Vuoden 2012 ajattelijat

Tänä vuon­na jär­jes­te­tään ensim­mäi­nen ker­ran tra­di­tiok­si tar­koi­tet­tu Ajat­te­lun viik­ko, johon kuu­luu pari ilta­ti­lai­suut­ta ja Tie­de­kah­vi­las­sa Alek­sil­la klo 12 joka päi­vä jär­jes­tet­tä­vä ajat­te­lun tun­ti. Kuul­ta­va­na on vuo­den ajajt­te­li­joi­ta. Kol­me tilai­suut­ta meni jo, mut­ta jär­jel­lä on vie­lä kak­si. Huo­men­na tors­tai­na voi kuun­nel­la Mat­ti Apusen haas­tat­te­le­ma­na Sirk­ka-Lii­sa Kive­lää, Kari Enqvis­tiä ja Mart­ti Ahti­saar­ta. ja per­jan­tai­na Arno Ahos­nie­men haas­tat­te­le­ma­na Mar­ko Ter­viö­tä. Oma osuu­te­ni Mar­kus Lei­ko­lan haas­tat­te­le­ma­na Esko Val­tao­jan kans­sa meni jo maa­nan­tai­na. Kes­kus­te­lut ovat näh­tä­vis­sä suo­ri­na sivul­ta www.suomiajattelee.fi.

Ajat­te­lun viik­koon liit­tyen kak­si eril­lis­tä raa­tia valit­si kum­pi­kin kym­me­nen ajat­te­li­jaa ja näin syn­tyi yhdek­sän­tois­ta hen­ki­lön lis­ta vuoden2012 ajattelijoiksi.

Turun Luos­ta­ri­vuo­ren lukion raa­din valit­se­vat ajattelijat

Mart­ti Ahtisaari
Rai­sa Cacciatore
Pek­ka Himanen
Sirk­ka-Lii­sa Kivelä
Kari Miet­ti­nen eli Paleface
Ant­ti Nylén
Sofi Oksanen
Osmo Soininvaara
Linus Torvalds
Esko Valtaoja

 

Evan raa­din valit­se­mat ajattelijat

Kari Enqvist
Bengt Holmström
Juha Jokela
Juk­ka Kostiainen
Paul Lillrank
Han­nu Rajaniemi
Anu Silfvenberg
Osmo Soininvaara
Mar­ko Terviö
Tom­mi Uschanov

 

On se hyvä, että joku sen­tään pys­tyy yhdis­tä­mään lukio­lai­set ja EVA:n. 🙂

39 vastausta artikkeliin “Vuoden 2012 ajattelijat”

    1. Niin kuin toi­mia­lan­sa tilan­tees­ta huo­les­tu­nut Poh­jois-Suo­men mat­kai­lu­yrit­tä­jä sanoi: “Kuka mei­tä aut­tai­si, elle itse nos­tai­si kis­san hän­tää pöydälle.”

  1. Oikein hyvä että nuo­ria kou­lu­lai­sia ope­te­taan ajat­te­le­maan. Osaa­vat näko­jään vali­ta­kin var­sin hyvin.

    Pol­vi para­nee pojas­ta ja tytöstä.

  2. Mie­les­tä­ni Tie­de­mies on fik­suim­pia Suomessa:
    http://tiedemies.blogspot.fi

    Tot­ta puhuen Suo­mes­ta puut­tuu todel­la älyk­käät ajat­te­li­jat kuten Tyler Cowen. Suo­mi on pie­ni maa. Toi­saal­ta on eri asia tie­tää jotain suh­teel­li­sen kor­kea­ta­soi­sia mal­le­ja kuin tie­tää prag­maat­ti­sia tehok­kuus­pa­ran­nuk­sia moniin käy­tän­nö­ne­lä­män koor­di­naa­tio-ongel­miin kuten Osmo jake­lee. Jäl­kim­mäi­ses­tä on yleen­sä enem­män hyö­tyä, aina­kin marginaalilla.

    Tie­to on kui­ten­kin hajau­tet­tua, ja kuten maa­il­mas­ta näkyy on luke­mat­to­mia tapo­ja rat­kais­ta koor­di­naa­tio-ongel­mia, ja aka­tee­mi­nen ajat­te­lu luo omat sys­te­maat­ti­set biak­sen­sa tähän.

  3. EVA:n mie­les­tä Suo­mes­sa on vain yksi nai­nen, joka osaa ajatella.

  4. Onko­han näi­tä jäl­ki­kä­teen saa­ta­vis­sa? Osmon ja Eskon klip­pi kiin­nos­tai­si pal­jon. En löy­tä­nyt vie­lä sivuilta.

    1. Minä jäin sii­hen käsi­tyk­seeen, että ne oli­si­vat saa­ta­vil­la ja sik­si alun­pe­rin lai­toin tuon pous­tauk­sen, mut­ta en minä­kään löytänyt.

  5. Lukio­lais­ten lis­ta on, jos nyt ehkä hiu­kan jul­ki­suus- ja viih­de­pai­not­tei­nen, niin aina­kin moni­puo­li­nen ja käy­tän­nön­lä­hei­nen (Tor­valds). Nimi­mer­kin “Ari” vit­si yllä oli hauska.

    Omaa blo­gia­ni en mai­nos­tai­si täs­sä yhtey­des­sä, mut­ta Cowen todel­la on yksi maa­il­man laa­duk­kaim­mis­ta ajat­te­li­jois­ta. Suo­ma­lai­set talous­tie­tei­den har­joit­ta­jat eivät sovel­la tie­det­tään jul­ki­ses­ti yhtä laa­jas­ti, sen soi­sin lisään­ty­vän. Enqvist ja Val­tao­ja tule­vat julk­kik­si­na fyy­sik­ko­na ja täh­ti­tie­tei­li­jä­nä var­maan luon­nos­taan täl­lai­sil­le lis­toil­le. Lill­rank ja Holm­ström ovat hyviä valin­to­ja, mut­ta moni ei ole heis­tä kuul­lut; jos­tain syys­tä luon­non­tie­teen edus­ta­jat ovat onnis­tu­neet jos nyt eivät var­si­nai­ses­ti tie­teen­sä niin joten­kin sii­hen liit­ty­vän kei­ju­pö­lyn avul­la saa­maan itsen­sä kan­san tie­toi­suu­teen. Noi­den talous­tie­tei­li­jöi­den (tai jon­kun muun) lep­poi­saa ja ylei­seen ajat­te­luun pure­vaa kir­jal­lis­ta (kir­ja, blo­gi jne) jul­kis­ta breik­kaus­ta odottelen.

    Toi­nen on että lis­tat näyt­täi­si­vät hei­jas­te­le­van kui­vaa asian­tun­te­mus­ta tai sit­ten johon­kin kult­tuu­riin tai poli­tii­kan tekoon liit­ty­vää meriit­tiä (Osmo, pale­face, Oksa­nen). Osmo siis edus­taa molem­pia mis­tä on help­po olla samaa mieltä.

  6. Kaik­ki Ajat­te­lun tun­nin (tänään ja huo­men­na klo 12.00–13.00) kes­kus­te­lut näy­te­tään live­nä Hel­sin­gin yli­opis­ton ThinkWal­lil­la osoit­tees­sa http://www.helsinki.fi/thinkwall. Sivuis­tol­la pitää scrol­la­ta vähän alas­päin ja kli­ka­ta Tie­de­kul­ma Live-ruu­dun (vasem­mal­la) plays­ta, jot­ta lähe­tys näkyy. Ajat­te­lun tun­nin jäl­keen kes­kus­te­luis­ta teh­dään tal­len­teet, jot­ka tule­vat kat­sel­ta­vak­si aina­kin samai­sel­le sivus­tol­le, kun­han HY saa teh­tyä ne. Voin vaik­ka­pa vin­ka­ta sit­ten, kun­han saan tie­don sii­tä, että videot on katseltavissa.

    Lukio­lais­ten ja EVAn valit­se­mat ajat­te­li­jat ovat kyl­lä ajat­te­li­joi­ta pai­kal­laan! Mm. Ajat­te­lun tun­tia ja muu­ta kes­kus­te­lua seu­ran­nee­na he ovat jo nyt nos­ta­neet jul­ki­seen kes­kus­te­luun tuo­rei­ta aja­tuk­sia ja näkö­kul­mia. Tätä tarvitaan!

  7. Kyl­lä Wahl­roo­sia nyt har­mit­taa kun ei edes Eva valin­nut ajattelijaksi. 

    Eri­tyi­sen tyy­ty­väi­nen olen Han­nu Raja­nie­men valin­taan. The Quan­tum Thief nos­taa Suo­men kan­sa­kun­nak­si kan­sa­kun­tien jouk­koon ja kie­len kie­lek­si maa­il­man­kiel­ten jouk­koon. Suo­ma­lai­set ovat asut­ta­neet Oor­tin pilven:

    “She does not know the god they wors­hip the­re, and has no wish to find out. But the high arc­hes of the cei­ling remind her of the open spaces of the temples of Ilma­tar in Oort, ice caverns of the god­dess of the air and space. So some­how it seems appropria­te to sing a qui­et prayer.” (Raja­nie­mi 2010, 172.)
    Suo­men­nos: “- – Katon komeat hol­vauk­set tuo­vat mie­leen Ilmat­ta­ren temp­pe­lit Oor­tis­sa – ava­rat jää­luo­lat, jot­ka on pyhi­tet­ty ilman ja ava­ruu­den juma­lat­ta­rel­le. Niin­pä Mie­li päät­tää lau­laa hil­jai­sen rukouk­sen.” (Raja­nie­mi 2011, 229.)

    Alku­teos: “That’s when Mie­li speaks.
    ”We are not your ene­my,” Mie­li says.
    She stands up looks at the tzad­di­kim. “I come from far away. I belie­ve in dif­fe­rent things than you. But trust me when I say this: what the thief says he can do, wha­te­ver agree­ment we make, I will make sure it is honou­red. I am Mie­li, of the Hil­jai­nen Koto, daugh­ter of Kar­hu. And I do not lie.”” (Raja­nie­mi 2010, 197–198.)
    Suo­men­nos: “- – Olen Hil­jai­sen kodon Mie­li – Kar­hun tytär – enkä valeh­te­le.” (Raja­nie­mi 2011, 263.)
    Raja­nie­mi, Han­nu 2010: The Quan­tum Thief. Lon­don: Gollancz.
    Raja­nie­mi, Han­nu 2011: Kvant­ti­va­ras. Helsinki/Juva: Gummerus

  8. Han­nu Lau­er­ma, Lii­sa Kel­ti­kan­gas-Jär­vi­nen, Ilk­ka Nii­ni­luo­to ovat muu­ta­mia nimiä, jot­ka mie­les­tä­ni ansait­si­vat olla tuol­lai­sel­la lis­tal­la, aina­kin monen näis­tä nyt nime­tyis­tä edellä.

    Mie­tin myös het­ken, että miten lis­ta ver­tau­tui­si vas­taa­vaan vuo­si­kym­men­ten takai­seen lis­taan. Esi­mer­kik­si n. 40 vuot­ta sit­ten oli­si voi­tu vali­ta mm. täl­lais­ten nimien jou­kos­ta: Rolf Nevan­lin­na, Max Jakob­son, Hel­vi Sipi­lä, Mika Wal­ta­ri, Väi­nö Lin­na, Alvar Aal­to, Georg Hen­rik von Wright…

    Onko jon­kin­lai­nen ajal­li­nen pers­pek­tii­vi­har­ha, että tuo jäl­kim­mäi­nen lis­ta tun­tuu vakuut­ta­vam­mal­ta kuin nykyi­nen? En elä­nyt useim­pien heis­tä aikaan, ja hei­dän aja­tuk­si­aan on suo­dat­tu­nut vali­koi­tu­nees­ti nyky­päi­vään, mikä voi immar­rel­la kokonaiskuvaa.
    Sil­ti näis­tä nyt nime­tyis­tä esi­mer­kik­si Himas­ta en kyke­ne mil­lään lähem­män tutus­tu­mi­sen jäl­keen pitä­mään ajat­te­li­ja­na, vaan jon­kin­lai­se­na new age ‑puos­ka­ri­na ja huijarina.

    Glo­baa­lis­sa mitas­sa sama ilmiö, jopa voi­mak­kaam­min. Olen yrit­tä­nyt lukea tasai­ses­ti eri aika­kausil­ta, mut­ta ajat­te­li­jois­ta ja kir­jai­li­jois­ta, jois­ta olen pitä­nyt n. 2/3 syn­ty­nyt ennen ensim­mäis­tä maailmansotaa. 

    Yksi mah­dol­li­suus on tie­tys­ti, että oma pers­pek­tii­vi on har­hai­nen. Joka tapauk­ses­sa mie­ti­tyt­tää, että onko täs­sä ajas­sa jota­kin syväl­li­sem­mäl­le ajat­te­lul­le tai kir­jal­li­suu­del­le vie­ras­ta ja pin­ta­puo­lis­ta­vaa. Vai onko kyse pal­jol­ti sii­tä, että run­sas tuo­tan­to ei ole vie­lä suo­dat­tu­nut historiaan.

    Ket­jus­sa mai­ni­tul­ta Tyler Cowe­nil­ta luin In prai­se of com­mercial cul­tu­re:n pari vuot­ta sit­ten, mut­ta en muis­ta sii­tä pal­joa­kaan, joten se ei teh­nyt vaikutusta.
    Täl­lä het­kel­lä yri­tän saa­da lue­tuk­si kaik­ki Orwel­lin poliit­ti­set esseet. On vai­kea nos­taa ketään nyky­päi­vän vas­taan tul­lut­ta esseis­tiä hänen tasol­leen. Sen enem­pää englan­nin tai­ta­ja­na kuin ajat­te­le­maan haas­ta­va­na luku­ko­ke­muk­se­na. Theo­do­re Dal­rymple voi­si olla mai­nio, jos hän ei oli­si lii­an yksi­sil­mäi­nen kon­ser­va­tii­vi­ses­sa oikeis­to­lai­suu­des­saan. Mut­ta ei tule parem­paa­kaan mie­leen. Lii­an monet ovat popu­laa­re­ja sil­män­kään­tä­jiä ja poh­jim­mil­taan aika köy­käi­siä, kuten Gladwell.

  9. Mar­ko Ter­viö oli lis­tal­la posi­tii­vi­nen yllä­tys. On muka­va huo­ma­ta että mukaan on valit­tu aka­tee­mi­sen talous­tut­ki­muk­sen edustaja. 

    Aka­tee­mi­nen talous­blo­gi on mie­les­tä­ni tuo­nut var­sin hyvin aka­tee­mis­ten talous­tut­ki­joi­den näke­myk­siä mukaan arki­kes­kus­te­luun. Onhan Suo­mes­sa­kin toki ollut aina popu­la­ri­soin­nin tai­ta­via talous­tie­tei­li­jöi­tä (esim. Six­ten Kork­man), mut­ta monet jul­ki­seen kes­kus­te­luun osal­lis­tu­vat talous­tut­ki­jat ovat peräi­sin tut­ki­mus­lai­tok­sis­ta, eivät­kä yliopistoista. 

    Yksi mah­dol­li­nen syy aka­tee­mis­ten tut­ki­joi­den “hil­jai­suu­teen” on se, että tie­teen popu­la­ri­soin­nin kuu­lu­mi­nen tut­ki­jan työn­ku­vaan on epä­sel­vää ja popu­la­ri­soin­tiin käy­tet­ty aika on pois aka­tee­mi­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta. Uskoi­sin että tämä­kin asia saat­taa muut­tua ajan myö­tä ja uuden suku­pol­ven talous­tie­tei­li­jät ovat aktii­vi­sem­pia kan­san­ta­juis­ta­maan tiedettään.

  10. Heti kun joku kek­sii mis­tä videot näkee, suo­raa link­kiä tän­ne. Käy­tin ehkä 15 min elä­mäs­tä­ni yrit­täes­sä­ni etsiä videoi­ta. Ei tul­lut mitään. Onpa taas hie­no ja help­po­käyt­töi­nen systeemi..

  11. Ila I:

    Kyl­lä Wahl­roo­sia nyt har­mit­taa kun ei edes Eva valin­nut ajattelijaksi. 

    Ehkä hän kui­ten­kin kes­tää tämän kar­vaan pet­ty­myk­sen 🙂 , eten­kin kun tuo EVAn Ajat­te­li­ja­lis­tan valit­si raa­ti, jos­sa oli vain yksi Eva­lai­nen (Apu­nen).

    EVAn raa­tiin kuu­lui­vat seu­raa­vat hen­ki­löt: Ant­ti Blå­field (toi­mit­ta­ja), Juha Itko­nen (kir­jai­li­ja), Anna Kon­tu­la (kan­san­edus­ta­ja), Mar­ko Kul­ma­la (tuot­ta­ja), Han­nu Lei­no­nen (vas­taa­va pää­toi­mit­ta­ja), Mika Mali­ran­ta (pro­fes­so­ri), Jari Paran­tai­nen (tuot­teis­ta­ja), Aki Rii­hi­lah­ti (toi­mi­tus­joh­ta­ja), Mar­jaa­na Toi­mi­nen (toi­mi­tus­joh­ta­ja), Esko Val­tao­ja (täh­ti­tie­tei­li­jä) ja Mat­ti Apu­nen (joh­ta­ja).

  12. Toi­vot­ta­vas­ti HY:n tie­to­nik­ka­ri lait­ta­vat myös ääni­tie­dos­toi­na, jot­ta voi kuun­nel­la höl­kä­tes­sä. Jos eivät lai­ta, lait­tai­si­vat edes You­tu­been, jot­ta voi siel­tä hel­pos­ti poi­mia ääni­rai­dan soit­ti­meen. Huhuu! Suo­mes­sa kun ei pal­jon äly­käs­tä kuun­nel­ta­vaa ole toi­sin kuin Jen­keis­sä, mis­sä alkaa olla tapa­na äänit­tää vähän joka toi­nen puhe tai kes­kus­te­lu­ti­lai­suus ja pis­tää nettiin.

  13. Olli Kärk­käi­nen:
    Mar­ko Ter­viö oli lis­tal­la posi­tii­vi­nen yllä­tys. On muka­va huo­ma­ta että mukaan on valit­tu aka­tee­mi­sen talous­tut­ki­muk­sen edustaja. 

    Aka­tee­mi­nen talous­blo­gi on mie­les­tä­ni tuo­nut var­sin hyvin aka­tee­mis­ten talous­tut­ki­joi­den näke­myk­siä mukaan arki­kes­kus­te­luun. Onhan Suo­mes­sa­kin toki ollut aina popu­la­ri­soin­nin tai­ta­via talous­tie­tei­li­jöi­tä (esim. Six­ten Kork­man), mut­ta monet jul­ki­seen kes­kus­te­luun osal­lis­tu­vat talous­tut­ki­jat ovat peräi­sin tut­ki­mus­lai­tok­sis­ta, eivät­kä yliopistoista. 

    Yksi mah­dol­li­nen syy aka­tee­mis­ten tut­ki­joi­den “hil­jai­suu­teen” on se, että tie­teen popu­la­ri­soin­nin kuu­lu­mi­nen tut­ki­jan työn­ku­vaan on epä­sel­vää ja popu­la­ri­soin­tiin käy­tet­ty aika on pois aka­tee­mi­ses­ta tut­ki­muk­ses­ta. Uskoi­sin että tämä­kin asia saat­taa muut­tua ajan myö­tä ja uuden suku­pol­ven talous­tie­tei­li­jät ovat aktii­vi­sem­pia kan­san­ta­juis­ta­maan tiedettään.

    Talous­tie­tei­li­jöis­tä minä oli­sin nos­ta­nut lis­tal­le Juha­na Var­tiai­sen, joka on esit­tä­nyt terä­vää ja ansio­kas­ta kri­tiik­kiä hyvin­voin­ti­val­tion pelas­ta­mi­sek­si. Yksi seli­tys, mik­si aka­tee­mis­ten tut­ki­joi­den pai­noar­vo on las­ke­nut yhteis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa, on eri­kois­tu­mi­nen. Tie­teen hui­pul­le pää­se­mi­sek­si täy­tyy eri­kois­tua hyvin kapeal­le sek­to­ril­le. Renes­sans­si­ne­ro­jen aika on ohi. Valitettavasti.

  14. Jos tuos­sa on Suo­men ajat­te­li­joi­den lis­ta niin mata­lak­si vetää mie­len. Pikai­ses­ti luet­tu­na tun­tu­vat ole­van aina­ki poliit­ti­ses­ti oikeal­la, vähin­tään­kin harmittomia.
    Minä en tun­ne jul­ki­suu­des­ta kuin Tuo­mas Nevan­lin­nan jota keh­tai­si kut­sua ajat­te­li­jak­si, mut­ta ajat­te­li­jois­sa on se ikä­vä omi­nai­suus, että he saat­ta­vat sanoa joi­tan raa­dil­le kiusallista.

  15. Lisään vie­lä sen, vaik­ka tämä ei ole­kaan kovin tär­ke­ää, että fyy­si­kot tun­tu­vat saa­neen paik­kan­sa fyy­sik­koe­dus­tuk­se­na, vaik­ka kii­pii epäi­lys, että raa­ti ei tun­ne kuin kak­si fyy­sik­koa tai yli­pään­sä luon­non­tie­tei­li­jää täs­sä maas­sa. Molem­mat her­rat­han ovat eri­kois­tu­neet kou­lu­tuk­sel­taan täy­sin vie­raa­seen alaan, eli teo­lo­gi­aan popu­laa­ri­jul­kai­suis­saan, jos­ta eivät tie­dä taval­lis­ta maal­lik­koa parem­min, jos sen­kään vertaa.

  16. Okei, kiva että EVA jul­kai­see viral­lis­ten ajat­te­li­joi­den lis­taan­sa. Oli­si­kin ollut aika yllät­tä­vää että oli­si­vat valin­neet Pent­ti Lin­ko­lan tai vaik­ka Kai Sadinmaan.

  17. sori nyt vaan blo­gis­til­le­kin, kun vähän huo­li­mat­to­mas­ti täs­sä kom­men­toin. Kal­ja ja net­ti on vähän ajat­te­le­ma­ton yhdistelmä.

  18. tie­de­mies: Lill­rank ja Holm­ström ovat hyviä valin­to­ja, mut­ta moni ei ole heis­tä kuullut;

    Minul­le kun Lill­ran­kis­ta on parin luke­ma­ni blo­gi­teks­tin perus­teel­la syn­ty­nyt mie­li­ku­va, että tämä on ulkois­ta­nut jok­seen­kin kai­ken “ajat­te­lun” Ayn Randille.

  19. Ter­viö on sikä­li yllät­tä­vä valin­ta lis­tal­le, että hän ei ole kau­heas­ti osal­lis­tu­nut yhteis­kun­nal­li­seen keskusteluun.

  20. No vuo­des­ta 2013 läh­tien toi­von, että poliit­ti­sel­le tai­vaal­le syn­tyi­si sel­lai­nen täh­ti, joka ilman puo­lue­po­liit­tis­ta hapa­tus­ta ryh­tyi­si, ja tajau­ai­si ryh­ty­vän­sä toi­miin siten, kuten kan­sa­lai­set ilman iäni­kuis­ta poliit­tis­ta puo­lue­kan­tan­sa kysy­mis­ta halui­si­vat elää elä­mään­sä — sil­loin­kaan kun vaa­lia ei ole lähietäisyydelläkään.

    Luo­ja suo siten, että työ­mark­ki­na­tuen mene­tyk­sen uhal­la, työ­voi­ma­vi­ran­omai­nen osoit­ta­mas­saan “pak­ko­työs­sä” ajat­te­le­vien ja opin­to­ja suo­rit­ta­nei­den ihmis­ten ei tar­vit­si ryh­tyä kak­ko­ja, kun­nal­liss­sa lai­tok­sis­sa työ­mark­ki­na­tuen suu­rui­sel­la “pal­kal­la” kerää­mään ja korjaamaan.

  21. Ajat­te­lin nuo­rem­pa­na samoin kuin Az, siis kuvit­te­lin että van­hat ajat­te­li­jat oli­vat joten­kin pal­jon hie­nom­pia ja parem­pia. 1900-luvul­la kaik­ki muka joten­kin muut­tui huo­nom­mak­si. Klas­si­set ja valis­tusa­jan ajat­te­li­jat oli­vat nime­no­maan suu­ria ajat­te­li­joi­ta, eli he raken­te­li­vat koko­nai­sia iso­ja sys­tee­me­jä. Joi­hin­kin tämä veto­aa, ja nuo­rem­pa­na ajat­te­lin että vain sys­tee­min­ra­ken­ta­jat ovat “oikei­ta ajattelijoita”. 

    Todel­li­suus jos­sa me eläm­me ei kui­ten­kaan ole mikään sys­tee­mi, vaan “sys­tee­mi” on ihmi­sen tapa hah­mot­taa, jäsen­tää, ja orga­ni­soi­da asioi­ta. Yhden ison Sys­tee­min sijaan ihmi­nen tar­vit­see maa­il­man ymmär­tä­mi­seen abstrak­tioi­ta ja mal­le­ja, joi­den sovel­lusa­lue on rajal­li­nen, mut­ta jot­ka avus­ta­vat pää­tök­sen­teos­sa hah­mot­ta­mi­ses­sa. Kos­ka mah­dol­li­sia ja käyt­tö­kel­poi­sia mal­le­ja on aina usei­ta, ja sama­kin ihmi­nen voi suo­si­tel­la eri tilan­teis­sa eri mal­le­ja (jot­ka pareit­tain näyt­tä­vät perä­ti ris­ti­rii­tai­sil­ta), lii­an voi­ma­kas sys­tee­mia­jat­te­lu syn­nyt­tää vää­rän mie­li­ku­van hai­hat­te­lus­ta, pirs­ta­lei­suu­des­ta, jne. 

    Cowe­nia arvos­tan suu­res­ti lähin­nä sik­si, että hän osaa ottaa mal­le­ja, mel­ko käy­tän­nön­lä­hei­ses­ti ilmais­ta nii­den rajo­ja, osoit­taa miten ne sopi­vat (ja eivät sovi) tilan­tee­seen ja myös täy­den­tää mal­lin puut­tei­ta intui­tii­vi­sil­la seli­tyk­sil­lä, siis lii­ak­si taker­tu­mat­ta tiet­tyyn mal­liin. Kukaan ei ole täydellinen.

    Sys­tee­me­jä raken­ta­vien yli-itse­var­mo­jen ja näen­näiss­kep­tis­ten filo­so­fien arvos­ta­mi­nen perus­tuu jon­kin­lai­seen lam­mas­mai­seen ajat­te­luun sii­tä, että itse­var­muus ja ehdot­to­muus teks­tis­sä on jotain mitä kan­nat­taa pitää arvos­sa. Itse kyl­lä näen täl­lai­sen ajat­te­lu­ta­van heikkona. 

    Minul­le­kin on kyl­lä toi­saal­ta tul­lut näis­tä filo­so­feis­ta (Hima­nen) vähän puos­ka­ri­mai­nen fii­lis. Airak­si­sen kir­joi­tuk­sis­ta olen pitä­nyt. Suo­ma­lai­sis­ta “toi­si­na­jat­te­li­jois­ta” voi­si mai­ni­ta Juk­ka Han­ka­mäen, jota en kyl­lä vali­tet­ta­vas­ti voi kovin pal­jon kehua. Hänen tyy­li­la­jin­sa on vähän puos­ka­ri­mai­nen per­for­mans­si, ja lisäk­si hänel­lä on val­tai­sa jouk­ko hyvin­voin­ti­val­tion vasem­mis­to­lai­sia pyhiä toteemeja.

  22. kkk: Talous­tie­tei­li­jöis­tä minä oli­sin nos­ta­nut lis­tal­le Juha­na Var­tiai­sen, joka on esit­tä­nyt terä­vää ja ansio­kas­ta kri­tiik­kiä hyvin­voin­ti­val­tion pelas­ta­mi­sek­si. Yksi seli­tys, mik­si aka­tee­mis­ten tut­ki­joi­den pai­noar­vo on las­ke­nut yhteis­kun­nal­li­ses­sa kes­kus­te­lus­sa, on eri­kois­tu­mi­nen. Tie­teen hui­pul­le pää­se­mi­sek­si täy­tyy eri­kois­tua hyvin kapeal­le sek­to­ril­le. Renes­sans­si­ne­ro­jen aika on ohi. Valitettavasti.

    Juha­na Var­tiai­nen on tosi­aan­kin osal­lis­tu­nut aktii­vi­ses­ti yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun, mut­ta hänen työn­ku­vaan­sa tut­ki­mus­lai­tok­sen edus­ta­ja­na yhteis­kun­nal­li­nen kes­kus­te­lu kuu­luu suo­rem­min kuin aka­tee­mi­sil­la tutkijoilla.

    Oli­han lis­tal­la toki aka­tee­mi­sis­ta talous­tie­tei­li­jöis­tä myös Bengt Holmström.

    Eri­kois­tu­mi­nen voi olla yksi syy hil­jai­suu­teen, mut­ta ei sen mie­les­tä­ni pitäi­si olla mikään mer­kit­tä­vä este. Kol­lek­tii­vi­set blo­git kuten Aka­tee­mi­nen talous­blo­gi mah­dol­lis­ta­vat usei­den eri­koi­sa­lo­jen osaa­jien yhtei­sen vai­kut­ta­mi­sen. Yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun osal­lis­tu­mi­nen voi olla myös tut­ki­joil­le hyö­dyl­lis­tä, jos sen avul­la tut­ki­jat tule­vat tutus­tu­neek­si entis­tä laa­jem­min myös oman eri­koi­sa­lan ulko­puo­li­siin tut­ki­muk­siin. Myös tut­ki­mus­tu­los­ten kan­san­ta­juis­ta­mi­nen on mie­les­tä­ni oleel­li­nen tai­to, jota oli­si syy­tä harjoittaa.

  23. Olli Kärk­käi­nen: Yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun osal­lis­tu­mi­nen voi olla myös tut­ki­joil­le hyö­dyl­lis­tä, jos sen avul­la tut­ki­jat tule­vat tutus­tu­neek­si entis­tä laa­jem­min myös oman eri­koi­sa­lan ulko­puo­li­siin tut­ki­muk­siin. Myös tut­ki­mus­tu­los­ten kan­san­ta­juis­ta­mi­nen on mie­les­tä­ni oleel­li­nen tai­to, jota oli­si syy­tä harjoittaa.

    Aka­tee­mis­ten tut­ki­joi­den hil­jai­se­loon vai­kut­taa myös aka­tee­mi­sen yhtei­sös­sä val­lit­se­va kriit­ti­syys. Tut­ki­jat eivät uskal­la sanoa oman eri­koi­sa­lan­sa ulko­puo­li­sis­ta asiois­ta mitään, kos­ka pel­kää­vät tule­van­sa jul­ki­ses­ti tei­la­tuk­si. Tämä yhdis­tet­ty­nä suo­ma­lai­sen kas­va­tuk­sen istut­ta­maan mokaa­mi­sen pel­koon saa aikaan hiljaiselon.

  24. Kos­ka­han joku aja­te­li­ja rupe­aa aja­te­le­maan ilma­ke­hän läm­pe­ne­mis­tä puh­taal­ta pöy­däl­tä ja oikein kunnolla?

    Tie­dos­sa­han on se tosia­sia, että mikään teo­ria ei ole kes­tä­nyt tie­teel­lis­tä kri­tiik­kiä kovin­kaan pit­kää aikaa.

    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä täs­tä aurin­gon luul­tu pyö­ri­mi­nen maan ympä­ri ja New­to­nin teo­riat, jot­ka Eins­tein romut­ti, jne.

    Samoin käy vää­jää­mä­tö­mäs­ti täl­le nykyi­sel­le ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen / hii­li­ja­lan­jäl­ki- teorialle.

    Glo­bal Weat­her Model tuun­nat­tu jo kym­me­niä vuo­sia, eikä se ole vie­lä­kään lähel­lek­kään valmis.

    Kysees­sä on niin val­ta­van moni­mut­kai­nen ilmiö, että kuten tie­de­tään, sää­tä­kään ei kun­nol­la pys­ty­tä ennus­ta­maan muu­ta­maa päi­vää pidemmälle.

    Esi­mer­kik­si mal­li ei ollen­kaan ota huo­mioon aurin­gon ja maan välil­le ajoit­tain tule­via pölypilviä. 

    Pöly­pil­vien ole­mas­sao­lo on kui­ten­kin kiis­ta­ton tosia­sia. Noin 20% käm­pän imu­roin­nis­sa pöly­pus­siin tule­vas­ta pölys­tä tie­de­tään ole­van peräi­sin avaruudesta…

    Ei osa­ta myös­kään kun­nol­la selit­tää sitä­kään, että mik­si vii­mei­sen 100 000 vuo­den aika­na on ollut 23 jääkautta…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, joka “Ajat­te­lun viik­kon” kun­niak­si vähän ajatteli

  25. Lukio­lais­ten ajat­te­li­ja­lis­tal­la ollut Esko Val­tao­ja sanoi YLEl­le osu­vas­ti medias­sa vel­lo­vas­ta Talvivaara/uraanihysteriasta:

    Ava­ruus­täh­ti­tie­teen pro­fes­so­ri Esko Val­tao­jan mie­les­tä Tal­vi­vaa­ras­ta nous­sut kohu on osak­si median nos­tat­ta­maa ja jouk­ko­hys­te­ri­aa on lisät­ty sosi­aa­li­ses­sa mediassa.

    Se kohu, jota on aikai­sem­min näh­ty ydin­voi­ma­loi­den ja ydin­e­ner­gian yhtey­des­sä on nyt siir­ty­nyt Tal­vi­vaa­raan. Tapah­tui­pa mitä tahan­sa niin se on Tal­vi­vaa­ran vika ja median kaut­ta myös pai­kal­lis­ten mie­les­tä. Jos kala­mies ei saa enää saa­lis­ta, niin se on Tal­vi­vaa­ran syy, sanoo Valtaoja.

    Esko Val­tao­ja on sitä miel­tä, että sel­lai­set ihmi­set ovat ääliöi­tä, jot­ka kuvit­te­le­vat totuu­den löy­ty­vän sosi­aa­li­ses­ta medias­ta tai inter­ne­tis­sä jul­kais­tus­ta blogista.

    - Siel­tä löy­tyy jouk­ko­hys­te­ri­aa ja saman­hen­ki­siä ihmi­siä, jos emme luo­ta par­hai­siin asian­tun­ti­joi­hin, niin sil­loin emme luo­ta mihin­kään. Koh­ta siel­lä on joku ava­ruu­des­ta tul­lut Alien tuhoa­mas­sa Suo­mea Tal­vi­vaa­ran kautta.”

    läh­de: http://yle.fi/uutiset/vain_aaliot_uskovat_internetin_totuuksiin/6378204

  26. Sep­po Korppoo,

    Ei osa­ta myös­kään kun­nol­la selit­tää sitä­kään, että mik­si vii­mei­sen 100 000 vuo­den aika­na on ollut 23 jääkautta…”

    Kou­lu­maan­tie­don mukaan nii­tä on ollut yksi. Samai­sen maan­tie­don mukaan vii­mei­sen mil­joo­nan vuo­den aika­na nii­tä on ollut kuusi. Tai­taa olla selit­tä­mi­sen paik­ka myös Sep­po Korppoolla.

  27. Sep­po Korp­poo:
    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä täs­tä aurin­gon luul­tu pyö­ri­mi­nen maan ympä­ri ja New­to­nin teo­riat, jot­ka Eins­tein romut­ti, jne.

    New­to­nin meka­niik­kaa ei ole kukaan “romut­ta­nut”. Se nyt vaan muut­tuu epä­tar­kak­si kun 1) gra­vi­taa­tio on suu­ri tai 2) kun lii­ku­taan lähel­lä valon­no­peut­ta tai 3) kun puhu­taan oikein pie­nis­tä kappaleista.

    Apol­lo-ohjel­man rake­tit len­si­vät kuu­hun ihan New­to­nin (no, oikeas­taan Lagran­gen ja Hamil­to­nin, mut­ta muta­tis mutan­dis sama asia) meka­nii­kal­la. Las­ku­vir­heet oli­vat mität­tö­män pie­niä. Suh­teel­li­suus­teo­rian mukai­sia kor­jauk­sia New­to­nin meka­niik­kaan tar­vi­aan arkie­lä­mäs­sä lähin­nä jos­sain GPS-sys­tee­mis­sä tms. Kvant­ti­me­kaa­ni­sia kor­jauk­sia tar­vi­taan lähin­nä hyvin pie­nis­sä puo­li­joh­teis­sa eli elekt­ro­nii­kan jne osal­ta se on tiet­ty relevantti. 

    Var­maan “ilmas­ton läm­pe­ne­mi­nen teo­rial­le” löy­tyy vas­taa­van­lai­sia tar­ken­nok­sia. Jos Sepon asen­net­ta nyt täs­sä seu­rail­tai­siin, niin kuu­len­toa var­maan ei oikeas­ti tapah­tu­nut? Vai?

  28. Hyvät ystä­vät,

    Ennen­kuin ketään pol­te­taan roviol­la, kan­nat­taa lukea kir­ja: “The Struc­tu­re of Scien­ti­fic Revo­lu­tions” by Tho­mas S. Kuhn publis­hed in 1962.

    Tämä kir­ja ja muut vas­taa­vat ras­saa­vat muka­vas­ti lutei­ta pääkopasta.

    Para­dig­ma-muu­tok­set ovat usein kipei­tä, mut­ta pakollisia!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jon­ka para­dig­mat muut­tu­vat “tosi­asioi­den”, ei ideo­lo­giei­den mukaan

  29. Sep­po Korp­poo:
    Hyvät ystävät,

    Ennen­kuin ketään pol­te­taan roviol­la, kan­nat­taa lukea kir­ja: “The Struc­tu­re of Scien­ti­fic Revo­lu­tions” by Tho­mas S. Kuhn publis­hed in 1962.

    Tämä kir­ja ja muut vas­taa­vat ras­saa­vat muka­vas­ti lutei­ta pääkopasta.

    Para­dig­ma-muu­tok­set ovat usein kipei­tä, mut­ta pakollisia!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jon­ka para­dig­mat muut­tu­vat “tosi­asioi­den”, ei ideologieidenmukaan

    Luet­tu on. Olet­ko muu­ten huo­man­nut, että monet mer­kit­tä­vät ilmas­tos­kep­ti­kot ovat jou­tu­neet päi­vit­tä­mään näkey­myk­siä tosi­asioi­den edes­sä? Sii­nä kysy­mys nime­no­maan para­dig­man muutoksesta.

  30. KKK: kii­tos kommentistasi.

    On kiin­nos­ta­vaa, että edes joku Suo­mes­sa on halu­kas poh­ti­maan näi­tä perusasiosta.

    Jos näi­tä ymmär­tää, on edes jon­kin­lai­nen mah­dol­li­suus sil­le, ettei tule talu­te­tuk­si kuin päs­si narus­sa, kuten monel­le on käy­nyt esim. Tavi­vaa­ran tapauksesa.

    Kyl­lä Suo­mes­sa­kin pitäi­si olla oikeus omien aivo­jen käyttöön!

    Mitä tulee tie­toon 23 jää­kau­des­ta vii­mei­sen 100 000 vuo­den aika­na, se tie­to on peräi­sin Natu­ral Geo­grap­hics — dok­ka­ris­ta. Ymmär­sin, että sii­hen sisäl­ty­vät sekä “pik­ku”, että “isot” jääkaudet.

    Joka tapauk­ses­sa, nii­den esii­ty­mis­ten syy on täl­lä het­kel­lä kaik­kein kii­vaim­pien­kin ympä­ris­tö­fun­da­men­ta­lis­tien seli­tys­ten ulottumattomissa. 

    Olen vuo­sia sit­ten itsek­kin ollut teke­mäs­sä mate­maat­ti­sia mallituksia.

    Luin jokin aika sit­ten läpi selos­tuk­sen kan­sain­vä­li­sen ilmas­to­mal­lin nykyi­ses­tä tilan­tees­ta ja joh­to­pää­tök­se­ni on seuraava:

    1) Mal­lia tuu­na­taan koko ajan uusien tie­to­jen ja teo­rioi­den mukaan. Se on täl­lä het­kel­lä täyn­nä iso­ja rei­kiä ja sel­lai­se­naan käyt­tö­kel­poi­nen jon­kin­lais­ten ennus­tei­den tekoon, mut­ta sitä ei mis­sään tapauk­ses­sa saa aja­tel­la jon­kin­lai­se­na totuu­te­na. Kun ei paren­paa­kaan ole, niin jou­du­taan käyt­tä­mään sitä.

    2) Ilmas­to­mal­lia käy­te­tään poliit­ti­se­na pro­pa­gan­da-työ­ka­lu­na ja vie­dään sit­ten ymmär­tä­mät­tö­miä päs­se­jä narus­sa, kuten esim. Tal­vi­vaa­ran tapauk­ses­sa olem­me nähneet.

    Jou­dun täs­sä vie­lä tois­ta­maan: ilmas­to­mal­li ei ota huo­mioon ava­ruu­den pöly­pil­viä, eikä pys­ty selit­tä­mään jääkausia.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä ja mie­kan­hio­ja, sekä todel­li­nen luonnonystävä

  31. Sep­po Korp­poo: 1) Mal­lia tuu­na­taan koko ajan uusien tie­to­jen ja teo­rioi­den mukaan. Se on täl­lä het­kel­lä täyn­nä iso­ja rei­kiä ja sel­lai­se­naan käyt­tö­kel­poi­nen jon­kin­lais­ten ennus­tei­den tekoon, mut­ta sitä ei mis­sään tapauk­ses­sa saa aja­tel­la jon­kin­lai­se­na totuu­te­na. Kun ei paren­paa­kaan ole, niin jou­du­taan käyt­tä­mään sitä.

    Pää­tök­sen­te­ko perus­tuu lähes aina epä­var­maan tie­toon. Yrit­tä­jän, jos jon­kun, luu­li­si ymmär­tä­vän tämän perus­asian. Sii­nä vai­hees­sa kun on 100% var­muus hank­keen voi­tol­li­suu­des­ta, kil­pai­li­ja teki sen jo. Pää­tök­sen­te­ko, joka perus­tuu 100% var­muu­ten, tapah­tuu aina lii­an myö­hään. Kuu­lui­sia vii­mei­siä sano­ja: “se oli sit­ten­kin tiikeri.”

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ran ja Esko Val­tao­jan Ajat­te­lun tun­ti sekä Rai­sa Caccia­to­ren ja Paul Lill­ran­kin Ajat­te­lun tun­ti ovat kat­sel­ta­vis­sa Hel­sin­gin yli­opis­ton Think Wal­lil­la tämän osoit­teen taka­na: http://www.helsinki.fi/thinkwall/
    Videot on kat­sel­ta­vis­sa ruu­dun oikeas­sa reu­nas­sa, kun scrol­la­taan vähän alaspäin.

    Loput tule­vat var­mas­ti tämän vii­kon aikana!

  33. Jos maan ja aurin­gon väliin oli­si muka tul­lut eri­koi­sem­pia pöly­pil­viä niin ns. eläin­ra­ta­va­lo­kin näkyi­si Suo­mes­sa. Kukaan ei ole kos­kaan tääl­lä näh­nyt. Ei edes Esko itte.

  34. Täs­sä suo­rat lin­kit Ajat­te­lun tun­nin videoi­hin! Video auke­aa ruu­tuun, joka on sivus­ton vasem­mas­sa reu­nas­sa hie­man alempana.

    Ma: Osmo Soi­nin­vaa­ra ja Esko Valtaoja
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=8F02701F#thinkcorner

    Ti: Rai­sa Caccia­to­re ja Paul Lillrank
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=9DBBD0E8#thinkcorner

    Ke: Juha Joke­la ja Tom­mi Uschanov
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=A83F297A#thinkcorner

    To: Mart­ti Ahti­saa­ri, Kari Enqvist ja Sirk­ka-Lii­sa Kivelä
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=AFC9F80F#thinkcorner

    Pe: Mar­ko Terviö
    http://www.helsinki.fi/thinkwall/index.php?videoid=C043E6C7#thinkcorner

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.