Kategoria: _

Ranskalaiset ostavat Turun telakan?

Surullisen kuu­luisas­ta ris­teilykau­pas­ta tihkunei­den tieto­jen peruteel­la Ran­skan vasem­mis­to­hal­li­tus on päät­tänyt pelas­taa ran­skalaiset telakat hin­nal­la mil­la hyvän­sä. Ris­teilyalus­ten osalta halvin hin­ta taitaa olla yksinker­tais­es­ti ostaa pois myyn­tilistal­la ole­va Turun telak­ka, jon­ka markki­nahin­ta lie­nee suurin piirtein sama kuin on telakka­ton­tin hin­ta. Kau­pan päälle saa myös hyviä ris­teilyalus­ten piirus­tuk­sia ja muu­ta osaamista.

[LISÄYS: Tiedok­si kokoomuk­sen Verkkouutisille: tässä ei toiv­ota ran­skalais­ten osta­van Turun telakkaa vaan pide­tään sitä riskinä!]

 

Halvaantuneet dinosaurukset

Viime viikot ovat taas osoit­ta­neet, ettei Yhdys­val­tain hallinto­ta­pa ole enää ajan tasal­la. Ei tiedä hyvää, että kak­si toisi­aan vihaavaa poli­it­tista ryh­mit­tymään voivat molem­mat hal­vaan­nut­taa päätök­sen­teon. Yhteiskun­ta, joka ei pysty ratio­naaliseen päätök­sen­tekoon,  jää vah­vasti jäl­keen siitä, mitä se voisi olla. Päätök­sistä tulee pahasti  epäop­ti­maal­isia, jos niiden sisältöä ei sanele se, mikä on järkevää, vaan mikä voidaan lakiteknis­es­ti juo­nia läpi. Jat­ka lukemista “Hal­vaan­tuneet dinosaurukset”

En ole luovuttamassa ilmastopolitiikassa

Puolue­toveri­ni ovat olleet vähän käärmeis­sään kir­joituk­ses­tani ”Lämpiä rauhas­sa”, jos­sa esitin, että Dohan kok­ouk­sen saavu­tuk­set eivät alku­unkaan riitä pysäyt­tämään ilmas­ton­muu­tos­ta kah­teen asteeseen, joten on syytä varautua elämään maail­mas­sa, jos­sa ilmas­to on pahasti sekaisin. Täl­lainen nihilis­mi kuulem­ma kaivaa poh­jaa ilmastopoli­ti­ikalta. Olen aivan eri mieltä. Jat­ka lukemista “En ole luovut­ta­mas­sa ilmastopolitiikassa”

Psyykkinen kuormitus, masennus ja työkyky

Kaikki­han tietävät, että nyky­maail­mas­sa psyykki­nen kuor­mi­tus ja masen­nus lisään­tyvät ja ani har­va pysyy työkykyisenä viral­liseen eläkeikään saak­ka. Tai ehkä se ei sit­tenkään  ole näin.

THL:n neu­vos­tolle esitelti­in eilen alus­tavia tulok­sia Ter­veys 2011-tutkimuk­ses­ta. Kyse on kun­ni­an­hi­moi­ses­ta seu­ran­tatutkimuk­ses­ta, jos­sa samo­ja ihmisiä haas­tatel­laan ja tutk­i­taan kymme­nen vuo­den välein. Alku­peräi­nen otos oli yli 10 000, joten pienetkin erot ovat tilas­tol­lis­es­ti merkitseviä.

psyykkinen rasitusTämä tutkimus ei tue noi­ta väit­teitä lainkaan. Psyykki­nen kuor­mi­tus on kymme­nessä vuodessa vähen­tynyt selvästi nuo­ria miehiä luku­un otta­mat­ta, eikä se ole nuorten miesten kohdal­lakaan lisään­tynyt. Mit­taria voidaan arvostel­la, mut­ta se on kuitenkin ollut sama molemp­ina vuosi­na. Tässä kuvas­sa ihmi­nen joko on kuor­mit­tunut tai ei ole. Aina­han voidaan olet­taa, että erit­täin kuor­mit­tunei­den määrä olisi kas­vanut. Mut­ta sekin selviää jatko­tutkimuk­sis­sa, kos­ka kyse on 12-por­tais­es­ta asteikos­ta. Jat­ka lukemista “Psyykki­nen kuor­mi­tus, masen­nus ja työkyky”

Opiskelijoiden olisi järkevintä ostaa asuntonsa

Yksiöi­den vuokrat ovat Helsingis­sä törkeän korkei­ta. Tämä on merkit­tävä ongel­ma opiske­li­joille. Jos vuokraa joutuu mak­samaan 700, jos­ta yhtiö­vastik­keen osu­us on sata­nen, opiske­li­jan olisi paljon järkeväm­pää ostaa asun­to vaik­ka kokon­aan velak­si. Jos asun­to mak­saa vaikka­pa 120 000, korkoa siitä ei mitenkään voi tul­la 7200 euroa eli kuut­ta pros­ent­tia. Asun­to­ja­han yhä lain­oite­taan sat­apros­ent­tis­es­ti ja jopa ylikin. Jat­ka lukemista “Opiske­li­joiden olisi järkev­in­tä ostaa asuntonsa”

Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys

Lep­pois­t­a­mi­nen, talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys, osa 1/3

(Pidin Majvikissa kestävän  talouden foo­ru­mille ja pilot­tikurssille alus­tuk­sen otsikon mukaises­ta aiheesta. Palaste­len tämän blogille use­am­pana postauksena.)

Taulukko

Tuot­tavu­u­den nousun ja työl­lisyy­den parane­misen vaiku­tus julkisen talouden kestävyyteen. 

Tuot­tavu­u­den
nousu 		 Työl­lisyy­den paraneminen 
Julkisen sek­torin palkat         0             +
Tulon­si­ir­rot         0             + +
Mak­sus­sa ole­vat eläkkeet         +             +
Ter­veys- ja koulu­tus­palvelu­jen kysyntä         -             0
Val­tion velka         +             +

 

Talouskasvus­ta his­to­ri­al­lis­es­ti val­taosa on tuot­tavu­u­den kasvua. Tuot­tavu­u­den kasvun määräämän trendin ympäril­lä on vähäistä työl­lisyy­den parane­mis­es­ta tai heikken­e­mis­es­tä johtu­vaa vai­htelua. Nämä kak­si kasvun aiheut­tavaa toimi­vat julkisen talouden kannal­ta aivan eri taval­la. Jat­ka lukemista “Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys”

Lämpiä rauhassa

Tähän asti tavoite rajoit­taa maa­pal­lon keskiläm­pöti­lan nousu kah­teen asteeseen on tun­tunut äärim­mäisen vaa­ti­val­ta. Dohan kok­ouk­sen jäl­keen tiede­tään, ettei siinä voi­da enää onnis­tua. Viimeistään nyt olisi pitänyt ryhtyä koko maail­mas­sa päät­täväisi­in toimi­in, mut­ta toimen­piteet lykät­ti­in jon­nekin vuo­den 2020 tuolle puolen, jol­loin toimi­in tar­tu­taan, ehkä. Tämä tietää, että kah­den asteen tavoite ei ole saavutet­tavis­sa ja voi jopa olla vaikea­ta raja­ta nousu neljään asteeseen.

Tämä tietää hyvin vaikei­ta aiko­ja. Niihin on nyt hyvä alkaa valmis­tau­tua. Vaik­ka olen yrit­tänyt keskustelua seu­ra­ta, min­ul­la ei ole kovin selkeää kuvaa siitä, mitä neljän asteen läm­pöti­lan nousu tarkoit­taa. Sen tiedän, että ei ole mitään takui­ta, että nousu jää neljään asteeseen. Siper­ian jää­tyneis­sä sois­sa kytee val­ta­va metaa­nipom­mi, joka purkautues­saan voi nos­taa läm­pöti­laa edelleen roimasti.

Miten Suomen tulisi tähän kaik­keen varautua? Jat­ka lukemista “Lämpiä rauhassa”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.12.2012

Jätkäsaaren bunkkeri

Nyt voin tun­nus­taa, että en ole koskaan ollut kovin vaku­ut­tunut päätök­ses­tä säi­lyt­tää bunkkeri, kos­ka minus­ta se on ruma. Mut­ta sik­si sitä ei olekaan suo­jel­tu. Kun sitä ei ole suo­jel­tu, siitä saa edes yrit­tää tehdä kau­ni­im­man. Kuvis­sa se ainakin näyt­ti paljon nyky­istä kau­ni­im­mal­ta. Yksi syy raken­nuk­sen säästämiseen oli se, että muuten se olisi pitänyt purkaa. Talo on niin vah­varak­en­teinen, että purkamiseen tarvit­taisi melkein tak­tisia ydinaseita.

Katolle tulee town­house-asun­to­ja rahoit­ta­maan pro­jek­tia. Kun asun­to­jen raken­nuskus­tan­nuk­sik­si on arvioitu yli 5000 euroa neliötä, myyn­ti­hin­nan tulee olla olen­nais­es­ti korkeampi. Raken­nu­soikeudel­la aio­taan rahas­taa ja päälle kohtu­ulli­nen yrit­täjävoit­to. Päästään var­maankin 10 000 euroon neliöltä. Asun­to­jen keskikoko on noin 150 neliötä ja suurim­mat ovat 200 neliöisiä. Sel­l­ainen mak­saisi siis pari miljoon­aa euroa ja peräti sata miljoon­aa ruplaa.

Kaa­va-alueeseen liitet­ti­in myös Verkkokau­pan tont­ti. Mari Holopainen sai päätök­seen läpi seu­raa­van kehotuksen:

”Nähtävil­lä olon yhtey­dessä tutk­i­taan puuriv­in tai muun istu­tuk­sen osoit­tamista Rionkadulle ja mikäli tarpeen kat­u­alueen ulot­tamista kaava-alueeseen.”

Perus­teena tässä oli, ettei naa­pu­ri­taloista olisi pakko kat­sel­la Verkkokau­pan seinää. Jos puil­la peit­tämi­nen ei onnis­tu, niin ehkä vil­livi­in­istä olisi apua?

Helsin­gin kaavoitus­ta on syytet­ty liian yksi­tyisko­htaisek­si ja hol­hoavak­si. On vaa­dit­tu, että rak­en­ta­jat saa­vat enem­män vapaut­ta ja vas­tu­u­ta. Tässä annet­ti­in ja tämä on tulos. Kaupunkien väli­nen kil­pailu on kuulem­ma hyödyllistä.

HOK-Elan­non tavarat­a­lo Hakaniemessä

Keskustelti­in lähin­nä SOK:n yli­val­las­ta päivit­täis­tavarakau­pas­sa ja suurmyymälöi­den hyödyl­lisyy­destä. Suurmyymälöistä voi olla mon­ta mieltä, mut­ta viral­lise­na poli­ti­ikkana on ohja­ta ne kaupunki­rak­en­teen sisään. Suomes­ta löy­tyy suurmyymälälle aika vähän tätä oikeaop­pisem­pia paikkoja.

Asun­to­jen pin­ta-ala –sään­te­ly

Uut­ta sään­te­ly­muo­toa pidet­ti­in selvästi van­haa parem­pana. Pieniä yksi­tyisko­htia varten asia pan­ti­in vielä pöy­dälle. Esimerkik­si: keit­tiö + kolme huonet­ta? Entä jos on yhdis­tet­ty olo­huone ja keittiö?

Vähän asun­tokun­tien kokoa koske­vista tilas­toista. Helsingis­sä ruokakun­nista on läh­es puo­let sinkku­talouk­sia. Sanas­ta ”sinkku” tulee mieleen nuori, yksin asu­va, mut­ta nois­sa tilas­tois­sa on huo­mat­ta­van paljon van­ho­ja per­hea­sun­nois­sa yksin asu­via. Jos nor­maa­lik­si asum­isurak­si ajatel­laan, että muut­taa 20-vuo­ti­aana kotoa, menee naimisi­in ja saa kak­si las­ta kol­men vuo­den välein, ja elää 90-vuo­ti­aak­si eikä eroa, asuu tuos­ta 70-vuo­den asum­isuras­ta 47 vuot­ta (67%) lapset­tomana sinkku­na tai pariskun­tana ja 23 vuot­ta (33%) lap­siper­heessä. Oikeam­man kuvan tilanteesta saisi, jos tilas­toisi erik­seen ne sinkut ja lapset­tomat pariskun­nat, joil­la ei koskaan ole ollutkaan lapsia.

Jos aikaa löy­tyy, teen asun­to­jen koon sään­te­lyn perusteista oman postauksen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.12.2012

Jätkäsaaren bunkkerin katolle town-house ‑kort­teli

Ainakaan viras­tol­ta ei puu­tu ennakkolu­u­lot­to­muut­ta.  Näistä paris­takymmen­estä pien­talosta saat­taa tul­la seudun kalleim­mat, jos asun­non osta­jat ovat yhtä ennakkolu­u­lot­to­mia. Pitäisi vähän nähdä kuvia. Pysäköin­tipaikko­jen rak­en­tamiskus­tan­nuk­sis­sa tehdään kau­den kärk­i­t­u­los, yli 300 000 euroa/paikka, mut­ta se johtuu siitä, että alueel­la on ollut kaatopaik­ka, ja kai se pitäisi put­sa­ta muutenkin.

Elan­non Hakaniemen tavarat­a­lo laa­jen­taa Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.12.2012”

Pitäisikö suomalaisiin korkeakouluihin luoda lyhyttutkinnot?

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen

1) Kyl­lä

Asia on ainakin harkin­nan arvoinen. Nytkin on lyhy­itä tutk­in­to­ja, mut­ta ne ovat korkeak­oulu­jen ulkop­uolel­la eril­li­sis­sä oppi­laitok­sis­sa, jol­loin opiske­li­jan on tiedet­tävä aloit­taes­saan, mik­si aikoo isona. Yliopis­toon tulee paljon opiske­li­joi­ta, joille opin­to­jen kulues­sa selviää, ettei tieteel­liseen osaamiseen tähtäävä tutk­in­to graduineen ole hei­dän jut­tun­sa. Var­maankin korkeak­oulu­jen ulkop­uolisi­in oppi­laitok­si­in pää­tyneistä moni vai­h­taisi kun­ni­an­hi­moi­sem­pi­in opin­toi­hin, jos se vain olisi mah­dol­lista. Voitaisi­in hyvin tehdä niin, että korkeak­oului­hin otet­taisi sisään enem­män opiske­li­joi­ta, mut­ta heistä osa pää­ty­isi suorit­ta­maan lyhyem­män, suo­raan työelämään tähtäävän tutkin­non, jos­sa kuitenkin pääosa opin­to­suorituk­sista olisi samo­ja kuin mais­terin tutk­in­toon tähtäävil­lä. Jat­ka lukemista “Pitäisikö suo­ma­laisi­in korkeak­oului­hin luo­da lyhyttutkinnot?”