Kestävän talouden foorumi: Tiedonsaannin eriarvoistuminen

(Sit­ran Kes­tä­vän talou­den foo­ru­mi Ber­lii­nis­sä 4.–8.11.2012)

Maa­nan­tai­aa­mu­na oli jour­na­lis­tien panee­li­kes­kus­te­lu talou­des­ta ja jour­na­lis­mis­ta. Talou­des­ta en pal­jon oppi­nut, mut­ta jour­na­lis­min ongel­mat pani­vat miettimään. 

Net­ti­maa­il­ma panee perin­tei­sen jour­na­lis­min ahtaal­le. Rahat mene­vät, sosi­aa­li­nen media on nopeam­pi ja tuot­taa vaih­toeh­tois­ta tie­toa. Sata vuot­ta sit­ten huhut ohja­si­vat tie­toi­suut­ta. Sit­ten tuli val­ta­kun­nal­li­nen media ja Yleis­ra­dio, ja syr­jäyt­ti­vät huhut tie­to­läh­tee­nä. Nyt huhut ovat tulos­sa takai­sin.

Sak­sas­sa laa­tu­me­dia on pitä­nyt pin­tan­sa. ”Eliit­tiin” kuu­luu mil­joo­nia ihmi­siä, jot­ka mak­sa­vat sii­tä, että saa­vat laa­du­kas­ta tie­toa. Sak­sa­lai­sia on 15 ker­taa niin pal­jon kuin suo­ma­lai­sia. Meil­lä tie­dos­ta kiin­nos­tu­nut eliit­ti on jopa Sak­saa suu­rem­pi, mut­ta ei pys­ty rahoit­ta­maan saman­lais­ta laa­tu­leh­dis­töä. Tähän voi rat­kai­su­na olla toi­mit­ta­jien kor­vaa­mi­nen kään­tä­jil­lä, sil­lä laa­tu­ta­va­raa on maa­il­man­laa­tui­ses­ti tarjolla. 

Huo­les­tu­neem­pi olen tie­dos­ta, jon­ka mukaan Itä-Hel­sin­kiin ei juu­ri Hesa­ria tila­ta. Aiem­paa Ylen ja Hesa­rin tie­don­vä­li­tyk­sen mono­po­lia saat­toi kri­ti­soi­da mones­ta syys­tä, mut­ta kaik­ki kan­sa­lai­set oli­vat saman tie­don äärel­lä. Nyt voi käy­dä niin, että kor­kea­ta­sois­ta tie­toa saa­vat vain ne, joil­la on sekä kykyä että halua mak­saa sii­tä. Tämä voi joh­taa kan­sa­lais­ten jyrk­kään jakau­tu­mi­seen tie­don saa­mi­ses­sa. Yhdys­val­lat ovat pelot­ta­va esi­merk­ki maas­ta, jos­sa enem­mis­tö ammen­taa tie­ton­sa sil­kas­ta ros­kas­ta[i].

Tämä on oikeas­taan aika voi­ma­kas argu­ment­ti Ylen rahoi­tuk­sen puo­les­ta – ja sen puo­les­ta, että Ylen pitäi­si käyt­tää nämä rahat vii­saas­ti. Radio puheen tuhoa­mi­nen ei ollut vii­sas­ta rahoi­tuk­sen käyttöä. 


[i] Joku republi­kaa­nien pre­si­dent­tieh­do­kas ehdok­kais­ta onnis­tui tuhoa­maan mah­dol­li­suu­ten­sa muu­ta­mas­sa minuu­tis­sa kah­teen ker­taan sanoes­saan samas­sa puhees­sa usko­van­sa evo­luu­tio­teo­ri­aan ja pitä­vän­sä ilmas­ton­muu­tos­ta vaka­va­na ja ihmi­sen aiheut­ta­ma­na ongelmana. 

25 vastausta artikkeliin “Kestävän talouden foorumi: Tiedonsaannin eriarvoistuminen”

  1. Kään­tä­jäi­dea ei ole ollen­kaan hul­lum­pi. Pel­käs­tään die Zeit, FAZ ja SZ tuot­ta­vat vii­kot­tain val­ta­van mää­rän käsit­tä­mät­tö­män laa­du­kas­ta jour­na­lis­mia. Lisä­tään pääl­le FT, NY Times ja muu­ta­ma muu, niin jopas oli­si Suo­mes­sa­kin luettavaa.

    Minul­le Zeit on tar­jon­nut uuden tavan uutis­ten­lu­kuun. Tie­dän saa­va­ni vii­kot­tain tuh­din pake­tin edel­tä­vän vii­kon uuti­sia ana­ly­soi­via kir­joi­tuk­sia. Seu­rauk­se­na on ollut net­ti­surf­fai­lun vähe­ne­mi­nen, juu­ri tuos­ta huhu-uuti­soin­nin lisään­ty­mi­ses­tä johtuen.

  2. Ode:

    Tämä on oikeas­taan aika voi­ma­kas argu­ment­ti Ylen rahoi­tuik­sen puo­les­ta – ja sen puo­les­ta, että Ylen pitäi­si käyt­tää nämä rahat vii­saas­ti. Radio puheen tuhoa­mi­nen ei ollut vii­sas­ta rahoi­tuk­sen käyttöä. 

    Oli­han YLE-Puheen tuhoa­jil­la tähän aikaan oikein sopi­va perus­te­lu toimilleen: 

    Aiem­mat asia­pu­heoh­jel­mat hou­kut­te­li­vat lii­an van­ho­ja kuun­te­li­joi­ta. Pää­tet­tiin siis siir­tyä hou­kut­te­le­maan kana­va­po­mo­jen omaa ikä­ryh­mää (viral­li­nen tavoi­te­ryh­mä: ruuh­ka­vuo­sia viet­tä­vät kol­me-neli­kymp­pi­set) kopioi­mal­la kau­pal­lis­ten radio­ase­mien ohjel­ma­vir­ta­kon­sep­ti ja hylät­tiin asiapuhe.

    1. Tuo­hon nuo­rem­pien hou­kut­te­luun käy­tet­tiin aina­kin kesäl­lä Pek­ka Tii­li­kai­sen selos­tutk­sia van­hois­ta urhei­lu­ta­pah­tu­mis­ta ja jo sil­loin ikä­lop­pu­jen urhei­li­joi­den haas­tat­te­lu­ja 1930-luvun olym­pia­lai­sis­ta ja lai­va­mat­kois­ta niihin.

  3. Osmo:

    Nyt voi käy­dä niin, että kor­kea­ta­sois­ta tie­toa saa­vat vain ne joil­la on sekä kykyä että halua mak­saa siitä

    Tar­ken­tai­sin sen ver­ran, että taso­kas­ta tie­toa saa­vat ne, joil­la on kykyä ja kiin­nos­tus­ta sitä hank­kia. Taso­kas­ta tie­toa on tar­jol­la ilman Hesa­ria ja Yleä­kin enem­män kuin kos­kaan eikä se mak­sa mitään.

  4. Nyt voi käy­dä niin, että kor­kea­ta­sois­ta tie­toa saa­vat vain ne joil­la on sekä kykyä että halua mak­saa siitä. ” 

    Moniar­vois­tu­vas­sa maa­il­mas­sa on vaan käy­nyt niin, että enää YLEn ja HSn jul­kai­se­maa tie­toa ei pide­tä (kaik­ki eivät pidä) tie­to­na. Syy­nä juu­ri moniar­voi­suus, ja se että esi­mer­kik­si nämä mediat pitä­vät tiet­ty­jä arvo­ja toi­sia arvok­kaam­pa­na. Siis­pä, he eivät enää tar­joa tie­toa vaan asen­tei­ta, arvo­ja, mie­li­pi­tei­tä. Jois­ta ei enää jak­se­ta välit­tää. Kun on toi­sia­kin arvo­jen ja mie­li­pi­tei­den välit­tä­jiä ja levittäjiä.

  5. Yle, HS ja muut isot mediat eivät ole kovin laa­duk­kai­ta. Ne esiin­ty­vät mie­lel­lään sel­lai­si­na, mut­ta minä en oikein luo­ta nii­hin. Ts, tar­vi­taan ns media­lu­ku­tai­toa. Mut­ta kun sitä on, on mie­lek­kääm­pää men­nä oikeas­ti laa­duk­kaan median ääreen. Näi­tä löy­tyy kyl­lä ja useam­mal­la poliit­ti­sel­la värillä. 

    Suo­ma­lai­nen laa­tu­me­dia aras­te­lee sanoa suo­raan omaa suun­taus­taan. Osal­la sel­lais­ta ei ole, mut­ta toi­mit­ta­jal­la on. Sik­si jut­tua lukies­sa pitää erik­seen joko arva­ta tai sit­ten täy­tyy näh­dä niin pal­jon vai­vaa että opet­te­lee yksit­täis­ten toi­mit­ta­jien mie­li­pi­teet. Ellei suo­ras­taan har­ras­ta medi­aa, niin kenel­lä tähän riit­tää kiinnostusta?

    Lope­tin jos­sain vai­hees­sa yrit­tä­mi­sen ja tote­sin että on hel­pom­pi suu­rim­mas­sa osas­sa asioi­ta vain kopioi­da omat mie­li­pi­teen­sä Economistista.

  6. Ant­ti: Moniar­vois­tu­vas­sa maa­il­mas­sa on vaan käy­nyt niin, että enää YLEn ja HSn jul­kai­se­maa tie­toa ei pide­tä (kaik­ki eivät pidä) tie­to­na. Syy­nä juu­ri moniar­voi­suus, ja se että esi­mer­kik­si nämä mediat pitä­vät tiet­ty­jä arvo­ja toi­sia arvok­kaam­pa­na. Siis­pä, he eivät enää tar­joa tie­toa vaan asen­tei­ta, arvo­ja, mie­li­pi­tei­tä. Jois­ta ei enää jak­se­ta välit­tää. Kun on toi­sia­kin arvo­jen ja mie­li­pi­tei­den välit­tä­jiä ja levittäjiä.

    En halua mil­lään muo­toa väit­tää jour­na­lis­mia parem­mak­si kuin mitä se on, mut­ta sii­tä huo­li­mat­ta huo­no­kin toi­mit­ta­ja kii­rees­sä ja kra­pu­las­päis­sään yleen­sä edes vähän tekee taus­ta­töi­tä, ei usko ihan kaik­kea mitä sano­taan, ja tar­kis­taa fak­to­ja. Toki vail­li­nai­ses­ti, mut­ta kui­ten­kin edes joten kuten. Eikä esi­mer­kik­si jul­kai­se uutis­ta len­to­yh­tiöi­den ja tie­dus­te­lu­pal­ve­lui­den kemikaalivanasalaliitosta.

    Esi­merk­ki kuu­los­taa has­sul­ta, kos­ka onhan se nyt itses­tään­sel­vää ettei ihmi­set ihan mitä tahan­sa pup­pua usko tai levi­tä, mut­ta kun se ei ole. Ei sik­si että ihmi­set oli­si­vat tyh­miä, vaan sik­si että ihmi­sil­lä kes­ki­mää­rin on muu­ta­kin teke­mis­tä kuin vaik­ka­pa teh­dä tar­kas­tus­soit­to­ja Ilma­tie­teen lai­tok­sel­le, tuo­ta var­ten on leh­dis­tö joka ei ker­ro mitään mitä ei itse­kin voi­si sel­vit­tää, mut­ta sääs­tää vai­vaa. Se että jul­ki­nen kes­kus­te­lu on edes joten­kin todel­li­suus­kiin­nit­teis­tä ei ole mikään itsestäänselvyys.

  7. Itsea­ni on jo alka­nut arve­lut­taa vapaan tie­don­saan­nin iko­ni, Wiki­pe­dia. Sen toi­min­ta­me­ka­nis­mis­sa ei ole peri­aat­tees­sa mitään mikä estäi­si sitä muut­tu­mas­ta urbaa­ni­le­gen­do­ja kier­rät­tä­väk­si, vir­heel­li­siä popu­laa­ri­har­ho­ja tois­te­le­vak­si, ummeh­tu­neek­si lammikoksi. 

    Käsi­tys Wiki­pe­dian luo­tet­ta­vuu­des­ta perus­tuu kai sii­hen vii­ti­sen vuot­ta van­haan tut­ki­muk­seen jos­sa satun­nai­ses­ti poi­mi­tut artik­ke­lit havait­tiin yhtä luo­tet­ta­vik­si kuin Encyclo­pe­dia Bri­tan­nica. Mut­ta nyky-Wiki­pe­dia on ihan eri veh­je kuin vii­den vuo­den takai­nen, sehän kehit­tyy ja muut­tuu koko ajan. Näp­pi­tun­tu­mal­la artik­ke­lien edi­toin­nis­ta on tul­lut pal­jon laa­jem­mal­le levin­nyt­tä kan­san­hu­via kuin 5 vuot­ta sit­ten, jol­loin vain spe­sia­lis­tit uskal­soi­vat tart­tua toimeen.

    Yllä ole­va on siis vain spe­ku­loin­tia. Aina­kaan ne luke­ma­ni artik­ke­lit joi­ta olen päte­vä arvioi­maan eivät herä­tä luo­tet­ta­vuuse­päi­ly­jä. Jos jota­kin on tapah­tu­nut, niin kehi­tys­tä “päin­vas­tai­seen” suun­taan: aikai­sem­mat iske­vät, lyhyet ja (onnis­tu­nees­ti) asi­aa popu­la­ri­soi­vat artik­ke­lit ovat muut­tu­mas­sa pol­vei­le­vik­si, moni­mut­kai­sik­si ja aka­tee­mi­sik­si. Tämä MuTu:lla arvioi­den, Wiki­pe­dian hyviä puo­lia­han on se että aikai­sem­pia­kin artik­ke­li­ver­sioi­ta pää­see yhä katselemaan.

  8. tpyy­luo­ma: Eikä esi­mer­kik­si jul­kai­se uutis­ta len­to­yh­tiöi­den ja tie­dus­te­lu­pal­ve­lui­den kemikaalivanasalaliitosta. 

    Oudon uuti­sen jul­kai­se­mi­ses­sa oli­si­kin ris­kin­sä, se kun poik­ke­aa muis­ta ja herät­tää huomiota.

    Mut­ta kun ne toi­mit­ta­jat mene­vät mones­ti jul­kai­se­maan yri­tys­ten ja yhtei­sö­jen lähet­tä­miä tie­dot­tei­ta sel­lai­se­naan, kor­kein­taan pari sanaa vaih­taen. Ja kun kaik­ki mediat teke­vät niin eikä kukaan kysee­na­lais­ta, muo­dos­tuu “totuus”.

    Yri­tyk­set ja yhtei­söt, tämän tie­täen, alka­vat käyt­tää ennen niin arvos­tet­tu­na ja luo­tet­tu­na pidet­tyä medi­aa oma­na ilmai­se­na mai­nos­ka­na­va­naan. Sil­lä tavoin vies­ti ja “riip­pu­mat­to­mat tut­ki­mus­tu­lok­set” saa­vat myös pai­noar­voa kun ne jul­kais­taan ihan uutisena.

    Eipä ihme että niis­tä uuti­sis­ta ei enää viit­si­tä niin maksaa…

  9. tie­de­mies:

    Lope­tin jos­sain vai­hees­sa yrit­tä­mi­sen ja tote­sin että on hel­pom­pi suu­rim­mas­sa osas­sa asioi­ta vain kopioi­da omat mie­li­pi­teen­sä Economistista.

    The Eco­no­mist on pirun hyvä, hie­man spekt­rin kes­ki­koh­dal­ta oikeal­le. Kes­ki­koh­das­ta hie­man vasem­mal­le löy­tyy esim. the Guardian.

  10. Ker­ran näin val­ta­kun­nal­li­ses­ti tun­ne­tun pai­kal­lis­leh­den yri­tyk­sel­le lähet­te­män haas­tat­te­lusäh­kö­pos­tin. Yri­tys oli vas­tan­nut koh­ta koh­dal­ta asial­li­ses­ti vii­ta­ten lakei­hin tai ase­tuk­siin jot­ka sää­te­li­vät alan toi­min­taa sekä ker­toi toi­min­nas­taan käytännössä.

    Leh­ti­ju­tus­sa ohi­tet­tiin koko vas­tauk­sen sisäl­tö ja käy­tet­tiin nyyh­ky­ta­ri­naa tuke­maan vai­ku­tel­maa, että täs­sä­kin yri­tyk­ses­sä riko­taan lake­ja tai ase­tuk­sia. Yri­tys oli­si voi­nut todis­taa nyyh­ky­ta­ri­nen vir­heel­li­sek­si, mut­tei tie­ten­kään saa­nut pal­jas­taa asiakastietojaan. 

    En tie­dä kuin­ka pal­jon täl­lais­ta on tapah­tu­nut vuo­si­kym­me­niä sit­ten, mut­ta tänä päi­vä­nä yhden leh­den kan­nan ei tar­vit­se jää­dä vii­mei­sek­si sanak­si. Jos omaa kan­taan­sa ei saa esil­le yhdes­sä medias­sa, voi aina vali­ta toisen.

  11. Rogue:
    Osmo:

    Tar­ken­tai­sin sen ver­ran, että taso­kas­ta tie­toa saa­vat ne, joil­la on kykyä ja kiin­nos­tus­ta sitä hank­kia. Taso­kas­ta tie­toa on tar­jol­la ilman Hesa­ria ja Yleä­kin enem­män kuin kos­kaan eikä se mak­sa mitään.

    Taso­kas­ta tie­toa on monen­lais­ta. Mut­ta vain Hesa­ril­la, Ylel­lä ja jos­sain mää­rin Kui­vik­sel­la varaa pan­na toi­mit­ta­ja viik­ko­kausik­si pen­ko­maan ja jäsen­tä­mään isom­pia asia­ko­ko­nai­suuk­sia. Tämän työn tulok­sia saat­taa näkyä netis­sä, mut­ta rahat sen teke­mi­seen on han­kit­tu print­ti­me­dias­sa. Kun print­ti­me­dia kuo­lee, kuo­lee myös laa­du­kas maa­il­man­ku­va­jour­na­lis­mi. RIP.

  12. Huhut ovat tulos­sa takai­sin” on kyl­lä aika hem­me­tin arve­lut­ta­va väi­te. Edel­leen väit­täi­sin kou­lu­tus­ta­son rat­kai­se­van hyvin­kin pit­käl­ti sen, mil­lä tasol­la kes­kus­te­lua käydään.

    Kes­ki­mää­rin netis­sä­kin sel­keäs­ti val­heel­li­set väit­teet oikais­taan suht hyvin. Eikä toi­saal­ta niin pöl­lö­jä ihmi­siä löy­dy tun­gok­sek­si asti, jot­ka eivät osai­si kysee­na­lais­taa lukemaansa.

    Nyky­jour­na­lis­min suu­rin muu­tos on se, että jul­ki­suut­ta ohjaa tie­dot­ta­jat toi­mit­ta­jien sijaan. Toi­mi­tuk­seen tulee sato­ja tie­dot­tei­ta päi­väs­sä ja ne on mel­keen jon­kun luet­ta­va — ja uuti­soi­ta­va sil­tä osin kuin kyn­nys ylit­tyy. Sen seu­rauk­se­na toi­mit­ta­jat yhä vähem­män ovat fyy­si­ses­ti pai­kal­la ja yhä enem­män klik­kaa­vat säh­kö­pos­te­ja auki. He ovat tie­dot­ta­jien uhre­ja ja voi­vat lähin­nä teh­dä pää­tök­sen asioi­den tärkeysjärjestyksestä.

    Tie­toa on niin jär­jet­tö­mäs­ti, että huhu­ja ei tar­vi­ta. Ja vaik­ka Yleä täs­sä on kri­ti­soi­tu, se on nii­tä vii­mei­siöä paik­ko­ja, jois­sa toi­mi­tuk­sis­sa käy­dään sään­nöl­lis­tä kes­kus­te­lua työn tavoit­teis­ta ja onnis­tu­mi­sis­ta ja vaihtoehdoista.

  13. Ant­ti W.: Mut­ta vain Hesa­ril­la, Ylel­lä ja jos­sain mää­rin Kui­vik­sel­la varaa pan­na toi­mit­ta­ja viik­ko­kausik­si pen­ko­maan ja jäsen­tä­mään isom­pia asiakokonaisuuksia. 

    Suo­men sisäis­ten asioi­den osal­ta tos­sa lie­nee point­tia. Mul­la oli kom­men­toi­des­sa­ni pääl­lim­mäi­se­nä mie­les­sä glo­baa­lim­min rele­vant­ti tieto. 

    Sil­ti pidän äärim­mäi­sen epä­to­den­nä­köi­se­nä, että laa­duk­kaan tie­don saa­mi­nen Suo­men sisäl­lä­kään olis kovin­kaan pit­käl­le tule­vai­suu­teen oleel­li­ses­ti Hesa­rin tai Ylen varassa.

  14. Ant­ti:

    Moniar­vois­tu­vas­sa maa­il­mas­sa on vaan käy­nyt niin, että enää YLEn ja HSn jul­kai­se­maa tie­toa ei pide­tä (kaik­ki eivät pidä)tietona. Syy­nä juu­ri moniar­voi­suus, ja se että esi­mer­kik­si nämä mediat pitä­vät tiet­ty­jä arvo­ja toi­sia arvok­kaam­pa­na. Siis­pä, he eivät enää tar­joa tie­toa vaan asen­tei­ta, arvo­ja, mie­li­pi­tei­tä. Jois­ta ei enää jak­se­ta välit­tää. Kun on toi­sia­kin arvo­jen ja mie­li­pi­tei­den välit­tä­jiä ja levittäjiä. 

    Näin juu­ri. Hesa­ria en ole luke­nut vuo­si­kausiin, juu­ri­kin sik­si kun se ei ole ihan puo­lu­ee­ton pul­ju vaan arvo­vä­rit­ty­nyt. Yle on ollut vähäl­lä, kun ei ole ollut tele­vi­sio­ta eikä Ylen net­ti­si­vuil­la­kaan tule sik­si käy­tyä. Mut­ta uuti­set ja ana­lyy­sit hae­taan eri­lais­ten uuti­saggre­gaat­to­rei­den kaut­ta artik­ke­li ker­ral­laan eri maa­il­man lehdistä.

    Sanoi­sin, että tie­don ja jour­na­lis­min saa­ta­vuus ei ole kiin­ni rahas­ta tai halus­ta tila­ta Hesa­ria vaan pel­käs­tään kiin­nos­tuk­ses­ta ja halus­ta näh­dä hie­man surf­faus­vai­vaa. Ja osa ihmi­sis­tä ei nyt vaan ole kovin kiin­nos­tu­nei­ta muis­ta kuin huhuis­ta, vaik­ka tie­toa tuli­si ilmai­sek­si postiluukusta.

  15. Mis­tä on peräi­sin tuo tie­to, ettei Itä-Hel­sin­gis­sä juu­ri lue­ta Hesa­ria? Ei se kyl­lä ihan täy­sin pidä paik­kaan­sa 🙂 Onko esim. Mel­lun­ky­län pien­ta­loa­lue, jos­sa mm. Eero Hei­nä­luo­ma asuu, koko­naan hylän­nyt HS:n?

    Sen olen kyl­lä havain­nut, ettei­vät aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tut, aikaan­sa seu­raa­vat ihmi­set enää vält­tä­mät­tä tilaa Hel­sin­gin Sanomia.

  16. Huo­les­tu­nut kan­nat­tai­si olla sii­tä­kin, että suo­ma­lais­ten val­ta­kun­nal­lis­ten leh­tien pää­kir­joit­ta­jat vaa­ti­vat ympä­ris­tö­mi­nis­te­riä rik­ko­maan nykyis­tä lakia Tal­vi­vaa­ran kans­sa. Tai anta­vat aina­kin ymmär­tää, että laki ei estäi­si minis­te­riä toi­mi­mas­ta. Toi­set suo­raan, toi­set epäsuorasti. 

    Puo­lue­leh­dil­tä tämän ymmär­täi­si, mut­ta ei val­ta­kun­nal­li­sil­ta. Kan­nat­tai­si miet­tiä miten sitä val­taa Suo­mes­sa jae­taan ja mik­si. Jos halu­aa poli­ti­koi­da, niin suo­sit­te­li­sin poli­tiik­kaan siir­ty­mis­tä Suo­men vapaas­ta lehdistöstä.

  17. Rogue: Taso­kas­ta tie­toa on tar­jol­la ilman Hesa­ria ja Yleä­kin enem­män kuin kos­kaan eikä se mak­sa mitään.

    Mut­ta nyky­maa­il­mas­sa jour­na­lis­min teh­tä­vä onkin juu­ri aggre­goi­da, jär­jes­tää ja filt­te­röi­dä tie­toa — aivan kuten ennenkin.
    Onhan tie­toa ennen­kin saa­nut itse han­kit­tua. Nyt se on toki hel­pom­paa, mut­ta sitä on myös vas­taa­vas­ti enem­män tar­jol­la. Työ­mää­rä ei ole muuttunut.

    Ant­ti W.: Kun print­ti­me­dia kuo­lee, kuo­lee myös laa­du­kas maailmankuvajournalismi.

    Ikä­vä vain, että print­ti­me­diat tun­tu­vat teke­vän kai­ken mah­dol­li­sen, jot­ta näin tapah­tui­si, läh­te­mäl­lä omaeh­toi­ses­ti huo­non­ta­maan sisältöä.

  18. ano­nyy­mi:

    Onhan tie­toa ennen­kin saa­nut itse han­kit­tua. Nyt se on toki hel­pom­paa, mut­ta sitä on myös vas­taa­vas­ti enem­män tar­jol­la. Työ­mää­rä ei ole muuttunut.

    Väi­tät­kö tosis­saan, että saman arvoi­sen tie­to­mää­rän hank­ki­mi­seen tuh­raan­tuis nyky­ään sama työ­mää­rä ku vaik­ka 80-luvul­la? 50-luvulla?

  19. Rogue: Väi­tät­kö tosis­saan, että saman arvoi­sen tie­to­mää­rän hank­ki­mi­seen tuh­raan­tuis nyky­ään sama työ­mää­rä ku vaik­ka 80-luvul­la? 50-luvulla?

    Suh­tees­sa laa­jen­tu­nee­seen maa­il­man­ku­vaan, tie­don­tar­pee­seen, tie­don mää­rään, jne?
    Kyllä.

    Infor­maa­tio­äh­ky” on ihan oikea ongel­ma. Hyö­dyl­li­sen ja oikean tie­don seu­lo­mi­nen ala­ti kas­va­vas­ta data­mää­räs­tä on edel­leen­kin asia, jota jokai­sen on jär­je­tön­tä teh­dä erik­seen, ja osa sii­tä hom­mas­ta on niin tyl­sää, ettei sitä moni viit­si ilman mak­sua teh­dä. Oli­si kiva, jos täm­möis­tä pal­ve­lua löy­tyi­si vie­lä jatkossakin.

  20. vih­reän teen lipit­tä­jä: Sen olen kyl­lä havain­nut, ettei­vät aka­tee­mi­ses­ti kou­lu­te­tut, aikaan­sa seu­raa­vat ihmi­set enää vält­tä­mät­tä tilaa Hel­sin­gin Sanomia.

    Minus­ta leh­ti on vähi­tel­len tyh­men­ty­nyt mer­kit­tä­väs­sä mää­rin. Asioi­den laa­jem­pi, syvem­pi ja asian­tun­te­vam­pi käsit­te­ly eri näkö­kul­mis­ta tar­jo­si aikai­sem­min värit­ty­nee­nä­kin luki­jal­le koko­nai­sem­man maa­il­man­ku­van ja mah­dol­li­suu­den oman mie­li­pi­teen muo­dos­ta­mi­seen. Joka­päi­väis­ten asioi­den rapor­toin­ti­kin tun­tuu hei­ken­ty­neen ja nii­den tilal­le on tul­lut hen­ki­lö­ku­via, kevyt­tä hut­tua, jne. Mah­taa­ko­han siel­lä enää olla eril­li­sia toi­mi­tuk­sia, jois­sa toi­mit­ta­jil­le kehit­tyi­si aihea­lu­een syvem­pää asian­tun­te­mus­ta? Joten­kin tun­tuu ettei omaa tiedonhakua/tarkistusta teh­dä säh­kei­siin, leh­dis­tö­tie­dot­tei­siin tai mui­den leh­tien uutisiin.

    Aka­tee­mi­set var­maan­kin huo­maa­vat leh­den tar­joa­man maa­il­man­ku­van köyh­ty­mi­sen. Vas­taa­vas­ti siel­lä Itä-Hel­sin­gis­sä (esim. per­su­jen kan­nat­ta­jis­sa) var­mas­ti väki­sin­kin huo­ma­taan, miten tiet­ty­jen asioi­den käsit­te­ly on var­sin yksi­puo­lis­ta siten, ettei­vät ne sovi itse havait­tuun arki­to­del­li­suu­teen, miten jot­kin näkö­kul­mat esi­tel­lään pin­ta­puo­li­ses­ti yrit­tä­mät­tä­kään ymmär­tää nii­tä ja miten jois­ta­kin aiheis­ta vaietaan.

  21. ano­nyy­mi: Suh­tees­sa laa­jen­tu­nee­seen maa­il­man­ku­vaan, tie­don­tar­pee­seen, tie­don mää­rään, jne?
    Kyllä.

    Infor­maa­tio­äh­ky” on ihan oikea ongel­ma. Hyö­dyl­li­sen ja oikean tie­don seu­lo­mi­nen ala­ti kas­va­vas­ta data­mää­räs­tä on edel­leen­kin asia, jota jokai­sen on jär­je­tön­tä teh­dä erik­seen, ja osa sii­tä hom­mas­ta on niin tyl­sää, ettei sitä moni viit­si ilman mak­sua teh­dä. Oli­si kiva, jos täm­möis­tä pal­ve­lua löy­tyi­si vie­lä jatkossakin.

    Se, että tote­aa rele­van­tin tie­don­han­kin­nan suju­van nyky­ään tehok­kaam­min ku aika­sem­min ei oo miten­kään ris­ti­rii­das­sa sen kans­sa, että infor­maa­tion­seu­lo­jil­le on edel­leen kysyntää. 

    Sä et nyt huo­mioi ilmei­ses­ti ollen­kaan, että tie­don mää­rän lisään­ty­mi­sen ohel­la myös seu­lo­jien mää­rä on lisään­ty­ny hui­kees­ti. Ennen oli vaan leh­det ja kir­jat ja tie­toa seu­lo muu­ta­ma ammat­ti­toi­mit­ta­ja. Nyky­ään sitä seu­loo myös luke­mat­to­mat muut tyy­pit ja monet erit­täin päte­väl­lä taval­la. Kun teet ker­ran sen taus­ta­työn ja kar­to­tat mitä reit­te­jä löy­dät luo­tet­ta­vaa tie­toa käte­väs­ti, sun tie­don­han­kin­ta on jat­kos­sa monin­ker­ta­ses­ti tehok­kaam­paa ku se on ollu minään ajan­jak­so­na maailmanhistoriassa.

    Lisäks sun on annet­ta­va jokin abso­luut­ti­nen arvo sil­le, että nyky­ään ihmi­sil­lä on pää­sy mon­taa ker­ta­luok­kaa suu­rem­paan tie­to­va­ran­toon ku aika­sem­min. Jos nyt esi­mer­kiks asui­sit sul­je­tus­sa kom­mu­nis­ti­ses­sa val­tios­sa, jos­sa sai­sit tie­toa ainoas­taan Prav­das­ta ja sekin ker­tois ainoas­taan koti­maan asiois­ta, niin tus­kin pitäi­sit neut­raa­li­na muu­tok­se­na sitä, että sys­tee­mi vaih­det­tais mark­ki­na­ta­lou­teen ja tie­don­vä­li­tys vapau­tuis ja saa­ta­vil­la ole­va tie­to­mää­rä kas­vais räjähdysmäisesti?

  22. Hyvä puheen­vuo­ro Soininvaaralta.

    Netis­sä minua jak­saa häm­mäs­tyt­tää kan­sa­lais­ten kiin­nos­tus kysel­lä neu­voa kai­ken­lai­sis­sa, jopa elin­tär­keis­tä kysy­myk­sis­sä toi­sil­taan sen sijaan, että käy­tet­täi­siin asian­tun­te­mus­ta: lää­kä­rei­tä, laki­mie­hiä jne.

    Näyt­tää sil­tä, että suo­ma­lais­ten usko viran­omais­ta­hoi­hin tai nii­hin ver­rat­ta­viin on pahas­ti hor­ju­nut, jos se kos­kaan kovin kor­keal­la on ollutkaan. 

    Mut­ta miten vat­sa­sai­rau­den sai­ras­ta­nut voi­si neu­voa netis­sä tois­ta vat­sa­sai­rau­den kans­sa pai­ni­vaa niin, että apu tuli­si, ja se oli­si oikean­lais­ta apua?

    Puhu­mat­ta­kaan suu­rem­mis­ta asiois­ta. Myös ammat­ti­mais­ta jour­na­lis­mia tar­vi­taan huhu­jen, ja vää­rien tie­to­jen sijaan. 

    Ihmi­siä ovat aina kiin­nos­ta­neet juo­rut ja usko­mat­to­mat jutut, mut­ta pel­käs­tään nii­den varaan ei voi tukeu­tua. Jour­na­lis­mia tar­vi­taan pait­si välit­tä­mään mah­dol­li­sim­man totuu­den­mu­kais­ta tie­toa niin ennen kaik­kea edel­leen mm. perin­tei­se­nä val­lan vahtikoirana. 

    Suo­ma­lai­ses­sa yhteis­kun­nas­sa, joka on mark­ki­na­pu­hei­den kyl­läs­tä­mä, ja jul­ki­suus­ti­laa hal­lit­se­vat yhä enem­män eri­lai­set kaup­pi­aat, on tär­ke­ää, että meil­lä on myös rahas­ta ja sen taus­ta­te­ki­jöis­tä riip­pu­ma­ton­ta journalismia. 

    Sano­taan Yle:stä sit­ten mitä tahan­sa, niin aina­kin pyr­ki­mys on tuot­taa poliit­ti­ses­ti ja kau­pal­li­ses­ti sitou­tu­ma­ton­ta sisäl­töä aidos­ti suo­ma­lai­ses­ta näkö­kul­mas­ta suomalaiselle.

    t. yle­läi­nen

  23. Ris­to:
    Hyvä puheen­vuo­ro Soininvaaralta.

    Netis­sä minua jak­saa häm­mäs­tyt­tää kan­sa­lais­ten kiin­nos­tus kysel­lä neu­voa kai­ken­lai­sis­sa, jopa elin­tär­keis­tä kysy­myk­sis­sä toi­sil­taan sen sijaan, että käy­tet­täi­siin asian­tun­te­mus­ta: lää­kä­rei­tä, laki­mie­hiä jne.

    Näyt­tää sil­tä, että suo­ma­lais­ten usko viran­omais­ta­hoi­hin tai nii­hin ver­rat­ta­viin on pahas­ti hor­ju­nut, jos se kos­kaan kovin kor­keal­la on ollutkaan. 

    Mut­ta miten vat­sa­sai­rau­den sai­ras­ta­nut voi­si neu­voa netis­sä tois­ta vat­sa­sai­rau­den kans­sa pai­ni­vaa niin, että apu tuli­si, ja se oli­si oikean­lais­ta apua?

    Elin­tär­keis­sä kysy­myk­sis­sä en ole eri miel­tä, mut­ta hin­ta sii­tä että vat­sa­tau­dis­sa ensin sel­vit­tää min­ne men­nä pääs­täk­seen asian­tun­ti­jal­ta kysy­mään, sit­ten vat­sa­tau­ti­se­na läh­tee pai­kan pääl­le ja odot­taa vuo­ro­aan sitä var­ten että mah­dol­li­ses­ti saa tau­din para­ne­maan nopeam­min on sen ver­ran iso, että itse en aina­kaan sitä kovin her­käs­ti teki­si. Sen sijaan tutul­ta kysy­mi­sen hin­ta on mini­maa­li­nen jol­loin se kan­nat­taa teh­dä vaik­ka hyö­ty oli­si pienempi.

  24. Rogue: Sä et nyt huo­mioi ilmei­ses­ti ollen­kaan, että tie­don mää­rän lisään­ty­mi­sen ohel­la myös seu­lo­jien mää­rä on lisään­ty­ny huikeesti.

    Ei seu­lo­jien tuot­ta­ma tie­to ole sekään mitään luo­tet­ta­vaa, val­miik­si­pu­res­kel­tua asi­aa. Seu­lo­jien luku­mää­rä ei myös­kään takaa nii­den laatua.

    Pet­ja Y: hin­ta sii­tä että vat­sa­tau­dis­sa ensin sel­vit­tää min­ne men­nä pääs­täk­seen asian­tun­ti­jal­ta kysy­mään, sit­ten vat­sa­tau­ti­se­na läh­tee pai­kan pääl­le ja odot­taa vuo­ro­aan sitä var­ten että mah­dol­li­ses­ti saa tau­din para­ne­maan nopeam­min on sen ver­ran iso, että itse en aina­kaan sitä kovin her­käs­ti tekisi.

    Jep. Ensin men­nään ter­veys­kes­kuk­seen, jos­sa odo­te­taan aikaa hoi­ta­jal­le. Jos on kysy­myk­siä lää­kä­ril­le, pitää tämän jäl­keen aika vara­ta erik­seen — olet­taen toki, että hoi­ta­ja kat­soo sen aiheel­li­sek­si. Vaih­toeh­toi­ses­ti voi käyt­tää monin­ker­tai­ses­ti enem­män omaa ja veron­mak­sa­jien rahaa yksityisellä.
    Sil­ti­kin nuo saat­ta­vat olla liu­ku­hih­na­ta­paa­mi­sia, jos­sa kun­non osal­lis­tu­vaa kes­kus­te­lua ei vai­vo­jen vas­ti­neek­seen saa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.