Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.3.2013

Lau­ta­kun­ta käsit­te­lee lähin­nä pöy­däl­le pan­tu­ja fil­la­ri-asioi­ta. Hel­sin­gin­ka­dul­la paran­ne­taan myös rati­kan kulkua.

Pyö­räi­lyn edistämisohjelma

Viras­ton tilaa­man tut­ki­muk­sen mukaan pyö­räi­lyn edis­tä­mi­nen on erit­täin kan­nat­ta­vaa, pal­jon kan­nat­ta­vam­paa kuin mit­kään muut lii­ken­nein­ves­toin­nit. Nyt tähän esi­te­tään 20 mil­joo­naa euroa vuo­des­sa. Autoi­luun pan­naan vuo­sit­tain noin sata mil­joo­naa ja pyö­räi­lyyn on tähän asti pan­tu noin vii­si miljoonaa.

Osa pyö­räi­lyn hyö­dyis­tä tulee muil­le kuin pyö­räi­li­jöil­le, kun pyö­räi­li­jät ovat pois­sa autoi­neen aamuruuhkasta.

Saman­ai­kai­ses­ti käsi­tel­lään toi­saal­la kau­pun­gin nel­jän vuo­den stra­te­gi­aa. Riit­tää­kö rahaa pyö­räi­lyyn ja kuin­ka pal­jon kan­nat­tai­si rat­kais­ta nois­sa neu­vot­te­luis­sa eikä lau­ta­kun­nan pitäi­si ryh­tyä kar­si­maan ennal­ta. Sit­ten jos val­tuus­to antaa stra­te­gias­sa vähem­män rahaa, on lau­ta­kun­nan syy­tä ottaa vas­tuu priorisoinnista.

Pyö­räi­ly laa­tu­käy­tä­vät (baa­nat)

Tämä baa­na­verk­ko on suu­rin kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­va koh­ta, mut­ta sen vai­ku­tus pyö­räi­lyyn on myös suuri.

Man­ner­hei­min­tien ja Rune­ber­gin­ka­dun pyörätiet

Närää herät­tä­vät joi­den­kin pysä­köin­ti­paik­ko­jen pois­tu­mi­nen Rune­ber­gin­ka­dul­ta. Sii­hen vie­reen on tulos­sa 700 pai­kan hal­li, joten autol­le löy­tää kyl­lä pai­kan, mut­ta se lie­nee mak­sul­li­nen. Tyy­li pyö­räi­lys­sä muut­tuu, kun pyö­rä­ties­tä teh­dään yksi­suun­tai­sia ja ne ero­te­taan eri tasoon jal­ka­käy­tä­vän kanssa.

Hel­sin­gin­ka­dun pyö­rä­tie ja ratikkajärjestelyt

Täs­sä­kin joi­den­kin miel­tä kai­va­vat pysä­köin­ti­pai­kat. Alu­eel­la on asu­kas­py­sä­köin­ti­paik­ko­ja 300 enem­män kuin on pysäköintitunnuksia.

(Heh! Mik­si Hel­sin­gin­ka­tu /Helsingegatan on yhä Hel­sin­gin katu, vaik­ka Hel­sin­gin maa­lais­kun­ta on nykyi­sin nimel­tään Vantaa?)

Lausun­to Roi­hu­vuo­ren ala-asteen kou­lun kor­jauk­sen vaihtoehdoista

Kou­lu on suo­jel­tu hyvin arvok­kaa­na, mut­ta kou­luk­si se ei nyt oikein kel­paa, kos­ka lap­sis­ta tulee siel­lä sai­rai­ta. Kou­lu­puo­li haluai­si uuden raken­nuk­sen ja raken­nus­ten suo­je­li­jat halua­vat kou­lun pysy­vän sel­lai­se­na, jok­si se raken­net­tiin. Lop­pu­tu­los voi pahim­mil­laan olla, että uusi kou­lu teh­dään muu­al­le, ja van­haan ei saa kos­kea eikä se kos­ke­mat­to­ma­na sovi mihin­kään toi­min­taan ja se jäte­tään kyl­mil­leen tuhoutumaan.

Jos piha­sii­vet pois­tu­vat kou­lu­käy­tös­tä ja pure­taan, alu­eel­le mah­tuu 5000 ker­ros­ne­liö­tä asu­mis­ta. Jos kou­lu säi­lyy muus­sa kuin kou­lu­käy­tös­sä, asu­tus­ta mah­tuu 10 000 ker­ros­ne­liö­tä ja jos kou­lu jyrä­tään maan tasal­le, asun­toa­laa voi­daan kaa­voi­te­taan 20 000 kerrosneliötä

Mei­lah­den huvi­la-alu­een pysäköintipaikat

Har­vi­nai­nen vas­taus val­tuus­toa­loit­tee­seen, jos­sa viras­to ilmoit­taa pane­van­sa sen omal­la pää­tök­sel­lään toi­meen. Val­tuus­toa­loit­tees­sa vali­te­taan, että urhei­lu­puis­ton ja Seu­ra­saa­ren tar­pei­siin varat­tu ilmai­nen pysä­köin­ti­paik­ka on lui­su­nut espoo­lais­ten lii­tyn­tä­py­sä­köin­ti­pai­kak­si eikä alku­pe­räi­nen tar­koi­tus toi­mi. Sii­hen pyy­det­tiin nel­jän tun­nin mak­si­mi­py­sä­köin­tiai­kaa ja sel­lai­nen saadaan.

81 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.3.2013”

  1. Hyvä idea lait­taa Tans­kan mal­liin pyö­rä­tiel­le oma väy­lä auto­kais­tan vie­reen. MUTTA MUTTA tulet­te näke­mään että kun tue­le­vat eri tasoon niin jake­lu­lii­ken­ne siir­tyy pysä­köi­mään koko­naan jal­ka­käy­tä­väl­le. Mah­do­ton­ta esim. las­ten­vau­nu­jen kans­sa. Pitää saa­da ehdo­ton kiel­to, pysäh­ty­mis­kiel­to jal­ka­käy­tä­vil­le. Jake­luau­tot seis­koon autokaistalla.

    Nyt vie­lä on pahen­tu­nut se tapa että jake­lu­lii­ken­ne sei­soo jal­ka­käy­tä­väl­lä vaik­ka lail­li­sia pysä­köin­ti­paik­ko­ja on vapaa­na vie­res­sä. Mut­ta kun sei­sot­taa luval­li­sel­la pai­kal­la pitäi­si mak­saa pysä­köin­ti­mak­su. Neli­va­lo­vil­kut ja tyh­jä­käyn­ti näyt­tää anta­van luvaan ilmai­seen pysäköintiin.
    Tämä lisäk­si jal­ka­käy­tä­vil­lä ja jopa hätä­teil­lä sei­sot­ta­mi­nen jopa yön yli lisään­tyy. Syy­nä on se että fir­man autol­le ei saa hal­paa asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­paa vaik­ka kus­ki asuu alu­eel­la. Tätä ei saa jol­lei kus­ki ole hal­ti­ja autos­sa. Tätä ei halu­ta taas sik­si että jos mer­kit­see kus­kin hal­ti­jak­si jou­tuu mak­sa­maan autoe­dus­ta veroa. Ja vaik­ka fir­ma oli­si val­mis mak­sa­maan kal­liin yri­ty­sa­lue­py­sä­köin­ti­lu­van ei kus­ki sitä halua. On ris­ki että verot­ta­ja huo­maa ja lait­taa autoe­dun verol­le. Jotain tart­tis tehdä.

  2. Yleis­luon­toi­se­na huo­mio­na aamun Hesa­ris­ta, että taas sot­ke­taan auto­nuk­ku­ma­lä­hiön raken­ta­mi­nen met­sään ja kau­pun­ki­ra­ken­teen tii­vis­tä­mi­nen, nyt met­sä­prof­fan tahol­ta. Jos KSV onkin perus­tel­lut tii­vis­tä­mi­sel­lä Myl­ly­pu­ron met­sän­hä­vi­tys­tä tai Vii­kin­mäen joki­mai­se­man tuhoa­mis­ta, niin jat­kos­sa jos halu­aa tii­vis­tä­mi­sel­lä myy­dä ihmi­sil­le luon­toa sääs­tä­vää raken­ta­mis­ta, niin mie­li­ku­vat ja esi­mer­kit ovat tämän­kin ter­min suh­teen muutettava. 

    Kun Hel­sin­gin kokoi­nen jul­ki­nen pul­ju saa­nee rahaa nyt hal­val­la, niin on kum­mal­lis­ta, että nämä home­kou­lut eivät ole kaik­ki remon­tis­sa. Tai­si jos­sain olla, että 5 tuhat­ta oppi­las­ta opis­ke­lee para­keis­sa nyt täl­lä­kin het­kel­lä Suo­mes­sa, ellei tuos­ta­kin puu­tu sit­ten yksi nol­la. Kal­lis­ta hom­maa ver­rat­tu­na sii­hen, että lait­tai­si asiat ker­ral­la oikeas­ti kun­toon. Opet­ta­jat läh­te­vät mui­hin hom­miin ja oppi­laat saa­vat jon­kun eli­ni­käi­sen tau­din. Kor­jaa­mi­nen tai uuden raken­ta­mi­nen siis kan­nat­ta­via inves­toin­te­ja. Jos­tain syys­tä nämä home­kou­lut sit­ten jär­jes­tään 60–70-lukujen laa­ti­koi­ta, joi­ta ark­ki­teh­ti­kun­ta suo­je­lee. Hyvin ne siel­lä Ota­nie­mes­sa nuo­ri­son aivo­pe­see, kun yhä vain syn­tyy samaa sut­tua, ja aina löy­tyy joku puo­lus­te­le­maan toi­mi­ma­ton­ta rakentamista.

  3. Las­si Hie­ta­nen yllä puhuu asiaa.

    Joten­kin tuo jal­ka­käy­tä­vil­le ja pyö­rä­teil­le pysä­köi­mi­nen on aivan räjäh­tä­nyt käsiin. Val­von­taa pitäi­si lisä­tä ja lisäk­si pitäi­si saa­da eril­li­nen sak­ko tör­kel­le vää­rin pysä­köi­mi­sel­le. On eri asia pysä­köi­dä lail­li­sel­le pai­kal­le ja olla mak­sa­mat­ta sii­tä, kun park­kee­ra­ta jalkakäytävälle.

  4. Viras­ton tilaa­ma tut­ki­mus? Jos­tain syys­tä en luo­ta mihin­kään enkä min­kään viras­ton teet­tä­miin tut­ki­muk­siin. Ne ovat mitä luul­ta­vim­min Himas­tut­ki­muk­sia, jois­sa perim­mäi­nen tar­koi­tus on elät­tää tut­ki­muk­sen tekijät.

    Kun ihmi­set siir­ty­vät pyö­räi­lyyn, väi­tän, että siir­ty­mä on jul­ki­ses­ta lii­ken­ne­vä­li­nees­tä pyö­rään. Ei yksi­tyi­sau­tos­ta tai tak­sis­ta pyö­rään. Sik­si tut­ki­muk­set pyö­räi­lyn kan­nat­ta­vuu­des­ta ontuvat.

    Ter­veys­vai­ku­tuk­set voi­vat olla myös nega­tii­vi­sia. Itse sai­ras­tuin hen­gi­tys­tie­oi­reyh­ty­mään, ja luu­len, että suu­rin syy on kivi­pö­ly, jota jou­dun hen­git­tä­mään pyö­räil­les­sä 20 km päivässä.

  5. Pyö­räi­ly on sinän­sä ihan kan­na­tet­ta­vaa, mut­ta pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­nen on men­nyt Hel­sin­gis­sä mah­dot­to­muuk­siin. Kes­kus­tan kapeil­le ja ruuh­kai­sil­le ajo­väy­lil­le aio­taan väki­sin raken­taa pyö­rä­tiet, vaik­ka ne eivät sin­ne kun­nol­la mahdu.

    Kau­pun­ki raken­te­lee pyö­rä­tei­tä molem­min puo­lin kapei­ta katu­ja, nii­den tiel­tä rai­va­taan surut­ta sato­ja van­ho­ja, mut­ta hyvä­kun­toi­sia katu­pui­ta, rai­tio­vau­nu­py­säk­ke­jä pois­te­taan tai siir­rel­lään pai­kas­ta toi­seen, ja park­ki­paik­ko­ja hävi­te­tään. Kaik­ki tämä kus­tan­nuk­sia kaih­ta­mat­ta ja ilman min­kään­lais­ta suh­teel­li­suu­den tajua.

  6. las­si hie­ta­nen:
    Hyvä idea lait­taa Tans­kan mal­liin pyö­rä­tiel­le oma väy­lä auto­kais­tan vie­reen. MUTTA MUTTA tulet­te näke­mään että kun tue­le­vat eri tasoon niin jake­lu­lii­ken­ne siir­tyy pysä­köi­mään koko­naan jal­ka­käy­tä­väl­le. Mah­do­ton­ta esim. las­ten­vau­nu­jen kans­sa. Pitää saa­da ehdo­ton kiel­to, pysäh­ty­mis­kiel­to jal­ka­käy­tä­vil­le. Jake­luau­tot seis­koon autokaistalla.

    Nyt vie­lä on pahen­tu­nut­se tapa että jake­lu­lii­ken­ne sei­soo jal­ka­käy­tä­väl­lä vaik­ka lail­li­sia pysä­köin­ti­paik­ko­ja on vapaa­na vie­res­sä. Mut­ta kun sei­sot­taa luval­li­sel­la pai­kal­la pitäi­si mak­saa pysä­köin­ti­mak­su. Neli­va­lo­vil­kut ja tyh­jä­käyn­ti näyt­tää anta­van luvaan ilmai­seen pysäköintiin.

    Eikö asi­aa voi­si rat­kais­ta lait­ta­mal­la tämän näköi­siä kylt­te­jä kadun var­rel­le kaup­po­jen ja mui­den koh­tei­den johon on suh­teel­li­sen pal­jon tava­ra­lii­ken­net­tä (olet­taen että kadun­var­si­pai­kat ovat täl­lä het­kel­lä asukaspysäköintikäytössä)?

  7. Raken­nus­suo­je­lu on tar­peel­lis­ta ja tär­ke­ää, mut­ta aina tulee vas­taan kummallisuuksia. 

    raken­nus­suo­je­lua pitäi­si pys­tyä uudel­lee­nar­voi­maan suh­tees­sa alu­eel­li­seen ja val­ta­kun­na­li­seen tilan­tee­seen — ja myös­kin raken­nuk­sen käyt­töön. Par­hai­ten on aina suo­jel­tu raken­nus, joka on käy­tös­sä, eteen­kin ollel­li­sen säi­lyy­tä­mi­sen mah­dol­lis­ta­vas­sa käytössä.

    Eri­koisn oli, että raken­nuk­sen _maalattia_ on suo­jel­tu ?! Samoin joi­den­kin vai­keas­ti avau­tu­vien raken­nus­tek­nis­ten epän­nis­tu­nei­den piir­tei­den suo­je­lu on lähin­nä pirui­lua ja kiusantekoa.
    (Maa­lat­tian luu­li­si säi­ly­vän, siel­lä lat­tian­kin alla, jos sel­lais­ta ei kukaan ole näh­nyt missään.)

    Fik­su­ja­kin pää­tö­ki­sä on toki pal­jon ja osa mää­räyk­sis­tä mah­dol­lis­taa hyvin raken­nus­ten moder­nin käy­tön ja asial­li­sen talo­tek­nii­kan ilman aivan tol­kut­to­mia kuluja.

  8. Minul­ta on varas­tet­tu jo vii­si pyö­rää. Miten pyö­rien pöl­li­mis­tä voi­tai­siin ehkäis­tä kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti? Rekis­te­röin­ti­pak­ko auto­jen ja mopo­jen tapaan? Minul­ta on vie­ty suur­lu­juus­lu­koil­la lukit­tu noin tuhan­nen euron pyö­rä jopa talo­yh­tiön pyörävarastosta.

    En osta enää ainoa­ta­kaan pyö­rää, sil­lä var­kaat teke­vät satun­nai­ses­ta pyö­räi­lys­tä hyvin kal­liin harrastuksen. =(

    1. pap­pa­rai­nen
      Oletk­jo har­kin­nut kun­nol­lis­ta luk­koa. Jos sel­lai­sen han­kit, huo­leh­di avai­mis­ta. Sitä ei saa auki ilman avainta.

  9. Kun ihmi­set siir­ty­vät pyö­räi­lyyn, väi­tän, että siir­ty­mä on jul­ki­ses­ta lii­ken­ne­vä­li­nees­tä pyörään”

    Oma koke­muk­se­ni on päin­vas­tai­nen. Meil­lä on työ­pai­kal­la kym­men­kun­ta aktii­vis­ta työ­mat­ka­pyö­räi­li­jää, ja tie­tääk­se­ni vain kak­si näis­tä on aktii­vi­sia jouk­ko­lii­ken­ne­käyt­tä­jiä. Loput 8 aja­vat autol­la sil­loin kun eivät pyöräile. 

    Se mitä itse toi­voi­sin ‚jos gato­ra­de pul­loa hie­ro­mal­la ilmoil­le pöräh­tä­nyt pyö­räi­lyn­ke­hit­tä­mis­hal­tia sitä kysyi­si, oli­si nykyis­tä parem­pi pyö­räi­lyn ja jouk­ko­lii­ken­teen yhdis­tä­mi­nen. Hel­sin­gin seu­tu on sen ver­ran iso, että päi­vit­täi­sis­tä mat­kois­ta tulee monel­la hel­pos­ti lii­an pit­kiä aina­kaan sään­nöl­li­ses­ti pyö­räil­tä­väk­si, ja toi­saal­ta jouk­ko­lii­ken­ne­kään ei aina oikein toi­mi ellei satu asu­maan jon­kun pää­väy­län var­res­sa ja käy töis­sä kes­kus­tas­sa. Pyö­rä­vau­nut pai­kal­lis­ju­niin ja met­roon pliis?

    Toi­nen kova jut­tu oli­si rai­de­lii­ken­nea­se­mien yhtey­des­sä toi­mi­va shutt­le­bus­si/-tak­si, joka läh­ti­si ase­mal­ta ruuh­ka-aikoi­na esim 10min välein ja heit­täi­si kyy­ti­läi­set mihin tahan­sa max 3km säteel­lä ase­mas­ta. Vas­taa­vas­ti töis­tä läh­ties­sä shutt­le­kul­je­tyk­sen voi­si tila­ta käte­väs­ti kän­ny­käl­lä. Tämä laa­jen­tai­si radi­kaa­lis­ti ase­mien “toi­min­ta­sä­det­tä” ja rai­de­lii­ken­teen hou­kut­te­le­vuut­ta. Asia­kas ei luon­nol­li­ses­ti mak­sa­si pal­ve­lus­ta erik­seen vaan kyy­ti sisäl­tyi­si juna/metromatkan hin­taan. Ope­roin­ti­kus­tan­nuk­set voi­tai­siin kat­taa vaik­ka tv-lupa­mak­suil­la tms.

  10. Kokeil­laan­pa samaan huo­let­to­maan tyylilajiin:

    Aja­tus raken­taa Rune­ber­gin­ka­dun var­teen pyö­rä­tie hylät­tiin yksi­mie­li­ses­ti. Pyö­räi­li­jöil­le on jo nykyi­sel­lään tar­jol­la samoi­hin paik­koi­hin vie­vät rei­tit, mut­ta ne lie­ne­vät hiu­kan pitemmät.”

    1. Ymmär­tää­kö Mika, että pyö­rä­tie teh­dään autoi­lun suju­voit­ta­mi­sek­si. Jos fil­la­rit eivät saa ajaa pyö­rä­teil­lä, ne saa­vat ja nii­den on pak­ko ajaa ajoradalla.

  11. Roi­hu­vuo­ren kou­lus­ta — on surul­lis­ta jos hie­no suo­jel­tu raken­nus jou­du­taan pur­ka­maan, kos­ka sitä ei pys­ty käyt­tä­mään. Toi­si­naan on vain pak­ko arvioi­da onko raken­nuk­sen “museoi­mi­nen” kult­tuu­ril­li­ses­ti tar­peel­lis­ta. Täs­sä tapauk­ses­sa en näki­si syy­tä pitää raken­nus­ta kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­sa mie­les­sä pystyssä. 

    JTS:llä oli hyvä point­ti sii­nä, että par­hai­ten raken­nus suo­jel­laan jos se on käy­tös­sä. Itse haluai­sin näh­dä vaik­ka­pa Mal­min len­to­ken­tän raken­nuk­set avoi­me­na kau­pun­ki­ti­la­na (kir­jas­to, kult­tuu­ri, nuo­ri­so­ti­la jne.) kes­kel­lä vire­ää uut­ta kau­pun­gin­osaa. Nyt upea funk­kis­ra­ken­nus sijait­see kau­ka­na toi­min­nas­ta. Käsi sydä­mel­lä — kuin­ka moni ken­tän puo­lus­ta­ja on käy­nyt vii­mei­sen vuo­den aika­na tuos­sa hie­nos­sa raken­nuk­ses­sa? Se voi­si olla hie­non uuden kau­pun­gin­osan maamerkki.

  12. Toi­nen ehdo­tus pap­pa­rai­sen fil­la­ri­var­kauson­gel­maan: Tuhan­nen euron fil­la­ri ei lie­ne kovin pai­na­va, joten ei oli­si aivan mah­do­ton­ta säi­lyt­tää sel­lais­ta asunnossa. 

    Itse teen näin 700 euroa/13 kg fil­la­ri­ni kans­sa. Asi­aa tosin hel­pot­ta­nee omal­la koh­dal­la se, ettei ole puo­li­soa, joten fil­la­ri ei aiheu­ta ns. hellasäröä.

  13. Talo­yh­tiön pyö­rä­va­ras­tos­sa ei pyö­rää­ni säi­lyt­täi­si, ellei oli­si mitään mui­ta vaih­toeh­to­ja. Pyö­rä­va­ras­to tar­jo­aa lähin­nä pyö­rä­var­kail­le muka­vat ja rau­hal­li­set työs­ken­te­ly­olo­suh­teet. Pihal­la on sen­tään suu­rin osa vuo­des­ta kyl­mä ja joku voi näh­dä kun luk­koa mur­re­taan. Tosin sen ker­ran kun jou­duin sahaa­maan oman pyö­rä­ni lukon poik­ki, kukaan ei välit­tä­nyt soit­taa poliisia.

  14. Kus­ti P.: Kau­pun­ki raken­te­lee pyö­rä­tei­tä molem­min puo­lin kapei­ta katu­ja, nii­den tiel­tä rai­va­taan surut­ta sato­ja van­ho­ja, mut­ta hyvä­kun­toi­sia katu­pui­ta, rai­tio­vau­nu­py­säk­ke­jä pois­te­taan tai siir­rel­lään pai­kas­ta toi­seen, ja park­ki­paik­ko­ja hävi­te­tään. Kaik­ki tämä kus­tan­nuk­sia kaih­ta­mat­ta ja ilman min­kään­lais­ta suh­teel­li­suu­den tajua.

    Katu­pui­den pois­ta­mi­sel­la ja rai­tio­vau­nu­py­säk­kien siir­tä­mi­sel­lä ei ole kyl­lä mitään teke­mis­tä pyö­rä­kais­to­jen teke­mi­sen kans­sa. Park­ki­paik­ko­jen­kin kans­sa vähän niin ja näin, esi­mer­kik­si Mec­he­li­nin­ka­dul­le mah­tuu joko yksi ajo­kais­ta ja park­ki­pai­kat, tai yski ajo­kais­ta, yksi pyö­rä­kais­ta ja park­ki­pai­kat. Kah­ta ajo­kais­taa ja park­ki­paik­ko­ja ei mah­du kuitenkaan.

  15. Kou­lu on suo­jel­tu hyvin arvok­kaa­na, mut­ta kou­luk­si se ei nyt oikein kel­paa, kos­ka lap­sis­ta tulee siel­lä sair4aita. Kou­lu­puo­li haluai­si uuden raken­nuk­sen ja raken­nus­ten suo­je­li­jat halua­vat kou­lun pysy­vän sel­lai­se­na, jok­si se raken­net­tiin. Lop­pu­tu­los voi pahim­mil­laan olla, että uusi kou­lu teh­dään muu­al­le, ja van­haan ei saa kos­kea eikä se kos­ke­mat­to­ma­na sovi mihin­kään toi­min­taan ja se jäte­tään kyl­mil­leen tuhoutumaan.

    Jos piha­sii­vet pois­tu­vat kou­lu­käy­tös­tä ja pure­taan, alu­eel­le mah­tuu 5000 ker­ros­ne­liö­tä asu­mis­ta, jos kou­lu säi­lyy muus­sa kuin kou­lu­käy­tös­sä, asu­tus­ta mah­tuu 10 000 ker­ros­ne­liö­tä ja jos kou­lu jyrä­tään maan tasal­le, asun­toa­laa voi­daan kaa­voi­te­taan 20 000 kerrosneliötä.

    Voi­si­ko joku nyt selit­tää, että mikä sii­nä Roi­hu­vuo­ren ala-astees­sa on ark­ki­teh­too­ni­ses­ti niin eri­tyi­sen arvo­kas­ta? Sil­mä­mää­räi­ses­ti se on aika kama­lan näköi­nen betonirakennus.

    Mut­ta muu­ten juu­ri näin tätä pitää teh­dä. Raken­ne­taan uusi kou­lu, ja van­han kou­lun tilal­le tai edes ton­til­le asun­to­ja. Ei tar­vit­se miet­tiä väis­tö­ti­lo­ja eikä muu­ta. Kir­joi­tin jos­kus pidem­min, http://tolkku.blogspot.fi/2012/03/kuinka-homekoulut-korjataan.html

    Sem­moi­nen pie­ni huo­mio, että kysei­nen tont­ti on 17 000 neliö­tä. 20 000 neliö­tä asun­to­ja on suht har­vaa kaa­voi­tus­ta, kyl­lä nyt Roi­hu­vuo­res­sa­kin tont­titehot voi­si olla esim. 2,0, eli noin 34 000 k‑m2. Jotain 20 mil­liä Roi­hu­vuo­res­sa­kin ihan ton­tin arvo­na, täl­lä rahoit­taa home­kou­lu­jen kor­jaa­mis­ta kivasti.

    Muu­ten ope­tus­toi­men tilan­käy­tös­tä ylei­sem­min: Kou­lul­la pitää toki olla kun­nol­li­sen kokoi­nen piha. VALOn Rei­jo Ruo­ko­nen piti kou­lu­pi­ho­jen­kin mer­ki­tyk­ses­tä las­ten liik­ku­mi­sel­le hyvän esi­tel­män Yleis­kaa­va­ti­lai­suu­des­sa. Ihmet­te­li vaan, että mik­si ne pihat on täyn­nä park­ki­paik­ko­ja, eikä leikkikenttinä?

  16. las­si hie­ta­nen:
    Hyvä idea lait­taa Tans­kan mal­liin pyö­rä­tiel­le oma väy­lä auto­kais­tan vie­reen. MUTTA MUTTA tulet­te näke­mään että kun tue­le­vat eri tasoon niin jake­lu­lii­ken­ne siir­tyy pysä­köi­mään koko­naan jal­ka­käy­tä­väl­le. Mah­do­ton­ta esim. las­ten­vau­nu­jen kans­sa. Pitää saa­da ehdo­ton kiel­to, pysäh­ty­mis­kiel­to jal­ka­käy­tä­vil­le. Jake­luau­tot seis­koon autokaistalla.

    Nyt vie­lä on pahen­tu­nut­se tapa että jake­lu­lii­ken­ne sei­soo jal­ka­käy­tä­väl­lä vaik­ka lail­li­sia pysä­köin­ti­paik­ko­ja on vapaa­na vie­res­sä. Mut­ta kun sei­sot­taa luval­li­sel­la pai­kal­la pitäi­si mak­saa pysä­köin­ti­mak­su. Neli­va­lo­vil­kut ja tyh­jä­käyn­ti näyt­tää anta­van luvaan ilmai­seen pysäköintiin.
    Tämä lisäk­si jal­ka­käy­tä­vil­lä ja jopa hätä­teil­lä sei­sot­ta­mi­nen jopa yön yli lisään­tyy. Syy­nä on se että­fir­man autol­le ei saa hal­paa asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­paa vaik­ka kus­ki asuu alu­eel­la. Tätä ei saa jol­lei kus­ki ole hal­ti­ja autos­sa. Tätä ei halu­ta taas sik­si että­jos mer­kit­see kus­kin hal­ti­jak­si jou­tuu mak­sa­maan autoe­dus­ta veroa. Ja vaik­ka fir­ma oli­si val­mis mak­sa­maan kal­liin yri­ty­sa­lue­py­sä­köin­ti­lu­van ei kus­ki sitä halua. On ris­ki että verot­ta­ja huo­maa ja lait­taa autoe­dun verol­le. Jotain tart­tis tehdä.

    Pitää­kö tämä ole­tus oikeas­tan paik­kan­sa? Kuin­ka paöl­jon tätä tapah­tuu? — Toi­saal­ta jos X mer­ki­tän auton hal­ti­jak­si, hän­le­lä on myös oikeus periä sen käy­tös­tä aih­tu­neet kus­tan­nuk­set työ­nabt­jal­taan. Rdun veri­tusar­vo ja ja nämä kumoa­vat toi­sen­sa. — Fir­man yri­tys­pyäs­köint­tun­nuk­set voi taasn saa­da vain fir­man toi­mi­pai­kan viereen.

  17. Kokeil­laan­pa samaan huo­let­to­maan tyylilajiin:

    Aja­tus raken­taa Rune­ber­gin­ka­dun auto­kais­ta hylät­tiin yksi­mie­li­ses­ti. Autoi­li­joil­la on jo nykyi­sel­lään tar­jol­la samoi­hin paik­koi­hin vie­vät rei­tit, mut­ta ne lie­ne­vät hiu­kan pitemmät.”

    auto on sen ver­ran edis­tyk­sel­li­nen tek­ni­nen vem­pain, ettei kai auto­li­joil­la voi olla mitään sitä vas­taan että Rune­ber­gin­ka­tu muu­te­taan pyö­rä­ka­duk­si, sehän lisää vain hie­man mat­ka-aikaa, jon­ka voi viet­tää muka­vas­ti pirs­sis­sään oli keli mikä tahansa.

  18. Myös puis­toi­hin on käte­vä lin­jail­la pyö­räi­ly­väy­liä, kos­ka siel­tä on aina hel­pos­ti otet­ta­vis­sa yli­mää­räis­tä tilaa. Mil­tä mah­tai­si esi­mer­kik­si idyl­li­nen Mer­ki­kan­non­tie Tai­val­lah­des­sa näyt­tää sen jäl­keen, kun kau­pun­ki­suun­nit­te­li­jat ovat jyrän­neet sin­ne baanansa?

    Muis­tat­te­ko muu­ten sen van­han leh­muk­sen, joka kas­vaa kes­kel­lä pyö­rä­tie­tä Sou­tus­ta­dio­nin nur­kal­la? Kyl­lä mah­taa lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joi­ta naurattaa.

  19. (Heh! Mik­si Hel­sin­gin­ka­tu /Helsingegatan on yhä Hel­sin­gin katu, vaik­ka Hel­sin­gin maa­lais­kun­ta on nykyi­sin nimel­tään Vantaa?)”

    Kyl­lä­hän kadun­ni­met voi­vat edus­taa myös his­to­ri­aa, Turus­sa­kin on Lenin­gra­din­ka­tu ja Savon­lin­nas­sa Sääminginkatu 🙂

  20. tpyy­luo­ma: Katu­pui­den pois­ta­mi­sel­la ja rai­tio­vau­nu­py­säk­kien siir­tä­mi­sel­lä ei ole kyl­lä mitään teke­mis­tä pyö­rä­kais­to­jen teke­mi­sen kans­sa. Park­ki­paik­ko­jen­kin kans­sa vähän niin ja näin, esi­mer­kik­si Mec­he­li­nin­ka­dul­le mah­tuu joko yksi ajo­kais­ta ja park­ki­pai­kat, tai yski ajo­kais­ta, yksi pyö­rä­kais­ta ja park­ki­pai­kat. Kah­ta ajo­kais­taa ja park­ki­paik­ko­ja ei mah­du kuitenkaan.

    las­si hie­ta­nen:
    Hyvä idea lait­taa Tans­kan mal­liin pyö­rä­tiel­le oma väy­lä auto­kais­tan vie­reen. MUTTA MUTTA tulet­te näke­mään että kun tue­le­vat eri tasoon niin jake­lu­lii­ken­ne siir­tyy pysä­köi­mään koko­naan jal­ka­käy­tä­väl­le. Mah­do­ton­ta esim. las­ten­vau­nu­jen kans­sa. Pitää saa­da ehdo­ton kiel­to, pysäh­ty­mis­kiel­to jal­ka­käy­tä­vil­le. Jake­luau­tot seis­koon autokaistalla.

    Nyt vie­lä on pahen­tu­nut­se tapa että jake­lu­lii­ken­ne sei­soo jal­ka­käy­tä­väl­lä vaik­ka lail­li­sia pysä­köin­ti­paik­ko­ja on vapaa­na vie­res­sä. Mut­ta kun sei­sot­taa luval­li­sel­la pai­kal­la pitäi­si mak­saa pysä­köin­ti­mak­su. Neli­va­lo­vil­kut ja tyh­jä­käyn­ti näyt­tää anta­van luvaan ilmai­seen pysäköintiin.
    Tämä lisäk­si jal­ka­käy­tä­vil­lä ja jopa hätä­teil­lä sei­sot­ta­mi­nen jopa yön yli lisään­tyy. Syy­nä on se että­fir­man autol­le ei saa hal­paa asu­kas­py­sä­köin­ti­lu­paa vaik­ka kus­ki asuu alu­eel­la. Tätä ei saa jol­lei kus­ki ole hal­ti­ja autos­sa. Tätä ei halu­ta taas sik­si että­jos mer­kit­see kus­kin hal­ti­jak­si jou­tuu mak­sa­maan autoe­dus­ta veroa. Ja vaik­ka fir­ma oli­si val­mis mak­sa­maan kal­liin yri­ty­sa­lue­py­sä­köin­ti­lu­van ei kus­ki sitä halua. On ris­ki että verot­ta­ja huo­maa ja lait­taa autoe­dun verol­le. Jotain tart­tis tehdä.

    Pitää­kö tämä ole­tus oikeas­tan paik­kan­sa? Kuin­ka paöl­jon tätä tapah­tuu? — Toi­saal­ta jos X mer­ki­tän auton hal­ti­jak­si, hän­le­lä on myös oikeus periä sen käy­tös­tä aih­tu­neet kus­tan­nuk­set työ­nabt­jal­taan. Rdun veri­tusar­vo ja ja nämä kumoa­vat toi­sen­sa. — Fir­man yri­tys­pyäs­köint­tun­nuk­set voi taasn saa­da vain fir­man toi­mi­pai­kan viereen.

  21. tpyy­luo­ma: Katu­pui­den pois­ta­mi­sel­la ja rai­tio­vau­nu­py­säk­kien siir­tä­mi­sel­lä ei ole kyl­lä mitään teke­mis­tä pyö­rä­kais­to­jen teke­mi­sen kans­sa. Park­ki­paik­ko­jen­kin kans­sa vähän niin ja näin, esi­mer­kik­si Mec­he­li­nin­ka­dul­le mah­tuu joko yksi ajo­kais­ta ja park­ki­pai­kat, tai yski ajo­kais­ta, yksi pyö­rä­kais­ta ja park­ki­pai­kat. Kah­ta ajo­kais­taa ja park­ki­paik­ko­ja ei mah­du kuitenkaan.

    Meclei­ni­ka­dul­la on nyt päi­vi­sin kak­si ajo­kais­taa eikä yhtää pysä­köin­ti­kais­taa. Iltai­sin ykis ajo­kais­ta ja ykis pysäköintikaista.

  22. pap­pa­rai­nen:
    Pelk­kä run­ko­luk­ko ei auta juu­ri­kaan, sil­lä kevyt pyö­rä on help­po kan­taa pakuun. Var­min­ta on luki­ta pyö­rän run­ko jol­la­kin järeäl­lä lukol­la kiin­te­ään telineeseen. 

    Akku­räl­läk­kä timant­ti­lai­kal­la, niin auke­aa järeäm­pi­kin lukko…

    http://yle.fi/uutiset/polkupyoravaras_on_kekselias_olento/5545318

    pap­pa­rai­nen:
    Pelk­kä run­ko­luk­ko ei auta juu­ri­kaan, sil­lä kevyt pyö­rä on help­po kan­taa pakuun. Var­min­ta on luki­ta pyö­rän run­ko jol­la­kin järeäl­lä lukol­la kiin­te­ään telineeseen. 

    Akku­räl­läk­kä timant­ti­lai­kal­la, niin auke­aa järeäm­pi­kin lukko…

    http://yle.fi/uutiset/polkupyoravaras_on_kekselias_olento/5545318

    Pals­tal­la on var­mas­ti elekt­ro­niik­kaen­tusias­te­ja. Onko kukaan kehi­tel­lyt hal­vas­ta, pie­ni­ko­koi­ses­ta puhe­li­mes­ta toi­mi­vaa jäl­ji­tys­ko­jet­ta pol­ku­pyö­rään, käyt­täen hyväk­si tele­pal­ve­lun tar­joa­maa paikannusominaisuutta?

  23. tpyy­luo­ma: Voi­si­ko joku nyt selit­tää, että mikä sii­nä Roi­hu­vuo­ren ala-astees­sa on ark­ki­teh­too­ni­ses­ti niin eri­tyi­sen arvokasta? 

    Onhan se live­nä aika monu­men­taa­li­nen, beto­ni­bru­ta­lis­mia sanan posi­tii­vi­ses­sa mer­ki­tyk­ses­sä, vähän kuin Tapio­lan Wee­Gee-talo. Ongel­ma­na vaan on että koko tyy­li­suun­ta unoh­taa käyt­tä­jä­mit­ta­kaa­van ja ‑tun­nel­man. Pit­kät beto­ni­ka­tok­set ja ram­pit luo­vat tur­han synk­kää tilaa talon ympä­ril­le ja ovat suu­ren osan vuot­ta lähin­nä masentavia.

    Käsit­te­le­mä­tön beto­ni on ihan kiva ja jopa hap­ti­nen mate­ri­aa­li sisä­ti­lois­sa, mut­ta ei Suo­men olo­suh­teis­sa ulko­na ikään­ny kau­niis­ti, ja jos­tain Väli­me­rel­tä kotoi­sin ole­va räys­tää­tön tasa­kat­to pitää sei­nä­pin­nan jat­ku­vas­ti kos­tea­na alt­tii­na kai­ken­maa­il­man kas­vus­toil­le. Sii­hen kun lisä­tään 60-luvun raken­nus­tek­nii­kan anteek­sian­ta­mat­to­muus hoi­to­vir­heil­le (kun eris­teet kos­tu­vat, ne eivät pää­se kui­va­maan riit­tä­vän nopeas­ti), on lop­pu­tu­los home­pom­mi joka on luo­taan­työn­tä­vä sekä ilmia­sul­taan että sisäilmaltaan.

    Voi­si olla aika tode­ta ettei beto­ni­bru­ta­lis­mi istu Suo­meen, eikä kau­pun­kiym­pä­ris­töön oikein min­ne­kään. Jos­sain Väli­me­ren vul­kaa­ni­sel­la tai muu­ten vaan yltiö­ka­rul­la saa­rel­la sikä­läi­ses­sä valos­sa (jon­kin Bond-pahik­sen kesä­mök­ki­nä) oli­si var­maan ihan ok, mut­ta Suo­mes­sa talo on lähin­nä kurio­si­teet­ti, ja herää kysy­mys pitää­kö jokai­nen sel­lai­nen suojella.

  24. Kus­ti P.:
    Pyö­räi­ly on sinän­sä ihan kan­na­tet­ta­vaa, mut­ta pyö­rä­tei­den raken­ta­mi­nen on men­nyt Hel­sin­gis­sä mah­dot­to­muuk­siin. Kes­kus­tan kapeil­le ja ruuh­kai­sil­le ajo­väy­lil­le aio­taan väki­sin raken­taa pyö­rä­tiet, vaik­ka ne eivät sin­ne kun­nol­la mahdu.

    Kau­pun­ki raken­te­lee pyö­rä­tei­tä molem­min puo­lin kapei­ta katu­ja, nii­den tiel­tä rai­va­taan surut­ta sato­ja van­ho­ja, mut­ta hyvä­kun­toi­sia katu­pui­ta, rai­tio­vau­nu­py­säk­ke­jä pois­te­taan tai siir­rel­lään pai­kas­ta toi­seen, ja park­ki­paik­ko­ja hävi­te­tään. Kaik­ki tämä kus­tan­nuk­sia kaih­ta­mat­ta ja ilman min­kään­lais­ta suh­teel­li­suu­den tajua.

    Mitin täsäs juu­ri, että Edus­kun­ta­ta­lol­ta o n jo ole­mas­sa pyö­räi­ly­reit­ti Töö­lön­to­ril­le. Nimit­täin Museo­ka­tu ja Töö­löm­ka­tu poik­ti kul­ke­va. Auto­lii­ken­net­tä on sen ver­ran vähän tais se on niin hijias­ta että pys­tyy hyvin kul­ke­maan pyörällä.

  25. tpyy­luo­ma: Voi­si­ko joku nyt selit­tää, että mikä sii­nä Roi­hu­vuo­ren ala-astees­sa on ark­ki­teh­too­ni­ses­ti niin eri­tyi­sen arvo­kas­ta? Sil­mä­mää­räi­ses­ti se on aika kama­lan näköi­nen betonirakennus.

    Mut­ta muu­ten juu­ri näin tätä pitää teh­dä. Raken­ne­taan uusi kou­lu, ja van­han kou­lun tilal­le tai edes ton­til­le asun­to­ja. Ei tar­vit­se miet­tiä väis­tö­ti­lo­ja eikä muu­ta. Kir­joi­tin jos­kus pidem­min, http://tolkku.blogspot.fi/2012/03/kuinka-homekoulut-korjataan.html

    Sem­moi­nen pie­ni huo­mio, että kysei­nen tont­ti on 17 000 neliö­tä. 20 000 neliö­tä asun­to­ja on suht har­vaa kaa­voi­tus­ta, kyl­lä nyt Roi­hu­vuo­res­sa­kin tont­titehot voi­si olla esim. 2,0, eli noin 34 000 k‑m2. Jotain 20 mil­liä Roi­hu­vuo­res­sa­kin ihan ton­tin arvo­na, täl­lä rahoit­taa home­kou­lu­jen kor­jaa­mis­ta kivasti.

    Muu­ten ope­tus­toi­men tilan­käy­tös­tä ylei­sem­min: Kou­lul­la pitää toki olla kun­nol­li­sen kokoi­nen piha. VALOn Rei­jo Ruo­ko­nen piti kou­lu­pi­ho­jen­kin mer­ki­tyk­ses­tä las­ten liik­ku­mi­sel­le hyvän esi­tel­män Yleis­kaa­va­ti­lai­suu­des­sa. Ihmet­te­li vaan, että mik­si ne pihat on täyn­nä park­ki­paik­ko­ja, eikä leikkikenttinä?

    Abra­ham Wet­te­rin­tien koko mat­ka mikä on Tam­mi­sa­lon koh­dal­la voi­si raken­taa n 700m pit­kän talon jota Tam­mi­sa­lon puo­lel­ta rajai­si kana­va jne.
    Home­kou­luis­ta en voi kuin ihme­tel­lä mik­si suo­jel­laan ulko­muo­to jos ker­ran raken­teel­li­ses­ti raken­nus on pal­jas­tu­nut sudek­si. Meil­lä tun­tuu ole­van ihme­kä­si­tys val­loil­la että raken­teel­li­ses­ti vää­rin teh­dyt raken­nuk­set pitää suo­jel­la. Itse suo­je­li­sin mie­lum­min sel­lai­sia jot­ka on onnis­tut­tu suun­ni­te­le­maan ja raken­ta­maan toi­mi­vik­si. Ereh­dyk­sis­tä­hän on hyvä ottaa oppia mut­ta ereh­dys­ten suo­je­lu on kyl­lä aika paksua…

  26. newy­or­kis­ta: nko kukaan kehi­tel­lyt hal­vas­ta, pie­ni­ko­koi­ses­ta puhe­li­mes­ta toi­mi­vaa jäl­ji­tys­ko­jet­ta pol­ku­pyö­rään, käyt­täen hyväk­si tele­pal­ve­lun tar­joa­maa paikannusominaisuutta?

    Onhan noi­ta, mut­ta mitä hyö­tyä sii­tä oli­si? Hesa­rin kuu­kausi­lii­te tai­si teh­dä täs­tä kokei­lun joku­nen vuo­si sit­ten, mut­ta pyö­riä ei sil­ti löy­ty­nyt. Polii­sia ei suu­rem­min kiin­nos­ta, kun on isom­pia­kin asioi­ta selvitettävänä.

    (GPS-poh­jai­sen seu­ran­nan pul­ma­na on vir­ran­syöt­tö: jot­ta seu­ran­ta­lai­te toi­mi­si riit­tä­vän pit­kään, sii­nä pitää olla kilo akku­ja eikä se saa olla teräs­put­ken sisällä.)

  27. Roi­hu­vuo­ren ala-astet­ta ei ole suo­jel­tu kaa­vas­sa. Sil­le ei kui­ten­kaan saa­ne pur­ku­lu­paa kos­ka sen ark­ki­teh­tuu­rin arvo on kiis­ta­ton eikä kou­lun korh­jaa­mi­sel­le kou­luk­si ole todel­lis­ta estet­tä. Kou­lus­sa ei ole homeon­gel­maa, vaan sen pul­mat joh­tu­vat 12 vuot­ta jäis­sä olleen perus­kor­jauk­sen lyk­kää­mi­ses­tä. Nyt kun kou­lun kor­jaa­mi­sel­le on vih­doin annet­tu kor­jaus­ra­hat vuo­sil­le 2014–15, ollaan juu­tut­tu tilan­tee­seen mis­sä vaih­toeh­to­na sel­vi­te­tään uuden kou­lun raken­ta­mis­ta mar­ja­nie­meen. Tämä voi­si muu­toin käy­dä lukuun­kin, mut­ta koko­nais­ta­lou­del­li­ses­ti sii­nä ei ole jär­keä jos täs­tä seu­raa että on sekä kor­jat­ta­va van­ha johon­kin muu­hun käyt­töön että teh­tä­vä uusi raken­nus. On luul­ta­vaa että tämä astel­ma joh­taa sii­hen mihin aikai­sem­min­kin vas­taa­vis­sa tilan­teis­sa, eli kau­pun­gin talous­joh­to vetää puna­ky­näl­lä yli sen uudisrakennuksen. 

    Voi­mas­sa ole­van yleis­kaa­van mukaan alue on suo­jel­tu ase­ma­kaa­val­li­ses­ti eikä tuos­sa koh­taa ole asuin­ra­ken­ta­mi­sen mah­dol­li­suuk­sia. Tämä asia voi­daan toki ava­ta uudes­sa yleis­kaa­vas­sa. Mut­ta jos tuo­hon raken­ne­taan esi­te­tyt mää­rät uut­ta rake­ta­mis­ta (ja toteu­tu­teen muut alu­eel­le jo hyvök­sy­tyt täy­den­nys­ra­ke­ta­mis­hank­keet) alu­een kou­lu­pai­kat lop­pu­vat täy­sin kes­ken. Nyky­ään kou­lun oppi­laat eivät mah­du roi­hu­vuo­ren toi­seen kou­luun. Täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sen jäl­keen yli­jää­vät eivät mah­du edes sii­hen sinivuokkoonkaan.

    Tämä tilan­ne on jär­je­töbn patti

  28. tpyy­luo­ma: Voi­si­ko joku nyt selit­tää, että mikä sii­nä Roi­hu­vuo­ren ala-astees­sa on ark­ki­teh­too­ni­ses­ti niin eri­tyi­sen arvo­kas­ta? Sil­mä­mää­räi­ses­ti se on aika kama­lan näköi­nen betonirakennus.

    Kan­nat­ta­ko­han tuol­lais­ta sivis­ty­mät­tö­myyt­tä moder­nin ark­ki­teh­tuu­rin suh­teen kuu­lut­taa ihan näin jul­ki­ses­ti? Jos ei ole sävel­kor­vaa, ei ymmär­rä Vival­din sonaat­te­ja, jos ei ole esteet­tis­tä sil­mää, ei ymmär­rä soi­vaa julkisivua. 

    Tyy­py­luo­ma halu­aa var­maan pur­kaa Gutzei­tin pää­kont­to­rin, kos­ka mar­mo­rit. Tai Fin­lan­dia­ta­lon. Pitää näh­dä, että Suur­kirk­ko, Val­tio­neu­vos­to ja Yli­opis­to jou­du­taan rap­paa­maan 30-vuo­den välin, kun eivät kes­tä ilmas­toa. Mik­sei sit­ten moder­nin ark­ki­teh­tuu­rin merk­ki­teok­sia home­kor­jat­tai­si, Roi­hu­vuo­ren tapauk­ses­sa 45-vuo­den päästä.

    Ennen kuin tasa­kat­toark­ki­teh­te­ja syyl­lis­te­tään, kan­nat­taa huo­ma­ta, että suu­rin osa nykyi­sis­tä­kin kaup­pa­kes­kuk­sis­ta tai teh­das­hal­leis­ta teh­dään edel­leen tasa­kat­toi­na. Kysy­mys on raken­nus­työn laa­dus­ta, tasa­kat­to ei sie­dä virheitä.

  29. Yleis­ten töi­den lau­ta­kun­ta oli päät­tä­mäs­sä Mec­he­li­nin­ka­dun uudis­ta­mi­ses­ta. Kes­kus­te­luis­sa on pelät­ty, että töö­lö­läi­set vas­taus­ta­vat pyö­räi­lyä ja haluai­si­vat Mec­he­li­nin­ka­dul­la kor­va­ta pyö­rä­kais­ta. Kes­kus­te­lu on saa­nut HS:n kir­joit­te­lus­ta vää­rän mie­li­ku­van. Pyö­räi­lyn kehit­tä­mi­nen on olen­nai­nen osa kei­no­ja hil­li­tä tar­pee­ton­ta yksi­tyi­sau­toi­lua kes­kus­tas­sa. Töö­lö­läi­set ovat olleet ihmeis­sään mik­si auto­ton kau­pun­gin­osa Jät­kän­saa­ri on kas­vat­ta­mas­sa Mec­he­li­nin­ka­dun lii­ken­net­tä 25%. Tun­tuu oudol­ta, että vir­ka­mie­het ovat ehdot­ta­mas­sa Mec­he­li­nin­ka­dun muut­ta­mis­ta vilk­kaas­ti lii­ken­nöi­dyk­si moot­to­ri­tiek­si, jon­ka tavoit­tee­na on lisä­tä yksi­tyi­sau­toi­lua kes­kus­tas­sa. Mec­he­li­nin­ka­dul­le mah­tuu hyvin yksi pyö­rä­kais­ta ja kak­si auto­kais­taa, ehkä jopa asu­kas­py­sä­köin­ti­kin öisin, tosin ei pyö­rä­kais­tal­le. Jos kau­pun­ki­ra­ken­net­ta halu­taan tii­vis­tää, herää kysy­mys mik­si jopa kes­kus­ta lähiöi­den tulee olla hen­ki­lö­au­tois­ta riippuvaisia?

  30. …mik­si suo­jel­laan ulkomuoto… 

    Fin­lan­dia­ta­lon jul­ki­si­vu­re­mon­tin aikaan jos­sa­kin leh­des­sä joku kir­joit­ti tämmöistä:
    Pää­tet­tiin raken­taa talo soke­ris­ta. Tuli sade ja talo suli pois. Pää­tet­tiin raken­taa uusi talo soke­ris­ta, kos­ka soke­rin omi­nai­suu­det tunnettiin.
    Joten­kin tulee tuos­ta mie­leen, että beto­ni­bru­ta­lis­min rumuus tiedetään…

  31. pap­pa­rai­nen:
    Akku­räl­läk­kä timant­ti­lai­kal­la, niin auke­aa järeäm­pi­kin lukko… 

    Ja ilmei­sen hel­pos­ti: http://www.fillarifoorumi.fi/forum/album.php?albumid=50&attachmentid=3258

    Oli kak­si noin kol­men­sa­dan euron arvois­ta pyö­rää kiin­ni fil­la­ri­va­ras­ton raken­teis­sa tuol­la (suo­jaus­luok­ka 2) sekä järeäl­lä ket­jul­la (suo­jaus­luok­ka 3; varas oli osan­nut vali­ta hei­koim­man len­kin). Eipä sil­lä, omaan type­ryyt­tä­ni pidin noin arvok­kai­ta fil­la­rei­ta pyö­rä­va­ras­tos­sa. Huom! Osta kau­pas­ta nel­jän­sa­dan kaup­pa­kas­si, niin kyl­lä sitä voi pitää, nark­ki ei saa sii­tä tuo­ta sum­maa. Minun arvo­ni oli­vat käy­tet­ty­jen har­ras­te­pyö­rien mark­ki­noil­la pitä­viä eikä kaup­pi­aal­le maksettuja.

    Tuon arvok­kaam­pia fil­la­rei­ta — tai sel­lai­sia, joi­den menet­tä­mi­nen har­mit­tai­si — pidän par­vek­keel­la, jos­kaan sekään tus­kin toi­mii, jos asuu toi­ses­sa ker­rok­ses­sa. Minul­la nel­jäs, joten viit­sin pitää. Lasi­tet­tu par­ve­ke on hyvä paik­ka fillarille.

    Kyl­lä­hän tämä on yksi teki­jä, mik­si fil­la­roin­ti ei ole ihan mak­si­maa­li­sen kätevää.

    Toki vakuu­tus kor­vaa, mut­ta se on kui­ten­kin tulon­siir­to koti­va­kuut­ta­jil­ta huu­me­kaup­piail­le. Jos minul­la oli­si enää vähän­kään mata­lam­pi moraa­li, niin “myi­sin” har­ras­te­pyö­rä­ni pyö­rä­va­ras­ton kaut­ta kun haluan vaih­taa uuteen. Vie­lä sen ver­ran on huu­mo­rin­ta­jua, että lait­tai­sin vähin­tään suo­jaus­luok­ka kol­mo­sen väli­neet, kos­ka vakuu­tus­yh­tiö­hän kor­vaa nekin ja sais varas käyt­tää ammattitaitoaan.

  32. Pek­ka Tai­pa­le: Onhan noi­ta, mut­ta mitä hyö­tyä sii­tä oli­si? Hesa­rin kuu­kausi­lii­te tai­si teh­dä täs­tä kokei­lun joku­nen vuo­si sit­ten, mut­ta pyö­riä ei sil­ti löy­ty­nyt. Polii­sia ei suu­rem­min kiin­nos­ta, kun on isom­pia­kin asioi­ta selvitettävänä.

    (GPS-poh­jai­sen seu­ran­nan pul­ma­na on vir­ran­syöt­tö: jot­ta seu­ran­ta­lai­te toi­mi­si riit­tä­vän pit­kään, sii­nä pitää olla kilo akku­ja eikä se saa olla teräs­put­ken sisällä.)

    Vas­tauk­se­si oli kel­vo­ton. Älä enää vas­taa. Muil­le pals­ta­lai­sil­le var­maan tie­to, että kun kol­mas tai nel­jäs pyö­rä kato­aa, niin sii­tä on kiin­nos­tu­nut jo vakuu­tus­yh­tiö­kin, puhu­mat­ta­kaan omistajasta.

  33. Roi­hu­vuot­ren ala-asteesta:

    Tämä kes­kist­lu voi­si olla vähän hyö­dyl­li­sem­pää, jos oliis käy­tös­sä kuvat ko raken­nuk­ses­ta. alu­han on väl­jäs­ti raken­net­tu, pää­asia­sa 3.kerroksisia talo­ja väl­jäs­ti maastossa.

  34. Jos ei ole sävel­kor­vaa, ei ymmär­rä Vival­din sonaat­te­ja, jos ei ole esteet­tis­tä sil­mää, ei ymmär­rä soi­vaa jul­ki­si­vua.’ (Sep­po Honkanen)
    Beto­ni­bru­ta­lis­min musii­kil­li­nen vas­ti­ne ei tod oli­si iku­van­ha melo­di­nen Vival­di, vaan joku täs­tä osas­tos­ta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Noise

  35. auto­ton kau­pun­gin­osa Jätkänsaari

    Jät­kä­saar­ta ei kyl­lä kukaan ole väit­tä­nyt, saa­ti suun­ni­tel­lut autottomaksi.

  36. Sep­po Hon­ka­nen: Kan­nat­ta­ko­han tuol­lais­ta sivis­ty­mät­tö­myyt­tä moder­nin ark­ki­teh­tuu­rin suh­teen kuu­lut­taa ihan näin julkisesti?

    Kos­ka tun­ne­tus­ti­han maku­asiois­sa kyse on ihan vaan sivi­tys­tyk­sen astees­ta. Täs­sä tapauk­ses­sa tosin saat­ta olla­kin, kysei­sen koh­teen tun­nen huo­nos­ti enkä sen vähän perus­teel­la mitä sii­tä tie­dän oikein ymmär­rä mikä sii­nä on niin eri­kois­ta. Kun ei ymmär­rä on tapa­na kysyä. Jot­kut jopa osaa­vat vastatakin.

  37. Sep­po Hon­ka­nen: Kan­nat­ta­ko­han tuol­lais­ta sivis­ty­mät­tö­myyt­tä moder­nin ark­ki­teh­tuu­rin suh­teen kuu­lut­taa ihan näin julkisesti?Jos ei ole sävel­kor­vaa, ei ymmär­rä Vival­din sonaat­te­ja, jos ei ole esteet­tis­tä sil­mää, ei ymmär­rä soi­vaa julkisivua. 

    Kai­ken­maa­il­man pojanklo­pit ne keh­taa­vat­kin epäil­lä kei­sa­ril­lis­ten vaat­tu­rei­den työtä…

    Sil­tä­kin kan­nal­ta tuo pur­kaus tpyy­luo­maa koh­taan tun­tuu kum­ma­li­sel­ta, että sen­hän voi halu­tes­saan tul­ki­ta suo­ras­taan kun­nia­no­soi­tuk­sek­si Aar­no Ruusu­vuo­ren hen­kis­tä perin­töä koh­taan: Pure­taan epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen van­ha, jon­ka esteet­ti­siä arvo­ja ei ymmärrä.

    Minä en ole kyseis­tä kou­lua nähn­hyt, joten en sen este­tiik­kaa kom­men­toi, muu­ten kuin että tun­tuu aina­kin oireel­li­sel­ta, että nyky­päi­vä­nä kukaan ei näy­tä saa­neen sii­tä net­tiin yhtään kuvaa, jos­sa se näyt­täi­si edes sie­det­tä­väl­tä. Har­va on edes yrittänyt.

    Tyy­py­luo­ma halu­aa var­maan pur­kaa Gutzei­tin pää­kont­to­rin, kos­ka mar­mo­rit. Tai Finlandiatalon.

    Oikeas­taan pitäi­si sanoa, “olkiuk­ko”, mut­ta Aal­to itse­kin oli val­mis myön­tä­mään, että ehkä se mar­mo­ri ei tän­ne levey­sas­teil­le sovi. Ehkä jos­kus jopa hänen ope­tus­lap­sen­sa­kin. Vali­tet­ta­vas­ti Aal­lon suun­ni­te­le­mis­sa raken­nuk­sis­sa opis­kel­lee­na ja asu­nee­na voin toki imyös tode­ta, että käyt­tä­jä­nä­kö­kul­ma kan­nal­ta hän ei asioi­ta joko osan­nut tai välit­tä­nyt kovin hyvin aja­tel­la (epäi­len vah­vas­ti jäl­kim­mäis­tä vaihtoehtoa).

    Pitää näh­dä, että Suur­kirk­ko, Val­tio­neu­vos­to ja Yli­opis­to jou­du­taan rap­paa­maan 30-vuo­den välin, kun eivät kes­tä ilmastoa.

    Raken­tei­den kor­jaus­lis­ta tuon kou­lun koh­dal­la menee kyl­lä aika pal­jon rap­paa­mi­sen ver­ran­nol­li­sen yli

    Kysy­mys on raken­nus­työn laa­dus­ta, tasa­kat­to ei sie­dä virheitä.

    …ja mar­mo­ri­laa­tat eivät sie­dä ikä­vää ilmas­toa. Minus­ta oli­si hyvä jos rat­kai­sut toi­mi­si­vat myös käy­tän­nös­sä eivät­kä vaan teo­rias­sa tai par­haim­mil­laan satunnaisesti.

  38. Ris­to:
    Oikeas­taan pitäi­si sanoa, “olkiuk­ko”, mut­ta Aal­to itse­kin oli val­mis myön­tä­mään, että ehkä se mar­mo­ri ei tän­ne levey­sas­teil­le sovi. 

    Olen anta­nut itsel­le­ni ker­toa että nii­tä Fin­lan­dia-talon mar­mo­rei­ta jou­du­taan uusi­maan tämän täs­tä sen vuok­si, että ne on alun perin ja vas­toin Aal­lon alku­pe­räis­tä pii­rus­tus­ta sääs­tö­syis­tä teh­ty lii­an ohues­ta levys­tä. Pak­sum­mas­ta levys­tä teh­ty­nä ne kes­täi­si­vät. Myös Suo­men oloissa.

    Teki­si mie­li lai­na­ta tähän pät­kä Panu Kai­lan mai­nios­ta Talo­toh­to­ri ‑kir­jas­ta, mut­ta se ei ole juu­ri nyt käsil­lä. Kos­kien sitä, miten esi­mer­kik­si puil­la ja ihmi­sil­lä on elin­kaa­ri, raken­nuk­sil­la ei. Hyvin teh­ty raken­nus kes­tää pel­käl­lä huol­lol­la ja huo­len­pi­dol­la, ilman perus­kor­jauk­sia, käy­tän­nös­sä ikui­ses­ti. Huo­nos­ti teh­ty ei kes­tä. Vali­tet­ta­vas­ti hyvin teke­mi­nen on asun­to­ra­ken­ta­mi­ses­sa unoh­tu­nut jo vii­meis­tään 60-luvul­la, osit­tain jo aikaisemmin.

    Kyse ei ole edes mate­ri­aa­leis­ta sinän­sä. Teräs­be­to­ni­ra­ken­tees­ta­kin voi­daan teh­dä käy­tän­nös­sä ikui­nen, mikä­li raken­nus­vai­hees­sa kiin­ni­te­tään huo­mio­ta mate­ri­aa­lien heik­kouk­siin, ja teh­dään raken­nuk­ses­ta inhe­ren­tis­ti vakaa ja kai­kis­ta kos­teu­del­le altis­tu­vis­ta raken­teis­ta tuuletettuja.

  39. …kun­nia­no­soi­tuk­sek­si Aar­no Ruusu­vuo­ren hen­kis­tä perin­töä koh­taan: Pure­taan epä­tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen van­ha, jon­ka esteet­ti­siä arvo­ja ei ymmärrä. 

    Moder­nis­min kes­kei­siä arvo­ja oli tosi­aan historiattomuus. 

    Aikai­sem­mal­la ei saa­nut olla itse­tar­koi­tuk­sel­lis­ta arvoa ja uut­ta suun­ni­tel­taes­sa ote­tiin huo­mioon tek­nii­kan ja yhteis­kun­nan kehi­tys. Tämän vuok­si raken­nuk­sen tek­nis­ta­lou­del­li­sek­si elin­kaa­rek­si suun­ni­tel­tiin kor­kein­taan se noin vii­ti­sen­kym­men­tä vuotta. 

    Sen jäl­keen se voi­daan pur­kaa kos­ka tilal­le osa­taan teh­dä parem­paa. Ehkä jopa koko­naan eri paik­kaan kos­ka kau­pun­git, kort­te­lit, kadut ja ihmi­set eivät pysy pai­kal­laan. Kaa­vo­ja­kin uusi­taan koko ajan.

    Par­hai­ten moder­nis­mia tosi­aan kun­nioi­te­taan sil­lä että nyky­het­keen ja nykyih­mi­sel­le sopi­mat­to­mat van­hen­tu­neet ker­ta­käyt­tö­ra­ken­nuk­set suo­siol­la puretaan.

  40. Kuvien etsin­nän jäl­keen luon­neh­din­ta beton­bru­ta­lis­mi on aika kaun­niis­ti sanot­tu moi­ses­ta ddr-häk­ki­ka­na­la teke­lees­tä. Ilmeies­ti halu­taan suo­jel­la koh­tei­ta joil­la varoi­te­taan ark­ki­teh­te­ja teke­mäs­tä saman­lai­sia kamaluuksia?

    Tyy­li­suun­taa löy­ty­nee Suo­mes­ta riit­tä­vä­ti ja liikaa.

    Nyky­ai­sem­man oppi­mi­sym­pä­ris­tön raken­ta­mi­nen tuon tilal­le oli­si kulttuuriteko.

  41. Kan­nat­ta­ko­han tuol­lais­ta sivis­ty­mät­tö­myyt­tä moder­nin ark­ki­teh­tuu­rin suh­teen kuu­lut­taa ihan näin jul­ki­ses­ti? Jos ei ole sävel­kor­vaa, ei ymmär­rä Vival­din sonaat­te­ja, jos ei ole esteet­tis­tä sil­mää, ei ymmär­rä soi­vaa julkisivua. 

    Este­tii­kas­sa on monia taso­ja. Beto­ni­bru­ta­lis­mia oli­si parem­pi ver­ra­ta ato­naa­li­seen musiik­kiin. Molem­pien tai­de­suun­taus­ten arvos­ta­mi­nen vaa­tii “sivis­tys­tä” eli kuu­lu­mis­ta sisä­pii­riin, joka on saa­nut alal­le vuo­sien kou­lu­tuk­sen. Maal­lik­ko ei kum­paa­kaan osaa arvostaa.

    Musii­kin suh­teen tilan­ne on kui­ten­kin toi­nen kuin ark­ki­teh­tuu­rin. Ketään ei väki­sin raa­ha­ta Musiik­ki­ta­loon kuun­te­le­maan Schön­ber­giä. Sen sijaan me ark­ki­teh­to­ni­ses­ti sivis­ty­mät­tö­mät jou­dum­me kat­se­le­maan eli­tis­ti­siä, ark­ki­teh­tien toi­sil­le ark­ki­teh­deil­le suun­nit­te­le­mia raken­nuk­sia, elä­mään niis­sä ja työs­ken­te­le­mään niis­sä. Hen­git­tä­mään homet­ta, kun näi­den raken­nus­ten ark­ki­teh­tuu­ris­ten ihan­tei­den nou­dat­ta­mi­ses­ta aiheu­tu­neet raken­teel­li­set vir­heet jäte­tään talous­sääs­tö­jen vuok­si kor­jaa­mat­ta vii­den vuo­den välein.

    Ark­ki­teh­ti ei siis voi vedo­ta ylei­sön sivis­ty­mät­tö­myy­teen oman tai­teen­sa kor­keam­man este­tii­kan oikeut­ta­ja­na. Hänen teh­tä­vän­sä on luo­da ark­ki­teh­tuu­ria, joka vie­hät­tää taval­li­sen kadul­la­kul­ki­jan sil­mää. Nämä nimit­täin jou­tu­vat pakos­ta kulut­ta­maan sitä ark­ki­teh­tuu­ria, halua­vat­pa tai eivät. Schön­ber­gin ja Eino­ju­ha­ni Rau­ta­vaa­ran sijaan tulee teh­dä Beat­le­siä ja Tapa­ni Rautavaaraa.

  42. Tyy­py­luo­ma halu­aa var­maan pur­kaa Gutzei­tin pää­kont­to­rin, kos­ka mar­mo­rit. Tai Finlandiatalon.

    Itse asias­sa Gutzei­tin pää­kont­to­ri oli­si todel­la­kin syy­tä pur­kaa ja raken­taa tilal­le uus­re­ne­sans­sia tai uusklas­sis­mia edus­ta­va, räys­täs­kor­keu­del­taan muun Ete­lä­ran­nan kans­sa yhteen­so­pi­va ker­taus­tyy­liä edus­ta­va, kau­nis rantakaista. 

    Minun ihan­tees­sa­ni Gutzei­tin kont­to­rin ja Kana­va­ter­mi­naa­lin pai­kal­le raken­net­tai­siin ker­taus­tyy­li­nen ran­ta­bu­le­var­di, joka täy­del­lis­täi­si Enge­lin vision Hel­sin­gis­tä Pie­ta­rin pienoismallina.

  43. newy­or­kis­ta: Vas­tauk­se­si oli kel­vo­ton. Älä enää vastaa. 

    Huo­non kuu­lu­vuu­den takia lie­nee tar­peen tois­taa: puhe­lin­poh­jai­nen jäl­ji­tin toi­mii huo­nos­ti fil­la­rin tapauk­ses­sa, kos­ka a) vir­ran­syöt­tö on vai­kea jär­jes­tää, ja b) lai­te ei voi olla teräs­ra­ken­teen sisällä.

    Fil­la­rien varas­ta­mi­nen ei muu­ten han­ka­loi­ta pol­ku­pyö­räi­lyä vain sik­si, että pyö­rä saat­taa kado­ta ja sik­si että pitää mak­saa vakuu­tus­mak­su­ja. Myös var­kauk­siin varau­tu­mi­nen aiheut­taa haittaa. 

    Fil­la­rin pysä­köi­mi­nen on hitaam­paa kuin vaik­ka­pa auton, kos­ka auto menee luk­koon kau­ko-ohjai­mel­la jota voi käyt­tää yhdel­lä kädel­lä, mut­ta fil­la­ri pitää lait­taa teli­nee­seen, irrot­taa luk­ko pidik­kees­tään, pujo­tel­la lukkovaijeri/ketju kiin­ni teli­nee­seen kyyk­kien jos­sain tois­ten pyö­rien välis­sä ja luki­ta kak­sin käsin. Läh­ties­sä toi­sin päin, lisäk­si vie­lä pitää lait­taa avain johon­kin veto­ket­jul­li­seen tas­kuun joi­ta lyc­raoh­jus­ku­teis­sa ei tie­ten­kään ole. Tuo pro­ses­si kyr­sii. Mik­sei fil­la­ri­var­kai­ta voi­si vain hirttää?

  44. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen:…raken­taa tilal­le uus­re­ne­sans­sia tai uusklas­sis­mia edustava… 

    Se Gug­gen­hei­min lisens­si oli­kin ihan lian kal­lis, mut­ta ehkä tuol­lais­ta dis­ney­lan­din ark­ki­teh­tuu­ria sai­si hal­vem­mal­la. Tai vaik­ka jotain Tuu­rin kylä­kau­pan hotel­lin tapais­ta. Kyl­lä kan­sa tykkäisi.

  45. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Minun ihan­tees­sa­ni Gutzei­tin kont­to­rin ja Kana­va­ter­mi­naa­lin pai­kal­le raken­net­tai­siin ker­taus­tyy­li­nen ran­ta­bu­le­var­di, joka täy­del­lis­täi­si Enge­lin vision Hel­sin­gis­tä Pie­ta­rin pienoismallina. 

    Tämä oli toi­vot­ta­vas­ti vit­si? Yleen­sä van­han tyy­lin mukai­nen uusi raken­ta­mi­nen on aika epäonnistunutta.

    Gutzei­tin talon alku­pe­räi­nen idea on kui­ten­kin vähän sinun idea­si kal­tai­nen. Sen on tar­koi­tus jat­kaa kaup­pa­to­rin puo­leis­ten raken­nus­ten riviä Kata­ja­no­kan puo­lel­le, sehän on kor­keu­del­taan ja vaa­leal­ta väril­tään saman­tyyp­pi­nen. Ongel­ma oli että se jäi lii­an yksin. Riviä oli­si pitä­nyt jat­kaa yhtä taloa pitem­mäl­le, kuten suun­ni­tel­mis­sa oli.

    Talon pai­kal­la aikai­sem­min ollut synk­kä Norr­me­nin talo taas sopi Uspens­kin kate­draa­lin kans­sa yksiin, mut­tei Kaup­pa­to­ria reu­nus­ta­vien talojen.

    1. Yleen­sä van­han tyy­lin mukai­nen uusi raken­ta­mi­nen on aika epäonnistunutta

      Tar­koi­tat var­maan Käm­pin taloa Espalla?
      .

  46. Yleen­sä van­han tyy­lin mukai­nen uusi raken­ta­mi­nen on aika epäonnistunutta.

    Onko? Esi­mer­kik­si Uspens­kin kate­draa­li edus­taa ker­taus­tyy­liä. Se on myö­häis­kes­kiai­kai­sen venä­läi­sen kirk­koark­ki­teh­tuu­rin jäl­ji­tel­mä. Ker­taus­tyy­liä puh­taim­mil­laan ja eräs Hel­si­gin kau­neim­pia raken­nuk­sia. Hel­sin­gin tuo­mio­kirk­ko on puo­les­taan ker­ma­kak­ku­mai­nen, eklek­ti­nen yhdis­tel­mä kreik­ka­lais­ta temp­pe­liä ja orto­dok­sis­ta kirk­koa. Tam­pe­reen kau­nein kirk­ko, Alek­san­te­rin kirk­ko, on ulkoa uus­goot­ti­lai­nen ja sisäl­tä jon­kin­lai­nen brit­tiark­ki­teh­tuu­rin jäl­ji­tel­mä. Tempreen raa­ti­huo­ne on kopio ita­lia­lai­ses­ta rene­sans­si­pa­lat­sis­ta. Koko Hel­sin­gin monu­men­taa­li­kes­kus­ta on klas­sis­tis­ta ker­taus­tyy­liä. Kaik­ki nämä ovat maam­me ark­ki­teh­tuu­rin ylpeyksiä.

    Ker­taus­tyy­lin mukai­sen raken­nuk­sen laa­ti­mi­nen on oma tai­teen­la­jin­sa, jos­sa ark­ki­teh­din on ase­tut­ta­va san­ka­rin roo­lis­ta käsi­työ­läi­sen roo­liin. Tar­koi­tuk­se­na ei ole lois­taa vaan teh­dä uskol­li­ses­ti tyy­liä edus­ta­va, mitoil­taan sopusoin­tui­nen ja tyy­lin ihan­tei­ta nou­dat­ta­va raken­nus mah­dol­li­sim­man hyvin nyky­ai­kai­set raken­nus­tek­nii­kat kätkien.

    Pikem­min­kin on todet­ta­va, ettei nyky­ai­kai­nen ark­ki­teh­tuu­rio­pe­tus anna ark­ki­teh­deil­le riit­tä­viä val­miuk­sia sovel­taa ker­taus­tyy­le­jä. Ainoas­taan funk­tio­na­lis­min eri muo­dot ope­tel­laan niin hyvin, että nii­tä osa­taan sovel­taa. Aina­kaan TTY:llä en ole kos­kaan näh­nyt ark­ki­teh­tien oppi­las­työ­näyt­te­lyis­sä mitään muu­ta tyy­li­la­jia kuin funk­kis­ta sisar­tyy­lei­neen sovel­le­tun. Kysyes­sä­ni ark­ka­ri­ka­ve­reil­ta, mik­sei kukaan sovel­ta­nut mui­ta tyy­li­suun­tia, vas­taus oli: “Ei sitä uskal­la tehdä.”

  47. Gre­jus: Yleen­sä van­han tyy­lin mukai­nen uusi raken­ta­mi­nen on aika epäonnistunutta. 

    Tämä joh­tuu vain ja ainoas­taan sii­tä, että yleen­sä van­han tyy­lin mukaan raken­net­taes­sa­kin käy­te­tään kus­tan­nus­syis­tä nyky­ai­kai­sia mate­ri­aa­le­ja. Tai siis ne mate­ri­aa­lit ovat pal­jon kal­liim­pia kuin perin­tei­set, mut­ta nii­tä käyt­tä­mäl­lä pääs­tään alhai­sem­piin työ­voi­ma­kus­tan­nuk­siin ja pie­nem­piin sei­nä­vah­vuuk­siin (jot­ka taas edel­lyt­tä­vät kal­lii­ta nyky­ai­kai­sia läm­pö- ja äänie­ris­tei­tä). Sei­nä­vah­vuu­den mini­moin­ti hin­nal­la mil­lä hyvän­sä tai­taa kyl­lä olla vali­tet­ta­van ylit­se­lyö­vä tren­di, kos­ka se vapaut­taa niin pal­jon neliöi­tä muu­hun käyttöön…

    Minua rie­poo enem­män kuin vähän se, että raken­ta­mi­nen on nyky­ään niin kal­lis­ta, että samal­la rahal­la pys­tyi­si usein todel­la­kin teke­mään jopa kun­nol­lis­ta, mut­ta sil­ti tus­kin kos­kaan teh­dään. Alal­le on vakiin­tu­nut se kult­tuu­ri että jos tuo tönö tuos­sa nyt 30–60 vuot­ta sei­soo niin se riit­tää. Ja sit­ten 30–60 vuo­den pääs­tä nämä homei­set ker­ta­käyt­tö­kult­tuu­rin tuot­teet suo­jel­laan aikan­sa tyy­lin huipentumina.

  48. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tar­koi­tat var­maan Käm­pin taloa Espalla?
    .

    Se on kopio alku­pe­räi­ses­tä. Nyt esi­tet­tiin Kata­ja­no­kal­le sel­lais­ta mitä siel­lä ei ole kos­kaan ollut (tai suun­ni­tel­tu mut­ta jää­nyt kes­ken kuten meri­ka­sar­min tapauksessa).

  49. Suo­ma­lai­sen ark­ki­teh­tuu­rin ongel­ma on uusien hyvän­näöis­ten talo­jen raken­ta­mi­nen vaho­jen yhtey­teen. Maa­il­mal­la sitä osataan.

    Kan­sain­vä­lis­tä tasoa Suo­mes­sa on enää kirk­ko­jen raken­ta­mi­nen, Kam­pin­tor­nin Kir­nu (?) on pai­kal­laan sii­nä iso­jen kuu­toi­den vieressä.

    Aikoi­naan alun­pe­rin Pro Maka­sii­nit ‑liik­keen idea oli vas­tu­taa kuu­tio­ra­ken­ta­mis­ta enem­män kuin suo­jel­la rupi­sia maka­sii­ne­ja. Lop­pu­tu­los oli aika mit­tän­sa­no­ma­ton kom­pro­miss­si, kos­teut­ta tii­vis­tä­vä Musiikkitalo.

    Esi­merk­ki Par­has­ta, mmi­ten uut­ta voi raken­taa van­ho­jen väliin. http://i146.photobucket.com/albums/r260/Klazu/Blogi/tanssiva_talo.jpg

    Ehkä kau­pun­ki­ku­vas­sa oli­si jo aika pääs­tä aal­los­ta eteenpäin.

  50. Pek­ka Tai­pa­le: Huo­non kuu­lu­vuu­den takia lie­nee tar­peen tois­taa: puhe­lin­poh­jai­nen jäl­ji­tin toi­mii huo­nos­ti fil­la­rin tapauk­ses­sa, kos­ka a) vir­ran­syöt­tö on vai­kea jär­jes­tää, ja b) lai­te ei voi olla teräs­ra­ken­teen sisällä.

    Fil­la­rien varas­ta­mi­nen ei muu­ten han­ka­loi­ta pol­ku­pyö­räi­lyä vain sik­si, että pyö­rä saat­taa kado­ta ja sik­si että pitää mak­saa vakuu­tus­mak­su­ja. Myös var­kauk­siin varau­tu­mi­nen aiheut­taa haittaa. 

    Fil­la­rin pysä­köi­mi­nen on hitaam­paa kuin vaik­ka­pa auton, kos­ka auto menee luk­koon kau­ko-ohjai­mel­la jota voi käyt­tää yhdel­lä kädel­lä, mut­ta fil­la­ri pitää lait­taa teli­nee­seen, irrot­taa luk­ko pidik­kees­tään, pujo­tel­la lukkovaijeri/ketju kiin­ni teli­nee­seen kyyk­kien jos­sain tois­ten pyö­rien välis­sä ja luki­ta kak­sin käsin. Läh­ties­sä toi­sin päin, lisäk­si vie­lä pitää lait­taa avain johon­kin veto­ket­jul­li­seen tas­kuun joi­ta lyc­raoh­jus­ku­teis­sa ei tie­ten­kään ole. Tuo pro­ses­si kyr­sii. Mik­sei fil­la­ri­var­kai­ta voi­si vain hirttää?

    Vas­ta­sit kui­ten­kin vaik­ka kiel­let­tiin. Älä jat­ka sitä enää.
    Tuo sek­su­aa­li­nen fan­ta­sia­si toi­sen tap­pa­mi­ses­ta fil­la­rin takia on okset­ta­va, ja ker­too vain sen, että Freud oli oikeassa.

  51. Osmo Soi­nin­vaa­ra: Tar­koi­tat var­maan Käm­pin taloa Espalla? 

    Tuos­sa ei var­si­nai­ses­ti ole raken­net­tu uut­ta, vaan raken­net­tu van­ha uudestaan.

    Kau­pun­ki on tosi­aan täyn­nä ker­taus­tyy­le­jä. Kui­ten­kin esim. empi­rel­lä on myös vah­vat omi­nais­piir­teen­sä, eikä se ole edes ulkoi­ses­ti pelk­kä pas­tis­si vanhasta.

    Kom­ment­ti­ni oli lii­an laa­ja, lähin­nä tar­koi­tin nyky­ai­kais­ta van­ho­jen tyy­lien kopioin­tia. Miten ker­taus­tyy­leis­sä, jos nii­tä vie­lä sel­lai­sik­si kut­su­taan, on onnis­tut­tu vaik­ka sotien jäl­keen? Vii­me­ai­kai­sis­ta räpel­lyk­sis­tä tulee mie­leen lähin­nä oma­ko­tia­luei­den vaa­lean­pu­nai­set, kodik­kaat muumitalot.

    Ehkä kyse tosi­aan on kou­lu­tuk­ses­ta tai raken­ta­mi­ses­ta ja vie­lä­kin voi­tai­siin luo­da jotain sie­det­tä­viä ker­taus­tyy­le­jä. Onko maa­il­mal­ta esimerkkejä?

    1. Pitäi­si löy­tää valo­ku­via, mut­ta Kes­ki-Euroo­pas­sa on pal­jon sel­lais­ta uudis­ra­ken­ta­mis­ta van­han jouk­koon, joka sovel­tuu sii­hen kuin nyrk­ki silmään.

  52. Gre­jus: Yleen­sä van­han tyy­lin mukai­nen uusi raken­ta­mi­nen on aika epäonnistunutta. 

    Van­han tyy­lin mukai­nen kopioi­mal­la men­neen ajan koris­te­ai­hei­ta on ihan oma jut­tun­sa. Hänen kunin­kaal­li­nen kor­keu­ten­sa Wale­sin prins­si kai har­ras­te­lee tämän tyy­lis­tä kuor­ru­tus­ta pääl­le­lii­mai­le­vaa “ark­ki­teh­tuu­ria”. Tai venä­läi­set uusrikkaat.

    Sen sijaan ympä­ril­lä ole­vaan mukau­tu­mi­nen otta­mal­la huo­mioon mm. katu­lin­ja, räys­täs­kor­keus, mate­ri­aa­lit, ikku­nat ja muut detal­jit (tai aina­kin osa niis­tä) on yleen­sä edel­ly­tys sil­le että saa­daan kau­pun­kia joka koe­taan miellyttäväksi. 

    Voi­daan teh­dä yksin­ker­tais­ta ja nyky­ai­kais­ta mut­ta sil­ti koko­nai­suu­teen ja his­to­ri­aan sulau­tu­vaa, ilman kuor­ru­tus­ta ja kopiointia.

    Moder­nis­mi hal­vek­si kaik­kea aikai­sem­paa ja myö­tä ihan­tee­na oli san­ka­ril­li­sen mes­ta­riark­ki­teh­din suun­nit­te­le­ma yksi­lö­suo­ri­tus. Mut­ta sit­ten kun eri­lai­sia itse­kes­kei­siä yksi­löi­tä pis­te­tään tar­peek­si mon­ta rin­nak­kain, syn­tyy vain kaaosta.

  53. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Este­tii­kas­sa on monia taso­ja. Beto­ni­bru­ta­lis­mia oli­si parem­pi ver­ra­ta ato­naa­li­seen musiik­kiin. Molem­pien tai­de­suun­taus­ten arvos­ta­mi­nen vaa­tii “sivis­tys­tä” eli kuu­lu­mis­ta sisä­pii­riin, joka on saa­nut alal­le vuo­sien kou­lu­tuk­sen. Maal­lik­ko ei kum­paa­kaan osaa arvostaa.

    Niin­pä. Kan­sa saat­taa pitää tor­vi­musii­kis­ta, mut­ta ark­ki­teh­din pitää osa­ta soit­taa ensiviulua.

  54. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Ketään ei väki­sin raa­ha­ta Musiik­ki­ta­loon kuun­te­le­maan Schönbergiä. 

    Tans­kas­sa­pa juna­mat­kus­ta­jil­le pak­ko­soi­te­taan Niels Vig­go Bentzo­nia (tark­kaan ottaen tämän sävel­tä­mää kuu­lu­tuk­se­nal­ku­ti­lu­lii­tä d‑es‑b). Mut­ta joo.

  55. newy­or­kis­ta: Vas­ta­sit kui­ten­kin vaik­ka kiel­let­tiin. Älä jat­ka sitä enää. 

    Voi olla että tämä kes­kus­te­lun­ne on jotain humo­ris­ti­sek­si tar­koi­tet­tua sisä­pii­rin läp­pää mut­ta olen luul­lut että täs­sä blo­gis­sa on vain yksi kom­ment­tien kiel­tä­jä. Ai niin, trol­le­ja ei saa ruok­kia. Sil­loin nii­tä okset­taa­kin vähemmän.

    Itse aihees­ta sen ver­ran että jos­kus kul­je­tin pai­na­vaa luk­koa muka­na ja kiin­ni­tin hio­mio­ta mil­lai­siin paik­koi­hin pyö­rän jätän. Pyö­rän ikään­ty­mi­sen ja kulu­mi­sen myö­tä ongel­ma on pois­tu­nut itses­tään mut­ta sil­ti kes­kus­tas­sa on oikeas­ti hel­pom­pi pysä­köi­dä auto kuin polkupyörä. 

    Onko muu­ten val­vot­tui­hin mak­sul­li­siin park­ki­hal­lei­hin kiel­let­tyä (lii­ken­ne­tur­val­li­suus­syis­tä pit­kien kapei­den ramp­pien vuok­si) ajaa pyörällä?

  56. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    papparainen
    Oletk­jo har­kin­nut kun­nol­lis­ta luk­koa. Jos sel­lai­sen han­kit, huo­leh­di avai­mis­ta. Sitä ei saa auki ilman avainta. 

    Mik­si Osmo vähät­te­let ongel­maa? Täs­sä on ihan mer­kit­tä­vä ongel­ma kysees­sä eikä sitä ole syy­tä ohit­taa jos pyö­räiyä halu­taan edistää.

  57. Ehkä kyse tosi­aan on kou­lu­tuk­ses­ta tai raken­ta­mi­ses­ta ja vie­lä­kin voi­tai­siin luo­da jotain sie­det­tä­viä ker­taus­tyy­le­jä. Onko maa­il­mal­ta esimerkkejä?

    Pikai­sen google­tuk­sen poh­jal­ta nos­tai­sin omak­si suo­si­kik­se­ni täl­lä vuo­si­tu­han­nel­la raken­ne­tus­ta uusklas­sis­mis­ta Oxfor­din Sackle­rin kir­jas­ton ja englan­ti­lais­sai­raa­la “Wil­liam Wake Housen”. Molem­mat ovat ihan nätin näköi­siä, hyvin kuri­na­lai­ses­ti suun­ni­tel­tu­ja ker­taus­tyy­li­siä rakennuksia.

    Koti­maas­sa pitäi­sin sie­det­tä­vä­nä tyy­liin sopeu­tu­mi­se­na Tam­pe­reen Plev­na-elo­ku­va­teat­te­rin vie­reen van­haan teh­das­mil­jöö­seen raken­net­tu­ja uusia tii­li­ku­vio­pin­noit­tei­sia ker­ros­ta­lo­ja. Ne voi­si­vat kyl­lä olla vie­lä sel­keäm­min orna­men­toi­tu­ja, mut­ta menet­te­le­vät kom­pro­mis­si­na. Kat­to­lin­ja, pin­noi­tus ja ole­mus sopi­vat ympäristöön.

    Nyky­maa­il­mas­sa ei ole enää mitään syy­tä tun­nus­tau­tua Cor­busier’n lausee­seen “Orna­ment­ti on rikos, kun maa­il­mas­sa on näl­käi­siä ihmi­siä.” Oli­si aivan mah­dol­lis­ta teh­dä taval­li­sis­ta asuin­ra­ken­nuk­sis­ta yhtä koris­teel­li­sia kuin 1910-luvun hie­nos­to­ker­ros­ta­lois­ta. Ele­ment­ti, jos­sa oli­si orna­men­toi­tu ja esi­mer­kik­si geo­met­ri­sin frii­sein koris­tel­tu pin­noi­tus, ei mak­sai­si olen­nai­ses­ti tii­li­ku­vioi­tua ele­ment­tiä enempää.

  58. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Este­tii­kas­sa on monia taso­ja. Beto­ni­bru­ta­lis­mia oli­si parem­pi ver­ra­ta ato­naa­li­seen musiik­kiin. Molem­pien tai­de­suun­taus­ten arvos­ta­mi­nen vaa­tii “sivis­tys­tä” eli kuu­lu­mis­ta sisä­pii­riin, joka on saa­nut alal­le vuo­sien kou­lu­tuk­sen. Maal­lik­ko ei kum­paa­kaan osaa arvostaa. 

    Sep­po Hon­ka­nen: Niin­pä. Kan­sa saat­taa pitää tor­vi­musii­kis­ta, mut­ta ark­ki­teh­din pitää osa­ta soit­taa ensiviulua. 

    Jos kui­ten­kin vie­lä luki­sit sen vies­tin lop­puo­san­kin — eli vaik­ka arvon tai­tei­li­ja oman pää­nup­pin­sa sisäl­lä kuin­ka hal­vek­si­si sitä rah­vaan sivis­ty­mät­tö­myyt­tä, hänen pitäi­si kui­ten­kin muis­taa, että se rah­vas (pää­sään­töi­ses­ti) muo­dos­taa raken­nuk­sen käyt­tä­jä­kun­nan, ja oli­si suo­ta­vaa, ettei se raken­nuk­sen takia tule sai­raak­si tai masentuneeksi.

  59. II maa­il­man­so­ta tasa­si Frei­bur­gin mut­ta raken­si­vat van­han mal­li­sen kes­kus­tan uudel­leen. Pikai­ses­ti http://en.wikipedia.org/wiki/Freiburg_im_Breisgau
    löy­tyy mui­ta­kin haku­ja tie­tys­ti jos­ta voi ihas­tel­la kuvia upeas­ti raken­net­tua “van­haa” uut­ta kau­pun­kia jos­sa iso käve­ly­kes­kus­ta ja koko kau­pun­ki lähes­tul­koon kul­kee säh­köl­lä eli kis­ko­lii­ken­teel­lä. Todel­la kau­nis­ta ja toi­mi­vaa, mik­si ei Helsingissä?

  60. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: Onko muu­ten val­vot­tui­hin mak­sul­li­siin park­ki­hal­lei­hin kiel­let­tyä (lii­ken­ne­tur­val­li­suus­syis­tä pit­kien kapei­den ramp­pien vuok­si) ajaa pyörällä?

    Äkki­säl­tään näyt­täi­si sil­tä, että (Hel­sin­gin kan­ta­kau­pun­gis­sa) useim­pien hal­lien sisään­ajois­sa ei kiel­to­merk­ke­jä näy. Vain Stock­mann, Kam­pin kes­kus ja Haka­nie­men Jaf­fa Sta­tion ovat mer­kit pys­tyt­tä­neet. Kau­em­pa­na uudeh­ko­jen kaup­pa­kes­kus­ten pysä­köin­ti­hal­leis­sa näyt­täi­si pää­sään­töi­ses­ti kiel­to­merk­ki ole­van käytössä. 

    Kyse lie­nee hal­liy­rit­tä­jän kan­nal­ta kui­ten­kin lähin­nä mak­suis­ta: hal­lien tila on opti­moi­tu pysä­köin­tiin, joten pyö­ril­le ei ole yli­mää­räis­tä vapaa­ta nurk­kaa vaan niil­le pitäi­si vara­ta koko­nai­nen ruutu/ruutuja, mut­ta pyö­räl­lä pää­see puo­meis­ta ohi tai ali. Toki jyr­kis­sä ram­peis­sa ylä­mä­keen useim­mat pyö­räi­li­jät oli­si­vat auto­ja hitaam­pia, useim­mi­ten pois­tut­taes­sa, ja jyr­kis­sä mut­kis­sa “yllät­tä­viä” havainnoitavia.

  61. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Nyky­maa­il­mas­sa ei ole enää mitään syy­tä tun­nus­tau­tua Corbusier’n lausee­seen “Orna­ment­ti on rikos, kun maa­il­mas­sa on näl­käi­siä ihmisiä.” 

    Orna­men­tin tai­si ensin tuo­mi­ta rikok­sek­si Adolf Loos. Le Cor­busier muu­ten ihan­noi Adolf Hit­le­riä, kos­ka näki tota­li­ta­ris­mis­sa mah­dol­li­suu­den muut­taa koko raken­net­tu maa­il­ma oman vision­sa mukai­sek­si;) Vähän samaa hen­keä on san­ka­riark­ki­teh­tuu­ris­sa edelleen…

  62. Vil­le: Le Cor­busier muu­ten ihan­noi Adolf Hitleriä 

    En ole jäl­keen­päin googlaa­mal­la löy­tä­nyt kuvaa muis­ti­ku­vien tuek­si mut­ta jos­sain toteu­tu­mat­to­mien ark­ki­teh­tuu­ri­suun­ni­tel­mien näyt­te­lys­sä pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten oli Le Cor­busie­rin kont­ri­buu­tio Tuk­hol­man Norr­mal­min-Kla­ran alu­een “sanee­raus­suun­ni­tel­maan” jos­sa raken­nus­ten poh­ja­muo­to­na oli — hakaristi!

  63. ris­tiin-ras­tiin:
    Kyse lie­nee hal­liy­rit­tä­jän kan­nal­ta kui­ten­kin lähin­nä mak­suis­ta: hal­lien tila on opti­moi­tu pysä­köin­tiin, joten pyö­ril­le ei ole yli­mää­räis­tä vapaa­ta nurk­kaa vaan niil­le pitäi­si vara­ta koko­nai­nen ruutu/ruutuja.

    Itse kyl­lä voi­sin mak­saa­kin jos mah­dol­li­suus oli­si — tosin ei ehkä ihan kes­ki­päi­vän tak­soil­la mut­ta esi­mer­kik­si illal­la kon­ser­tis­sa tai elo­ku­vis­sa käy­des­sä tuo oli­si hyvää pal­ve­lua. Ja yhteen ruu­tuun saat­tai­si mah­tua vii­si­kin pyö­rää jos jol­lain sys­tee­mil­lä saa­tai­siin jopa tasat­tua mak­su nii­den kes­ken. (kun­han pyö­rä­var­kaat sit­ten eivät opi että vää­ril­lä kil­vil­lä varus­te­tun paket­ti­au­ton park­ki­mak­sun hin­nal­la hekin saa­vat läm­pi­mät ja valais­tut rälläköintiolosuhteet…)

    Jokin aika sit­ten pon­ga­sin Kluu­vin ram­peis­sa skeit­taa­jia, luul­ta­vas­ti mai­niot kal­te­vuus­pro­sen­tit ja sopi­vaa kiel­le­tyn pai­kan makua lisäksi 🙂

    Dun­nel­mal­lis­ten kort­te­li­ki­vi­jal­ka­pu­tiik­kien yksi huo­no puo­li on se, että oikeas­ti nii­den eteen ei saa tai aina­kaan ole huo­maa­vais­ta pysä­köi­dä fil­la­ria ikku­naa vas­ten nojaa­maan. Joten hyväl­lä tuu­ril­la auton saa sil­loin­kin lähem­mäk­si (yleen­sä toki ei). 

    Jois­sain Sig­ne Bran­de­rin tai I.K.Inhan hel­sin­ki­ku­vis­sa onkin sit­ten veloci­pee­de­jä autot­to­man kadun reu­nas­sa pysä­köi­ty­nä ilman eril­lis­tä tukea niin että pol­jin nojaa kanttariin.

  64. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pitäi­si löy­tää valo­ku­via, mut­ta Kes­ki-Euroo­pas­sa on pal­jon sel­lais­ta uudis­ra­ken­ta­mis­ta van­han jouk­koon, joka sovel­tuu sii­hen kuin nyrk­ki silmään. 

    Aina­kin tääl­lä omas­sa Ete­lä-Sak­sa­lai­ses­sa kau­pun­gis­sa­ni raken­net­tiin ihan tylys­ti 2010 muu­ta­ma fachwerk­hauser, jot­ka näyt­tä­vät ulkoi­ses­ti mel­kein ident­ti­sil­tä 1500-luvul­ta ole­viin naa­pu­ri­ta­loi­hin ver­rat­tu­na (vähän suo­rem­mat hir­ret ja lat­tiat vaa­te­ris­sa toi­sin kuin osas­sa nois­ta keskiaikaisissa…)

    Var­maan raken­ta­mi­nen mak­saa vähän ext­raa, mut­ta kun aina­kin nuo kak­si, jot­ka raken­net­tiin kes­kel­le his­to­rial­lis­ta käve­ly­kes­kus­taa ovat alu­eel­la jos­sa vuo­krat ovat Hel­sin­gin tasoa ja myyn­ti­hin­nat rei­lus­ti yli 200 000e / kaksiosta.

    Ikku­nat ja LVI-tek­niik­ka on muu­ten tääl­lä aivan alkeel­lis­ta. Tar­jol­la oli­si mil­jar­di­mark­ki­nat Suo­ma­lai­sil­le raken­nus- ja LVI-insi­nöö­ri ja ikku­na­val­mis­ta­jil­le jot­ka mul­lis­tai­si­vat täkä­läi­sen raken­ta­mi­sen ja ehkäi­si­si­vät pai­kal­li­set mel­kein joka asun­toa vai­vaa­vat homeongelmat.

  65. Kun ja jos pyö­räi­lyn edis­tä­mi­seen lai­te­taan rahaa, niin aloit­ta­kaa hie­koi­tus­se­pe­lis­tä. On rai­vos­tut­ta­vaa aina lop­pu­tal­ves­ta paik­kail­la terä­vän sepe­lin puh­ko­mia pyö­rän­ku­me­ja. Oli­pa kiva taas aamul­la läh­teä kotoa, kun jo toi­sen ker­ran täl­lä vii­kol­la oli kel­la­ris­sa odot­ta­mas­sa tyh­jäl­lä taka­ku­mil­la varus­tet­tu fillari.

  66. Osmo Soi­nin­vaa­ra:
    Pitäi­si löy­tää valo­ku­via, mut­ta Kes­ki-Euroo­pas­sa on pal­jon sel­lais­ta uudis­ra­ken­ta­mis­ta van­han jouk­koon, joka sovel­tuu sii­hen kuin nyrk­ki silmään. 

    Onhan sitä meil­lä­kin. Se har­voin kui­ten­kaan tar­koit­taa sitä, että yri­te­tään raken­taa joku van­han näköi­nen talo.

    Kyl­lä esi­mer­kik­si uusi opis­ke­li­ja­kir­jas­to Kai­sa­nie­men­ka­dul­la sopii ympä­ris­töön­sä pal­jon parem­min kuin jos tilal­le oli­si raken­net­tu joku 1700-luvun rene­sans­si­pa­lat­si. Tai makua­sia­han se on.

    Monet kes­kieu­roop­pa­lai­set kau­pun­git, kuten Var­so­va on tosi­aan raken­net­tu sodan jäl­keen koko­naan uudes­taan. Ei se kui­ten­kaan tar­koi­ta että meil­le kan­nat­tai­si teh­dä joku kes­kiai­kai­nen uusi kes­kus­ta. En myös­kään ole sitä miel­tä, että mei­dän van­ho­ja raken­nuk­sia pitäi­si pur­kaa uusien tieltä.

    Kii­nas­sa on muu­ten kokeil­tu tois­taa kes­kieu­roop­pa­lais­ta pik­ku­kau­pun­kic­har­mia. Itä­val­ta­lai­ses­ta Halls­tatt-nimi­ses­tä kyläs­tä on teh­ty replica Huizhouhun.

  67. Vil­le: Orna­men­tin tai­si ensin tuo­mi­ta rikok­sek­si Adolf Loos. Le Cor­busier muu­ten ihan­noi Adolf Hit­le­riä, kos­ka näki tota­li­ta­ris­mis­sa mah­dol­li­suu­den muut­taa koko raken­net­tu maa­il­ma oman vision­sa mukai­sek­si;) Vähän samaa hen­keä on san­ka­riark­ki­teh­tuu­ris­sa edelleen… 

    Onko tämä nyt se natsikortti 🙂

    Henk.koht. puo­lus­te­lin Gutzei­tin kuu­tio­ta juu­ri sii­nä mie­les­sä, että sen pyr­ki­mys on ollut sopia Kaup­pa­to­rin ran­nan riviin moder­nil­la taval­la. Onnis­tu­mis­ta voi­tai­siin arvioi­da jos se ei oli­si jää­nyt yksin nököt­tä­mään Skat­tan puolelle.

    Jos san­ka­riark­ki­teh­tuu­ril­la tar­koi­te­taan tönö­jä, joi­den pyr­ki­mys on päin­vas­toin olla sopi­mat­ta miten­kään ympä­ris­töön­sä ja teh­dä mah­dol­li­sim­man iso haa­va muu­hun raken­tee­seen, kuten vaik­ka Jät­kä­saa­ren hotel­li, niin se on kiel­tä­mät­tä aika fasis­tis­ta arkkitehtuuria. 🙂

  68. Eras­to­te­nes alek­sandria­lai­nen: Molem­mat ovat ihan nätin näköi­siä, hyvin kuri­na­lai­ses­ti suun­ni­tel­tu­ja ker­taus­tyy­li­siä rakennuksia. 

    Ber­lii­nis­sä hotel­li Adlon Pari­ser Platzil­la Bran­den­bur­din por­tin luo­na on teh­ty täy­sin uusik­si, tont­ti oli välil­lä sileä­nä. Muis­tut­taa alku­pe­räis­tä, mut­ta tar­kal­la ver­tai­lul­la huo­maa että kyse ei ole­kaan kopiosta:

    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d6/Bundesarchiv_Bild_102-13848F,_Berlin,_Hotel_Adlon.jpg

    http://www.liberty-international.org/Public/LIT/CP-GER/Upload/800px-Berlin_Hotel_Adlon.jpg

    Var­si­nai­sia koris­tei­ta ei ole (poh­ja­ker­rok­sen kivi­jal­ka­jäl­ji­tel­mää ehkä lukuu­not­ta­mat­ta) mut­ta ikku­noi­den, ryt­mi­tyk­sen, kat­to­muo­don ja mate­ri­aa­lien ansios­ta raken­nus ei hyp­pää sil­mil­le (vie­res­sä on kyl­lä sit­ten sel­lai­sia­kin kokeiluja…).

    Minun mie­les­tä­ni tuo ei ole kitschiä vaan his­to­rian kun­nioit­ta­mis­ta ja perin­tei­den tunnustamista.

  69. Museo­vi­ras­ton tou­hu on men­nyt jo lii­an pit­käl­le. Pitäi­si sää­tää vaik­ka sel­lai­nen nor­mi, että Museo­vi­ras­to voi suo­jel­la ker­ral­la vain 5 kohdetta/vuosikymmen. Kyl­lä 5 koh­tee­seen mah­tuu yhden vuo­si­kym­me­nen ark­ki­teh­tuu­ril­li­set erityispiirteet.

    Pol­ku­pyö­rien varas­ta­mi­sen ris­kiä pitää pie­nen­tää lisää­mäl­lä teli­nei­tä, joi­hin pyö­rän voi kiin­nit­tää. Sil­loin pyö­rää ei saa pois vain kan­ta­mal­la. Pyö­rän­luk­ko­jen suh­teen täl­lai­nen neu­vo: Lukon abso­luut­ti­nen pai­no on mel­ko hyvä kes­tä­vyy­den mit­ta­ri. Oma luk­ko­ni pai­naa aika pal­jon (ehkä 10 new­to­nia?) eikä ole varastettu.

  70. Pyö­räi­li­jä­au­toi­li­ja­ja­lan­kul­ki­ja: oli Le Cor­busie­rin kont­ri­buu­tio Tuk­hol­man Norr­mal­min-Kla­ran alu­een “sanee­raus­suun­ni­tel­maan” jos­sa raken­nus­ten poh­ja­muo­to­na oli – hakaristi! 

    Noh noh. Ettei mene ihan yksi­puo­li­sek­si nimit­te­lyk­si, muis­tu­te­taan että nat­sit viha­si­vat moder­nis­te­jä ja har­ras­ti­vat omas­sa raken­ta­mi­ses­saan hyvin klas­sis­ta kertaustyyliä.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Volkshalle

  71. Ila­ri Kau­ko:
    Museo­vi­ras­ton tou­hu on men­nyt jo lii­an pit­käl­le. Pitäi­si sää­tää vaik­ka sel­lai­nen nor­mi, että Museo­vi­ras­to voi suo­jel­la ker­ral­la vain 5 kohdetta/vuosikymmen. Kyl­lä 5 koh­tee­seen mah­tuu­yh­den vuo­si­kym­me­nen ark­ki­teh­tuu­ril­li­set erityispiirteet. 

    Ehkei kui­ten­kaan ihan näin. Minus­ta jok­seen­kin kaik­ki jäl­jel­lä ole­vat ennen vii­mei­sin­tä sotaa val­mis­tu­neet raken­nuk­set voi­si jo suo­jel­la sen­kin vuok­si että vähän hyvi­tet­täi­siin van­ho­ja paho­ja teko­ja, kui­ten­kin sil­lä varauk­sel­la että van­haa tyy­liä kun­nioit­ta­vat muok­kauk­set käyt­tö­tar­pei­den mukaan tulee sal­lia. Ja kyl­lä­hän se beto­ni­bru­ta­lis­mi­kin muis­to­merk­kin­sä ansait­see. Mut­ta voi­si­ko museo­vi­ras­tol­ta edel­lyt­tää edes uudem­man raken­nus­kan­nan suh­teen jon­kin­lais­ta kus­tan­nus­har­kin­taa? Eli suo­je­lu­hank­keil­le mää­rät­täi­siin jon­kin­lai­nen bud­jet­ti­kat­to, joka perus­tui­si vaih­toeh­tois­kus­tan­nus­ten selvittämiseen.

  72. Gre­jus:
    Noh noh. Ettei mene ihan yksi­puo­li­sek­si nimit­te­lyk­si, muis­tu­te­taan että nat­sit viha­si­vat moder­nis­te­jä ja har­ras­ti­vat omas­sa raken­ta­mi­ses­saan hyvin klas­sis­ta kertaustyyliä.

    Tuo on tot­ta — tosin näi­den tyy­lien suh­teen asiat ovat vähän suh­teel­li­sia; nykyih­mi­sen sil­miin aikan­sa hir­vit­tä­vää moder­nis­mia edus­ta­nut Loos­haus muis­tut­taa uusklas­sis­ta töö­lö­läis­ta­loa, jol­lai­sia meil­lä ei ole ollut tapa­na pitää moder­nis­mi­na. Ja ita­lia­lai­sen fasis­min ark­ki­teh­tuu­ri oli nyky­päi­vän sil­min­kin näh­den upe­aa “fun­kis­ta”

  73. Gre­jus: Onko tämä nyt se natsikortti 🙂
    Henk.koht. puo­lus­te­lin Gutzei­tin kuu­tio­ta juu­ri sii­nä mie­les­sä, että sen pyr­ki­mys on ollut sopia Kaup­pa­to­rin ran­nan riviin moder­nil­la taval­la. Onnis­tu­mis­ta voi­tai­siin arvioi­da jos se ei oli­si jää­nyt yksin nököt­tä­mään Skat­tan puolelle.
    Jos san­ka­riark­ki­teh­tuu­ril­la tar­koi­te­taan tönö­jä, joi­den pyr­ki­mys on päin­vas­toin olla sopi­mat­ta miten­kään ympä­ris­töön­sä ja teh­dä mah­dol­li­sim­man iso haa­va muu­hun raken­tee­seen, kuten vaik­ka Jät­kä­saa­ren hotel­li, niin se on kiel­tä­mät­tä aika fasis­tis­ta arkkitehtuuria. 🙂

    Gutzei­tin talos­ta on mon­ta ker­to­mus­ta; yksi on, että Aal­to suos­tui suun­nit­te­le­maan sen, kos­ka Norr­me­nin talo oli joka tapauk­ses­sa men­nyt­tä ja joku muu oli­si suun­ni­tel­lut uuden talon ellei Aal­to. Sit­ten on myös jut­tu, että se näyt­tää samal­ta kuin Aal­lon aiem­min suun­nit­te­le­ma, toteut­ta­mat­ta jää­nyt hotel­li jon­ne­kin muu­al­le… Myös ker­ro­taan, että raken­nus on teh­ty ita­lia­lais­ten renes­sans­si­pa­lat­sien mal­lin mukaan (kor­va­si­han se Norr­me­nin “palat­sin”). Itse asias­sa Gutzei­tin talo sopii oikein hyvin pai­kal­leen, mut­ta O‑P Joke­lan suun­nit­te­le­ma ulko­mi­nis­te­riön talo Raha­pa­jan toi­sel­la puo­lel­la sen sijaan on mit­ta­kaa­val­taan lii­an pie­ni ja tekee koko­nai­suu­des­ta epämuodostuneen.

    Aat­teel­li­set käsit­teet ovat han­ka­lia — esim. oikea fasis­ti­nen ark­ki­teh­tuu­ri on laa­dul­taan var­sin hyvää: esim. Mus­so­li­nin aika­na teh­dyt pik­ku­kau­pun­git ovat mit­ta­kaa­val­taan miel­lyt­tä­viä ja ark­ki­teh­tuu­ril­taan ihan onnis­tu­nei­ta, sen lisäk­si että nii­den raken­ta­mi­ses­sa oli vah­va sosi­aa­li­sen raken­ta­mi­sen aspekti.

    N.s. san­ka­riark­ki­teh­tuu­rin ongel­ma on, että suu­ret ark­ki­teh­dit ovat tai­tei­li­joi­ta ja tai­de on elä­mää suu­rem­paa; täl­löin tar­koi­tus pyhit­tää kei­not ja suun­ni­tel­mia teh­dään vaik­ka dik­taat­to­reil­le, kun­han saa­daan hie­noa ark­ki­teh­tuu­ria luotua…

  74. tpyy­luo­ma: Kun ei ymmär­rä on tapa­na kysyä. Jot­kut jopa osaa­vat vastatakin

    No vas­ta­taan sit­ten kun kysy­tään, vaik­ka nimi­mer­keil­le yleen­sä vas­taan vaik­kei kysytäkään.
    Tyy­pyl­le muu­ta­ma nuot­ti­vih­ko (kvg).

    Bloms­tedt: Canon 60
    Cor­busier: Modulor
    Vit­ru­vius: Architetture
    Lukion geo­met­ria: Kul­tai­nen leik­kaus (ei pidä ottaa ihan eksakstisti)

    Eikö­hän näil­lä joku ”Vuo­saa­ren vals­si” synny.

    Ruusu on yhtä kau­ka­na bru­ta­lis­mis­ta kuin Lor­di Vival­dis­ta, vaik­ka googlen tie­to­toi­mis­to muu­ta väit­täi­si­kin. Oikea ter­mi on betonieleganssi.

    Tyy­lil­lä ei sinän­sä ole väliä. On ole­mas­sa hyvää ja huo­noa barok­kia, jugen­dia, hyvää ja huo­noa fun­kis­ta, huo­noa modernia… 

    Nyky­ään vain kym­me­nen pro­sent­tia uudis­ra­ken­nuk­sis­ta on ark­ki­teh­tien suun­nit­te­le­mia, niis­tä­kin vain 10 pro­sent­tia hyvien ark­ki­teh­tien suun­nit­te­le­mia, siis 1%. Ruusu­vuo­ri oli heis­tä yksi. Tois­ta epäillään. 

    Ker­taus­tyy­le­jä ei Kata­ja­no­kal­le kai­va­ta, nii­tä voi käy­dä kat­so­mas­sa asun­to­mes­suil­la, jos­sa käki­kel­lo­ja riit­tää (tämä kom­ment­ti­na eras­te­to­los(?) tms. ateenalaiselle).

  75. Sep­po Hon­ka­nen: Vit­ru­viuk­sen teos oli muu­ten De Arc­hi­tec­tu­ra.

    En muu­ten ymmär­rä tuo­ta mei­dän ark­ki­teh­tiem­me vihaa “käki­kel­lo­ja” ja “muu­mi­ta­lo­ja” koh­taan. Kysei­set talot ovat tyy­pil­li­ses­ti perin­tei­sen suo­ma­lai­sen kan­san­omai­sen ark­ki­teh­tuu­rin nyky­so­vel­lu­tuk­sia. Täl­lai­si­na ne hei­jas­ta­vat kan­san­kult­tuu­ria taval­la, joka on jo sinän­sä arvo­kas. Esi­mer­kik­si naa­pu­ri­ni, joka teki oman talon­sa ulkoi­si­ne koris­te­ai­hei­neen mitä ilmei­sim­min “omas­ta pääs­tään”, on pelk­kä raken­nus­mies. (Tulok­set eivät vas­tan­neet näke­miä­ni jul­ki­si­vu­pii­rus­tuk­sia. Maa­seu­dul­la tämä menee läpi.) Täm­möi­nen työ on kan­san­tai­det­ta, vaik­ka itse oli­sin­kin käyt­tä­nyt vähän eri­lai­sia mittasuhteita.

    En minä­kään mitä tahan­sa ker­taus­tyy­liä kan­na­ta. Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa luon­te­vaa oli­si suo­sia uusklass­si­mia tai 1920-luvun klas­sis­tis­ta ark­ki­teh­tuu­ria, kun tämä on siel­lä ollut val­lit­se­va tyy­li. Sen sijaan oma­ko­tia­lu­eel­le en tätä tyy­liä suo­sit­te­li­si, sil­lä se joh­taa hel­pos­ti pönäk­kään, ympä­ris­töön­sä sopi­mat­to­maan tulok­seen. Klas­si­sen kar­ta­non näköi­nen talo vaa­tii ison ton­tin voi­dak­seen hal­li­ta ympä­ris­töään. Sen sijaan har­ja­kat­toi­nen, pari­tu­van tai rin­ta­ma­mies­ta­lon innoit­ta­ma tyy­li sopii hyvin tii­viil­le­kin alueelle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.