Rediskonttauskorko ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus

Leik­itään ajatuk­sel­la, että Pähk­inäsaaren rauhan rajaa vedet­täessä Venäjä olisi tar­jon­nut vähän suurem­paa aluet­ta Ruot­sille sil­lä ehdol­la, että sekä Suo­mi että Ruot­si annetaan Venäjälle vuon­na 2014. Kuin­ka suuri olisi tar­jo­tun maa-alan pitänyt olla, jot­ta kaup­pa olisi kan­nat­tanut, jos käytetään ”talousti­eteil­i­jöi­den suosit­tele­maa” viiden pros­entin rediskonttausta?

Yksi neliömetri olisi riit­tänyt main­iosti, sil­lä se olisi ollut siihen het­keen kym­meniä ker­to­ja arvokkaampi kuin koko Ruotsin sil­loinen alue 690 vuot­ta myöhem­min rauhantekovuo­teen rediskon­tat­tuna. Rediskont­tausker­roin on noin 4x1014.

Tämä on hyvä pitää mielessä, kun keskustel­laan siitä, mitä rediskont­tausko­rkoa Stern­in rapor­tis­sa on käytet­ty tai olisi pitänyt käyt­tää. Jat­ka lukemista “Rediskont­tausko­rko ja sukupolvien väli­nen oikeudenmukaisuus”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.3.2013

Kan­takaupun­gin autoli­iken­teen skenaariot

Merkit­ti­in tiedok­si vilkkaan keskustelun jäl­keen. Tämä on asia, joka vaatii strate­gisia päätök­siä. Toivoisin, että lasken­ta­mallia kehitet­täisi­in edelleen ja sim­putet­taisi­in eri­laisi­in tilanteisiin.

Lausun­to Roi­hu­vuoreen alak­oulun remontista

Päätet­ti­in yksimielis­es­ti Jäsen Lovenin esi­tyk­ses­tä lisätä lausun­toon lisäys ”Itäiselle Roi­hu­vuoren alueelle tulee myös tur­va­ta riit­tävät koulu­palve­lut.” Sen jäl­keen Ris­to Rauta­va esit­ti, että lausun­nos­sa todet­taisi­in, että koulua ei tule suo­jel­la. Pitkän harkin­nan jäl­keen päätin puoltaa esi­tys­tä ja niin­pä se meni läpi äänin 5–4. Vas­taan äänes­tivät vasem­mis­toli­it­to, demar­it ja vihrei­den Eli­na Moisio. Tämä ei vielä tarkoi­ta, että koulu puret­taisi­in, mut­ta sen kor­jaami­nen ainakin tulee helpom­mak­si. Tai sit­ten kaupung­in­hal­li­tus päät­tää, että se pitää suo­jel­la, sil­lä tämähän oli vain lausun­to. Ope­tus­toimelle suo­jelu­vaa­timus olisi kohtu­u­ton taloudelli­nen rasitus. Rahaa tarvit­taisi­in opet­tamiseen. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 12.3.2013”

Hiilitullit

(Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hdessä Näkökulma-palstalla)

 

Ilmas­ton­muu­tos­ta ei pystytä nyky­poli­ti­ikalla pysäyt­tämään. Tämän opin viimeistään osal­listues­sani Sitran kestävän talouden foo­ru­mi­in. Monipuolista asiantun­te­mus­ta edus­ta­neen joukon oli määrä hah­motel­la talous­poli­ti­ikkaa, joka on samanaikaises­ti taloudel­lis­es­ti, sosi­aalis­es­ti ja ekol­o­gis­es­ti kestävää.

Ilmastopoli­ti­ik­ka meni ohi puhu­misek­si. Osa kat­soi asi­aa maa­pal­lon kestokyvyn kannal­ta ja esit­ti tiukan aikataulun vähen­tää hiilid­iok­sidipäästö­jen vähin­tään 80 pros­en­til­la. Osa kat­soi asi­aa taloudel­lis­ten reali­teet­tien kannal­ta ja hah­mot­teli pieniä reforme­ja, jot­ka korkein­taan vähän hidas­taisi­vat päästö­jen kasvua. Ero vält­tämät­tömän ja mah­dol­lisen välil­lä osoit­tau­tui val­tavak­si. Valitet­tavasti molem­mat ovat oike­as­sa. Kos­ka vält­tämätön­tä ei voi muut­taa, on muutet­ta­va mah­dol­lista. Jat­ka lukemista “Hiil­i­t­ul­lit”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.3.2013

Lau­takun­ta käsit­telee lähin­nä pöy­dälle pan­tu­ja fil­lari-asioi­ta. Helsinginkadul­la paran­netaan myös ratikan kulkua.

Pyöräi­lyn edistämisohjelma

Viras­ton tilaa­man tutkimuk­sen mukaan pyöräi­lyn edis­tämi­nen on erit­täin kan­nat­tavaa, paljon kan­nat­tavam­paa kuin mitkään muut liiken­nein­vestoin­nit. Nyt tähän esitetään 20 miljoon­aa euroa vuodessa. Autoilu­un pan­naan vuosit­tain noin sata miljoon­aa ja pyöräi­lyyn on tähän asti pan­tu noin viisi miljoonaa.

Osa pyöräi­lyn hyödy­istä tulee muille kuin pyöräil­i­jöille, kun pyöräil­i­jät ovat pois­sa autoi­neen aamuruuhkasta.

Samanaikaises­ti käsitel­lään toisaal­la kaupun­gin neljän vuo­den strate­giaa. Riit­tääkö rahaa pyöräi­lyyn ja kuin­ka paljon kan­nat­taisi ratkaista nois­sa neu­vot­teluis­sa eikä lau­takun­nan pitäisi ryhtyä kar­si­maan ennal­ta. Sit­ten jos val­tu­us­to antaa strate­gias­sa vähem­män rahaa, on lau­takun­nan syytä ottaa vas­tuu pri­or­isoin­nista. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 5.3.2013”

Ruotsalaisilta vanha uutinen

Ruotsin tele­vi­sio on keksinyt, että 1990-luvul­la maas­to­hi­ihtäjil­lä oli oudon korkeat veri­ar­vot. Onko tässä jotain, jota ei ole tiedetty?

Muis­tan, että vähän Lah­den MM-kiso­jen jäl­keen (ne, jois­sa läh­es koko joukkueemme jäi kiin­ni yri­tyk­ses­tä hui­ja­ta hemoglo­bi­initeste­jä hemo­hes­sil­lä) joku tutk­i­ja ker­toi, että tutki­mal­la veri­ar­vo­ja mon­imuut­tu­jat­esteil­lä pystyi osoit­ta­maan, että 75 pros­en­til­la hiihtäjistä veren omi­naisuuk­sia oli taval­la tai toisel­la manip­u­loitu. Täl­lainen ana­lyysi pal­jas­taa fuskaamisen yleisyy­den, mut­ta ei pysty yksit­täis­es­tä henkilöstä todis­ta­maan, että juuri hän on fuskan­nut. Min­ul­ta on turha tul­la pyytämään tähän lähdet­tä, kos­ka kuulin asian ohi­men­nen enkä voi muis­taa, kuka sen ker­toi ja mis­sä tilaisu­udessa. Tilas­toti­eteil­i­jänä vain panin tämän merkille. Jos dop­ing­työssä halut­taisi­in rosvot kiin­ni, ei tui­jotet­taisi yksit­täisi­in manip­u­loitavis­sa ole­vi­in veri­ar­voihin vaan eri arvo­jen out­oi­hin kom­bi­naa­tioi­hin. Jat­ka lukemista “Ruot­salaisil­ta van­ha uutinen”

Elämälle vieras tulkinta

Helsin­gin hallinto-oikeus on kumon­nut Sipoon kun­tavaalien tulok­sen sil­lä perus­teel­la, että ään­ten alus­tavaan lasken­taan on osal­lis­tunut esteel­lisiä henkilöitä. Esteel­lisek­si tekee sen, että on vaaleis­sa itse ehdokkaana tai on ehdokkaan lähisuku­lainen. Tulk­in­ta on ihan pöhkö.

Jos jotain pitää epäil­lä halus­ta väären­tää vaalien tulos, niin puoluei­ta. Tämä on ratkaistu siten, että vaalilau­takun­nat koos­t­u­vat pelkästään tältä kannal­ta jääveistä henkilöistä, jot­ka edus­ta­vat kukin omia puolueitaan. Kaik­ki ovat jääve­jä, jot­ta he valvoisi­vat toisi­aan. Koko jär­jestelmä perus­tuu moninker­taiseen tarkkailu­un. Se kestää kyl­lä sen, että ehdokkaan velipuoli osal­lis­tuu vaalilau­takun­nan työhön. Jat­ka lukemista “Elämälle vieras tulkinta”

Auto ja fillari tasoissa kantakaupungissa

Otso Kivekäs linkit­ti mie­lenki­in­toisen tutkimuk­sen Helsinkiläis­ten liikku­mis­tot­tumuk­set 2012.

Huomio­ta herät­ti se, kuin­ka paljon eri liiken­nemuo­to­ja kan­takaupungis­sa asu­vat käyt­tävät päivit­täin. Matko­ja tehdään päivässä 2,7 asukas­ta kohden, mikä suun­nilleen ker­too, mitä ”matkalla” tarkoite­taan. Jat­ka lukemista “Auto ja fil­lari tasois­sa kantakaupungissa”

Mahtaa Kaikkosta harmittaa

Siinä, että Raha-automaat­tiy­hdis­tyk­sen avus­tus­ta saa­va puoluet­ta lähel­lä ole­va yleishyödylli­nen yhteisö jakaa vaali­avus­tuk­sia puolueen ehdokkaille, ei ole ker­ras­saan mitään puo­lus­teltavaa. On erit­täin hyvä asia, että täl­lainen toim­inta on nyt yksikäsit­teis­es­ti todet­tu lain­vas­taisek­si – tai siis ainakin käräjäoikeus on todennut.

Samaan syssyyn olisi voin­ut tode­ta tämän taulukaup­pakon­septin myös lain­vas­taisek­si. Ideana on myy­dä arvo­ton­ta taidet­ta selvään yli­hin­taan. Yri­tys ei saa vähen­tää vaalilahjoi­tus­ta vero­tuk­ses­saan, mut­ta ”taide­hank­in­to­ja” voi ainakin yrit­tää vähen­tää. Jat­ka lukemista “Mah­taa Kaikkos­ta harmittaa”

Näin asunnoista saadaan kalliita

Kaupung­in­hal­li­tuk­sen listal­la on pikkuasiana takauk­sen myön­tämi­nen kaupun­gin omis­ta­malle Jätkäsaaren pysäköin­ti Oy:lle, jon­ka tarkoituk­se­na on rak­en­taa 900 auton pysäköin­tilu­o­la Jätkäsaa­reen. Rahat on tarkoi­tus saa­da takaisin asun­to-osakey­htiöiltä, joiden on kaa­van mukaan pakko ostaa yksi paik­ka jokaista 130 ker­rosneliötä kohden. Tämä tarkoint­taa noin yhtä paikkaa sataa asuin­neliötä kohden. 

Han­kkeen kus­tan­nusarvio on 68,8 miljoon­aa euroa ilman arvon­lisäveroa. Niin­pä pysäköin­tipaikan arvon­lisäverol­lisek­si hin­naksi tulee rak­en­tamisen aikai­sine korkoi­neen noin satatuhat­ta euroa. Asun­to­jen hin­taa se nos­taa tuhan­nel­la eurol­la neliöltä. Jat­ka lukemista “Näin asun­noista saadaan kalliita”