Maakuntamalli?

(Kir­joi­tus on jul­kais­tu net­ti­ko­lum­ni­na Kun­nal­li­sa­lan kehit­tä­mis­sää­tiön sivuil­la www.kaks.fi)

Kans­lia­pääl­lik­kö Mark­ku Leh­to esit­ti aika­naan Suo­meen kah­ta­kym­men­tä kun­taa. Käy­tän­nös­sä kun­nis­ta teh­täi­siin maa­kun­nan kokoi­sia. Se edel­lyt­täi­si tie­tys­ti toi­mi­vaa kun­nan­osa­hal­lin­toa, kos­ka kaik­kia asioi­ta ei kan­na­ta päät­tää noin keskitetysti.

Itse yri­tin pari vuot­ta sit­ten sel­vi­tys­mie­he­nä teh­dä Päi­jät-Hämees­tä yhtä kun­taa. Vai­kein­ta oli kun­nan­osa­hal­lin­non jär­jes­tä­mi­nen. Esi­tin, että enti­set kun­nat jat­kai­si­vat rii­su­tuin teh­tä­vin ja oman val­tuus­ton ohjaa­mi­na pitä­ji­nä. Pyy­sin ilman tulos­ta kun­ta­mi­nis­te­ri Mari Kivi­nie­mel­tä lain­muu­tos­ta, joka teki­si mah­dol­li­sek­si vali­ta pitä­jil­le val­tuus­tot suo­ril­la vaa­leil­la. Val­lan kar­kaa­mis­ta pel­kää­vät päi­jät­hä­mä­läi­set hyl­kä­si­vät koko esityksen.

Nyt kes­kus­ta esit­tää, että pää­osa kun­tien teh­tä­vis­tä siir­ret­täi­siin maa­kun­nil­le. Koti­kun­nil­le jäi­si oikeas­taan vain perus­kou­lun yllä­pi­tä­mi­nen. Esi­tys ei juu­ri poik­kea kah­den­kym­me­nen kun­nan mallista.

Kes­kus­ta esit­tää, että maa­kun­ta­val­tuus­tot joko nimi­tet­täi­siin koti­kun­tien val­tuus­tois­sa tai ne valit­tai­siin suo­ril­la vaa­leil­la. Ääni­val­taa suur­ten ja pien­ten kun­tien välil­lä kui­ten­kin tasat­tai­siin. Tämän voi­si joten­kin sie­tää, jos kyse oli­si vain ter­vey­den­huol­los­ta. Asuin­pai­kan mukaan muut­tu­va äänioi­keus oli­si sitä ongel­mal­li­sem­pi, mitä suu­rem­pi osa kun­tien teh­tä­vis­tä siir­ret­täi­siin maa­kun­nil­le. Asia ei kor­jau­du oikai­se­mal­la puo­luei­den edus­tus oikeak­si, sil­lä mie­li­pi­de-erot puo­luei­den sisäl­lä ovat suu­rem­mat kuin nii­den välil­lä. Asuin­pai­kas­ta riip­pu­va äänioi­keus antai­si enem­män ääniä oma­ko­ti­ta­lois­sa kuin ker­ros­ta­lois­sa asu­vil­le, enem­män autoi­li­joil­le kuin jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­le, enem­män omis­tusa­sun­nos­sa kuin vuo­kra­ta­lois­sa asu­vil­le, vähem­män nuo­ril­le kuin kes­ki-ikäi­sil­le ja niin edelleen.

119 vastausta artikkeliin “Maakuntamalli?”

  1. Kun­nan­osa­val­tuus­tot jää­vät hel­pos­ti hei­koik­si. Jos ne päät­tä­vät vain päi­vä­ko­tien ruo­kai­lua­jois­ta ja muus­ta vas­taa­vas­ta, innos­tus lop­puu pian. Näin on usein täl­lai­sis­sa hank­keis­sa käynyt.

    Minus­ta toi­mi­vin pai­kal­lis­de­mo­kra­tia ja toi­mi­vim­mat pal­ve­lut saa­daan aikaan niin, että (pie­net) kun­nat ovat itse­näi­siä pää­tök­sen­te­ko­yk­si­köi­tä, mut­ta niil­le anne­taan luon­te­vat mah­dol­li­suu­det muo­dos­taa myös suu­rem­pia hal­lin­to­yk­si­köi­tä eri tarpeisiin.

    Noi­ta suu­rem­pia hal­lin­to­yk­si­köi­tä ei kan­na­ta mää­ri­tel­lä pysy­vik­si (maa­kun­ta, suur­kun­ta), eli luki­ta kun­taa yhteen pal­ve­lun­tar­joa­jaan, kos­ka tämän seu­rauk­se­na yksit­täi­nen kun­ta ei enää voi kor­ja­ta tilan­net­ta, vaik­ka tuo suu­ri yksik­kö ei tuot­tai­si niil­le riit­tä­vän hyviä pal­ve­lui­ta, tai vaik­ka pal­ve­lut oli­si­vat lii­an kalliita.

    Kun­tien mah­dol­li­suus itse­näi­seen pää­tök­sen­te­koon siis var­mis­taa kun­nan pal­ve­lui­den kehit­ty­mi­sen. Kai­kis­sa muis­sa mal­leis­sa kun­ta (= alim­man tason yksik­kö) jää ylem­män hal­lin­to­ko­neis­ton toi­vot­ta­vas­ti hyvän­tah­tois­ten pää­tös­ten armoil­le, ilman mah­dol­li­suut­ta kor­ja­ta huo­noon suun­taan kas­va­nei­ta toimintatapoja.

  2. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Juho Laatu.
    Et siis kan­na­ta kepun maakuntamallia? 

    No en. Ehkä sii­tä voi löy­tää jotain hyvää­kin, mut­ta en vaih­tai­si perin­teis­tä mal­lia siihen.

    Kes­kus­ta näyt­tää myös aika lail­la tuu­li­vii­ril­tä. Välil­lä puu­hail­laan Paras-lakia ja yhdis­tel­lään innok­kaas­ti kun­tia puo­li­pa­kol­la, ja sit­ten ollaan taas kovas­ti oppo­si­tios­sa hal­li­tuk­sen vas­taa­via toi­mia vas­taan. Kes­kus­tan mal­li vai­ku­taa enem­män oppo­si­tio­po­li­ti­koin­nin tar­pei­siin teh­dyl­tä var­joeh­do­tuk­sel­ta kuin huo­lel­la har­ki­tul­ta pit­kän täh­täi­men rat­kai­sul­ta. (Minun näkö­kul­ma­ni perus­tuu enem­män pai­kal­lis­de­mo­kra­ti­aan ja sii­hen poh­jau­tu­vaan yhteistyöhön.)

  3. Mikä vika Ruot­sin lans­tin­get-mal­lis­sa tai Tans­kan Region-mal­lis­sa. Kum­mas­sa­kin alueen/maakunnan päät­tä­jät vali­taan suo­ral­la vaa­lil­la. Regio­nil­la ei ole vero­tusoi­keut­ta, lans­tin­ge­til­la on. Ei kai nyt Suo­mes­sa ole kyse jos­ta­kin kepu­fo­bias­ta, kun vas­taa­vat mal­lit kel­paa­vat muu­al­la ja tääl­lä nii­tä pelä­tään. Ruot­sis­sa ei tiet­tä­väs­ti olla siir­ty­mäs­sä mihin­kään suur­kun­tiin ja onpa siel­lä aivan vii­me vuo­si­na muo­dos­tet­tu uusia­kin kun­tia (Upp­sa­las­ta irroi­tet­tu osa). Lisäk­si Ruot­sis­sa on tiet­tä­väs­ti vie­lä läänitkin ?

  4. Vähän on vai­kea näh­dä mik­si siel­lä pitä­jis­sä pitäi­si olla vaa­leil­la valit­tu edus­tus. Noi­ta pitä­jiä var­ten voi­si perus­taa lau­ta­kun­tia, joil­le anne­taan joi­tain teh­tä­viä hoi­det­ta­vak­si ja mah­do­li­ses­ti jotain kehit­tä­mis- tai har­ras­tus­ra­haa pai­kal­lis­ti käytettäväksi.

  5. Asuin­pai­kas­ta riip­pu­va äänioi­keus antai­si enem­män ääniä oma­ko­ti­ta­lois­sa kuin ker­ros­ta­lois­sa asu­vil­le, enem­män autoi­li­joil­le kuin jouk­ko­lii­ken­teen käyt­tä­jil­le, enem­män omis­tusa­sun­nos­sa kuin vuo­kra­ta­lois­sa asu­vil­le, vähem­män nuo­ril­le kuin kes­ki-ikäi­sil­le ja niin edelleen.”

    Ja var­maan­kin tär­keim­pä­nä: Enem­män Kes­kus­ta­lai­sil­le kuin ei-Keskustalaisille.

  6. Polii­tik­ko pel­kää val­lan kar­kaa­mis­ta mel­kein yhtä pal­jon kuin paik­kan­sa menet­tä­mis­tä vaa­leis­sa — ja tekee kaik­ken­sa vält­tääk­seen molem­mat. Tämä on nähty.

    Sin­ne voi tul­la ketä vain päät­tä­mään” on se ensim­mäi­nen perus­te­lu vält­tää vaa­le­ja. Seu­raa­vat vuo­det Per­su­jen kans­sa kun­nis­sa näyt­tä­vät onko huo­leen aihet­ta, Edus­kun­nus­sa alku oli ilmei­ses­ti vähän vaikea.

    Poli­tiik­kaan pitäi­si pääs­tä har­joit­te­le­maan neu­vot­te­le­mis­ta ja yhdes­sä päät­tä­mis­tä. Maa­kun­ta­hal­lin­to on jo aika vaa­ti­va paik­ka, “pitä­jä­val­tuus­tot” oli­vat kevyem­pi ensias­kel niil­le, jot­ka eivät ole tele­vi­sios­ta tuttuja.

    Him­me­li­nen kak­si­vai­he­nen edus­ta­jis­to­mal­li on eri­tyi­sen sur­kea rat­kai­su. Nyky­siiin maa­kunt­val­tuus­toi­hin tulee puo­lueil­le paik­ko­ja kun­nis­sa saa­tu­jen paik­ko­jen mukaan — sit­ten ne jae­taan puo­lue­an­sioi­den perus­teel­la. Lop­pu­pe­leis­sä nykyi­set maa­kun­ta­val­tuus­tot eivät edus­ta enää ketään — eivät kun­ta­lai­sia, kun­tia eivät­kä puolueita. 

    Mut­ta “pitä­jä­val­tuus­tol­la” on olta­va pää­tet­tä­vis­sä oike­aa rahaa, oikei­ta asioi­ta — siis mui­ta­kin kuin laki­sää­tei­siä lis­ta­jut­tu­ja — jot­ta ne kiin­nos­tai­si­vat ketään. Sil­loin kun­nan­val­tuut­teu­jen on vain luo­vut­ta­va vallastaan.

  7. Täs­sä mie­les­tä­ni aika olen­nai­nen asia kun­ta­uu­dis­tuk­ses­ta prof. Kata­ja­mäen sanomana. 

    53562-onko-tas­sa-polii­tik­ko­jen-salat­tu-halu-raju-seu­raus-suo­mel­le

    Muu­ten­kin voi­si enem­män miet­tiä sitä, mik­si useim­mat alan pro­fe­so­rit tun­tu­vat kan­nat­ta­van jon­kin­lais­ta kak­si­ta­sois­ta maakuntamallia.

    Myös Ahve­na­maal­la maa­kun­ta­mal­li toi­mii tiet­tä­väs­ti hyvin. 

    Mis­sään muus­sa EU-maas­sa ter­vey­den­huol­to ei ole kun­nil­la vaan laa­jem­mil­la har­teil­la tai vakuutuspohjaisena.

  8. Count­ry­boy:
    Mikä vika Ruot­sin lans­tin­get-mal­lis­sa tai Tans­kan Region-mallissa. 

    Tans­kas­sa on kyl­lä taas käy­ty kes­kus­te­lua ns. Nor­jan mal­lis­ta eli sai­raan­hoi­don alue­jaon pois­ta­mi­ses­ta koko­naan Aja­tuk­sen taka­na tosin tai­si olla lähin­nä Ven­stre (haus­ka kyl­lä sikä­läi­nen Kes­kus­tan sisar­puo­lue aina­kin his­to­rial­li­ses­ti) ja vii­me­vuo­ti­sen par­la­ment­ti­vaa­li­tap­pion jäl­keen sii­tä ei sit­ten ole kuu­lu­nut­kaan. Ehkä ennem­min kan­nat­tai­si kehit­tää itse tuo­tet­ta­vaa pal­ve­lua eikä sitä tuot­ta­vien orga­ni­saa­tioi­den hal­lin­nol­li­sia rajanvetoja…

  9. Jos kunnanosa/kaupunginosavaltuustoille ei riit­täi­si teh­tä­viä tai teki­jöi­tä rajoi­te­tun val­lan mal­lis­sa, voi­si­ko lähi­de­mo­kra­ti­aa edis­tää esi­mer­kik­si jon­kin­lai­sel­la gal­lup-mal­lil­la? Eli alu­eel­li­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa voi­si olla kun­ta­lais­aloi­teoi­keus esi­mer­kik­si juu­ri niis­tä päi­vä­ko­tien ruo­kai­lua­jois­ta yms., jon­ka jäl­keen sil­lä ylä­ta­son jät­ti­by­ro­kra­tial­la oli­si vel­vol­li­suus suo­rit­taa jon­kin­lai­nen alu­eel­li­nen mie­li­pi­de­mit­taus sii­tä, mitä halutaan. 

    Nykyi­sil­lä äänes­tys­pro­sen­teil­la gal­lu­pit vas­taa­vat joka­ta­pauk­ses­sa parem­min “kan­san tah­toa” kuin vaa­li­tu­lok­set, ja var­sin­kin kovin pie­nil­lä alueil­la edus­tuk­sel­li­nen pai­kal­lis­de­mo­kra­tia muut­tui­si luul­ta­vas­ti todel­la hel­pos­ti eri­lai­sik­si NIM­BY-ker­hoik­si, jois­sa kova­ää­ni­sim­mät jyräi­si­vät muut alleen.

    1. Jos näil­le kun­nan­osa­val­tuus­toil­le ei rii­tä teh­tä­viä, mik­si teh­tä­viä riit­täi­si niil­le, jos nii­tä kut­su­taan kotikunniksi.

  10. Oikeas­ti tuo Kes­kus­tan Kivi­nie­men-Sipi­län maa­kun­ta­mal­li kes­kit­tää pää­tök­sen­te­koa huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin “sadan vah­van peruskunnan”-malli.

    Kun­nal­lis­vaa­li­kes­kus­te­lu oli vain niin seka­vaa, ettei­vät muut puo­lu­eet ymmär­tä­neet tart­tua Sipi­län heit­toon, jon­ka yksi isä on enti­nen kans­lia­pääl­lik­kö Lehto. 

    Tätä Kes­kus­tan maa­kun­ta­mal­lia tul­laan toden­nä­köi­ses­ti toteut­ta­maan ensi vuon­na Ete­lä-Poh­jan­maan sairaanhoitopiirissä. 

    Kes­kus­tae­nem­mis­töi­nen EPSHP:n val­tuus­to tulee mitä ilmei­sem­min lak­kaut­ta­maan Mik­ko Savo­lan koti­kun­nan, Ähtä­rin sairaalan.

  11. Ode kir­joit­ti var­sin vii­saas­ti aiem­mas­sa artikkelissaan:

    Suur­ten kau­pun­ki­seu­tu­jen yhdis­tä­mi­nen yhdek­si kun­nak­si tuot­tai­si kovin iso­ja yksi­köi­tä, jois­sa kan­san vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­ten­sa vaik­ka­pa lähi­puis­toon­sa jäi­si­vät etäi­sik­si. Sik­si tar­vi­taan suur­kun­nan sisäl­le lähi­de­mo­kra­ti­aa niin, että isot asiat pää­te­tään isois­sa yksi­köis­sä ja pie­net pie­nis­sä. Isoa yksik­köä voi­daan kut­sua kun­nak­si tai seu­tu­hal­lin­nok­si ja pien­tä yksik­köä vas­taa­vas­ti kun­nan osak­si (pitä­jä) tai kun­nak­si. Ihan sama, kun­han on kak­si tasoa. Yksin­ker­tai­sin­ta oli­si sää­tää kau­pun­ki­seu­tu­jen seu­tu­hal­lin­nos­ta lail­la, ja antaa mer­kit­tä­vä osa kun­tien nykyi­sis­tä teh­tä­vis­tä ja vero­tus koko­naan seutuhallinnolle.”

    Voi olla, että lähi­de­mo­kra­tia voi­tai­siin hoi­taa kun­ta­lain 27 pykä­lää SOVELTAMALLA eli val­tuus­ton on pidet­tä­vä huol­ta sii­tä, että kun­nan asuk­kail­la ja pal­ve­lu­jen käyt­tä­jil­lä on edel­ly­tyk­set osal­lis­tua ja vai­kut­taa kun­nan toimintaan.

    Osal­lis­tu­mis­ta ja vai­kut­ta­mis­ta voi­daan edis­tää erityisesti:

    1) valit­se­mal­la pal­ve­lu­jen käyt­tä­jien edus­ta­jia kun­nan toimielimiin;

    2) jär­jes­tä­mäl­lä kun­nan osa-aluet­ta kos­ke­vaa hallintoa;

    3) tie­dot­ta­mal­la kun­nan asiois­ta ja jär­jes­tä­mäl­lä kuulemistilaisuuksia;

    4) sel­vit­tä­mäl­lä asuk­kai­den mie­li­pi­tei­tä ennen päätöksentekoa;

    5) jär­jes­tä­mäl­lä yhteis­työ­tä kun­nan teh­tä­vien hoitamisessa;

    6) avus­ta­mal­la asuk­kai­den oma-aloit­teis­ta asioi­den hoi­toa, val­mis­te­lua ja suun­nit­te­lua; sekä

    7) jär­jes­tä­mäl­lä kun­nal­li­sia kansanäänestyksiä.

    Lisäk­si ei pitäi­si sekoit­taa kun­taa ja asuin­paik­ko­ja kuten nyt on tapah­tu­nut. Esi­mer­kik­si Sas­ta­ma­las­sa ihmi­set ovat kau­his­saan kun eivät enää ole ns. kar­tal­la, kun tei­den nimiä on muu­tet­tu ja kaik­ki, jopa esi-his­to­rial­li­set pai­kat ovat yhtä Sastamalaa.

  12. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos näil­le kun­nan­osa­val­tuus­toil­le ei rii­tä teh­tä­viä, mik­si teh­tä­viä riit­täi­si niil­le, jos nii­tä kut­su­taan kotikunniksi.

    Kun­nan­osa­val­tuus­toil­le riit­täi­si kyl­lä teh­tä­viä, mut­ta niil­lä, joi­ta aikoi­naan kokeil­tiin, ei ole ollut budjettia.
    Sama kos­kee tie­tys­ti kak­si­ta­soi­sen mal­lin perus­kun­tia, mut­ta niil­lä pitäi­si säi­lyt­tää vero­tusoi­keus ja nykyi­set teh­tä­vät lukun­not­tam­mat­ta sosi­aa­li- ja terveystointa.

  13. Ei sit­ten kenel­lek­kään ole tul­lut mie­leen, että käy­tet­täi­siin pit­kään tes­tat­tua ja jo muu­ta­ma sata vuot­ta sit­ten hyväk­si havait­tua kun­ta — lää­ni mal­lia. Kun­ta tekee kun­nan teh­tä­viä ja val­tion alue­hal­lin­to tekee val­tion alue­hal­lin­non tehtäviä. 

    Riit­tä­vän pie­net kun­nat, 10 000 — 40 000 asu­kas­ta, ovat tehok­kai­ta. Jos kat­so­taan oikeas­ti, että on ole­mas­sa vält­tä­mät­tö­miä pal­ve­lu­ja joi­ta kun­ta ei muka kyke­ne hoi­ta­maan, ne siir­re­tään val­tion aluehallinnolle.

    Avain sana on vält­tä­mät­tö­mät pal­ve­lut. kun­nil­le on kasat­tu vii­me vuo­si­na kai­kea kivaa. Yhtään ei ole aja­tel­tu, mihin mei­dän raham­me oikeas­ti riit­tä­vät. Pel­kään pahas­ti hyvin­voin­ti­val­tion romut­tu­van täy­sin, kos­ka ei kye­tä pur­ka­maan hal­li­tus­ti tar­pee­ton­ta osuutta.

    Jos emme kyke­ne teke­mään hal­lit­tua pal­ve­lui­den kar­sin­taa, pää­dym­me vie­lä van­hem­paan mal­liin. Sii­nä seu­ra­kun­ta hoi­taa oman osuu­ten­sa ja val­tio ehkä jotain. 😀 😀 😀

  14. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ahve­nan­maa on siis kool­taan vähän Vuo­saa­ren kokoinen.

    Ei nyt sen­tään. Ahve­nan­maan pin­ta-ala (1579 km²) on noin 100-ker­tai­nen Vuo­saa­reen (15 km²) ver­rat­tu­na. Ahve­na­maal­la on 16 kun­taa, vai­keat kul­ku­yh­tey­det. Asu­kas­lu­vut lie­ne­vät samaa luok­kaa. Täs­sä tulee sel­väs­ti esiin maan­tie­teen mer­ki­tys, ei pelk­kä asu­kas­lu­ku voi olla kri­tee­ri­nä kuntajaolle.

  15. Juho Laa­tu:
    Kun­nan­osa­val­tuus­tot jää­vät hel­pos­ti hei­koik­si. Jos ne päät­tä­vät vain päi­vä­ko­tien ruo­kai­lua­jois­ta ja muus­ta vas­taa­vas­ta, innos­tus lop­puu pian. Näin on usein täl­lai­sis­sa hank­keis­sa käynyt.
    ‘snip’

    Noi­ta suu­rem­pia hal­lin­to­yk­si­köi­tä ei kan­na­ta mää­ri­tel­lä pysy­vik­si (maa­kun­ta, suur­kun­ta), eli luki­ta kun­taa yhteen pal­ve­lun­tar­joa­jaan, kos­ka tämän seu­rauk­se­na yksit­täi­nen kun­ta ei enää voi kor­ja­ta tilan­net­ta, vaik­ka tuo suu­ri yksik­kö ei tuot­tai­si niil­le riit­tä­vän hyviä pal­ve­lui­ta, tai vaik­ka pal­ve­lut oli­si­vat lii­an kalliita.
    ‘snip’

    No kyl­lä päi­vä­ko­din ruo­kai­lua­jois­ta pää­te­tään tie­tys­ti päi­vä­ko­dis­sa eikä mui­ta­kaan ‘vas­taa­via’ val­tuus­toon tuoda.

    Ja jos ei “luki­ta kun­taa yhteen pal­ve­lun­tar­joa­jaan”, se tar­koit­taa käy­tän­nös­sä hil­li­tön­tä yksi­tyis­tä­mis­tä, sil­lä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ei ole vaih­toeh­to­ja, ne löy­ty­vät vain mark­ki­noil­ta (jos löy­ty­vät) — vai aja­tel­laan­ko todel­la, että esim. Uts­jo­ki voi­si oikeas­ti ostaa sote-pal­ve­lut vaik­ka­pa Hel­sin­gil­tä? No, Nor­ja on naapurissa.

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Jos näil­le kun­nan­osa­val­tuus­toil­le ei rii­tä teh­tä­viä, mik­si teh­tä­viä riit­täi­si niil­le, jos nii­tä kut­su­taan kotikunniksi. 

    Kut­su­taan kun­nik­si, niin hom­ma palaa taas toi­mi­vil­le raiteille. 🙂

  17. Voi olla, että pik­ku­pi­tä­jään ei eril­lis­tä hal­lin­toa kan­na­ta perus­taa, vaan tar­peen mukaan maa­kun­ta­ta­son kun­ta voi jär­jes­tää siel­lä kuu­le­mi­sia, äänes­tyk­siä ym. jär­jes­täy­ty­mi­siä. Nämä­hän nyt puut­tuu täy­sin suo­ma­lai­ses­ta kuntahallinnosta.

    San Franciscos­sa kun kul­kee, niin kadun var­sil­la näkee ilmoi­tuk­sia, että tähän ollaan raken­ta­mas­sa sitä sun tätä, ja jos sinul­la on asias­ta jokin mie­li­pi­de niin ota yhteyt­tä. Eli asuk­kaat voi­vat vai­kut­taa todel­la ruohonjuuritasolla.

    Ame­ri­kas­sa asuk­kaat voi­vat lisäk­si osal­lis­tua val­tuus­ton kokouk­siin ja heil­lä on siel­lä oikeus kes­kus­te­luun val­tuus­ton kanssa.

    Kyl­lä Suo­mes­sa oli­si pal­jon kehi­tet­tä­vää, jos vain tah­toa olisi.

  18. Osmo,
    onko tämä kir­joi­tuk­se­si syy­tä ottaa nyt vaka­vas­ti, vai onko tämä­kin taas jokin epä­toi­voi­nen yri­tys puo­lus­taa hal­li­tuk­sen mal­lia, vai yri­tät­kö hui­ja­ta omaa­tun­toa­si, kun olet ilmei­ses­ti jos­sain vai­hees­sa men­nyt anta­maan jon­kin­lai­sen tuke­si näil­le hal­li­tuk­sen suunnitelmille?

    En voi itse­kään enää täy­sin vält­tyä Count­ry­bo­yn aja­tuk­sel­ta, että Suo­mes­sa tie­tyil­lä tahoil­la tosi­aan­kin on jon­kin­lai­nen kepu­fo­bia, ja kaik­ki jär­ke­vät­kin kepun ehdo­tuk­set pitää hylä­tä, kos­ka niis­sä on aivan var­mas­ti jokin koi­ra haudattuna..

    Mut­ta sit­ten itse asiaan…

    Mihin tämä eri­koi­nen väit­tee­si tai pel­ko­si asuin­pai­kas­ta riip­pu­vas­ta äänioi­keu­des­ta ja sen ongel­mis­ta oikein perus­tuu? Onko taus­tal­la jokin Kes­kus­tan ehdo­tus vai van­hoi­hin koke­muk­siin perus­tu­va hen­ki­lö­koh­tai­nen kepufobiasi? 

    Jos puhu­taan Ruot­sin mal­lin mukai­ses­ta maa­kun­ta­val­tuus­ton valin­nas­ta, jol­le ymmär­tääk­se­ni Kes­kus­tan pii­ris­sä on tukea, niin en voi oikein ymmär­tää tätä luo­maa­si uhka­ku­vaa epä­ta­sa-arvos­ta äänioi­keu­den osal­ta. Ruot­sis­sa maa­kun­ta on jaet­tu maa­kun­ta­vaa­leis­sa vaa­li­pii­rei­hin vähän samaan tapaan kuin Suo­mi edus­kun­ta­vaa­leis­sa (mut­ta toki hiu­kan fik­sum­min) ja mal­li toi­mii. Näh­däk­se­ni täl­lai­sen mal­lin poh­jal­ta voi­tai­siin Suo­meen­kin luo­da oikeu­den­mu­kai­nen jär­jes­tel­mä, jos­sa kaik­kien ääni on yhtä arvo­kas. Har­va ajat­te­lee, että koko Suo­men kuu­lui­si olla yhtä vaa­li­pii­riä edus­kun­ta­vaa­leis­sa, ja aivan sama argu­ment­ti pätee mie­les­tä­ni myös maa­kun­ta­vaa­lei­hin. Ja sitä pait­si, onhan nyky­ään­kin kun­nal­lis­vaa­leis­sa “asuin­pai­kas­ta riip­pu­va äänioi­keus” sii­nä mie­les­sä, että esi­mer­kik­si sinä et voi äänes­tää Espoon kun­nal­lis­vaa­lieh­dok­kais­ta, vaik­ka ehkä haluai­sit­kin :). Maa­kun­ta­mal­lis­sa sen­tään voi­sit vai­kut­taa maa­kun­ta­val­tuus­toon, ja ehdok­kaa­si voi­si lausua siel­lä val­tuus­tos­sa jär­ke­viä myös Espoon asioista.

    Anteek­si nyt hen­ki­lö­koh­tai­nen arvos­te­lu, mut­ta en voi vält­tyä vai­ku­tel­mal­ta, että täs­sä asias­sa Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­ton ja hal­lin­to­ko­neis­ton val­lan puo­lus­ta­mi­nen sekä omien äänes­tä­jie­si pai­noar­von mak­si­moin­ti vai­kut­taa näke­myk­see­si enem­män kuin aito huo­li tasa-arvos­ta. Ja mie­les­tä­ni jo nyky­ään tämä Hel­sin­gin kau­pun­gin­val­tuus­ton val­lan oikeu­tus on vähän kysee­na­lai­nen, jos äänes­tys­pro­sent­ti on 57,2.

    Jos Osmo oli­si saa­nut yhdis­tää Päi­jät-Hämeen yhdek­si kun­nak­si siten, että koko alu­eel­la vain kes­kus­kau­pun­ki sai­si käy­tän­nös­sä edus­ta­jia val­tuus­toon (kuten ilman vaa­li­pii­re­jä hel­pos­ti kävi­si), niin voi vain kuvi­tel­la, että mil­lai­nen äänes­tys­pro­sent­ti siel­lä Hämees­sä oli­si nyky­ään. Kan­nat­tai­si kuun­nel­la tut­ki­joi­ta: http://yle.fi/uutiset/tutkija_kuntaliitos_romuttaa_aanestysaktiivisuuden/6357043 . Tuo Vuo­saa­ren nos­ta­mi­nen esi­mer­kik­si oli tosin sii­nä mie­les­sä osu­va, että taan­noin siel­tä ei ollut yhtään edus­ta­jaa Hel­sin­gin val­tuus­tos­sa, vaik­ka alue on väki­mää­räl­tään aika suu­ri (ja ongel­mia­kin oli­si val­tuus­tol­le rat­kais­ta­vak­si). Kan­nat­tai­si­ko ensin olla huo­lis­saan tämän äänioi­keu­del­li­sen tasa-arvon toteu­tu­mi­ses­ta Hel­sin­gis­sä ennen kuin alat luo­da täy­sin ennak­ko­luu­loi­hin poh­jau­tu­via ja vahin­gol­li­sia uhka­ku­via maa­kun­tien hal­lin­non osalta?

    On myös tot­ta, että Ahve­nan­maa on pie­ni, mut­ta on tämä maa­kun­ta­mal­li Ruot­sis­sa­kin käy­tös­sä ja hyvin toi­mii, vaik­ka asuk­kai­ta on sen­tään aika pal­jon enem­män kuin Suo­mes­sa. Kes­kus­tan mal­li on sitä pait­si jat­ko­ke­hi­tet­ty ver­sio Ruot­sin mal­lis­ta, kun sosi­aa­li­toi­mi ja ter­vey­den­hoi­to on sii­nä koot­tu koko­nai­suu­des­saan yhden alu­eel­li­sen tahon järjestettäväksi.

    1. onko tämä kir­joi­tuk­se­si syy­tä ottaa nyt vaka­vas­ti, vai onko tämä­kin taas jokin epä­toi­voi­nen yri­tys puo­lus­taa hal­li­tuk­sen mal­lia, vai yri­tät­kö hui­ja­ta omaa­tun­toa­si, kun olet ilmei­ses­ti jos­sain vai­hees­sa men­nyt anta­maan jon­kin­lai­sen tuke­si näil­le hal­li­tuk­sen suunnitelmille?

      En voi itse­kään enää täy­sin vält­tyä Count­ry­bo­yn aja­tuk­sel­ta, että Suo­mes­sa tie­tyil­lä tahoil­la tosi­aan­kin on jon­kin­lai­nen kepu­fo­bia, ja kaik­ki jär­ke­vät­kin kepun ehdo­tuk­set pitää hylä­tä, kos­ka niis­sä on aivan var­mas­ti jokin koi­ra haudattuna..

      Luit­ko lain­kaan kir­joi­tus­ta­ni? Minä olin yrit­tä­nyt saa­da kes­kus­tan hah­mot­te­le­maa maa­kun­ta­mal­lia aikai­sek­si Päi­jät-Hämees­sä. Eroa oli ollut vain ter­mi­no­lo­gias­sa. Maa­kun­taa oli­si kut­sut­tu kun­nak­si ja koti­kun­tia pitä­jik­si. Osit­tain se kaa­tui sii­hen, ettei kes­kus­ta­lai­nen kun­ta­mi­nis­te­ri halun­nut esi­tel­lä lakia, joka oli­si sal­li­nut suo­rat vaa­lit kun­nan­osa­val­tuu­toil­le (pitä­jän val­tuus­tot) ja osit­tain sii­hen, että kes­kus­ta­lai­set val­tuu­te­tut kaa­toi­vat sen. Sii­nä Päi­jät-Hämeen mal­lis­sa pitä­jil­le oli­si jää­nyt yhtä pal­jon teh­tä­viä kuin täs­sä kepun mal­lis­sa kotikunnille.

      Pel­ko sii­tä, ettei kes­kus­ta suos­tu yhtä­läi­seen äänioi­keu­teen maa­kun­ta­val­tuus­to­ja valit­taes­sa, perus­tuu kah­den­kes­ki­seen kes­kus­te­luun puheen­pu­haan­joh­ta­ja Juha Sipi­län kans­sa. Kysyin, kum­paa kes­kus­ta nyt kan­nat­taa, vaa­leil­la valit­tua maa­kun­ta­val­tuus­toa vai tätä epä­suo­raa nimi­tys­mal­lia. Hän sanoi, että he ovat avoi­mia molem­mil­le, mut­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti hän pitää vaa­leil­la valit­tua parem­pa­na. Sanoin, että Kes­ki-Suo­men maa­kun­ta­val­tuus­toon ei sil­loin yhtään luhan­ka­lais­ta (781 asu­kas­ta) tuli­si, mihin hän sanoi, että hei­dän mal­lis­saan tuli­si. Huo­mau­tin, että val­tuus­tos­ta tulee aika iso, kos­ka jyväk­sy­lä­läi­siä pitäi­si sil­loin olla pit­käl­ti tois­ta­sa­taa, mihin hän sanoi, että onhan sai­raan­hoi­to­pii­reis­sä­kin suur­ten kun­tien ääniä lei­kat­tu. Täl­lai­nen ään­ten leik­kaa­mi­nen ei täh­tää alu­eel­li­seen “tas­a­puo­li­suu­teen”, mut­ta vää­ris­tää val­tuus­ton voi­ma­suh­tei­ta hyvä­osais­ten hyväk­si taval­la, jota kir­joi­tuk­sen lopul­la yri­tin selvittää.
      “Tas­a­puo­li­suu­teen”, sil­lä Jyväs­ky­läs­tä löy­tyi­si mon­ta yli 781 asuk­kaan kau­pun­gin­osaa tai kort­te­lia, jois­ta ei tuli­si yhtään valtuutettua.
      Kes­kus­tan mal­li siir­tää maa­kun­nil­le mel­kein kaik­ki kun­tien nykyi­set teh­tä­vät ja jät­tää koti­kun­nat erään­lai­sik­si koti­seu­tu­yh­dis­tyk­sik­si. Vaik­ka eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta vas­taa­vien sai­raan­hoi­to­pii­rien koh­dal­la ään­ten pai­not­ta­mi­sel­la ei ole mer­ki­tys­tä, saman peri­aat­teen ulot­ta­mi­nen käy­tän­nös­sä koko kun­nal­lis­hal­lin­toon oli­si suu­ri askel eriar­voi­sem­paan suun­taan. Aivan yhtä hyvin voi­tai­siin men­nä sii­hen, että edus­kun­ta­vaa­leis­sa äänioi­keus olsi maan eri puo­lil­la erisuuruinen. 

      (Ei yleen­sä ole hyvien tapo­jen mukais­ta refe­roi­da kah­den­kes­ki­siä kes­kus­te­lu­ja, mut­ta täs­sä en ymmär­tääk­se­ni pal­jas­ta­nut mitään salai­suut­ta. Onhan Kes­kus­tan maa­kun­ta­mal­li jul­ki­nen asia.)

  19. Pik­ku­pi­tä­jän hal­lin­to voi­daan kor­va­ta nykyi­sen kun­ta­lain 27 pykä­län mukai­sel­la vai­kut­ta­mi­sappli­kaa­tiol­la, jon­ka voi halu­tes­sa lada­ta vaik­ka älypuhelimeen 🙂

  20. Rai­mo K: Ja jos ei “luki­ta kun­taa yhteen pal­ve­lun­tar­joa­jaan”, se tar­koit­taa käy­tän­nös­sä hil­li­tön­tä yksi­tyis­tä­mis­tä, sil­lä jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ei ole vaih­toeh­to­ja, ne löy­ty­vät vain mark­ki­noil­ta (jos löy­ty­vät) – vai aja­tel­laan­ko todel­la, että esim. Uts­jo­ki voi­si oikeas­ti ostaa sote-pal­ve­lut vaik­ka­pa Hel­sin­gil­tä? No, Nor­ja on naapurissa. 

    Voi­tai­siin toi­mia myös ihan perin­tei­sen mal­lin mukaan, eli muu­ta­ma pie­ni kun­ta perus­tai­si yhteis­työs­sä sai­raan­hoi­to­yk­si­kön, ja ostai­si eri­kois­pal­ve­lut jos­tain kes­kus­sai­raa­las­ta. Ei tuon mal­lin pitäi­si yksi­tyi­sel­le puo­lel­le ulkois­ta­mi­seen ajaa. Päin­vas­toin, kun­tien vapaus päät­tää osa­no­tos­ta noi­hin yhteis­toi­min­tayk­si­köi­hin pitäi­si nii­den kulu­ke­hi­tyk­sen toden­nä­köi­ses­ti ylhääl­tä pako­tet­tu­ja (lukit­tu­ja) yhteis­työ­ku­vioi­ta mal­til­li­sem­pi­na, ja sik­si tar­vet­ta yksi­tyis­tä­mi­seen (Poh­jos-Kar­ja­lan vii­me­ai­kais­ten kuvioi­den tapaan) ei tulisi.

  21. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pikkupitä’jässä on nyt vank­ka hal­lin­to. Mitä sil­le pitäi­si tehdä? 

    Säi­lyt­tää. Aina­kin meil­lä päin on pik­ku­kun­tia, joil­la on toi­mi­va hal­lin­to, hyvät pal­ve­lut, talous kun­nos­sa ja vah­va yhte­si­työn hen­ki. Oli­si sää­li näh­dä noi­den kun­tien pakot­ta­mi­nen tois­ten kun­tien vähä­mer­ki­tyk­si­sik­si reuna-alueiksi.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pikkupitä’jässä on nyt vank­ka hal­lin­to. Mitä sil­le pitäi­si tehdä?

    Kyl­lä se hal­lin­to siel­tä kar­siu­tuu ja pal­jol­ti ihan itses­tään­kin, jos/kun maa­kun­ta­mal­li siir­tää osan rahois­ta ja teh­tä­vis­tä maa­kun­ta­ta­sol­le. Maa­seu­tu­kun­nat rea­goi­vat kyl­lä muu­tok­siin, onhan esi­mer­kik­si luke­mat­to­mia pik­ku­kou­lu­ja jo lak­kau­tet­tu ja myy­ty, kun lap­si­mää­rä on pie­nen­ty­nyt. Pal­jol­ti tämä pik­ku­kun­tien hal­lin­non kuvi­tel­tu ras­kaus onkin suur­kau­pun­kien päät­tä­jien pro­pa­gan­daa kuten on monis­sa tut­ki­muk­sis­sa nähty. 

    Osmo­kin välil­lä lei­maa pik­ku­kun­tia taan­tu­muk­sen ja tuh­lai­lun pesik­si yksit­täis­ten esi­merk­kien ja mie­li­ku­vien voi­mal­la, vaik­ka aivan yhtä pal­jon, ellei enem­män­kin, esi­merk­ke­jä löy­tyi­si pää­kau­pun­ki­seu­dun hal­lin­non type­ryyk­sis­tä ja jopa tahal­li­ses­ta huo­li­mat­to­muu­des­ta ja vää­rin­käy­tök­sis­tä. Suu­reen orga­ni­saa­tion mah­tuu kai­ken­lais­ta välis­tä vetä­jää. Muun muas­sa tuo­rees­sa Talous­e­lä­mä-leh­des­sä on artik­ke­li Hel­sin­gin kau­pun­gin vir­ka­mie­hes­tä, joka oli raken­nut­ta­mis­teh­tä­vis­sä syyl­lis­ty­nyt jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti talous­ri­kok­siin (oli siis hui­jan­nut veron­mak­sa­jien rahaa) ja asia on nyt poliisitutkinnassa.

  23. Kal­le:
    ‘snip’
    Avain­sa­na on vält­tä­mät­tö­mät pal­ve­lut. kun­nil­le on kasat­tu vii­me vuo­si­na kai­kea kivaa. Yhtään ei ole aja­tel­tu, mihin mei­dän raham­me oikeas­ti riit­tä­vät. Pel­kään pahas­ti hyvin­voin­ti­val­tion romut­tu­van täy­sin, kos­ka ei kye­tä pur­ka­maan hal­li­tus­ti tar­pee­ton­ta osuutta.
    ‘snip’

    Tätä­hän monet nykyi­sin toi­tot­ta­vat, mut­ta kukaan ei sano, mitä ne tar­peet­to­mat ‘kivat’ pal­ve­lut ovat.

    Kun­ta­ta­lou­del­la ei oli­si mitään ongel­maa, jos sosi­aa­li- ja ter­vey­den­huol­to ero­tet­tai­siin sii­tä. Ja ter­vey­den­huol­lon BKT-osuus on meil­lä kan­sain­vä­li­ses­ti ver­rat­tu­na alhai­nen, lii­an alhainen.

    Val­tion teh­tä­viä en lisäi­si, sii­tä on koke­mus­ta riit­tä­väs­ti itä­naa­pu­ris­sa — ja hal­lin­to (alue­hal­lin­to­kin) on eri asia kuin palvelut.

  24. Mihin maa­kun­ta­ta­son hal­lin­toa oikeas­taan tar­vi­taan? Mik­si ei voi­da teh­dä niin, että jos joku teh­tä­vä on lii­an iso kun­nal­le vaik­ka vakuu­tus­tek­ni­sis­tä syis­tä (esim eri­kois­sai­raan­hoi­to), niin sit­ten val­tio mak­saa sen. Esi­mer­kik­si niin, että kun­nat otta­vat val­tiol­ta vakuu­tuk­sen, jos­ta nykyis­ten sai­raan­hoi­to­pii­rien mak­sut mak­se­taan. Kun­ta­koh­tai­set oma­vas­tuut jne mitoi­te­taan vaik­ka sit­ten kun­ta­koon mukaan ihan vakuutusmatematiikalla. 

    En kek­si mon­taa sel­lais­ta näkö­koh­taa jos­sa maa­kun­nal­li­sel­la tasol­la oli­si mer­ki­tys­tä. Vakuu­tus­teo­reet­ti­ses­ti voi aja­tel­la että se on sai­raan­hoi­don kan­nal­ta ihan hyvä, mut­ta kan­nat­taa­ko sai­raan­hoi­don tai­kia luo­da väli­por­ras­ta? Väy­lä­hank­keet taas ovat yleen­sä kyl­lä ihan val­ta­kun­nal­li­sia, maa­kun­ta­ra­jat taas usein keinotekoisia. 

    Lukioi­den ja vas­taa­vien toi­sen asteen oppi­lai­tos­ten koh­dal­la toki tulee kysy­mys vas­taan, mut­ta en siinä(kään) näe mitään syy­tä mik­si maa­kun­ta­ko­ko oli­si juu­ri se oikea; jos pitäjä/kunta ei sel­lais­ta sai­si hoi­det­tua, niin mik­si pysäh­tyä maa­kun­taan, mik­sei nii­tä­kin lai­ta val­tion rahoit­ta­mik­si? Polii­si tai­taa jo nyt olla sisä­mi­nis­te­riön heiniä. 

    Mihin sitä isoa väli­por­taan yksik­köä oikeas­taan tar­vi­taan? Maa­kun­ta­val­tuus­to voi olla kyl­lä ihan hyvä idea, mut­ta haluai­sin vähän parem­mat perus­te­lut jol­la­kin kus­tan­nus­ra­ken­teen tai koor­di­naa­tio­teh­tä­vän tasolla. 

    En myös­kään ymmär­rä asuin­paik­kaan liit­ty­vän äänioi­keu­den ongel­maa. Miten tark­kaa­not­taen pai­noar­vo muuttuisi?

  25. Avai­sit­ko hie­man enem­män, mitä asioi­ta voi­si päät­tää pai­kal­li­ses­ti ja miten nämä ne pal­ve­lut rahoi­tet­tai­siin, joi­den jär­jes­tä­mis­ta­sol­la ei ole verotusoikeutta?

    1. Rahan­sa pai­kal­lis­hal­lin­to sai­si euroa/asukas ‑kri­tee­ril­lä suurkunnan/maakunnan/aluekunnan kerää­mis­tä verois­ta. Val­tao­sa Suo­men kun­nis­ta toi­mii nyt­kin näin. Ne saa­vat vero­tu­lo­jen sijaan tie­tyn kiin­teän mää­rän rahaa vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta (siis saa­vat omat vero­tu­lon­sa ja puut­tu­van osan vero­tu­lo­jen tasauk­ses­ta, joten omil­la vero­tu­loil­la ei ole mer­ki­tys­tä lop­pu­tu­lok­seen). Työn­ja­ko suur­kun­nan ja koti­kun­tien välil­lä on vähän makua­sia. Kes­kus­ta näyt­tää otta­van mit­ta­ti­kuk­si Luhan­gan kal­tai­set vähä­vä­ki­set kun­nat. Mitä nämä eivät pys­ty itse hoi­ta­maan, annet­ta­koon maa­kun­nal­le. Suu­rem­mat kun­nat voi­vat näh­dä asian hie­man toisin.

  26. Tans­kas­sa alue­kun­nal­la ei ole vero­tusoi­keut­ta Ruot­sis­sa on. Kum­mas­sa­kin joh­to vali­taan vaa­leil­la. Nor­jas­sa vie­lä perus­ter­vey­den­huol­to on vie­lä kun­nil­la ja vai­keuk­sia saa­da lää­kä­rei­tä kun­tiin. Suu­rem­mat hartiat/aluekunnat voi­si­vat hel­pot­taaa jos­sain mää­rin lää­kä­ri­ti­lan­ne ja antaa kol­le­gi­aa­lis­ta tukea helpommin.

    Onhan sit­ten näi­tä koko­naan val­tiol­li­sia­kin jär­jes­tel­miä kuten Englan­nin NHS, mut­ta tie­tää­se­ni sil­lä­kin on ongelmansa. 

    Kai­ken kaik­ki­aan täs­sä kun­ta­kes­kus­te­lus­sa minua vai­vaa se, että asian­tun­ti­joi­den mie­li­pi­teet (alan pro­fes­so­rit) ohi­te­taan lähes täy­sin. Juu­ri hei­dän tahol­taan­han on usein esi­tet­ty jon­kin­lais­ta “maa­kun­ta­mal­lia” mui­den Poh­jois­mai­den tapaan. Vai onko todel­la niin, että täs­sä on juu­ri se pii­lo­tet­tu agenda(omien val­ta-ase­mien vah­vis­ta­mi­nen ja kes­kus­tan heikentäminen)johon alue­tie­teen prof. Han­nu Kata­ja­mä­ki viit­ta­si. Mie­les­tä­ni niin tär­ke­ään asi­aan tuli­si saa­da jokin kon­sen­sus­rat­kai­su, eikä run­ta­ta asi­aa ylhääl­tä päin. Nyt tämä­kin kun­ta­uu­dis­tus näyt­tää ajau­tu­neen umpi­ku­jaan ja tuot­ta­nee seka­lai­sia rat­kai­su­ja. Nyt on juu­tut­tu hal­li­tus­neu­vot­te­lui­den seu­rauk­se­na vain suur­kun­ta­mal­liin ja epä­mää­räi­siin isäntä/renkimalleihin terveydenhuollossa.

  27. Mal­lis­sa jos­sa suu­rem­man yksi­kön jäse­nyk­si­köt säi­lyt­täi­si­vät itse­näi­sen pää­tök­sen­te­ko­val­lan, äänes­tys­voi­man jako suu­ryk­si­kön osak­kail­le oli­si hel­pom­paa. Luhan­goil­la voi­si olla vain yksi edus­ta­ja yhdel­lä äänel­lä, mut­ta suu­ryk­si­kön tuli­si koh­del­la kaik­kia jäse­ni­ään tas­a­puo­li­ses­ti ja tar­jo­ta niil­le hyvät pal­ve­lut, kos­ka muu­ten jos­sain vai­hees­sa luhan­gat päät­täi­si­vät vaih­taa pal­ve­lun toteuttajaa.

    Ja toi­mi­si­han tämä toi­seen­kin suun­taan. Vaik­ka kai­kil­la osak­kail­la oli­si sama mää­rä edus­ta­jia ja ääniä, isoim­pia­kin pitäi­si koh­del­la tas­a­puo­li­ses­ti tai ne häi­pyi­si­vät kuvioista.

    Hal­li­tus koros­taa kovas­ti halu­aan taa­ta hyvät pal­ve­lut kai­kil­le. Kun­tien itse­näi­nen pää­tök­sen­te­ko­val­ta antai­si täl­lai­set takuut luhan­ko­jen yhden äänen (tai monen äänen) mal­lia parem­min. Tilan­ne säi­lyy ter­veem­pä­nä, jos kun­tia ei luki­ta yhteen pal­ve­lui­den tuot­ta­jaan pysy­väs­ti ja peruuttamattomasti.

    P.S. Pir­kan­maan sai­raan­hoi­to­piiin hal­li­tus ehdot­ti juu­ri, että ambu­lans­sien yöai­kai­sen välit­tö­män läh­tö­val­miu­den vaa­ti­muk­ses­ta luo­vut­tai­siin sai­raan­hoi­to­pii­rin alu­eel­la muu­al­la pait­si Tam­pe­reel­la ja Nokialla.

  28. Tär­kein­tä että teh­tä­vät ja nii­den rahoi­tuk­sen saa päät­tää samas­sa yksi­kös­sä. Sai­raan­hoi­don suu­ryk­si­köis­tä voi­daan sit­ten kes­kus­tel­la erikseen,

    Sveit­sis­sä jos­sa vero­tus on koh­tuul­lis­ta ja pal­ve­lut hyviä, eli mal­li toi­mii näin ihmi­sen näkö­kul­mas­ta erit­täin hyvin (polii­ti­kol­la tie­tys­ti saat­taa olla eri mie­li­pi­de) on 2495 Gemein­dea, joi­den osuus tulo­ve­ro­tuk­ses­ta on suu­rin. Lisäk­si tulee 26 kan­to­nia ja val­tio. Eli vaih­ta­mal­la kan­to­nia ja var­sin­kin gemein­dea voi tulo­ve­ro­tuk­seen­sa vai­kut­taa paljonkin. 

    Tämä saa aikaan hyvää kil­pai­lua asuin­paik­ko­jen välil­le ja polii­ti­kot eivät pää­se niin hel­pos­ti kaa­ta­maan ämpä­ri­kau­pal­la rahaa kank­ku­lan kai­voon kuten hyvin­voi­vas­sa valtiossa. 

    Esi­mer­kik­si, kyläm­me uimahalli/jäärata/yleisurheilukompleksia ollaan uusi­mas­sa. Ehdo­tus tie­tää kylän asuk­kail­le n. 10% koro­tus­ta tulo­ve­roon kol­mek­si vuo­dek­si. Asia täy­sin läpi­nä­ky­vä ja sit­ten äänes­te­tään. Aika kivaa ja raikasta.

  29. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Luit­ko lain­kaan kirjoitustani?

    Pel­ko sii­tä, ettei kes­kus­ta suos­tu yhtä­läi­seen äänioi­keu­teen maa­kun­ta­val­tuus­to­ja valit­taes­sa, perus­tuu kah­den­kes­ki­seen kes­kus­te­luun puheen­pu­haan­joh­ta­ja Juha Sipi­län kans­sa. Kysyin, kum­paa kes­kus­ta nyt kan­nat­taa, vaa­leil­la valit­tua maa­kun­ta­val­tuus­toa vai tätä epä­suo­raa nimi­tys­mal­lia. Hän sanoi, että he ovat avoi­mia molem­mil­le, mut­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti hän pitää vaa­leil­la valit­tua parem­pa­na. Sanoin, että Kes­ki-Suo­men maa­kun­ta­val­tuus­toon ei sil­loin yhtään luhan­ka­lais­ta (781 asu­kas­ta) tuli­si, mihin hän sanoi, että hei­dän mal­lis­saan tuli­si. Huo­mau­tin, että val­tuus­tos­ta tulee aika iso, kos­ka jyväk­sy­lä­läi­siä pitäi­si sil­loin olla pit­käl­ti tois­ta­sa­taa, mihin hän sanoi, että onhan sai­raan­hoi­to­pii­reis­sä­kin suur­ten kun­tien ääniä leikattu. 

    Luin kyl­lä kir­joi­tuk­se­si. Tär­kein­tä oli­si kui­ten­kin kes­kit­tyä Kes­kus­tan ja mui­den­kin puo­luei­den nykyi­siin lin­jauk­siin eikä vuo­sien takai­siin tekoi­hin. Muu­ten ei täs­sä maas­sa pääs­tä kos­kaan eteen­päin, vaan pysy­tään ikui­ses­ti aikoi­naan kai­ve­tuis­sa poteroissa.

    Sit­ten, mitä tulee näi­hin Sipi­län sano­mi­siin, niin pitäi­si tie­tää, että mitä hän tar­kal­leen ottaen tar­koit­ti täl­lä “suur­ten kun­tien äänien leik­kaa­mi­sel­la”, ja tar­koit­ti­ko hän edes sitä kir­jai­mel­li­ses­ti, vai oli­ko hänen pää­aja­tuk­sen­sa sit­ten­kin tämä sinän­sä mie­le­käs aja­tus var­mis­taa joten­kin, että myös laa­jo­jen maa­kun­tien syr­jä­seu­duil­ta tulee edus­tus val­tuus­toon. Mitä miel­tä sinä Osmo olet maa­kun­ta­val­tuus­ton vaa­lin osal­ta Ruot­sin mal­lis­ta (joka ymmär­tääk­se­ni on maa­kun­nal­li­nen vaa­li­pii­ri­jär­jes­tel­mä, jos­sa vaa­li­pii­rit eivät kui­ten­kaan saa olla lii­an pie­niä väkiluvultaan)?

    Eihän esi­mer­kik­si tämä maa­kun­nal­li­nen vaa­li­pii­ri­jär­jes­tel­mä tar­koi­ta kenen­kään ääni­val­lan leik­kaa­mis­ta (kuten ei edus­kun­ta­vaa­lien vaa­li­pii­rit­kään) vaan sitä, että mah­dol­lis­te­taan edus­tuk­sen tasai­sem­pi jakau­tu­mi­nen maan­tie­teel­li­ses­ti laa­joil­la alueil­la. Ymmär­rät kai Osmo sinä­kin ettei esi­mer­kik­si Lapin laa­juis­ta maa­kun­taa voi­da hal­li­ta siten, että kaik­ki edus­ta­jat ovat Rova­nie­mel­tä eikä ketään Uts­joel­ta tai Enon­te­kiöl­tä. Toi­saal­ta, jos taas aja­tel­laan, että pää­kau­pun­ki­seu­tu oli­si oma maa­kun­tan­sa, niin siel­lä vaa­li­pii­re­jä ei vält­tä­mät­tä tar­vit­tai­si yhtä enem­pää alu­een pie­nuu­den ja olo­jen saman­kal­tai­suu­den vuok­si. Mie­les­tä­ni sinä Osmo unoh­dat jär­jes­tel­mäl­li­ses­ti ja koko­naan tämän maan­tie­teen ja etäi­syyk­sien merkityksen.

    Kuin­ka sinä Osmo oli­sit jär­jes­tä­nyt tämän suun­nit­te­le­ma­si Päi­jät-Hämeen alu­een val­tuus­ton valinnan?

  30. Näyt­tää sil­tä, ettei Nuk­ku­Ma­tin ehdo­tus kel­paa arvon blo­gis­til­le. Aiheen käsit­te­ly blo­gis­sa alkaa tun­tua pel­käl­tä hal­val­ta poli­ti­koin­nil­ta. Tämä oli­si ollut hyvä tie­tää ennen vaaleja.

  31. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Työn­ja­ko suur­kun­nan ja koti­kun­tien välil­lä on vähän makua­sia. Kes­kus­ta näyt­tää otta­van mit­ta­ti­kuk­si Luhan­gan kal­tai­set vähä­vä­ki­set kun­nat. Mitä nämä eivät pys­ty itse hoi­ta­maan, annet­ta­koon maa­kun­nal­le. Suu­rem­mat kun­nat voi­vat näh­dä asian hie­man toisin.

    On erit­täin hyvä, että menet Osmo nyt näi­hin yksi­tyis­koh­tiin maa­kun­ta­mal­lin osal­ta. Pin­nal­li­sen vaa­li­kamp­pai­lun ja sii­hen liit­ty­vän uuti­soin­nin vuok­si Kes­kus­tan esit­tä­män mal­lin yksi­tyis­koh­dat jäi­vät täs­men­ty­mät­tä, ja on arvo­kas­ta, että yri­tät saa­da nii­hin selkoa.

    Omas­ta mie­les­tä­ni tähän työn­ja­koon on löy­det­tä­vis­sä jär­ke­vät ja tar­vit­taes­sa jous­ta­vat rat­kai­sut, jot­ka sopi­vat kai­kil­le alueil­le. On luon­nol­lis­ta, että Kes­kus­ta pai­not­taa pien­ten kun­tien näkö­kul­maa ja Vih­reät suur­ten, mut­ta kyl­lä nämä näke­myk­set ovat yhteensovitettavissa.

    Mie­les­tä­ni työn­jaon ei vält­tä­mät­tä tar­vi­si olla tis­mal­leen sama kai­kis­sa maakunnissa. 

    Jos aja­tel­laan, että pää­kau­pun­ki­seu­tu (eli ns. met­ro­po­lia­lue) oli­si oma maa­kun­tan­sa, joka ei ole maan­tie­teel­li­ses­ti kovin laa­ja ja käsit­tää vain yhden kau­pun­ki­seu­dun ja työs­sä­käyn­tia­lu­een, niin täs­sä tapauk­ses­sa oli­si mie­le­käs­tä, että maa­kun­nal­le siir­re­tään var­sin pal­jon nykyis­ten kun­tien tehtäviä. 

    Toi­saal­ta, jos aja­tel­laan maan­tie­teel­li­ses­ti niin­kin laa­jaa aluet­ta kuin Lap­pia, jos­sa on lukui­sia taa­ja­mia ja työs­sä­käyn­tia­luei­ta, jot­ka pää­sään­töi­ses­ti ovat yhden kun­nan sisäl­lä, niin oli­si perus­tel­tua, että maa­kun­nal­le ei siir­re­tä sel­lai­sia teh­tä­viä, jot­ka eivät hyö­dy yli­kun­nal­li­ses­ta näke­myk­ses­tä tai vaa­ti­vat pai­kal­lis­tun­te­mus­ta (esim. kun­nal­lis­tek­niik­ka, yksi­tyis­koh­tai­nen ase­ma­kaa­voi­tus). Rova­nie­men seu­tu ja koko työs­sä­käyn­tia­lue on jo nyt yhtä kun­taa, ja tämän alu­een kau­pun­ki­suun­nit­te­lun haas­tei­siin pys­ty­tään vas­taa­maan kun­nan sisäi­sin toi­min, mut­ta jopa Rova­nie­men kokoi­sen kau­pun­gin koh­dal­la sosi­aa­li- ja ter­veys­toi­mi hyö­tyi­si laa­jem­mis­ta maa­kun­nal­li­sis­ta har­tiois­ta (kohen­tai­si perus­ter­vey­den­hoi­don ja eri­kois­sai­raan­hoi­don yhdis­tä­mi­sen edel­ly­tyk­siä ja hyö­ty­jä, joka on tärkeää).

  32. Vie­lä yksi kommentti.

    On tot­ta, että jär­ke­väs­ti toteu­tet­tu­na edes maa­kun­nal­li­nen vaa­li­pii­ri­jär­jes­tel­mä ei takaa sitä, että joka iki­ses­tä pik­ki­riik­ki­ses­tä kun­nas­ta (esim. Luhan­ka) vält­tä­mät­tä tuli­si edus­tus maa­kun­ta­val­tuus­toon. Mut­ta tämä ei ole mie­les­tä­ni edes vält­tä­mä­tön­tä, jos maa­kun­nan ja kun­tien väli­nen teh­tä­vä­ja­ko on mie­lek­kääs­ti suun­ni­tel­tu ko. maa­kun­nal­le sopi­vak­si (ks. edel­li­nen kom­ment­ti­ni). Kes­kei­sin vaa­li­pii­ri­jär­jes­tel­män tuo­ma etu oli­si, että esi­mer­kik­si sil­lä taval­la voi­tai­siin var­mis­taa se, että Lapin maa­kun­ta­val­tuus­toon tulee aina­kin muu­ta­ma edus­ta­ja koko Ylä-Lapis­ta ja saa­men­kie­li­sil­tä alueil­ta, jot­ka ilman vaa­li­pii­ri­ja­koa voi­si­vat vähä­vä­ki­syy­ten­sä takia jää­dä täy­sin pait­sioon. Tär­ke­ää on, että kaik­ki maa­kun­nal­lis­ten asioi­den hoi­don kan­nal­ta oleel­li­set ja mer­kit­tä­väs­ti eri­lai­set suur­alu­eet sai­si­vat edus­tuk­sen. Muu­ta­ma edus­ta­ja koko Ylä-Lapin alu­eel­ta voi­si riit­tää, kos­ka maa­kun­nal­lis­ten asioi­den (sote-toi­mi, ammat­ti­kou­lu­tus, ym.) kan­nal­ta koko Ylä-Lapin alue on mel­ko saman­kal­tai­nen, eikä joka kun­nas­ta tai kyläs­tä tar­vi­ta edustusta.

    Vaik­ka Vih­reät nyt onkin hal­li­tuk­ses­sa ja Kes­kus­ta oppo­si­tios­sa, niin mie­les­tä­ni oli­si eri­tyi­sen arvos­tet­ta­vaa, jos Osmo sinä­kin oli­sit raken­ta­val­la asen­teel­la liik­keel­lä ja ehdot­tai­sit rat­kai­su­ja maa­kun­ta­mal­lin haas­tei­siin, etkä ainoas­taan kes­kit­tyi­si nega­tii­vi­ses­sa sävys­sä arvos­te­le­maan Kes­kus­tan mal­lia, joka kui­ten­kin on mie­les­tä­ni var­sin kehityskelpoinen.

  33. Maa­kun­ta­mal­li lisäi­si vaikuttamismahdollisuuksia.

    Nyt­hän maa­kun­ta­val­tuus­toi­hin vali­taan edus­ta­jat ilman yleis­tä vaa­lia. Maa­kun­nal­li­sia asioi­ta vali­mis­tel­laan ja pää­te­tään pal­jol­ti asuk­kail­ta ja jul­ki­suu­del­ta pimennossa.

    Lisäk­si maa­kun­nal­li­sis­ta asiois­ta pää­te­tään mel­ko sat­tu­man­va­rai­ses­ti myös esi­mer­kik­si val­tio­neu­vos­tos­sa. Väy­lä­hank­kei­ta­kin roi­mi­taan sin­ne mis­sä kul­loi­sen­kin lii­ken­ne­mi­nis­te­rin koti­paik­ka on jne. 

    Asiois­ta pää­te­tään myös val­tion­hal­lin­non puo­lel­la kenel­tä­kään kysy­mät­tä. Nämä­kin pitäi­si saa­da maa­kun­nal­li­seen päätöksentekoon.

    Kun­ta­uu­dis­tus­ta pitäi­si kat­soa myös sekä mak­ro- että ruo­hon­juu­ri­ta­sol­ta eikä vain “val­tuus­to­jen” näkövinkkelistä.

  34. Kun hal­li­tuk­sen kun­ta­uu­dis­tus­suun­ni­tel­mia alet­tiin mark­ki­noi­da jul­ki­suu­des­sa, tuo­tiin esil­le ter­mi “vah­va perus­kun­ta” sen tar­kem­min mää­rit­te­le­mät­tä, mitä se tarkoittaa!
    Toi­sek­seen uudis­tus ei tuli­si kos­ke­maan Ahve­nan­maan maa­kun­taa. Miten on muu­ten mah­dol­lis­ta, että Ahve­nan­maal­la kää­piö­kun­nat­kin, kuten Sot­tun­ga , sata asu­kas­ta, tule­vat toi­meen, mut­ta eivät mantereella?
    Niin­pä niin, kaik­ki ras­kaam­mat pal­ve­lut ovat maa­kun­nan har­teil­la. Mik­si tämä mal­li ei kel­pai­si meillekin?

  35. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Pel­ko sii­tä, ettei kes­kus­ta suos­tu yhtä­läi­seen äänioi­keu­teen maa­kun­ta­val­tuus­to­ja valit­taes­sa, perus­tuu kah­den­kes­ki­seen kes­kus­te­luun puheen­pu­haan­joh­ta­ja Juha Sipi­län kans­sa. Kysyin, kum­paa kes­kus­ta nyt kan­nat­taa, vaa­leil­la valit­tua maa­kun­ta­val­tuus­toa vai tätä epä­suo­raa nimi­tys­mal­lia. Hän sanoi, että he ovat avoi­mia molem­mil­le, mut­ta hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti hän pitää vaa­leil­la valit­tua parem­pa­na. Sanoin, että Kes­ki-Suo­men maa­kun­ta­val­tuus­toon ei sil­loin yhtään luhan­ka­lais­ta (781 asu­kas­ta) tuli­si, mihin hän sanoi, että hei­dän mal­lis­saan tulisi.
    ‘snip’

    Haus­ka näh­dä, että Kepun perin­tei­nen sil­ta­rum­pu­po­li­tiik­ka on edel­leen voi­mis­saan — sitä­hän tämä on.

    Maa­kun­ta­ta­son asioi­ta rat­kot­taes­sa ei ole miten­kään tar­peel­lis­ta, että joka kyläl­lä on edus­tus, pait­si puo­lus­ta­mas­sa nii­tä siltarumpuja.

    Jos esim. tuo Luhan­ka on suo­ran vaa­lin vaa­li­pii­ri­nä, sehän tar­koit­taa sitä, että siel­tä edus­ta­jik­si tule­vat suu­rim­man puo­lu­een edus­ta­jat eli ilmei­ses­ti kak­si kepu­lais­ta. Näin saa­daan hie­nos­ti ja demo­kraat­ti­ses­ti maa­kun­ta­val­tuus­to täy­teen kepu­lai­sia. Ja kuten Osmo on osoit­ta­nut, Kes­ki-Suo­mes­sa­kin voi­daan mää­rit­tää vaik­ka kuin­ka mon­ta Luhan­gan kokois­ta aluet­ta, jot­ka eivät saa mitään edus­tus­ta, mut­ta sil­lä ei ole väliä, sil­lä niis­sä ei asu riit­tä­väs­ti kepulaisia.
    Sama vaa­ra on sil­loin­kin, kun kun­nat valit­se­vat edus­ta­jan­sa val­tuu­tet­tu­jen kes­kuu­des­ta, suu­rin ryh­mä jyrää.

    Jos käy­te­tään nykyi­sen maa­kun­ta­val­tuus­ton valin­ta­me­ne­tel­mää, jon­ka mukaan val­tuus­ton kokoon­pa­non on vas­tat­ta­va koko maa­kun­nan voi­ma­suh­tei­ta, tämä väl­te­tään, mut­ta sys­tee­mi on niin moni­mut­kai­nen, että valin­ta on käy­tän­nös­sä puo­luei­den pii­ri­sih­tee­rien käsis­sä eikä äänes­tä­jä saa tie­tää sii­tä yhtään mitään

    Koko maa­kun­ta yhdek­si vaa­li­pii­rik­si! Se on äänes­tä­jäl­le sel­keä vaih­toeh­to ja sii­nä vali­tuk­si tul­leet ovat maa­kun­nan val­tuu­tet­tu­ja, eivät oman kun­nan edustajia.

  36. Rai­mo K:
    Koko maa­kun­ta yhdek­si vaa­li­pii­rik­si! Se on äänes­tä­jäl­le sel­keä vaih­toeh­to ja sii­nä vali­tuk­si tul­leet ovat maa­kun­nan val­tuu­tet­tu­ja, eivät oman kun­nan edustajia. 

    Tämä yhden vaa­li­pii­rin mal­li voi olla ihan hyvä ja toi­mi­va rat­kai­su jois­sa­kin maa­kun­nis­sa, mut­ta ei kai­kis­sa. Useam­pi vaa­li­pii­ri lie­nee perus­tel­tu rat­kai­su sel­lai­sis­sa maa­kun­nis­sa, jot­ka ovat pin­ta-alal­taan laa­jo­ja ja jois­sa kes­kus­kau­pun­ki on asu­kas­lu­vul­taan huo­mat­ta­van suu­ri mui­hin aluei­siin ver­rat­tu­na (esim. Lap­pi, Pohjois-Pohjanmaa). 

    Myös Ruot­sis­sa maa­kun­nat on jaet­tu vaa­li­pii­rei­hin eikä siel­lä ole kysy­myk­ses­sä Kes­kus­tan sala­juo­ni. On höl­möä ja vai­no­har­hais­ta tul­ki­ta kaik­ki Kes­kus­tan esi­tyk­set sala­liit­to­teo­rian poh­jal­ta. Täl­löin voi nimit­täin käy­dä niin, että näkee vain sen min­kä halu­aa, ja tosi­asiat unohtuvat.

    1. Ymmär­tääk­se­ni kes­kus­ta lupaa aina­kin yhden val­tuu­te­tun JOKAISESTA kun­nas­ta. Varsinais-Suomessa´nyt esi­mer­kik­si tämä joh­taa aivan suh­teet­to­maan vää­ris­ty­mään, jos maa­kun­ta­val­tuus­ton koko rajoi­te­taan joten­kin jär­ke­väk­si, kos­ka kun­tia on 28 ja nii­den asu­kas­lu­ku vaih­te­lee 900 ja 180 000 välil­lä. Yhdel­lä tur­ku­lai­sel­la on aika pie­ni ääni­val­ta yhteen kus­ta­vi­lai­seen ver­rat­tu­na. Näin valit­tu jouk­ko kui­ten­kin päät­täi­si esi­mer­kik­si Turun lukioi­den kielivalinnoista.
      Tämä voi kuu­los­taa sai­var­te­lul­ta, mut­ta yri­tän usut­taa kes­kus­ta­lai­sia täs­men­tä­mään mal­li­aan. Jos ote­taan kir­jai­mel­li­ses­ti se, mitä he ovat sii­tä eri puo­lil­le luvan­neet, pää­dy­tään aivan absur­dei­hin tulok­siin. Minul­la ei ole val­tuuk­sia ryh­tyä kehit­tä­mään kes­kus­tan maa­kun­ta­mal­lia vaan se pitäi­si hei­dän itsen­sä tehdä.

      Minun mal­lis­sa­ni maa­kun­nas­sa joko ei oli­si vaa­li­pii­re­jä lain­kaan tai ne ovat niin suu­ria, että jokai­ses­ta vaa­li­pii­ris­tä vali­taan aina­kin kym­me­nen val­tuu­tet­tua. Kus­ta­vi ei siis sai­si omaa vaa­li­pii­ri­ään. Täs­sä­kin tapauk­ses­sa suh­teel­li­suu­den takaa­mi­sek­si pitäi­si olla saman­lai­nen las­ku­ta­pa kuin Ruot­sis­sa eikä tämä mei­dän pie­niä sor­ta­va dHont.

  37. Miten­kä­hän tämä onnis­tuu Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa, kun siel­lä vaa­leil­la vali­taan maa­kun­ta­hal­lin­non (sekun­dää­ri­kun­nan) joh­to. En tun­ne tark­kaan yksi­tyis­koh­tia, mut­ta pie­niä kun­tia (alle 4000 asu­kas­ta) on siel­lä­kin. Kyl­lä­pä Ruot­sis­sa on pal­jon kepu­lai­sia siltarumpupoliitikkoja !

  38. Täs­sä Ruot­sin jär­jes­tel­mä sel­keäl­lä suomenkielellä
    http://www.kommun.se/topic____10023.html

    Joten­kin tun­tuu, että hel­sin­ki­läi­syys aiheut­taa tiet­tyä kapea­kat­sei­suut­ta ja mit­ta­kaa­va­har­haa (ei pidä suut­tua, minä­kin olen enti­nen) niin, että luu­lee jopa Vuo­saar­ta Ahve­nan­maan kokoi­sek­si. Vil­kai­su välil­lä koko Suo­men kart­taan ei teki­si pahaa.

    Alf Rehn ja Ris­to EJ Pent­ti­lä hah­mot­te­li­vat kir­jas­saan Suun­na­ton Suo­mi mm. kuusi eri­lais­ta maa­kun­taa ja kehi­tys­stra­te­gi­aa. Toi­voi­sin, että kes­kus­te­lu heräi­si myös tämän, mie­les­tä­ni hyvän, kir­jan pohjalta.

  39. Suur­ten kun­tien äänileikkuri.” 

    Voi­si­ko esi­mer­kik­si nimi­merk­ki Nuk­ku­Mat­ti ker­toa minul­le, mil­lä tavoin tämä ei tee eri kun­nan asuk­kais­ta eriarvoisia. 

    Tou­ko Mettinen
    tur­ku­lai­nen, jon­ka ääni pai­naa Var­si­nais-Suo­men sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä hel­ve­tis­ti vähem­män kuin rus­ko­lai­sen ääni (Rus­ko oli Hesa­rin mukaan Suo­men paras kunta)

  40. Tou­ko Met­ti­nen:
    “Suur­ten kun­tien äänileikkuri.”

    Voi­si­ko esi­mer­kik­si nimi­merk­ki Nuk­ku­Mat­ti ker­toa minul­le, mil­lä tavoin tämä ei tee eri kun­nan asuk­kais­ta eriarvoisia. 

    Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti en kan­na­ta suur­ten kun­tien ääni­leik­ku­ria vaan kai­kil­la maa­kun­nan asuk­kail­la on syy­tä olla yhtä “pai­na­va” ääni. Mut­ta maa­kun­ta­val­tuus­to­jen alu­eel­li­nen tasa­pai­noi­suus oli­si tar­peel­lis­ta var­mis­taa joten­kin, ja itse pitäi­sin sii­hen hyvä­nä rat­kai­su­na pin­ta-alal­taan suur­ten maa­kun­tien jaka­mis­ta vaa­li­pii­rei­hin Ruot­sin mal­lin mukaisesti.

    Yllä on esi­tet­ty pel­ko, että suo­raa maa­kun­ta­val­tuus­ton vaa­lia kan­nat­ta­vat kes­kus­ta­lai­set haluai­si­vat eri kun­tien asuk­kail­le eri­lai­sen ääni­val­lan. Itse en tähän usko lain­kaan, vaan vah­vas­ti epäi­len, että kysy­myk­ses­sä on vää­rin­kä­si­tys, joka mah­dol­li­ses­ti joh­tuu Kes­kus­tan mal­lin yksi­tyis­koh­tien keskeneräisyydestä. 

    Jos maa­kun­ta­val­tuus­to vali­taan suo­ral­la kan­san­vaa­lil­la (kuten oli­si mie­les­tä­ni hyvä), niin suo­ma­lai­seen oikeus­ta­juun ei sovi maa­kun­nan asuk­kai­den epä­tas­a­puo­li­nen koh­te­lu. Osmon hyvät esi­mer­kit blo­gi­kir­joi­tuk­ses­sa havain­nol­lis­ta­vat tätä, ja luu­len, että näi­den argu­ment­tien avul­la jää­rä­päi­sim­mät­kin kes­kus­ta­lai­set huo­maa­vat, että yhtä­läi­nen äänioi­keus on ainoa hyväk­syt­tä­vä vaihtoehto. 

    Eli täl­löin maa­kun­nan tasol­la val­tuus­to­pai­kat luon­nol­li­ses­ti jakau­tui­si­vat puo­luei­den maa­kun­nal­li­sen äänio­suu­den mukaisesti.

  41. Tou­ko Met­ti­nen: Voi­si­ko esi­mer­kik­si nimi­merk­ki Nuk­ku­Mat­ti ker­toa minul­le, mil­lä tavoin tämä ei tee eri kun­nan asuk­kais­ta eriarvoisia.

    Minä voin ker­toa oman näke­myk­se­ni. Iso osa asiois­ta lie­nee enem­män­kin maan­tie­tee­seen kuin asu­kas­mää­rään liit­ty­viä. Har­vem­mi­na­su­tul­la alu­eel­la monis­ta pal­ve­luis­ta tulee etäi­syyk­sis­tä joh­tuen kal­liim­pia, jol­loin ihan “rei­lu” asu­kas­koh­tai­nen tasa­ja­ko­kin saat­taa hävit­tää siel­tä esim. koh­tuul­li­sen mat­kan pääs­sä ole­vat ter­veys­kes­kuk­set samal­la kun nii­tä riit­tää kes­kus­kun­nas­sa jopa yli tar­peen. Lisäk­si suo­ra ääni/asukas saat­taa aset­taa väes­tö­rik­kaan “kes­kus­kun­nan” puh­taa­seen saneluasemaan.

    Tätä luu­len tar­koi­te­tun eikä sitä, että joka kylän pitäi­si vas­ta­ta pai­noar­vol­taan Helsinkiä.

  42. ano­nyy­mi:
    Lisäk­si suo­ra ääni/asukas saat­taa aset­taa väes­tö­rik­kaan “kes­kus­kun­nan” puh­taa­seen saneluasemaan.

    Tuo on muu­ten hyvä huo­mio. Voi olla, että vaa­li­pii­ri­jär­jes­tel­mä ei estäi­si tätä tilannetta. 

    Esi­mer­kik­si Poh­jois-Poh­jan­maan ja Lapin sai­raan­hoi­to­pii­rien alu­eel­la tilan­ne alkaa olla se, että kun­ta­lii­tos­ten jäl­keen kes­kus­kau­pun­gin asu­kas­mää­rä on jo noin puo­let koko alu­een väki­lu­vus­ta. Jos on yli puo­let, niin sil­loin kes­kus­kau­pun­ki sai­si yksi­nään yksin­ker­tai­sen enem­mis­tön maa­kun­ta­val­tuus­toon. Kai­kis­sa tilan­teis­sa tämä ei vält­tä­mät­tä ole ainoas­taan hyvä asia koko­nai­suu­den kan­nal­ta, jos val­tuus­to on rii­tai­nen tai “kah­tia jakau­tu­nut”. Pitäi­si­kö ehkä sää­tää, että tie­tyis­tä asiois­ta pitää päät­tää suu­rem­mal­la enemmistöllä? 

    Tie­tää­kö joku, että miten asiat ovat Ruot­sis­sa? Onko maa­kun­nas­sa yhtä­läi­nen äänioi­keus kuten olen ymmär­tä­nyt eli onko eri vaa­li­pii­rien paik­kao­suus liki­main sama kuin osuus maa­kun­nan väki­lu­vus­ta? Entä miten pää­tök­sen­te­ko val­tuus­tos­sa tapah­tuu, riit­tää­kö yksin­ker­tai­nen enem­mis­tö kaik­kiin asioi­hin? Onko Ruot­sin mal­lis­sa ilmen­nyt ongel­mia tai oli­si­ko sii­nä paran­ta­mi­sen tar­vet­ta maa­kun­ta­val­tuus­ton vaa­lin osalta?

    1. Jos Ruot­sis­sa ei nou­da­tet­tai­si yhtä­läis­tä äänioi­keut­ta, sii­tä oli­si var­maan­kin kuul­tu. Maa­kun­nas­sa on vaa­li­pii­rit, mut­ta nii­den on olta­va riit­tä­vän kokoi­sia tur­vaa­maan vaa­lin suhteellisuuden.

  43. Nuk­ku­Mat­ti: Jos on yli puo­let, niin sil­loin kes­kus­kau­pun­ki sai­si yksi­nään yksin­ker­tai­sen enem­mis­tön maakuntavaltuustoon. 

    Tar­koi­tan siis, että ei kes­kus­kau­pun­ki sai­si enem­mis­töä, kun edus­ta­jat edus­tai­si­vat itse­ään ja äänes­tä­ji­ään eivät­kä kun­taan­sa, mut­ta kum­min­kin kes­kus­kau­pun­gis­ta kotoi­sin ole­vat edus­ta­jat voi­si­vat liit­tou­tues­saan pääs­tä sane­lua­se­maan. En osaa sanoa, että voi­si­ko täl­lai­ses­ta tul­la ongel­ma jos­sain tilanteessa.

  44. Ahve­nan­maan maa­kun­ta­hal­li­tuk­sen sivuil­ta löy­tyy mm: Kom­mu­nal­bes­katt­nin­gen på Åland
    Efter­som ingen ext­ra inkomsts­katt till lands­ka­pet uppbärs och då det inte längre finns några särs­kil­da nöjess­kat­ter eller näringss­kat­ter i egent­lig mening, med undan­tag av apo­tek­sav­gif­ten som möj­li­gen kan klas­sas som en näringss­katt, utgår enbart skatt till kom­mu­ner­na enligt lands­ka­pets lagstiftning.”

    Tämä tekee Ahve­nan­maan mal­lin entis­tä­kin hou­kut­te­le­vam­mak­si, eri­tyi­ses­ti Ruot­siin verrattuna.

    Maa­kun­ta­hal­lin­to ml. se kes­kei­nen ter­vey­den­huol­to rahoi­te­taan (Suo­men) val­tion mää­rä­ra­hal­la, joka las­ke­taan siten, että val­tion tilin­pää­tök­sen mukai­set tulot lukuun otta­mat­ta uusia val­tion lai­no­ja, ker­ro­taan itse­hal­lin­to­lain mukai­sel­la tasoi­tus­pe­rus­teel­la, joka on 0,45 %.
    Yksin­ker­tais­ta, mut­ta simp­pe­liä: val­tion­hal­lin­non täy­tyy huo­leh­tia vain pro­sent­ti­las­kus­ta. Toki val­tio­na­pua ker­tyy noin 4000 €/henkilö, mut­ta kuin­ka help­poa hallinnollisesti 🙂

  45. Ei nyt sen­tään. Ahve­nan­maan pin­ta-ala (1579 km²) on noin 100-ker­tai­nen Vuo­saa­reen (15 km²) verrattuna.

    Asu­kas­lu­vul­taan se on kui­ten­kin Vuo­saar­ta pie­nem­pi. On aika naii­via aja­tel­la, että ter­vey­den­hoi­don orga­ni­soi­mi­sen Uudel­la­maal­la tai edes Pir­kan­maal­la voi­si kopioi­da Ahve­nan­maal­ta. Oikeas­sa maa­kun­nas­sa ter­vey­den­huol­toon liit­tyy kun­nol­li­nen kes­kus­sai­raa­la. Ahve­nan­maal­la on kyse yhden kes­ki­ko­koi­sen ter­veys­kes­kuk­sen yllä­pi­tä­mi­ses­tä, jol­loin sitä voi ver­ra­ta ter­vey­den­huol­lon orga­ni­soi­mi­seen kun­nas­sa, ei maa­kun­nas­sa. Sii­hen­kään se ei saa­ris­toi­suu­ten­sa ja vai­kei­den yhteyk­sien vuok­si oikein kel­paa mal­lik­si, kos­ka nor­maa­lis­sa kun­nas­sa ei oli­si mitään jär­keä pitää ter­veys­a­se­maa muu­ta­man sadan ihmi­sen asut­ta­mal­le alueelle.

  46. Osmo Soi­nin­vaa­ra:

    Minun mal­lis­sa­ni maa­kun­nas­sa joko ei oli­si vaa­li­pii­re­jä lain­kaan tai ne ovat niin suu­ria, että jokai­ses­ta vaa­li­pii­ris­tä vali­taan aina­kin kym­me­nen val­tuu­tet­tua. Kus­ta­vi ei siis sai­si omaa vaa­li­pii­ri­ään. Täs­sä­kin tapauk­ses­sa suh­teel­li­suu­den takaa­mi­sek­si pitäi­si olla saman­lai­nen las­ku­ta­pa kuin Ruot­sis­sa eikä tämä mei­dän pie­niä sor­ta­va dHont.

    Kan­na­tan.

    Eli perus­pe­ri­aat­teis­ta tai­de­taan olla pit­käl­ti samaa miel­tä. Yksi­tyis­koh­dis­ta voi­si tie­ten­kin kes­kus­tel­la pit­käs­ti­kin ja yrit­tää kehit­tää Ruot­sin mal­lia edel­leen parem­mak­si ja Suo­meen sopi­vak­si. Ruot­sis­sa tuo vaa­li­pii­rin mini­mi­ko­ko maa­kun­ta­vaa­leis­sa tai­taa muu­ten olla 8 val­tuu­tet­tua 10 sijaan.

    Nyt pitäi­si vain vakuut­taa vie­lä muut­kin sii­tä, että tämä mal­li on hyvä. 🙂

    1. Ruot­sis­sa nou­da­tet­tu las­keb­ta­ta­pa joh­taa parem­paan suh­teel­li­suu­teen myös pien­ten vaa­li­pii­rien tapauk­ses­sa. Ver­tai­lu­lu­ku­ja las­ket­taes­sa jaka­ji­na käy­te­tään luku­ja 1,4, 3, 5, 7 jne, kun meil­lä jaka­ji­na ovat luvut 1, 2, 3, 4. Meil­lä pyö­ris­te­tään alas­päin, Ruot­sis­sa lähim­pään koko­nais­lu­kuun, tavallaan.

  47. ano­nyy­mi: Har­vem­mi­na­su­tul­la alu­eel­la monis­ta pal­ve­luis­ta tulee etäi­syyk­sis­tä joh­tuen kal­liim­pia, jol­loin ihan “rei­lu” asu­kas­koh­tai­nen tasa­ja­ko­kin saat­taa hävit­tää siel­tä esim. koh­tuul­li­sen mat­kan pääs­sä ole­vat ter­veys­kes­kuk­set samal­la kun nii­tä riit­tää kes­kus­kun­nas­sa jopa yli tar­peen. Lisäk­si suo­ra ääni/asukas saat­taa aset­taa väes­tö­rik­kaan “kes­kus­kun­nan” puh­taa­seen saneluasemaan. 

    Tilas­to­jen mukaan haja-asu­tusa­lu­een pie­net­kin kun­nat pys­ty­vät toteut­ta­maan perus­pal­ve­lut edul­li­ses­ti. Itse asias­sa kaik­kein talou­del­li­sim­mat kun­nat ovat yleen­sä pie­niä. Etäi­syy­det eivät siis näy­tä nos­ta­van pal­ve­lui­den koko­nais­hin­taa (aina­kaan jos saa­ris­to ja Lap­pi unohdetaan).

    Täl­lä perus­teel­la perus­pal­ve­lut voi­si pää­sään­töi­ses­ti hajaut­taa aina kun riit­tä­vä mini­mi­mää­rä asiak­kai­ta saa­daan kasaan (esim. yksi tai kak­si kou­lu­luok­kaa). Näin etäi­syys asiak­kai­siin minimoituu.

    Kes­kit­ty­mis­tä tapah­tuu sil­ti monis­ta syis­tä. Vali­tet­ta­vas­ti kes­kus­hal­lin­to kat­soo pal­ve­lui­ta ja nii­den toteut­ta­mis­ta tyy­pil­li­ses­ti kes­kus­pai­not­tei­ses­ta näkö­kul­mas­ta, kun taas pal­ve­lui­den tar­vit­si­jat ovat koko kun­nan tai maa­kun­nan alu­eel­la. Usein kes­kus­tal­la on ylie­dus­tus sekä pää­tök­siä val­mis­te­le­vien vir­ka­mies­ten että poliit­ti­sis­ten päät­tä­jien jou­kos­sa (ja lai­ta-alu­eet ovat haja­nai­sia, vaik­ka niil­lä oli­si enemmistökin).

    Kes­kit­ty­mi­nen on siis (mono­po­li­soi­tu­mi­sen kal­tai­nen) luon­non­la­ki, jon­ka ole­mas­sao­lo tulee tie­dos­taa, jot­ta osat­tai­siin vali­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sin kes­kit­ty­mi­sen aste.

  48. Jos maa­kun­ta ottaa mal­lia koko maan asiois­ta päät­tä­väs­tä edus­kun­nas­ta, mitään takui­ta sil­le, että jokai­ses­ta kun­nas­ta on edus­ta­ja (tai kan­san­edus­ta­ja) ei tar­vi­ta. Jos taas aja­tel­laan, että kysees­sä on kun­tien yhteis­työ­elin, on luon­te­vaa, että jokai­sel­la jäse­nel­lä on edus­tus. On myös mah­dol­lis­ta pai­not­taa edus­ta­jien ääniä niin, että Kus­ta­vin ja Luhan­gan edus­ta­jien äänel­lä on vähem­män pai­noa kuin suur­ten kun­tien edus­ta­jil­la. Näin pie­net kun­nat voi­si­vat lähet­tää pari­kin edus­ta­jaa, eikä suur­ten tar­vit­si­si lähet­tää kymmeniä.

    Tosin, kuten jo aiem­min tote­sin, kun­tien yhteis­työs­sä luon­te­vin tapa taa­ta jokai­sen kun­nan asioi­den taso­kas hoi­to on antaa kun­tien vali­ta vapaas­ti yhteis­työ­kump­pa­nin­sa. Kah­li­tun mie­li­pi­ti­tä ei vält­tä­mät­tä kuun­nel­la, mut­ta itse­näi­sen asiak­kaan ääni kuuluu.

  49. Kat­se­lin Rova­nie­men uut­ta val­tuus­toa ja näyt­tää sil­tä, että kaik­ki val­tuu­te­tut kes­kus­taa­ja­mas­ta eli reu­na-alu­eet eivät menes­ty vaik­ka siel­lä­kin asuu pal­jon ihmisiä

    Kun jokai­ses­sa kyläs­sä äänes­te­tään omaa ehdo­kas­ta niin lop­pu­tu­le­ma on ettei yksi­kään syr­jä­alu­een ehdo­kas mene läpi.

    Val­tuu­te­tut tule­vat 60 km² alu­eel­ta ja kun­ta on 8000 km².

    Asuk­kai­den jakau­ma on tie­tys­ti määräävä,mutta muis­tan vain,että syr­jä­ky­lil­lä­kin asui mer­kit­tä­vä mää­rä ihmisiä.

    Sen vuok­si yksi vaih­toeh­to alu­eel­li­sen edus­tuk­sen takaa­mi­sek­si suur­kun­nis­sa ovat äänestysalueet

  50. Tämä kym­me­nen val­tuu­te­tun vaa­li­pii­ri antai­si mah­dol­li­suu­den myös osa­puil­leen vasem­mis­to­lii­ton kokoi­sen puo­lu­een saa­da edus­ta­jan­sa valtuustoon.

    Ilmei­ses­ti polii­ti­koil­le on tär­keäm­pää saa­da puo­luei­den edus­tus maa­kun­ta­val­tuus­tos­sa vas­taa­maan koko maa­kun­nan äänes­tys­tu­los­ta, kuin saa­da yli­pää­tään joku edus­ta­ja kai­kis­ta kunnista.

    Ongel­maa voi­daan hel­pot­taa siir­ty­mäl­lä kak­si­puo­lue­jär­jes­tel­mään. Luhan­ka-problee­mi vaa­tii yksi­puo­lue­jär­jes­tel­mää, tai sit­ten luhan­ka­kun­nan­edus­ta­jat saa­vat val­tuus­toon vain kym­me­nes­osa­ää­nen käyt­töön äänestyksissä.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Ruot­sis­sa nou­da­tet­tu las­keb­ta­ta­pa joh­taa parem­paan suh­teel­li­suu­teen myös pien­ten vaa­li­pii­rien tapauk­ses­sa. Ver­tai­lu­lu­ku­ja las­ket­taes­sa jaka­ji­na käy­te­tään luku­ja 1,4, 3, 5, 7 jne, kun meil­lä jaka­ji­na ovat luvut 1, 2, 3, 4. Meil­lä pyö­ris­te­tään alas­päin, Ruot­sis­sa lähim­pään koko­nais­lu­kuun, tavallaan. 

    Suo­mes­sa­kin ollaan jos­kus rei­lu­ja. Edus­kun­nan pai­kat jae­taan vaa­li­pii­reil­le (jo ennen vaa­le­ja siis) lar­gest remain­der ‑mene­tel­mäl­lä (Haren kvoot­ti). Vähän makua­sia, mut­ta sen voi­si väit­tää ole­van vie­lä hitusen rei­lum­pi kuin tuo Ruot­sis­sa käy­tet­ty modi­fioi­tu Sainte-Lagüe.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Highest_averages_method
    http://en.wikipedia.org/wiki/Largest_remainder_method

  52. Se jäi vie­lä sano­mat­ta, että Suo­mes­sa puo­luei­den edus­ta­ja­paik­ko­jen las­ke­mi­nen val­li­pii­reit­täin (eikä val­ta­kun­nal­li­ses­ti) vähen­tää pien­ten puo­luei­den paik­ko­ja (ja siis suh­teel­li­suut­ta) enem­män kuin D’Hond­tin mene­tel­män käyttö.

    Nykyi­sen hal­li­tuk­sen jo hyl­kää­mä, edel­li­sen hal­li­tuk­sen ker­taal­leen hyväk­syt­tä­mä edus­kun­ta­vaa­li­jär­jes­tel­män uudis­tus oli­si las­ke­nut puo­luei­den pai­kat koko val­ta­kun­nan tasol­la (lois­ta­vaa). Mut­ta toi­saal­ta se oli­si kui­tan­nut tämän tuo­mal­la Suo­meen­kin ääni­kyn­nyk­sen (sel­vää sor­toa ja tar­koi­tuk­sel­lis­ta suh­teel­li­suu­den vääristämistä).

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Asu­kas­lu­vul­taan se on kui­ten­kin Vuo­saar­ta pie­nem­pi. On aika naii­via aja­tel­la, että ter­vey­den­hoi­don orga­ni­soi­mi­sen Uudel­la­maal­la tai edes Pir­kan­maal­la voi­si kopioi­da Ahvenanmaalta

    Kyl­lä Ahve­nan­maan mal­li on käsit­tääk­se­ni hyvin lähel­lä ruot­sa­lais­ta lands­ting-mal­lia. Mik­si se ei toi­mi­si­si Pir­kan­maal­la, jos se toi­mii vaik­ka­pa Tuk­hol­man lää­nis­sä tai Taa­lain­maal­la ? Ruot­sis­sa lands­tin­ge­tit muu­ten kil­pai­lut­ta­vat myös sai­raa­loi­ta aina­kin Tuk­hol­man läänissä.

  54. Var­maan jon­kin­lai­nen vaa­li­pii­ri­ja­ko oli­si pai­kal­laan. Nyt­hän Hel­sin­gis­sä­kin esim. Vuo­saa­res­ta ei aina­kaan aiem­min ollut ketään val­tuus­tos­sa, jos oikein muis­tan. Poliit­ti­nen­kin eliit­ti kes­kit­tyy kan­ta­kau­pun­gin alueelle.

    Tuk­hol­man lää­nin landstingetin/maakäräjäkunnan vaa­li­pii­ri­ja­ko tässä:
    http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_l%C3%A4%C3%A4ni#Maak.C3.A4r.C3.A4j.C3.A4kunta

    Kun­tien koko vaih­te­lee siel­lä­kin mel­koi­ses­ti. Tuk­hol­ma 1,3 milj. — Märs­ta 24000.

    1. Märs­tal­le ei kui­ten­kaan taa­ta yhtään paik­kaa, vaan vaa­li­pii­rit ovat Tuk­hol­man lää­nis­sä suun­nit­teen yhtä suu­ria. Vaa­li­ta­pa näyt­tää toteut­ta­van pie­neh­köis­tä vaa­li­pii­reis­tä huo­li­mat­ta suh­teel­li­suu­den var­sin hyvin. Onko siel­lä tasaus­paik­ka­jär­jes­tel­mä tai jokin vastaava?
      Vuo­saa­res­ta valit­tii nel­jä valtuutettua.

  55. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    … nor­maa­lis­sa kun­nas­sa ei oli­si mitään jär­keä pitää ter­veys­a­se­maa muu­ta­man sadan ihmi­sen asut­ta­mal­le alueelle.

    Jos se onnis­tuu Ahve­nen­maal­la, se onnis­tuu muu­al­la­kin. Ja nor­maa­li­suus on vain tilas­tol­li­nen käsite.

    Sadan asuk­kaan kun­taa ei toki voi­da aset­taa tavoit­teek­si, mut­ta kes­kei­set sote-ongel­mat voi­daan rat­kais­ta mel­ko pie­nel­lä väestöpohjalla.
    Rat­kais­ta­koon met­ro­po­lia­lue ja kes­kus­kun­ta-kau­lus­kun­ta-proble­ma­tiik­kaan liit­ty­vät kaa­voi­tuson­gel­mat muul­la tavoin.

    1. Sadan asuk­kaan kun­taa ei toki voi­da aset­taa tavoit­teek­si, mut­ta kes­kei­set sote-ongel­mat voi­daan rat­kais­ta mel­ko pie­nel­lä väestöpohjalla

      Ahve­nan­maal­la se väes­tö­poh­ja on siis noin 30 000. Vie­lä ker­ran. Ahve­nen­maal­la kun­nat eivät jär­jes­tä ter­vey­den­hoi­toa. Man­te­reen puo­lel­la on väläy­tet­ty ter­vey­den­hoi­toon niin­kin pien­tä asu­kas­poh­jaa kuin 20 000.

  56. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Asuk­kai­den jakau­ma on tie­tys­ti määräävä,mutta muis­tan vain,että syr­jä­ky­lil­lä­kin asui mer­kit­tä­vä mää­rä ihmisiä.
    ‘snip’

    Kyl­lä syr­jä­ky­lil­lä­kin tosi­aan asui mer­kit­tä­vä mää­rä ihmi­siä, mut­ta se oli ennen 60-lukua.
    Pal­ve­lu­jen kes­kit­ty­mi­nen joh­tuu maa­ta­lou­den raken­ne­muu­tok­ses­ta eikä polii­tik­ko­jen tms. ilkeydestä.

  57. Toi­sin kuin pork­kan­tyy­li­set kun­ta­lii­tok­set, jol­lai­nen 70 kun­nan ohjel­ma­kin oli­si, maa­kun­ta­ta­soi­set kun­ta­vaa­lit käy­dään toi­sel­la vaih­teel­la ja agendalla.

    Ruot­sia ja var­sin­kin Norr­bot­te­nia pit­kään seu­ran­nee­na voin sanoa, että siel­lä on kai­kil­le puo­lueil­le itses­tään sel­vyys huo­leh­tia perus­pal­ve­lut joka pitä­jään. Lää­ni huo­leh­tii edul­li­ses­ta jul­ki­ses­ta liikenteestä. 

    Se mis­tä Ruot­sis­sa kan­ne­taan poliit­tis­ta huol­ta, on elin­kei­not ja työl­li­syys. Nehän vii­me kädes­sä rat­kai­se­vat jon­ki alu­een elin­kel­poi­suu­den. Maa­ta­lous yksin ei sitä tee ja sitä ei enää Nor­bot­te­nis­sa juu­ri ole­kaan toi­sin kuin Suo­men puo­lel­la, mis­sä val­tio tukee maataloutta.

    Ei lie­ne ihme, että Ruot­si sai­kin ame­rik­ka­lais­yh­tiöi­den inves­toin­te­ja edel­lis­vuon­na 29 mil­jar­dia dol­la­ria ja Suo­mi vain 1,47 miljardia.

    70 kun­nan mal­lis­sa Suo­mes­sa van­ha meno jat­kui­si ja kun­ta­po­li­tiik­ka oli­si lähin­nä rii­te­lyä ter­veys­kes­kus­ten ja kou­lu­jen paikoista.

  58. Lii­an van­ha:
    Kat­se­lin Rova­nie­men uut­ta val­tuus­toa ja näyt­tää sil­tä, että kaik­ki val­tuu­te­tut kes­kus­taa­ja­mas­ta eli reu­na-alu­eet eivät menes­ty vaik­ka siel­lä­kin asuu pal­jon ihmisiä

    Kun jokai­ses­sa kyläs­sä äänes­te­tään omaa ehdo­kas­ta niin lop­pu­tu­le­ma on ettei yksi­kään syr­jä­alu­een ehdo­kas mene läpi. Saat­taa tosin olla, että tuol­lais­ta muu­tos­ta ei halu­ta tehdä. 

    Pitäi­si sel­vit­tää, onko tuo ongel­ma. Jos yhden kylän asuk­kai­den äänet eivät rii­tä tuo­maan omal­le ehdok­kaal­le val­tuus­to­paik­kaa, pitäi­si tie­tää, onko kylä­läis­ten mie­les­tä parem­pi, että val­tuus­sa on oman ehdok­kaan sijas­ta kes­kus­taa­ja­man edus­ta­ja vai jon­kin toi­sen kylän edustaja.

    Jos he pitä­vät esi­mer­kik­si naa­pu­ri­ky­län ehdo­kas­ta parem­pa­na kuin kes­kus­taa­ja­ma­lais­ta, pitää muut­taa vaa­li­ta­pa sel­lai­sek­si, että äänes­tä­jä voi ker­toa, ketä kan­nat­taa sii­nä tapauk­ses­sa, että oma suo­sik­kieh­do­kas tai ‑ehdok­kaat eivät mene läpi.

  59. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Ahve­nan­maal­la se väes­tö­poh­ja on siis noin 30 000. Vie­lä ker­ran. Ahve­nen­maal­la kun­nat eivät jär­jes­tä ter­vey­den­hoi­toa. Man­te­reen puo­lel­la on väläy­tet­ty ter­vey­den­hoi­toon niin­kin pien­tä asu­kas­poh­jaa kuin 20 000.

    Ilmei­ses­ti nyt ymmär­sit: sote-asiat pois kunnilta!
    VAT­Tin erään sel­vi­tyk­sen (van­han) mukaan ter­vey­s­asiois­sa väes­tö­poh­ja oli­si 40 000.

  60. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Märs­tal­le ei kui­ten­kaan taa­ta yhtään paik­kaa, vaan vaa­li­pii­rit ovat Tuk­hol­man lää­nis­sä suun­nit­teen yhtä suu­ria. Vaa­li­ta­pa näyt­tää toteut­ta­van pie­neh­köis­tä vaa­li­pii­reis­tä huo­li­mat­ta suh­teel­li­suu­den var­sin hyvin. Onko siel­lä tasaus­paik­ka­jär­jes­tel­mä tai jokin vastaava?
    Vuo­saa­res­ta valit­tii nel­jä valtuutettua.

    En tie­dä tasaus­jär­jes­tel­mäs­tä, mut­ta jokai­ses­ta vaa­li­pii­ris­tä näy­te­tään valit­ta­van suun­nil­leen yhtä pal­jon edus­ta­jia. Itse Tuk­hol­man kau­pun­ki näyt­tää ole­van jaet­tu use­aan vaa­li­pii­riin toi­sin kuin esim. Hel­sin­ki kun­nal­lis­vaa­leis­sa. Var­maan voi­si olla hyvä jär­jes­tel­mä myös Hel­sin­gis­sä, täl­löin köy­hem­mät Itä-Hel­sin­gin alu­eet sai­si­vat enem­män val­tuu­tet­tuj­sa (ja SDP sekä Perus­suo­ma­lai­set lisä­paik­ko­ja). Nyt­hän kan­ta­kau­pun­ki näyt­tää ole­van kokoo­muk­sen ja vih­rei­den vah­vaa aluet­ta ja siel­lä myös äänes­tys­pro­sent­ti on kor­kea ver­rat­tu­na esim. Jakomäkeen.

    1. Hel­sin­gin jaka­mi­nen vaa­li­pii­rei­hin toi­si lisä­paik­ko­ja vih­reil­le, kokoo­muk­sel­le ja dema­reil­le ja pudot­tai­si kol­me pie­nin­tä ryh­mää valtuustosta.

    1. OK, mut­ta etpä ole eri­tyi­ses­ti täs­sä säi­kees­sä sitä tuo­nut esille.

      Yri­tän usut­taa kes­ku­ta­lai­sia vas­taa­maan ilmi­sel­viin epäi­lyi­hin, mut­ta ei ole vas­tauk­sia näkynyt.

  61. Rai­mo K: sote-asiat pois kunnilta!
    VAT­Tin erään sel­vi­tyk­sen (van­han) mukaan ter­vey­s­asiois­sa väes­tö­poh­ja oli­si 40 000 

    Mitä­kö­hän muu­tan VATT pyr­ki tuos­sa opti­moi­maan? Luu­len että sopi­val­la kysy­myk­se­na­set­te­lul­la voi­daan saa­da lähes mikä tahan­sa koko sopi­vak­si. Aivo­ki­rur­gias­sa opti­maa­li­nen väes­tö­poh­ja oli­si huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi, ja kor­va­tu­leh­duk­sis­sa taas pie­nem­pi. Vas­taa­vas­ti opti­maaa­li­sek­si vas­tuul­li­sek­si yksi­kök­si (pal­ve­lui­den opti­maa­li­sen kes­kit­tä­mi­sas­teen näkö­kul­mas­ta?) voi­tai­siin todis­taa kun­ta, suur­kun­ta, maa­kun­ta tai valtio.

  62. Oli­si hyvä jos kes­kus­ta­lai­set osal­lis­tui­si­vat tähän kes­kus­te­luun. Pelä­tään­kö siel­lä, että tulee pot­kit­tua aisan yli?

  63. Count­ry­boy: Kyl­lä Ahve­nan­maan mal­li on käsit­tääk­se­ni hyvin lähel­lä ruot­sa­lais­ta lands­ting-mal­lia. Mik­si se ei toi­mi­si­si­Pir­kan­maal­la, jos se toi­mii vaik­ka­pa Tuk­hol­man lää­nis­sä tai Taalainmaalla ?

    Pir­kan­maal­la kun­nat eivät nyt­kään jär­jes­tä sai­raan- tai ter­vey­den­hoi­toa, vaan sen tekee sai­raan­hoi­to­pii­ri tai kun­tayh­ty­mä. Pie­nem­mät kun­nat eivät myös­kään huo­leh­di sosi­aa­li­toi­mes­ta, vaan sekin on kun­tayh­ty­män kon­tol­la. Kun­tien itsen­sä har­tioil­le jää vain perus­kou­lu ja tek­ni­nen toi­mi. Maa­kun­nan jär­jes­tä­mä sai­raan­hoi­to toi­mi­si muu­ten, mut­ta maa­kun­nan rajoil­la pal­ve­lut heik­ke­ni­si­vät. Nyt asuk­kaat voi­vat itse päät­tää, mene­vät­kö Vors­saan vai Valkeakoskelle.

    1. Vaik­ka pie­ni kun­ta ei JÄRJESTÄ ter­vey­den­hoi­toa, se mak­saa sen toi­mien näin asuk­kai­den­sa vakuu­tus­yh­tiö­nä. Sii­hen ne ovat aivan lii­an pieniä.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Yri­tän usut­taa kes­ku­ta­lai­sia vas­taa­maan ilmi­sel­viin epäi­lyi­hin, mut­ta ei ole vas­tauk­sia näkynyt.

    Minus­ta tuo näyt­tää lähin­nä poli­ti­koin­nil­ta ja syyt­te­lyl­tä. On tosi­aan ihme, ettei kukaan tah­do tuo­hon täkyyn käydä.

    Esi­tys ei juu­ri poik­kea kah­den­kym­me­nen kun­nan mallista.

    Mikä sit­ten estää puhu­mas­ta maa­kun­nis­ta tai lää­neis­tä? Mik­si nykyi­nen ter­mi­no­lo­gia pitää mää­ri­tel­lä uusik­si ja mik­si lähi­de­mo­kra­tia pitää rapauttaa?

    Jos Kes­kus­ta on nyt samaa miel­tä kuin sinä aikai­sem­min, mik­si nyt vas­tus­tat aja­tus­ta? Jos tämä on suo­ma­lai­sen poli­tii­kan taso, onko ihme, että äänes­tys­pro­sent­ti ja legi­ti­mi­teet­ti las­kee kuin leh­män hän­tä? Minus­ta päi­vil­tä, joi­na poli­ti­koi­daan, voi­si suo­raan jät­tää pal­kan mak­sa­mat­ta. Se olkoon har­ras­tus, jota kukin tekee omal­la ajallaan.

    1. Minä haluan puris­taa kes­kus­ta ulos sen, kan­nat­ta­vat­ko he maa­kun­ta­ta­sol­la jokai­sel­le yhtä­läis­tä äänioi­keut­ta vai halua­vat­ko he pai­noit­taa ääniä maa­seu­tua — ja samal­la kon­ser­va­tii­vis­ta ajat­te­lua — suo­si­vak­si. Kes­kus­tan mal­li muut­tuu aivan toi­sek­si kuin minun ja monen muun aiem­min esit­tä­mä, jos puo­lil­la asu­vien ääni­moi­keuk­siin voi tul­la jopa kym­men­ker­tai­nen ero.

  65. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka pie­ni kun­ta ei JÄRJESTÄ ter­vey­den­hoi­toa, se mak­saa sen toi­mien näin asuk­kai­den­sa vakuu­tus­yh­tiö­nä. Sii­hen ne ovat aivan lii­an pieniä.

    Maa­kun­ta- tai sote-pii­ri­mal­li voisi/pitäisi olla sel­lai­nen, että kun­nat eivät rahoi­ta sitä. Muu­ten OK.
    Siis taas ker­ran: kun­nat irti terveydenhoidosta!

    Toki jos vält­tä­mät­tä halu­taan (kuten hal­li­tus halu­aa) pitää sote-asiat kun­nil­la, niin sit­ten rahoi­tus euroa per asu­kas — sil­loin pie­nuus ei hait­taa (eikä sii­tä niin kovin kau­an ole, kun tätä sovellettiin).

    1. jos vält­tä­mät­tä halu­taan (kuten hal­li­tus halu­aa) pitää sote-asiat kun­nil­la, niin sit­ten rahoi­tus euroa per asu­kas – sil­loin pie­nuus ei hait­taa (eikä sii­tä niin kovin kau­an ole, kun tätä sovellettiin).

      Ei tuo­kaan nyt oikein toi­mi. Kun­ta voi kaa­taa ter­vey­den­huol­toon rahaa kuin­ka pal­jon tahan­sa, jos se saa sii­hen rahoi­tuk­sen tosia­sias­sa ulko­puo­lel­ta ja oma rahoi­tuso­suus on käy­tän­nös­sä vakio. Jos oma tuo euroa/asukas rahoi­tuso­suus kos­kee vain eri­kois­sai­raan­hoi­toa, kan­nat­taa mel­kein kaik­ki poti­laat lähet­tää tut­kit­ta­vak­si sai­raa­laan ja ajaa perus­ter­vey­den­huol­to alas. Näin kävi Nor­jas­sa, kun eri­kois­sai­raan­hoi­to otet­tiin val­tion vas­tuul­le. Näin toi­mi­vat Suo­mes­sa­kin monet yksi­tyi­set lää­kä­ri­kes­kuk­set ja työterveyshuolto.

      Jos taas “maa­kun­nil­le” siir­re­tään vain sote, eli sosi­aa­li­toi­mi ja perus­ter­vey­den­huol­to anne­taan sai­raan­hoi­to­pii­reil­le, kus­tan­nuk­sia ei val­vo kukaan, mikä on näh­ty sai­raan­hoi­to­pii­reis­sä. Rat­kai­su­mal­lit ovat joko monia­lai­nen maa­kun­ta Ruot­sin tapaan, tai vas­tuu­kun­ta­mal­li niin, että maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki vas­taa koko ter­vey­den­huol­los­ta ja muut mak­sa­vat sii­tä kapi­taa­tio­pe­ri­aat­teen mukaan.
      Jos monia­lai­nen maa­kun­ta­hal­lin­to, sii­nä on ääni­val­lan olta­va sama kai­kil­le. Ei voi olla niin, että pää­tet­täes­sä vaik­ka­pa lukioi­den kie­li­va­lin­nois­ta, tois­ten ääni­val­ta on kym­men­ker­tai­nen toi­siin nähden.

  66. Pek­ka Pes­si:
    ‘snip’
    Maa­kun­nan jär­jes­tä­mä sai­raan­hoi­to toi­mi­si muu­ten, mut­ta maa­kun­nan rajoil­la pal­ve­lut heik­ke­ni­si­vät. Nyt asuk­kaat voi­vat itse päät­tää, mene­vät­kö Vors­saan vai Valkeakoskelle. 

    Eipä siel­lä met­sän kes­kel­lä nykyi­sin­kään ole kes­kus­sai­raa­laa — eikä ter­veys­kes­kus­ta­kaan — eikä ihmisiäkään.
    Mikä­hän pal­ve­lu voi­si heikentyä?

  67. Juho Laa­tu: Mitä­kö­hän muu­ta VATT pyr­ki tuos­sa opti­moi­maan? Luu­len että sopi­val­la kysy­myk­se­na­set­te­lul­la voi­daan saa­da lähes mikä tahan­sa koko sopivaksi.

    Kysy­mys oli kun­nal­lis­ten pal­ve­lu­jen väes­tö­poh­jas­ta, eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta ei ollut kysy­mys, vaan terveyskeskuksesta.
    Myös mui­den pal­ve­lu­jen tehok­kuut­ta arvioitiin.
    Ja se ei ollut mikään kyse­ly­tut­ki­mus (joi­ta Kun­nal­li­sa­lan Kehit­tä­mis­sää­tiö tekee, kun ei näy­tä osaa­van mitään hyödyllistä).

  68. Pek­ka Pes­si: Pir­kan­maal­la kun­nat eivät nyt­kään jär­jes­tä sai­raan- tai ter­vey­den­hoi­toa, vaan sen tekee sai­raan­hoi­to­pii­ri tai kun­tayh­ty­mä. Pie­nem­mät kun­nat eivät myös­kään huo­leh­di sosi­aa­li­toi­mes­ta, vaan sekin on kun­tayh­ty­män kon­tol­la. Kun­tien itsen­sä har­tioil­le jää vain perus­kou­lu ja tek­ni­nen toimi. 

    Aika moni Pir­kan­maan kun­ta tai­taa jär­jes­tää perus­ter­vey­den­hoi­ton­sa ja sosi­aa­li­toi­men­sa­kin itse. Pir­kan­maan sai­raan­hoi­to­pii­rin sivuil­la lis­ta­taan alu­een ter­veys­kes­kuk­set: http://www.pshp.fi/default.aspx?nodeid=10127&contentlan=1

    Maa­kun­nan jär­jes­tä­mä sai­raan­hoi­to toi­mi­si muu­ten, mut­ta maa­kun­nan rajoil­la pal­ve­lut heik­ke­ni­si­vät. Nyt asuk­kaat voi­vat itse päät­tää, mene­vät­kö Vors­saan vai Valkeakoskelle. 

    Hyvä tavoi­te (tuo jäl­kim­mäi­nen lause siis). Minul­le yksi kes­kei­nen kri­tee­ri on, voi­vat­ko kun­nat päät­tää itse miten pal­ve­lun­sa jär­jes­tä­vät. Jos päät­tä­vät, pal­ve­lut jär­jes­te­tään nii­den mie­les­tä par­haal­la taval­la. Jos eivät, pää­tök­sen teke­vät päasias­sa muut, ja nime­no­maan maa­kun­nan rajoil­la ole­vat kun­nat toden­nä­köi­ses­ti kär­si­si­vät ensimmäisinä.

    Maa­kun­ta- ja suur­kun­ta­mal­lien suu­rin ongel­ma nyky­mal­liin ver­rat­tu­na oli­si se, että kun­tien mah­dol­li­suus päät­tää itse pal­ve­luis­taan pois­tet­tai­siin. Jäl­jel­le jäi­si ehkä oikeus osal­lis­tua pää­tök­sen­te­ko­pro­ses­siin, mut­ta se ei anna kovin­kaan hyviä takui­ta pal­ve­lui­den säi­ly­mi­ses­tä ja hyvyydestä.

  69. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Vaik­ka pie­ni kun­ta ei JÄRJESTÄ ter­vey­den­hoi­toa, se mak­saa sen toi­mien näin asuk­kai­den­sa vakuu­tus­yh­tiö­nä. Sii­hen ne ovat aivan lii­an pieniä. 

    Tuos­ta jo puhut­tiin. Eikö vakuu­tus rii­tä, jos val­tio ei halua tasa­ta eri­kois­sai­raan­hoi­don kulu­ja? Hom­ma toi­mii ihan ok nyt, eivät­kä pie­net­kään kun­nat tai­da halu­ta kii­reel­lä nykyi­sis­tä vas­tuis­taan (ja itse­mää­rää­mi­soi­keu­des­taan) eroon.

    Noi­ta vakuu­tus­vas­tui­ta olen­nai­sem­paa kes­kus­te­lus­sa on tie­ten­kin kun­ta­lais­ten mah­dol­li­suus päät­tää itse pal­ve­luis­taan ja nii­den toteuttamisesta.

  70. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Jos monia­lai­nen maa­kun­ta­hal­lin­to, sii­nä on ääni­val­lan olta­va sama kai­kil­le. Ei voi olla niin, että pää­tet­täes­sä vaik­ka­pa lukioi­den kie­li­va­lin­nois­ta, tois­ten ääni­val­ta on kym­men­ker­tai­nen toi­siin nähden.

    Mie­les­tä­ni sote-asiat riit­tä­vät yhdel­le orga­ni­saa­tiol­le teh­tä­väk­si — siis alhaal­ta ylös eri­kois­sai­raan­hoi­toa myöten.

    Jos kat­so­taan, että kou­lu­tus pitäi­si myös jär­jes­tää maa­kun­nal­li­ses­ti (ja amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen osal­ta perus­te­lu­ja on), yhty­mä­koh­tia sote-asioi­hin ei juu­ri ole. Ja aja­tus, että lukioi­den kie­li­va­lin­nois­ta äänes­täi­si maa­kun­ta­val­tuus­to, on absurdi.

    Mut­ta jos vaa­leil­la valit­ta­viin maa­kun­ta­val­tuus­toi­hin men­nään, sama val­tuus­to voi­si kyl­lä toi­mia kaik­kien maa­kun­nal­lis­ten orga­ni­saa­tioi­den (sai­raan­hoi­to­pii­ri, eri­tyis­huol­to­pii­ri, maa­kun­ta­liit­to) päät­tä­vä­nä eli­me­nä ja kyl­lä sii­hen amma­til­li­nen kou­lu­tus voi­tai­siin lisätä.

    1. Raim­no K
      Jos toi­se­nas­teen kou­lu­tus jär­jes­te­tään maa­ku­nan tasol­la, kie­li­va­lin­nois­ta pää­te­tään maa­kun­nan tasol­la. Tämä sisäl­tyy kes­kus­tan esitykseen.

  71. Kan­nat­taa lukea esim. tämän päi­vän Hesa­ri läh­tien pää­kir­joi­tuk­ses­ta, jos­sa maa­kun­taa ja pitä­jiä voi ver­taut­taa seu­ra­kun­tien tilanteeseen.

    Monen seu­ra­kun­tien talous on men­nyt kural­le ja asiat sekai­sin pork­ka­na­lii­tos­ten takia.

    Talou­del­li­set, toi­min­nal­li­set ja sosi­aa­li­set fak­tat puol­ta­vat Ode:n “tie­teel­lis­tä ja äly­käs­tä” mal­lia (ja pork­ka­na­lii­tos­ten purkamista).

    Uskon vakaas­ti, että Oden mal­lin puit­teis­sa voi­daan mm. ter­veys­pal­ve­lu­ja alkaa joh­ta­maan tehok­kaas­ti. Osaa­mis­ta on. 

    Mik­si lää­kä­rin joh­ta­man yksi­tyi­sen lää­kä­ria­se­man tehok­kuus aivan tois­ta luok­kaa, kuin lää­kä­rin joh­ta­man kun­nal­li­sen lääkäriaseman?

    Vai­mo­ni meni yksi­tyi­sel­le ter­veys­a­se­mal­le juu­ri. Sai ajan heti. Kysyin mik­si hän menee sin­ne jo ennen vas­taan­ot­toai­kaa. Hän sanoi, että tämä on yks­tyi­nen, eikä siel­lä tar­vit­se käy­tä­väl­lä puol­ta tun­tia odottaa.

    Toi­ja­lan ja Vii­alan kun­ta­lii­tos on sur­kea esi­merk­ki, miten ter­veys­pal­ve­lut saa­daan poli­ti­koi­tua jumiin. Kun­ta­lii­tos aiheut­ti sen, että pai­kal­lis­ten yri­tys­ten oli pak­ko siir­tää ter­vey­pal­ve­lut yksi­tyi­sel­le Pih­la­ja­lin­nal­le. Kun­nal­ta siir­tyi työn­te­ki­jöi­tä­kin, jot­ka oli­vat todel­la hymyis­sä suin uudes­sa työpaikassaan. 

    Kun­nan asioi­ta oli hoi­ta­mas­sa mm. elä­köi­ty­nyt varastomies.

  72. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    ‘snip’
    Jos taas “maa­kun­nil­le” siir­re­tään vain sote, eli sosi­aa­li­toi­mi ja perus­ter­vey­den­huol­to anne­taan sai­raan­hoi­to­pii­reil­le, kus­tan­nuk­sia ei val­vo kukaan, mikä on näh­ty sai­raan­hoi­to­pii­reis­sä. Rat­kai­su­mal­lit ovat joko monia­lai­nen maa­kun­ta Ruot­sin tapaan, tai vas­tuu­kun­ta­mal­li niin, että maa­kun­nan kes­kus­kau­pun­ki vas­taa koko ter­vey­den­huol­los­ta ja muut mak­sa­vat sii­tä kapi­taa­tio­pe­ri­aat­teen mukaan.
    ‘snip’

    Mis­tä­hän se val­von­ta monia­lai­seen maa­kun­taan tuli­si? Kyl­lä se val­tuus­to pal­jol­ti muis­tut­tai­si nykyis­ten kun­tayh­ty­mien val­tuus­toa eli se sii­tä val­von­nas­ta. Vaa­leil­la valit­tu val­tuus­to saat­tai­si jopa innos­tua käyt­tä­mään val­taan­sa rahankäytössä.

    Vas­tuu­kun­ta­mal­lis­sa taas ongel­ma­na on se, että kes­kus­kun­ta mää­rää bud­je­tis­ta ja mui­den kun­tien vai­ku­tus­mah­dol­li­suus jää yhtä hei­kok­si kuin nykyisinkin.

  73. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rai­mo K
    Jos toi­se­nas­teen kou­lu­tus jär­jes­te­tään maa­kun­nan tasol­la, kie­li­va­lin­nois­ta pää­te­tään maa­kun­nan tasol­la. Tämä sisäl­tyy kes­kus­tan esitykseen.

    No, en näe tähän syy­tä muu­toin kuin amma­til­li­sen kou­lu­tuk­sen osal­ta eli en ole Kes­kus­tan mal­lin kannalla.
    Var­hais­kas­va­tus, perus­kou­lu ja lukio ovat lähipalveluita.

    Amma­til­li­nen kou­lu­tus­kin voi­si olla, mut­ta se on jo ero­tet­tu, ammat­ti­kor­kea­kou­lut erotetaan.

  74. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jos monia­lai­nen maa­kun­ta­hal­lin­to, sii­nä on ääni­val­lan olta­va sama kai­kil­le. Ei voi olla niin, että pää­tet­täes­sä vaik­ka­pa lukioi­den kie­li­va­lin­nois­ta, tois­ten ääni­val­ta on kym­men­ker­tai­nen toi­siin nähden. 

    Eikö oli­si luon­te­vaa, että jokai­nen kun­ta (tai alue) päät­täi­si itse lukion­sa kie­li­va­lin­nois­ta? Pai­kal­li­nen päät­tä­mi­nen antai­si 100% ääni­val­lan. Maa­kun­nan osa­na ole­mi­nen antai­si ehkä 10% vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­den oman lukion asioihin.

  75. Näin Kes­kus­ta-puo­lu­een rivi­jä­se­ne­nä voin omal­ta osal­ta­ni vas­ta­ta, että mie­les­tä­ni tuo Ruot­sin mal­lin mukai­nen monia­lai­nen maa­kun­nal­li­nen itse­hal­lin­to suo­ril­la maa­kun­ta­val­tuus­ton vaa­leil­la oli­si paras rat­kai­su. Ja tie­tys­ti kai­kil­la maa­kun­nan asuk­kail­la oli­si yhtä­läi­nen äänioi­keus kuten Ruot­sis­sa. Vai­kea edes muu­ta kuvi­tel­la. Tämä sit­ten tar­koit­taa sitä, että maa­kun­ta­val­tuus­tos­sa puo­luei­den paik­kao­suu­det vas­taa­vat suo­raan nii­den maa­kun­nal­lis­ta äänio­suut­ta. Vaa­li­pii­ri­jär­jes­tel­mäs­sä tämä voi­daan var­mis­taa tasaus­pai­koil­la kuten Ruot­sis­sa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukholman_l%C3%A4%C3%A4ni#Maak.C3.A4r.C3.A4j.C3.A4kunta).

    Toi­sin kuin vas­tuu­kun­ta­mal­lil­la täl­lä maa­kun­ta­mal­lil­la saa­tai­siin kaik­ki muut­kin Ruot­sis­sa jo tode­tut hyö­dyt, joi­hin Evert The Never­Rest edel­lä viit­taa. Kaik­ki maa­kun­nat saa­tai­siin puhal­ta­maan yhteen hii­leen hyvin­voin­nin ja elin­kei­no­jen kehit­tä­mi­sek­si, ja myös muut maa­kun­ta­kes­kuk­set kuin pää­kau­pun­ki­seu­tu kyke­ni­si­vät tar­joa­maan parem­min työ­paik­ko­ja, myös eri­kois­tu­nut­ta osaa­mis­ta vaa­ti­vil­la aloilla.

  76. Minä haluan puris­taa kes­kus­ta ulos sen, kan­nat­ta­vat­ko he maa­kun­ta­ta­sol­la jokai­sel­le yhtä­läis­tä äänioi­keut­ta vai halua­vat­ko he pai­noit­taa ääniä maa­seu­tua – ja samal­la kon­ser­va­tii­vis­ta ajat­te­lua – suo­si­vak­si. Kes­kus­tan mal­li muut­tuu aivan toi­sek­si kuin minun ja monen muun aiem­min esit­tä­mä, jos puo­lil­la asu­vien ääni­moi­keuk­siin voi tul­la jopa kym­men­ker­tai­nen ero.”

    Hmmm, kon­ser­va­tii­vi­nen. Mie­les­tä­ni nyky­maa­seu­tu sal­lii indi­vi­dua­lis­mia ja kaik­kien kuk­kien kuk­ki­mis­ta parem­min kuin ei-kepu­lai­set savu­piip­pu­teol­li­suus­kau­pun­git ja perus­suo­ma­lais­ten hur­maa­mat lähiöt.

    Omai­suu­den suo­jan kun­nioit­ta­mi­nen on tie­ten­kin Vih­reis­tä kovin konservatiivista.

    Kun Uuden­maan lii­tos­sa kan­ta­kau­pun­gin mie­les­tä oikeat tavoit­teet eivät saa ulom­pien kehien kan­na­tus­ta, onko sii­hen syy­nä kepu­lai­nen konservatismi?

  77. Edel­leen, jos pal­ve­lui­den jär­jes­tä­mi­sen maa­kun­ta­mal­lin pel­ko­na on kes­kus­tan kon­ser­va­tis­mi, niin pahim­mat möröt pal­ve­lu­mal­lien uudis­ta­mi­ses­sa on havait­tu muil­ta suunnilta.

    Pie­niä kepu­kun­tia on moi­tit­tu lii­an­kin kek­se­liäik­si ja suh­tau­tu­van sini­sil­mäi­sen avoi­mes­ti uudis­taes­saan (sote)palvelutuotantoaan.

  78. Nuk­ku­Mat­ti:
    Kaik­ki ei kui­ten­kaan Ruot­sis­sa ole parem­min. Mie­les­tä­ni Ruot­sin vaa­li­jär­jes­tel­mäs­sä ole­va ääni­kyn­nys on huo­no asia, ja sitä ei Suo­meen pidä kopioida.
    ‘snip’

    No, Suo­mes­sa ei ole lakiin kir­joi­tet­tua ääni­kyn­nys­tä, mut­ta on jär­jes­tel­mäs­tä joh­tu­va kyn­nys, joka on suun­nil­leen Ruot­sia vas­taa­va — pie­nis­sä vaa­li­pii­reis­sä suurempi.

  79. Juho Laa­tu: Eikö oli­si luon­te­vaa, että jokai­nen kun­ta (tai alue) päät­täi­si itse lukion­sa kie­li­va­lin­nois­ta? Pai­kal­li­nen päät­tä­mi­nen antai­si 100% ääni­val­lan. Maa­kun­nan osa­na ole­mi­nen antai­si ehkä 10% vai­ku­tus­mah­dol­li­suu­den oman lukion asioihin.

    Luon­te­vaa­pa hyvin­kin — eri­tyi­ses­ti sil­loin, kun kun­nas­sa ei ole lukiota 😉

  80. Kyl­lä se val­tuus­to pal­jol­ti muis­tut­tai­si nykyis­ten kun­tayh­ty­mien val­tuus­toa eli se sii­tä valvonnasta.”

    Kun­tayh­ty­mien val­tuus­tot ovat aivan sat­tu­man­va­rai­ses­ti koot­tu­ja. Osa heis­tä ei ole mil­lään vaa­leil­la valit­tu­ja. Edel­lä mai­nit­tu varas­to­mies­kin sai loh­du­tus­pai­kan sai­raan­hoi­to­pii­rin val­tuus­tos­sa, kun oli kun­ta­vaa­leis­sa pudon­nut valtuustosta.

  81. Evert The Neve­Rest:
    “Kyl­lä se val­tuus­to pal­jol­ti muis­tut­tai­si nykyis­ten kun­tayh­ty­mien val­tuus­toa eli se sii­tä valvonnasta.”

    Kun­tayh­ty­mien val­tuus­tot ovat aivan sat­tu­man­va­rai­ses­ti koot­tu­ja. Osa heis­tä ei ole mil­lään vaa­leil­la valit­tu­ja. Edel­lä mai­nit­tu varas­to­mies­kin sai loh­du­tus­pai­kan sai­raan­hoi­to­pii­rin val­tuus­tos­sa, kun oli kun­ta­vaa­leis­sa pudon­nut valtuustosta.

    Ketä lai­na­sit? Oli­si kiva kli­ka­ta koko kommenttiin.

  82. Juho Laa­tu: Kes­kit­ty­mi­nen on siis (mono­po­li­soi­tu­mi­sen kal­tai­nen) luon­non­la­ki, jon­ka ole­mas­sao­lo tulee tie­dos­taa, jot­ta osat­tai­siin vali­ta tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sin kes­kit­ty­mi­sen aste.

    Ja tämän vuok­si ääni/asukas (=kaik­kien ääni on yhtä arvo­kas) ei toimi.

    Täs­sä nyt kak­si­te­räi­nen miek­ka, joka oli­si hyvä kaik­kien huo­ma­ta. Jos ääni/asukas kat­so­taan tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sek­si, kos­ka syr­jä­ky­lien edus­ta­jat eivät ymmär­rä kes­kus­tan ongel­mia, niin eivät­kö sil­loin myös­kin kes­kus­tan edus­ta­jat ole ymmär­tä­mät­tö­miä syr­jä­ky­lien ongelmista?
    Kun pää­tök­set kui­ten­kin ovat kes­kit­tä­mis­ha­kui­sia, niin eikö rei­lun mit­ta­rin aikaan­saa­mi­sek­si (riit­tä­vä mitoi­tus + mat­ka-aika) edus­tus­ta tar­vi­ta maan­tie­teen laa­juu­des­ta ja pai­kal­lis­tun­te­muk­ses­ta joh­tuen suh­teel­li­ses­ti enem­män syrjäkylille?

  83. Peuk­ku Soi­nin­vaa­ral­le, että yrit­tää puris­taa Kes­kus­tal­ta tarkennusta. 

    Itse läh­ti­sin haas­ta­maan jul­ki­suu­des­sa Kes­kus­taa ja Perus­suo­ma­lai­sia pal­ve­lu­jen sijaan elin­kei­no­po­li­tii­kal­la. Mitä tar­koi­te­taan, koko Suo­mi on pidet­tä­vä asu­tet­tu­na ‑hoke­mal­la? Tar­koi­te­taan­ko sil­lä jokais­ta nie­men nok­kaa, jokais­ta kylää, kun­taa vai maa­kun­taa? Soi­nil­le ja kump­pa­neil­le voi­si jos­kus TV-kame­roi­den edes­sä ker­toa, että työi­käis­ten muut­to syr­jä­seu­duil­ta kes­kuk­siin ei ole min­kään poli­tii­kan tulos, vaan pari sataa vuot­ta van­ha ilmiö. 

    Kysy­mys, mil­lä Kepu ja PS pitäi­si haas­taa on, kum­pi on pare­mi­pi vaih­toeh­to syr­jä­ky­län asuk­kail­le, se että työi­käi­nen väki muut­taa pk-seu­dul­le, vai se että työi­käi­nen väki muut­taa lähem­pä­nä ole­vaan maa­kun­ta­kes­kuk­seen. Toi­nen kah­des­ta tapah­tuu joka tapauksessa. 

    Jos maa­kun­ta kerää vero­tu­lot, hyö­tyy syr­jä­ky­län asu­kas maa­kun­ta­kes­kuk­sen voi­mis­tu­mi­ses­ta. Jos taas maa­kun­nan sisäl­lä käy­dään kil­pai­lua yri­tyk­sis­tä ja veron­mak­sa­jien asut­ta­mi­ses­ta, on pai­kal­lis­ten kas­vu­kes­kus­ten ja yri­tysklus­te­rien syn­ty­mi­nen han­ka­lam­paa, pie­net ja vähän suu­rem­mat­kin kun­nat jää­vät riip­pu­vai­sik­si lii­an har­vo­jen yri­tys­ten verois­ta, jne. 

    Nyt kes­kus­te­lua käy­dään pal­ve­luis­ta (tai pal­ve­lu­jen hal­lin­noin­nis­ta), ja se näyt­tää joh­ta­van sii­hen, että kes­kus­tel­laan vain täs­tä päivästä.

  84. No nyt siel­lä hal­li­tuk­ses­sa hös­se­lik­si ja isot kau­pun­ki­seu­dut lyhyel­lä pork­ka­nal­la (joka ulot­tuu seu­raa­vien edus­kun­ta­vaa­lien yli) ja järeäl­lä kepil­lä yhteen. Ja sen kepin pitää olla riit­tä­vän järeä jo nyt, mut­ta sen pitää eri­tyi­ses­ti tuke­voi­tua lop­pu­pää­tä koh­den. Jos te ette tee tätä nyt, se jää kau­as tule­vai­suu­teen. Kepu tulee joka tapauk­ses­sa voit­ta­maan seu­raa­vat vaa­lit, ja ne ovat vain kii­tol­li­sia, että joku teki välttämättömän.

    Tou­ko Mettinen
    Työssäkäyntialue=kunta

  85. ano­nyy­mi: Ja tämän vuok­si ääni/asukas (=kaik­kien ääni on yhtä arvo­kas) ei toimi. 

    Ääni per asu­kas on ogel­mal­li­nen. Samoin ääni per kun­ta. Jär­jes­tel­mä pitäi­si virit­tää sen mukaan, mitä tavoitellaan.

    Jos haluam­me jon­kun täy­sin yhte­näi­sen pal­ve­lun koko maa­han, val­tio on luon­te­va jär­jes­tä­jä, ja ääni per val­tion asu­kas on ehkä paras peri­aa­te. Kan­sa­ne­lä­ke­lai­tos voi­si olla esi­merk­ki täl­lai­ses­ta palvelusta.

    Jos taas haluam­me pal­ve­lun, jos­sa voi olla pai­kal­lis­ta vaih­te­lua, ja haluam­me antaa pai­kal­lis­ten ihmis­ten itse päät­tää, miten he halua­vat pal­ve­lun toteut­taa, on paras tapa ehkä toteut­taa itse­mää­rää­mi­soi­keus alim­mal­la jär­ke­väl­lä tasolla.

    Maa­kun­ta­mal­li ja suur­kun­ta­mal­li ovat jos­sain täl­lä välil­lä. On vai­kea sanoa, mil­lais­ta demo­kra­ti­aa niil­lä tavoi­tel­laan, ja mik­si juu­ri tuol­lai­ses­sa välikokoluokassa.

    Mut­ta ole­te­taan että halu­taan antaa kai­kil­le mah­dol­li­sim­man suu­ri val­ta omiin asioi­hin­sa, ja halu­taan taa­ta toi­mi­vat pal­ve­lut kai­kil­le kun­nil­le, mut­ta jos­tain syys­tä halu­taan kui­ten­kin toteut­taa pal­ve­lu yhdes­sä jol­lain laa­jem­mal­la alu­eel­la. Ääni per asu­kas jät­tää pie­net kun­nat heik­koon ase­maan. Ääni per kun­ta jät­tää isot kun­nat heik­koon asemaan.

    Ehdo­tin aiem­min, että kun­nil­la oli­si mah­dol­li­suus vali­ta, mis­tä pal­ve­lun­sa otta­vat (nii­tä ei siis pako­tet­tai­si kiin­teäs­ti yhden orga­ni­saa­tion osak­si). Tämä lisäys takai­si sen, että pal­ve­lut jär­jes­tä­vän orga­ni­saa­tion tuli­si pitää kaik­ki jäse­nen­sä riit­tä­vän tyy­ty­väi­si­nä, sil­lä muu­ten ne valit­si­si­vat ennem­min tai myö­hem­min toi­sen pal­ve­lui­den toteut­ta­jan. Sil­lä onko ääni asu­kas- vai kun­ta­koh­tai­nen oli­si nyt vähem­män mer­ki­tys­tä, sil­lä enem­mis­tö­pää­tök­siä ei kanat­tai­si enää teh­dä joi­tain kun­tia sortavasti.

    Ehdo­tan täl­lais­ta mal­lia (vapaut­ta vali­ta pal­ve­lui­den tuot­ta­ja) tilan­tei­siin, jois­sa kai­kil­le osak­kail­le halu­taan taa­ta tyy­dyt­tä­vä pal­ve­lun taso.

    Täs­sä nyt kak­si­te­räi­nen miek­ka, joka oli­si hyvä kaik­kien huo­ma­ta. Jos ääni/asukas kat­so­taan tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sek­si, kos­ka syr­jä­ky­lien edus­ta­jat eivät ymmär­rä kes­kus­tan ongel­mia, niin eivät­kö sil­loin myös­kin kes­kus­tan edus­ta­jat ole ymmär­tä­mät­tö­miä syr­jä­ky­lien ongelmista? 

    Juu­ri noin.

    Kun pää­tök­set kui­ten­kin ovat kes­kit­tä­mis­ha­kui­sia, niin eikö rei­lun mit­ta­rin aikaan­saa­mi­sek­si (riit­tä­vä mitoi­tus + mat­ka-aika) edus­tus­ta tar­vi­ta maan­tie­teen laa­juu­des­ta ja pai­kal­lis­tun­te­muk­ses­ta joh­tuen suh­teel­li­ses­ti enem­män syrjäkylille? 

    Syr­jä­seu­tu­ja voi­si pai­not­taa niin, että kes­kus­tan luon­tai­nen suu­rem­pi vai­ku­tus pää­tök­sen­te­koon tasaan­tui­si (men­täi­siin lähem­mäs ääni per kun­ta ‑mal­lia). Toi­nen tyy­li oli­si sopia jois­tain nor­meis­ta, jot­ka pitää ottaa huo­mioon kaik­kien kun­tien pal­ve­lui­ta jär­jes­tet­täes­sä. Näis­sä kun­tien yhteen­liit­ty­mis­sä minun suo­sik­ki­ni on kui­ten­kin ehkä tuo mai­nit­se­ma­ni vapaus vali­ta pal­ve­lui­den tuot­ta­ja, sil­lä se lie­nee aika sta­bii­li tapa (= ei vaa­di sää­töä) var­mis­taa eri aluei­den tas­a­puo­li­nen kohtelu.

  86. Pos­taus löy­tyy, kun ETSIt sivul­ta, taval­li­ses­ti ctrl/F, ja sit­ten ilmes­ty­vään etsi-laa­tik­koon hakusanajono.

  87. Juho Laa­tu: vapaus vali­ta pal­ve­lui­den tuottaja

    Ei se vält­tä­mät­tä miten­kään autu­aak­si­te­ke­vä rat­kai­su ole. Jos alu­een kes­kel­tä kato­aa yksi kun­ta jon­ne­kin muu­al­le, tulee toi­min­nas­ta aika äly­tön­tä. Toi­saal­ta voi­daan kysyä, mik­si yksi­kään ryh­mit­ty­mä haluai­si vas­tuul­leen tuol­lai­sen irral­li­sen osa­sen. Se on pelk­kä pään­sär­ky. Rik­ko­nai­nen alue ei ole kenen­kään etu. Vas­taa­vas­ti syr­jä­seu­tu on var­mas­ti syr­jä­seu­tu uudes­sa­kin ryhmittymässä.

    Ymmär­rän, että tuol­la voi­daan uha­ta ja siten yrit­tää pakot­taa ryh­mit­ty­mä huo­mioi­maan kun­nan ongel­mat. Ei vain ole miten­kään sel­vää, että uusi, mah­dol­li­ses­ti irto­nai­nen tai syr­jäi­nen jäsen voi­si edes saa­da parem­paa pal­ve­lua toi­ses­sa ryh­mit­ty­mäs­sä. On hyvin mah­dol­lis­ta, ettei uhka toi­mi kuin bluf­fi­na, ja bluf­fi tun­ne­tus­ti toi­mii vain kun­nes joku sen katsoo.

    Jos taas rön­syi­ly yleis­tyy, voi ryh­mit­ty­mis­tä tul­la maan­tie­teel­li­ses­ti niin haja­nai­sia, että nii­den rajois­ta voi alkaa tul­la todel­lis­ta hait­taa. Jotain koor­di­noin­tia ryh­mit­ty­mien välil­lä var­maan kui­ten­kin jou­du­taan rajoil­la tekemään.
    Toki jos ei niin sil­loin­han täl­lä ei lie­ne merkitystä.

  88. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Minä haluan puris­taa kes­kus­ta ulos sen, kan­nat­ta­vat­ko he maa­kun­ta­ta­sol­la jokai­sel­le yhtä­läis­tä äänioi­keut­ta vai halua­vat­ko he pai­noit­taa ääniä maa­seu­tua – ja samal­la kon­ser­va­tii­vis­ta ajat­te­lua – suosivaksi.

    Minä­pä taas luu­len, ettei siel­tä halu­ta läh­teä yksi­tyis­koh­tiin ennen kuin ehdo­tus saa edes jol­lain tasol­la viral­li­sem­paa vas­ta­kai­kua tai yhteis­työ­val­miut­ta. Muu­ten mikä tahan­sa jat­ko­työs­tet­tä­väk­si teh­ty ehdo­tus kat­so­taan lopul­li­sek­si ja sitä vas­taan hyö­kä­tään sen yksi­tyis­koh­tien perus­teel­la ilman neu­vot­te­lu­ja. Tämän jäl­keen asia voi­daan kat­soa lop­puun­kä­si­tel­lyk­si. (Ja on siel­lä var­maan ihan oikei­ta­kin mielipide-eroja.)
    Hal­li­tuk­sen jää­rä­päi­nen luk­kiu­tu­mi­nen kun­tien yhdis­tä­mi­siin vai­kut­taa sen ver­ran uskon­nol­li­sel­ta, ettei Kes­kus­tas­sa var­maan­kaan suo­ral­ta kädel­tä luo­te­ta sen edus­ta­jien hyvään tahtoon.

    Minus­ta Nuk­ku­Ma­tin ehdo­tus on edel­leen­kin hyvä.

  89. Kir­joi­tin aiem­min itse:
    P.S. Pir­kan­maan sai­raan­hoi­to­piiin hal­li­tus ehdot­ti juu­ri, että ambu­lans­sien yöai­kai­sen välit­tö­män läh­tö­val­miu­den vaa­ti­muk­ses­ta luo­vut­tai­siin sai­raan­hoi­to­pii­rin alu­eel­la muu­al­la pait­si Tam­pe­reel­la ja Nokialla. 

    Seu­raa­va uuti­nen Pirkanmaalta.

    Val­tio siis komen­taa siir­tä­mään ensi­hoi­don sai­raan­hoi­to­pii­reil­le. Pir­kan­maal­la sai­raan­hoi­to­pii­rin teke­mä esi­tys yli kak­sin­ker­tais­taa monen kun­nan ensi­hoi­don menot (enim­mil­lään 3,21-kertaisiksi).

    Pitäi­si siis mak­saa “paran­tu­neis­ta” pal­ve­luis­ta tupla­hin­taa. Hal­li­tus voi­si käy­dä vie­lä ker­ran läpi ja mie­tis­kel­lä kes­kit­tä­mis­po­li­tiik­kan­sa vai­ku­tuk­sia pal­ve­lui­den tasoon ja hin­taan. (Ja toki kes­kus­ta­kin voi poh­tia omaa maakuntamalliaan.)

  90. ano­nyy­mi: Ei se vält­tä­mät­tä miten­kään autu­aak­si­te­ke­vä rat­kai­su ole. Jos alu­een kes­kel­tä kato­aa yksi kun­ta jon­ne­kin muu­al­le, tulee toi­min­nas­ta aika äly­tön­tä. Toi­saal­ta voi­daan kysyä, mik­si yksi­kään ryh­mit­ty­mä haluai­si vas­tuul­leen tuol­lai­sen irral­li­sen osa­sen. Se on pelk­kä pään­sär­ky. Rik­ko­nai­nen alue ei ole kenen­kään etu. Vas­taa­vas­ti syr­jä­seu­tu on var­mas­ti syr­jä­seu­tu uudes­sa­kin ryhmittymässä.

    Ymmär­rän, että tuol­la voi­daan uha­ta ja siten yrit­tää pakot­taa ryh­mit­ty­mä huo­mioi­maan kun­nan ongel­mat. Ei vain ole miten­kään sel­vää, että uusi, mah­dol­li­ses­ti irto­nai­nen tai syr­jäi­nen jäsen voi­si edes saa­da parem­paa pal­ve­lua toi­ses­sa ryh­mit­ty­mäs­sä. On hyvin mah­dol­lis­ta, ettei uhka toi­mi kuin bluf­fi­na, ja bluf­fi tun­ne­tus­ti toi­mii vain kun­nes joku sen katsoo.

    Jos taas rön­syi­ly yleis­tyy, voi ryh­mit­ty­mis­tä tul­la maan­tie­teel­li­ses­ti niin haja­nai­sia, että nii­den rajois­ta voi alkaa tul­la todel­lis­ta hait­taa. Jotain koor­di­noin­tia ryh­mit­ty­mien välil­lä var­maan kui­ten­kin jou­du­taan rajoil­la tekemään.
    Toki jos ei niin sil­loin­han täl­lä ei lie­ne merkitystä.

    Jär­ke­viä pää­tök­siä teke­vät kun­nat­han tie­tys­ti haluai­si­vat ensi­si­jai­ses­ti hank­kia pal­ve­lun­sa lähel­tä, mut­ta mah­dol­li­suus vaih­taa on hyvä olla jot­tei kun­nan tar­vit­se suos­tua mihin tahan­sa mitä sil­le tar­jo­taan, itse asias­sa mah­dol­li­suus vaih­taa voi hyvin­kin joh­taa sii­hen että pal­ve­lu pysyy niin hyvä­nä ettei sitä tar­vit­se vaihtaa. 

    Toi­nen ryh­mä­hän haluai­si ottaa tuol­lai­sen irto­kun­nan vas­tuul­leen jos se tuot­taa enem­män kuin mak­saa, mikä­li otta­jaa ei löy­dy niin sit­ten tilan­ne on vain sama kuin jos vaih­to oli­si alun­pe­rin kiel­let­ty, ei yhtään sen huonompi.

  91. ano­nyy­mi: Ei se vält­tä­mät­tä miten­kään autu­aak­si­te­ke­vä rat­kai­su ole. 

    Kun­tien vapaus vali­ta pal­ve­lui­den tuot­ta­ja ei tosi­aan tee vie­lä autu­aak­si. Mut­ta pää­tök­sen­te­ko­val­lan katoa­mi­nen voi tuot­taa pao­ja­kin ongel­mia. Kir­joi­tin edel­li­ses­sä vies­tis­sä­ni Pir­kan­maan sai­raan­hoi­to­pii­rin kata­stro­faa­li­sis­ta ensi­hoi­to­jär­jes­te­lyi­syä, jois­sa uudes­sa ehdo­tuk­ses­sa pal­ve­lun taso las­kee monis­sa kun­nis­sa, ja monis­sa kun­nis­sa hin­ta tuplaantuu.

    Laki on nyt kir­joi­tet­tu niin, että kun­nal­la ei peri­aat­tees­sa ole mah­dol­li­suut­ta vai­kut­taa asi­aan (pait­si sai­raan­hoi­to­pii­rin pien­osak­kaa­na). Jos se sai­si itse vali­ta, pidet­täi­siin toden­nä­köi­ses­ti van­ha pal­ve­lui­den tuot­taa­ja ja mak­set­tai­siin van­ha tut­tu hin­ta. Nyt men­nään pää­tös­val­lan put­tues­sä pako­tet­tu­na jär­jet­tö­myyk­siin. Kat­so­taan pää­se­vät­kö kun­nat irti nois­ta suun­ni­tel­mis­ta, vai pakot­taa­ko hal­li­tus ne uuteen uljaa­seen malliinsa :-).

    Jos alu­een kes­kel­tä kato­aa yksi kun­ta jon­ne­kin muu­al­le, tulee toi­min­nas­ta aika älytöntä. 

    Aina­kin tuos­sa ensi­hoi­don tapauk­ses­sa kun­ta­koh­tai­nen mal­li näyt­täi­si tämän het­ken tilan­teen valos­sa pal­jon järkevämmältä.

    Jos jos­sain toi­ses­sa asias­sa kun­ta­koh­tai­nen rat­kai­su oli­si kal­lis tai pal­ve­lut huo­no­ja, kun­ta ei tie­ten­kään valit­si­si sel­lais­ta toi­min­ta­ta­paa. Oikeus päät­tää tar­kot­taa siis sitä, että pyri­tään valit­se­maan tar­joil­la ole­vis­ta vaih­toeh­dois­ta paras. Ei siis sitä, että väki­sin pyrit­täi­siin eroon yhteis­työs­tä siel­lä, mis­sä se on järkevää.

    … syr­jä­seu­tu on var­mas­ti syr­jä­seu­tu uudes­sa­kin ryhmittymässä. 

    Ja saa usein syr­jä­seu­dun koh­te­lun. Jos se saa itse päät­tää, se koh­te­lee itse­ään oman alu­een­sa kes­kuk­se­na. Pää­tök­sen­teon näkö­kul­mas­ta itse­näi­nen syr­jä­seu­tu ei siis ole syr­jä­seu­tu itsel­leen, vaan vain kes­kus­taa­ja­man päättäjille.

    Ymmär­rän, että tuol­la voi­daan uha­ta ja siten yrit­tää pakot­taa ryh­mit­ty­mä huo­mioi­maan kun­nan ongelmat. 

    Aivan. Mut­ta ei tar­vit­se edes uha­ta, kos­ka asia on sel­vä. Vähän kuin kau­pas­sa käyn­ti. Kaup­pa pal­ve­lee asia­kas­taan par­haan­sa mukaan, vaik­ka asia­kas ei koko aikaa muis­tu­ta­kaan voi­van­sa vaih­taa käyt­tä­määän­sä kaup­paa mil­loin vain. Vero­toi­mis­tos­sa koh­te­lu voi olla tylympää.

    Sai­raan­hoi­to­pii­rin ensi­hoi­don esi­mer­kis­sä oleel­lis­ta oli, että kun­ta ei voi vaih­taa toi­mit­taa­jaa, ja jou­tuu sik­si tyy­ty­mään niin huo­noon ja kal­lii­seen pal­ve­luun, kuin sai­raan­hoi­to­pii­ri kat­soo aiheel­li­sek­si sil­le tarjota.

    Ei vain ole miten­kään sel­vää, että uusi, mah­dol­li­ses­ti irto­nai­nen tai syr­jäi­nen jäsen voi­si edes saa­da parem­paa pal­ve­lua toi­ses­sa ryhmittymässä. 

    Ei tar­vit­se­kaan. Kaik­ki on hyvin, jos ensi­si­jai­nen toi­mit­ta­ja toi­mit­taa paras­ta pal­ve­lua. Jos pal­veun taso puto­aa tar­peek­si, joku muu vaih­toeh­to nousee hyväksyttäväksi.

    … Jos taas rön­syi­ly yleis­tyy, voi ryh­mit­ty­mis­tä tul­la maan­tie­teel­li­ses­ti niin haja­nai­sia, että nii­den rajois­ta voi alkaa tul­la todel­lis­ta hait­taa. Jotain koor­di­noin­tia ryh­mit­ty­mien välil­lä var­maan kui­ten­kin jou­du­taan rajoil­la tekemään. 

    Kun­nat var­mas­ti otta­vat nuo­kin asiat huo­mioon vali­tes­saan paras­ta rat­kai­sua itselleen.

  92. Juho Laa­tu:

    Ja saa usein syr­jä­seu­dun koh­te­lun. Jos se saa itse päät­tää, se koh­te­lee itse­ään oman alu­een­sa kes­kuk­se­na. Pää­tök­sen­teon näkö­kul­mas­ta itse­näi­nen syr­jä­seu­tu ei siis ole syr­jä­seu­tu itsel­leen, vaan vain kes­kus­taa­ja­man päättäjille.

    Siis mon­ta­ko asu­kas­ta syr­jä­seu­dul­la pitää olla että se “koh­te­lee itse­ään oman alu­een­sa kes­kuk­se­na”? Vain oma napa? 10 asu­kas­ta? 15? 20?
    Ja jär­jes­tää ensi­hoi­don saman­ta­soi­se­na ja samal­la hin­nal­la kuin “kes­kus­taa­ja­ma”?

  93. Rai­mo K: Siis mon­ta­ko asu­kas­ta syr­jä­seu­dul­la pitää olla että se “koh­te­lee itse­ään oman alu­een­sa kes­kuk­se­na”? Vain oma napa? 10 asu­kas­ta? 15? 20? 

    Minä itse omas­sa mökis­sä­ni olen oman hal­lin­to­pii­ri­ni kes­ki­pis­te. Asuk­kai­den luku­mää­räs­tä riip­pu­mat­ta kes­ki­pis­te löy­tyy. Suo­men kes­ki­pis­te­hän on Hel­sin­gis­sä Senaa­tin­to­rin ja Stock­man­nin kel­lon paikkeilla:-).

    Ja jär­jes­tää ensi­hoi­don saman­ta­soi­se­na ja samal­la hin­nal­la kuin “kes­kus­taa­ja­ma”?

    Tuos­sa ensi­hoi­toe­si­mer­kis­sä­hän kes­kit­tä­mi­nen ajoi tasoa jon­kin ver­ran alas­päin ja hin­nat kak­sin­ker­tai­sik­si. En tie­dä miten pal­jon syr­jä­seu­dun pik­ku­kun­tien tuli­si höl­möil­lä, että ne sai­si­vat ensi­hoi­don samal­le tasol­le ja yhtä kal­liik­si kuin sai­raan­hoi­to­pii­rin järjestämänä:-).

  94. Rai­mo K: Siis mon­ta­ko asu­kas­ta syr­jä­seu­dul­la pitää olla että se “koh­te­lee itse­ään oman alu­een­sa kes­kuk­se­na”? Vain oma napa? 10 asu­kas­ta? 15? 20?

    Puhut­tiin kun­nis­ta ja nii­den mah­dol­li­suu­des­ta jär­jes­tää pal­ve­lut jär­ke­väs­ti kai­kil­le asukkailleen.
    Mon­ta­ko tuol­lais­ta kun­taa tiedät?

  95. Kuten Tal­vi­vaa­ra­kin on osoit­ta­nut, alue­hal­lin­to­uu­dis­tus meni pie­leen ja pahas­ti. Jul­ki­suu­teen on tup­sah­del­lut mitä kar­meim­pia esi­merk­ke­jä, että orga­ni­saa­tiot eivöt toi­mi. Lisä­re­surs­sit­kin ovat men­neet “toi­min­nan kehittämiseen”.

    Nyt ollaan teke­mäs­sä epä­on­nis­tu­neen ja lisä­kus­tan­nuk­sia tuo­neen Paras-hank­keen pääl­le Paras II, joka ei tuo sekään muu­ta kuin lisäkustannuksia. 

    Kes­tää­kö kan­san­ta­lous kol­mat­ta epä­on­nis­tu­nut­ta ja kal­lis­ta hal­lin­no­nuu­dis­tus­ta — ei var­mas­ti kes­tä. Suo­men talous­ah­din­ko syvenee.

    Nyt pitäi­si toteut­taa Oden kak­si­ta­soi­nen mal­li. Samal­la voi­daan kor­ja­ta alue­hal­lin­nos­sa teh­dyt vir­heet, kun ELY:jen teh­tä­vät jär­jes­te­tään osak­si maa­kun­ta­ta­son kuntahallintoa.

  96. Tänään tuli juki sel­vi­tys­mies Rau­no Saa­ren väli­por­taan hal­lin­non ehdototelmat. 

    Mik­si tätä ei ole koordinoitu/yhdistetty suun­nit­teil­la ole­vaan kun­ta­ra­ken­nuu­dis­tuk­seen? Täl­lä pals­tal­la poh­di­tul­la maa­kun­ta­mal­lil­la saa­tai­sin pal­jon parem­mat syner­giat ja tulok­set kuin nyt esi­te­tyil­lä konsteilla.

    Saa­ren esit­tä­mät asiat luu­li­si kuu­lu­van nor­maa­lin joh­ta­mi­sen ja orgaa­ni­sen, jat­ku­vat muu­tok­set piiriin.

    Mikä on val­tion lai­tos­ten joh­ta­mis­osaa­mi­nen? Jat­ku­vas­ti jul­ki­suu­des­sa on asioi­ta, jot­ka joh­tu­vat huo­nos­ta joh­ta­mi­ses­ta ja lei­pään­ty­mi­ses­tä ja pai­kal­leen jämähtämisestä.

    Poliit­ti­set vir­ka­ni­mi­tyk­set pitää lopet­taa ja kieltää.

    Saa­ren sel­vi­tyk­ses­tä täällä:

    http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=371838

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.