Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.3.2013

45 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.3.2013”

1. Ruusu­vuorelta jää mon­u­men­tik­si vielä ainakin yksi muu koulu, luon­non­tiedelukio Käpylässä. Ei hätää pro­fes­sorin taiteen ystävillä. 

   Roi­hu­vuoren ala-asteen raken­nuk­sen suo­jelua halu­avien pitäisi käy­dä paikan pääl­lä kat­so­mas­sa, miten arkkite­hti on kikkail­lut raken­nustekni­ikalla ja epäon­nis­tunut. Pure­taan, kiitos! 

   Tilalle saisi asun­to­ja huikeal­la näköalal­la, korkeakaan rak­en­t­a­mi­nen ei tuos­sa kohdas­sa hait­taa tip­paakaan, kun­han ne autopaikat.…

   Vastaa

2. No pitikö se nyt tämäkin päivä nähdä, että Soin­in­vaara hyp­pää kokkarien ja per­su­jen kelkkaan purka­maan mod­er­nia arkkitehtuuriperintöä. 

   Per­su­jen kan­nan saat­taa sen­tään ymmärtää, puolueen vaalio­hjel­mas­sakin lukee, ettei non-fig­u­rati­ivi­nen taide ole suo­tavaa ylipään­sä. Kias­makin pitäisi lakkaut­taa. Annet­takoon heille anteek­si hei­dän sivistymättömyytensä.

   Rauta­va Hesar­ille: ””…jos ”joku nimi” Ruusu­vuori on tehnyt jotakin, mik­sei siihen ei voisi enää ikinä koskea?”” Kon­ser­vati­iv­it ovatkin purka­neet 60–70-luvuilla Man­ner­heim­intieltä enem­män uusklas­sis­mia kuin venäläiset pom­mikoneet. Mik­sei sit­ten yhden mod­ernin arkkite­htu­urin merkkiteoksen. 

   Espoo on Helsinki­in ver­rat­tuna kult­tuurikaupun­ki, osti WG:n talon ja lait­toi sinne taide­museon. Roi­hu­vuoren koulun muut­ta­mi­nen läh­es mihin tahansa uuteen käyt­töön olisi myös help­poa, pilari-laat­ta/­palk­ki-rakenne, ei-kan­ta­vat väli­seinät, nauhaikkunat…

   Talon saneer­aus tietenkin mak­saa, kun huoltoko­r­jauk­set on laimin­lyö­ty. Kor­jauk­sista säästyneet varat löy­tyvät var­maan Ope­tusvi­ras­ton kas­sakaapista (:_)) Jos ei, kor­jausvelkaa saa pankista. 

   Yleis­es­ti ottaen suo­jelun aiheut­ta­mat ylimääräiset kus­tan­nuk­set pitäisi kor­vamerk­itä bud­jet­ti­in eril­liselle momen­tille, etteivät ne rasit­taisi liikaa yhden toimi­alan omaa talout­ta. Val­tiokin rahoit­taa museovi­ras­ton kautta.

   ”Tämä ei vielä tarkoi­ta, että koulu puret­taisi­in, mut­ta sen kor­jaami­nen tulee helpommaksi.”

   Hie­man kryp­tis­es­ti ilmais­tu, voisitko ava­ta vähän. Miten Ks-lau­takun­nan purkamista puolta­va lausun­to edis­tää koulun korjaamista?

   Kaiken kaikki­aan bar­baari­nen lausun­to lau­takunnal­ta. Jos menee läpi hal­li­tuk­ses­sa, saamme seu­ra­ta kan­sain­välistä kult­tuuriskan­daalia. Mainio jatko desingn-vuodelle.

   Vastaa

3. Tun­net­tu­jen arkkite­htien luo­muk­sis­sa on se vika, että niitä ei saisi muut­taa, vaik­ka tarvet­ta olisi, kun maail­ma raken­nuk­sen ympäril­lä muut­tuu. Jos joskus muinoin tarvit­ti­in iso­ja luokkia 40 lapselle, nyt saate­taan tarvi­ta paljon pieniä luokkia samalle lap­simäärälle. Koulu­tilo­jen pitäisi olla hel­posti muun­neltavis­sa tarpeen mukaan. Kuulem­ma Roi­hu­vuoren ala-asteel­la ei saisi muut­taa mitään, ei edes maala­ta seiniä, joten se on koulu­ti­lana kelvoton.

   Roi­hu­vuoren ala-asteen lisäon­gel­ma on se, että maalaa­mat­tomana raken­nus on useimpi­en mielestä yksinker­tais­es­ti ruma. Ensisilmäyk­sel­lä se näyt­tää minikokoiselta parkki­talol­ta ajoluisk­i­neen. On ehkä liikaa vaa­dit­tu, että koulu­jen pitäisi olla kau­ni­ita, mut­ta suo­ranaista rumuut­ta ei pidä hyväksyä. Onhan siinä raken­nuk­ses­sa tietyn­laista ryt­miä, mut­ta ei se niin ain­ut­laa­tu­inen ole, että se pitäisi säi­lyt­tää kaikissa oloissa.

   Raken­nuk­sen kauneus ja rumuus ovat tietysti jos­sain määrin makua­sioi­ta. Pieni etu­ryh­mä ei kuitenkaan saa vara­ta yksi­noikeudek­seen päät­tää, mikä on kau­nista ja mikä ei, kun puhutaan julkises­ta raken­nuk­ses­ta ja sen käytöstä. Jos raken­nus osoit­tau­tuu jos­sain suh­teessa huonok­si, sitä pitää saa­da muut­taa ilman arkkite­hdin tai arkkite­hdin perikun­nan lupaa. 

   Ei ole mitenkään tava­ton­ta, että arkkite­hti itsekin yrit­tää sanel­la, miten raken­nus­ta saa käyt­tää. Kuulem­ma eräässä lehti­talos­sa arkkite­hti vaati, että työpis­teis­sä ei saa olla viherkasve­ja, eikä hyl­ly­jen päälle saa lait­taa tavaraa.

   Toises­sa toimis­toraken­nuk­ses­sa ei saanut asen­taa sälekäi­h­tim­iä raken­nuk­sen sisäpuolen työhuoneisi­in, vaik­ka tietokoneen ruudulle osunut lasika­ton läpi tule­va suo­ra tai toi­sista ikkunoista hei­jas­tunut auringonva­lo teki työn­teosta mah­do­ton­ta use­ak­si tun­niksi päivit­täin, sil­lä arkkite­hti halusi, että työtä tekevät ihmiset näkyvät. 

   Arkkite­hdit saisi­vat miet­tiä, tekevätkö he työtään itselleen vai asiakkailleen.

   Vastaa

4. Roi­hu­vuore­laise­na kol­men lapsen isänä olisin kuitenkin kiin­nos­tunut tietämään, onko nykyisen Roi­hu­vuoren ala-asteen tilalle tulos­sa jotain kor­vaavaa, vai paisute­taanko Poro­lah­den koulua entis­es­tään? Sehän on jo nyt Suomen suurin peruskoulu.

   Vastaa

   1. Uusi koulu on tulos­sa Mar­janiemeen, lähelle Itäkeskus­ta. Roi­hu­vuoren koulun oppi­laista ymmärtääk­seni enem­mistö tulee jo nyt Marjaniemestä.

      Vastaa

5. Raken­nus on säi­lytet­tävä. Jos Helsinkiä ei kiin­nos­ta, antakaa se pois sel­l­aiselle taholle, joka lait­taa sen arvoiseen­sa kun­toon ja käyt­töön. Niin­hän tarpeet­tomat tavaratkin on hyvä antaa tarvit­seville ja kiinnostuneille. 

   Häm­mäste­len bar­baarien ajatusmaailmaa.

   Vastaa

6. Roi­hu­vuoren ala-asteen ope­tuskäytöstä luop­umi­nen kuu­lostaa todel­la hyvältä. Voiko olla, että ker­rankin mietit­täisi­in hyvää ope­tus­ta. On jotenkin käsit­tämätön­tä, että ope­tus on käyt­täjänä kouluis­sa tois­si­jaista ja oleel­lista on arkkite­hdin näky.

   Uusis­sa tai perusko­r­ja­tuis­sa kouluis­sa ei esimerkik­si vält­tämät­tä saa lait­taa oppi­lastöitä tai ope­tusjulis­tei­ta tai muu­ta kas­vat­tavaa mate­ri­aalia näkyvi­in vaik­ka se olisi kuin­ka ped­a­gogis­es­ti viisas­ta. Käytäville ei saa ripus­taa palaute­laatikoi­ta taik­ka lait­taa tietokonei­ta, koulu ei voi päät­tää ovien luk­i­tusten sar­joituk­sista opetuk­sel­lisin perustein jne. Kiin­teistön hallinta on etään­tynyt ope­tus­pros­essin hallinnas­ta, vaik­ka voisi ajatel­la että pros­essin suju­vu­u­den pitäisi olla etusi­jal­la. Tämäkin on yksi yksi­tyisko­h­ta, jois­sa julki­nen puoli Helsingis­sä on ehdoin tah­doin antanut etu­matkaa yksi­tyisk­ouluille, jot­ka saa­vat huole­htia kiin­teistöistään ope­tus enem­män etusi­jal­la ja kor­jat­en jatkuvasti.

   Vastaa

7. N:
   Arkkite­hdit saisi­vat miet­tiä, tekevätkö he työtään itselleen vai asiakkailleen.

   Ongel­ma on huo­mat­tu eri puo­lil­la maail­maa ja suun­nit­telu­pe­ri­aat­teek­si isoille käyt­töraken­nuk­sille onkin muotoutunut, että niiden pitää olla riit­tävän “taval­lisia”, jot­tei raken­nus­suo­jelua tarvitse pelätä; raken­nus pitää suun­nitel­la niin, että sitä on help­po muun­nel­la ja laa­jen­taa joka suun­taan jne. Suomes­sa näitä peri­aat­tei­ta nou­date­taan näkyvim­min esim. kaup­pakeskus­rak­en­tamises­sa, julkisel­la puolel­la jos­sain määrin sairaalarakentamisessa.
   On hienoa, että julk­isil­la varoil­la tuote­taan korkeata­soista arkkite­htu­uria, mut­ta käyt­töraken­nuk­set ovat käyt­töraken­nuk­sia ja niitä pitää voi­da muut­taa. Lisäk­si usein mie­lenki­in­tois­in­ta arkkite­htu­uria syn­tyy, kun van­haa ja uut­ta yhdis­tetään taidokkaasti. Muu­tosten suun­nit­telu­unkin tarvi­taan siis taidokkai­ta arkkitehteja.

   Vastaa

8. Roi­hu­vuoren ala-asteen koulu on hieno raken­nus, mitä on joskus hie­man vaikea hah­mot­taa ajan pati­nan takaa. Ruokala-aula on talon val­oisa sydän, tai olisi, jos kat­toikku­nat oli­si­vat puh­tai­ta. Yksi­tyisko­h­dat on huolel­la suun­nitel­tu ja taidokkaasti toteutet­tu. Silti pitkän miet­timisen tulok­se­na olen valmis hyväksymään sen purkamisen. Miksi? 

   Yksi syy on prag­maat­ti­nen: kor­jaus tulee kalli­ik­si, ja sen tulok­se­na syn­tyvä koulu lie­nee joka tapauk­ses­sa liian pieni siihen mikä nykykäsi­tyk­sen mukaan on hyvä ja toimi­va koulu. Iso koulu tuolle paikalle on tarpee­ton, lähel­lä on jo suuri Poro­lah­den koulu. Eteläisen Itäkeskuk­sen ja Mar­janiemen alueel­la on koulu­verkos­sa aukko, ja sieltä oppi­laat kulke­vat Roi­hu­vuoreen, Puot­in­har­ju­un ja Puoti­laan, viimek­si mainit­tuun vilkkaan pääväylän yli. 

   Toinen syy: valmi­iseen kaupunki­rak­en­teeseen kan­nat­taa rak­en­taa asuntoja. 

   Kol­mas syy liit­tyy Ruusu­vuoren arkkite­htu­uri­in: en usko, että perusko­r­jaus voitaisi­in toteut­taa niin, että alku­peräisen arkkite­htu­urin ne omi­naisu­udet, jot­ka sen tekevät arvokkaak­si, kor­jauk­ses­sa säi­ly­i­sivät. Hienos­tuneet lasiti­ili­seinät eivät mil­lään taivu nyky­isi­in energiamääräyksiin.

   Ja jäähän meille Weegee.

   Vastaa

9. Kopteriku­vis­sa tuo näyt­tää hyvin samal­ta kuin koulu­ver­tailu­jen kärkikahi­nois­sa pyörivän SYK:n talo Etelä-Haa­gas­sa. Ei ainakaan arkkite­htu­uria voi syyt­tää jos oppi­laat ei viihdy — tääl­lä lue­tun perus­teel­la vain kun­nos­s­api­dos­ta pitäisi kovis­tel­la virkamiehiä.

   Vastaa

10. Voisiko raken­nuk­sen myy­dä Krish­na-liik­keelle, niin päästäisi­in kun­nos­ta­maan sitä Puoti­lan kartanoa.

    Vastaa

11. Ville T:
    Uusis­sa tai perusko­r­ja­tuis­sa kouluis­sa ei esimerkik­si vält­tämät­tä saa lait­taa oppi­lastöitä tai ope­tusjulis­tei­ta tai muu­ta kas­vat­tavaa mate­ri­aalia näkyvi­in vaik­ka se olisi kuin­ka ped­a­gogis­es­ti viisas­ta. Käytäville ei saa ripus­taa palaute­laatikoi­ta taik­ka lait­taa tietokonei­ta, koulu ei voi päät­tää ovien luk­i­tusten sar­joituk­sista opetuk­sel­lisin perustein jne. Kiin­teistön hallinta on etään­tynyt ope­tus­pros­essin hallinnas­ta, vaik­ka voisi ajatel­la että pros­essin suju­vu­u­den pitäisi olla etusijalla.

    Erit­täin hyvä point­ti. Eroon sis­us­tusarkkite­htien tyran­ni­as­ta! Raken­nuk­set on tarkoitet­tu käytettäväksi!

    Vastaa

12. Ville T: Uusis­sa tai perusko­r­ja­tuis­sa kouluis­sa ei esimerkik­si vält­tämät­tä saa lait­taa oppi­lastöitä tai ope­tusjulis­tei­ta tai muu­ta kas­vat­tavaa mate­ri­aalia näkyvi­in vaik­ka se olisi kuin­ka ped­a­gogis­es­ti viisasta.

    Tapio Pel­to­nen: Erit­täin hyvä point­ti. Eroon sis­us­tusarkkite­htien tyran­ni­as­ta! Raken­nuk­set on tarkoitet­tu käytettäväksi! 

    Onnek­si käyt­täjil­lä on sen­tään vielä jär­ki päässä, ja he osaa­vat jät­tää omaan arvoon­sa arkkite­htien vaa­timuk­set että esim. piirus­tuk­sia ei saisi lait­taa koulun seinille tai toimis­tossa ei saisi olla ver­ho­ja ikkunois­sa ja papere­i­ta lev­äl­lään… Omas­sa arkkite­htoimis­tossaan voi sit­ten vaa­tia yht­enäiset uni­for­mut työn­tek­i­jöille ja kieltää kaiken yksilöl­lisen tavaran esilläpidon.

    Vastaa

13. Jouko Kun­nas: P>Ja jäähän meille Weegee.

    Hyvin tiivis­tet­ty arvio — raken­nusten suo­jelem­i­nen on ilman järkevää käyt­töä on aika turhaa puuhaa. 

    Tämä on yksi parhaista keskusteluista kaut­ta aiko­jen netis­sä — kiitos siitä Odelle ja kaikille!
    Hyvää argu­men­toin­tia puoles­ta ja vastaan.

    Vastaa

14. Tek­isi mieli vaa­tia tark­ka lähde­vi­ite väit­tämälle, että arkkite­hti kiel­si lait­ta­mas­ta las­ten piirus­tuk­sia koulun seinälle. Raken­nushankkeis­sa käyt­tää val­taa moni muukin taho kuin arkkite­hti, ja näil­lä jutu­il­la on taipumus lähteä elämään omaa elämään­sä. Arkkite­hdeil­la harvem­min on kovin paljon san­omista raken­nusten käyt­töön, jos ei suo­jelus­ta ole kysymys. Taan­noin radio-ohjel­mas­sa kysyt­ti­in las­ten­tarharaken­nuk­sen käyt­täjiltä uuden talon arkkite­htu­urista. Las­ten­tarhanopet­ta­ja valit­ti radiotoimit­ta­jalle mm. käsipyyhkei­den puut­tumista seinätelineistä.

    Vastaa

15. Raken­nus­taiteen teok­seen on arkkite­hdil­la tek­i­jänoikeus. “3 § … Teosta älköön muutet­tako tek­i­jän kir­jal­lista tai taiteel­lista arvoa tahi oma­laa­tu­isu­ut­ta loukkaaval­la tavalla”.

    Vastaa

16. Esimerkkinä mainit­takoon Musi­ikki­ta­lo. Talon toim­i­joille aset­ti­in alus­sa jopa rajoit­tei­ta, minkälaisia paperipino­ja sai pitää työpöy­däl­lä näkyvillä.

    Vastaa

17. Pari täs­men­nys­tä:

    - Roi­hu­vuoren ala-asteeseen kuu­luu jo täl­lä het­kel­lä pääk­oulun ohel­la Mar­janiemessä sijait­se­va viipalekoulu 

    http://www.hel.fi/hki/roiha/fi/Etusivu

    - Roi­hu­vuores­sa nimeno­maan tääl­lä Roi­hu­vuoren ala-asteen tun­tu­mas­sa Lumik­in­tiel­lä, Vuoren­peikon­tiel­lä ja Roi­hu­vuoren­tie 18:ssa asuu paljon lap­sia, kos­ka tääl­lä on hyvät pihat. Näille lap­sille nykyi­nen koulu on todel­la lähik­oulu, mut­ta Mar­janiemessä ole­va tai jo Ala-Roi­hu­vuoren Poro­lah­den koulu on jo paljon kauem­pana etenkin pienelle alak­oulun oppilaalle

    http://www.hel.fi/hki/roiha/fi/Oppilaaksiotto

    Eli jos Roi­hu­vuoren ala-asteel­la on paper­il­la paljon Mar­janiemessä asu­via oppi­lai­ta, niin heitä on var­maan eri­tyis­es­ti siel­lä Mar­janiemen viipalek­oulus­sa. Jos Mar­janiemessä ja Itäkeskuk­ses­sa on tarvet­ta lisäti­lalle, niin olisiko järkeväm­pää laa­jen­taa Mar­janiemen sivuk­oulua entisestään? 

    Roi­hu­vuoren päiväkodit ovat olleet jo pitkään täyn­nä lap­sia. Vuoren­peikon­tien karus­sa betoni­laatikos­sa olisi mon­elle heistä inhimil­lisen kokoinen lähik­oulu, jos­sa saa osaa­va ja innos­tunut henkilökun­ta tekee hyvän koulun. 

    http://roihuvuori.com/index.php/forum/2‑keskustelu/4812-roihuvuoren-ala-aste-minun-kouluni

    Kyl­lä kai 300 oppi­las­ta on riit­tävä määrä koul­ulle, jos­sa on pelkkä alak­oulu? Isom­mat oppi­laat jak­sa­vat kulkea kauem­maskin koulu­un ja koulukavere­i­ta tapaa­maan, mut­ta pien­im­mille koul­u­laisille se on iso etu että koulu on lähel­lä kotia ja koulukavereil­la on lyhyt mat­ka kotip­i­hoille leikkimään.

    Kor­jaus olisi kuitenkin jo paikallaan!

    - Roi­hu­vuoren ala-asteen tyy­tyväisen oppi­laan isä

    Vastaa

18. hukkaan meni: Teosta älköön muutet­tako tek­i­jän kir­jal­lista tai taiteel­lista arvoa tahi oma­laa­tu­isu­ut­ta loukkaaval­la tavalla

    Ymmärtääk­seni tuo tek­i­jänoikeuslain koh­ta tarkoit­taa monis­tet­tavis­sa olev­as­ta teok­ses­ta tehtyä uut­ta yleisön saatavi­in asetet­tua kap­palet­ta. Ei mikään laki estäisi min­ua käyt­täm­stä omis­ta­maani taulua tikan­heiton harjoitteluun. 

    Mut­ta olen minäkin kuul­lut (raken­nuk­sen käyt­täjiltä) arkkite­hdista joka kier­si uudessa yliopis­toraken­nuk­ses­sa kieltämässä sitä ja tätä. Ovatko nämä vain urbaani­le­gen­do­ja, vai pistävätkö raken­nusten tilaa­jat (ja jos, niin mik­si) nimen­sä alle jär­jet­töm­ni­in sopimuksiin?

    Vastaa

19. Ris­to:Ovatko nämä vain urbaani­le­gen­do­ja, vai pistävätkö raken­nusten tilaa­jat (ja jos, niin mik­si) nimen­sä alle jär­jet­töm­ni­in sopimuksiin?

    Kuten nopeam­mat ovatkin jo kol­mosmo­men­tista luke­neet, kyseessä on pakot­tavaa lain­säädän­töä. Sitä ei voi sopimusteitse kiertää. Se kos­kee kaikkia teoskap­palei­ta. Arkkite­hti voi edelleen vaa­tia kakkos­mo­mentin oikeuk­si­aan (kieltää teok­sen muut­tamisen) vaik­ka sen kanssa olisi toisin sovittu.

    Vastaa

20. Ris­to:
    Mut­ta olen minäkin kuul­lut (raken­nuk­sen käyt­täjiltä) arkkite­hdista joka kier­si uudessa yliopis­toraken­nuk­ses­sa kieltämässä sitä ja tätä. 

    Itse olen kuul­lut arkkite­hdis­tä joka ensim­mäisen puolen vuo­den ajan kävi aina tyylipoli­isi­na tutki­mas­sa paikat ennen kuin kier­rät­ti kan­sain­välistä vieras­ryh­mää tai ulko­maista arkkite­htu­uri­val­oku­vaa­jaa suun­nit­tele­mas­saan toimis­to­talos­sa. Sen jäl­keen koko hössäys uno­h­tui kun mie­lenki­in­to siir­tyi uudem­pi­in kohteisiin. 

    Eli yleen­sä kyse on byroon main­os­tamisen ja bis­nek­sen vuok­si ylläpi­det­tävästä julk­i­sivus­ta eikä aidon esteet­tisen val­is­tuste­htävän vuok­si tapah­tu­vas­ta taiteel­lis­es­ta kokon­aisu­ud­es­ta huolehtimisesta.

    Vastaa

21. hukkaan meni:
    Raken­nus­taiteen teok­seen on arkkite­hdil­la tek­i­jänoikeus. “3 § … Teosta älköön muutet­tako tek­i­jän kir­jal­lista tai taiteel­lista arvoa tahi oma­laa­tu­isu­ut­ta loukkaaval­la tavalla”.

    Raken­nus­taiteen teok­se­na ei pide­tä mitä tahansa taloa, vaan saadak­seen tek­i­jänoikeuslain suo­jan, täy­tyy ns. teoskyn­nyk­sen ylit­tyä. Maal­likkona on aika vaikea nähdä, miten tuol­lainen parkki­talon näköi­nen sement­tiko­r­su voisi olla tek­i­jänoikeuslain tarkoit­ta­ma tek­i­jän­sä per­soonas­ta kumpua­va taiteel­lisen ilmaisun ilmen­emä. Jos on, niin mitähän se ker­toisi tek­i­jän­sä per­soonas­ta?? Muutenkaan lain suo­jaa ei automaat­tis­es­ti saa koko raken­nus, vaan vain sen ne osat, jot­ka tekevät siitä täl­laisen sydän­verel­lä teh­dyn unikaatin.

    Vastaa

22. Kun keskustel­laan siitä, kuin­ka koske­mat­tomana pro­fes­sori Ruusu­vuoren aivoituk­sia pitää säi­lyt­tää ja suo­jel­la, muis­tutet­takoon sit­ten myös siitä, miten her­ra arkkite­hti itse kohteli aikaisem­pi­en polvien kät­ten työtä.

    Ode ja muut val­tu­ute­tut istu­vat kok­ouk­ses­sa Ruusu­vuoren val­tu­us­tos­alis­sa, liitet­tynä Helsin­gin kaupung­in­taloon. Kaupung­in­taloko­rt­telin Ruusu­vuori puratut­ti sisältä, vain fasa­di seisoi tukien varas­sa vuosikaudet ja van­han Seu­rahuoneen juh­lasali, joka pidet­ti­in tukien varas­sa paikallaan kuu­den vuo­den ajan raken­nustyö­maan keskel­lä. Juh­lasalinkin olisi kuulem­ma hävit­tänyt mielel­lään. Puistattaa.

    Sama mies kaupun­gin luot­toarkkite­hti­na riehui Esplanadin var­ren muis­sakin van­hois­sa talois­sa purkaen inter­iööre­jä ja kor­vat­en ne omil­la, rakenne-ele­men­tit pal­jas­tavil­la ja tyl­sän mod­ernistisil­la levy­seinä-nauhaikku­na-luo­muk­sil­laan. (P.espa 15, 17, 19 ainakin) 

    Huhupuheen mukaan Ruusu­vuori suos­tui pitkin ham­pain jät­tämään Lars Son­ckin (sit­tem­min suo­jel­lun) por­taikon Unioninkatu 28 ja jugend­salin ehjiksi. 

    Tämän sankarinko piirus­tuk­set naut­ti­si­vat sen suurem­paa kun­ni­aa? Roi­hu­vuoren ala-aste on näyt­tävä tönö, mut­ta rak­en­teelli­nen susi, oli alus­ta asti. Kyl­lä arkkite­htikin voi ere­htyä, uskokaa pois!

    Vastaa

23. Pen­goin vähän lisää noi­ta kan­takaupun­gin ske­naar­i­oi­ta. Laskelmil­la on joitakin rajauk­sia, jot­ka on hyvä ymmärtää:
    — Liiken­ner­ak­en­tamisen liiken­net­tä lisäävää
    vaiku­tus­ta ei ole huomioitu
    — Osas­sa ske­naar­i­oista ei myöskään vaikutusta
    kulku­muo­to­val­in­taan ole huomioitu
    — Malli ei tunne mah­dol­lisu­ut­ta, että tie menee täysin tukkoon, vaan lisää auto­ja olete­taan aina mah­tu­van. Esimerkik­si Meche­lininkadul­la menee jois­sain ennusteis­sa 23% enem­män auto­ja kuin siinä mallin mukaan on mah­dol­lista kulkea. On selvää, että tämä ei ole realistista.

    Enkä nyt tarkoi­ta, että mallit oli­si­vat huono­ja. Malleil­la vaan on rajansa, eikä ennus­tus ole todel­lisu­ut­ta. Aivan eri­tyis­es­ti ske­naar­i­ois­sa ennustet­tu kan­takaupun­gin liiken­teen yllät­tävä kasvu ei ole uskot­tavaa, kun kap­a­siteet­ti tosi­asial­lis­es­ti rajaa kan­takaupun­gin liikennemäärää. 

    Laa­jem­min aiheesta blogissani
    http://otsokivekas.fi/2013/03/miksi-keskustatunnelia-ei-kannata-rakentaa/

    Vastaa

24. Pekka Pes­si: Arkkite­hti voi kieltää teok­sen muut­tamisen vaik­ka sen kanssa olisi toisin sovittu. 

    Eli eipä tarvitse ihme­tel­lä mik­si niin mon­et “raken­nuk­set” tilataan nykyään ilman arkkite­hdin sulostut­tavaa kät­tä ja kootaan mec­ca­noset­tiä muis­tut­tavista mod­u­laari­sista raken­nus­sar­joista joi­ta saa tilat­tua suun­nilleen Iso­joen Kone­hallin nettiluettelosta 🙂

    Vastaa

25. Kalle K.: Tämän sankarinko piirus­tuk­set naut­ti­si­vat sen suurem­paa kunniaa? 

    Minus­ta olisi haus­ka ja juuri tuos­sa mielessä aat­teel­lista per­in­töä kun­nioit­tavaa jos ennen purkamis­taan tuo koulu koris­teltaisi­in talon­poikaisro­mant­tisil­la mum­mon­mökkikrumelu­ureil­la irtoikku­nar­is­tikkoi­neen ja kestop­u­us­ta sor­vat­tuine kuistinkaitei­neen — ja päälle kyhät­täisi­in vielä “aito” ja “suo­ma­laiseen maise­maan sopi­va” tiiliku­vioitu peltiharjakatto.

    Taide­pro­jek­ti-idea on vapaasti käytet­tävis­sä, kyl­lä yhtä kahjoi­hin instal­laa­tio­pro­jek­tei­hin on apu­ra­ho­ja yleen­sä tun­tunut saavan…

    Vastaa

26. Mikko H:
    … lähde­vi­ite väit­tämälle, että arkkite­hti kiel­si lait­ta­mas­ta las­ten piirus­tuk­sia koulun seinälle. Raken­nushankkeis­sa käyt­tää val­taa moni muukin taho kuin arkkite­hti, ja näil­lä jutu­il­la on taipumus lähteä elämään omaa elämäänsä.

    Jok­erin pysäkkika­tok­sen sin­istä väriä vas­tustet­ti­in voimal­la. Vas­ta kun alku­peräisen vihreän Helsin­ki-katok­sen suun­nit­teli­ja arkkite­hti Juha Leiviskä oli asi­aa het­ken mietit­tyään toden­nut , että voisi­han se sini­nenkin olla, asia lähti rul­laa­maan. Eli näinkin saat­taa joskus käydä.

    Vastaa

27. Kysymys raken­nuk­sen suo­jeltavu­ud­es­ta palau­tuu pitkälti moraal­isi­in arvos­tuk­si­in. Juridi­ikas­ta ei tässä ole paljoakaan apua.

    Oikeuskäytän­nössä raken­nus­taiteen ja käyt­töesinei­den tek­i­jänoikeussuo­ja on selvästi heikom­pi kuin vaikka­pa kuvataiteen tai musi­ikin. Koke­muk­seni mukaan ala itse kohdis­taa juri­disi­in suo­jakeinoi­hin yliviritet­tyjä odotuksia.

    Halu­a­mat­ta sor­tua blo­gi­vas­tauk­sis­sa liian usein tois­tu­vi­in Fin­lex-sitaat­tei­hin muis­tu­tan tek­i­jänoikeuslain 25 e §:stä.

    Vastaa

28. Pekka Pes­si: Kuten nopeam­mat ovatkin jo kol­mosmo­men­tista luke­neet, kyseessä on pakot­tavaa lain­säädän­töä. Sitä ei voi sopimusteitse kiertää. Se kos­kee kaikkia teoskap­palei­ta. Arkkite­hti voi edelleen vaa­tia kakkos­mo­mentin oikeuk­si­aan (kieltää teok­sen muut­tamisen) vaik­ka sen kanssa olisi toisinsovittu.

    Moraal­i­sista oikeuk­sista voi kyl­lä hyvin luop­ua sopimuk­sel­la, kun­han sopimus on riit­tävän spe­si­fi. Tuo kol­mosmo­ment­ti tarkoit­taa vain, ettei niistä voi sito­vasti luop­ua kokon­aan. Mut­ta tässä tapauk­ses­sa moraal­isil­la oikeuk­sil­la ei edes ole hirveästi väliä, sil­lä saman lain 25 e § mukaan raken­nus­ta ja käyt­töesinet­tä saa omis­ta­ja tek­i­jän luvat­ta muut­taa, mikäli teknil­liset tai tarkoituk­sen­mukaisu­ussyyt sitä vaativat.

    Vastaa

29. Raken­nus­taiteen teok­se­na ei pide­tä mitä tahansa taloa, vaan saadak­seen tek­i­jänoikeuslain suo­jan, täy­tyy ns. teoskyn­nyk­sen ylittyä.

    Kyl­lä teoskyn­nys ylit­tyy melkein mis­sä tahansa vajas­sa. Ain­oas­taan kaikkein yksinker­taisim­mat ja ruti­ini­no­maisim­mat raken­nuk­set ovat suo­jat­to­mia. Mikä tahansa ker­ros- tai omakoti­ta­lo on kyl­lä teoskyn­nyk­sen ylit­tävä raken­nus­taiteen teos.

    Sen sijaan nos­taisin esille tek­i­jänoikeuslain 25e §:n:

    Raken­nus­ta ja käyt­töesinet­tä saa omis­ta­ja tek­i­jän luvat­ta muut­taa, mikäli teknil­liset tai tarkoituk­sen­mukaisu­ussyyt sitä vaativat.

    Eli arkkite­hti ei voi vaa­tia raken­nuk­sen sis­us­tuk­seen mitään muu­tok­sia oman tek­i­jänoikeuten­sa nojal­la. Eri asia on se, että kult­tuuriskan­daalin saa kyl­lä hel­posti aikaiseksi.

    Vastaa

30. Pekka Pes­si: Kuten nopeam­mat ovatkin jo kol­mosmo­men­tista luke­neet, kyseessä on pakot­tavaa lain­säädän­töä. Sitä ei voi sopimusteitse kiertää. Se kos­kee kaikkia teoskap­palei­ta. Arkkite­hti voi edelleen vaa­tia kakkos­mo­mentin oikeuk­si­aan (kieltää teok­sen muut­tamisen) vaik­ka sen kanssa olisi toisinsovittu. 

    En minä väit­tänyt, että sen voisi sopimusteknis­es­ti kiertää, väitin, että moista oikeut­ta ei tek­i­jänoikeuslain perus­teel­la olekaan. Tarkem­mal­la lukemisel­la tek­i­jänoikeusla­ki peri­aa­teessa kos­kee raken­nuk­sia kuitenkin (mm.)

    Raken­nus­ta ja käyt­töesinet­tä saa omis­ta­ja tek­i­jän luvat­ta muut­taa, mikäli teknil­liset tai tarkoituk­sen­mukaisu­ussyyt sitä vaativat.

    Eli tek­i­jnäoikeuk­sista nipot­tavalle arkkite­hdille voi siis(kunnainloukkauspykälien rajois­sa, jot­ka ammat­in­har­joit­tamisen yhtey­dessä ovat kyl­lä aika löysät) toiv­otel­la pitkät tode­ten, että kysessä ovat juuri tarkoituk­sen­mukaisu­ussy­istä tehdyt muu­tok­set, joil­la paikataan hänen ammat­ti­taidot­to­muud­estaan johtu­via puutteita.

    Vastaa

31. Mikko H.

    Ei kukaan mitään sel­l­aista ole oikeasti vaat­in­ut, ei tietenkään.

    Muuten; Purkakaa pois.

    t. Mikko S.

    Vastaa

32. “Kyl­lä teoskyn­nys ylit­tyy melkein mis­sä tahansa vajas­sa. Ain­oas­taan kaikkein yksinker­taisim­mat ja ruti­ini­no­maisim­mat raken­nuk­set ovat suojattomia.”

    Teo­ri­as­sa kyl­lä. Käytän­nössä ei.
    Ks. esim. KKO 1989:149
    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1989/19890149

    Koulun kohta­lo ratkeaa eet­tis-taloudel­lis-prag­maat­tisen harkin­nan perus­teel­la. Tek­i­jänoikeus ei tule asi­aan vaikuttamaan.

    Vastaa

33. Otso Kivekäs:
    Pen­goin vähän lisää noi­ta kan­takaupun­gin ske­naar­i­oi­ta. Laskelmil­la on joitakin rajauk­sia, jot­ka on hyvä ymmärtää:
    — Liiken­ner­ak­en­tamisen liiken­net­tä lisäävää vaiku­tus­ta ei ole huomioitu
    — Osas­sa ske­naar­i­oista ei myöskään vaiku­tus­ta kulku­muo­to­val­in­taan ole huomioitu
    — Malli ei tunne mah­dol­lisu­ut­ta, että tie menee täysin tukkoon, vaan lisää auto­ja olete­taan aina mah­tu­van. Esimerkik­si Meche­lininkadul­la menee jois­sain ennusteis­sa 23% enem­män auto­ja kuin siinä mallin mukaan on mah­dol­lista kulkea. On selvää, että tämä ei ole realistista.

    Enkä nyt tarkoi­ta, että mallit oli­si­vat huono­ja. Malleil­la vaan on rajansa, eikä ennus­tus ole todel­lisu­ut­ta. Aivan eri­tyis­es­ti ske­naar­i­ois­sa ennustet­tu kan­takaupun­gin liiken­teen yllät­tävä kasvu ei ole uskot­tavaa, kun kap­a­siteet­ti tosi­asial­lis­es­ti rajaa kan­takaupun­gin liikennemäärää. 

    Laa­jem­min aiheesta blogissani
    http://otsokivekas.fi/2013/03/miksi-keskustatunnelia-ei-kannata-rakentaa/

    Hin­ta ei riitä selit­tämään sitä mik­si yksi­tyiset kulkuneu­vot ovat pahas­ta vielä senkin jäl­keen kun ne ovat ekol­o­gisia. Varisnkin jos hin­nan mak­saa kulku­vä­linevalin­nan tek­i­jä itse.

    Jotain pitäisi kuitenkin tehdä sille, että hyötyli­ikenne esim. Laut­tasaares­ta pää­sis parem­min vaik­ka Sörkkään. Sil­loin kun tarvit­see kul­jet­taa jotain, ei paljoa joukkoli­ikenne lämmitä.
    Mites olis pikku­tun­neli, johon pää­sis vain työk­seen liikku­maan joutu­vat, eikä esim. huvi­a­jeli­jat tai työmatkalaiskimukset?

    Hyin muuten kir­jotet­tu Meche­lin­istä hesarissa:
    http://www.hs.fi/paivanlehti/kaupunki/Autot+jalkak%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4lle+jalankulkijat+ajoradalle/a1363473691121

    Vaik­ka joukkoli­ikenne nos­taisikin suo­sio­taan (mikä tietysti onnis­tuu parem­min porkkanal­la (palve­lu­ta­so) kuin kepil­lä), niin jotaan kai pitäs kek­sii ton Meche­lin­in suhteen?
    Nykyi­nen suun­nitel­ma lie­nee aikas kamala?

    Vastaa

34. Osmo Soin­in­vaara:
    Uusi koulu on tulos­sa Mar­janiemeen, lähelle Itäkeskus­ta. Roi­hu­vuoren koulun oppi­laista ymmärtääk­seni enem­mistö tulee jo nyt Marjaniemestä.

    Tätä minä en kyl­lä oikein jak­sa uskoa todeksi.

    Vastaa

35. Mar­janiemestä tulee Roi­hu­vuoren a‑a:lle vain muu­ta­ma oppi­las. Mar­janiemen uusi koulu ei ole alun­perinkään suun­nitel­tu Roi­hu­vuoren a‑a:n kor­vaa­jak­si vaan sille on oma tilauksensa.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Uusi koulu on tulos­sa Mar­janiemeen, lähelle Itäkeskus­ta. Roi­hu­vuoren koulun oppi­laista ymmärtääk­seni enem­mistö tulee jo nyt Marjaniemestä.

    Vastaa

36. Osmo Soin­in­vaara:
    Uusi koulu on tulos­sa Mar­janiemeen, lähelle Itäkeskus­ta. Roi­hu­vuoren koulun oppi­laista ymmärtääk­seni enem­mistö tulee jo nyt Marjaniemestä.

    Hei Ode, tässä vähän tilas­toti­etoa, jot­ta voit kor­ja­ta virheel­lisiä tieto­jasi Roi­hu­vuoren ala-asteesta. 

    Roi­hu­vuoren ala-asteel­la on 300 oppi­las­ta ja kak­si toimip­is­tet­tä. Mar­janiemen toimip­is­teessä on vain luokat 1 ja 2, ja Alue­sar­jat tilastopalvelus­ta näkee, että tuon ikäisiä (7–8 v.) on ollut koko Mar­janiemessä vuon­na 2012 vain 50. 

    Koulun rehtorin mukaan suuri osa oppi­laista jatkaa kol­man­nel­la luokalla Puoti­lan ala-asteel­la, Roi­hu­vuoren toimip­is­teeseen mar­janiemeläisiä tulee vain muu­ta­ma vuodessa. Näil­lä tiedoil­la lask­ien Roi­hu­vuoren ala-asteen Roi­hu­vuoren toimip­is­teessä käy koulua 10–20 mar­janiemeläistä ja koko koulus­ta mar­janiemeläisiä on vain 60–70. Uskoak­seni val­taosa lopuista 230–240 oppi­laas­ta on Roihuvuoresta. 

    Koko Roi­hu­vuores­sa oli vuon­na 2012 374 ala-asteikäistä las­ta. Lisäk­si alueelle on valmis­tu­mas­sa 21200 kem2 ver­ran uusia asun­to­ja ja suun­nit­teil­la on vielä 18 000 kem2 lisää Ylä-Roi­hikkaan, Roi­hu­vuoren ala-asteen oppi­laak­siot­topi­iri­in. Jatkos­sa ala-asteikäis­ten määrä tullee siis kas­va­maan entisestään. 

    Ala-Roi­hu­vuor­ta palvelel­va Poro­lah­den perusk­oulu tar­joaa paikan 300 ala-asteikäiselle oppi­laalle, mut­ta on nyt melko täyn­nä. Koulun rehtorin mukaan koko Poro­lah­den perusk­oulu­un mah­tuu vielä noin 100 lisäop­pi­las­ta, mut­ta 900 oppi­laan koulus­sa on Roi­hu­vuoren­tien alak­oulun lisäk­si myös musi­ikkik­oulu, yläaste ja Tam­misa­lon viipalek­oulu, joista kolmeen viimeiseen ei ole mah­dol­lista sijoit­taa Roi­hu­vuoren ala-asteen oppi­lai­ta. Koulu­un oppi­laak­siot­toalueena on Ala-Roi­hik­ka ja Tammisalo. 

    Ope­tus­lau­takun­ta esit­tää, että Mar­janiemeen raken­netaan Roi­hu­vuoren ala-asteen raken­nuk­sen mah­dol­lis­es­ti kor­vaa­va koulu. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta himoit­see jo mah­dol­lis­es­ti puret­ta­van koulun tont­tia, jonne voisi rak­en­taa 20 000 kem2 ver­ran asun­to­ja, per­hea­sun­to­ja. Ja me roi­hu­vuore­laiset van­hem­mat ihmettelemme, mis­sä täy­den Roi­hu­vuoren ala-asteen ja täy­den­nys­rak­en­tamisen seu­rauk­se­na syn­tyvien per­hea­sun­to­jen lapset käyvät koulua. 

    Jot­ta olisi perustel­tua lakkaut­taa täysi ala-aste alueel­la, jos­sa on paljon lap­siper­heitä ja jonne on rak­en­teil­la ja suun­nit­teil­la lisää per­hea­sun­to­ja, kaipaan kyl­lä muitakin perustelui­ta kuin että koulu on ruma.

    Vastaa

    1. Koulu­verkon suun­nit­telus­ta vas­taa ops­tus­lau­takun­ta, ei kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta. Esi­tys kor­vaavas­ta koulus­ta Mar­janiemeen on tul­lut sieltä.

       Vastaa

37. Osmo Soin­in­vaara:
    Koulu­verkon suun­nit­telus­ta vas­taa ops­tus­lau­takun­ta, ei kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta. Esi­tys kor­vaavas­ta koulus­ta Mar­janiemeen on tul­lut sieltä.

    Mut­ta kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta tekee päätök­siä ja toteaa omas­sa päätök­sessään 12.3.2013 että “Koulu­verkon osalta vaikut­taa perustel­lul­ta, että koulu­palvelu­ja siir­retään Itäkeskus-Mar­janiemen alueelle”. Mikä on siis perustel­tua? Itse ainakin koen, että perustelusi on virheellisiä.

    Vastaa

    1. Tuo lau­takun­nan siteer­aa­ma käsi­tys on tul­lut ope­tusvi­ra­nomaisil­ta ja perus­tuu tilas­toi­hin las­ten lukumääristä.

       Vastaa

38. Osmo Soin­in­vaara:
    Koulu­verkon suun­nit­telus­ta vas­taa ops­tus­lau­takun­ta, ei kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta. Esi­tys kor­vaavas­ta koulus­ta Mar­janiemeen on tul­lut sieltä.

    Tästä juuri koko kaupun­gin hallintokult­turis­sa on kyse. Eri lau­takun­nat ja viras­tot tekevät esi­tyk­siä ain­oas­taan hyvin raja­tus­ta näkökul­mas­ta käsin jät­täen lop­ut muiden huoleksi.
    Min­ua ihme­tyt­tää miten Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta voi jät­tää esim väestöen­nus­teet huomiotta kaavoitushankkeista (tai suo­jeluhankkeista) päätet­täessä? Luulisi, että kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on taho, jon­ka pitäisi huole­htia suurten lin­jo­jen toteu­tu­mis­es­ta, eikä toimia pelkkänä raken­nu­soikeusautomaat­ti­na. Nyt siirtämäl­lä koulu laa­jeneval­ta ker­rostalo­val­taiselta alueelta pien­taloalueelle ei näytä kovin kaukokat­seiselta päätökseltä.
    Ja kyl­lä — Roi­hu­vuoren ala-aste on suo­jelemisen arvoinen raken­nus. Ja ei — suo­jelu ei suinkaan tarkoi­ta, että raken­nuk­ses­sa ei voisi tehdä toimin­nan vaa­timia muu­tok­sia. Se tarkoit­taa vain sitä, että muu­tok­sia tehdään hark­i­tusti jonkin kokon­aisa­jatuk­sen pohjalta.

    Vastaa

    1. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta ei esit­tänyt omnas­sa lausunos­saan mitää oppi­las­määristä tai koulun sijoit­telus­ta, vaan ker­toi ain­oas­taan, mitä koulun ton­tille mah­tuu tai ei mah­du, jos koulu jatkaa koulu­na, muu­na oppi­laitok­se­na tai pure­taan. Kaik­ki oppi­las­määri­in liit­tyvät asi­at kuu­lu­vat ope­tusvi­ras­tol­la ja lau­takun­nalle kuin myös siitä päät­tämi­nen, miin koulu sijoite­taan. Lau­takun­ta ei ota niihin kan­taa eikä sen pidä ottaakaan. Tarpeeseen suo­jel­la koulu arvokkaana raken­nuk­se­na oppi­las­määrät eivät vaiku­ta mitään.

       Vastaa

39. Jouko Kun­nas:
    . Silti pitkän miet­timisen tulok­se­na olen valmis hyväksymään sen purkamisen. Miksi? 

    Yksi syy on prag­maat­ti­nen: kor­jaus tulee kalli­ik­si, ja sen tulok­se­na syn­tyvä koulu lie­nee joka tapauk­ses­sa liian pieni siihen mikä nykykäsi­tyk­sen mukaan on hyvä ja toimi­va koulu. Iso koulu tuolle paikalle on tarpee­ton, lähel­lä on jo suuri Poro­lah­den koulu. Eteläisen Itäkeskuk­sen ja Mar­janiemen alueel­la on koulu­verkos­sa aukko, ja sieltä oppi­laat kulke­vat Roi­hu­vuoreen, Puot­in­har­ju­un ja Puoti­laan, viimek­si mainit­tuun vilkkaan pääväylän yli. 

    Toinen syy: valmi­iseen kaupunki­rak­en­teeseen kan­nat­taa rak­en­taa asuntoja. 

    Kol­mas syy liit­tyy Ruusu­vuoren arkkite­htu­uri­in: en usko, että perusko­r­jaus voitaisi­in toteut­taa niin, että alku­peräisen arkkite­htu­urin ne omi­naisu­udet, jot­ka sen tekevät arvokkaak­si, kor­jauk­ses­sa säi­ly­i­sivät. Hienos­tuneet lasiti­ili­seinät eivät mil­lään taivu nyky­isi­in energiamääräyksiin.

    Ja jäähän meille Weegee.

    Poro­lah­den koulun ala-aste on itse asi­as­sa vain vähän suurem­pi kuin Roi­hu­vuoren ala-aste eikä täytä koko Roi­hu­vuoren alueen oppi­la­s­paikkatarpei­ta nyt eikä etenkään tulevaisuudessa. 

    Kyl­lä, valmi­iseen kaupunki­rak­en­teeseen kan­nat­taa rak­en­taa asun­to­ja, mut­ta samal­la tulee huole­htia niiden palveluista. Yhtälössä, jos­sa pure­taan tarpeelli­nen koulu ja raken­netaan sen tilalle (toiv­ot­tavasti) per­hea­sun­to­ja ei kuu­losta kovin kaukokatseiselta.

    Perusko­r­jaus mak­saa var­masti paljon, jos ajatuk­se­na on purkaa raken­nus kan­tavalle run­golle ja rak­en­taa uudelleen. Tämä ei ole mielekästä kokon­aistalouden eikä raken­nus­suo­jelun näkökul­mas­ta. Hyväl­lä suun­nit­telul­la ja kohtu­ullisel­la uusimisen asteel­la arkkite­htoniset arvotkin on mah­dol­lista säi­lyt­tää. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii juuri Joukon mainit­se­ma WeeGee-talo. 

    Käpylän koulua ja Roi­hu­vuoren ala-astet­ta ei muuten voi rin­nas­taa keskenään. Edelli­nen on alun perin Parag­o­nin toimis­to­ta­lo, joka vas­ta myöhem­min muutet­ti­in kouluk­si. Roi­hu­vuoren ala-asteen arvo on juuri siinä, että se on edelleen alku­peräisessä koulukäytössään.

    Vastaa

40. Mikko H:
    … lähde­vi­ite väit­tämälle, että arkkite­hti kiel­si lait­ta­mas­ta las­ten piirus­tuk­sia koulun seinälle. Raken­nushankkeis­sa käyt­tää val­taa moni muukin taho kuin arkkite­hti, ja näil­lä jutu­il­la on taipumus lähteä elämään omaa elämäänsä.

    kari sane: Jok­erin pysäkkika­tok­sen sin­istä väriä vas­tustet­ti­in voimal­la. Vas­ta kun alku­peräisen vihreän Helsin­ki-katok­sen suun­nit­teli­ja arkkite­hti Juha Leiviskä oli asi­aa het­ken mietit­tyään toden­nut , että voisi­han se sini­nenkin olla, asia lähti rul­laa­maan. Eli näinkin saat­taa joskus käydä. 

    Teip­pauskiel­to voi hyvin olla saman­ta­painen väärinymmär­rys. Arkkite­hti on esim. voin­ut tarkoit­taa, että kaiken­laisia lap­pu­sia ei pidä teip­pail­la pitkin poikin seini­in kuten valitet­ta­van yleis­es­ti tapah­tuu. Esim. erään uuden sairaalan hissi­aulas­sa on kolme eri­laista lap­pus­ta ja kylt­tiä, jois­sa lukee, että ovi aukeaa paina­mal­la tästä pain­on­apista. Mielu­um­min olisi yksi siisti opaste.
    Se piirus­tuskiel­to-väit­tämän lähde oli blogin­pitäjän kotikul­mil­la ole­van koulun henkilökuntaa.

    Vastaa

41. Roi­hu­vuoren ala-asteen tule­vaisu­ud­es­ta kiin­nos­tuneille tiedoksi:
    Me roi­hu­vuore­laiset van­hem­mat olemme valmis­ta­neet koulun tilanteesta tietopaketin ja se löy­tyy linkin takaa. Kyse ei ole ollenkaan siitä, että itk­isimme vain saavutet­tu­jen etu­jen perään, vaan siitä, että aiheesta on ollut liik­keel­lä puut­teel­lista ja jopa virheel­listä tietoa. Tämä on var­masti vaikut­tanut siihen, mil­laisia päätök­siä päät­täjät ovat tehneet lau­takun­nis­sa. Koulun tilanteesta jär­jestetään myös asukasti­laisu­us 25.4.2013 Roi­hu­vuoren ala-asteella.
    https://www.dropbox.com/s/dnoj8szuilb4igo/selvitys_roihuvuoren_a‑a.pdf

    Vastaa