Kestävän talouden foorumi: Saksan työllisyysihmeen toinen puoli

(Sit­ran Kes­tä­vän talou­den foo­ru­mi Ber­lii­nis­sä 4.–8.11.2012)

Eilen kuu­lim­me, että Sak­sas­sa työt­tö­mien mää­rä on las­ke­nut 4,8 mil­joo­nas­ta 3,0 mil­joo­naa. Tänään kuu­lim­me, että nois­ta työl­li­sis­tä 1,5 mil­joo­naa on niin mata­la­palk­kai­sia, että hei­dän palk­kaan­sa täy­den­ne­tään sosi­aa­li­tur­van avul­la, siis suo­mek­si toi­meen­tu­lo­tues­ta. Tämän lisäk­si sosi­aa­li­seen yri­tyk­siin on työl­lis­ty­nyt 2,5 mil­joo­naa ihmis­tä, enem­män kuin auto­teol­li­suu­teen.  

Yhteen­sä nämä ovat siis seit­se­män mil­joo­naa ja liki 20 % työ­voi­mas­ta. Lisäk­si työt­tö­myy­den vähen­tyes­sä työl­li­syys ei ole lisään­ty­nyt samas­sa mää­rin, eli työt­tö­miä on siir­ty­nyt työ­voi­man ulko­puo­lel­le, esi­mer­kik­si kotiäi­deik­si. Työt­tö­myy­den vähen­ty­mi­ses­tä enem­män kuin kaik­ki on peräi­sin kovin huo­no­jen työ­paik­ko­jen syntymisestä. 

Toi­saal­ta nuo­ri­so­työt­tö­myys on Sak­sas­sa aivan omis­sa luke­mis­saan,  ”vain” kah­dek­san pro­sent­tia, Suo­mes­sa 22 % ja Espan­jas­sa 50 %.

Sak­san työl­li­syy­sih­meen arvioin­nis­sa olen­nais­ta oli­si tie­tää, mikä noi­den sosi­aa­li­tur­vas­ta täy­den­nys­tä pie­niin palk­koi­hin­sa saa­vien koko­nai­san­sio on. Jos se on mer­kit­tä­väs­ti pelk­kää sosi­aa­li­tur­vaa parem­pi, asiat ovat mie­les­tä­ni kun­nos­sa. Jos se on sama, kyse on töi­hin pakot­ta­mi­ses­ta. Töi­hin pakot­ta­mi­sen ongel­ma­na taas on, että töi­hin on men­tä­vä, oli­vat ehdot kuin­ka huo­no­ja hyvän­sä. Suo­mes­sa pako­tet­tiin jos­kus nai­sia karens­sin uhal­la tar­joi­li­joik­si topless –baa­rei­hin, mut­ta tämä sen­tään lope­tet­tiin lyhyeen. 

Minä en ole lain­kaan var­ma Sak­san talous­ih­meen kes­tä­vyy­des­tä, mut­ta se onkin sit­ten toi­sen pos­tauk­sen aihe.

Mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on myös, onko tule­vai­suus nois­sa sosi­aa­li­sis­sa yri­tyk­sis­sä. Eero Palo­hei­mo esit­ti nel­jän­nes­vuo­si­sa­ta sit­ten tule­vai­suu­den muo­dos­tu­van ”seepra­mal­lis­ta”, jos­sa talou­des­sa on kovan sek­to­rin teho­ta­lous­a­luei­ta ja sit­ten näi­tä vähän loko­sem­pia. Pidin sil­loin aja­tus­ta epä­käy­tän­nöl­li­se­nä, mut­ta pitäi­si­kö aja­tus kai­vaa esille?

9 vastausta artikkeliin “Kestävän talouden foorumi: Saksan työllisyysihmeen toinen puoli”

  1. Sak­sa­lai­nen byro­kra­tia ei ole aina kau­hean sel­ke­ää, mut­ta näin olen sen ymmärtänyt:
    Ver­rat­tu­na suo­ma­lai­seen toi­meen­tu­lo­tu­keen jää Sak­sas­sa kai Hartz IV:stä sen­tään jotain käteen, mut­ta ei sii­nä­kään ole kovas­ti kehut­ta­vaa. Google löy­tää las­ku­rin: http://www.forium.de/alg2/index/hartz+4+als+aufstockung+rechner.html

    Sit­ten on tie­tys­ti myös pit­kä­ai­kais­työt­tö­mil­le ein-euro-jobit, jos­ta käteen jää euro tun­nil­ta Hartz IV:ään ver­rat­tu­na. Ja jos täl­lai­ses­ta kiel­täy­tyy, lei­ka­taan muu­ten­kin niin ruh­ti­naal­lis­ta tukea. Nämä eivät ole olleet vii­me aikoi­na oikein suo­sios­sa ja jos­sain vai­hees­sa luin, että niis­tä oltai­siin luopumassa.

  2. Mini-jobien (Hartz-IV) vero­va­paan tulon ylä­ra­ja on nyt 450 euroa kuus­sa, eli vähän vähem­män kuin fat­ta mak­saa Hel­sin­gis­sä. Midi-jobeis­sa raja lie­nee edel­leen 800 euroa kuussa. 

    Kään­tö­puo­li on se, että Sak­sas­sa työl­lis­ty­vät ihmi­set, jot­ka suo­ma­lai­nen jär­jes­tel­mä sijoit­tai­si koko­naan työ­voi­man ulko­puo­lel­le tai toi­vot­to­miin työ­voi­ma­po­liit­ti­siin kou­lu­tuk­siin. Work-first –sys­tee­mi on nopea, tänään olet tääl­lä töis­sä ja huo­mi­sek­si on jokin toi­nen paik­ka. Sel­vi­tyk­siä ja todis­tuk­sia ei kysel­lä. Tämä ei ole asian­osais­ten kan­nal­ta yhtä masen­ta­vaa ja toi­vo­ton­ta kuin suo­ma­lai­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa kuu­kausien kulut­tua tulee pää­tös, jon­ka mukaan ”ette ole esit­tä­nyt hyväk­syt­tä­vää syy­tä” sil­le ja täl­lä – vaik­ka tämä oli­si ollut alku­pe­räi­nen lähtökohta.

    Ber­lii­ni on työ­voi­ma­po­li­tii­kas­sa tilas­tol­li­ses­ti epäe­dus­ta­va paik­ka, kos­ka siel­lä Hartz-IV:n vas­taa­not­ta­jia on suh­tees­sa väes­töön yli vii­si ker­taa niin pal­jon kuin esim. Bai­je­ris­sa. Tämä ei joh­du kou­lu­tuk­sen epä­on­nis­tu­mi­ses­ta vaan sii­tä, että niin monet halua­vat muis­ta kuin työ­pe­räi­sis­tä syis­tä muut­taa Ber­lii­niin esim. kato­li­sis­ta osavaltioista. 

    Sak­sa­lai­set ns. vaih­toeh­toi­set työ­pai­kat eivät ole vält­tä­mät­tä lokoi­sia, ei ole vält­tä­mät­tä aina lokoi­saa pitää baa­ria kel­lo 23:sta aamu­kuu­teen, eivät­kä työn­te­ki­jät ole vält­tä­mät­tä mui­ta tie­tee­na­lo­ja kat­soen huo­nos­ti kou­lu­tet­tu­ja. Työn­te­ko voi myös olla nau­tin­nol­lis­ta hal­lin­taa ja tiet­tyä val­lan­käyt­töä – nuo­kin ulko­maa­lai­set pitää las­kut­taa heti, sofort kas­sie­ren, mut­ta pult­sa­rin oloi­nen pai­kal­li­nen mak­saa läh­ties­sään, kuten nor­maa­lit ihmiset.

  3. Perus­tu­loa poh­ties­sa­ni olen miet­ti­nyt, miten käy pie­ni­palk­kais­ten aikaa myö­ten. Alka­vat­ko yri­tyk­set juo­mioi­maan perus­tu­loa palk­kauk­ses­sa ja siten hinaa­man palk­ka­ta­soa alas, kun pääl­le tulee kui­ten­kin perustulo.

  4. Yri­tys­toi­min­taa on monen­lais­ta ja niil­lä on suu­ria ero­ja sen suh­teen min­kä­lai­nen ympä­ris­tö tar­jo­aa mah­dol­li­suuk­sia nii­den toiminnalle.

    Itse epäi­len oli­si­ko niil­le sel­ke­ää yleis­tä (teho)talousalueen mal­lia. Toi­min­ta­ku­lut ja verot, mark­ki­noi­den tavoi­tet­ta­vuus, hen­ki­lös­tön saa­ta­vuus, kaik­ki vai­kut­ta­vat sii­hen mis­sä on edul­lis­ta toimia.

    Yri­tyk­set hakeu­tu­vat sin­ne mis­sä on toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sia, ja myös­kin sil­lä perus­teel­la nii­den perus­ta­jat asuvat.

    Sosi­aa­li­sis­ta yri­tyk­sis­tä en tie­dä edes mitä ne ovat, mut­ta samat lii­ke­ta­lou­den sään­nöt var­maan niis­sä­kin vaikuttavat.

  5. Yri­tin eilen sel­vi­tel­lä hie­man tuo­ta sosi­aa­li­tur­van ja mini­jo­bien yhteen­so­vi­tus­ta, mut­ta en kyl­lä vii­sas­tu­nut paljon. 

    Mini­jo­bin, eli Hartz II:sen koh­dal­la lik­saa saa mak­si­mis­saan 400e/kk (ensi vuo­den alus­ta 450e/kk) ja sii­tä ei vähen­ne­tä työn­te­ki­jän elä­ke / mui­ta sosi­aa­li-mak­su­ja (Sak­sas­sa työn­te­ki­jän osuus on isom­pi kuin Suo­mes­sa). Työ­nan­ta­ja mak­saa omat mak­sun­sa vähän alen­net­tu­na (n. 30% tuo­hon pääl­le). Noi­den mini­työ­tu­lo­jen vero­koh­te­lu­kin on kait lempeämpää.

    Kos­ka sak­san mata­lin tuki yksin asu­val­le on ~374euroa (Hartz IV) niin tuo ei käy­tän­nös­sä tar­joa hir­veäs­ti parem­paa tulo­ta­soa. Tuon lisäk­si saa jotain asu­mis­tu­kea ja mui­ta vas­taa­via tar­ve­har­kin­tai­sia tukia. Kui­ten­kin tuol­la alim­mal­la tuki­ta­sol­la ole­va ei pal­jon kos­tu sii­tä 400euron mini­työs­tä, eli sama ongel­ma kuin Suo­mes­sa perus­päi­vä­ra­ha + asu­mis­tu­ki + toi­meen­tu­lo­tu­ki kom­bon kanssa.

    Sen sijaan kotiäi­tien ja opis­ke­li­joi­den, sekä mui­den vas­taa­vis­sa tilan­teis­sa ole­vien saat­taa olla kan­nat­ta­vam­paa teh­dä noi­ta. Tai sit­ten noi­ta teh­dään oman ykkös­työn lisäk­si lisä­tie­nes­tien perässä.

  6. Nuo­ri­so­työt­tö­myy­den tilas­toin­ti ei ole aivan yksin­ker­tais­ta ‚sil­lä­nuo­ret suk­ku­loi­vat opis­ke­lun , työ­voi­man ulko­puo­li­suu­den ja työn välis­sä ja tilas­tol­li­ses­ti lukui­hin tulee vääristymiä.

    Esim alle 25- vuo­tiai­ta työt­tö­miä oli 30000 kun taas yli 55-vuo­tia­ta oli työt­tö­mä­nä 65600.Työttömyysprosentit yli 20 % ja alle 10 %
    Ikä­luo­kis­sa on kokoe­roa, mut­ta ei noin suu­ria ero­ja selittävää.

    Nuor­ten työt­tö­myys kes­tää 5–8 viikkoa,kun taas + 55-vuo­tiai­den 17–35 viikkoa.

    Nuo­ruu­teen kuu­luu sen oman pai­kan ja oman alan etsin­tä kuin myös työ­uran aloit­te­luun liit­ty­vät pätkätyöt.

    Nuo­ri­so­työt­tö­myy­des­sä voi olla suu­ria­kin ero­ja aivan tilas­toin­ti­käy­tän­nön ero­jen vuoksi.

    Kun nuoet työl­lis­ty­vät uudel­len nopeas­ti niin ei nuo­ri­so­työt­tö­myys niin suu­ri ongel­mao­le kuin esitetään

    Sen sijaan syr­jäy­ty­mi­nen eli työ­mark­ki­noi­den ulko­puo­li­suus on se todel­li­nen ongelma

    Tosin tähän­kin liit­tyy tilas­to­har­haa: Tut­ta­va­ni poi­ka on viet­tä­mäs­sä väli­vuot­ta Uudes­sa ‑See­lan­nis­sa ja on siel­lä töissä

    Mut­ta ei ole teh­nyt muut­toil­moi­tus­ta Suomesta,joten hän on yksi “kadon­neis­ta” nuorista

  7. Eräs tapa saa­da ihmi­siä kor­tis­tos­ta edes osit­tain töi­hin oli­si teh­dä kuten Sak­sas­sa: Vapaa­eh­tois­työs­sä, esim. urhei­luseu­rois­sa, voi Sak­sas­sa mak­saa tiet­tyy sum­maan asti rahan suo­raan tilil­le kuin met­sä­mar­jo­jen myyn­nis­tä. Ei tar­vit­se kek­siä kilo­met­ri­kor­vauk­sia, kulu­kor­vauk­sia jne. Sääs­tää pape­ri­so­taa. Vää­rin­käyt­tö on lähes mah­do­ton­ta. Jos joku val­men­taa vaik­ka nuor­ten jal­ka­pal­lo­jouk­kuet­ta 5 ker­taa vii­kos­sa läpi vuo­den ja saa sii­tä 5000 euroa tilil­leen, ei sitä kukaan teki­si vero­va­pau­den takia. Tun­ti­palk­ka on todel­la huo­no. Mat­koi­neen sii­hen menee hel­pos­ti 3 tun­tia eli 250 ker­taa 3 on 750 tun­tia. Tun­ti­palk­ka siis alle 7 euroa. Itse mak­saa ben­sat eikä vie­ras­pe­li­reis­su­jen aikaa ole las­ket­tu. Oikea tun­ti­palk­ka oli­si­kin noin 4 euroa. 

    Eikä sitä­kään kukaan mak­sa jol­lei tee hom­maa ja hyvin. Raha tulee vanhemmilta. 

    Mut­ta tär­ke­ää työ­tä, jos halu­taan pitää nuo­ria yhteis­kun­nas­sa ja ainoa tapa lähen­tää pää­väes­töä maa­han­muut­ta­jien kans­sa. Ja pitää monia kiin­ni työelämässä.

  8. Jos palk­ka­ta­so ei rii­tä hen­gis­sä pysy­mi­seen ja jos pal­kan pääl­le on sik­si mak­set­ta­va toi­meen­tu­lo­tu­kea, on tämä toi­meen­tu­lo­tu­ki yri­tys­tu­kea. Aikoi­naan orjan omis­ta­jan piti sen­tään pitää orja hen­gis­sä. Nykyi­sin orjan, anteek­si työn­te­ki­jän, elät­tä­mi­nen kuu­luu val­tio­val­lal­le siten, että osa hen­gis­sä pysy­mi­seen riit­tä­väs­tä pal­kas­ta on kuu­luu val­tio­val­lan maksettavaksi. 

    Tämän ilmiö esiin­tyy Suo­mes­sa­kin. Kes­kon toi­mi­tus­joh­ta­ja Hal­mes­mä­ki itki jul­ki­suu­des­sa joku­nen vuo­si taka­pe­rin, että pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien on kii­rees­ti raken­net­ta­va lisää hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja, kos­ka hei­dän työn­te­ki­jöi­den palk­ka­ta­so ei rii­tä asu­mis­kus­tan­nuk­siin. Palk­ka­ta­son nos­ta­mi­nen ei tie­ten­kään tule kysy­myk­seen­kään, vaan Hel­sin­gin kau­pun­gin on tie­ten­kin raken­net­ta­va kau­pan alan osa-aikai­sil­le työn­te­ki­jöil­le hal­pa-asun­not, jot­ta Kes­ko voi jat­kaa käy­tän­töään mak­saa elin­kus­tan­nuk­set alit­ta­vaa palkkaa. 

    Tämä Sak­san tilan­ne­han on ollut muu­ten tie­dos­sa jo vaik­ka kuin­ka kau­an ja sii­tä on ollut val­veu­tu­nei­ta kir­joi­tuk­sia muu­ta­mia. Val­ta­me­dia jak­saa sil­ti koko ajan yhdis­tää Sak­san val­tion hyvin­voin­nin Sak­san kan­san hyvin­voin­tiin, mikä ei ole ihan koko totuus, kuten Sak­sas­sa on nähty.

  9. Sha­keem:
    Jos palk­ka­ta­so ei rii­tä hen­gis­sä pysy­mi­seen ja jos pal­kan pääl­le on sik­si mak­set­ta­va toi­meen­tu­lo­tu­kea, on tämä toi­meen­tu­lo­tu­ki yri­tys­tu­kea. Aikoi­naan orjan omis­ta­jan piti sen­tään pitää orja hen­gis­sä. Nykyi­sin orjan, anteek­si työn­te­ki­jän, elät­tä­mi­nen kuu­luu val­tio­val­lal­le siten, että osa hen­gis­sä pysy­mi­seen riit­tä­väs­tä pal­kas­ta on kuu­luu val­tio­val­lan maksettavaksi. 

    Tämän ilmiö esiin­tyy Suo­mes­sa­kin. Kes­kon toi­mi­tus­joh­ta­ja Hal­mes­mä­ki itki jul­ki­suu­des­sa joku­nen vuo­si taka­pe­rin, että pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien on kii­rees­ti raken­net­ta­va lisää hal­po­ja vuo­kra-asun­to­ja, kos­ka hei­dän työn­te­ki­jöi­den palk­ka­ta­so ei rii­tä asu­mis­kus­tan­nuk­siin. Palk­ka­ta­son nos­ta­mi­nen ei tie­ten­kään tule kysy­myk­seen­kään, vaan Hel­sin­gin kau­pun­gin on tie­ten­kin raken­net­ta­va kau­pan alan osa-aikai­sil­le työn­te­ki­jöil­le hal­pa-asun­not, jot­ta Kes­ko voi jat­kaa käy­tän­töään mak­saa elin­kus­tan­nuk­set alit­ta­vaa palkkaa.

    Palk­ko­jen, eten­kin jul­ki­sen puo­len palk­ko­jen, nos­ta­mi­nen joh­taa krei­kan tiel­le. Menee kan­sal­li­so­mai­suus, hen­ki­lö­koh­tai­set omai­suu­det (pait­si niil­tä jot­ka osaa­vat pii­lot­taa sen, eli rik­kail­ta) ja lopul­ta koko maa kon­kurs­siin ja saa­daan vaan mel­la­koi­ta ja ryös­te­lyä tilalle.

    Jos jol­le­kul­le löy­tyy töi­tä mak­si­mis­saan 500e:llä, mut­ta alim­mat sosi­aa­li­tuet ovat 800e, niin on kan­nal­ta parem­pi mak­see tuol­le ihmi­sel­le 500e lik­san lisäk­si 650e sosi­aa­li­tu­kia vie­lä päälle.

    Vaih­toeh­to­na kun on, että työ jää teke­mät­tä ja mak­se­taan 150e enemmän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.