Kestävän talouden foorumi: Saksan työllisyysihmeen toinen puoli

(Sitran Kestävän talouden foo­ru­mi Berli­inis­sä 4.–8.11.2012)

Eilen kuulimme, että Sak­sas­sa työt­tömien määrä on laskenut 4,8 miljoonas­ta 3,0 miljoon­aa. Tänään kuulimme, että noista työl­li­sistä 1,5 miljoon­aa on niin mata­la­palkkaisia, että hei­dän palkkaansa täy­den­netään sosi­aal­i­tur­van avul­la, siis suomek­si toimeen­tu­lotues­ta. Tämän lisäk­si sosi­aaliseen yri­tyk­si­in on työl­listynyt 2,5 miljoon­aa ihmistä, enem­män kuin auto­te­ol­lisu­u­teen.  

Yhteen­sä nämä ovat siis seit­semän miljoon­aa ja liki 20 % työvoimas­ta. Lisäk­si työt­tömyy­den vähen­tyessä työl­lisyys ei ole lisään­tynyt samas­sa määrin, eli työt­tömiä on siir­tynyt työvoiman ulkop­uolelle, esimerkik­si kotiäideik­si. Työt­tömyy­den vähen­tymis­es­tä enem­män kuin kaik­ki on peräisin kovin huono­jen työ­paikko­jen syntymisestä. 

Toisaal­ta nuoriso­työt­tömyys on Sak­sas­sa aivan omis­sa luke­mis­saan,  ”vain” kahdek­san pros­ent­tia, Suomes­sa 22 % ja Espan­jas­sa 50 %.

Sak­san työl­lisyysih­meen arvioin­nis­sa olen­naista olisi tietää, mikä noiden sosi­aal­i­tur­vas­ta täy­den­nys­tä pieni­in palkkoi­hin­sa saavien kokon­aisan­sio on. Jos se on merkit­tävästi pelkkää sosi­aal­i­tur­vaa parem­pi, asi­at ovat mielestäni kun­nos­sa. Jos se on sama, kyse on töi­hin pakot­tamis­es­ta. Töi­hin pakot­tamisen ongel­mana taas on, että töi­hin on men­tävä, oli­vat ehdot kuin­ka huono­ja hyvän­sä. Suomes­sa pakotet­ti­in joskus naisia karenssin uhal­la tar­joil­i­joik­si top­less –baarei­hin, mut­ta tämä sen­tään lopetet­ti­in lyhyeen. 

Minä en ole lainkaan var­ma Sak­san talousih­meen kestävyy­destä, mut­ta se onkin sit­ten toisen postauk­sen aihe.

Mie­lenki­in­toinen kysymys on myös, onko tule­vaisu­us nois­sa sosi­aal­i­sis­sa yri­tyk­sis­sä. Eero Palo­heimo esit­ti neljän­nesvu­o­sisa­ta sit­ten tule­vaisu­u­den muo­dos­tu­van ”seep­ra­mallista”, jos­sa taloudessa on kovan sek­torin teho­talousaluei­ta ja sit­ten näitä vähän lokosem­pia. Pidin sil­loin aja­tus­ta epäkäytän­nöl­lisenä, mut­ta pitäisikö aja­tus kaivaa esille?

9 vastausta artikkeliin “Kestävän talouden foorumi: Saksan työllisyysihmeen toinen puoli”

  1. Sak­salainen byrokra­tia ei ole aina kauhean selkeää, mut­ta näin olen sen ymmärtänyt:
    Ver­rat­tuna suo­ma­laiseen toimeen­tu­lo­tu­keen jää Sak­sas­sa kai Hartz IV:stä sen­tään jotain käteen, mut­ta ei siinäkään ole kovasti kehut­tavaa. Google löytää laskurin: http://www.forium.de/alg2/index/hartz+4+als+aufstockung+rechner.html

    Sit­ten on tietysti myös pitkäaikaistyöt­tömille ein-euro-jobit, jos­ta käteen jää euro tun­nil­ta Hartz IV:ään ver­rat­tuna. Ja jos täl­lais­es­ta kieltäy­tyy, leikataan muutenkin niin ruhti­naal­lista tukea. Nämä eivät ole olleet viime aikoina oikein suo­sios­sa ja jos­sain vai­heessa luin, että niistä oltaisi­in luopumassa.

  2. Mini-jobi­en (Hartz-IV) verova­paan tulon ylära­ja on nyt 450 euroa kuus­sa, eli vähän vähem­män kuin fat­ta mak­saa Helsingis­sä. Midi-jobeis­sa raja lie­nee edelleen 800 euroa kuussa. 

    Kään­töpuoli on se, että Sak­sas­sa työl­listyvät ihmiset, jot­ka suo­ma­lainen jär­jestelmä sijoit­taisi kokon­aan työvoiman ulkop­uolelle tai toiv­ot­tomi­in työvoimapoli­it­tisi­in koulu­tuk­si­in. Work-first –sys­tee­mi on nopea, tänään olet tääl­lä töis­sä ja huomisek­si on jokin toinen paik­ka. Selvi­tyk­siä ja todis­tuk­sia ei kysel­lä. Tämä ei ole asiano­sais­ten kannal­ta yhtä masen­tavaa ja toiv­o­ton­ta kuin suo­ma­lainen jär­jestelmä, jos­sa kuukausien kulut­tua tulee päätös, jon­ka mukaan ”ette ole esit­tänyt hyväksyt­tävää syytä” sille ja täl­lä – vaik­ka tämä olisi ollut alku­peräi­nen lähtökohta.

    Berli­i­ni on työvoimapoli­ti­ikas­sa tilas­tol­lis­es­ti epäe­dus­ta­va paik­ka, kos­ka siel­lä Hartz-IV:n vas­taan­ot­ta­jia on suh­teessa väestöön yli viisi ker­taa niin paljon kuin esim. Bai­jeris­sa. Tämä ei johdu koulu­tuk­sen epäon­nis­tu­mis­es­ta vaan siitä, että niin mon­et halu­a­vat muista kuin työperäi­sistä syistä muut­taa Berli­ini­in esim. katoli­sista osavaltioista. 

    Sak­salaiset ns. vai­h­toe­htoiset työ­paikat eivät ole vält­tämät­tä lokoisia, ei ole vält­tämät­tä aina lokoisaa pitää baaria kel­lo 23:sta aamuku­u­teen, eivätkä työn­tek­i­jät ole vält­tämät­tä mui­ta tieteenalo­ja kat­soen huonos­ti koulutet­tu­ja. Työn­teko voi myös olla nautin­nol­lista hallintaa ja tiet­tyä val­lankäyt­töä – nuokin ulko­maalaiset pitää laskut­taa heti, sofort kassieren, mut­ta pult­sarin oloinen paikalli­nen mak­saa lähtiessään, kuten nor­maalit ihmiset.

  3. Perus­tu­loa pohties­sani olen miet­tinyt, miten käy pieni­palkkaisten aikaa myöten. Alka­vatko yri­tyk­set juomioimaan perus­tu­loa palkkauk­ses­sa ja siten hinaa­man palkkata­soa alas, kun päälle tulee kuitenkin perustulo.

  4. Yri­tys­toim­intaa on mon­en­laista ja niil­lä on suuria ero­ja sen suh­teen minkälainen ympäristö tar­joaa mah­dol­lisuuk­sia niiden toiminnalle.

    Itse epäilen olisiko niille selkeää yleistä (teho)talousalueen mallia. Toim­intaku­lut ja verot, markki­noiden tavoitet­tavu­us, henkilöstön saatavu­us, kaik­ki vaikut­ta­vat siihen mis­sä on edullista toimia.

    Yri­tyk­set hakeu­tu­vat sinne mis­sä on toim­intamah­dol­lisuuk­sia, ja myöskin sil­lä perus­teel­la niiden perus­ta­jat asuvat.

    Sosi­aal­i­sista yri­tyk­sistä en tiedä edes mitä ne ovat, mut­ta samat liike­talouden sään­nöt var­maan niis­säkin vaikuttavat.

  5. Yritin eilen selvitel­lä hie­man tuo­ta sosi­aal­i­tur­van ja mini­jo­bi­en yhteenso­vi­tus­ta, mut­ta en kyl­lä viisas­tunut paljon. 

    Mini­jobin, eli Hartz II:sen kohdal­la lik­saa saa mak­simis­saan 400e/kk (ensi vuo­den alus­ta 450e/kk) ja siitä ei vähen­netä työn­tek­i­jän eläke / mui­ta sosi­aali-mak­su­ja (Sak­sas­sa työn­tek­i­jän osu­us on isom­pi kuin Suomes­sa). Työ­nan­ta­ja mak­saa omat mak­sun­sa vähän alen­net­tuna (n. 30% tuo­hon päälle). Noiden min­i­työ­tu­lo­jen veroko­htelukin on kait lempeämpää.

    Kos­ka sak­san matal­in tuki yksin asu­valle on ~374euroa (Hartz IV) niin tuo ei käytän­nössä tar­joa hirveästi parem­paa tulota­soa. Tuon lisäk­si saa jotain asum­is­tukea ja mui­ta vas­taavia tarve­hark­in­taisia tukia. Kuitenkin tuol­la alim­mal­la tuk­i­ta­sol­la ole­va ei paljon kos­tu siitä 400euron min­i­työstä, eli sama ongel­ma kuin Suomes­sa perus­päivära­ha + asum­is­tu­ki + toimeen­tu­lo­tu­ki kom­bon kanssa.

    Sen sijaan kotiäi­tien ja opiske­li­joiden, sekä muiden vas­taavis­sa tilanteis­sa ole­vien saat­taa olla kan­nat­tavam­paa tehdä noi­ta. Tai sit­ten noi­ta tehdään oman ykköstyön lisäk­si lisä­tien­estien perässä.

  6. Nuoriso­työt­tömyy­den tilas­toin­ti ei ole aivan yksinker­taista ‚sil­län­uoret sukku­loi­vat opiskelun , työvoiman ulkop­uolisu­u­den ja työn välis­sä ja tilas­tol­lis­es­ti lukui­hin tulee vääristymiä.

    Esim alle 25- vuo­ti­ai­ta työt­tömiä oli 30000 kun taas yli 55-vuo­ti­a­ta oli työt­tömänä 65600.Työttömyysprosentit yli 20 % ja alle 10 %
    Ikälu­okissa on koko­eroa, mut­ta ei noin suuria ero­ja selittävää.

    Nuorten työt­tömyys kestää 5–8 viikkoa,kun taas + 55-vuo­ti­aiden 17–35 viikkoa.

    Nuoru­u­teen kuu­luu sen oman paikan ja oman alan etsin­tä kuin myös työu­ran aloit­telu­un liit­tyvät pätkätyöt.

    Nuoriso­työt­tömyy­dessä voi olla suuri­akin ero­ja aivan tilas­toin­tikäytän­nön ero­jen vuoksi.

    Kun nuoet työl­listyvät uudellen nopeasti niin ei nuoriso­työt­tömyys niin suuri ongel­maole kuin esitetään

    Sen sijaan syr­jäy­tymi­nen eli työ­markki­noiden ulkop­uolisu­us on se todel­li­nen ongelma

    Tosin tähänkin liit­tyy tilas­to­harhaa: Tut­ta­vani poi­ka on viet­tämässä välivuot­ta Uudessa ‑See­lan­nis­sa ja on siel­lä töissä

    Mut­ta ei ole tehnyt muut­toil­moi­tus­ta Suomesta,joten hän on yksi “kadon­neista” nuorista

  7. Eräs tapa saa­da ihmisiä kortis­tos­ta edes osit­tain töi­hin olisi tehdä kuten Sak­sas­sa: Vapaae­htoistyössä, esim. urheiluseu­rois­sa, voi Sak­sas­sa mak­saa tiet­tyy sum­maan asti rahan suo­raan tilille kuin met­sä­mar­jo­jen myyn­nistä. Ei tarvitse kek­siä kilo­metriko­r­vauk­sia, kuluko­r­vauk­sia jne. Säästää paperiso­taa. Väärinkäyt­tö on läh­es mah­do­ton­ta. Jos joku val­men­taa vaik­ka nuorten jalka­pal­lo­joukkuet­ta 5 ker­taa viikos­sa läpi vuo­den ja saa siitä 5000 euroa tililleen, ei sitä kukaan tek­isi verova­pau­den takia. Tun­tipalk­ka on todel­la huono. Matkoi­neen siihen menee hel­posti 3 tun­tia eli 250 ker­taa 3 on 750 tun­tia. Tun­tipalk­ka siis alle 7 euroa. Itse mak­saa ben­sat eikä vieraspelireis­su­jen aikaa ole las­ket­tu. Oikea tun­tipalk­ka olisikin noin 4 euroa. 

    Eikä sitäkään kukaan mak­sa jollei tee hom­maa ja hyvin. Raha tulee vanhemmilta. 

    Mut­ta tärkeää työtä, jos halu­taan pitää nuo­ria yhteiskun­nas­sa ja ain­oa tapa lähen­tää pääväestöä maa­han­muut­ta­jien kanssa. Ja pitää monia kiin­ni työelämässä.

  8. Jos palkkata­so ei riitä hengis­sä pysymiseen ja jos palkan päälle on sik­si mak­set­ta­va toimeen­tu­lo­tukea, on tämä toimeen­tu­lo­tu­ki yri­tys­tukea. Aikoinaan orjan omis­ta­jan piti sen­tään pitää orja hengis­sä. Nyky­isin orjan, anteek­si työn­tek­i­jän, elät­tämi­nen kuu­luu val­tio­val­lalle siten, että osa hengis­sä pysymiseen riit­tävästä palka­s­ta on kuu­luu val­tio­val­lan maksettavaksi. 

    Tämän ilmiö esi­in­tyy Suomes­sakin. Keskon toim­i­tusjo­hta­ja Halmes­mä­ki itki julk­isu­udessa jokunen vuosi takaperin, että pääkaupunkiseudun kun­tien on kiireesti raken­net­ta­va lisää halpo­ja vuokra-asun­to­ja, kos­ka hei­dän työn­tek­i­jöi­den palkkata­so ei riitä asumiskus­tan­nuk­si­in. Palkkata­son nos­t­a­mi­nen ei tietenkään tule kysymyk­seenkään, vaan Helsin­gin kaupun­gin on tietenkin raken­net­ta­va kau­pan alan osa-aikaisille työn­tek­i­jöille hal­pa-asun­not, jot­ta Kesko voi jatkaa käytän­töään mak­saa elinkus­tan­nuk­set alit­tavaa palkkaa. 

    Tämä Sak­san tilan­nehan on ollut muuten tiedos­sa jo vaik­ka kuin­ka kauan ja siitä on ollut valveu­tunei­ta kir­joituk­sia muu­tamia. Val­ta­me­dia jak­saa silti koko ajan yhdis­tää Sak­san val­tion hyv­in­voin­nin Sak­san kansan hyv­in­voin­ti­in, mikä ei ole ihan koko totu­us, kuten Sak­sas­sa on nähty.

  9. Sha­keem:
    Jos palkkata­so ei riitä hengis­sä pysymiseen ja jos palkan päälle on sik­si mak­set­ta­va toimeen­tu­lo­tukea, on tämä toimeen­tu­lo­tu­ki yri­tys­tukea. Aikoinaan orjan omis­ta­jan piti sen­tään pitää orja hengis­sä. Nyky­isin orjan, anteek­si työn­tek­i­jän, elät­tämi­nen kuu­luu val­tio­val­lalle siten, että osa hengis­sä pysymiseen riit­tävästä palka­s­ta on kuu­luu val­tio­val­lan maksettavaksi. 

    Tämän ilmiö esi­in­tyy Suomes­sakin. Keskon toim­i­tusjo­hta­ja Halmes­mä­ki itki julk­isu­udessa jokunen vuosi takaperin, että pääkaupunkiseudun kun­tien on kiireesti raken­net­ta­va lisää halpo­ja vuokra-asun­to­ja, kos­ka hei­dän työn­tek­i­jöi­den palkkata­so ei riitä asumiskus­tan­nuk­si­in. Palkkata­son nos­t­a­mi­nen ei tietenkään tule kysymyk­seenkään, vaan Helsin­gin kaupun­gin on tietenkin raken­net­ta­va kau­pan alan osa-aikaisille työn­tek­i­jöille hal­pa-asun­not, jot­ta Kesko voi jatkaa käytän­töään mak­saa elinkus­tan­nuk­set alit­tavaa palkkaa.

    Palkko­jen, etenkin julkisen puolen palkko­jen, nos­t­a­mi­nen johtaa kreikan tielle. Menee kansal­li­so­maisu­us, henkilöko­htaiset omaisu­udet (pait­si niiltä jot­ka osaa­vat piilot­taa sen, eli rikkail­ta) ja lop­ul­ta koko maa konkurssi­in ja saadaan vaan mel­lakoi­ta ja ryöste­lyä tilalle.

    Jos jollekulle löy­tyy töitä mak­simis­saan 500e:llä, mut­ta alim­mat sosi­aal­ituet ovat 800e, niin on kannal­ta parem­pi mak­see tuolle ihmiselle 500e lik­san lisäk­si 650e sosi­aal­i­tukia vielä päälle.

    Vai­h­toe­htona kun on, että työ jää tekemät­tä ja mak­se­taan 150e enemmän.

Vastaa käyttäjälle Ila I Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.