Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys

Lep­pois­ta­mi­nen, talous­kas­vu ja jul­ki­sen talou­den kes­tä­vyys, osa 1/3

(Pidin Maj­vi­kis­sa kes­tä­vän  talou­den foo­ru­mil­le ja pilot­ti­kurs­sil­le alus­tuk­sen otsi­kon mukai­ses­ta aihees­ta. Palas­te­len tämän blo­gil­le useam­pa­na postauksena.)

Tau­luk­ko

Tuot­ta­vuu­den nousun ja työl­li­syy­den para­ne­mi­sen vai­ku­tus jul­ki­sen talou­den kestävyyteen. 

Tuot­ta­vuu­den
nousu 
Työl­li­syy­den paraneminen 
Jul­ki­sen sek­to­rin palkat         0             +
Tulon­siir­rot         0             + +
Mak­sus­sa ole­vat eläkkeet         +             +
Ter­veys- ja kou­lu­tus­pal­ve­lu­jen kysyntä         -             0
Val­tion velka         +             +

 

Talous­kas­vus­ta his­to­rial­li­ses­ti val­tao­sa on tuot­ta­vuu­den kas­vua. Tuot­ta­vuu­den kas­vun mää­rää­män tren­din ympä­ril­lä on vähäis­tä työl­li­syy­den para­ne­mi­ses­ta tai heik­ke­ne­mi­ses­tä joh­tu­vaa vaih­te­lua. Nämä kak­si kas­vun aiheut­ta­vaa toi­mi­vat jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta aivan eri tavalla.

Tuot­ta­vuu­den kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen nos­taa pal­kat noin kak­sin­ker­tai­sik­si. Tämä tuo vero­tu­lo­ja, mut­ta nos­taa myös menoja.

Jul­ki­set pal­kat nouse­vat osa­puil­leen mui­den palk­ko­jen ver­ran, joten tuot­ta­vuu­den nousu ei hel­po­ta jul­kis­ten palk­ko­jen maksua.

Tulon­siir­rot nouse­vat tosia­sias­sa palk­ka­ta­son muka­na. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä myös perus­tur­va, vaik­ka se onkin sidot­tu pelk­kään hin­tain­dek­siin. Poik­keuk­se­na täs­tä mak­sus­sa ole­vat eläk­keet, jot­ka on sidot­tu lähes yksi­no­maan hintaindeksiin.

Kou­lu­tus- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen kysyn­tä nousee huo­mat­ta­vas­ti tulo­jen nous­tes­sa. Täl­tä osin talous­kas­vu vai­keut­taa jul­ki­sen talou­den tasapainoa.

Val­tion velan hoi­to­me­no­ja talous­kas­vu tie­tys­ti helpottaa.

Tuot­ta­vuu­den kas­vat­ta­ma talous­kas­vu hel­pot­taa siis jul­kis­ta talout­ta oikeas­taan vain mak­sus­sa ole­vien eläk­kei­den ja val­tion velan­hoi­to­me­no­jen osal­ta. Tätä mer­kit­tä­väm­pää on ter­veys- ja kou­lu­tus­me­no­jen kas­vu. Talous­kas­vu siis pikem­min­kin hei­ken­tää jul­ki­sen talou­den kestävyyttä.

Sen sijaan työl­li­syy­den para­ne­mi­ses­ta joh­tu­val­la talous­kas­vul­la on yksi­no­maan myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia jul­ki­sen talou­den tasapainoon.

 

85 vastausta artikkeliin “Talouskasvu ja julkisen talouden kestävyys”

  1. Osmo: “…työl­li­syy­den para­ne­mi­ses­ta joh­tu­val­la talous­kas­vul­la on yksi­no­maan myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia jul­ki­sen talou­den tasapainoon.”

    Näin­kö se menee:
    Kun pal­kat nouse­vat, entis­tä tar­mok­kaam­min yri­tys­ten kan­nat­taa etsiä uusia inno­vaa­tioi­ta kor­vaa­maan työn­te­ki­jöi­tä. Työ­paik­ko­jen säi­ly­mi­sen pelas­taa vain nopea talous­kas­vu. Sil­loin ei kye­tä niin nopeas­ti inves­toi­maan uuteen, että hyvän kysyn­nän aika­na työn­te­ki­jöi­tä kan­nat­tai­si vähen­tää. Näin on syn­ty­nyt talous­kas­vun vält­tä­mät­tö­myy­den ja pal­kal­laan elä­vien työn­te­ki­jöi­den sekä vero­tuk­sen varas­sa toi­mi­van yhteis­kun­nan riip­pu­vuus toisistaan.

  2. Tuot­ta­vuu­den kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen nos­taa pal­kat noin kak­sin­ker­tai­sik­si. Tämä tuo vero­tu­lo­ja, mut­ta nos­taa myös meno­ja. Jul­ki­set pal­kat nouse­vat osa­puil­leen mui­den palk­ko­jen ver­ran, joten tuot­ta­vuu­den nousu ei hel­po­ta jul­kis­ten palk­ko­jen maksua.”

    Jul­ki­set pal­kat nouse­vat mut­ta mik­si ? Ay-liik­keen takia vai demo­kra­tian takia ? Ei jul­kis­ten palk­ko­jen nos­ta­mi­seen ole mitään perus­tei­ta mut­ta raken­teet ovat sel­lai­set että ne nouse­vat auttamatta.

    Raken­teet kui­ten­kin muut­tu­vat. Nii­tä myös voi muut­taa. Eivät jul­ki­set pal­kat las­ke­kaan sil­loin kun yksi­tyi­set pal­kat fak­ti­ses­ti laskevat.

  3. Osmo: “Jul­ki­set pal­kat nouse­vat osa­puil­leen mui­den palk­ko­jen ver­ran, joten tuot­ta­vuu­den nousu ei hel­po­ta jul­kis­ten palk­ko­jen maksua.”

    Jul­ki­set pal­kat ovat vain pie­nem­pi osa koko kan­san­ta­lou­den palk­ka­sum­mas­ta, tuot­ta­vuu­den nousu ja sen mukai­nen palk­ko­jen nousu yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la tuot­taa enem­män vero­tu­lo­ja kuin mitä jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­jen nousuun menee. Las­ke vaik­ka itse.

  4. Ode, voi­sit­ko sel­ven­tää, mitä tämä tar­koit­taa tai mikä on meka­nis­mi tässä:

    Kou­lu­tus- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen kysyn­tä nousee huo­mat­ta­vas­ti tulo­jen nous­tes­sa. Täl­tä osin talous­kas­vu vai­keut­taa jul­ki­sen talou­den tasapainoa.”

    Minun mie­les­tä­ni, joka ei siis perus­tu tie­toon vaan päät­te­lyyn, JULKISTEN kou­lu­tus- ja ter­veys­pal­ve­lui­den kysyn­tä nousee tulo­jen LASKIESSA.

    Onko kor­re­laa­tio min­kä linee­ari­nen, kur­vi­li­ne­aa­ri­nen ja min­kä merkkinen? 

    Nimi­merk­ki: Puto­sin kärryiltä

    1. Rik­kaas­sa maas­sa opis­kel­laan pidem­mäl­le kuin köy­häs­sä. Maan vau­ras­tues­sa ihmi­set vaa­ti­vat parem­paa ter­vey­den­hoi­toa. Parem­pi ter­vey­den­hoi­to taas on mel­kein koko­naan jul­kis­ta. Yhtään sydän­siir­toa ei Suo­mes­sa ole teh­ty yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

  5. Totaa­li­nen sota jos­sa­kin maa­il­man kol­kal­la ja loput­tu­aan on ollut var­sin hyvä edis­tä­mään maa­il­man talout­ta, työl­li­syyt­tä ja rikas­tut­ta­maan raha­säk­kien äärel­lä eläjiä.

    Mut­ta mikä pie­nem­män sort­ti­nen, Suo­men talout­ta kii­hot­ta­va käsi­te tuli­si “lait­taa nurin” ja sit­ten raken­taa uudes­taan, jot­ta suo­ma­lais­ten työt­tö­mien ei tar­vi­ti­si ryh­tyä työt­tö­myys­tur­van­sa mene­tyk­sen uhal­la tyh­jää tekemään.

  6. Sikä­li kun tie­dän, Val­tio­va­rain­mi­nis­te­riös­sä on erin­omai­nen Suo­men mak­roe­ko­no­mi­nen malli.

    Sii­hen voi heit­tää sisään eri­lai­sia muut­tu­jia ja saa heti var­sin tar­kan tosi-tuloksen.

    Olen var­ma, että jos nii­hen lait­taa lisää työl­li­syyt­tä ja sitä kaut­ta vien­nis­tä tule­vaa talous­kas­vua, saa­daan hie­no­ja tuloksia.

    Jos taas heit­tää sisään jotain lep­pois­ta­mis­ta tai val­tion meno­jen kas­vua, tulos menee päin elintä!

    Suo­mel­la menee vie­lä­kin huo­nom­min, jos sisään heit­tää nyky­hal­li­tuk­sen humpuuki-ohjelman.

    Näi­tä itses­tään­sel­viä las­kel­mia ei kukaan popu­lis­ti-polii­tik­ko kui­ten­kaan uskal­la tai keh­taa esit­tää kansalle.

    OS teki­si pal­ve­luk­sen täl­le pals­tal­le jos vetäi­si tosi-las­kel­mia esiin.

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä, jon­ka on pak­ko teh­dä koko ajan tosi-laskelmia

  7. Kos­ka­ko­han Suo­mes­sa käy­täi­siin talous­kes­kus­te­lua siten, että EK ei vain esit­täi­si omia lyhyt­nä­köi­siä ja pal­jol­ti ris­ti­rii­tai­sia näke­myk­si­ään, ja sit­ten hal­li­tus pan­naan juok­se­maan nii­den mukaan? Sit­ten lai­te­taan muu­ta­ma pins­si itse­näi­syys­pä­vä­nä rin­taan niil­le jot­ka tot­te­li­vat, aivan kuten jo tsaa­ril­la oli tapana. 

    Vaik­ka vih­reät ovat­kin hal­li­tuk­ses­sa EK:n juok­su­poi­kien kans­sa, niin ehkä­pä tähän höl­möi­lyyn voi­si muu­ta­man tuli­ki­ven­kat­kui­sen sana­sen sanoa? Kos­ka nyt on näh­ty, että EK ajaa lisää työ­tä niil­le joil­la sitä jo on, eikä jokai­sel­le jota­kin, niin minus­ta tämän ei pitäi­si olla kan­san­val­taa edus­ta­vien tah­to. Syr­jäy­te­tään toi­set ja väsy­te­tään toi­set, mis­sä jär­ki? Vitu­tus tap­paa, mut­ta ensin se tuot­taa kal­lii­ta ongel­mia. Tämä jos jokin tulee kal­liik­si jul­ki­sel­la talou­del­le. Onnea kui­ten­kin jo täs­sä vai­hees­sa niil­le, jot­ka jo jota­kin arvon­sa pitä­vää omistavat. 

    EK:n itku on vie­lä sii­nä­kin suh­tees­sa onne­ton­ta, että mik­si kukaan ei puhu tuot­teis­ta? Jos ei ole tuot­teet kun­nos­sa, niin ei ole kysyn­tää. Väit­täi­sin suo­ma­lais­ten teol­li­suus­her­ro­jen olleen yhtä tyh­miä, kuin Det­roi­tin auto­teh­tai­li­jat, jot­ka rakas­tui­vat V8:n möri­nään ja eivät huo­man­neet, että kan­sa osti ben­sa­pi­he­jä jap­si­au­to­ja. Tuli sit­ten koko hom­ma veron­mak­sa­jien pelas­tet­ta­vak­si, vaik­ka val­tion piti olla paha bisneksille.

    Suo­mes­sa joh­ta­jat oppi­vat jo RUK:ssa, että iso, pai­na­va, kova, kal­lis ja vih­reä ovat mää­rei­tä sel­lai­sel­le, jota mie­hen pitää teh­dä. Toki reser­vis­sä unoh­tuu tuo vih­reä. Muu on sit­ten has­su­ta­lout­ta tai akkait­ten hom­maa, johon ei saa rahaa pan­kis­ta tai van­han lii­ton rahoit­ta­jil­ta. Ei mene ver­tai­lu­maa Ruot­sis­sa ihan näin ja hom­ma ei dip­paa, kun talous ei ole pelk­kää inves­toin­ti­ver­met­tä. Nokia­kin nuk­kui, kun luu­li­vat että koval­la ja isol­la pär­jää, mut­ta oli­si­kin pitä­nyt panos­taa peh­me­ään sof­taan. Nyt mak­se­taan Nokian lii­an suu­rek­si kas­va­mi­sen ja sen jäl­kei­sen romah­ta­mi­sen hin­taa polii­ti­koi­den paniik­ki­na, jota EK käyt­tää hyväk­si neo­kon­nien oppien mukaan. Raken­ne­muu­tok­sen mer­ki­tys­tä vähät­te­le­mäl­lä koi­te­taan saa­da kaik­kea ros­kaa läpi.

    Ei var­maan kan­nat­tai­si teh­dä pai­na­vaa bulk­kia, jota on kal­lis­ta vie­dä ja nyt sitä osaa­vat jo teh­dä muut­kin. Sit­ten vie­lä EK ajaa tämän yhden her­ran pää­tel­miä läpi, että ympä­ris­tä­lain­sää­dän­tö pitää ajaa alas. Miten clean­tec­his­tä kehit­tyy mitään, jos sitä ei tar­vit­se kehit­tää käyt­tä­mäl­lä? Miten kai­vok­sia ava­taan, jos lupia myön­tä­vät irti­sa­no­taan? Miten Kaup­pa­hal­lis­ta kehit­tyy mitään, jos sen pitää olla EK:n park­ki­pai­kan kes­kel­lä? Tulee­ko edes puu­ra­ken­ta­mi­ses­ta mitään, kun UPM:n pää­ma­jaan­kin lai­te­taan vain pui­set julkisivurimat?

    Mik­si kukaan ei tee Paak­ka­sia ja uhkaa heit­tää joh­ta­jia pel­lol­le, eikä vain kar­si tuo­tan­to­aan? Jos ker­ta tuot­teet on kun­nos­sa ja niin uniik­ke­ja neron­lei­mauk­sia, niin sit­ten­hän se on vain myyn­ti- ja mark­ki­noin­ti­puo­len joh­dos­ta kiin­ni, jos ei ole kysyn­tää. Kai­kil­la yrit­täjl­lä ei mene huo­nos­ti, joten avain­sa­na lie­nee tuo raken­ne­muu­tos. Pitäi­si vain lopet­taa sel­lai­sen teko­hen­gi­tys, jol­la ei ole tule­vai­suu­des­sa asi­aa olla ole­mas­sa, eli ohja­ta raken­ne­muu­tos­ta kes­tä­vään suuntaan.

  8. En hyväk­sy sitä läh­tö­koh­taa, että (ylei­sen) tuot­ta­vuu­den nousun pitäi­si näkyä tulon­siir­rois­sa tai edes jul­ki­sen sek­to­rin pal­kois­sa sellaisenaan.

    Ole­te­taan että yksi­tyi­nen tuot­ta­vuus kas­vaa mut­ta jul­ki­nen ei, tai kas­vaa olen­nai­ses­ti hitaam­min kuin yksi­tyi­nen. Ole­te­taan, että palk­ka­so­pi­muk­sin pide­tään huo­li että jul­ki­set pal­kat pysy­vät suh­tees­sa samoi­na kuin yksi­tyi­set. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä siis (yksi­tyi­sen sek­to­rin) tuot­ta­vuu­den kas­vu joh­taa sii­hen, että jul­ki­nen sek­to­ri syö ala­ti suu­rem­man osan resursseista. 

    Palk­ko­jen pitää ank­ku­roi­tua tuot­ta­vuu­teen, mikä tahan­sa muu jär­jes­te­ly prop­paa ennenpitkää.

    Jos soli­daa­ri­sel­la palk­ka­po­li­tii­kal­la taas pide­tään esi­mer­kik­si yksi­tyi­sen sek­to­rin pal­kat (kei­no­te­koi­sen) mata­li­na ja tuot­ta­vuus kas­vaa, niin tämä näkyy pää­oma­tu­lo­jen osuu­den kas­vu­na. Taas saa­daan nii­tä kau­hei­ta tuloe­ro­ja. Ja siis, ei sel­lais­ta palk­ka­malt­tia onnis­tu­tat pitä­mään pitkään. 

    Vie­lä kum­mal­li­sem­paa on tulon­siir­to­jen sito­mi­nen tuot­ta­vuu­teen. Esi­mer­kik­si tulon­siir­to­jen varas­sa elä­vien asu­mis­väl­jyy­den ole­te­taan ilmei­ses­ti kas­va­van samaa tah­tia kuin muul­la väes­töl­lä. Mik­si näin pitäi­si olla, kun ottaa huo­mioon että täs­tä iso osa on nol­la­sum­mais­ta? Tämä on kau­hea tehot­to­muu­den läh­de! Ja se näkyy, pal­jon­ko asu­mis­tu­kiin menee nyt ja pal­jon­ko meni 25 vuot­ta sitten? 

    Ja siis, mik­si tuot­ta­vuu­den nousu lisäi­si ter­veys- ja kou­lu­tus­pal­ve­lui­den kysyn­tää? Elin­kaa­ren yli kes­kiar­vois­tet­tu­na aina­kin ter­veys­pal­ve­lui­den kysyn­tä per elin­vuo­si luu­li­si pikem­min­kin vähe­ne­vän. Kou­lu­tuk­sen osal­ta taas ei pitäi­si olla syy­tä huo­leen. Kou­lu­tus­me­no­jen suh­de BKT:hen on las­ke­nut 1990-luvul­ta saak­ka, tuot­ta­vuu­den nousu näyt­täi­si­kin kos­ke­van jos­sain mää­rin koulutusta. 

    Esi­tät tie­tyt vasem­mis­to­lai­set arvo­va­lin­nat väis­tä­mät­tö­mi­nä tosi­asioi­na. Oli­si fik­sua jos erot­te­li­sit, mikä mie­les­tä­si pro­ses­seis­sa on sen aidos­ti väis­tä­mät­tö­män osuus ja mikä on vain sitä, että tiet­ty­jä poliit­ti­ses­ti kivu­liai­ta pää­tök­siä ei voi­da teh­dä. Kaik­kial­la maa­il­mas­sa nimit­täin täl­lai­set lai­na­lai­suu­det eivät todel­la­kaan ole voimassa.

  9. Ei jul­ki­sen talou­den rahoi­tuk­sen tar­vit­se olla riip­pu­vai­nen yksi­tyi­sen talou­den suju­vuu­des­ta. Rahoit­ta­mal­la jul­kis­ta sek­to­ria suo­raan omas­ta kes­kus­pan­kis­ta, saa­daan pal­ve­lut tuo­tet­tua suh­dan­teis­ta riip­pu­mat­ta. Tätä kaut­ta myös yksi­tyi­sen sek­to­rin vel­kaan­tu­mi­nen vähe­nee ja sen toi­min­tae­del­ly­tyk­set paranevat.
    Talou­den yli­kuu­me­ne­mis­ti­lan­tees­sa jul­ki­sen sek­to­rin inves­toin­te­ja voi­daan vähentää.
    Jos­tain syys­tä polii­ti­kot kuvit­te­le­vat vero­tu­loil­la rahoi­tet­ta­van jul­kis­ta toi­min­taa, vaik­ka raha­jär­jes­tel­män sisäl­lä jul­ki­nen kulu­tus tapah­tuu aina uudel­la kes­kus­pank­ki­ra­hal­la (eli “rahan pai­na­mi­sel­la”) ja vero­tus puo­les­taan pois­taa tuo­ta kes­kus­pank­ki­ra­haa kier­ros­ta. Tämä on ehkä nyky­ajan suu­rin ja vahin­gol­li­sin kol­lek­tii­vi­nen väärinymmärrys.

    Jul­ki­ses­sa velas­sa ei ole kysy­mys mis­tään kes­tä­vyys­va­jees­ta vaan pel­käs­tään sii­tä, mis­tä vel­ka ote­taan. Jos se ote­taan omas­ta kes­kus­pan­kis­ta, sen mää­räl­lä ei ole mitään kuvi­tel­ta­vis­sa ole­vaa rajaa ja rahaa syn­tyy aina tar­vit­ta­viin inves­toin­tei­hin riit­tä­vä mää­rä. Vas­ta sii­nä tilan­tees­sa kun lähes­ty­tään täys­työl­li­syys­ti­lan­net­ta, alkaa raha­mää­rän kas­vat­ta­mi­nen vai­kut­ta­maan inflaatioon.

  10. Ihmi­siä moti­voi rahan tie­naa­mi­nen ei eri­koi­set sil­lat, ei juna­ra­dat, ei oop­pe­ra­ta­lot ei lob­bauk­sen vas­taan­ot­to­jär­jes­töt ei elä­ke­va­kuu­tus­yh­tiöt jot­ka myös rakas­ta­vat otta­mi­aan rahoja.

    Opis­ke­li­jat moti­voi­tu­vat jos on rahan­tu­loa tie­dos­sa, työn­te­ki­jät ja yrit­tä­jät moti­voi­tu­vat jos vai­vas­ta saa rahaa itsel­leen. Työ-tulos­ta syn­tyy enem­män jos ihmi­set saa­vat sii­tä rahaa.

    Elä­mä on ihmi­siä itse­ään var­ten, ei joi­den­kin vie­rai­den ter­vei­den työ­ky­kyis­ten elät­tä­mis­tä var­ten. Useim­mat ovat val­mii­ta aut­ta­maan sitä oikeas­ti tar­vit­se­via, mut­ta “nyky-hyvin­voi­tiyh­teis­kun­ta” on jota­kin muuta.

  11. Tie­de­mies:
    En hyväk­sy sitä läh­tö­koh­taa, että (ylei­sen) tuot­ta­vuu­den nousun pitäi­si näkyä tulon­siir­rois­sa tai edes jul­ki­sen sek­to­rin pal­kois­sa sellaisenaan.

    Ole­te­taan että yksi­tyi­nen tuot­ta­vuus kas­vaa mut­ta jul­ki­nen ei, tai kas­vaa olen­nai­ses­ti hitaam­min kuin yksi­tyi­nen. Ole­te­taan, että palk­ka­so­pi­muk­sin pide­tään huo­li että jul­ki­set pal­kat pysy­vät suh­tees­sa samoi­na kuin yksi­tyi­set. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä siis (yksi­tyi­sen sek­to­rin) tuot­ta­vuu­den kas­vu joh­taa sii­hen, että jul­ki­nen sek­to­ri syö ala­ti suu­rem­man osan resursseista.

    En ymmär­rä. Ole­te­taan että yksi­tyis­ten sek­to­rin tuo­tan­to on 100 ja täs­tä lapioi­daan veroi­na puo­let eli 50 jul­ki­sel­la sek­to­ril­le, jos­sa on töis­sä puo­let väes­tös­tä. Ole­te­taan yksin­ker­tai­suu­den vuok­si että koko tuo­tan­to mak­se­taan palk­koi­na, niin yksi­tyis­ten sek­to­rin työn­te­ki­jät saa ihan saman ver­ran palk­kaa kuin jul­ki­sen. Kun tuot­ta­vuus kas­vaa ja yksi­tyi­sen sek­to­rin tuo­tan­to on esim. 200, niin ei tuo muu­tu mihinkään.

    Aina­kin hie­man pidem­mäl­lä tar­kas­te­lu­vä­lil­lä (ura­va­lin­nat) yksi­tyi­nen ja jul­ki­nen sek­to­ri kil­pai­lee samois­ta työn­te­ki­jöis­tä. Ei se palk­kae­ro voi olla ihan mitä tahansa.

    Palk­ko­jen pitää ank­ku­roi­tua tuot­ta­vuu­teen, mikä tahan­sa muu jär­jes­te­ly prop­paa ennenpitkää.

    No ank­ku­roi­tuu­han ne koko­nais­tuot­ta­vuu­teen. Ja sivu­men­nen, sikä­li kun ala­koh­tai­nen kor­keam­pi tuot­ta­vuus tuot­taa suh­teel­li­ses­ti yhä suu­rem­pia palk­ko­ja, niin kyse on kil­pai­lun puut­tees­ta. Eli siis kor­keam­man tuot­ta­vuu­den pitäi­si siir­tyä kulut­ta­ja­hin­toi­hin kil­pai­luil­la mark­ki­noil­la. Krug­ma­nin vii­mei­sin pää­omis­ta ja robo­teis­ta on muu­ten tähän liit­tyen hyvä, http://www.nytimes.com/2012/12/10/opinion/krugman-robots-and-robber-barons.html?partner=rssnyt&emc=rss&_r=0

    Vie­lä kum­mal­li­sem­paa on tulon­siir­to­jen sito­mi­nen tuot­ta­vuu­teen. Esi­mer­kik­si tulon­siir­to­jen varas­sa elä­vien asu­mis­väl­jyy­den ole­te­taan ilmei­ses­ti kas­va­van samaa tah­tia kuin muul­la väes­töl­lä. Mik­si näin pitäi­si olla, kun ottaa huo­mioon että täs­tä iso osa on nol­la­sum­mais­ta? Tämä on kau­hea tehot­to­muu­den läh­de! Ja se näkyy, pal­jon­ko asu­mis­tu­kiin menee nyt ja pal­jon­ko meni 25 vuot­ta sitten?

    Kyl­lä sä nyt sen tie­dät että abso­luut­ti­nen ja suh­teel­li­nen huo­no­tu­loi­suus on eri asia. Jos olet sitä miel­tä että suh­teel­li­nen huo­no­tu­loi­suus ei ole ongel­ma, niin sen voi sanoa ihan suo­raan ääneen, onnea vaan argumentointiin. 🙂

    KELAn asu­mis­tuet on vuo­des­sa noin 1,25 mil­jar­dia, sos­sun mak­sa­mis­ta en osaa sanoa. Vähem­män tuo on kuin eril­lai­set kes­ki­luo­kan asu­mis­tuet kuten asun­to­lai­nan kor­ko­vä­hen­nys, työ­mat­ka­kor­vauk­set, jne. Suo­mes­sa tue­taan asu­mis­ta riip­puen sitä mitä tuik­si las­kaa noin ton­nil­la tai kah­del­la per asun­to. Pidem­min http://tolkku.blogspot.fi/2012/05/yleisempi-asumistuki.html

  12. No nyt on verek­set voi­mat EK:ssa, kyl­lä maan asiat saa­daan kuntoon.
    Ja ensim­mäi­sek­si puu­tut­tiin mekit­tä­vään epä­koh­taan: teh­dyt työ­tun­nit ovat 60-lukuun ver­rat­tu­na vähen­ty­neet mer­kit­tä­väs­ti — ja kaik­ki tämä lähes pel­käs­tään sik­si, että jos­tain syys­tä on annet­tu lau­an­tait vapaak­si! Kuin­ka näin on pääs­syt käy­mään? On se hyvä, että tämä on nyt heti huomattu.

  13. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rik­kaas­sa maas­sa opis­kel­laan pidem­mäl­le kuin köy­häs­sä. Maan vau­ras­tues­sa ihmi­set vaa­ti­vat parem­paa ter­vey­den­hoi­toa. Parem­pi ter­vey­den­hoi­to taas on mel­kein koko­naan jul­kis­ta. Yhtään sydän­siir­toa ei Suo­mes­sa ole teh­ty yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    Jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to alkaa olla Suo­mes­sa eri­kois­sai­raan­hoi­toa lukuu­not­ta­mat­ta ihan puh­das vitsi!

    Esi­mer­kik­si en var­mas­ti mene vii­kon­lop­pu­na sai­raan lap­sen kans­sa päi­vys­tyk­seen jonot­ta­maan tun­ti­kausik­si, jos voin lyö­dä vakuu­tuk­sen tis­kiin ja men­nä sun­nun­tai­na minul­le sopi­vaan aikaan asian­sa osaa­van las­ten­lää­kä­rin jut­tusil­le yleis­lää­kä­rin arvai­lu­jen sijasta.

    Kuka täy­si­jär­ki­nen halu­aa jonot­taa sai­raan lap­sen kans­sa esi­mer­kik­si viit­tä tun­tia, jos voi sel­vi­tä 20 minuu­tis­sa, min­kä se itse vas­taan­ot­to kestää?

    Tar­vii­ko edes mai­ni­ta ham­mas­huol­toa? Jono­tusa­jat tar­kas­tuk­seen ovat vii­me­ai­koi­na olleet luok­kaa vuo­si, mitä ihmet­tä täm­möi­sel­lä “pal­ve­lul­la” oikein tekee?

  14. tpyy­luo­ma: Aina­kin hie­man pidem­mäl­lä tar­kas­te­lu­vä­lil­lä (ura­va­lin­nat) yksi­tyi­nen ja jul­ki­nen sek­to­ri kil­pai­lee samois­ta työn­te­ki­jöis­tä. Ei se palk­kae­ro voi olla ihan mitä tahansa.

    Todet­ta­koon muu­ten, että täl­lä het­kel­lä val­tion pal­ve­luk­ses­sa ole­vien kes­ki­palk­ka on *suu­rem­pi* kuin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la. (Kun­tien pal­ve­luk­ses­sa pienempi).

    Ei se palk­kae­ro näin­kään päin voi olla ihan mitä tahansa…

  15. Panu Hei­no­nen: Jos­tain syys­tä polii­ti­kot kuvit­te­le­vat vero­tu­loil­la rahoi­tet­ta­van jul­kis­ta toi­min­taa, vaik­ka raha­jär­jes­tel­män sisäl­lä jul­ki­nen kulu­tus tapah­tuu aina uudel­la keskuspankkirahalla

    No eikös mun­kin talo­kau­pat on rahoi­tet­tu kes­kus­pank­ki­ra­hal­la, jos myy­jän tili on eri pan­kis­sa kuin omani…?

  16. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Parem­pi ter­vey­den­hoi­to taas on mel­kein koko­naan jul­kis­ta. Yhtään sydän­siir­toa ei Suo­mes­sa ole teh­ty yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    Toi­saal­ta yhtään Beck­ha­min kint­tua ei ole lei­kat­tu muu­al­la kuin yksi­tyi­sel­lä. Huip­pu­yk­si­köi­tä kehit­tyy siis yksi­tyi­sel­lä­kin puo­lel­la. Tie­tys­ti yksi­tyi­nen ja jul­ki­nen tar­vit­se­vat toi­si­aan mones­sa suhteessa.

    Eri orga­ni­saa­tiot eri­kois­tu­vat hie­man eri asioi­hin; sydän­siir­to­jen rahoi­tus on halut­tu hoi­taa tie­tyl­lä taval­la ja se, että se on jul­ki­sen hal­lus­sa, ei ole vain yksi­tyis­ten heik­kout­ta, vaan poliit­ti­nen päätös.

    Mitä tulee kom­ment­tei­hin sii­tä, että jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to on vit­si, niin täs­sä koke­muk­set vaih­te­le­vat kovas­ti. Liki 20 vuot­ta sit­ten jono­tin pik­ku­lap­sen kans­sa Espoon ter­veys­kes­kuk­seen kah­dek­san tun­nin päi­viä (tai öitä). Nyt vii­mei­set pari kon­tak­tia ovat olleet kaik­keen jul­ki­suu­des­sa näh­tä­vään vali­tuk­seen näh­den häm­mäs­tyt­tä­vän suju­via: lää­kä­riin on pääs­syt jota­kuin­kin heti. Tosin näi­tä anek­doot­ti­ko­ke­muk­sia on tul­lut per­hees­sä­ni vain pari. Lap­set on kyl­lä suo­siol­la vie­ty yksi­tyi­sel­le, kos­ka jul­ki­sel­la sek­to­ril­la jono­tut­ta­mi­nen oli aika­naan niin tör­ke­ää. Sii­nä­hän ei tuh­la­ta vain poti­laan aikaa ja lisä­tä kär­si­mys­tä, vaan myös saat­ta­jan aikaa ja ahdis­tus­ta. Tähän ei kui­ten­kaan tule muu­tos­ta, kos­ka yksi­tyi­sel­lä ja jul­ki­sel­la on se ero, että yksi­tyi­sel­lä poti­las on mak­sa­va asia­kas. Jul­ki­sel­la taas mak­sa­va asia­kas on polii­tik­ko, ja poti­las on vain pro­ses­sin kohde.

  17. Sylt­ty:
    Tar­vii­ko edes mai­ni­ta ham­mas­huol­toa? Jono­tusa­jat tar­kas­tuk­seen ovat vii­me­ai­koi­na olleet luok­kaa vuo­si, mitä ihmet­tä täm­möi­sel­lä “pal­ve­lul­la” oikein tekee? 

    Aina­kin Hel­sin­gis­sä ham­mas­huol­to toi­mii nykyi­sin parem­min kuin muu­ta­ma vuo­si sit­ten. Jono­tusai­ka tar­kas­tuk­seen on alle 6 kuu­kaut­ta. Onhan se sil­ti pit­kä aika, mut­ta kyse on kui­ten­kin kii­reet­tö­mäs­tä asias­ta. Kii­reel­li­set hom­mat hoi­de­taan erik­seen.. kun­nal­li­sel­la puo­lel­la­kin usein yksityisellä 🙂

  18. Jos jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuus kas­vaa hitaam­min, yksi­tyi­sen sek­to­rin hyö­dyk­kei­den kysyn­nän pitäi­si kas­vaa nopeam­min. Jos val­tio estää tämän, syn­tyy jär­je­tön­tä tehokkuutta.

    Pitää siis yksi­tyis­tää kou­lu­tus pal­ve­luse­te­leil­lä Ruot­sin mal­liin, ter­vey­den­hoi­to esi­mer­kik­si Sin­ga­po­ren tai Hol­lan­nin mal­lil­la jne.

    1. Eivät­kö Ruot­sin sur­keat koke­muk­set kou­lu­lai­tok­sen yksi­tyis­tä­mi­ses­tä häi­rit­se lain­kaan. Oppi­mis­tu­lok­set ovat katat­ro­faa­lis­ta luokkaa.

  19. Sylt­ty:
    Tar­vii­ko edes mai­ni­ta ham­mas­huol­toa? Jono­tusa­jat tar­kas­tuk­seen ovat vii­me­ai­koi­na olleet luok­kaa vuo­si, mitä ihmet­tä täm­möi­sel­lä “pal­ve­lul­la” oikein tekee? 

    Tulin hil­jat­tain toden­neek­si, että aikui­sen ei näem­mä kan­na­ta men­nä jul­ki­sel­le puo­lel­le ham­mas­hoi­toon, aina­kaan jos on ilmi­sel­viä kor­jaus­tar­pei­ta. Asia­kas­mak­sut nouse­vat hyvin lähel­le yksi­tyi­sen veloit­ta­mia sum­mia, kos­ka jul­ki­sel­la puo­lel­la pom­po­tel­laan asia­kas­ta suu­hy­gie­nis­til­lä jne. ja useis­ta käyn­neis­tä tulee usei­ta käyn­ti­mak­su­ja. Vaik­ka jul­ki­sen puo­len toi­men­pi­de­mak­sut ovat ehkä noin puo­let yksi­tyi­sen puo­len vas­taa­vis­ta, koko­nai­suu­te­na ero on pal­jon pienempi.

    Lisäk­si yksi­tyi­sel­le vas­taa­no­tol­le pää­see kos­ka vaan, ja jul­ki­sel­le odo­tusa­jat ovat kuu­kausia. Ilmei­ses­ti jul­kis­ta ei enää käy­tä kukaan joka jou­tuu omas­ta pus­sis­taan mak­sa­maan ham­mas­hoi­ton­sa, vaan ainoas­taan se osa väes­tös­tä, joka voi lähet­tää kui­tit sos­sul­le; sos­su kun ei ilmei­ses­ti yksi­tyi­sen puo­len las­ku­ja maksa.

  20. Pek­ka Tai­pa­le: Todet­ta­koon muu­ten, että täl­lä het­kel­lä val­tion pal­ve­luk­ses­sa ole­vien kes­ki­palk­ka on *suu­rem­pi* kuin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la. (Kun­tien pal­ve­luk­ses­sa pienempi).

    Ei se palk­kae­ro näin­kään päin voi olla ihan mitä tahansa…

    Val­tiol­la on yllät­tä­vän vähän ihmi­siä töis­sä, suu­rin osa jul­ki­sen sek­to­rin työ­pai­kois­ta on kun­nis­sa, ja niis­tä val­tion työ­pai­kois­ta suu­ri osa on asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä, esi­mer­kik­si tuomioistuimissa.

  21. Panu Hei­no­nen:

    Rahoit­ta­mal­la jul­kis­ta sek­to­ria suo­raan omas­ta kes­kus­pan­kis­ta, saa­daan pal­ve­lut tuo­tet­tua suh­dan­teis­ta riippumatta. 

    Elä­köön, iki­liik­ku­ja on kek­sit­ty, siir­ry­tään siis Zim­babwen mal­liin jul­ki­sen talou­den rahoituksessa.

  22. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eivät­kö Ruot­sin sur­keat koke­muk­set kou­lu­lai­tok­sen yksi­tyis­tä­mi­ses­tä häi­rit­se lain­kaan. Oppi­mis­tu­lok­set ovat katat­ro­faa­lis­ta luokkaa.

    Ruot­sin perus­kou­luis­ta 10% on näi­tä “vapai­ta kou­lu­ja” (en kut­su yksi­tyi­sik­si, kos­ka eivät voi kerä­tä luku­kausi­mak­su­ja, jär­jes­tää pää­sy­ko­kei­ta jne.). Oppi­mis­tu­lok­set myös niis­sä lopuis­sa 90% ovat kes­ki­mää­rin romah­ta­neet. Huo­mioi­daan nyt kui­ten­kin, että täs­sä oppi­mis­tu­los­ten romah­ta­mi­ses­sa on suu­rem­pi alu­eel­li­nen kuin jär­jes­tel­mäl­li­nen kor­re­laa­tio. Alueil­la, joil­la oppi­mis­tu­lok­set ovat eri­tyi­sen pahas­ti romah­ta­neet suku­pol­ven takai­seen ver­rat­tu­na, myös väki­val­ta- ja sek­su­aa­li­ri­kol­li­suus ovat hälyt­tä­väs­ti lisään­ty­neet. Kek­si­sit­kö­hän yhteis­tä selit­tä­vää teki­jää? Voi­si­ko­han sel­lais­ta löy­tyä, mitä luulet?

    Ote­taan vie­lä kuva Mal­mös­tä. ProCi­vi­ta­sin vapaan perus­kou­lun oppi­mis­tu­lok­set ovat kau­pun­gin par­haat ja maan par­haim­pien jou­kos­sa. Jär­jes­tys­häi­riöt ovat suh­tees­sa vähäi­siä. Tilat ovat siis­te­jä ja oppi­laat pitä­vät ne siis­tei­nä. Opet­ta­jien pai­kat ovat hyvin tavoiteltuja.
    Vii­den minuu­tin pyö­räi­ly­mat­kan pääs­sä ProCi­vi­ta­sis­ta sijait­see Kuns­kaps­gym­na­sie­tin vapaa perus­kou­lu, joka on kai­kes­sa edel­lä mai­ni­tus­sa vali­tet­ta­va vas­ta­koh­ta ProCi­vi­ta­sil­le. Sen oppi­mis­tu­lok­set ovat maan huo­noim­pien jou­kos­sa. Kou­lu­jen hal­lin­noin­nis­sa ja jär­jes­tel­mäs­sä ei ole mer­kit­tä­viä eroja.

    Onnis­tuu­ko seu­raa­van lauseen täy­den­tä­mi­nen: Kuns­kaps­gym­na­sie­tin oppi­lais­ta yli 60% on … ? Sama täy­den­tä­vä sana käy myös seu­raa­vaan lausee­seen: ProCi­vi­ta­sin oppi­lai­den jou­kos­sa on hyvin vähän … ?

  23. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eivät­kö Ruot­sin sur­keat koke­muk­set kou­lu­lai­tok­sen yksi­tyis­tä­mi­ses­tä häi­rit­se lain­kaan. Oppi­mis­tu­lok­set ovat katat­ro­faa­lis­ta luokkaa.

    Yri­tät­kö argu­men­toi­da, että kos­ka Ruot­sis­sa on ongel­mia kou­lu­lai­tok­ses­sa pitää Suo­mes­sa­kin sosia­li­soi­da [lisää tähän jokin sopi­va toi­mia­la, esi­mer­kik­si vähittäiskauppa]? 

    Eikös näi­tä yksi­tyi­nen/­jul­ki­nen-työn­ja­koa pidä tar­kas­tel­la asia kerrallaan? 

    Mites muu­ten Hesas menee nii­den tk-mak­su­jen pois­ton kans­sa? Ei vis­siin vie­lä ole pois­tu­neet, onko suu­ria odo­tuk­sia mitä tulee tapah­tu­maan? Ole­tet­ta­vas­ti jul­ki­sen puo­len tehok­kuus laa­je­nee ääret­tö­mäs­ti, kun rahoi­tus­ta kuristetaan.

  24. Minä kun ajat­te­lin, että talous­kas­vun aika­na ihmi­sil­lä on varaa yksi­tyi­siin ter­veys­pal­ve­lui­hin ja ydi­tyk­sen huo­leh­ti­vat hen­ki­lö­kun­tan­sa koulutuksesta.

    Toi­saal­ta taan­tu­mas­sa työt­tö­myys kas­vaa, ja ihmi­set jou­tu­vat työ­ter­veys­huol­lon sijaa tur­vau­tu­maan jul­ki­siin ter­veys­pal­ve­lui­hin ja yhteis­kun­nan tar­joa­maan työ­voi­ma­kou­lu­tuk­seen ym.

    Sydän­siir­to­jen suh­dan­neyh­teyt­tä en osaa hahmottaa.

  25. Eivät­kö Ruot­sin sur­keat koke­muk­set kou­lu­lai­tok­sen yksi­tyis­tä­mi­ses­tä häi­rit­se lain­kaan. Oppi­mis­tu­lok­set ovat katat­ro­faa­lis­ta luokkaa.”

    Onko­han maa­han­muu­tol­la osuut­ta nois­sa Ruot­sin tilastoissa?

  26. Tie­de­mies: Ole­te­taan että yksi­tyi­nen tuot­ta­vuus kas­vaa mut­ta jul­ki­nen ei, tai kas­vaa olen­nai­ses­ti hitaam­min kuin yksi­tyi­nen. Ole­te­taan, että palk­ka­so­pi­muk­sin pide­tään huo­li että jul­ki­set pal­kat pysy­vät suh­tees­sa samoi­na kuin yksi­tyi­set. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä siis (yksi­tyi­sen sek­to­rin) tuot­ta­vuu­den kas­vu joh­taa sii­hen, että jul­ki­nen sek­to­ri syö ala­ti suu­rem­man osan resursseista. 

    Vali­tet­ta­vas­ti alat eivät ole tasa-arvoi­sia tuot­ta­vuu­den kas­vun mah­dol­li­suuk­sien suh­teen. Sii­nä mis­sä monel­la val­mis­ta­val­la teol­li­suu­de­na­lal­la voi tuot­ta­vuus nous­ta lähes ääret­tö­mäs­ti uuden tek­nii­kan ja auto­ma­ti­saa­tion avul­la, joil­la­kin aloil­la, kuten ope­tus, hoi­to ja muut vas­taa­vat, tulee aika pian vas­taan se, että tehos­tus on vain mah­do­ton­ta. Ei opet­ta­ja voi opet­taa jat­ku­vas­ti kas­va­vam­paa ope­tus­ryh­mää eikä hoi­ta­ja voi hoi­taa jat­ku­vas­ti suu­rem­paa poti­las­mää­rää ker­ral­la. Aloil­la jois­sa toi­mi­taan ihmis­ten vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa, tehos­tus­mah­dol­li­suu­det ovat pal­jon rajal­li­sem­pia kuin tava­roi­ta val­mis­ta­vil­la aloil­la. Tur­hia toi­min­to­ja voi­daan pyr­kiä pois­ta­maan ja asioi­ta hel­pot­ta­maan, mut­ta ihmis­ten kapa­si­teet­ti aset­taa aina ylä­ra­jan sil­le mihin näil­lä aloil­la voi­daan tehos­ta­mi­ses­sa päässä.

    Monet jul­ki­set alat­han ovat juu­ri näi­tä vuo­ro­vai­ku­tuk­seen perus­tu­via, joten ongel­ma ei ole (pel­käs­tään) yksi­tyis­ten ja jul­ki­sen puo­len erot vaan se, että eri alo­jen tuot­ta­vuus­kas­vu­po­ten­ti­aa­lit ovat ihan luon­nol­li­ses­ti aivan eri­lai­sia. Kysy­mys onkin sit­ten mihin noil­la vuo­ro­vai­ku­tuk­seen perus­tu­vil­la aloil­la perus­te­taan palk­ka­ke­hi­tys. Jos se perus­tuu ylei­seen tuot­ta­vuu­teen, nämä alat alka­vat väis­tä­mät­tä ottaa entis­tä suu­rem­man osan resurs­seis­ta (pal­kat nouse­vat nopeam­min kuin tuot­ta­vuus). Jos taas se perus­tuu alan tuot­ta­vuu­ten, tuo­ta ongel­maa ei ole, mut­ta nämä alat ovat tuo­mit­tu pien­palk­ka-aloik­si, jois­sa vie­lä­pä suh­teel­li­nen palk­ka­ke­hi­tys mui­hin aloi­hin ver­rat­tu­na las­kee jat­ku­vas­ti. Aina­kin minus­ta tämä on vie­lä huo­nom­pi ratkaisu.

  27. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Eivät­kö Ruot­sin sur­keat koke­muk­set kou­lu­lai­tok­sen yksi­tyis­tä­mi­ses­tä häi­rit­se lain­kaan. Oppi­mis­tu­lok­set ovat katat­ro­faa­lis­ta luokkaa.

    Ovat­ko? Aina­kin TIMMS ja PIRL tut­ki­muk­sis­sa, jois­ta juu­ri Hesa­ris­sa, Ruot­sin tulok­set oli­vat kirk­kaas­ti yli kes­ki­ta­son. Onko evi­dens­siä, että nime­no­maan yksi­tyi­sil­lä kou­luil­la tulok­set oli­si­vat eri­tyi­sen huo­no­ja ver­ra­tu­na vas­taa­viin jul­ki­siin? Ja jos on, onko sit­ten näyt­töä, että se yksi­tyis­tä­mi­nen oli­si syynä.

  28. Pek­ka Tai­pa­le:
    Mitä tulee kom­ment­tei­hin sii­tä, että jul­ki­nen ter­vey­den­hoi­to on vit­si, niin täs­sä koke­muk­set vaih­te­le­vat kovas­ti. Liki 20 vuot­ta sit­ten jono­tin pik­ku­lap­sen kans­sa Espoon ter­veys­kes­kuk­seen kah­dek­san tun­nin päi­viä (tai öitä). Nyt vii­mei­set pari kon­tak­tia ovat olleet kaik­keen jul­ki­suu­des­sa näh­tä­vään vali­tuk­seen näh­den häm­mäs­tyt­tä­vän suju­via: lää­kä­riin on pääs­syt jota­kuin­kin heti. 

    Tähän ja Syl­tyn vas­taa­vaan kom­ment­tiin liit­tyen minua ihme­tyt­tää, että eikö ter­veys­kes­kuk­sen päi­vys­tyk­sen jonot­ta­mis­ta voi hoi­taa joten­kin jär­ke­väm­mäl­lä tavoin kuin niin, että ihmi­set mene­vät sin­ne odo­tus­sa­liin tun­ti­kausik­si istu­maan (ja levit­tä­mään tau­te­jaan mui­hin odottajiin)? 

    Mie­leen tulee se yksin­ker­tai­nen aja­tus, että ennen päi­vys­tyk­seen läh­te­mis­tä soi­te­taan sin­ne päi­vys­tyskli­ni­kal­le ja ker­ro­taan vai­va. Vas­taan­ot­to­hen­ki­lö siel­lä sit­ten tote­aa ihan samal­la tavoin kuin nyt vas­taan­ot­to­luu­kul­la, onko tar­ve sel­lai­nen, että ollaan hen­gen­vaa­ras­sa ja pitää läh­teä heti, vai pan­naan­ko jonon peräl­le (fluns­sai­nen lap­si on hyvin toden­nä­köi­ses­ti jäl­kim­mäi­seen kuu­lu­va). Sen jäl­keen hän ker­too toden­nä­köi­sen odo­tusa­jan ja lupaa soit­taa takai­sin sii­nä vai­hees­sa, kun sin­ne kli­ni­kal­le pitäi­si alkaa läh­teä (sano­taan puo­li tun­tia ennen omaa vuo­roa). Näin se sai­ras lap­si saa “jonot­taa” omas­sa sängyssään. 

    Ei tämä tie­ten­kään yhtä hyvä ole kuin se, että pää­si­si heti vas­taa­no­tol­le, kun kat­soo sel­lais­ta tar­vit­se­van­sa, mut­ta kyl­lä minus­ta pal­jon parem­pi kuin se, että jou­tuu fyy­si­ses­ti odot­ta­maan siel­lä päi­vys­tys­po­likli­ni­kan odo­tus­sa­lis­sa. Nyky­tek­nii­kal­la tou­hun saa var­maan jopa auto­ma­ti­soi­tua niin, että sys­tee­mi lähet­tää teks­ta­rin sii­nä vai­hees­sa, kun näyt­tää sil­tä, että omaan vuo­roon on halut­tu mää­rä aikaa, joten tou­hu ei edes kuor­mit­tai­si vas­taan­ot­to­hen­ki­lö­kun­taa yhtään enem­pää kuin nyky­sys­tee­mi­kään. Ja jos vie­lä halu­aa paran­taa, niin voi­si pan­na net­tiin seu­rat­ta­vak­si jono­tus­ti­lan­teen ja sit­ten näki­si, miten se oma tun­nus siel­lä ete­nee ja voi vaik­ka luo­pua sii­tä jono­tus­pai­kas­taan ja läh­teä yksi­tyi­sel­le, jos ei kär­si­väl­li­syys riitä.

  29. Pek­ka Tai­pa­le: Todet­ta­koon muu­ten, että täl­lä het­kel­lä val­tion pal­ve­luk­ses­sa ole­vien kes­ki­palk­ka on *suu­rem­pi* kuin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la. (Kun­tien pal­ve­luk­ses­sa pienempi).Ei se palk­kae­ro näin­kään päin voi olla ihan mitä tahansa…

    Tuo on tot­ta, mut­ta antaa aivan vää­rän kuvan tilan­tees­ta, sil­lä tuos­sa oikeas­taan ver­ra­taan vää­rää asiaa.

    Val­tion pal­ve­luk­ses­sa kes­ki­palk­ka on suu­rem­pi kuin yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la, mut­ta tämä joh­tuu sii­tä, että yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa val­tion teh­tä­vis­tä on vaa­ti­via asian­tun­ti­ja­teh­tä­viä, joi­hin vaa­di­taan kor­kea­kou­lu­tut­kin­to. Tämän takia val­tion työn­te­ki­jöi­den kes­ki­mää­räi­nen kou­lu­tusas­te on todel­la pal­jon kor­keam­pi kuin yksi­tyi­sel­lä tai kunnissa.

    Jos ver­ra­taan vas­taa­via ryh­miä, eli vas­taa­van tasoi­sia töi­tä val­tiol­la ja yksi­tyi­sil­lä, niin val­tion pal­kat ovat sel­väs­ti pie­nem­piä. Samoin jos ver­ra­taan palk­ko­ja saman­ta­soi­sen kou­lu­tuk­sen omaa­vien hen­ki­löi­den välil­lä yksi­tyi­sel­lä ja valtiolla.

    Eli samas­ta työs­tä mak­se­taan val­tiol­la vähem­män kuin yksityisellä.

  30. Rai­mo K: “..yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la tuot­taa enem­män vero­tu­lo­ja kuin mitä jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­jen nousuun menee. Las­ke vaik­ka itse.”

    Jos alkua­se­tel­ma on se että yksi­tyi­sen puo­len vero­tu­lot tuot­ta­vat enem­män kuin jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­den net­to­kus­tan­nus val­tiol­le on, niin val­tion tulot kas­va­vat kun kum­pien­kin palk­ka kas­vaa samal­la pro­sen­til­la — jos taas alkua­se­tel­ma on se että jul­ki­sen sek­to­rin pal­kat vie­vät enem­män kuin yksi­tyi­sen puo­len verois­ta saa­daan niin val­tion tap­piot sen kun kasvavat.

  31. Olen­ko­han näh­nyt unta? mut­ta mie­les­tä­ni oli jon­kun teke­mä tut­ki­mus jos­sa Suo­ma­lai­set lap­set eivät kyke­ne kovin hyvin käy­tän­nös­sä sovel­ta­maan esim mate­ma­tii­kan oppe­jaan, jopa huo­nom­min kuin ruotsin?

    Kun yhteis­kun­ta on kova teke­mään bis­nes­tä sel­lai­sil­la aloil­la joil­la pie­ny­rit­tä­jyyt­tä pahek­su­taan, esim tämä tont­ti ja raken­nus­puo­li. Mik­si se ei ryh­dy pis­tä­mään rahoik­si erin­omai­sel­la sai­rau­den­hoi­dol­laan, sehän oli­si hui­kea vientituote,itä-Helsingin terk­ka­rin lää­kä­rit ovat kie­li­tai­ton­sa puo­les­ta lähes kaik­ki heti val­mii­ta pal­ve­le­maan mak­su­ky­kyi­siä venä­läi­siä. Teh­täi­siin oikein hoi­to­mo­no­po­li, eihän yksi­tyi­set lää­kin­tä­pal­ve­lut ole ansain­neet voit­to­jaan, vero­ra­hoil­la on raken­net­tu monet homeh­tu­neet työ­pai­kat ja muut sur­man­lou­kut, maan­teis­tä ja liuk­kais­ta kaduis­ta puhumattakaan.Raskaalla vero­taa­kal­la ja masen­ta­val­la byro­kra­tial­la on tal­koil­la saa­tu aikaan kan­sal­li­nen syvä masen­nus jon­ka ruu­mil­li­sil­la ja hen­ki­sil­lä vai­voil­la yksi­tyi­set fir­mat vuo­le­vat kultaa.

  32. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Maan vau­ras­tues­sa ihmi­set vaa­ti­vat parem­paa ter­vey­den­hoi­toa. Parem­pi ter­vey­den­hoi­to taas on mel­kein koko­naan julkista.

    Tähän pitäi­si lisä­tä vie­lä elin­tas­osai­rau­det: ylen­syö­mi­nen ja lii­ka­li­ha­vuus, liik­ku­mat­to­muus sekä ros­ka­ruo­ka eli pit­käl­le jalos­te­tut elintarvikkeet.

  33. Samu­li Saa­rel­ma: Tähän ja Syl­tyn vas­taa­vaan kom­ment­tiin liit­tyen minua ihme­tyt­tää, että eikö ter­veys­kes­kuk­sen päi­vys­tyk­sen jonot­ta­mis­ta voi hoi­taa joten­kin jär­ke­väm­mäl­lä tavoin

    Var­mas­ti, mut­ta mik­si ihmees­sä jul­ki­nen sek­to­ri teki­si niin? 

    Suut­tu­vat­ko asiak­kaat kun jou­tu­vat jonot­ta­maan ja mene­vät muu­al­le? Jos mene­vät, niin sehän on jul­ki­sen jono­tut­ta­jan mie­les­tä ainoas­taan hyvä asia sil­lä ruuh­kat vähe­vät ja resurs­sit riit­tä­vät parem­min. Asiak­kail­ta saa joka­ta­pauk­ses­sa saman mak­sun (tai siis ei saa, aina­kaan hel­sin­gis­sä ens vuo­den alus­ta) pal­ve­li sitä heti tai vas­ta ensi vuon­na ja tuli­joi­ta kyl­lä riit­tää, eli ei ole mitään väli­lä vaik­ka osa siir­tyi­si­kin muu­al­le, tupa on sil­ti täynnä.

  34. Sylt­ty: Tar­vii­ko edes mai­ni­ta ham­mas­huol­toa? Jono­tusa­jat tar­kas­tuk­seen ovat vii­me­ai­koi­na olleet luok­kaa vuo­si, mitä ihmet­tä täm­möi­sel­lä “pal­ve­lul­la” oikein tekee?

    Ei kan­na­ta kom­men­toi­da, ellei ole koke­mus­ta asiasta.

    Mitä väliä on puo­len vuo­den jonos­ta? Kun val­tao­sa asiak­kas­ta on perus­ter­vei­tä tar­kas­tus­asiak­kai­ta, joil­ta rap­su­tel­laan vähän ham­mas­ki­veä pois ja jot­ka voi­vat aivan hyvin vara­ta sen seu­raa­van 3 vuo­den pääs­tä ole­van tar­kas­tusa­jan 2,5 vuo­den kulut­tua. Puo­len vuo­den jono voi­si olla ongel­ma ainoas­taan niil­le, jot­ka halua­vat käy­dä tar­kas­tuk­ses­sa sitä tiheämmin.

    Ja aina­kin pää­kau­pun­gis­sa jul­ki­sen puo­len hoi­to on aina ollut ensi­luok­kais­ta. Lisäk­si hätä­ta­pauk­ses­sa hoi­toon pää­see samantien.

  35. No siis, pak­ko­han pää­omal­le­kin on jotain mak­saa ja sitä ei voi verot­taa niin­kuin palk­kaa. Toki, on ihan tot­ta että hei­tin argu­ment­ti­ni huo­li­mat­to­mas­ti, voi­daan eri­tel­lä sitä että mitä tuo­te­taan ja kuin­ka ja mikä teh­dään sub­ven­tio­na jne.

    Olen­nais­ta siis on, että se jul­ki­sen sek­to­rin koko ei jous­ta niin­kuin vaik­ka sano­taan se, pal­jon­ko on elekt­ro­niik­ka cont­ra met­sä­teol­li­suut­ta tai pal­jon­ko on par­tu­rei­ta cont­ra vals­saa­moi­ta. Nämä menee mar­gi­naa­lis­ten tuot­ta­vuuk­sien pää­oman jne mukaan ja niis­sä on glo­baa­lit mark­ki­nat usein.

    Moni maa panos­taa vaan kou­lu­tuk­seen, eikä juu­ri muu­hun, niis­sä pää­see sit­ten se muu tuo­tan­to vähem­mäl­lä vero­ra­si­tuk­sel­la, ja sit­ten palk­kae­ro­jen kun anne­taan muo­dos­tua niin ne joil­la on lant­tua menee nii­hin parem­min pal­kat­tui­hin hom­miin. Suo­mes­sa on maa­il­man fik­suim­mat las­ten­tar­han- ja perus­kou­lun­opet­ta­jat ja se on ihan hyvä jut­tu, mut­ta sil­lä on aika kova hinta. 

    Ja siis tämä *on* arvo­va­lin­ta, ja sil­lä on tra­deoff. En väi­tä että tie­dän mikä se on, mut­ta vää­jää­mät­tö­myy­den reto­riik­ka on tym­pe­ää tulee se sit­ten oikeal­ta tai vasem­mal­ta. Jos Osmo voi­si ero­tel­la jat­kos­sa sen mis­tä vää­jää­mät­tö­myys tulee, niin se avai­si visio­ta vähän enem­män. Nykyi­sel­lään täs­sä on vähän sel­lai­nen sävy että dema­rit päät­tää asios­ta vie­lä seu­raa­vat 30 vuotta.

  36. Rai­mo K:
    Ja ensim­mäi­sek­si puu­tut­tiin mekit­tä­vään epä­koh­taan: teh­dyt työ­tun­nit ovat 60-lukuun ver­rat­tu­na vähen­ty­neet mer­kit­tä­väs­ti – ja kaik­ki tämä lähes pel­käs­tään sik­si, että jos­tain syys­tä on annet­tu lau­an­tait vapaaksi! 

    Käsit­tä­mät­tö­män hal­pa ja nai­viu­des­san suo­ras­taan type­rä tuo EVAn työtuntiheitto.

    Ensin­nä­kin. Teh­dyn työn mää­rä = työ­te­ho x työ­hön käy­tet­ty aika. On pal­jas­ta­vaa, että EVA/EK puhu­vat pel­käs­tään työ­hön käy­te­tys­tä ajas­ta. Vaik­ka on ylei­nen tosia­sia, että työ­te­ho eli työn tuot­ta­vuus on kas­va­nut merkittävästi.

    Yksi EVAn rapor­tin pää­tel­mis­tä kuu­luu (raport­ti löy­tyy EVAn verk­ko­si­vul­ta): “Jot­ta vuon­na 1980 työ­elä­män aloit­ta­nut teki­si uran­sa aika­na yhtä pal­jon työ­tun­te­ja kuin työ­uran­sa vuo­si­na 1960–2000 teh­nyt, pitäi­si hänen työs­sä­oloai­kaan­sa piden­tää mel­kein kol­mel­la vuodella.”

    Kuka on kek­si­nyt, että töi­tä pitäi­si teh­dä maa­il­man tap­piin sama tun­ti­mää­rä vuodessa?

    Toi­sek­si. HS:nkin lai­naa­mas­sa EVAn rapor­tin kuvaa­jas­sa näy­te­tään, miten vii­kot­tai­set työ­tun­nit ovat kehit­ty­neet. Ennen 90-lukua tren­di oli las­ke­va. Mut­ta vii­mei­set 20 vuot­ta työ­tun­tien mää­rä on pysy­nyt muut­tu­mat­to­ma­na! Ja näin ennus­te­taan jat­ku­van seu­raa­vat 10 vuot­ta­kin. Mitä on tapah­tu­nut? Mik­si työ­tun­tien mää­rä ei ole vähen­ty­nyt tuot­ta­vuu­den kas­vaes­sa? Vaik­ka maa on raken­net­tu val­miik­si ja me olem­me rik­kaam­pia kuin koskaan.

    Se työ­tun­tien vähen­tä­mi­nen, mis­tä nyt puhu­taan lep­pois­ta­mi­se­na, oli­si kuu­lu­nut itse asias­sa tapah­tua jo vii­mei­sen 20 vuo­den aikana.

    Me teem­me aivan lii­kaa työtunteja.

  37. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Rik­kaas­sa maas­sa opis­kel­laan pidem­mäl­le kuin köy­häs­sä. Maan vau­ras­tues­sa ihmi­set vaa­ti­vat parem­paa ter­vey­den­hoi­toa. Parem­pi ter­vey­den­hoi­to taas on mel­kein koko­naan jul­kis­ta. Yhtään sydän­siir­toa ei Suo­mes­sa ole teh­ty yksi­tyi­sel­lä sektorilla.

    Eihän täs­sä ole nyt käy­nyt niin kuin jan­kut­ta­va­sa tuloe­ro­kes­kus­te­lus­sa, jos­sa kat­so­taan jotain kehi­tys­maa­ta ja ver­ra­taan län­si­maa­han ja tode­taan tren­di. Tämän jäl­keen teh­dään kevyt hyp­päys ja ole­te­taan että tren­di jat­kuu kun län­si­maa­ta kehi­te­tään edelleen.

    Kat­se­lin ker­ran eri län­si­mai­den (OECD etc) tuloe­ro ja eri­lai­sia hyvin­voin­ti / onnel­li­suus tilas­to­ja ja näis­sä ei noi­den välil­le syn­ny min­kään­lai­sia korrelaatiooita. 

    Mut­ta pie­net tuloe­rot ovat hyväs­tä kos­ka, ööö, soma­lia tai jotain.

  38. Sylt­ty:

    Esi­mer­kik­si en var­mas­ti mene vii­kon­lop­pu­na sai­raan lap­sen kans­sa päi­vys­tyk­seen jonot­ta­maan tun­ti­kausik­si, jos voin lyö­dä vakuu­tuk­sen tis­kiin ja men­nä sun­nun­tai­na minul­le sopi­vaan aikaan asian­sa osaa­van las­ten­lää­kä­rin jut­tusil­le yleis­lää­kä­rin arvai­lu­jen sijasta.

    Las­ta ei tar­vit­se yli­pää­tään vie­dä lää­kä­riin aina heti kun vähän kuu­me nousee. Vas­ta jos lap­si on poik­kea­van sai­ras tai kipeä. Toi­set van­hem­mat vie­vät lap­sen­sa joka toi­nen vii­kon­lop­pu lää­kä­riin kun se on “sai­ras”, toi­set vie­vät ker­ran kol­mes­sa vuodessa.

  39. Samu­li Saa­rel­ma: Tähän ja Syl­tyn vas­taa­vaan kom­ment­tiin liit­tyen minua ihme­tyt­tää, että eikö ter­veys­kes­kuk­sen päi­vys­tyk­sen jonot­ta­mis­ta voi hoi­taa joten­kin jär­ke­väm­mäl­lä tavoin kuin niin, että ihmi­set mene­vät sin­ne odo­tus­sa­liin tun­ti­kausik­si istu­maan (ja levit­tä­mään tau­te­jaan mui­hin odottajiin)? 

    Näi­tä sys­tee­me­jä on pal­jon käy­tös­sä, har­voin ne tilan­net­ta rat­kai­se­vat, kos­ka kyse on nime­no­maan päi­vys­tyk­ses­tä. Juu­ri kun se fluns­sai­nen Sami-Pet­te­ri oli­si pää­se­mäs­sä vas­taa­no­tol­le niin ambu­lans­si tuo seka­van mum­mon ja oves­ta käve­lee kas­vois­ta viil­lel­ty iv-huu­mei­den käyt­tä­jä joka ker­too “tör­män­neen­sä oveen”.

    Perus­on­gel­ma on se, että sin­ne päi­vys­tyk­seen yli­pää­tään tul­laan tilan­teis­sa, jois­sa ei todel­la­kaan lää­kä­rin vas­taan­ot­toa aina­kaan päi­vys­tyk­sel­li­ses­ti tar­vi­ta. Kuten fluns­sai­sen lap­sen kans­sa. Jos sin­ne tuli­si vain päi­vys­tys­po­ti­lai­ta niin ei juu­ri tar­vit­si­si jonotella.

  40. Tulon­siir­to­ja ja työllisyys ++ ??

    En taas(kaan) tätä vih­re­ää logiik­kaa ymmär­rä. Lisä­tään asu­mis­tu­kia, opin­to­tu­kia, työt­tö­myys­päi­vä­ra­ho­ja jne ja ihmi­set menee entis­tä innok­kaam­min töi­hin kuin jää­vät kotiin mis­sä saman rahan saa teke­mät­tä yhtään mitään. Meni­kö etu­mer­kit väärin?

    1. Tau­luk­ko tar­koit­ti, miten työl­li­syy­den para­ne­mi­nen vai­kut­taa mah­dol­li­suu­teen rahoit­taa kes­tä­väs­ti tulon­siir­to­ja. Hel­pot­tuu kun on enem­män mak­sa­ja ja vähem­män tulon­siir­to­jen saajia.

  41. Koti-isä: Tähän pitäi­si lisä­tä vie­lä elin­tas­osai­rau­det: ylen­syö­mi­nen ja lii­ka­li­ha­vuus, liik­ku­mat­to­muus sekä ros­ka­ruo­ka eli pit­käl­le jalos­te­tut elintarvikkeet. 

    Aina­kin yksi­lö­ta­sol­la tai­taa kui­ten­kin olla niin, että näi­den kulu­tus ja hai­tat vähe­ne­vät, kun kou­lu­tus­ta­so ja tulo­ta­so nousevat.

  42. Koti-isä: Yksi EVAn rapor­tin pää­tel­mis­tä kuu­luu (raport­ti löy­tyy EVAn verk­ko­si­vul­ta): “Jot­ta vuon­na 1980 työ­elä­män aloit­ta­nut teki­si uran­sa aika­na yhtä pal­jon työ­tun­te­ja kuin työ­uran­sa vuo­si­na 1960–2000 teh­nyt, pitäi­si hänen työs­sä­oloai­kaan­sa piden­tää mel­kein kol­mel­la vuodella.”
    Kuka on kek­si­nyt, että töi­tä pitäi­si teh­dä maa­il­man tap­piin sama tun­ti­mää­rä vuodessa?

    Las­ke­pa huvik­se­si, kuin­ka pal­jon ihmis­ten työ­hön ja opis­ke­lui­hin käyt­tä­mä­tön aika on lisään­ty­nyt vuo­des­ta 1960. Eläk­keel­le­jään­ti-ikä on siir­ty­nyt muu­ta­mal­la vuo­del­la, eli­ni­kä aika pal­jon enem­män. Toi­sin sanoen töis­sä tai opis­ke­luis­sa käy­tet­ty tun­ti­mää­rä suh­tees­sa vapaa-aikaan on vähen­ty­nyt huo­mat­ta­vas­ti enem­män kuin mitä EVA:n vuo­tui­set työ­tun­nit kertovat.

    Tehok­kuus toki näkyy sii­nä, että me teem­me vähem­män töi­tä (mut­ta tehok­kaam­min). Bau­mo­lin tau­ti kui­ten­kin huo­leh­tii sii­tä, että kehi­tys on aika rajal­lis­ta täs­sä suhteessa.

    Täs­tä ei sinän­sä voi vetää sitä joh­to­pää­tös­tä, että mei­dän pitäi­si teh­dä enem­män työ­tun­te­ja vuo­des­sa. Haas­teet on rat­kais­ta­vis­sa seu­raa­vil­la tavoilla:

    1. Työ­tun­tien lisää­mi­nen vuo­des­sa. Heik­kou­te­na tulon­siir­to­jen jyrk­ke­ne­mi­nen ja työ­tun­ti­koh­tai­sen tehok­kuu­den heikkeneminen.

    2. Työ­vuo­sien lisää­mi­nen. Heik­kou­te­na tehok­kuus­haas­teet lop­pu­pääs­sä sekä ylei­nen vas­tus­tus eläkeikäasioissa.

    3. Työt­tö­myy­den vähen­tä­mi­nen. Heik­kou­te­na se, että hyväk­syt­ty­jä kei­no­ja ei ole. (Muu­ten­han tämä on täy­del­li­nen ratkaisu.)

    4. Elin­ta­son las­ku. Heik­kou­te­na se, että lep­pois­ta­mi­sen mak­sa­vat isol­ta osin ne, jot­ka eivät lep­pois­ta (kts. koh­ta 1).

    5. Pal­ve­lui­den vähen­tä­mi­nen. Heik­kou­te­na se, että ihmi­set eivät esi­mer­kik­si mie­lel­lään kuo­le hoi­det­ta­vis­sa ole­viin sai­rauk­siin ja halua­vat hyvää hoi­toa vanhanakin.

    6. Pal­ve­luis­sa toi­mi­vien työn­te­ki­jöi­den palk­ka­ta­son las­ku. Poliit­ti­ses­ti vai­ke­aa ja osin rek­ry­toin­tia vaikeuttavaa.

    Täs­sä on vie­lä huo­mat­ta­va, että kyse on kan­san­ta­lou­den tasol­la teh­tä­väs­tä työs­tä. Täl­löin jako jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen välil­lä ei ole kovin olen­nai­nen. Se toki vai­kut­taa yksi­löi­den väli­seen tasa-arvoon mut­tei kokonaissuoritteeseen.

    Mitä­pä siis teem­me? Jotain on pak­ko valita.

  43. pek­ka:
    Panu Heinonen:

    Elä­köön, iki­liik­ku­ja on kek­sit­ty, siir­ry­tään siis Zim­babwen mal­liin jul­ki­sen talou­den rahoituksessa.

    Sekä Zim­babwes­sa että Wei­ma­rin tasa­val­las­sa hype­rin­flaa­tio joh­tui tuo­tan­to­jär­jes­tel­mien romah­ta­mi­ses­ta eikä rahan pai­na­mi­ses­ta. Mitä­hän Eurol­le kävi­si jos kaik­ki teol­li­suus­tuo­tan­to ja maa­ta­lous­tuo­tan­to lope­tet­tai­siin muu­ta­man kuu­kau­den aika­na? Kysyn­tä (ja sitä kaut­ta hin­nat) räjäh­täi­si­vät käsiin. Rahan mää­rä ei lii­ty suo­raan inflaa­tioon. Inflaa­tio joh­tuu kysyn­nän ja tar­jon­nan epä­suh­das­ta ja niin kau­an kun on käyt­tä­mät­tö­miä resurs­se­ja tuo­tan­non kas­vat­ta­mi­seen, ei “rahan pai­na­mi­ses­ta” tule ongel­maa. Täl­lai­ses­sa talous­ti­lan­tees­sa on pulaa nime­no­maan kysyn­näs­tä — mihin esim. kan­sa­lais­palk­ka oli­si aika hyvä ratkaisu.

  44. Tapio Pel­to­nen: Tulin hil­jat­tain toden­neek­si, että aikui­sen ei näem­mä kan­na­ta men­nä jul­ki­sel­le puo­lel­le ham­mas­hoi­toon, aina­kaan jos on ilmi­sel­viä korjaustarpeita.
    ‘snip’

    Lisäk­si yksi­tyi­sel­le vas­taa­no­tol­le pää­see kos­ka vaan, ja jul­ki­sel­le odo­tusa­jat ovat kuukausia.
    ‘snip’

    Niin­kö teil­lä­päin, puhut­ko kokemuksesta?

    Minul­la loh­ke­si ham­mas pari vuot­ta sit­ten, soi­tin aamul­la ter­veys­kes­kuk­seen ja sain ajan saman päi­vän ilta­päi­väk­si. Lää­kä­ri muo­toi­li uuden ham­paan puo­lik­kaan ja asia oli sil­lä sel­vä. Mak­soi muu­ta­man kym­pin ja on kestänyt.
    Aikai­sem­min sär­ky­ta­pauk­ses­sa sain myös ajan samak­si päiväksi.

    Meil­lä kyl­lä saa kii­reel­li­ses­sä tapauk­ses­sa avun nopeasti.

  45. eggo: Las­ta ei tar­vit­se yli­pää­tään vie­dä lää­kä­riin aina heti kun vähän kuu­me nousee. Vas­ta jos lap­si on poik­kea­van sai­ras tai kipeä. Toi­set van­hem­mat vie­vät lap­sen­sa joka toi­nen vii­kon­lop­pu lää­kä­riin kun se on “sai­ras”, toi­set vie­vät ker­ran kol­mes­sa vuodessa. 

    Niin, jot­kut van­hem­mat eivät väli­tä las­ten­sa hyvin­voin­nis­ta, aina­kaan niin pal­joa että viit­si­si­vät vie­dä näi­tä sään­nöl­li­ses­ti lää­kä­riin. Mie­lum­min kat­so­vat televisiota. 

    En sanoi­si että täl­lai­nen väliin­pi­tä­mä­tön käy­tös on mikään hyve tai ylpei­lyn aihe.

    Mones­ti on jär­ke­vää käy­dä tar­kas­tut­ta­mas­sa lap­sen tilan­ne lää­ke­tie­teen ammat­ti­lai­sel­la hyvis­sä ajoin, sil­lä­kin uhal­la että jos­kus tulee “tur­hia” käyn­te­jä. Pidem­män pääl­le tulee hal­vem­mak­si, että sai­rau­det hoi­de­taan heti pois alta, eikä nii­den anne­ta aina kehit­tyä pahak­si (“poik­kea­van sai­ras tai kipeä”).

  46. eggo: Las­ta ei tar­vit­se yli­pää­tään vie­dä lää­kä­riin aina heti kun vähän kuu­me nousee. Vas­ta jos lap­si on poik­kea­van sai­ras tai kipeä. 

    Se on kuu­le ihan tuh­ra jan­kut­taa, että jul­ki­nen on hyvä, jul­ki­nen on hyvä, jul­ki­nen on hyvä sil­lä perus­teel­la, että ker­ran pari vuo­des­sa saa sai­raan lap­sen kans­sa istua koko­nai­sen täy­den työ­päi­vän päivystyksessä. 

    Joo, onhan se parem­pi jos istuu vain pari ker­taa vuo­teen ver­rat­tu­na sii­hen, että siel­lä viet­täi­si muu­ta­man tun­nin jokai­ses­sa kuu­mees­sa, mut­ta ei se sii­tä koke­muk­ses­ta tee sil­ti suju­vaa saa­tik­ka sem­mois­ta, että sin­ne meni­si tois­ta ker­taa ellei oli­si aivan pakko.

  47. Tie­de­mies:

    Ole­te­taan että yksi­tyi­nen tuot­ta­vuus kas­vaa mut­ta jul­ki­nen ei, tai kas­vaa olen­nai­ses­ti hitaam­min kuin yksi­tyi­nen. Ole­te­taan, että palk­ka­so­pi­muk­sin pide­tään huo­li että jul­ki­set pal­kat pysy­vät suh­tees­sa samoi­na kuin yksi­tyi­set. Pit­käl­lä aika­vä­lil­lä siis (yksi­tyi­sen sek­to­rin) tuot­ta­vuu­den kas­vu joh­taa sii­hen, että jul­ki­nen sek­to­ri syö ala­ti suu­rem­man osan resursseista. 

    Palk­ko­jen pitää ank­ku­roi­tua tuot­ta­vuu­teen, mikä tahan­sa muu jär­jes­te­ly prop­paa ennenpitkää.

    Täs­sä on sel­lai­nen ongel­ma, että suu­ri osa jul­ki­sel­la sek­to­ril­la teh­tä­väs­tä työs­tä on sel­lais­ta, jon­ka tuot­ta­vuut­ta tai tuot­ta­vuu­den kas­vua on vai­kea tai mah­do­ton mita­ta. Ja osa sel­lais­ta joka nyt vaan inhi­mil­li­ses­tä näkö­kul­mas­ta kat­soen on teh­tä­vä, vaik­ka se ei kovin tuot­ta­vaa olisikaan.

    Toi­nen point­ti on se, että suu­rin osa jul­ki­sen sek­to­rin työs­tä (esim. ter­vey­den­huol­to ja kou­lu­tus) on tuot­ta­vaa yksi­tyi­sen sek­to­rin kaut­ta, kos­ka se mah­dol­lis­taa yksi­tyi­sen sek­to­rin tuot­ta­vuu­den, ja täl­löin jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuus kas­vaa samal­la kuin yksityisenkin.

  48. Samu­li Saa­rel­ma: eikö ter­veys­kes­kuk­sen päi­vys­tyk­sen jonot­ta­mis­ta voi hoi­taa joten­kin jär­ke­väm­mäl­lä tavoin kuin niin, että ihmi­set mene­vät sin­ne odo­tus­sa­liin tun­ti­kausik­si istu­maan (ja levit­tä­mään tau­te­jaan mui­hin odottajiin)?

    No peri­aat­tees­sa tie­ten­kin voi­si, mut­ta jono­tut­ta­mi­sen tar­koi­tus­han onkin juu­ri vähen­tää poti­las­mää­riä, jot­ta saa­daan asiak­kai­den (=viras­to­jen joh­don) vaa­ti­muk­set täy­tet­tyä. Kun pro­ses­sio­liot jonot­ta­vat riit­tä­vän mon­ta tun­tia, he tajua­vat kyl­lä läh­teä, joko kotiin tai yksityislääkärille.

    Sen jäl­keen voi­kin sit­ten tai­vas­tel­la sitä, miten yksi­tyis­tä ter­vey­den­hoi­toa tue­taan mas­sii­vi­sil­la Kela-kor­vauk­sil­la ja vero­vä­hen­nyk­sil­lä, ja miten hyvä­osai­set ja niin päin pois. Näet kun ne, joil­la on kii­re töi­hin, toden­nä­köi­ses­ti jou­ta­vat odot­ta­maan sär­kyn­sä tai lap­sen­sa säryn kans­sa vie­lä vähemmän.

  49. Ässä: Täs­sä on sel­lai­nen ongel­ma, että suu­ri osa jul­ki­sel­la sek­to­ril­la teh­tä­väs­tä työs­tä on sel­lais­ta, jon­ka tuot­ta­vuut­ta tai tuot­ta­vuu­den kas­vua on vai­kea tai mah­do­ton mitata. 

    Arve­len, että suu­rin ongel­ma ei ole tuot­ta­vuu­den mit­taa­mi­sen vai­keus, vaan suu­rin ongel­ma on laa­jal­le pesiy­ty­nyt lais­ka työ­tah­ti ja koko­nai­suu­den kan­nal­ta tur­hat työtavoitteet.

    Jos vir­ka­mies kol­mas­osan työ­ajas­taan pelaa pasians­sia, kol­mas­osan juo kah­via, ja kol­mas­osan suun­nit­te­lee seu­raa­vaa tork­ku­peit­to­ti­laus­ta, niin täl­lai­sen tuot­ta­vuut­ta ei ole vai­kea mita­ta, vaan tuot­ta­vuus on yksin­ker­tai­ses­ti häpeäl­li­sen matala.

    Kun kat­soo val­tio­va­rain­mi­nis­te­riön sivuil­ta lis­taa val­tion viras­tois­ta ja nii­den bud­je­teis­ta, niin monen koh­dal­la herää vah­va epäi­lys viras­ton tar­peel­li­suu­des­ta ja työn­te­ki­jöi­den työmoraalista.

    http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2012/he_TAE_2012.jsp

    Haus­ka­na yksi­tyis­koh­ta­na, sel­lai­sis­sa viras­tois­sa joi­den toi­min­ta hais­kah­taa tur­hal­ta on var­sin vähän sai­raus­pois­sao­lo­ja. Sel­lai­sis­sa, jois­sa ilmei­ses­ti jou­du­taan teke­mään oikei­ta töi­tä, sai­raus­pois­sao­lo­ja on pal­jon. Ehkä täl­lä mit­ta­ril­la voi tun­nis­taa hyviä leik­kauk­sen kohteita. 

    Esim. hätä­kes­kuk­ses­sa on pal­jon sai­raus­pois­sao­lo­ja, ja mit­ta­tek­nii­kan kes­kuk­ses­sa vähän. Hätä­kes­kuk­sen toi­min­ta kuu­los­taa äkki­sel­tään tui­ki tar­peel­li­sel­ta, mit­ta­tek­nii­kan kes­kus sen sijaan on täs­sä suh­tees­sa pal­jon salaperäisempi.

  50. eggo: Las­ta ei tar­vit­se yli­pää­tään vie­dä lää­kä­riin aina heti kun vähän kuu­me nousee.

    No shit, Sher­lock. Entä kun se lap­si on val­vo­nut kol­me yötä köhien tukeh­tu­mi­sen par­taal­la, ja van­hem­mat kans­sa? Entä kun se sai­raus­to­dis­tus on pak­ko saa­da, jot­ta sai­si olla pois töistä?

    Niin joo, kai­kil­la ei täl­lai­sia mur­hei­ta ole. He leppoistavat.

  51. Bror-Erik Gud­mund­sen: Niin, jot­kut van­hem­mat eivät väli­tä las­ten­sa hyvin­voin­nis­ta, aina­kaan niin pal­joa että viit­si­si­vät vie­dä näi­tä sään­nöl­li­ses­ti lää­kä­riin. Mie­lum­min kat­so­vat televisiota. 

    Niin, voi­han sitä aja­tel­la, että se on lap­sen etu raa­ha­ta tätä lää­kä­riin joka fluns­sas­sa. Todel­li­suu­des­sa lähin­nä vain altis­taa tur­hil­le antibioottikuureille.

  52. Sylt­ty: Se on kuu­le ihan tuh­ra jan­kut­taa, että jul­ki­nen on hyvä, jul­ki­nen on hyvä, jul­ki­nen on hyvä sil­lä perus­teel­la, että ker­ran pari vuo­des­sa saa sai­raan lap­sen kans­sa istua koko­nai­sen täy­den työ­päi­vän päivystyksessä. 

    Jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to on Suo­mes­sa ihan kau­heas­sa tilas­sa, ei mis­sään nimes­sä hyvä. Yksi­tyi­nen sek­to­ri sovel­tuu hyvin ter­vei­den ihmis­ten hoi­toon, mut­ta sai­raat on tapa­na lähet­tää sai­raa­laan. Ja se on se romah­ta­mas­sa ole­va julkinen.

    Sil­ti­kään sin­ne päi­vys­tyk­seen ei kan­na­ta raa­ha­ta nii­tä nuhai­sia lap­sia kun oikeas­ti sai­rai­ta­kin riit­tää. Jos ihmi­nen sai­ras­tuu vaka­vas­ti äkil­li­ses­ti, hän soit­taa ambu­lans­sin, joka vie hänet päi­vys­tyk­seen. Sil­loin on kiva, että sil­lä lää­kä­ril­lä oli­si aikaa paneu­tua sii­hen oike­aan ongelmaan.

  53. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jät ovat tyy­pil­li­sim­mil­lään lää­kä­rei­tä, hoi­ta­jia ja opettajia.

    Vuon­na 2009 jul­ki­nen sek­to­ri työl­lis­ti ihmi­siä seu­raa­val­la tavalla:
    — Hal­lin­to 173900
    — Ter­vey­den­huol­to 142300
    — Kou­lu­tus 130400
    — Sosi­aa­li­pal­ve­lut 116200
    [Läh­de: EVA:n “hyvin­voin­ti­val­tio numeroina”]

    Vaik­ka ole­tet­tai­siin että *kaik­ki* ter­vey­den­huol­lon ja kou­lu­tuk­sen työn­te­ki­jät oli­si­vat lää­kä­rei­tä, hoi­ta­jia ja opet­ta­jia, niin hei­tä oli­si yhteen­sä sil­ti vähem­män kuin hal­lin­to- ja sosi­aa­li­pal­ve­lui­den työn­te­ki­jöi­tä. Olet­tai­sin että nois­sa luvuis­sa kou­lu­tuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon työn­te­ki­jöis­sä on muka­na näi­den toi­mia­lo­jen sih­tee­rit, joh­to ja niin edel­leen, niin en nyt sanoi­si että jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jä on “tyy­pil­li­sim­mil­lään” lää­kä­ri, hoi­ta­ja ja opettaja. 

    Samai­sen pamfle­tin mukaan muu­ten yllä par­jat­tu perus­ter­vey­den­huol­to on kas­vat­ta­nut osuut­taan BKT:sta, eri­kois­sai­raan­hoi­dos­sa se on vähen­ty­nyt. Aina­kaan ns. taval­lis­ten ihmis­ten koke­muk­sia tämä ei vas­taa, eli jokin prop­paa. (Las­ke­taan­ko­han lukui­hin yksi­ty­sen sai­raan­hoi­don Kela-kor­vauk­set? Jos las­ke­taan sii­nä on jotain järkeä) 

    Sivu­kom­ment­ti­na: Sai­ras­ta las­ta ei kan­na­ta vie­dä ter­veys­kes­kuk­seen, kos­ka siel­lä on sel­lai­nen kum­mal­li­nen lai­no­pil­li­nen pans­sa­roin­ti: Hoi­ta­ja ei tie­ten­kään saa teh­dä mitään diag­noo­sia vaan “arvioi tilan­teen”. Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa että hoi­ta­ja kat­soo pääl­tä onko lap­si kovin vaka­vas­ti sai­raan näköi­nen. Esi­mer­kik­si kor­vaan hoi­ta­ja ei voi eikä saa kat­soa, kos­ka sil­loin men­nään jo sel­lai­sen tut­ki­muk­sen puo­lel­le jos­ta hoi­ta­ja ei saa mitään joh­to­pää­tök­siä teh­dä. Jos lap­sel­la on siis kor­va­tu­leh­dus, joka on niin paha että tar­vit­si­si lää­kä­ri­käyn­tiä, niin hoi­ta­ja ei tätä pys­ty toteamaan. 

    Sit­ten se bra­vuu­ri, pojal­la­ni oli tuli­rok­ko. Hoi­ta­ja väit­ti kiven­ko­vaan että pojas­sa ei ole mitään vikaa, pik­ku fluns­sa jon­ka takia naa­ma punot­taa. Lisäk­si hoi­ta­ja selit­ti, että jos pojal­la oli­si­kin tuli­rok­ko, niin sil­le ei voi­si teh­dä mitään kos­ka rokot ovat virus­tau­te­ja. (Täyt­tä potas­kaa, tuli­rok­ko on strep­to­ko­kin aiheut­ta­ma immuu­ni­reak­tio eikä mikään rok­ko, mut­ta eihän hoi­ta­ja tätä taju­nut.) Vein pojan yksi­tyi­sel­le las­ten­lää­kä­ril­le, joka tote­si kun käve­lim­me oves­ta sisään että “Jaa­ha, että tuli­rok­ko” ennen kuin ehdin edes sanoa että sitä epäi­lin. Kas­vois­ta näki kuu­lem­ma heti. 

    Ja sosi­aa­li­puo­lel­la on tilan­tei­ta, jois­sa Kelan vir­kai­li­jat valeh­te­le­vat päin näköä, jos niil­tä kysyy mihin tukeen mis­sä­kin tilan­tees­sa oli­si oikeu­tet­tu. Jos on itse kar­tal­la ja ottaa sel­vää netis­tä ja tar­vit­taes­sa laki­kir­jas­ta, ja osaa täyt­tää oikeat lomak­keet niin saa hel­pos­ti 20 pro­sent­tia enem­män rahaa monis­sa tilan­teis­sa. Sen­si­jaan jos menee nai­vis­ti selit­tä­mään että tilan­ne on tämä, mitä tukia minul­le kuu­lui­si, niin ilmei­ses­ti ohjeis­tus on että vähän nar­ra­taan, tai aina­kin jäte­tään kertomatta. 

    Siis point­ti: Olem­me tilan­tees­sa, jos­sa resurs­seis­ta aika huo­mat­ta­va osa käy­te­tään sii­hen, että yri­te­tään yksin­ker­tai­ses­ti estää ihmi­siä saa­mas­ta nii­tä pal­ve­lui­ta joi­hin lain mukaan oli­si “oikeus”. Onko täs­sä mitään jär­keä? Tuli­si var­mas­ti pal­jon hal­vem­mak­si ja tehok­kaam­mak­si vaan yksin­ker­tai­ses­ti pois­taa nii­tä “oikeuk­sia”.

  54. Pek­ka Tai­pa­le: No shit, Sher­lock. Entä kun se lap­si on val­vo­nut kol­me yötä köhien tukeh­tu­mi­sen par­taal­la, ja van­hem­mat kans­sa? Entä kun se sai­raus­to­dis­tus on pak­ko saa­da, jot­ta sai­si olla pois töistä?

    Jos­tain syys­tä ne lap­set, joi­ta itse päi­vys­tyk­ses­sä otan vas­taan eivät ole “tukeh­tu­mi­sen” par­taal­la, vaan van­hem­pi ker­too, että “eilen nousi kuu­me ja nyt se on ollut väsy­neen oloi­nen koko päi­vän”. Samaan aikaan lap­si jo kir­maa ympä­ri vas­taan­ot­to­huo­net­ta tut­kien paikkoja.

  55. Bror-Erik Gud­mund­sen: Arve­len, että suu­rin ongel­ma ei ole tuot­ta­vuu­den mit­taa­mi­sen vai­keus, vaan suu­rin ongel­ma on laa­jal­le pesiy­ty­nyt lais­ka työ­tah­ti ja koko­nai­suu­den kan­nal­ta tur­hat työtavoitteet.

    Jul­ki­sel­la puo­lel­la on kyl­lä omat ongel­man­sa, mut­ta omien koke­mus­te­ni perus­teel­la lais­ka työ­tah­ti ei ole yksi niis­tä. Jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen ter­vey­den­huol­lon välil­lä niis­sä pai­kois­sa jois­sa itse, tai lähei­set tut­ta­va­ni ovat työs­ken­nel­leet työ­tah­dis­sa ei ole ollut eroa, tai jos­sain tapauk­sis­sa yksi­tyi­sel­lä työ­tah­ti on ollut lep­poi­sam­pi. Suu­rin ero työs­ken­te­lys­sä on sii­nä, että yksi­tyi­sel­lä palk­ka on parem­pi ja poti­laat terveempiä.

  56. Tie­de­mies: Vuon­na 2009 jul­ki­nen sek­to­ri työl­lis­ti ihmi­siä seu­raa­val­la tavalla:
    — Hal­lin­to 173900
    — Ter­vey­den­huol­to 142300
    — Kou­lu­tus 130400
    — Sosi­aa­li­pal­ve­lut 116200
    [Läh­de: EVA:n “hyvin­voin­ti­val­tio numeroina”]
    Vaik­ka ole­tet­tai­siin että *kaik­ki* ter­vey­den­huol­lon ja kou­lu­tuk­sen työn­te­ki­jät oli­si­vat lää­kä­rei­tä, hoi­ta­jia ja opet­ta­jia, niin hei­tä oli­si yhteen­sä sil­ti vähem­män kuin hal­lin­to- ja sosi­aa­li­pal­ve­lui­den työn­te­ki­jöi­tä. Olet­tai­sin että nois­sa luvuis­sa kou­lu­tuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon työn­te­ki­jöis­sä on muka­na näi­den toi­mia­lo­jen sih­tee­rit, joh­to ja niin edel­leen, niin en nyt sanoi­si että jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jä on “tyy­pil­li­sim­mil­lään” lää­kä­ri, hoi­ta­ja ja opettaja.

    Toi hal­lin­to on koh­te­li­aas­ti sanot­tu­na epä­mää­räi­nen kate­go­ria. Esi­mer­ki “Maan­puo­lus­tus ja raja­var­tion­ti” työl­lis­ti vuon­na 2004 noin 20 000 ihmis­tä. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/06_valtion_tyomarkkinalaitos/ho_eupj_suomi_netti.pdf

  57. Pek­ka Tai­pa­le: No peri­aat­tees­sa tie­ten­kin voi­si, mut­ta jono­tut­ta­mi­sen tar­koi­tus­han onkin juu­ri vähen­tää poti­las­mää­riä, jot­ta saa­daan asiak­kai­den (=viras­to­jen joh­don) vaa­ti­muk­set täy­tet­tyä. Kun pro­ses­sio­liot jonot­ta­vat riit­tä­vän mon­ta tun­tia, he tajua­vat kyl­lä läh­teä, joko kotiin tai yksityislääkärille.
    ‘snip’

    Mikä­hän paik­ka­kun­ta on kysees­sä? Enpä ole itse vie­lä näh­nyt kun­taa, jos­sa tavoit­tee­na oli­si poti­las­mää­rien moi­nen vähentäminen.

    Tut­ki­muk­set osoit­ta­vat jat­ku­vas­ti, että jul­ki­sia pal­ve­lu­ja kri­ti­soi­vat enim­mäk­seen ne, jot­ka eivät nii­tä käytä.
    Pal­ve­lu­jen käyt­tä­jät ovat sitä­vas­toin var­sin tyytyväisiä.

    Tääl­lä­kin näyt­tä­vät enem­mis­tö­nä ole­van ne, jot­ka eivät kos­kaan ole ter­veys­kes­kuk­ses­sa käyneet.

  58. Tie­de­mies:
    ‘snip’
    Vaik­ka ole­tet­tai­siin että *kaik­ki* ter­vey­den­huol­lon ja kou­lu­tuk­sen työn­te­ki­jät oli­si­vat lää­kä­rei­tä, hoi­ta­jia ja opet­ta­jia, niin hei­tä oli­si yhteen­sä sil­ti vähem­män kuin hal­lin­to- ja sosi­aa­li­pal­ve­lui­den työntekijöitä.
    ‘snip’

    Hal­lin­to on pää­asias­sa val­tiol­la, siel­lä ei ole lää­kä­rei­tä, hoi­ta­jia eikä opettajia.

    Kun­nis­sa hal­lin­non osuus on koko sen noin 40 vuo­den ajan, kun olen sitä seu­ran­nut, ollut noin 4 pro­sent­tia — ja sii­nä on jo muka­na raken­nus­val­von­taa, kaa­voi­tus­ta ja ympä­ris­töä yms.
    Sote-pal­ve­lu­jen osuus kun­tien bud­je­teis­ta on noin 70%, sivis­tys­pal­ve­lu­jen noin 25%, las­ke­pa sii­tä sit­ten pal­jon­ko jää ns. turhuuteen.

    Tus­kin jokin EVAn ‘pamflet­ti’ on koko­naan ilman tarkoitushakuisuutta?

  59. Rai­mo K: Tut­ki­muk­set osoit­ta­vat jat­ku­vas­ti, että jul­ki­sia pal­ve­lu­ja kri­ti­soi­vat enim­mäk­seen ne, jot­ka eivät nii­tä käytä.
    Pal­ve­lu­jen käyt­tä­jät ovat sitä­vas­toin var­sin tyytyväisiä.

    Täy­sin epäin­tui­tii­vi­ses­ti tablet­tien mark­ki­noil­le tulo paran­si läp­pä­rien käyt­tä­jien tyy­ty­väi­syyt­tä. Mik­si ihmees­sä? Sik­si kos­ka en jot­ka eivät pitä­neet läp­pä­reis­tä siir­tyi­vät käyt­tä­mään tabletteja.

    Sote-pal­ve­lu­jen osuus kun­tien bud­je­teis­ta on noin 70%, sivis­tys­pal­ve­lu­jen noin 25%, las­ke­pa sii­tä sit­ten pal­jon­ko jää ns. turhuuteen.

    Mis­tä päät­te­let että yksi­kään sent­ti sote- ja sivis­tys­pal­ve­luis­sa ei mene “tur­huu­teen”? Ainiin, pyhä leh­mä. Hyvin­voin­ti­val­tio on aina joka­pai­kas­sa vain ja ainos­taan oikeas­sa, se hoi­taa kai­ken, osaa kai­ken, ei kos­kaan tee mitään tur­haa työ­tä eikä sii­hen syö­te­tyil­lä vero­ra­hoil­la ole kos­kaan min­kään­lai­sia tra­deof­fia mihinkään.

  60. Ante­ro: Ei opet­ta­ja voi opet­taa jat­ku­vas­ti kas­va­vam­paa ope­tus­ryh­mää eikä hoi­ta­ja voi hoi­taa jat­ku­vas­ti suu­rem­paa poti­las­mää­rää kerralla. 

    Jos­pa myös kat­sel­tai­siin tuot­ta­vut­ta ihan oikees­ti lop­pu­tu­lok­sen vink­ke­lis­tä: kou­lu­lai­set osaa­vat var­mas­ti asioi­ta pal­jon enem­män kuin 20 vuot­ta sit­ten puhu­mat­ta­kaan ter­vey­den­huol­lon tuloksista.

    Toki kyse on isois­ta koko­nai­suuk­sis­ta, mut­ta sil­ti arvioi­sin tuot­ta­vuut­ta muu­ten­kin kuin tui­jot­ta­mal­la vain sitä, miten mon­ta las­ta istuu luo­kas­sa tai mon­ta­ko lääkäriä/hoitajaa on yhtä poti­las­ta kohden.

  61. Tie­de­mies: Vuon­na 2009 jul­ki­nen sek­to­ri työl­lis­ti ihmi­siä seu­raa­val­la tavalla:
    — Hal­lin­to 173900
    — Ter­vey­den­huol­to 142300
    — Kou­lu­tus 130400
    — Sosi­aa­li­pal­ve­lut 116200
    [Läh­de: EVA:n “hyvin­voin­ti­val­tio numeroina”]

    Vaik­ka ole­tet­tai­siin että *kaik­ki* ter­vey­den­huol­lon ja kou­lu­tuk­sen työn­te­ki­jät oli­si­vat lää­kä­rei­tä, hoi­ta­jia ja opet­ta­jia, niin hei­tä oli­si yhteen­sä sil­ti vähem­män kuin hal­lin­to- ja sosi­aa­li­pal­ve­lui­den työn­te­ki­jöi­tä. Olet­tai­sin että nois­sa luvuis­sa kou­lu­tuk­sen ja ter­vey­den­huol­lon työn­te­ki­jöis­sä on muka­na näi­den toi­mia­lo­jen sih­tee­rit, joh­to ja niin edel­leen, niin en nyt sanoi­si että jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jä on “tyy­pil­li­sim­mil­lään” lää­kä­ri, hoi­ta­ja ja opettaja. 

    Eikö­hän hoi­ta­jia löy­dy myös sosi­aa­li­pal­ve­lut-kate­go­rias­ta etu­liit­teil­lä lähi- tai päi­vä-. Tämä muu­ten muut­tuu vuo­den vaih­tees­sa, kun päi­vä­hoi­to­jär­jes­tel­mä siir­tyy STM:ltä ope­tus­mi­nis­te­riön hal­lin­no­na­lai­suu­teen, eli sitä myö­tä myös argu­men­taa­tio­si vaa­tii vähän päivitystä.

  62. kari sane:kou­lu­lai­set osaa­vat var­mas­ti asioi­ta pal­jon enem­män kuin 20 vuot­ta sitten

    Lukioi­den pit­kän mati­kan sekä B2-kie­len luki­joi­den mää­rän tip­pu­mi­nen indi­koi­si vähän toi­seen suuntaan.

    Jos taas kou­lu­lai­set taas tie­tä­vät wiki­pe­dian ansios­ta kai­kes­ta vähän enem­män kuin aikai­sem­min, niin en lait­tai­si sitä kyl­lä kou­lu­lai­tok­sen piikkiin.

  63. Mis­sään nimes­sä en väi­tä että sote-pal­ve­lut ovat tur­hia. Että opet­ta­jat, lää­kä­rit ja hoi­ta­jat oli­si­vat vähä­pä­töi­siä. Itse olen suun­nil­leen kaik­kiin jul­ki­siin pal­ve­lui­hin erit­täin tyy­ty­väi­nen, sai­raan­hoi­don osal­ta ainoa kri­tiik­ki­ni kos­kee oikeas­taan las­ten sai­raan­hoi­toa. Tämä ei ole point­ti ollenkaan.

    Olen­han itse­kin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la ollut töis­sä. Siel­lä tosin koke­muk­se­ni on että työn­te­ki­jät lai­te­taan teke­mään täy­sin mie­li­puo­lis­ta ja epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta hal­lin­to­rum­baa ja rapor­toi­maan ja kir­jaa­maan infor­maa­tio­ta joka ei ole mil­lään muo­toa hyö­dyl­lis­tä. Väit­täi­sin että aina­kin ter­vey­den­huol­los­sa on suun­nil­leen sama tilan­ne ja veik­kai­sin että sote­puo­lel­la ja kou­luis­sa myös. Hal­lin­toa “tehos­te­taan” aivan lii­an usein niin että työ­tä joka pitäi­si jät­tää oikeas­taan koko­naan teke­mät­tä, siir­re­tään suo­rit­ta­val­le portaalle. 

    Jul­ki­sel­la puo­lel­la kun on joten­kin tabu tode­ta että jon­kun tahon työ on lop­pu­jen lopuk­si aivan tur­haa. Ok, näis­tä töis­tä ei toden­nä­köi­ses­ti mon­taa pro­sent­tia tule. Mut­ta kap­pas, eipäs se kes­tä­vyys­va­je­kaan mon­taa pro­sent­tia ole.

    Minul­la ei ole mitään ideo­lo­gis­ta hömp­pää jul­kis­ta sek­to­ria vas­taan, vaik­ka sil­tä voi vai­kut­taa. Jos hom­ma toi­mii niin se on ihan jees. Jos­sain päin maa­il­maa hom­ma toi­mii vaan suh­tees­sa aika pal­jon hal­vem­mal­la. Ei se rahan haas­kaa­mi­nen nyt mikään itse­tar­koi­tus voi olla.

  64. Ja mitä tulee opet­ta­jien tuot­ta­vuu­teen niin sii­nä tosi­aan ei mis­sään nimes­sä pidä men­nä ope­tuk­sen oppi­las­mää­rien arvioin­tiin. Opet­ta­jan tuot­ta­vuus on se lisä­ar­vo jon­ka oppi­las saa sii­tä että on kou­lus­sa. Se voi lisään­tyä vaik­ka niin että oppi­las oppii parem­min. Tär­keäm­pää kuin pelk­kä pänt­täys on esi­mer­kik­si meta­kog­ni­tii­vi­set tai­dot. Jos ne saa­daan parem­mik­si, oppi­laan oma tuot­ta­vuus ja elä­män­laa­tu para­nee rajusti.

    80–90-luvulla näi­tä ei kou­lus­sa ollut. Tär­kein­tä oli oppia pitä­mään suun­sa kiin­ni. Nyky­ään opet­ta­jat ihan oikeas­ti osaa­vat jotain mis­tä lap­sil­le on hyö­tyä. Ja siis toki koke­muk­se­ni on vaan sub­jek­tii­vi­nen arvio las­te­ni opet­ta­jis­ta. Var­maan hajon­nat ovat isot. Kyl­lä se tuot­ta­vuus on siel­lä oikeas­ti lisääntynyt.

    1. Jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta opet­ta­jan tuot­ta­vuus on sitä, mon­ta­ko opet­ta­jan tun­tia menee oppi­laan saa­mi­ses­ta läpi perus­kou­lun. Vaik­ka ope­tet­tai­siin kuu­des­sa vuo­des­sa se, mihin ennen meni yhdek­sän, yhdek­sän vuot­ta kaik­kia kui­ten­kin ope­te­taan. Tie­tys­ti hyväs­tä ope­tuk­ses­ta on kai­ken­lais­ta muu­ta hyötyä.

  65. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Mis­tä päät­te­let että yksi­kään sent­ti sote- ja sivis­tys­pal­ve­luis­sa ei mene “tur­huu­teen”? Ainiin, pyhä leh­mä. Hyvin­voin­ti­val­tio on aina joka­pai­kas­sa vain ja ainos­taan oikeas­sa, se hoi­taa kai­ken, osaa kai­ken, ei kos­kaan tee mitään tur­haa työ­tä eikä sii­hen syö­te­tyil­lä vero­ra­hoil­la ole kos­kaan min­kään­lai­sia tra­deof­fia mihinkään.

    Joka sen­tis­tä on ole väit­tä­nyt mitään — mut­ta haus­kaa, että omaat noin valoi­san käsi­tyk­sen hyvinvointivaltiosta. 😉

  66. Ode:

    Jul­ki­sen talou­den kan­nal­ta opet­ta­jan tuot­ta­vuus on sitä, mon­ta­ko opet­ta­jan tun­tia menee oppi­laan saa­mi­ses­ta läpi peruskoulun.

    Tuol­la taval­la las­ket­tu tuot­ta­vuus on nyky­ään pal­jon huo­nom­pi kuin aika­na ennen perus­kou­lua. Pie­nem­mät ryh­mä­koot, run­saas­ti lisää eri­tyi­so­pet­ta­jia, kou­lun­käyn­tia­vus­ta­jia joi­ta ei ennen ollut ollenkaan.
    Ei sii­nä mitään jos tulok­set oli­si­vat paran­tu­neet, mut­ta kun sii­tä­kin kuu­lee nega­tii­vi­sia uuti­sia; ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jat eivät osaa enää ker­to- tai pro­sent­ti­las­kun kal­tai­sia perus­asioi­ta jne.

  67. kari sane: Jos­pa myös kat­sel­tai­siin tuot­ta­vut­ta ihan oikees­ti lop­pu­tu­lok­sen vink­ke­lis­tä: kou­lu­lai­set osaa­vat var­mas­ti asioi­ta pal­jon enem­män kuin 20 vuot­ta sit­ten puhu­mat­ta­kaan ter­vey­den­huol­lon tuloksista. 

    En usko, että kou­lu­lai­set osaa­vat asioi­ta enem­män. Kou­lu­lai­set osaa­vat var­mas­ti eri asioi­ta kuin 20 vuot­ta sit­ten ja asioi­ta, jot­ka ovat nyky­maa­il­mas­sa oleel­li­sem­pia. Mut­ta ei ihmis­ten aivo­ka­pa­si­teet­ti ole muut­tu­nut mihin­kään. Eivät lap­set (tai aikui­set­kaan jos niik­seen tulee) voi oppia enem­pää kuin mitä aivot voi­vat ottaa vastaan.

    Ter­vey­den­hoi­dos­sa kyse on taas sii­tä perin­tees­tä, että siel­lä ei tulok­sel­li­suut­ta ole kos­kaan mitat­tu piden­ne­tyl­lä eli­niäl­lä tai muul­la jär­ke­väl­lä mit­ta­ril­la. Ja jos oli­si, niin kus­tan­nus­te­hok­kain­ta oli­si ajaa eri­tyi­ses­ti eri­kois­sai­raan­hoi­toa pie­nem­mäl­le ja käyt­tää sääs­ty­neet rahat ehkäi­se­vään ter­vey­den­hoi­toon. Sen sijaan eri­kois­sai­raan­hoi­to on juu­ri se osa, joka saa suh­tees­sa jat­ku­vas­ti suu­rem­man osan rahoi­tuk­ses­ta (osit­tain kal­lii­den uusien hoi­to­kei­no­jen takia) vaik­ka niis­sä on jat­ku­vas­ti hei­ken­ty­vä kus­tan­nus­te­hok­kuus. Sai­ras­tues­saan ihmi­set vain odot­ta­vat paras­ta mah­dol­lis­ta hoi­toa, ei kus­tan­nus­te­hok­kain­ta hoitoa.

  68. pek­ka:
    Tuol­la taval­la las­ket­tu tuot­ta­vuus on nyky­ään pal­jon huo­nom­pi kuin aika­na ennen perus­kou­lua. Pie­nem­mät ryh­mä­koot, run­saas­ti lisää eri­tyi­so­pet­ta­jia, kou­lun­käyn­tia­vus­ta­jia joi­ta ei ennen ollut ollenkaan.
    Ei sii­nä mitään jos tulok­set oli­si­vat paran­tu­neet, mut­ta kun sii­tä­kin kuu­lee nega­tii­vi­sia uuti­sia; ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­jat eivät osaa enää ker­to- tai pro­sent­ti­las­kun kal­tai­sia perus­asioi­ta jne. 

    Tulok­set voi­vat olla parem­pia englan­nin kie­les­sä, mut­ta tus­kin sak­san tai ruot­sin kie­les­sä. Mate­ma­tii­kas­sa­kin nyky­ään pit­kä kurs­si tai­taa vas­ta­ta entis­tä lyhyt­tä. Ope­tus ja opis­ke­lu on nyky­ään entis­tä lep­sum­paa. Aivo­jen vas­taan­ot­to­ka­pa­si­tee­tis­ta on tus­kin kyse, ei nyt, eikä ennen.

  69. Sylt­ty: Esi­mer­kik­si en var­mas­ti mene vii­kon­lop­pu­na sai­raan lap­sen kans­sa päi­vys­tyk­seen jonot­ta­maan tun­ti­kausik­si, jos voin lyö­dä vakuu­tuk­sen tis­kiin ja men­nä sun­nun­tai­na minul­le sopi­vaan aikaan asian­sa osaa­van las­ten­lää­kä­rin jut­tusil­le yleis­lää­kä­rin arvai­lu­jen sijasta. 

    Kuten kau­niis­ti itse demon­stroit kyse ei ole sii­tä että jul­ki­nen ter­vey­den­huol­to oli­si vit­si, vaan ihmis­ten vaa­ti­mus­ta­son nousus­ta nau­ret­ta­vuuk­siin. Jokai­seen nuhaan tar­vi­taan eri­kois­lää­kä­ri, ja vie­lä­pä vii­py­mät­tä, yhtä kii­reel­li­ses­ti kuin ambulanssi.

  70. Samu­li Saa­rel­maMie­leen tulee se yksin­ker­tai­nen aja­tus, että ennen päi­vys­tyk­seen läh­te­mis­tä soi­te­taan sin­ne päi­vys­tyskli­ni­kal­le ja ker­ro­taan vai­va. Vas­taan­ot­to­hen­ki­lö siel­lä sit­ten tote­aa ihan samal­la tavoin kuin nyt vas­taan­ot­to­luu­kul­la, onko tar­ve sel­lai­nen, että ollaan hen­gen­vaa­ras­sa ja pitää läh­teä heti, vai pan­naan­ko jonon peräl­le (fluns­sai­nen lap­si on hyvin toden­nä­köi­ses­ti jäl­kim­mäi­seen kuu­lu­va). Sen jäl­keen hän ker­too toden­nä­köi­sen odo­tusa­jan ja lupaa soit­taa takai­sin sii­nä vai­hees­sa, kun sin­ne kli­ni­kal­le pitäi­si alkaa läh­teä (sano­taan puo­li tun­tia ennen omaa vuo­roa). Näin se sai­ras lap­si saa “jonot­taa” omas­sa sängyssään. 

    Juu­ri näin asia hoi­de­taan täl­lä het­kel­lä aina­kin Hel­sin­gin ter­veys­a­se­mil­la. Sai­raa­la­päi­vys­tyk­sis­sä (vir­ka-ajan ulko­puo­lel­la) sen sijaan istu­taan aulas­sa istumassa.

  71. Tuot­ta­vuus on sitä, pal­jon­ko hyö­tyä tuo­te­taan, ei sitä min­kä mit­ta­rin joku tek­no­kraat­ti nyt sat­tuu kek­siä ottaa käyt­töön. Jos opet­ta­ja saa 9 vuo­des­sa aikaan oppi­laan joka (ver­rat­tu­na kou­lut­ta­mat­to­maan) tie­naa 5 000 euroa enem­män vuo­des­sa, ja jos opet­ta­jal­la on 18 oppi­las­ta, niin 5 pro­sen­tin kor­ko­kan­nal­la opet­ta­jan tuot­ta­ma lisä­ar­vo on vähän vajaa 200 000 vuo­des­sa. plus sit­ten vähän pääl­le sii­tä, että oppi­las nyt yli­pään­sä elää parem­min, ter­veem­min jne yksi­tyi­siä hyötyjä.

    Toki raja­tuot­ta­vuus on pal­jon pie­nem­pi, kos­ka mar­gi­naa­li­nen ope­tus­vuo­si on pal­jon vähem­män tuot­ta­va kuin kes­ki­mää­räi­nen. Kou­lu­tuk­seen liit­tyy pal­jon low han­ging fruits, luke­maan oppi­mi­nen nyt var­maan ensin.

  72. Jul­ki­set pal­kat nouse­vat osa­puil­leen mui­den palk­ko­jen ver­ran, joten tuot­ta­vuu­den nousu ei hel­po­ta jul­kis­ten palk­ko­jen maksua.”

    Täs­sä poliit­ti­nen joh­to len­tä­nyt lan­kaan­tai ei ole­vä­lit­tä­nyt käyt­tää jul­ki­sen sek­to­rin eri­tyis­tä­työ­mark­ki­na-ase­maa hyväksi

    Jul­ki­nen sek­to­ri tar­jo­aa yksi­tyi­seen sek­to­riin ver­rat­tu­na lukui­sia raha­nar­voi­sia etu­ja ja vie­lä 70-luvul­la jul­ki­sen sek­to­rin alem­pia palk­ko­ja perus­tel­tiin hyvil­lä eduilla.

    1.Korkea irti­sa­no­mis­suo­ja, vie­lä tänä­kin päi­vä­nä se on todellisuutta.
    Tosin iäk­käi­tä ja duu­na­ri­ta­son ihmi­siä jo vai­no­taan jul­ki­sel­la sektorillakin.

    2. Lyhyt työaika
    Pit­kät lomat ja lyhyem­pi työ­ai­ka vähen­tä­vät työ­hön sidon­nai­suut­ta yksi­tyi­seen sek­to­riin verrattuna
    Jul­ki­sel­la sek­to­ril­la voi päi­vää lyhen­tää vapaam­min esim van­hem­pain­va­paa lyhen­nyk­sil­lä, vuo­rot­te­lu­va­paal­la tai osa-aikaeläkkeellä.

    3.Työnantajan välineiden,alennusten yms käyttö

    Se on yleis­tä jul­ki­sel­la sektorilla.
    Yksi­tyi­sel­lä tämä on nyky­ään hyvin tark­kaa ja kiel­let­tyä ja pot­kut tulee herkästi

    4.Työaikaa voi käyt­tää omien asioiden,yhteisten asioi­den ‚poli­tii­kan , har­ras­tus­ten hoitoon

    Poli­tiik­ka­kin on jakaan­tu­nut voi­mak­kaas­ti: Suu­rin osa polii­ti­kois­ta on virkamiestaustaisia.
    Yksi­tyi­sen sek­to­rin duu­na­ri­ta­so lois­taa pois­sao­lol­laan eli mer­kit­tä­vä osa kan­sas­ta on eris­tet­ty poli­tii­kan teosta

  73. Sil­miin pis­ti Kun­ta­työ­nan­ta­jien sivuil­ta eräs mie­len­kiin­toi­nen yksityiskohta:
    Kun­tien hen­ki­lös­tös­tä liki puo­let on + 50-vuotiaita !!

    Se vai­kut­taa moniin tilas­toi­hin esim se vää­ris­tää ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­tet­ta eli nos­taa sitä har­haut­ta­vas­ti ja antaa lii­an pos­tii­vi­sen kuvan kehityksestä.

    Elä­keiän nos­to suo­sii jul­kis­ta sektoria,sillä sen pal­ve­luk­ses­sa iäkäs on parem­mas­sa tur­vas­sa sanee­rauk­sel­ta ja ero yksi­tyi­seen vain kasvaa.

    Kyl­lä jul­ki­nen sek­to­ri­kin sane­raa ikään­ty­nei­tä, kuten armei­ja­kin osoitti,mutta sanee­rat­ta­vat mää­rät ovat pieniä

  74. Lii­an van­ha:
    ‘snip’
    Jul­ki­nen sek­to­ri tar­jo­aa yksi­tyi­seen sek­to­riin ver­rat­tu­na lukui­sia raha­nar­voi­sia etu­ja ja vie­lä 70-luvul­la jul­ki­sen sek­to­rin alem­pia palk­ko­ja perus­tel­tiin hyvil­lä eduilla.
    ‘snip’
    2. Lyhyt työaika
    Pit­kät lomat ja lyhyem­pi työ­ai­ka vähen­tä­vät työ­hön sidon­nai­suut­ta yksi­tyi­seen sek­to­riin verrattuna
    ‘snip’

    3.Työnantajan välineiden,alennusten yms käyttö
    Se on yleis­tä jul­ki­sel­la sektorilla.
    Yksi­tyi­sel­lä tämä on nyky­ään hyvin tark­kaa ja kiel­let­tyä ja pot­kut tulee herkästi

    4.Työaikaa voi käyt­tää omien asioi­den, yhteis­ten asioi­den, poli­tii­kan, har­ras­tus­ten hoitoon
    ‘snip’

    Lii­an van­haa näen­näis­tie­toa! Työ­ai­ka­la­ki on kai­kil­le sama.

    Ja miten esim. van­hain­ko­din tai päi­vä­ko­din työn­te­ki­jä käyt­tää ‘työ­nan­ta­jan väli­nei­tä, alen­nuk­sia yms.’ Ottaa­ko hen­ki­lö­nos­tu­rin mukaan kotiin, tai lat­tian­hoi­to­ko­neen? Ei tai­da onnis­tua opet­ta­jal­ta­kaan kart­ta­ke­pin käyt­tö kotona?

    Eikä nois­ta pai­kois­ta työ­ajal­la onnis­tu ‘omien asioi­den, yhteis­ten asioi­den, poli­tii­kan, har­ras­tus­ten hoitokaan’.

    Ei pitäi­si puhua/kirjoittaa sel­lai­sis­ta asiois­ta, jois­ta ei tie­dä mitään!

  75. Lii­an van­ha: Sil­miin pis­ti Kun­ta­työ­nan­ta­jien sivuil­ta eräs mie­len­kiin­toi­nen yksityiskohta:
    Kun­tien hen­ki­lös­tös­tä liki puo­let on + 50-vuotiaita !!
    Se vai­kut­taa moniin tilas­toi­hin esim se vää­ris­tää ikään­ty­nei­den työl­li­syy­sas­tet­ta eli nos­taa sitä har­haut­ta­vas­ti ja antaa lii­an pos­tii­vi­sen kuvan kehityksestä.

    Ruot­siin ver­rat­tu­na Suo­mes­sa on kak­si huo­nom­min työl­lis­ty­vää ryh­mää: ikään­ty­vät mie­het ja per­heen­pe­rus­ta­mi­si­käi­set nai­set. Kun­ta­työn­te­ki­jöi­den vai­ku­tuk­ses­ta tilas­toi­hin oli­si sii­nä mie­les­sä hyvä tie­tää, mikä on mies­ten ja mikä nais­ten osuus.

  76. Vil­le: Ruot­siin ver­rat­tu­na Suo­mes­sa on kak­si huo­nom­min työl­lis­ty­vää ryh­mää: ikään­ty­vät mie­het ja per­heen­pe­rus­ta­mi­si­käi­set nai­set. Kun­ta­työn­te­ki­jöi­den vai­ku­tuk­ses­ta tilas­toi­hin oli­si sii­nä mie­les­sä hyvä tie­tää, mikä on mies­ten ja mikä nais­ten osuus.

    Kun­tien työn­te­ki­jöis­tä liki 80 % on naisia

    http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/henkilosto/Sivut/default.aspx

  77. Rai­mo K: Lii­an van­haa näen­näis­tie­toa! Työ­ai­ka­la­ki on kai­kil­le sama.

    Ja miten esim. van­hain­ko­din tai päi­vä­ko­din työn­te­ki­jä käyt­tää ‘työ­nan­ta­jan väli­nei­tä, alen­nuk­sia yms.’ Ottaa­ko hen­ki­lö­nos­tu­rin mukaan kotiin, tai lat­tian­hoi­to­ko­neen? Ei tai­da onnis­tua opet­ta­jal­ta­kaan kart­ta­ke­pin käyt­tö kotona?

    Eikä nois­ta pai­kois­ta työ­ajal­la onnis­tu ‘omien asioi­den, yhteis­ten asioi­den, poli­tii­kan, har­ras­tus­ten hoitokaan.

    Ei pitäi­si puhua/kirjoittaa sel­lai­sis­ta asiois­ta, jois­ta ei tie­dä mitään!

    Tut­ta­va­pii­ris­sä ja naa­pu­rus­tos­sa on jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­luk­ses­sao­le­vaa hen­ki­lö­kun­ta ja itse­kin olin 20 vuot­ta jul­ki­sel­la sek­to­ril­la joten moni­puo­lis­ta koke­mus­ta ja tie­toa asias­ta on

    Työ­ai­ka­la­ki­han voi olla sama, val­von­ta ken­täl­lä voi kui­ten­kin vaihdella.

    Opet­ta­ja voi ottaa vaik­ka­pa läp­pä­rin kotiin tai pro­jek­to­rin ja tut­tu kave­ri rak­sao­sas­tol­la voi tuo­da nosturinkin.

    Vain sokea ei näe tällaista

  78. Ettan:
    “Eivät­kö Ruot­sin sur­keat koke­muk­set kou­lu­lai­tok­sen yksi­tyis­tä­mi­ses­tä häi­rit­se lain­kaan. Oppi­mis­tu­lok­set ovat katat­ro­faa­lis­ta luokkaa.”

    Näi­tä vapaa­kou­lu­ja ja nii­den aikaan­saan­nok­sia on tut­kit­tu myös mm. Englan­nis­sa ja USA:ssa. Oppi­mis­tu­lok­set ovat olleet vaih­te­le­via, mut­ta eivät ne pel­käs­tään kata­stro­faa­li­sia ole olleet.

    En nyt muis­ta läh­det­tä, mut­ta aina­kin yhdes­sä yhteen­ve­dos­sa todet­tiin, että oppi­mis­tu­lok­set ovat saman alu­een val­tion­kou­lui­hin ver­rat­tu­na hyviä jos:
    — Vapaa­kou­lut eivät saa vali­ta oppi­lai­taan, vaan nii­den on otet­ta­va oppi­laan­sa sijaintipiiristään.
    — Ope­tus­oh­jel­ma on vähin­tään­kin sama kuin val­tion kouluissa.
    — Oppi­mis­tu­lok­sia tes­ta­taan stan­dar­dioi­dul­la testeillä.
    — Kou­lut saa­vat rek­ry­toi­da opet­ta­jan­sa ja mak­saa opet­ta­jil­leen palk­kaa ilman ammat­tiyh­dis­tyk­sen asi­aan sekaantumista.

    Vii­mek­si mai­nit­tu seik­ka tun­tuu Suo­mes­ta kat­soen hie­man oudol­ta, mut­ta USA:ssa sitä pidet­tiin hyvin merkittävänä.

    Luon­nol­li­set ja laki­sää­tei­set mono­po­lit ovat jul­kis­hal­lin­non hei­niä, mut­ta monis­sa muis­sa asiois­sa pitää sal­lia myös yksi­tyi­nen toi­min­ta sil­tä varal­ta, että jul­ki­nen pal­ve­lu rämettyy. 

    Jul­ki­sen puo­len pitää kui­ten­kin aina huo­leh­tia ja vas­ta­ta tavoit­teis­ta, stan­dar­deis­ta ja tulok­sen mit­taa­mi­ses­ta. Van­haa kun­non Demin­gin ympy­rää kan­nat­tai­si opet­taa myös jul­ki­sel­la puolella.

  79. Rai­mo K: Niin­kö teil­lä­päin, puhut­ko kokemuksesta?

    Minul­la loh­ke­si ham­mas pari vuot­ta sit­ten, soi­tin aamul­la ter­veys­kes­kuk­seen ja sain ajan saman päi­vän ilta­päi­väk­si. Lää­kä­ri muo­toi­li uuden ham­paan puo­lik­kaan ja asia oli sil­lä sel­vä. Mak­soi muu­ta­man kym­pin ja on kestänyt.
    Aikai­sem­min sär­ky­ta­pauk­ses­sa sain myös ajan samak­si päiväksi.

    Meil­lä kyl­lä saa kii­reel­li­ses­sä tapauk­ses­sa avun nopeasti. 

    No minul­la on ollut irron­nei­ta paik­ko­ja ja uusia rei­kiä vuo­si­kausia, en jak­sa ruve­ta valeh­te­le­maan vas­taa­no­tol­le että nyt sat­tuu ja on kiire.

    Jono­tusai­ka­me­di­aa­ni tai­taa tääl­lä olla kii­reet­tö­mään hoi­toon joku kol­mi­sen kuu­kaut­ta, ja suo­raan leku­ril­le ei pää­se vaan tosi­aan varaa­vat ensin suu­hy­gie­nis­tin ajan, sit leku­ril­le tar­kas­tuk­seen, ja sit ehkä jos­kus ikui­suu­den pääs­tä korjattavaksi.

    Luu­lin että tämä oli­si jul­ki­sel­la puo­lel­la kai­ken odot­te­lun ja pom­pot­te­lun vas­ta­pai­nok­si sel­väs­ti yksi­tyis­tä edul­li­sem­paa, mut­ta sit­ten näin jul­ki­sen puo­len hinnaston.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.