Kestävän talouden foorumi: Crowdfunding

(Sit­ran Kes­tä­vän talou­den foo­ru­mi Ber­lii­nis­sä 4.–8.11.2012)

Jakau­duim­me ilta­päi­väl­lä nel­jään ryh­mään. Mei­dän ryh­mäm­me kävi tutus­tu­mas­sa Inku­ba­to –nimi­seen crowd­fun­ding –yri­tyk­seen.

Ensin vähän terminologiaa.

Crowd­sourcing Suu­ri jouk­ko ihmi­siä uhraa työ­pa­nok­sen yhtei­sen tavoit­teen teke­mi­seen, vaik­ka­pa vapaan läh­de­koo­din ohjel­maan. Suo­men­kie­li­nen vas­ti­ne lie­nee talkootyö.

Crowd­fun­ding Rahoi­te­taan yhdes­sä jokin han­ke, kir­jan jul­kai­se­mi­nen tai Eif­fel­tor­nin raken­ta­mi­nen tai jotain sil­tä välil­tä. Kir­jan kir­joit­ta­ja voi esi­mer­kik­si sanoa, että kir­ja pan­naan pai­noon, kun 3 000 euroa on tilil­lä. Tämä voi olla vas­tik­keel­lis­ta (kir­ja on taval­laan ostet­tu etu­kä­teen ja mak­sun mak­sa­neet saa­vat kir­jan) tai vas­tik­kee­ton­ta (Eif­fel­tor­ni, tai kir­jan jul­kai­se­mi­nen vapaas­ti ladat­ta­vak­si netis­sä). (Yri­tim­me tätä tuon seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä ‑pamfle­tin kans­sa, mut­ta tulos ei ollut kovin­kaan roh­kai­se­va. Alle kak­si pro­sent­tia kir­jan ladan­neis­ta on sii­tä maksanut.)

Crow­din­ves­ting kerä­tään pal­jon omis­ta­jia jon­kin uuden inno­vaa­tion kau­pal­lis­ta­mi­seen. Muis­tut­taa vähän van­haa osuus­lii­ket­tä, mut­ta voi olla hyvä aivan toi­sen­tyyp­pis­ten inno­vaa­tioi­den kau­pal­lis­ta­mi­seen. Täs­tä ehkä kuul­laan myöhemmin.

Crowd­fun­ding voi olla tule­vai­suu­des­sa mie­len­kiin­toi­sin. Se voi­si rat­kais­ta infor­maa­tion jaka­mi­sen ongel­man, jos­ta täl­lä­kin blo­gil­la on tai­tet­tu peis­tä. Jos kir­jan kiin­teät kus­tan­nuk­set ovat 8000 euroa, se jul­kais­taan, kun tuo raha­sum­ma on kasas­sa ja kir­jan kopioi­ta myy­dään pai­no­pa­pe­rin hin­nal­la noin kak­si euroa/kpl tai kir­ja jul­kais­taan ilmai­sek­si netis­sä. Täs­sä on vapaa­mat­kus­ta­jan ongel­ma, mut­ta jos mak­sa­jia on pal­jon, se ei mak­sa­jaa hatu­ta. On myös vaih­toeh­toa, joka menee nyky­käy­tän­nön ja jouk­ko­mak­sa­mi­sen puo­li­vä­liin. Kir­jaa myy­dään vaik­ka­pa kym­pil­lä, jol­loin hyvä menek­ki tuo edes jotain kir­jai­li­jal­le itselleenkin.

 

29 vastausta artikkeliin “Kestävän talouden foorumi: Crowdfunding”

  1. Crowd­fun­din­gis­ta kan­nat­taa ottaa huo­mioon myös täy­sin etu­kä­teen kerät­ty raha. “Alan kir­joit­ta­maan tätä kir­jaa heti kun olen saa­nut 3 000 euroa.” Suo­mes­sa on täl­lä het­kel­lä hie­man epä­sel­vää mis­sä tapauk­sis­sa tuo on lai­ton­ta rahan­ke­räys­tä ja mis­sä ei (http://senjaopettaa.fi/2012/09/01/joukkorahoitus-professorit-vastaavat/).

    Ps. oli­si kiin­nos­ta­vaa jos jul­kai­set­te laa­jem­pia info­ja tei­dän pamfle­tin mene­kis­tä. Pal­jon­ko ladat­tiin, moni­ko mak­soi, pal­jon­ko tämä on ver­rat­tu­na fyy­si­seen printtiin.

  2. Tämän voi aja­tel­la ihan klu­bi­teo­rian kaut­ta, kun on jul­kis­hyö­dy­ke kysees­sä. Ihmi­set muo­dos­ta­vat klu­bin, johon ote­taan jäse­niä, kun­nes klu­bil­la on riit­tä­väs­ti resurs­se­ja tuot­taa hyö­dy­ke. Vapaa­mat­kus­ta­mi­nen ei ole sinän­sä ongel­ma, vaan ongel­ma on sitou­tu­mi­nen klu­biin ennen kuin on sel­vää, että riit­tä­vä mää­rä jäse­niä saa­daan. Kun näyt­tää, että klu­bi saa­daan kasaan, koor­di­naa­tio vai­keu­tuu, kos­ka vapaa­mat­kus­ta­mi­sen insen­tii­vi lisääntyy.

    Tähän pitäi­si olla jokin kei­no. Esi­mer­kik­si voi olla jokin “palk­kio” jon­ka klu­bin jäse­net saa­vat kun mak­sa­vat. Pai­kal­lis­ta­sol­la bän­dit voi­vat kopla­ta levyn yhtey­teen vaik­ka keik­ka­lip­pu­ja, kir­jai­li­jat voi­vat luva­ta vaik­ka nimi­kir­joi­tuk­sen tai jul­kais­ta lis­tan lah­joit­ta­jis­ta, tai vaik­ka sopia että mak­sa­neil­le lähe­te­tään kopiot ensin ennen kuin teh­dään teok­ses­ta jul­ki­nen. Jne jne.

    Täl­lai­sia kehi­tel­lään kyl­lä koko ajan, mut­ta vie­lä ei ole vain kek­sit­ty sel­lais­ta mekan­mi­sia joka sel­keäs­ti voit­tai­si perin­tei­sen “ei saa kopioi­da”- ansain­ta­mal­lin. Jos jul­ki­nen tuki lakien muo­dos­sa täl­le “kano­ni­sel­le mal­lil­le” lope­tet­tai­siin, niin kyl­lä nii­tä inno­vaa­tioi­ta­kin sit­ten tehtäisiin.

  3. Huo­mau­tan täs­sä “myyn­ti­lu­kui­hin” vain sen ver­ran, että itse lah­joi­tin pyy­de­tyn fem­man kam­pan­jaan­ne, mut­ta olen myös ladan­nut pamflet­tin­ne aina­kin kol­me ker­taa. Aina­kin, sil­lä sitä var­ten­han meil­le 10 mega­bi­tin yhteyk­siä myy­dään. Ellet­te ole koh­den­ta­neet latauk­sia ip-osoit­teit­tain, alle kak­si pro­sent­tia mak­sa­nei­ta on luul­ta­vas­ti har­ha, alle kym­me­nen pro­sent­tia var­mas­ti todellisuutta.

    Jouk­ko­ra­hoi­tus on täl­lä het­kel­lä muu­ten oikea muo­ti-ilmiö nört­ti­pii­reis­sä. Kicks­tar­ter-sivus­tol­la kiin­nos­ta­vim­mat pro­jek­tit kerää­vät mik­ro­mak­su­jen purois­ta mil­joo­nien dol­la­rei­den rahoituslupauksia.

  4. Crown­fun­ding kuu­los­taa kovin kruu­nu- eli val­tio­ve­toi­sel­ta, tai vaih­toeh­toi­ses­ti ruot­sa­lai­sel­ta. Tar­koi­tat­ko crowdfunding?

    1. Kii­tos Pekka.
      Ei pitäi­si kir­joitt­taa puo­len yön jäl­keen. Nel­jä ker­taa vää­rin ja kak­si ker­taa oikein. Korjasin.

  5. Yri­tim­me tätä tuon seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä pamfle­tin kans­sa, mut­ta tulos ei ollut kovin­kaan roh­kai­se­va. Alle kak­si pro­sent­tia kir­jan ladan­neis­ta on sen maksanut.

    Kun link­kiä tuo­hon pamflet­tiin on jaet­tu ympä­ri inter­net­tiä ilman pie­nin­tä­kään mai­nin­taa, että min­kään­lais­ta mak­sua toi­vo­taan (esim http://www.tiede.fi/blog/2012/10/10/seuraavat-400–000-helsinkilaista), ja samoin link­ki tuo­hon löy­tyy suo­raan googles­ta, kak­si pro­sent­tia on minun mie­les­tä­ni häkel­lyt­tä­vän pal­jon. Seu­raa­val­la ker­ral­la voi­sit­te yrit­tää vähän enem­män, jos haluat­te arvioi­ta crowd­fun­din­gin todel­li­ses­ta poten­ti­aa­lis­ta. Esi­mer­kik­si doku­men­tin voi­si lada­ta vain rekis­te­röi­ty­mäl­lä, ja mak­sa­mal­la saa koko doku­men­tin heti. Ilmai­sek­si saa ensim­mäi­sen puo­lik­kaan lataus­lin­kin säh­kö­pos­tiin vaik­ka kah­dek­san tun­nin pääs­tä, ja toi­sen puo­lik­kaan vie­lä 8 tun­tia myö­hem­min. Tai jotain muu­ta. Ei pitäi­si olla tay­sin mah­do­ton­ta kek­siä kei­no­ja mil­lä mak­sa­va asia­kas saa jotain lisä­ar­voa ilmais­asiak­kaa­seen verrattuna.

  6. Juu, ja se pamflet­ti­han tuli, ja sitä ruvet­tiin myy­mään. Mie­les­tä­ni eri asia kuin crowd­fun­ding, jos­sa kerä­tään rahaa että se tuo­te tulee todel­li­sek­si. Elekt­ro­ni­nen kir­ja on han­ka­la crowd­fun­ding koh­de, kos­ka sii­nä ei ole mui­ta kulu­ja kuin teki­jän palk­kio, jol­la nii­tä kulu­ja voi perustella.

    Juu, ja se että itse pamfle­tis­sa ei luke­nut että odo­te­taan 5 euron mak­sua toden­nä­köi­ses­ti vähen­si tulos­ta pal­jon. Link­ke­jä suo­raan PDFään tosi oli vähän joka puo­lel­la ilman mai­nin­taa mak­sus­ta, esim http://www.mariholopainen.fi/?p=409. Eli jos myy PDFää, sii­hen on isol­la pai­net­ta­va että mak­sua toivotaan.

    Tilan­ne oli enem­män ver­ran­nol­li­nen perin­tei­seen käyt­tä­jil­tä pyy­de­tään lah­joi­tuk­sia tie­to­ko­neoh­jel­mas­ke­neen (ja nii­tä on ollut liik­keel­lä kym­me­niä vuo­sia). Enpä usko että kovin­kaan moni niis­tä yltää edes 2% mak­su­mää­riin. Hom­ma perus­tuu­kin sii­hen että tuot­teen on olta­va niin hyvä että se 2% on riit­tä­vän pal­jon rahaa.

    Itse lata­sin pamfle­tin, mut­ten mak­sa­nut, kos­ka en löy­tä­nyt sii­tä oikein mitään tie­toa, jota en oli­si jo luke­nut teki­jöi­den omil­ta jul­ki­sil­ta sivuil­ta tai muu­al­ta. Jos sii­nä oli­si ollut jotain uut­ta, tai mer­kit­tä­väs­ti laa­jem­min käsi­tel­ty asi­aa, oli­sin mak­sa­nut. Samaan tapaan kuin en lah­joi­ta dona­tionwa­re ohjel­mis­ta, jot­ka eivät tuo kovin mer­kit­tä­vää lisä­ar­voa, ja joi­ta käy­tän ker­ran. (Oli­sin myös jät­tä­nyt sen luke­mat­ta, jos mak­su oli­si ollut pakol­li­nen, täl­löin riip­pu­mat­ta sisällöstä.)

  7. Crowd­fun­din­ging on peri­aat­tes­sa samaa mitä varak­kaat mese­naa­tit teke­vät. Nyt vain ovat suu­rem­mat jou­kot liik­keel­lä. Hyvä suo­ma­lai­nen ter­mi voi­si olla joukkomesenointi.

  8. Näh­däk­se­ni crowd­fun­ding on ainoa mark­ki­naeh­toi­nen pit­kän kan­ta­man rat­kai­su vapaan infor­maa­tion ongel­maan. Nykyi­nen “mak­sa sii­tä mitä käy­tät” ‑ansain­ta­mal­li ei ole sta­bii­li kos­ka ilmais­ta net­ti­la­taa­mis­ta on tek­ni­ses­ti käy­tän­nös­sä mah­do­ton estää. Lisäk­si nykyi­ses­ti mal­lis­ta koi­tuu val­ta­via hyvin­voin­ti­tap­pioi­ta kun yri­te­tään luo­da kei­no­te­koi­ses­ti niuk­kuut­ta hyö­dyk­keel­le jol­la sel­lais­ta ei ole.

    Toi­nen vaih­toeh­to jul­kis­hyö­dyk­kei­den — kuten musii­kin, elo­ku­vien ja kir­jo­je — rahoit­ta­mi­seen on se, että val­tio rahoit­taa. Ei tämä­kään täy­sin huo­no vaih­toeh­to ole. Tämän ja crowd­fun­din­gin voi­si jopa yhdis­tää: perus­te­taan sivus­to jos­sa ihmi­set saa­vat lah­joit­taa val­tion raho­ja halua­miin­sa kult­tuu­ri­pro­jek­tei­hin jot­ka sit­ten jul­kais­taan ilmai­sek­si kai­ken kan­san saataville.

    Osmon pamfle­tin rahoi­tus oli sii­nä mie­les­sä huo­noa crowd­fun­din­gia että pamflet­ti lai­tet­tiin saa­ta­vil­le ennen kuin yhtään raho­ja saa­tiin kerät­tyä. Riip­puen pro­jek­tis­ta 2% mak­sa­via asiak­kai­ta voi sitä pait­si olla pal­jon­kin. Madon­na oli­si var­mas­ti mil­jo­nää­ri vaik­ka vain 2% levy­jen kuun­te­li­jois­ta maksaisi.

  9. Tätä lukies­sa tuli fii­lis, että Ode on kek­si­nyt osakeyhtiön.

    Aina­kin sin­ne tämä joh­taa. Paran­nuk­se­na lie­nee, että tämän tien pääs­sä on jotain pie­ny­rit­tä­jien, ja sijoit­ta­jien yhtei­se­loa hel­pot­ta­vaa lainsäädäntötahtoa.

  10. Suo­mes­sa lie­nee jo vuo­si­kausia toi­mi­nut muu­ta­mia crowd­fun­ding-pal­ve­lui­ta, esi­merk­ki Suo­men tanssipalvelin.

    Sii­nä vain käyt­tä­jät, vapaa­eh­toi­ses­ti ja kun­han muis­ta­vat, lähet­tä­vät tuki­ra­haa yllä­pi­tä­jäl­le kulu­jen korvaamiseksi.

  11. (Yri­tim­me tätä tuon seu­raa­vat 400 000 hel­sin­ki­läis­tä ‑pamfle­tin kans­sa, mut­ta tulos ei ollut kovin­kaan roh­kai­se­va. Alle kak­si pro­sent­tia kir­jan ladan­neis­ta on sii­tä maksanut.) 

    Mitäs jos pro­sent­tio­suu­den sijaan ver­ra­taan saa­vu­tet­tuun “tuot­toon” tai myyntiin.

    Toi­sin sanoen, saa­vut­tet­tiin­ko täl­lä taval­la isom­pi käyttäjämäärä/volyymi kuin muuten.

    (Ehkä on joku edel­li­nen pro­jek­ti johon voi verrata.)

  12. Hm. kuul­los­taa niin kovin tutulta.

    Kuka tai ket­kä tei­tä siel­lä opet­ta­jaa ja konsultoi? 

    Monti,Draghi, Rehn, Sama­ras, Lagar­de, Stubb… 🙂

  13. Vapaa­eh­tois­ten mak­su­jen on havait­tu moneen ker­taan toi­mi­van hei­kon­lai­ses­ti netis­sä. Useam­pi­kin musii­kil­laan rikas­tu­nut pop/­rock-artis­ti ja bän­di on lait­ta­nut musiik­ki­aan jakoon peri­aat­teel­la, että mak­sa­kaa sen ver­ran kuin jak­sat­te. Juu­ri kukaan ei mak­sa, vaik­ka rahat oli­si­vat menos­sa hyvän­te­ke­väi­syy­teen. Isos­sa maa­il­mas­sa ja aina­kin taka­vuo­si­na täs­sä lie­nee ollut jotain kyn­nys­tä mak­su­jär­jes­te­lyn­kin suh­teen, ts. jos vaih­toeh­to­na on kli­ka­ta “lataa” tai ruve­ta sel­vit­tä­mään jon­kin mak­susys­tee­min toi­mi­vuut­ta omal­la koh­dal­la, niin har­va selvittää.

  14. Lau­ri R:
    Juu, ja se pamflet­ti­han tuli, ja sitä ruvet­tiin myy­mään. Mie­les­tä­ni eri asia kuin crowd­fun­ding, jos­sa kerä­tään rahaa että se tuo­te tulee todel­li­sek­si. Elekt­ro­ni­nen kir­ja on han­ka­la crowd­fun­ding koh­de, kos­ka sii­nä ei ole mui­ta kulu­ja kuin teki­jän palk­kio, jol­la nii­tä kulu­ja voi perustella. 

    Var­maan­kin yksiä ylei­sim­mis­tä kicks­tar­ter pro­jek­teis­ta ovat tie­to­ko­ne­pe­lit, jois­sa tilan­ne on ihan sama. Teki­jöi­den palk­kiot ovat käy­tän­nös­sä ainoi­ta kuluja.

    Menee­kö pape­ri­kir­jo­ja oikeas­ti kau­pak­si ihmi­sil­le, vai osta­vat­ko nii­tä fir­mat “vaa­li­tu­ke­na” ja jot­ku kun­tien ja val­tioi­den viras­tot muu­ten vaan?

  15. Eee: Toi­nen vaih­toeh­to jul­kis­hyö­dyk­kei­den – kuten musii­kin, elo­ku­vien ja kir­jo­je – rahoit­ta­mi­seen on se, että val­tio rahoit­taa. Ei tämä­kään täy­sin huo­no vaih­toeh­to ole. Tämän ja crowd­fun­din­gin voi­si jopa yhdis­tää: perus­te­taan sivus­to jos­sa ihmi­set saa­vat lah­joit­taa val­tion raho­ja halua­miin­sa kult­tuu­ri­pro­jek­tei­hin jot­ka sit­ten jul­kais­taan ilmai­sek­si kai­ken kan­san saataville.

    Tämä mal­li voi­si toi­mia, jos jokai­sel­la ihmi­sel­lä on jokin ylä­ra­ja kuin­ka pal­jon val­tion rahaa pys­tyy lah­joit­ta­maan. Entä sel­lai­nen mal­li, jos­sa val­tio kus­tan­taa loput jos han­ke saa tar­peek­si yksi­tyis­ten ihmis­ten rahoi­tus­ta (esim. 50%)?

  16. Nos­tai­sin esiin vie­lä yhden syyn mik­si kir­jas­ta mak­soi vain mur­to-osa sen ladan­neis­ta: suu­rin osa luul­ta­vas­ti vain vil­kai­si kir­jaa ute­liai­suu­des­ta ilman aiko­mus­ta var­si­nai­ses­ti lukea sitä. Eihän kir­ja­kau­pas­sa­kaan tar­vit­se mak­saa sii­tä että selai­lee kir­jaa ja lukee pari kat­kel­maa. Itse aina­kin vain sela­sin kir­jaa n. 5–10 minuut­tia, tote­sin että samo­ja teks­te­jä on tul­lut luet­tua blo­geis­ta ja lähe­tin lin­kin tutuille.

    Yhdis­tet­ty­nä aiem­min mai­nit­tui­hin syi­hin (mai­nin­ta vii­den euron mak­sus­ta lähin­nä vain täs­sä blo­gis­sa, jot­kut lata­si­vat mon­ta ker­taa), en pidä 2% osuut­ta eri­tyi­sen yllät­tä­vä­nä tai huo­no­na tuloksena.

  17. Pamflet­tiin kom­ment­ti­na että itse tuli ladat­tua tuo .pdf eri lait­teil­le var­maan­kin kol­meen ottee­seen ja mak­soin sii­tä ker­ran. Eli lataus­mää­rä != yksit­täis­ten lataa­jien määrä.

  18. Lisäi­sin tähän lis­taan vie­lä käsit­teen crowd­bu­ying, jos­ta olen kir­joit­ta­nut täs­sä­kin blo­gis­sa aina­kin pari ker­taa. Sil­lä tar­koi­tan kaup­pa­ta­paa, jos­sa (digi­taa­li­ses­sa muo­dos­sa ole­va) tuo­te, kir­ja, musiik­ki­kap­pa­le, peli tms., on jo ole­mas­sa, mut­ta sitä ei ole vie­lä myy­ty kenel­le­kään eikä siten saa­tet­tu digi­taa­li­sen monis­tuk­sen piiriin. 

    Kau­pan­te­ko tapah­tuu niin, että teki­jä esit­te­lee tuot­teen­sa näyt­tein tms. ja aset­taa sil­le sel­lai­sen myyn­ti­hin­nan kuin kat­soo omak­si palk­kiok­seen riit­tä­vän. Samal­la avau­tuu osto­sik­ku­na, jos­sa kuka tahan­sa yksi­lö tai yhtei­sö, myös val­tio­val­ta, voi teok­sen jul­kai­se­mi­ses­ta sitou­tua mak­sa­maan sel­lai­sen hin­nan kuin mik­si teok­sen arvon itsel­leen arvioi. Näyt­töön tulee myös palk­ki, joka ker­too mak­su­jen ker­ty­mi­sen ja osta­mi­sel­le mää­rä­ajan. Kun palk­ki täyt­tyy, teos avau­tuu osta­jien vapaa­seen käyt­töön. He saa­vat jat­ko­ja­los­taa ja jakaa sitä halua­mal­laan taval­la. Jos palk­ki ei täy­ty mää­rä­ai­kaan men­nes­sä, kaup­pa peruun­tuu, ellei myy­jä tyy­dy jo mak­set­tuun mää­rään. Myy­jä voi myös teh­dä eri­lai­sia kau­pan­te­koa paran­ta­via ehto­ja. Hän voi aset­taa mini­mi­hin­nan, jon­ka alle hän ei mis­sään tapauk­ses­sa jul­kai­se teos­taan ja hän voi aset­taa joi­ta­kin eri­kois­pal­kin­to­ja eni­ten mak­sa­neil­le tms. Vält­tä­mä­tön­tä on vain se, että ker­ran myy­ty on osta­jien vapaas­sa käytössä.

    Täl­lais­ta kaup­pa­ta­paa ei vie­lä ole ole­mas­sa, kos­ka sel­lai­sen kan­nat­ta­vak­si teke­vää talous­ym­pä­ris­töä ei ole ole­mas­sa. Tämä on teo­reet­ti­nen vas­taus kysy­myk­seen, miten digi­taa­li­seen muo­toon saa­tet­ta­van tai­teen kaup­pa jär­jes­tyy talou­des­sa, jos­sa ei ole kau­pal­li­sia teki­jä­noi­keuk­sia. Se aset­taa ver­tai­lu­koh­dan teki­jä­noi­keus­jär­jes­tel­mään nähden. 

    Vai­kut­taa­ko kaup­pa­ta­pa – teki­jä­noi­keus­jär­jes­tel­mä / ilman teki­jä­noi­keut­ta – teos­ten laa­tuun, ja jos vai­kut­taa niin miten? Kum­mas­sa jär­jes­tel­mäs­sä tai­teen tuo­tot jakau­tu­vat parem­min? Kum­mas­sa on suu­rem­mat sivu­ku­lut? Kum­pi on alt­tiim­pi tai­teel­le vie­rail­le vai­kut­teil­le? Jne.

  19. Tie­de­mies:

    Esi­mer­kik­si voi olla jokin “palk­kio” jon­ka klu­bin jäse­net saa­vat kun mak­sa­vat. Pai­kal­lis­ta­sol­la bän­dit voi­vat kopla­ta levyn yhtey­teen vaik­ka keik­ka­lip­pu­ja, kir­jai­li­jat voi­vat luva­ta vaik­ka nimi­kir­joi­tuk­sen tai jul­kais­ta lis­tan lah­joit­ta­jis­ta, tai vaik­ka sopia että mak­sa­neil­le lähe­te­tään kopiot ensin ennen kuin teh­dään teok­ses­ta julkinen.

    Sen palk­kion täy­tyy sit­ten olla aineel­li­nen, tai joten­kin teki­jä­noi­keus­suo­jat­tu. Ainee­ton palk­kio kopioi­daan heti koko popu­lal­le ihan niin­kuin alku­pe­räi­nen­kin teos. 

    tcrown:

    Seu­raa­val­la ker­ral­la voi­sit­te yrit­tää vähän enem­män, jos haluat­te arvioi­ta crowd­fun­din­gin todel­li­ses­ta poten­ti­aa­lis­ta. Esi­mer­kik­si doku­men­tin voi­si lada­ta vain rekis­te­röi­ty­mäl­lä, ja mak­sa­mal­la saa koko doku­men­tin heti.

    Jos doku­men­tin ‘lail­li­ses­sa’ lataa­mi­ses­sa on hiven­kin vai­vaa, kas­va­va osa popu­laa alkaa lada­ta sen lada­taan Tie­de-leh­den blo­giin hei­te­tyn lin­kin kaut­ta, joka osoit­taa sopi­vaan Megaupload-palveluun.

    Ilmai­sek­si saa ensim­mäi­sen puo­lik­kaan lataus­lin­kin säh­kö­pos­tiin vaik­ka kah­dek­san tun­nin pääs­tä, ja toi­sen puo­lik­kaan vie­lä 8 tun­tia myöhemmin. 

    Sama jut­tu. Koko­nais­ta lataus­link­kiä levi­te­tään oitis Tie­de-leh­den tai jos­sain muus­sa blo­gis­sa. Jos link­ki on lataa­ja­koh­tai­ses­ti uniik­ki, vii­meis­tään vii­des koko doku­men­tin ladan­nut alkaa levit­tää doku­ment­tia Tor­ren­tis­sa. Jos dokun saa Tor­ren­tis­ta alle 7 tun­nis­sa kukaan asian­sa osaa­va ei jää odot­ta­maan 8:aa tuntia.

    tcrown:Tai jotain muu­ta. Ei pitäi­si olla tay­sin mah­do­ton­ta kek­siä keinoja
    tie­de­mies:Tähän pitäi­si olla jokin kei­no. … Täl­lai­sia kehi­tel­lään kyl­lä koko ajan, mut­ta vie­lä ei ole vain keksitty

    Vähän hais­kah­taa sovit­ta­mat­toml­ta ris­ti­rii­dal­ta, mut­ta eipä hei­te­tä kir­ves­tä kai­voon. Ei minul­la­kaan ole heit­tää auko­ton­ta peli­teo­reet­tis­ta todis­tus­ta ettei­kö jotain pro­to­kol­laa löytyisi.

    Kicks­tar­te­ris­sa kyl­lä näkyy ole­van aika kun­nian­hi­moi­sia ja hyvin rahaa saa­nei­ta hank­kei­ta. Samoin Eee:n heit­tä­mä käsi­te, kei­no­te­koi­sen niuk­kuu­den luo­mi­nen, on mie­len­kin­toi­nen kat­san­to­kan­ta ja vaa­tii vähän maistelua.

  20. Mik­ko Kivi­ran­ta: Jos doku­men­tin ‘lail­li­ses­sa’ lataa­mi­ses­sa on hiven­kin vai­vaa, kas­va­va osa popu­laa alkaa lada­ta sen lada­taan Tie­de-leh­den blo­giin hei­te­tyn lin­kin kaut­ta, joka osoit­taa sopi­vaan Megaupload-palveluun.

    Var­mas­ti. Minun point­ti­ni ei ollut, että täl­läi­sil­la tavoil­la saa­tai­siin kaik­ki mak­sa­maan, vaan että tuos­ta kah­des­ta pro­sen­tis­ta pääs­tään aika hel­pos­ti jon­kun ver­ran ylös­päin. Vaik­ka nyt aluk­si ker­to­mal­la jokai­sel­le alku­pe­räi­ses­tä läh­tees­tä lataa­val­le, että mak­su oli­si toivottavaa.

    Mik­ko Kivi­ran­ta: Ei minul­la­kaan ole heit­tää auko­ton­ta peli­teo­reet­tis­ta todis­tus­ta ettei­kö jotain pro­to­kol­laa löytyisi.

    Niin kau­an kuin peli­teo­rias­sa on ulti­ma­tum-pelin kokoi­sia käy­tän­nön auk­ko­ja, en lait­tai­si pal­jon arvoa peli­teo­rian todistuksille.

  21. Hän­men­tä­vää, ettei kukaan vie­lä mai­nin­nut erään­kin suo­ma­lai­sen rap-artis­tin “jos tulee tar­peeks mas­sii, niin teen levyn”-keräystä, joka julis­tet­tiin lait­to­mak­si rahan keräyk­sek­si. Uuti­soi­tiin kui­ten­kin muis­taak­se­ni ihan Hesarissakin.
    Ikä­vää, että Suo­mes­sa lai­te­taan yli­mää­räi­siä pidäk­kei­tä yrit­te­liäi­syy­del­le täs­sä­kin suh­tees­sa monia mui­ta mai­ta hanakammin.
    Val­tao­sa crowd­fun­din­gis­ta suu­reen suo­sioon nous­seis­ta design- ja nört­ti­här­päk­keis­tä oli­si jää­nyt koto­maas­sam­me taas sin­ne kuu­lui­saan pöytälaatikkoon…

  22. toke:
    Hän­men­tä­vää, ettei kukaan vie­lä mai­nin­nut erään­kin suo­ma­lai­sen rap-artis­tin “jos tulee tar­peeks mas­sii, niin teen levyn”-keräystä, joka julis­tet­tiin lait­to­mak­si rahan keräyk­sek­si. Uuti­soi­tiin kui­ten­kin muis­taak­se­ni ihan Hesarissakin.
    Ikä­vää, että Suo­mes­sa lai­te­taan yli­mää­räi­siä pidäk­kei­tä yrit­te­liäi­syy­del­le täs­sä­kin suh­tees­sa monia mui­ta mai­ta hanakammin.
    Val­tao­sa crowd­fun­din­gis­ta suu­reen suo­sioon nous­seis­ta design- ja nört­ti­här­päk­keis­tä oli­si jää­nyt koto­maas­sam­me taas sin­ne kuu­lui­saan pöytälaatikkoon…

    Vali­tet­ta­vas­ti meil­lä kukois­taa var­sin­kin vir­ka­mies­kun­nas­sa ajat­te­lu­ta­pa, jon­ka mukaan asiat ovat kiel­let­ty­jä ellei nii­tä ole erik­seen sallittu.

    Uudes­ta inno­vaa­tios­ta tuli­si pyr­kiä hyö­ty­mään, sen sijaan että etsi­tään lain­koh­ta jon­ka nojal­la moko­ma hul­lu­tus voi­daan kieltää.

  23. Rahan­ke­räys­la­ki on tsaa­rin­ai­kais­ta vir­ka­val­tai­suut­ta ja koko­nai­syh­teis­kun­nal­li­ses­ti vahin­gol­li­nen. Ne vää­rin­käy­tök­set, joil­la rahan­ke­räys­lain ole­mas­sao­loa puo­lus­te­taan, ovat sata­pro­sent­ti­ses­ti sel­lai­sia, jot­ka on kri­mi­na­li­soi­tu jo rikoslaissakin.

    Rahan­ke­räys­la­ki tuli­si kumo­ta kokonaan.

  24. a_l: Uudes­ta inno­vaa­tios­ta tuli­si pyr­kiä hyö­ty­mään, sen sijaan että etsi­tään lain­koh­ta jon­ka nojal­la moko­ma hul­lu­tus voi­daan kieltää.

    Peri­aat­tees­sa val­tio­val­lal­la on ihan hyvä syy kiel­tää crowd­fun­ding sen kaik­kein yksin­ker­tai­sim­mas­sa muo­dos­saan. (X kerää rahaa, jol­la hän kehit­tää jotain, jon­ka sit­ten rahoit­ta­jat saa­vat.) Syyn nimi on arvon­li­sä­ve­ro. Sen lisäk­si voi olla myös muu­ta­ma työ­nan­ta­ja­mak­su ja tulo­ve­ro, jot­ka jää­vät täs­tä maksamatta.

    Jos siis crowd­fun­ding sal­lit­tai­siin ihan suo­ra­na temp­pu­na, sii­tä tuli­si veron­kier­ron ammat­ti­lai­sil­le ihan uusi ja upea työ­ka­lu (jon­ka jäl­keen se kiel­let­täi­siin). Niin­pä täs­sä vai­hees­sa oli­si paras­ta yrit­tää löy­tää jokin toi­mi­va mal­li, jol­la crowd­fun­din­gin edut saa­tai­siin käyt­töön ilman haittoja.

    Fis­kaa­li­ses­ti toi­mi­va perus­a­se­tel­ma on se, että crowd­fun­din­gin koh­de on aina yri­tys (jokin ennak­ko­pe­rin­tä­re­kis­te­ris­sä ole­va tapaus). Rahoi­tus kat­so­taan yri­tyk­sel­le tulok­si, ja sii­hen sovel­le­taan tavan­omai­sia ALV-sään­tö­jä (koos­ta riip­puen on tai ei ole velvollinen/vähennyskelpoinen).

    Tämä ase­tel­ma lie­nee mah­dol­li­nen jo nyt, ellei kulut­ta­ja­lain­sää­dän­nös­tä löy­dy jotain hämä­rää puol­ta, joka estää etu­mak­sun mak­sa­mi­sen epä­var­mak­si julis­te­tus­sa pro­jek­tis­sa. Ongel­mat kai tule­vat tuos­ta ALV:stä, kos­ka pro­jek­tin suu­ruut­ta on vai­kea tie­tää etukäteen.

    Tuli­si­ko täs­tä jotain muu­ta haastetta?

  25. Totean vain, että esit­tä­mäs­sä­ni crowd­bu­ying ‑jär­jes­tel­mäs­sä vero­tus­tek­ni­siä ongel­mia ei ole sen enem­pää kuin muus­sa­kaan kau­pan­teos­sa. Alvit lisä­tään ilmoi­tet­tuun hin­taan ja teki­jä mak­saa osuu­des­taan tulo­ve­ron. Täl­lai­ses­sa avoi­mes­sa sys­tee­mis­sä hui­jaa­mi­sen mah­dol­li­suu­det ovat sen sijaan pie­nem­mät kuin pii­lo­te­tuim­mis­sa kaupankäynneissä.

  26. Vihe­rins­si: Fis­kaa­li­ses­ti toi­mi­va perus­a­se­tel­ma on se, että crowd­fun­din­gin koh­de on aina yri­tys (jokin ennak­ko­pe­rin­tä­re­kis­te­ris­sä ole­va tapaus). Rahoi­tus kat­so­taan yri­tyk­sel­le tulok­si, ja sii­hen sovel­le­taan tavan­omai­sia ALV-sään­tö­jä (koos­ta riip­puen on tai ei ole velvollinen/vähennyskelpoinen).

    Tämä ase­tel­ma lie­nee mah­dol­li­nen jo nyt, ellei kulut­ta­ja­lain­sää­dän­nös­tä löy­dy jotain hämä­rää puol­ta, joka estää etu­mak­sun mak­sa­mi­sen epä­var­mak­si julis­te­tus­sa pro­jek­tis­sa. Ongel­mat kai tule­vat tuos­ta ALV:stä, kos­ka pro­jek­tin suu­ruut­ta on vai­kea tie­tää etukäteen. 

    Kun kyse on rahoi­tuk­ses­ta, sitä var­ten on jo osa­keyh­tiö­la­ki. Jos sitä ei pys­ty jouk­ko­ra­hoi­tuk­seen sovel­ta­maan, vika on lais­sa. Osa­keyh­tiöt­hän nime­no­maan on luo­tu jouk­ko­ra­hoi­tus­ta varten.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.