuu­kau­des­sa. Lopul­li­nen palk­ka muo­dos­tuu asiak­kai­den mak­sa­mis­ta tipeistä.
    Koko tip­pi­kult­tuu­ri on ihan hau­ris­ta. Asiak­kaal­le tipin mak­sa­mi­nen on pakol­lis­ta (tai seu­raa­van ker­ran keit­too­si syl­je­tään) Lop­puen lopuk­si pal­veui­den käyt­tä­jä mak­saa kui­ten­kin kaik­ki kulut. Poh­jois­mais­sa ei pal­ve­lu­ra­haa onnek­si tun­ne­ta, pal­ve­lu sisäl­tyy tuot­teen hin­taan. Tip­pi­ra­ha on myös pime­ää rahaa jos­ta ei vero­ja makseta.

  107. rau­hat­to­mil­le pojil­le oli omat poikalyseot

    Itse asias­sa lyseot (eivät “poi­ka­ly­seot”, vaan pel­kät lyseot) oli­vat val­tion yllä­pi­tä­miä oppi­kou­lu­ja ja yleen­sä paik­ka­kun­tan­sa arvos­te­tuim­pia kou­lu­ja. Ne eivät olleet “rau­hat­to­mil­le” vaan niil­lä oli kaik­kein tiu­kim­mat sisään­pää­sy­kri­tee­rit. Myös ero­te­tuk­si tulo oli hel­poin­ta juu­ri näis­sä kouluissa.

    Tyy­pil­li­ses­ti, mikä­li paik­ka­kun­nal­la oli usei­ta oppi­kou­lu­ja, yhteis­kou­lu oli nuo­rin ja sin­ne pää­si helpoimmin.

  108. Tie­de­mies: Tämä on kui­ten­kin vain hypo­teet­ti­nen ja idea­li­soi­tu kou­lu­tuk­sen teh­tä­vä. Sen toi­nen – joku sanoi­si vie­lä että tär­keäm­pi – teh­tä­vä on toi­mia sig­naa­li­na, vähän niin­kuin rii­kin­ku­kon hän­nän­kin. Tär­kein asia jon­ka kou­lu­tuk­ses­sa oppii, on kyky vie­dä läpi pit­kä­jän­tei­siä pro­jek­te­ja kuten tut­kin­to ja opin­näy­te­työt. Tätä työ­nan­ta­ja ei haas­tat­te­lul­la tms kyke­ne mit­taa­maan, joten pape­ri ker­to­vat sen luotettavammin. 

    Rima on vaan vie­ty niin mata­lal­le, että kou­lu­tus ei oikein sig­na­loi enää mis­tään. Tämän takia fir­mat käyt­tä­vät niin pal­jon rahaa sovel­tu­vuus­tes­tei­hin. Toh­to­rin tai lisen­si­aa­tin tut­kin­to on nykyi­sin sig­naa­li sii­tä, että yksi­lö ei ole saa­nut oman alan­sa töi­tä mais­te­ris­tut­kin­non jäl­keen vaan jou­tu­nut jatko-opiskelijaksi. 

    Yksi kou­lu­tuk­sen tue­mis­ta hyö­dyis­tä on ver­kos­toi­tu­mi­nen, joka selit­tää huo­mat­ta­van osan eri kou­lu­tusa­lo­jen palk­kae­ro­ja. Suu­rin osa hyvis­tä työ­pai­kois­ta menee suh­tei­den avul­la. Yksi­näi­set sudet eivät oikein pär­jää nyky­maa­il­mas­sa ja samal­la yhteis­kun­ta menet­tää pal­jon lahjakkuuspotentiaalia.

  109. Kun ihmi­nen vie­dään ääri­ra­joil­le, tah­don­voi­ma alkaa hei­ke­tä. Jos ravaat met­säs­sä kak­si viik­koa nel­jän tun­nin yöunil­la jäl­jel­lä on enää auto­maat­ti joka halu­aa vain nuk­kua ja pääs­tä läm­pi­mään. Krii­sia­jan joh­ta­mi­nen tar­koit­taa täl­lai­sen poru­kan joh­ta­mis­ta itse­kin täy­sin nääntyneenä.

    Tämä on ihan tot­ta. Aina­kin tie­dän, että itse 2000-luvun alus­sa saa­ma­ni armei­jan joh­ta­mis­kou­lu­tus koros­ti käs­kyn perus­te­lua ja inhi­mil­lis­tä otet­ta. Poik­keuk­se­na oli kui­ten­kin tais­te­lu­ti­lan­ne: sil­loin nos­te­taan se luot­ta­muk­sen ja uskol­li­suu­den tili, jota on sitä ennen kas­va­tet­tu. Pika­ti­lan­tees­sa joh­de­taan käskemällä.

    Itse näki­sin kui­ten­kin, että perin­tei­ses­ti RUK:n käy­mi­ses­sä on arvos­tet­tu sitä eetos­ta, joka siel­lä iskos­te­taan mie­heen. Aina­kin itsel­le­ni tuli sel­väk­si muu­ta­ma asia:
    * Esi­mies on aina vas­tuus­sa, oli­pa todel­lis­ta syy­tä tai ei.
    * Oman esi­mie­hen tais­te­lua­ja­tus­ta nou­da­te­taan, vaik­ka se joh­tai­si joh­det­ta­van jou­kon tuhou­tu­mi­seen ja omaan kuo­le­maan. (Esi­merk­ki­nä käy­tet­tiin vies­tia­se­maa kaa­suis­kun alla. Vies­tia­se­maa ei pure­ta ja siir­re­tä, jos lupaa ei tule, vaik­ka tämä joh­taa mel­ko var­mas­ti vies­tia­se­man hen­ki­lös­tön tuhoutumiseen.)
    * Var­maa suun­ni­tel­maa ei ole. Joh­ta­ja tekee rat­kai­sun ja elää (ja kuo­lee) sen seu­raus­ten kanssa.

  110. Ja vie­lä itse itseä­ni täydentäen.

    His­to­rial­li­ses­ti se syy, min­kä vuok­si Suo­mes­sa on arvos­tet­tu reser­vin soti­la­sar­vo­ja, on armei­jan orga­ni­saa­tio­his­to­ria. Reser­viup­see­rei­ta oli jo tsaa­rin aikaan, mut­ta sil­loin reser­viup­see­ri­kou­lu­tus­ta ei juu­ri arvos­tet­tu. Edes kan­sa­lais­so­das­sa ja sotien väli­se­nä aika­na reser­vin upsee­riar­voa ei pidet­ty eri­tyi­se­nä meriit­ti­nä siviiliyhteiskunnassa.

    Reser­viup­see­rius nousi arvoon arvaa­mat­to­maan tal­vi- ja jat­ko­so­dis­sa, jois­sa reser­viup­see­rit hoi­ti­vat mel­kein kaik­ki komp­pa­nia­ta­son upsee­ri­teh­tä­vät. Sodan jäl­keen arvos­tus on voi­nut jat­kua, sil­lä armei­ja on jat­ku­vas­ti kou­lut­ta­nut suu­reh­ko­ja mää­riä reser­viup­see­rei­ta eikä näil­tä ole edel­ly­tet­ty jää­mis­tä armei­jan pal­ve­luk­seen mää­rä­ajak­si. On ollut mah­dol­lis­ta teh­dä nor­maa­li sivii­liu­ra, vaik­ka onkin reser­viup­see­ri. Täl­lais­ta jär­jes­tel­mää ei ole kovin mones­sa län­si­maas­sa. Esi­mer­kik­si Sak­sas­sa ja Rans­kas­sa taval­li­ses­ta ase­vel­vol­li­ses­ta ei ole voi­nut tul­la edes aliupseeria.

    Seu­raus on sel­vä. Län­si-Euroo­pas­sa enti­nen varus­mies kat­soo armei­jaa mie­his­tön näkö­kul­mas­ta. Suo­mes­sa aika usein nuo­ren upseerin.

  111. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Tämä.Itse näki­sin kui­ten­kin, että perin­tei­ses­ti RUK:n käy­mi­ses­sä on arvos­tet­tu sitä eetos­ta, joka siel­lä iskos­te­taan mie­heen. Aina­kin itsel­le­ni tuli sel­väk­si muu­ta­ma asia:* Esi­mies on aina vas­tuus­sa, oli­pa todel­lis­ta syy­tä tai ei.* Oman esi­mie­hen tais­te­lua­ja­tus­ta nou­da­te­taan, vaik­ka se joh­tai­si joh­det­ta­van jou­kon tuhou­tu­mi­seen ja omaan kuo­le­maan. (Esi­merk­ki­nä käy­tet­tiin vies­tia­se­maa kaa­suis­kun alla. Vies­tia­se­maa ei pure­ta ja siir­re­tä, jos lupaa ei tule, vaik­ka tämä joh­taa mel­ko var­mas­ti vies­tia­se­man hen­ki­lös­tön tuhou­tu­mi­seen.)* Var­maa suun­ni­tel­maa ei ole. Joh­ta­ja tekee rat­kai­sun ja elää (ja kuo­lee) sen seu­raus­ten kanssa.

    JOh­ta­ja voi toki näin teh­dä, mut­ta eivät­hän hänen alai­sen­sa hän­tä sokeas­ti tot­te­le ja seu­raa, vaan käyt­tä­vät myös omaa har­kin­taa. Täs­tä syys­tä siis alai­set eivät aina tot­te­le. Jos­kus tie­tys­ti tottelevat.

    Eli mitään ehdol­lis­tu­mis­ta käs­jy­jen tot­te­luun ei sota­mie­hil­lä ole.

  112. alek­sis salus­jär­vi: Armei­jan “syvä­joh­ta­mi­nen” on pelk­kää hölötystä.

    Kaik­kia ei voi opet­taa ajattelemaan.

    Out­si­der: Kun on saa­nut kasaan tuke­van omai­suu­den, niin mitä­pä sitä enää palk­ka­töi­tä etsimään.

    On tie­tys­ti aina myös se mah­dol­li­suus, että täs­sä moti­vaa­tio­ti­lan­tees­sa (tai ehkä yleen­sä­kin) alku­pe­räi­nen toi­min­ta ei ole koko­nais­hyö­dyn osal­ta voitollista.
    Voi­daan myös aja­tel­la, että tämä vapaut­taa yhden työ­pai­kan jol­le­kin muul­le ja ket­ju­vai­ku­tuk­se­na joku työ­tön pää­see töi­hin. Kai nyt on posi­tii­vis­ta, jos rahaa tar­vit­se­ma­ton luo­vut­taa tulon­läh­teen rahaa tarvitsevalle?
    En myös­kään läh­ti­si pakot­ta­maan ketään töi­hin ns. stra­te­gi­seen päät­tä­vään ase­maan. Voi aja­tus­ten taso las­kea hälläväliätasolle.

  113. Lii­an van­ha:
    Joku mai­nit­si kuin­ka help­so­ti oppii käyt­tä­mään koneita.Se onnis­tuu jol­le­kin asteel­le nopeastikin,mutta useim­mi­ten koke­mat­to­muus kos­tau­tuu vahinkoina 

    Esim koke­ma­ton kai­vu­ri­kus­ki kyke­nee kat­ko­maan kym­me­niä kaa­pe­lei­ta kesäs­sä : Yksi aloit­te­li­ja sai ennä­tys­saa­liin, seit­se­män säh­kö­kaa­pe­lia ja kol­me puhe­lin­kaa­pe­lia yhdel­lä kouraisulla. 

    No, oli­ko se aloit­te­li­ja istu­nut ammat­ti­kou­lun pul­pe­tis­sa vai ei? Se ei ole argu­ment­ti tois­ten tur­han pit­käk­si ja lii­an teo­reet­ti­sek­si väit­tä­män useam­pi­vuo­ti­sen (ammattikoulu)opetuksen puo­les­ta, jos val­mis­tu­neet ovat sil­ti koke­mat­to­mia ja oppi­vat tosia­sial­li­ses­ti ammat­ti­tai­toi­sek­si (yhä) sii­nä ammatissa.

  114. Pek­ka Tai­pa­le: Tämä on tosi­aan poh­ti­mi­sen arvoi­nen asia. Mut­ta yksi näkö­kul­ma tähän on se, että jos työ­nan­ta­jil­la on enem­män vas­tuu­ta, työ­nan­ta­jal­la on olta­va myös enem­män val­taa ja oikeuk­sia. Haluam­me­ko, että työ­nan­ta­ja saa puut­tua työn­te­ki­jän elä­mään muu­al­la kuin sii­nä, mitä hän tekee työ­pai­kal­la ja työ­ai­ka­na? Ja jos emme halua, niin eikö täs­sä luo­da taas ker­ran yksi raken­ne, jos­sa val­ta ja vas­tuu on annet­tu eri osa­puo­lil­le, jol­loin hom­ma ei toimi?

    En siis tyr­mäi­si tuo­ta aja­tus­ta koko­naan, mut­ta sii­nä on kyl­lä mel­koi­sia ongelmia.

    Et tai­nut tpyy­luo­man kir­joi­tus­ta, jota kom­men­toit, kovin huo­lel­li­ses­ti lukea? Hän­hän halusi aina­kin har­kit­ta­vak­si pitäi­si­kö tuo­ta nykyis­tä vas­tuu­ta vähen­tää.

  115. pek­ka: Ovat­ko yri­tys­joh­ta­jat aivot­to­mia sota­hul­lu­ja kun arvos­ta­vat reser­viup­see­rin kou­lu­tuk­sen CVs­sä edel­leen­kin koh­tuul­li­sen korkealle? 

    Tois­sa vuon­na uuti­soi­tiin Talous­sa­no­mis­sa, että elin­kei­noe­lä­män vien­ni­ne­dis­tä­mi­sor­ga­ni­saa­tiot kehot­ta­vat suo­ma­lai­sia bis­nek­sen­te­ki­jöi­tä jyr­käs­ti viit­taa­mas­ta soti­las­kou­lu­tuk­seen­sa sanal­la­kaan, kun he toi­mi­vat ulko­mail­la. Muu­al­la maa­il­mas­sa kun se, että asian ottaa oma-aloit­tei­ses­ti puheek­si tai jopa ylpei­lee sil­lä, on merk­ki sii­tä, että kysees­sä on mata­laot­sai­nen, väki­val­tai­nen öyk­kä­ri. Sanal­la sanoen juu­ri sotahullu.

    Ete­lä­ame­rik­ka­lai­ses­sa maas­sa toi­mi­van suo­ma­lais­yri­tyk­sen pai­kal­lis­joh­ta­ja ihmet­te­li, mik­si emo­yh­tiön joh­ta­jis­to piti näky­väs­ti esil­lä cv-tie­dois­saan soti­la­sar­vo­jaan ja kehus­ke­li maan­puo­lus­tus­kurs­seil­laan. ‘Armei­jaan mene­vät töi­hin vain lah­jat­to­mat tai väki­val­tai­set ihmi­set. Mei­dän lii­ke­kump­pa­nim­me eivät halua asioi­da sel­lais­ten kans­sa’, hän selit­ti ja suo­ras­taan ane­li joh­ta­jis­toa pois­ta­maan armei­ja­viit­tauk­set yhtiön nettisivuilta.”

  116. Noin käy­tän­nön tasol­la ja pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na huo­maut­tai­sin että asiak­kaat eivät halua asioi­da vajaa­ky­kyi­sen työn­te­ki­jän kans­sa, ja toi­mit­ta­jan todel­li­sel­le ja vies­ti­tyl­le luo­tet­ta­vuu­del­le ja toi­mi­tus­var­muu­del­le ase­tet­ta­vat vaa­ti­muk­set teke­vät vajaa­kun­toi­sen työl­lis­tä­mi­sen hyvin vaikeaksi.

    Käy­tän­nös­sä vajaa­ky­kyi­sen työl­lis­tä­mi­nen tar­koit­taa ennus­ta­mat­to­muut­ta eli jat­ku­vaa epä­var­muu­des­sa elä­mis­tä sekä työ­nan­ta­jal­le että asiak­kaal­le, ja esi­mer­kik­si yrit­tä­jäl­le val­miut­ta itse pai­ka­ta päih­de­riip­pu­vai­sen teke­mät­tä jät­tä­mi­siä ilta- ja vii­kon­lo­pu­töil­lä. Asiak­kaat rea­goi­vat vajaa­ky­kyi­siin vaa­ti­mal­la kir­jal­li­sia toi­mi­tus­so­pi­muk­sia myö­häs­ty­mis­sank­tioin (“Muis­ta vaa­tia aina kir­jal­lis­ta sopi­mus­ta”), eli käy­tän­nös­sä sul­ke­vat vajaa­ky­kyi­set toi­mi­tus­pro­ses­sin ulkopuolelle.

    Asia­kas­pal­ve­luam­ma­teis­sa pie­net­kin hen­ki­set ja sosi­aa­li­set ongel­mat näky­vät välit­tö­mäs­ti asia­kas­tyy­ty­väi­syy­des­sä, ja tyy­ty­mät­tö­mät asiak­kaat ovat netis­sä hyvin auliis­ti jaka­mas­sa koke­muk­si­aan “tylys­tä pal­ve­lus­ta” ja “asia­kas­pal­ve­lun ongel­mis­ta”. Tar­peek­si iso (ja kyy­ni­nen) työ­nan­ta­ja voi pai­ka­ta jul­ki­suus­ku­vaa pitä­mäl­lä huol­ta että tis­kin takaa löy­tyy aina muu­ta­ma mer­ki­tyk­se­tön CP-vam­ma todis­ta­mas­sa työ­nan­ta­jan “ava­ra­kat­sei­suu­des­ta”, mut­ta riip­pu­vuuson­gel­mai­set, bipo­laa­ri­häi­riöi­set, masen­tu­neet, ADHD-ongel­mai­set tai muu­ten vaan ikä­vät tyy­pit jää­vät kyl­lä kiin­ni jo rek­ry­vai­hees­sa. Tämä on yri­tyk­sen kan­nal­ta hyvää hen­ki­lös­tö­joh­ta­mis­ta kos­ka huo­no asia­kas­pal­ve­lu­ko­ke­mus tulee yri­tyk­sel­le kalliiksi.

    PK-sek­to­ril­la vajaa­ky­kyis­ten palk­kaa­mi­sen edel­ly­tys on että hei­dät voi­daan pii­lot­taa pois asiak­kai­den näky­vis­tä, kos­ka he hei­ken­tä­vät neu­vot­te­lua­se­maa. Asiak­kaan ylei­sin reak­tio kuvi­tel­tuun tai todel­li­seen neu­vot­te­lua­se­tel­man inba­lans­siin on muu­ten ehdo­tus teh­dä työ pimeä­nä, viro­lai­set yrit­tä­jät tun­te­ne­vat ilmiön.

    Noin yleen­sä, kun asia­kas äänes­tää rahoil­laan, se tar­koit­taa käy­tän­nös­sä jat­ku­vaa Ad homi­ne­mia. “En osta Audia kos­ka Esko Kie­si” ‑tyyp­pis­tä argu­men­taa­tio­ta ja suh­tau­tu­mis­ta pide­tään täy­sin nor­maa­li­na, hyväk­syt­ty­nä ja jopa kan­na­tet­ta­va­na, ja se sul­kee sosi­aa­li­ses­ti osat­to­man hyvin tehok­kaas­ti suu­res­ta osas­ta pal­ve­lusek­to­ria, vaik­ka mui­ta puut­tei­ta ei olisikaan.

  117. KKK: Rima on vaan vie­ty niin mata­lal­le, että kou­lu­tus ei oikein sig­na­loi enää mis­tään. Tämän takia fir­mat käyt­tä­vät niin pal­jon rahaa sovel­tu­vuus­tes­tei­hin. Toh­to­rin tai lisen­si­aa­tin tut­kin­to on nykyi­sin sig­naa­li sii­tä, että yksi­lö ei ole saa­nut oman alan­sa töi­tä mais­te­ris­tut­kin­non jäl­keen vaan jou­tu­nut jatko-opiskelijaksi. 

    En ole täs­tä eri miel­tä. Kou­lu­tuk­sen lisää­mi­nen oli var­maan mar­gi­naa­lil­la hyvä idea 1990-luvun alus­sa ja mik­sei 1980-luvul­la­kin, kos­ka oli vie­lä poruk­kaa jota pys­tyi mar­gi­naa­lil­la kou­lut­ta­maan enem­män kuin ennen vie­lä­pä niin että sii­tä oli hyötyä. 

    Tämä kah­ta­lai­nen roo­li on toi­nen akse­li, jol­la tulee kah­ta eri tyyp­piä vir­het­tä. Jos kou­lu­tuk­sen seu­la on tiuk­ka, sen sig­naa­liar­vo kas­vaa, mut­ta muut oheis­hyö­dyt jää­vät pie­nik­si. Näil­lä oheis­hyö­dyil­lä on tiet­ty las­ke­va raja­hyö­ty, ja väit­täi­sin että tämä yli­tet­tiin jos­kus 1990-luvun lopul­la viimeistään. 

    Minul­la on aina­kin toh­to­rin tut­kin­to sik­si, että val­mis­tuin alal­ta vuo­den 2001 alus­sa ja työ­mark­ki­na näyt­ti sil­tä että lisä­kou­lu­tus voi olla hyö­dyk­si. Toi­nen syy on, että olen peri­aat­tees­sa aika lais­ka ja se näyt­ti hom­mal­ta jos­sa on help­po päteä ilman että jou­tuu lii­kaa miel­lyt­tä­mään ketään. Oikeas­sa olin. 

    Tosin nyt olen tilan­tees­sa, jos­sa kysyn­tää ei Suo­mes­sa kovin pal­joa ole. Ulko­mail­la oli­si ja pal­kat­kin koh­dal­laan. Tämä on vähän epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta Suo­men kan­nal­ta, siis tar­koi­tan, kou­lut­taa ihmi­siä ulko­mail­le mis­sä he eivät sit­ten mak­sa vero­ja Suomeen.

  118. spot­tu: Noin käy­tän­nön tasol­la ja pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na huo­maut­tai­sin että asiak­kaat eivät halua asioi­da vajaa­ky­kyi­sen työn­te­ki­jän kans­sa, ja toi­mit­ta­jan todel­li­sel­le ja vies­ti­tyl­le luo­tet­ta­vuu­del­le ja toi­mi­tus­var­muu­del­le ase­tet­ta­vat vaa­ti­muk­set teke­vät vajaa­kun­toi­sen työl­lis­tä­mi­sen hyvin vaikeaksi.

    Ongel­ma ei ole pel­käs­tään asiak­kaat. Työ­paik­ka on myös sosi­aa­li­nen yhtei­sö. Näen­näis­su­vait­se­vai­suu­den kas­vus­ta huo­li­mat­ta ihmi­set eivät ylee­nä­sä halua työ­ka­ve­reik­seen vajaa­ky­kyi­siä tai mie­len­ter­vey­son­gel­mai­sia. Ei täl­lai­sia asioi­ta tie­ten­kään sano­ta ääneen rekrytoinnissa.

  119. Ris­to: No, oli­ko se aloit­te­li­ja istu­nut ammat­ti­kou­lun pul­pe­tis­sa vai ei? Se ei ole argu­ment­ti tois­ten tur­han pit­käk­si ja lii­an teo­reet­ti­sek­si väit­tä­män useam­pi­vuo­ti­sen (ammattikoulu)opetuksen puo­les­ta, jos val­mis­tu­neet ovat sil­ti koke­mat­to­mia ja oppi­vat tosia­sial­li­ses­ti ammat­ti­tai­toi­sek­si (yhä) sii­nä ammatissa.

    Hän­tä oli­si voi­nut kut­sua oppi­so­pi­muk­sel­la opiskelevaksi

  120. Noin käy­tän­nön tasol­la ja pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na huo­maut­tai­sin että asiak­kaat eivät halua asioi­da vajaa­ky­kyi­sen työn­te­ki­jän kans­sa, ja toi­mit­ta­jan todel­li­sel­le ja vies­ti­tyl­le luo­tet­ta­vuu­del­le ja toi­mi­tus­var­muu­del­le ase­tet­ta­vat vaa­ti­muk­set teke­vät vajaa­kun­toi­sen työl­lis­tä­mi­sen hyvin vaikeaksi.”

    Tänä päi­vä­nä suu­ri osa toi­mek­sian­nois­ta tulee netin tai puhe­li­men kaut­ta eli asia­kas ei näe vajavaisuutta.

    Ei ole pak­ko pis­tää vajaa­työ­ky­kyis­tä naamapalveluun

  121. Se ei ole argu­ment­ti tois­ten tur­han pit­käk­si ja lii­an teo­reet­ti­sek­si väit­tä­män useam­pi­vuo­ti­sen (ammattikoulu)opetuksen puo­les­ta, jos val­mis­tu­neet ovat sil­ti koke­mat­to­mia ja oppi­vat tosia­sial­li­ses­ti ammat­ti­tai­toi­sek­si (yhä) sii­nä ammatissa.”

    Ei ammat­ti­kou­lus­sa kaik­kea voi oppia,mutta kyl­lä siel­lä kui­ten­kin on niin pal­jon työ­har­joit­te­lua ja koke­neen teki­jän opas­tus­ta, että useim­mat nik­sit on opittu.

    Mut­ta ei mikään kou­lu täy­del­lis­tä ammat­ti­mies­tä tee ja opit muut­tu­vat ja osaa­mi­sen yllä­pi­to edel­lyt­tää jat­ku­vaa päivittämistä

  122. ano­nyy­mi: Kaik­kia ei voi opet­taa ajattelemaan.

    On tie­tys­ti aina myös se mah­dol­li­suus, että täs­sä moti­vaa­tio­ti­lan­tees­sa (tai ehkä yleen­sä­kin) alku­pe­räi­nen toi­min­ta ei ole koko­nais­hyö­dyn osal­ta voitollista.
    Voi­daan myös aja­tel­la, että tämä vapaut­taa yhden työ­pai­kan jol­le­kin muul­le ja ket­ju­vai­ku­tuk­se­na joku työ­tön pää­see töi­hin. Kai nyt on posi­tii­vis­ta, jos rahaa tar­vit­se­ma­ton luo­vut­taa tulon­läh­teen rahaa tarvitsevalle?
    En myös­kään läh­ti­si pakot­ta­maan ketään töi­hin ns. stra­te­gi­seen päät­tä­vään ase­maan. Voi aja­tus­ten taso las­kea hälläväliätasolle.

  123. Out­si­der:

    Var­maan näil­lä työ­teh­tä­vän­sä jät­tä­neil­lä on jokai­sel­la omat syyn­sä sii­hen. Miten­kä­hän nii­tä edes voi­si tut­kia? Luu­li­si, että saa­tu­aan olla mie­len­kiin­toi­ses­sa työs­sä, voi­si jakaa tie­to­aan ja koke­mus­taan ikään­kuin mentorina

  124. Tuo­hon men­to­ria­ja­tuk­seen vie­lä jatkona:
    Monil­la aloil­la, vaik­ka­pa ope­tusa­lal­la eläk­keel­le­läh­ti­jä vie tie­ton­sa ja käy­tän­tön­sä men­nes­sään. Vaik­ka samaa työ­tä samo­jen opis­ke­li­joi­den kans­sa tulee jat­ka­maan uusi hen­ki­lö, ei pie­nin­tä­kään tie­don­vaih­toa tapah­du vaih­don joh­dos­ta. Ei tätä tie­ten­kään pitäi­si mil­lään mää­räyk­sil­lä toteut­taa. Kui­ten­kin edes mah­dol­li­suus sai­si olla ole­mas­sa. Kun kysyy jon­kin­lais­ta nimel­lis­tä kor­vaus­ta men­to­ri­työs­tä, on vas­taus Ei tie­ten­kään mitään mak­se­ta. Joten ei sit­ten kiinnosta.

  125. Tie­de­mies: Tämä on vähän epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta Suo­men kan­nal­ta, siis tar­koi­tan, kou­lut­taa ihmi­siä ulko­mail­le mis­sä he eivät sit­ten mak­sa vero­ja Suomeen.

    Toki tuo­vat Suo­meen takai­sin palat­tu­aan pal­jon hyö­dyl­lis­tä tie­to­tai­toa mukanaan.

  126. Ammat­ti­kou­lu­tus käsit­tää 120 opin­to­viik­koa, jos­ta vähin­tään 20 opin­to­viik­koa on työ­har­joit­te­lua yrityksissä

    Sen lisäk­si teh­dään har­joi­tus­töi­tä oppi­lai­to­sym­pä­ris­tös­sä 20–40 opin­to­viik­koa riip­puen alas­ta ja opetussuuunnitelmasta.
    Eli n 1 vuosi‑1,5 vuot­ta 3 vuo­den opin­nois­ta on eri­lais­ta työharjoittelua

    Yksi­löl­li­sen näyt­tö­tut­kin­toon täh­tää­vän opis­ke­lun suun­ni­tel­mis­sa har­joit­te­lun osuus voi olla vie­lä­kin suurempi

    On sel­vää­et­tei oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus ole­mi­kään pom­min­var­ma rat­kai­su mihinkään:

    1- Yri­tyk­ses­sä pitää olla reusus­se­ja val­von­taan ja ohjauk­seen eikä nii­tä ole kuin on Saksassa.
    Eikä Sak­sas­sa­kaan pää­se kuka tahan­sa oppi­so­pi­muk­sel­le ‚ei kukaan palk­kaa siel­lä­kään täy­sin osaamatonta

    Niin­pä kou­lus­sa on opit­ta­va ensin perus­tai­dot Saksassakin

    Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tus tun­ne­taan Dua­les Sys­tem ‚Berufsschu­le nimik­keel­lä ja ope­tus sisäl­tää 3–4 päi­vää työ­har­joit­te­lua yri­tyk­ses­sä ja 1–2 teo­ria­päi­vää ammat­ti­kou­lus­sa tai toi­nen vaih­toeh­to on ammat­ti­kou­lu Berufs­fachschu­le enem­män teoriapainotuksella .

    Nyky­ään duu­na­rin työ­kin vaa­tii teo­reet­ti­sia taitoja,sillä työ on itse­näi­sem­pää ja osat­ta­va rat­koa ongel­mia ilman apua.On kyet­tä­vä luke­maan pii­rus­tuk­sia, manu­aa­le­ja, osat­ta­va käyt­tää tietojärjestelmiä,mittalaitteita ja kyet­tä­vä rat­ko­maqn nii­den käyt­töön liit­ty­viä ongelmia

  127. Lii­an van­ha:
    “Noin käy­tän­nön tasol­la ja pal­ve­lun­tuot­ta­ja­na huo­maut­tai­sin että asiak­kaat eivät halua asioi­da vajaa­ky­kyi­sen työn­te­ki­jän kans­sa, ja toi­mit­ta­jan todel­li­sel­le ja vies­ti­tyl­le luo­tet­ta­vuu­del­le ja toi­mi­tus­var­muu­del­le ase­tet­ta­vat vaa­ti­muk­set teke­vät vajaa­kun­toi­sen työl­lis­tä­mi­sen hyvin vaikeaksi.”

    Tänä päi­vä­nä suu­ri osa toi­mek­sian­nois­ta tulee netin tai puhe­li­men kaut­ta eli asia­kas ei näe vajavaisuutta.

    Ei ole pak­ko pis­tää vajaa­työ­ky­kyis­tä naamapalveluun

    Pit­kään työt­tö­mä­nä ollei­den työl­lis­tä­mi­seen yksi­tyi­sel­le sek­to­ril­le vaa­di­taan nykyi­sin “kädet­tö­myyt­tä ja jalat­to­muut­ta”. Ja tuo­hon vajaa­vuu­den totea­mi­seen sit­ten palaa työk­kä­rin vir­ka­mies­ten tar­moa ja työk­kä­rin varo­ja. Sil­lä vajaa­kun­toi­nen­han tulee olla, että pit­kä­ai­kais­työn­tön­tä yri­tyk­sil­le esitellään.

    Mut­ta on var­sin kau­hea asia, että työ­eh­dok­kaas­ta tulee lei­poa vajaa­kun­toi­nen ennen kuin esi­tel­lään. Siis kuka yrit­tä­jä ryh­tyi­si vajaa­kun­tois­ta palk­kaa­maan esim. palkkatuetustikaan?

    Ja lopuk­si olen kyl­lä sitä miel­tä, että kan­sa­lai­sil­le on sal­lit­ta­va jon­kun­mois­ta kan­sa­lais­toi­min­taa työt­tö­mien paris­sa kan­sa­lais­työs­sä ilman yhden­kään työk­kä­rin vir­ka­mie­hen nenän työn­tä­mis­tä asiaan.

  128. Tom­mi Uschanov:

    Tois­sa vuon­na uuti­soi­tiin Talous­sa­no­mis­sa, että elin­kei­noe­lä­män vien­ni­ne­dis­tä­mi­sor­ga­ni­saa­tiot kehot­ta­vat suo­ma­lai­sia bis­nek­sen­te­ki­jöi­tä jyr­käs­ti viit­taa­mas­ta soti­las­kou­lu­tuk­seen­sa sanal­la­kaan, kun he toi­mi­vat ulko­mail­la. Muu­al­la maa­il­mas­sa kun se, että asian ottaa oma-aloit­tei­ses­ti puheek­si tai jopa ylpei­lee sil­lä, on merk­ki sii­tä, että kysees­sä on mata­laot­sai­nen, väki­val­tai­nen öyk­kä­ri. Sanal­la sanoen juu­ri sotahullu.

    Esi­tät kar­kei­ta yleis­tyk­siä asias­ta jos­ta et ilmei­ses­ti tie­dä kovin pal­joa. Tie­tys­ti ase­vel­vol­li­suu­den ja reser­vin upsee­ri­kou­lu­tuk­sen arvos­tus on kult­tuu­ri­si­don­nai­nen asia, kos­ka ase­vel­vol­li­suusar­mei­ja ja sen upsee­ri­kou­lu­tus ovat aika har­vi­nai­sia. Oli kai puhe asian arvos­ta­mi­ses­ta kotimaassa.

  129. Onko tut­kit­tu, että syr­jäy­ty­vät ovat vähem­män älykkäitä? 

    Olen val­mis­tu­nut 90-luvun­la­man aika­na työt­tö­mäk­si ja sen jäl­keen opis­kel­lut mais­te­rik­si. Olen ollut suu­rim­man osan ajas­ta työt­tö­mä­nä ja välil­lä tuki­työl­lis­tet­ty­nä. Kävin älyk­kyys­tes­tis­sä ja yli­tin rei­lus­ti Men­san jäse­nek­si pää­syyn vaa­dit­ta­van rajan. Nyt olen työ­voi­ma­kou­lu­tuk­ses­sa ja meil­lä on kah­vi­tauol­la todel­la mie­len­kiin­toi­sia kes­kus­te­lu­ja. Uskoi­sin, että suu­rin osa kurs­si­lai­sis­ta ylit­täi­si Men­saan pää­syyn vaa­dit­ta­van ÄO-rajan. 

    Käsi­tyk­se­ni on, että töi­hin pääs­täk­seen on hyvä kes­kit­tyä työ­ajal­la suh­tei­den luo­mi­seen ja jätet­tä­vä var­si­nai­nen työn­te­ko tois­ten huo­lek­si. Työ­ha­ke­muk­ses­sa pitää osa­ta kehua itse­ään maas­ta tai­vai­siin. Hel­poi­ten se onnis­tuu hen­ki­löil­tä, joil­le valeh­te­lu on help­poa tai joil­la ei ole rea­lis­tis­ta käsi­tys­tä omas­ta osaamisestaan.

  130. pek­ka:
    Esi­tät kar­kei­ta yleis­tyk­siä asias­ta jos­ta et ilmei­ses­ti tie­dä kovin paljoa. 

    En, vaan refe­roin vain eräs­tä leh­ti­jut­tua — johon lin­ki­tin, jot­ta kuka tahan­sa voi­si tar­kis­taa, olen­ko refe­roi­nut oikein.

    Oli kai puhe asian arvos­ta­mi­ses­ta kotimaassa. 

    Ennen kuin itse kään­sin sen toi­saal­le, kos­ka näin tun­tui ole­van aiheel­lis­ta teh­dä täs­sä vai­hees­sa kes­kus­te­lua. Pro­tes­toin juu­ri sitä vas­taan, että puhe oli arvos­ta­mi­ses­ta yksi­no­maan kotimaassa.

  131. KKK: Rima on vaan vie­ty niin mata­lal­le, että kou­lu­tus ei oikein sig­na­loi enää mis­tään. Tämän takia fir­mat käyt­tä­vät niin pal­jon rahaa sovel­tu­vuus­tes­tei­hin. Toh­to­rin tai lisen­si­aa­tin tut­kin­to on nykyi­sin sig­naa­li sii­tä, että yksi­lö ei ole saa­nut oman alan­sa töi­tä mais­te­ris­tut­kin­non jäl­keen vaan jou­tu­nut jat­ko-opis­ke­li­jak­si. Yksi kou­lu­tuk­sen tue­mis­ta hyö­dyis­tä on ver­kos­toi­tu­mi­nen, joka selit­tää huo­mat­ta­van osan eri kou­lu­tusa­lo­jen palk­kae­ro­ja. Suu­rin osa hyvis­tä työ­pai­kois­ta menee suh­tei­den avul­la. Yksi­näi­set sudet eivät oikein pär­jää nyky­maa­il­mas­sa ja samal­la yhteis­kun­ta menet­tää pal­jon lahjakkuuspotentiaalia.

    1- sovel­tu­vuus­tes­tit: itse uskon että nämä ovat niin ylei­siä suo­mes­sa sik­si, että HR on saa­nut ajet­tua ne perus­a­gen­dal­leen. Itse rek­ry­toi­des­sa­ni en ole aina jak­sa­nut lukea läpi psy­ko­lo­gien lausun­to­ja vaan olen luot­ta­nut omaan näkymykseen

    2- toh­to­rit: itse­kin olen toh­to­ri, joten jää­vi, mut­ta ei se ihan näin ole. Näkö­vir­he joh­tuu sii­tä, että nyky­ään toh­to­rit ovat samaa jouk­koa ja teke­vät usein samo­ja töi­tä kuin mais­te­rik­tin, joten ihmi­set eivät oikein tie­dä miten suhtautua

    3- ver­kos­toi­tu­mi­nen on tär­ke­ää mut­ta ei kou­lu­to­ve­rei­den kans­sa, jot­ka kil­pai­le­vat samois­ta pai­kois­ta, vaan yhtä tasoa yle­mä­pä­nä ole­vien kans­sa, jot­ka rat­kai­se­vat rekryt

  132. Rima on vaan vie­ty niin mata­lal­le, että kou­lu­tus ei oikein sig­na­loi enää mis­tään. Tämän takia fir­mat käyt­tä­vät niin pal­jon rahaa soveltuvuustesteihin. ”

    Ei noil­la sovel­tu­vuus­tes­teil­lä­kään enää mitään saa­vu­te­ta. Sovel­tu­vuus­tes­tien tul­kin­ta on sel­vil­lä ja ihmi­set ovat oppi­neet muok­kaa­maan pro­fii­li­aan sopi­vak­si aukio­le­vaan tehtävään.

    Niin­pä sovel­tu­vuus­tes­tit eivät ker­ro juu­ri mitään lop­pusuo­ral­le sel­vin­neis­tä, voi­vat olla aito­ja tai feikkejä

  133. Lii­an van­ha:Tänä päi­vä­nä suu­ri osa toi­mek­sian­nois­ta tulee netin tai puhe­li­men kaut­ta eli asia­kas ei näe vajavaisuutta.

    Olet vie­lä vähän lii­kaa kiin­ni sii­nä teleo­pe­raat­to­rei­den maa­il­mas­sa sekä luke­nut lii­kaa kon­sult­tien heh­ku­tus­ta uudes­ta internet-taloudesta.

    Pal­ve­lua­loil­la on pal­jon hel­pos­ti opit­ta­via töi­tä suo­ras­sa asia­kas­pal­ve­lus­sa, sem­moi­ses­sa mis­sä oikeas­ti ollaan nokik­kain asiak­kaan kans­sa. Jos nämä kaik­ki pois­te­taan ja jäte­tään jäl­jel­le ne bac­kof­fice-työt, jot­ka muu­ten vaa­ti­vat yleen­sä tie­to­ko­nei­den hal­lin­taa, niin kyl­lä sii­nä mel­koi­nen osa poten­ti­aa­li­sis­ta työ­pai­kois­ta menee pois mah­dol­li­suuk­sien rajoista.

    Teol­li­suu­des­sa on help­po pii­lot­taa vajaa­työ­ky­kyi­set asiak­kail­ta, mut­ta se on niin pas­se, ettei suo­mes­sa moi­sia tuprut­ta­vi­sa savu­piip­pu­ja enää tar­vi­ta, kai­kis­ta teh­dään huip­puin­si­nöö­re­jä ja jos ei insi­nöö­rio­saa­mi­nen vedä, niin sit­ten muo­toi­li­joi­ta ja koodareita.

    Ei noil­la sovel­tu­vuus­tes­teil­lä­kään enää mitään saavuteta. ”

    Onko­han noin? Me ollaan teh­ty omin voi­min useam­pi vir­he­rek­ry­toin­ti put­keen ja har­ki­taan­kin nyt vaka­vas­ti jon­kun HR-fir­man käyt­tä­mis­tä. Mokat rek­ry­toin­nis­ta tule­vat aivan älyt­tö­män kal­liik­si että jopa muu­ta­man tuhan­nen euron uhraa­mi­nen seu­lon­taan ei tun­nu enää yhtään huo­nol­ta idealta.

  134. Olet vie­lä vähän lii­kaa kiin­ni sii­nä teleo­pe­raat­to­rei­den maa­il­mas­sa sekä luke­nut lii­kaa kon­sult­tien heh­ku­tus­ta uudes­ta internet-taloudesta.”

    Eu tuo net­ti­jut­tu ole vain teleo­pe­raat­to­rei­den jut­tu enää.

    Pan­kit toi­mi­vat netin kautta

    Vakuu­tus­yh­tiöt toi­mi­vat netin kautta

    Mat­ka­kaup­pa sujuu jo pää­asias­sa netin kautta

    Lip­pu­kaup­pa toi­mii netissä

    Net­ti­kaup­pa laa­je­nee niin, että se tuplaan­tuu kol­mes­sa vuodessa .

    Onko­han noin? Me ollaan teh­ty omin voi­min useam­pi vir­he­rek­ry­toin­ti put­keen ja har­ki­taan­kin nyt vaka­vas­ti jon­kun HR-fir­man käyttämistä. ”

    Nyky­ään työk­kä­ri ja oppi­lai­tok­set kou­lut­ta­vat ihmi­set hake­maan ja peit­tä­mään heikkoudet
    Työn­ha­ku­kurs­seil­la ope­te­taan ihmi­set muok­kaa­man osaa­mis­ta työn­ha­kuil­moi­tuk­sen mukaiseksi.

    Tähän kun lisä­tään sosi­aa­li­sen median kaut­ta välit­ty­vä tie­to eri tes­teis­tä ja “oikeis­ta” vas­tauk­sis­ta niin kyl­lä todel­li­suus voi­daan peittää.

    Mut­ta useim­mi­ten vir­he­rek­ry­toin­nin syy on,että työn kuvaus­ta ja vaa­ti­muk­sia ei osa­ta laa­tia eli ei tun­ne­ta työn sisäl­töä tai osa­ta kuva­ta sitä.
    Ulko­puo­li­nen HR fir­ma tus­kin kyke­nee haki­joi­ta tut­ki­mal­la oikai­se­maan tätä käppiä.

    Varus­te­lu­ki­sa toi­mii täl­lä­kain alueella

  135. Jos nämä kaik­ki pois­te­taan ja jäte­tään jäl­jel­le ne bac­kof­fice-työt, jot­ka muu­ten vaa­ti­vat yleen­sä tie­to­ko­nei­den hal­lin­taa, niin kyl­lä sii­nä mel­koi­nen osa poten­ti­aa­li­sis­ta työ­pai­kois­ta menee pois mah­dol­li­suuk­sien rajoista.”

    Ei tie­to­ko­neen käyt­tö enää tänä päi­vä­nä mitään raket­ti­tie­det­tä ole eikä nois­sa back-office-töis­sä­kään tie­to­ko­nees­ta pal­joa tar­vit­se ymmärtää.
    Riit­tää, että osaa koh­tuul­li­set perus­tai­dot ja osaa käyt­tää sovelluksia.
    Jo 70-luvul­la otet­tiin käyt­töön tie­to­ko­neet nume­ro­pal­ve­lus­sa ja jopa van­hat 50–60-vuotiaat puhe­lun­vä­lit­tä­jät oppi­vat käyt­tä­mään sovellusta

  136. Sylt­ty: Onko­han noin? Me ollaan teh­ty omin voi­min useam­pi vir­he­rek­ry­toin­ti put­keen ja har­ki­taan­kin nyt vaka­vas­ti jon­kun HR-fir­man käyt­tä­mis­tä. Mokat rek­ry­toin­nis­ta tule­vat aivan älyt­tö­män kal­liik­si että jopa muu­ta­man tuhan­nen euron uhraa­mi­nen seu­lon­taan ei tun­nu enää yhtään huo­nol­ta idealta.

    Itsel­tä­ni meni usko noi­hin sovel­tu­vuusar­vioi­hin, kun sain samal­ta fir­mal­ta kak­si aivan päin­vas­tais­ta luon­near­vio­ta. Mie­les­tä­ni ne ovat fir­moil­la täy­sin rahan­tuh­laus­ta. Palik­ka­tes­tei­hin kyl­lä luo­tan. Niil­lä on tut­ki­tus­ti ennus­te­voi­maa. Vaa­ti­viin asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin sovel­tu­vuus­tes­teis­sä käy­te­tyt palik­ka­tes­tit eivät vaan ole tar­peek­si erot­te­lu­ky­kyi­siä. Nii­den avul­la pys­ty­tään kyl­lä ero­te­le­maan ne haki­jat, jot­ka eivät täy­tä teh­tä­väs­sä tar­vit­ta­via mini­mi­vaa­ti­muk­sia. Aikai­sem­min tut­kin­to­to­dis­tus ajoi samaa asiaa.

  137. Tom­mi Uscha­nov: En, vaan refe­roin vain eräs­tä lehtijuttua. 

    Eipä löy­ty­nyt itse jutus­ta tätä var­sin tun­ne­poh­jais­ta pur­kaus­ta (joka ei siis tai­da edus­taa ete­lä­ame­rik­ka­lai­sen kaup­pa­kump­pa­nin todel­li­sia aja­tuk­sia suo­ma­lai­ses­ta yri­tys­joh­ta­jas­ta tämän cv:n perus­teel­la vaan suo­ma­lai­sen kom­men­toi­jan kär­jis­tet­ty­jä kuvi­tel­mia ole­te­tun ete­lä­ame­rik­ka­lai­sen kaup­pa­kump­pa­nin ajatuksista): 

    …mata­laot­sai­nen, väki­val­tai­nen öyk­kä­ri. Sanal­la sanoen juu­ri sotahullu.”

  138. KKK:Vaa­ti­viin asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin sovel­tu­vuus­tes­teis­sä käy­te­tyt palik­ka­tes­tit eivät vaan ole tar­peek­si erot­te­lu­ky­kyi­siä. Nii­den avul­la pys­ty­tään kyl­lä ero­te­le­maan ne haki­jat, jot­ka eivät täy­tä teh­tä­väs­sä tar­vit­ta­via mini­mi­vaa­ti­muk­sia. Aikai­sem­min tut­kin­to­to­dis­tus ajoi samaa asiaa.

    Minus­ta jo pel­käs­tään täy­sien tuna­rei­den erot­te­lu haki­joi­den jou­kos­ta on oikeas­ti jo ihan koh­tuul­li­nen tulos. Ne ammat­ti­tai­toi­sen oloi­set ammat­ti­tai­dot­to­mat kun ovat kaik­kein kal­liim­pia rekrytointeja. 

    Lii­an van­ha: Ei tie­to­ko­neen käyt­tö enää tänä päi­vä­nä mitään raket­ti­tie­det­tä ole eikä nois­sa back-office-töis­sä­kään tie­to­ko­nees­ta pal­joa tar­vit­se ymmärtää.

    Seu­raat­ko ollen­kaan kes­kus­te­lua? Täs­sä puhu­taan hei­kois­ta työn­te­ki­jöis­tä. Jos osaa käyt­tää tie­to­ko­net­ta ja office-ohjel­mia sekä kyke­nee pysy­mään nii­den uusi­mis­ten epräs­sä ja oppi­maan ver­sioi­den uudet kujeet, niin ei sil­loin ihan hei­koim­mas­ta pääs­tä voi olla. 

    Nyky­ään työk­kä­ri ja oppi­lai­tok­set kou­lut­ta­vat ihmi­set hake­maan ja peit­tä­mään heikkoudet
    Jär­jen puu­tet­ta ei voi mie­les­tä­ni fei­ka­ta jos jou­tuu palikkatestiin.

    Mut­ta useim­mi­ten vir­he­rek­ry­toin­nin syy on,että työn kuvaus­ta ja vaa­ti­muk­sia ei osa­ta laa­tia eli ei tun­ne­ta työn sisäl­töä tai osa­ta kuva­ta sitä.

    Höp­sis­tä höö. Jos me hae­taan suun­nit­te­li­jaa hom­maan, jota minä olen itse teh­nyt 10 vuot­ta niin tasan ja tark­kaan vaa­ti­muk­set on tie­dos­sa (peri­aat­tees­sa riit­täi­si jos on nor­maa­li­jär­ki­nen ja oppi­mis­ky­kyi­nen, mut­ta tark­ka). Jos sii­hen työ­hön hakee hen­ki­lö, joka on teh­nyt 10 vuot­ta sitä tasan ja tark­kaan samaa hom­maa ja ei sil­ti kyke­ne edes har­joit­te­li­jan tasol­le, niin kyl­lä rek­ry­toin­ti­pro­ses­sis­sa oli vika nime­no­maan haki­jan ammat­ti­tai­don tun­nis­ta­mi­ses­sa, ei työnkuvauksessa. 

    Se ammat­ti­tia­don tun­nis­ta­mi­nen on yllät­tä­vän vai­kea­ta, jos sitä yrit­tää teh­dä pel­käs­sä työ­haas­tat­te­lus­sa. Ei sii­nä haas­tat­te­lus­sa miten­kään sel­viä, onko haki­ja tark­ka vai­ko epä­tark­ka, leik­kaa­ko sil­lä vai­ko eikö. 

    Pak­ko kait sitä jotain tes­tin­tyn­kää on alkaa kehit­tä­mään mut­ta niis­sä­kin on sem­moi­nen ongel­ma, että jos tekee jon­kin ammat­ti­työ­tes­tin, niin haki­ja joka on jos­kus teh­nyt sem­mois­ta on aivan älyt­tö­män pal­jon vah­vem­mil­la kuin muu­ten parem­pi, mut­ta joka ei ole esi­mer­kik­si kokeil­lut kyseis­tä ohjelmaa.

  139. Sylt­ty: Seu­raat­ko ollen­kaan kes­kus­te­lua? Täs­sä puhu­taan hei­kois­ta työn­te­ki­jöis­tä. Jos osaa käyt­tää tie­to­ko­net­ta ja office-ohjel­mia sekä kyke­nee pysy­mään nii­den uusi­mis­ten epräs­sä ja oppi­maan ver­sioi­den uudet kujeet, niin ei sil­loin ihan hei­koim­mas­ta pääs­tä voi olla. 

    Jos puhu­taan nuo­ris­ta, jot­ka syr­jäy­ty­vät, suu­rim­mal­la osal­la lie­nee ne perus­tie­to­ko­neen­käyt­tö­tai­dot ja kyky oppia lisää. Se vaan ei riitä.

  140. Lii­an van­ha: Ei noil­la sovel­tu­vuus­tes­teil­lä­kään enää mitään saa­vu­te­ta. Sovel­tu­vuus­tes­tien tul­kin­ta on sel­vil­lä ja ihmi­set ovat oppi­neet muok­kaa­maan pro­fii­li­aan sopi­vak­si aukio­le­vaan tehtävään.

    Psy­ko­tes­taus­ta on monen­lais­ta. Eri­lai­set luon­tee­seen liit­ty­vät tes­tit ovat var­sin hämä­riä, mut­ta sen tun­nus­ta­vat amma­tik­seen rek­ry­toi­vat­kin. Sen sijaan ihan kyky­jä (numee­ri­nen, kie­lel­li­nen, älyk­kyys) tes­taa­vat tes­tit toi­mi­vat ylei­ses­ti ottaen hyvin. Niis­sä on lisäk­si kovin vai­kea fei­ka­ta aina­kaan ylös­päin. Ongel­ma näis­sä on tie­tys­ti nii­den arvo; tie­tyn tason ylä­puo­lel­la mar­gi­naa­li­hyö­ty on rajallinen.

    Toi­nen tes­taa­mi­sen funk­tio on se, että psy­ko­lo­gi voi lähin­nä haas­tat­te­lu­jen perus­teel­la saa­da kiin­ni ihmi­siä, joil­la on jokin pii­los­sa ole­va luon­neon­gel­ma. Tai­ta­va psy­ko­paat­ti menee toki kai­kis­ta tes­teis­tä läpi, mut­ta maa­il­mas­sa on pal­jon vähän vähem­män tai­ta­via tai vähän vähem­män radi­kaa­le­ja luon­ne­häi­riöi­tä omaa­via ihmisiä.

    Rek­ry­toin­te­ja teke­mäs­sä on kovin monen­lais­ta poruk­kaa, joten vari­aa­tio­ta riit­tää pöy­dän kum­mal­la­kin puo­lel­la. Jos rek­ry­toi­ja osaa asian­sa, rek­ry­toi­ta­va pär­jää par­hai­ten ole­mal­la täs­mäl­leen sitä, mitä hän on. Täy­del­li­siä ihmi­siä ei ole, joten työ­nan­ta­ja jou­tuu kui­ten­kin teke­mään kom­pro­mis­se­ja jos­sa­kin. Täs­tä samas­ta syys­tä kovin yli­sa­nai­sen työ­ha­ke­muk­sen teke­mi­nen tai CV:n infla­toi­mi­nen on tur­haa puu­haa. Se kui­ten­kin ker­too haki­jas­ta jotain.

    Työ­nan­ta­jal­la ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole mitään moti­vaa­tio­ta saa­da par­hai­ten ver­kos­toi­tu­nut­ta tai eni­ten vää­ris­ty­nyt­tä minä­ku­vaa välit­tä­vää työntekijää.

    Rek­ry­toi­mi­nen on vai­ke­aa eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun kysees­sä ei ole stan­dar­doi­tu työ­teh­tä­vä. Psy­ko­tes­taus tar­jo­aa yhden tavan saa­da lisä­tie­toa. Tie­to ei ole sen ihmeel­li­sem­pää kuin se, mitä haas­tat­te­le­mal­la saa.

  141. Onko­han noin? Me ollaan teh­ty omin voi­min useam­pi vir­he­rek­ry­toin­ti put­keen ja har­ki­taan­kin nyt vaka­vas­ti jon­kun HR-fir­man käyt­tä­mis­tä. Mokat rek­ry­toin­nis­ta tule­vat aivan älyt­tö­män kal­liik­si että jopa muu­ta­man tuhan­nen euron uhraa­mi­nen seu­lon­taan ei tun­nu enää yhtään huo­nol­ta idealta.

    Pelk­kä rek­ryil­moi­tus mer­kit­tä­väs­sä päi­vä­leh­des­sä mak­saa hel­pos­ti lähem­mäs kymp­pi­ton­nin, joten muu­ta­ma ton­ni rek­ry­toin­ti­fir­mal­le ei ole kovin suu­ri uhraus. Tyy­pil­li­nen palk­kio rek­ry­fir­moil­le on kui­ten­kin rek­ry­toi­ta­van kol­men kuu­kau­den palk­ka, jos­kin alem­man orga­ni­saa­tio­ta­son teh­tä­viin voi saa­da parin kuun palkalla.

    Rek­ry­toin­nis­sa voi epä­on­nis­tua monel­la taval­la, mut­ta minun koke­muk­sie­ni mukaan head­hun­te­rin käyt­tä­mi­sen lisä­ar­vo riip­puu toi­mek­sian­ta­jan osaa­mi­ses­ta. Hyvän pro­fii­lin muo­dos­ta­mi­nen rek­ry­toi­ta­vas­ta työn­te­ki­jäs­tä on läh­tö­koh­ta, ja sii­nä voi men­nä monel­la taval­la pieleen.

    Työ­pai­kas­ta riip­puen rek­ry­toi­ta­vaa voi haas­ta­tal­la useam­man ker­ran, ja rek­ry­toi­ta­val­la voi teet­tää koti­teh­tä­viä­kin. Niis­tä­kin voi huo­lel­li­ses­ti suun­ni­tel­tu­na olla ihan mer­kit­tä­vää lisä­ar­voa. Yksi haas­tat­te­lu toi­mii lähin­nä karsintana.

    Ja refe­rens­sit kan­nat­taa tar­kis­taa aina, se ei pal­jon mak­sa. Kan­nat­taa myös yrit­tää tse­ka­ta mui­ta mah­dol­li­sia tie­to­läh­tei­tä kuin pel­kät anne­tut suosittelijat.

    Psy­ko­tes­tauk­sel­la voi lähin­nä etsiä poik­kea­mia hen­ki­lös­tä haas­tat­te­luis­sa saa­dun kuvan ja psy­ko­lo­gin saa­man kuvan välil­lä. Muu­ten luon­ne­tes­taus on jos­sain mää­rin epä­var­maa hom­maa, ja aika usein tes­taa­ja on pihal­la sii­tä, mitä asia­kas ihan oikeas­ti halu­aa. (Mikä taas usein joh­tuu sii­tä, että asia­kas ei tie­dä, mitä hän oikeas­ti haluaa.)

    Psy­ko­tes­teis­tä pitää myös ymmär­tää se, että ne ovat aina teh­tä­vä­koh­tai­sia. Samas­ta ihmi­ses­tä voi tul­la osaa­val­la­kin tes­taa­jal­la eri­lai­sia lausun­to­ja eri teh­tä­viin. Ja kohi­naa on, paljon.

  142. åke: Olet yksin­ker­tai­ses­ti vää­räs­sä. Eivät ihmi­set ole mitään auto­maat­te­ja, vaik­ka oli­si­vat käy­neet armeijan.

    Tai­dat kyl­lä itse ereh­tyä, kos­ka armei­ja nime­no­maan perus­tuu käs­ky­jen ehdot­to­maan nou­dat­ta­mi­seen. Sivii­li­maa­il­mas­sa joh­ta­jien pää­tös­ten jon­ki­nas­tei­nen kysee­na­lais­ta­mi­nen tuot­taa parem­paa pää­tök­sen­te­koa. Soti­las­maa­il­mas­sa tämä ei toi­mi, kos­ka ennen­pit­kää yksi­lön itse­suo­je­lu­vais­to ylit­tää kaik­ki muut motiivit.

    Ilman soti­lai­den kysee­na­lais­ta­ma­ton­ta käs­ky­jen tot­te­le­mis­ta ei sodan­käyn­ti oli­si edes mah­dol­lis­ta. Sik­si käs­ky­jä pitää totel­la, vaik­ka se oli­si epäe­dul­lis­ta sekä soti­laan itsen­sä että suu­rem­man­kin jou­kon kan­nal­ta. Esi­mer­kik­si zulu-sotu­rin ei oli­si kan­nat­ta­nut mars­sia jyr­kän­teen reu­nan yli, Pau­luk­sen oli­si pitä­nyt mur­tau­tua Sta­lin­gra­dis­ta koh­ti länt­tä ja län­si­rin­ta­man soti­lai­den oli­si ollut syy­tä lopet­taa koko sota vuo­den 1914 joulurauhaan.

    Kun Alek­san­te­rin jou­kot kiel­täy­tyi­vät mars­si­mas­ta Inti­aan, pää­tös oli var­mas­ti edul­li­nen sekä intia­lais­ten että armei­jan itsen­sä kan­nal­ta. Sodan­käyn­nin jat­ka­mi­sen se kyl­lä­kin esti.

  143. Lii­an van­ha: Nyky­ään työk­kä­ri ja oppi­lai­tok­set kou­lut­ta­vat ihmi­set hake­maan ja peit­tä­mään heikkoudet
    Työn­ha­ku­kurs­seil­la ope­te­taan ihmi­set muok­kaa­man osaa­mis­ta työn­ha­kuil­moi­tuk­sen mukaiseksi.

    Näin­hän sitä luulisi.

    Minun sil­mii­ni tul­leet hake­muk­set ovat vii­me vuo­si­na olleet kes­ki­mää­rin aika huo­no­ja. Useim­mis­sa hake­muk­sis­sa on jokin tyyp­pi­vir­he. Teks­ti ei ole infor­ma­tii­vis­ta, laa­juus ei ole oikea, muka­na on tur­haa infor­maa­tio­ta, teks­tis­sä on kir­joi­tus vih­rei­tä, ulkoa­su on tuh­rui­nen, CV sisäl­tää epä­olen­nai­suuk­sia tai on vai­kea­lu­kui­nen, hake­mus on teh­ty toi­seen tehtävään.

    Sama kos­kee haas­tat­te­lu­käy­tös­tä. Haas­tat­te­luun ei tul­la täs­mäl­li­ses­ti, käden­pu­ris­tus on epä­mää­räi­nen, pukeu­tu­mi­nen epä­siis­tiä. Haas­tat­te­lu­ti­lan­tees­sa ei mal­te­ta kuun­nel­la kysy­myk­siä ja vas­ta­ta nii­hin, haas­ta­tel­ta­va ei ole val­mis­tel­lut kysy­myk­siä yrityksestä.

    Kaik­ki tämä on aivan sel­väs­ti perus­asi­aa työn­haus­sa, eikä min­kään yllä­ole­van kun­toon­saat­ta­mi­sen pitäi­si olla yli­voi­mais­ta taval­li­sel­le ihmiselle.

    Aka­tee­mi­sen työt­tö­myy­den aloil­la tilan­ne voi olla vähän toi­nen, mut­ta pie­nem­män työt­tö­myy­den aloil­la haki­ja voi pääs­tä haas­tat­te­lu­vai­hee­seen itses­tään ker­to­maan hoi­ta­mal­la nuo yllä­ole­vat kun­toon. Ja tie­tys­ti luke­mal­la sen työ­paik­kail­moi­tuk­sen ajatuksella.

  144. Sylt­ty: Se ammat­ti­tia­don tun­nis­ta­mi­nen on yllät­tä­vän vai­kea­ta, jos sitä yrit­tää teh­dä pel­käs­sä työ­haas­tat­te­lus­sa. Ei sii­nä haas­tat­te­lus­sa miten­kään sel­viä, onko haki­ja tark­ka vai­ko epä­tark­ka, leik­kaa­ko sil­lä vai­ko eikö.

    Yksi vaih­toeh­to on se, että haas­tat­te­lus­sa työn­te­ki­jäl­le ker­ro­taan työs­tä mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti ja kysy­tään hänen omaa arvio­taan työs­sä sel­viy­ty­mi­ses­tä. Sit­ten ker­ro­taan myös, että käy­tös­sä on nel­jän kuu­kau­den koeaika.

    Pereh­dy­tys­oh­jel­ma laa­di­taan mah­dol­li­sim­man tark­kaan sel­lai­sek­si, että haki­jan kyvyt näky­vät. Jos tuli käm­mi, työ­suh­de lope­te­taan koea­jan aika­na. Ikä­vää sinän­sä, mut­ta vää­rä työn­te­ki­jä vää­räs­sä työs­sä on vie­lä ikävämpää.

    Ja sit­ten se har­mil­li­nen fak­ta on se, että tiet­tyi­hin vaa­ti­viin asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin (esi­mer­kik­si vaa­ti­va tuo­te­ke­hi­tys) on kovin vähän päte­viä tar­jok­kai­ta liik­keel­lä. Tämä lisää vir­he­rek­ry­jen ris­kiä ja tekee työ­nan­ta­jas­ta vainoharhaisen.

  145. Sylt­ty: Onko­han noin? Me ollaan teh­ty omin voi­min useam­pi vir­he­rek­ry­toin­ti put­keen ja har­ki­taan­kin nyt vaka­vas­ti jon­kun HR-fir­man käyttämistä.

    Luu­len, että tämä on aina­kin ylei­sem­min seu­raus­ta ulkois­ta­mi­ses­ta. Kun omas­sa talos­sa ei ole enää alu­een tar­kem­paa osaa­mis­ta, ei myös­kään osa­ta tun­nis­taa tar­vit­ta­via asioi­ta haki­jas­sa ja rek­ry­toin­ti menee nopanheitoksi.

    Ulkoi­sen kon­sul­tin käyt­tä­mi­nen ei vält­tä­mät­tä paran­na tilan­net­ta, sil­lä kon­sul­tit ovat hyvin suu­rel­la toden­nä­köi­syy­del­lä nime­no­maan HR-ammat­ti­lai­sia. He voi­vat löy­tää sosi­aa­li­ses­ti sopi­van tai par­haan haki­jan, mut­ta heil­lä ei lie­ne sen enem­pää kykyä tun­nis­taa hae­tun osaa­mi­sa­lu­een ammat­ti­tai­toa kuin hei­dän asiakkaillakaan.

    Lisäk­si riip­puen sii­tä, miten rek­ry­toi­jil­le mak­se­taan, heil­lä ei vält­tä­mät­tä edes ole int­res­siä pal­ka­ta paras­ta tai ammat­ti­tai­tois­ta vaan saa­da työ­so­pi­mus aikai­sek­si ihan kenel­le tahansa.

  146. Jos sii­hen työ­hön hakee hen­ki­lö, joka on teh­nyt 10 vuot­ta sitä tasan ja tark­kaan samaa hom­maa ja ei sil­ti kyke­ne edes har­joit­te­li­jan tasol­le, niin kyl­lä rek­ry­toin­ti­pro­ses­sis­sa oli vika nime­no­maan haki­jan ammat­ti­tai­don tun­nis­ta­mi­ses­sa, ei työnkuvauksessa.”

    No on sii­nä kyl­lä vika haastattelijassakin,jos ei huo­maa ammattitaidottomuutta.

    Miten joku ulko­puo­li­nen HR asian­tun­ti­ja ‚joka ei ymmär­rä alas­ta ja teh­tä­väs­tä mitään ‚sen sit­ten huo­mai­si, jos alan asian­tun­ti­ja­kaan ei sitä havaitse ??

    Kyl­lä teil­lä on jotain mätää johtamisessa

    Seu­raat­ko ollen­kaan kes­kus­te­lua? Täs­sä puhu­taan hei­kois­ta työntekijöistä. ”

    Seu­raat­ko itse ? Eivät ne 70-luvun 50–60-vuotiaat enti­set puhe­lun­vä­lit­tä­jät mitään nört­te­jä olleet

    Jär­jen puu­tet­ta ei voi mie­les­tä­ni fei­ka­ta jos jou­tuu palikkatestiin”

    90 % ihmi­sis­tä on nor­ma­lil­la jär­jel­lä varus­tet­tu­ja ja sel­vi­ää nor­maa­leis­ta töistä.Se huo­nom­pi 5 % ei ole käy­nyt kou­lu­ja ja se parem­pi 5 % ei tule teil­le töihin.

    Jos nyt sit­ten osaa vali­ta tuos­ta huo­nom­mas­ta 5 % jahy­lä­tä 90 % tavik­set niin kyl­lä tart­tee kat­soa peiliin.

  147. Tämä kes­kus­te­lu kuvaa aika hyvin syr­jäy­ty­mis­ke­hi­tyk­sen kään­tö­puol­ta. Työ­elä­mä ja yhteis­kun­taan sopeu­tu­mi­nen koos­tu­vat rimois­ta, jot­ka on ylitettävä. 

    Mul­la oli int­ti­ka­ve­ri, joka ei suos­tu­nut juok­se­maan napal­mi­ra­dal­la pala­vaa käy­tä­vää pit­kin. Sil­le huu­det­tiin ensin, sit­ten “syvä­joh­det­tiin”, ja kun ei kave­ri men­nyt tuleen juok­se­maan, sen ase­pal­ve­lus lop­pui siihen. 

    Ei armei­ja noi­ta syr­jäy­ty­mis­vaa­ras­sa ole­via pelas­ta, vaan sii­tä tulee yksi epä­on­nis­tu­mi­nen elä­mäs­sä lisää. 

    Sit­ten kun on työ­elä­mäs­sä sovel­tu­vuus­tes­tit ja haki­joi­ta enem­män kuin paik­ko­ja, niin mitä luu­let­te tol­le napal­mi­ra­ta­kun­dil­le käyvän?

    Kun se on istu­nut kapa­kas­sa kym­me­nen vuot­ta työk­kä­ri-sos­su­kier­tees­sä, se on hyti­se­vä sul­keu­tu­nut ahdis­tu­nut kata­to­ni­seen tilaan vai­pu­nut itse­tunn­o­ton rau­nio. Ja jos se onnis­tuu­kin saa­maan jos­tain parin vii­kon pes­tin, se jou­tuu vai­keuk­siin yllät­tä­vis­tä tulois­ta ja absur­diin sel­vi­tys­kier­tee­seen, joka luhis­taa vii­mei­set­kin toi­von rippeet.

    Hel­pom­paa olla out­si­der, sii­nä saa joka päi­vä edes sen itse­kun­nioi­tuk­sen, että on säi­lyt­tä­nyt ohjat omaan elämäänsä. 

    Ehkä se iso naii­vi vii­saus voi­si löy­tyä sii­tä, että rimo­jen ja seu­lo­jen lisäk­si tää maa­il­ma tar­vit­si­si tuki­koh­tia niil­le, jot­ka ei halua tai pys­ty kil­pai­le­maan mui­ta vastaan.

  148. Sylt­ty: Onko­han noin? Me ollaan teh­ty omin voi­min useam­pi vir­he­rek­ry­toin­ti put­keen ja har­ki­taan­kin nyt vaka­vas­ti jon­kun HR-fir­man käyt­tä­mis­tä. Mokat rek­ry­toin­nis­ta tule­vat aivan älyt­tö­män kal­liik­si että jopa muu­ta­man tuhan­nen euron uhraa­mi­nen seu­lon­taan ei tun­nu enää yhtään huo­nol­ta idealta.

    Jos sal­lit pie­nen kyy­ni­syy­den, niin jos et pys­ty tun­nis­ta­maan oman ala­si asian­tun­ti­jan kyvyk­kyyt­tä, niin mil­lä taval­la ajat­te­lit tun­nis­taa sen HR-kon­sul­tin kyvyt tun­nis­taa sen?

    Kah­ne­mann esit­tää kir­jas­saan “Thin­king, Fast and Slow” mai­nioi­ta tut­ki­muk­siin perus­tu­via näke­myk­siä miten työ­haas­tat­te­lu kan­nat­taa toteut­taa. En nyt löy­tä­nyt webis­tä mitään sopi­vaa tii­vis­tel­mää, joten jou­dun suo­sit­te­le­maan koko kir­jan luke­mis­ta. (Jos HR-kon­sult­ti las­kut­taa kol­men kuu­kau­den pal­kan, minul­le riit­tää täs­tä vaik­ka vii­kon palk­ka, jos tuon luke­mi­sen jäl­keen rek­ry­toin­ti onnistuu)

    Sylt­ty: Pak­ko kait sitä jotain tes­tin­tyn­kää on alkaa kehit­tä­mään mut­ta niis­sä­kin on sem­moi­nen ongel­ma, että jos tekee jon­kin ammat­ti­työ­tes­tin, niin haki­ja joka on jos­kus teh­nyt sem­mois­ta on aivan älyt­tö­män pal­jon vah­vem­mil­la kuin muu­ten parem­pi, mut­ta joka ei ole esi­mer­kik­si kokeil­lut kyseis­tä ohjelmaa.

    Ensin­nä­kin, entä sit­ten? Eikö sinul­le het­ki sit­ten riit­tä­nyt, että saat tör­pöt kar­sit­tua pois? Toi­sek­si, mikä estää anta­mas­ta tuon koe­teh­tä­vän jo edel­li­se­nä päi­vä­nä tehtäväksi?

  149. Mar­ko Hami­lo: ase­vel­vol­li­suus

    Miten vel­vol­li­suus voi perus­tua arpaan? Voi­ko vel­vol­li­suus kos­kea vain jotain onne­ton­ta jouk­koa, joka voit­taa arpa­jai­sis­sa? Arpo­mi­nen on rei­lua, mut­ta miten arpaan perus­tu­van vel­vol­li­suu­den voi ottaa tosis­saan? Kuka arvon­nas­sa voit­ta­nut pitäi­si jär­jes­tel­mää oikeu­den­mu­kai­se­na? Soti­las­va­la oli­si tämän jäl­keen parodiaa.

    Maan­puo­lus­tus on kait jotain muu­ta­kin kuin vain satun­nai­sen otok­sen valit­se­mis­ta täyt­tä­mään jotain face-time ‑kiin­tiö­tä.

  150. Sama kos­kee haas­tat­te­lu­käy­tös­tä. Haas­tat­te­luun ei tul­la täs­mäl­li­ses­ti, käden­pu­ris­tus on epä­mää­räi­nen, pukeu­tu­mi­nen epä­siis­tiä. Haas­tat­te­lu­ti­lan­tees­sa ei mal­te­ta kuun­nel­la kysy­myk­siä ja vas­ta­ta nii­hin, haas­ta­tel­ta­va ei ole val­mis­tel­lut kysy­myk­siä yrityksestä.”

    Tuo sinun odo­tuk­se­si suo­sii omi­nai­suuk­sien peittämistä.

    Tuo on juu­ri sitä työk­kä­rin työn­ha­ku­kurs­see­il­la opit­tua käytöstä,jonka takaa on vai­kea saa­da sel­vää ihmi­sen oikeas­ta persoonasta.

    Haas­ta­tel­ta­va on saa­ta­va luo­pu­maan ope­te­tun koi­ran mal­lis­ta ja saa­ta­va hänet rentoutumaan.

    Oma­na itse­nään esiin­ty­väs­tä ren­nos­ta ihmi­ses­tä saa pal­jon enem­män kuin jon­kun for­maa­tin mukaan käyt­täy­ty­väs­tä henkilöstä.

    Ja jokai­ses­ta ihmi­ses­tä löy­tyy vikoja,ei täy­del­lis­tä ole .Pitää vain kat­soa, että työn kan­nal­ta tär­keim­mät asiat ovat kohdallaaan

    Ja aina hen­ki­löön voi myös vai­kut­taa, yksi työ­noh­jauk­sen tavoi­te on muo­ka­ta työn­te­ki­jäs­tä parem­pi työn­te­ki­jä ja se vaa­tii esi­mie­hel­tä pien­tä ponnistelua.

    Ja pitää myös arvioi­da miten hen­ki­löä voi käyt­tää työ­po­ru­kas­sa , eivät tii­min jäse­net ole saman­lai­sia vaan ovat eri­lai­sia per­soo­nia ja eri­lai­sia osaamiseltaan.

    Mones­ti olen tavan­nut tii­mi­ni vas­ta len­to­ken­täl­lä ja sil­loin ei hen­ki­löi­tä enää vaih­de­ta .Sil­loin on mie­tit­tä­vä miten ketä­kin voi käyt­tää ja jaet­ta­va työt sen mukaan.

    Muu­ten­kin nyky­ajan esi­mie­het mene­vät siitä,mistä aita on mata­lin ja eivät yri­tä­kään vai­kut­taa hen­ki­löön saa­dak­seen heis­tä toi­mi­via ja tuottavia

  151. ano­nyy­mi: Luu­len, että tämä on aina­kin ylei­sem­min seu­raus­ta ulkois­ta­mi­ses­ta. Kun omas­sa talos­sa ei ole enää alu­een tar­kem­paa osaa­mis­ta, ei myös­kään osa­ta tun­nis­taa tar­vit­ta­via asioi­ta haki­jas­sa ja rek­ry­toin­ti menee nopanheitoksi.

    Täm­möi­ses­sä alle 10 hen­gen yri­tyk­ses­sä on vaan vähän vai­kea pitää itse talos­sa ammat­ti­mais­ta tat­sia rek­ry­toin­tiin kos­ka työn­te­ki­jöi­tä pal­ka­taan max pari-kol­me kap­pa­let­ta vuodessa.

    Lii­an van­ha:No on sii­nä kyl­lä vika haastattelijassakin,jos ei huo­maa ammattitaidottomuutta.

    Niin, tai­sin heti alkuun­sa sanoa että har­kit­sem­me kon­sult­ti­fir­maa kun ollaan itse epä­on­nis­tut­tu. Näki­sin tuon sel­väs­ti­kin sen myön­tä­mi­se­nä että rek­ry­toin­ti­pro­ses­si ei ole ihan hans­kas­sa. Itses­tään­sel­vyyk­sien tois­te­lu ei vie kes­kus­te­lua eteenpäin. 

    Miten joku ulko­puo­li­nen HR asian­tun­ti­ja ‚joka ei ymmär­rä alas­ta ja teh­tä­väs­tä mitään ‚sen sit­ten huo­mai­si, josa­lan asian­tun­ti­ja­kaan ei sitä havaitse ??

    Tes­taa­mal­la jos jol­la­kin. En usko että haas­tat­te­lu vei­si yhtään sen­pi­de­mäl­le kuin mei­dän­kään pitä­mä mut­ta jos jol­la­kin tes­til­lä sai­si sel­vi­tet­tyä haki­jan tark­kuut­ta, muis­tia ja ongel­man­rat­kai­su­ky­kyä suh­tees­sa vaik­ka omaan hen­ki­lös­töön tai vaik­ka­pa minuun itsee­ni, niin se kyl­lä passaisi.

    Mut­ta en ole kos­kaan kokeil­lut ja rek­ry­fir­mois­ta saa mel­ko kah­den­lai­sia mie­li­pi­tei­tä. Pitäi­si var­maan kui­ten­kin jos­sain vai­hees­sa kokeilla.

    Kyl­lä teil­lä on jotain mätää johtamisessa

    Rek­ry­toin­nin epä­on­nis­tu­mienn on aina lop­pu­kä­des­sä rek­ry­toin­ti­pro­ses­si­sa vas­taa­vien joh­ta­jien vika, sehän on sel­vää. Yksi vika on ollut lii­ka pit­kä­mie­li­su­yys, mut­ta se on nyt kan­ta­pään kaut­ta ope­tel­tu pois. 

    Itse työn­joh­dos­sa tai työ­ka­luis­sa taas ei ole mitään sem­mo­si­ta vikaa, mikä joh­tai­si epä­on­nis­tu­mi­seen. Jos meil­lä epä­on­nis­tuu tois­tu­vas­ti pro­jek­tis­ta toi­seen, vika on hen­ki­lön ammat­ti­tai­dos­sa kos­ka meil­lä on kun­non työ­ka­lut, kun­non pereh­dy­tys ja hom­mat kat­so­taan työn­te­ki­jä ammat­ti­tai­don mukai­ses­ti eli kar­ri­koi­den vas­ta-alka­jia ei lai­te­ta yksi­nään teke­mään kuurakettia.

    Seu­raat­ko itse ? Eivät ne 70-luvun50-60-vuo­ti­aat enti­set puhe­lun­vä­lit­tä­jät mitään nört­te­jä olleet

    No tuli­vat kui­ten­kin töi­hin sel­vin­päin, aina­kin useim­mi­ten. Olen­kin tai­nut jo aiem­min mai­ni­ta, että tänä vuon­na on jo alko­ho­lis­ta joh­tu­vat yhdet pot­kut annet­tu, onnek­si oli vie­lä koe­ai­kaa jäljellä.

    90 % ihmi­sis­tä on nor­ma­lil­la jär­jel­lä varus­tet­tu­ja ja sel­vi­ää nor­maa­leis­ta töistä.Sehuonompi 5 % ei ole käy­nyt kou­lu­ja ja se parem­pi 5 % ei tule teil­le töihin.

    Oman koke­mus­pe­räi­sen arvio­ni mukaan noin 10–15% muo­dol­li­ses­ti täy­sin päte­vis­tä (oikea ala, oikea kou­lu­tus) rek­ry­toi­ta­vis­tam­me ei yksin­ker­tai­ses­ti sel­viy­dy näis­tä mei­dän töis­tä, eikä tämä edes ole mitään rakettitiedettä. 

    Vaik­ka asia on kal­tai­sel­le­si dema­ri­taus­tai­sel­le ihmi­sel­le täy­sin maa­il­man­ku­van vas­tai­nen, niin näin se on. 10% insi­nöö­reis­tä ei yksin­ker­tai­ses­ti kel­paa min­kään­lai­seen suunnittelutyöhön.

  152. Lii­an van­ha:
    “Sama kos­kee haas­tat­te­lu­käy­tös­tä. Haas­tat­te­luun ei tul­la täs­mäl­li­ses­ti, käden­pu­ris­tus on epä­mää­räi­nen, pukeu­tu­mi­nen epä­siis­tiä. Haas­tat­te­lu­ti­lan­tees­sa ei mal­te­ta kuun­nel­la kysy­myk­siä ja vas­ta­ta nii­hin, haas­ta­tel­ta­va ei ole val­mis­tel­lut kysy­myk­siä yrityksestä.”

    Tuo sinun odo­tuk­se­si suo­sii omi­nai­suuk­sien peittämistä.

    Voi olla. Mut­ta jos työn­te­ki­jää rek­ry­toi­daan johon­kin muu­hun kuin nör­tik­si taka­huo­nee­seen, perus­ta­son sisä­siis­teys on vaa­ti­mus. Eli kyl­lä, kaik­ki eivät luon­nos­taan osaa puris­taa reip­paas­ti kät­tä, kat­soa sil­miin ja sanoa päi­vää. Se kui­ten­kin kuu­luu perus­käy­tös­ta­poi­hin, ja sen jokai­nen oppii ujou­des­taan huolimatta.

    Samoin se kuu­luu perus­käy­tös­ta­poi­hin, että malt­taa kuun­nel­la toi­sen esit­tä­mät kysy­myk­set ja vas­taa nii­hin, vaik­ka luon­ne oli­si kovin­kin pääl­le­pu­hu­va. Kuten myös se, että pukeu­tuu asial­li­ses­ti. Ei se vält­tä­mät­tä pukua tar­koi­ta (har­voin tar­koit­taa), mut­ta likai­set far­kut ja ryp­pyi­nen pai­ta eivät oikein kuu­lu toi­mis­to­työ­läi­sen univormuun.

    Tuo on juu­ri sitä työk­kä­rin työn­ha­ku­kurs­see­il­la opit­tua käytöstä,jonka takaa on vai­kea saa­da sel­vää ihmi­sen oikeas­ta persoonasta.

    Kyl­lä sil­le ihmi­sen luon­teen näyt­tä­mi­sel­le jää pal­jon tilaa, vaik­ka nämä perus­asiat oli­si­vat­kin samat kai­kil­la. Ymmär­rän toki, että moni asia on int­ro­ver­til­le vai­ke­aa. Haas­tat­te­lus­sa kui­ten­kin vali­tet­ta­vas­ti haas­tat­te­li­ja jou­tuu tukeu­tu­maan lähin­nä suul­li­seen kom­mu­ni­kaa­tioon, jol­loin jotain pitää pys­tyä vastaamaan.

    Lop­pu riip­puu sit­ten työ­teh­tä­väs­tä. Eri­lai­set ihmi­set sopi­vat eri­lai­siin tehtäviin.

    Haas­ta­tel­ta­va on saa­ta­va luo­pu­maan ope­te­tun koi­ran mal­lis­ta ja saa­ta­va hänet rentoutumaan.

    Haas­tat­te­li­ja ei yleen­sä muu­ta toi­vo­kaan kuin että haas­ta­tel­ta­va oli­si oma itsen­sä. Mut­ta en aina­kaan itse ole koke­nut näi­den ope­tet­tu­jen koi­rien mää­rää kovin domi­noi­vak­si. Ja ulkoa ope­tel­tu käyt­täy­ty­mis­mal­li tai puhe yleen­sä näkyy nopeasti.

    Pal­jon suu­rem­pi ongel­ma on se, miten haas­ta­tel­ta­van saa hou­ku­tel­tua kau­hu­kip­sis­tä ulos. Sii­nä menee hel­pos­ti aika pal­jon aikaa ja vaivaa.

    Ja jokai­ses­ta ihmi­ses­tä löy­tyy vikoja,ei täy­del­lis­tä ole .Pitää vain kat­soa, että työn kan­nal­ta tär­keim­mät asiat ovat kohdallaaan

    Täs­tä­kin olen samaa miel­tä. Tar­jok­kais­ta vali­taan paras työn (työ­teh­tä­vät, työyh­tei­sö, kehit­ty­mis­mah­dol­li­suu­det, jne.) kan­nal­ta, ei kau­nein­ta tai sukkelinta.

    Ja aina hen­ki­löön voi myös vai­kut­taa, yksi työ­noh­jauk­sen tavoi­te on muo­ka­ta työn­te­ki­jäs­tä parem­pi työn­te­ki­jä­ja se vaa­tii esi­mie­hel­tä pien­tä ponnistelua.

    Täs­sä on kui­ten­kin rek­ry­toin­nis­sa se haas­te, että osa asiois­ta on koh­tuu­del­la ohjat­ta­vis­sa halut­tuun suun­taan, joi­ta­kin ei. Ja hen­ki­lön luon­net­ta ei kan­na­ta yrit­tää muo­ka­ta, lop­pu­tu­lok­se­na on yleen­sä useam­pi huo­nos­ti viih­ty­vä työn­te­ki­jä. Liik­ku­va­na osa­na on vie­lä esi­mies. Osa esi­mie­his­tä on kyvyk­kääm­piä ohjaa­maan alais­ten­sa kehi­tys­tä kuin toiset.

    Muu­ten­kin nyky­ajan esi­mie­het mene­vät siitä,mistä aita on mata­lin ja eivät yri­tä­kään vai­kut­taa hen­ki­löön saa­dak­seen heis­tä toi­mi­via ja tuottavia

    Olen kyl­lä samaa miel­tä, mut­ta pois­tai­sin tuos­ta sanan “nyky­ajan”. Se haas­te ehkä on, että esi­mie­het nyky­ään vali­taan pal­jol­ti joko asian­tun­ti­juu­den tai kou­lu­tuk­sen perus­teel­la, eikä kum­pi­kaan kri­tee­ri ole kovin hyvä. Toi­saal­ta esi­mies­teh­tä­viin ei yleen­sä ole kovin suur­ta tun­kua kyvyk­käi­den suunnalta.

    Orga­ni­saa­tios­sa ylös­päin halua­via aina löy­tää, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti suin­kaan kai­kil­la näil­lä ei ole poten­ti­aa­lia esi­mie­hek­si. Ja kos­ka usein esi­mies ja paras subs­tans­si­asian­tun­ti­ja halu­taan samaan kuo­reen, valin­nan­va­ra heik­ke­nee edel­leen. Esi­mies­työ­tä ei myös­kään ylei­ses­ti arvos­te­ta kovin pal­jon, ja taas vähe­nee halukkuus.

  153. Itse olen huo­man­nut, että “saman­lai­sia” on help­po rek­ry­toi­da. Muis­ta saman kou­lun tms. käy­neis­tä näkee parem­min, että mikä on taso.

    Sen sijaan eri taus­tai­sia on vai­keam­pi hah­mot­taa. Olen rek­ry­toi­nut labo­rant­te­ja ja se on kyl­lä minul­le aika hakuammuntaa.

    Rek­ry­toin­ti­kon­sul­tit ja ‑tes­tit ja lavas­te­tut tilan­teet ovat mie­les­tä­ni pit­käl­le vie­tyä huu­haa­ta. Eivät ne ker­ro mitään työs­sä pär­jää­mi­ses­tä. Eivät­kä var­sin­kaan haki­jan motivaatiosta.

  154. Vihe­rins­si:

    Se haas­te ehkä on, että esi­mie­het nyky­ään vali­taan pal­jol­ti joko asian­tun­ti­juu­den tai kou­lu­tuk­sen perus­teel­la, eikä kum­pi­kaan kri­tee­ri ole kovin hyvä. Toi­saal­ta esi­mies­teh­tä­viin ei yleen­sä ole kovin suur­ta tun­kua kyvyk­käi­den suunnalta.

    Väit­täi­sin kui­ten­kin, että pyr­ky on lii­an­kin suur­ta. Syy­nä on tie­tys­ti raha. Asian­tun­ti­ja­na ei voi suo­ma­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä usein­kaan pääs­tä lähes­kään saman­lai­sil­le ansioil­le kuin esi­mie­su­ral­la. Sik­si iso osa par­hais­ta asian­tun­ti­jois­ta siir­tyy pik­ku­po­moik­si, vaik­ka eivät vält­tä­mät­tä omaa kovin hyviä esimieskykyjä.
    Jenk­ki­fir­mat osaa­vat tämän paremmin.

  155. pek­ka: Väit­täi­sin kui­ten­kin, että pyr­ky on lii­an­kin suur­ta. Syy­nä on tie­tys­ti raha. Asian­tun­ti­ja­na ei voi suo­ma­lai­sis­sa yri­tyk­sis­sä usein­kaan pääs­tä lähes­kään saman­lai­sil­le ansioil­le kui­ne­si­mie­su­ral­la. Sik­si iso osa par­hais­ta asian­tun­ti­jois­ta siir­tyy pik­ku­po­moik­si, vaik­ka eivät vält­tä­mät­tä omaa kovin hyviä esimieskykyjä.

    Sik­si nime­no­maan kir­joi­tin tuon liha­voi­ma­si lausun­non. Nyt liha­voin siel­tä vain yhden sanan…

    Toi­saal­ta esi­mies­teh­tä­viin ei yleen­sä ole kovin suur­ta tun­kua kyvyk­käi­den suunnalta.

    Joh­ta­jau­ral­la voi pääs­tä mer­kit­tä­väs­ti asian­tun­ti­jaa parem­mil­le tuloil­le, mut­ta kun sin­ne ensim­mäi­sen esi­mies­ta­son­kin teh­tä­viin pitäi­si saa­da sopi­vaa poruk­kaa. Siel­lä taas yleen­sä käy niin, että se paras asian­tun­ti­ja nos­te­taan esi­mie­hek­si ja joh­ta­vak­si asiantuntijaksi.

    Siir­to joh­ta­vas­ta asian­tun­ti­jas­ta asian­tun­ti­joi­den joh­ta­jak­si on hyvin han­ka­la monen­kin kan­nal­ta. Joh­ta­va asian­tun­ti­ja ei vält­tä­mät­tä ole hyvä esi­mies tai joh­ta­ja. Joh­ta­jak­si nos­te­tun asian­tun­ti­jan on vai­kea pysyä pois­sa van­has­ta roo­lis­taan, kos­ka mui­den tum­pe­loin­ti on koko ajan sil­mien edes­sä. Ja lisäk­si vie­lä tii­mis­tä läh­tee mer­kit­tä­vä osa asian­tun­te­mus­ta ulot­tu­mat­to­miin, eikä tii­mi halua uskoa sitä, ettei enti­nen hyvä asian­tun­ti­ja enää ole­kaan sel­lai­se­na käytettävissä.

    Pyr­kyä ylös­päin kyl­lä on sekä rahal­li­sis­ta että kun­nian­hi­moon liit­ty­vis­tä syis­tä. Kum­pi­kin on lopul­ta aika huo­no pri­mää­ri­mo­ti­vaa­tio esi­mie­hel­le tai joh­ta­jal­le, jon­ka teh­tä­vään kuu­luu nime­no­maan kat­soa koko­nai­suut­ta eikä omaa etu­aan. Ne oikeat tyy­pit taas eivät vält­tä­mät­tä halua ylös­päin, kos­ka sil­lä tasol­la työs­sä arvos­te­taan enem­män sitä työ­tä itseään.

    Hyvin toi­mi­va yri­tys halu­aa vält­tää kum­man­kin kari­kon; esi­mies­tä ei vali­ta asian­tun­ti­juu­den perus­teel­la, eikä myös­kään oman hin­gun perus­teel­la. Tämän jäl­keen var­sin­kin pie­nem­mäs­sä orga­ni­saa­tios­sa käy niin, että edes kel­vol­li­set haluk­kaat kan­di­daa­tit lop­pu­vat kes­ken. Isom­mis­sa orga­ni­saa­tiois­sa asia on hel­pom­pi hoi­taa sivuttaissiirroilla.

    Jenk­ki­fir­mat osaa­vat tämän paremmin.

    Yhdys­val­lois­sa on nume­ro­mää­räl­li­ses­ti pal­jon enem­män hyvin joh­det­tu­ja yri­tyk­siä kuin Suo­mes­sa, ja ole­tet­ta­vas­ti nii­den kon­sent­raa­tio menes­ty­neis­sä moni­kan­sal­li­sis­sa yri­tyk­sis­sä on suu­rem­pi kuin kai­kis­sa yrityksissä… 

    Omien koke­mus­te­ni mukaan kult­tuu­ri on kui­ten­kin aika eri­lai­nen. Jos vähän kar­ri­koi­daan, niin sii­nä vai­hees­sa, kun suo­ma­lai­nen esi­mies alkaa pääs­tä haas­ta­viin joh­ta­mis­ti­lan­tei­siin, jenk­ki­läi­nen esi­mies ulkois­taa ongel­ma­ta­pauk­set. Kum­mas­sa­kin on puo­len­sa, mut­ta suu­rem­pi liik­ku­vuus teo­rias­sa saat­taa ihmi­set parem­min oikei­siin paikkoihin.

  156. Vihe­rins­si: jenk­ki­läi­nen esi­mies ulkois­taa ongelmatapaukset

    Toi­saal­ta jenk­ki­län sys­tee­mi ei lain­kaan ran­kai­se esi­mies­tä, joka on itse ongelma.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.