Auto ja fillari tasoissa kantakaupungissa

Otso Kivekäs linkit­ti mie­lenki­in­toisen tutkimuk­sen Helsinkiläis­ten liikku­mis­tot­tumuk­set 2012.

Huomio­ta herät­ti se, kuin­ka paljon eri liiken­nemuo­to­ja kan­takaupungis­sa asu­vat käyt­tävät päivit­täin. Matko­ja tehdään päivässä 2,7 asukas­ta kohden, mikä suun­nilleen ker­too, mitä ”matkalla” tarkoitetaan.

Kulku­muodoit­tain kan­takaupunki­lais­ten ja esikaupungeis­sa asuvil­la jakau­tu­i­v­at seuraavasti:

Pääasialli­nen kulkutapa Kan­takaup. Esikaup.
Käve­ly

35 %

21%
Ratik­ka

18 %

2 %
Bus­si

12 %

20 %
Fil­lari

11 %

11 %
H‑auto kul­jet­ta­jana

9 %

21 %
Metro

7 %

10 %
Juna

3 %

5 %
H‑auto matkus­ta­jana

3 %

8 %
Tak­si

1 %

1 %
Muu

2 %

2 %

 

Fil­lar­il­la ja henkilöau­tol­la matkuste­taan kan­takaupungis­sa suun­nilleen yhtä paljon! Tämä yllät­ti min­utkin. Jos olisi vain kan­takaupun­ki ja kan­takaupunki­laiset, fil­lare­i­ta olisi liik­keel­lä enem­män kuin auto­ja, kos­ka fil­lar­il­la har­va liikkuu matkus­ta­jana. Liki puo­let matkoista tehdään kävelleen tai fil­lar­il­la ja joukkoli­iken­teen osu­us on 40%. Esikaupungeis­sa auton osu­us on yli kaksinker­tainen kan­takaupunki­in näh­den ja kevyen liiken­teen osu­us vain kolmannes.

Aika suuri on auto­jen vaa­ti­ma tila ver­rat­tuna niiden osu­u­teen matkoista.

 

 

 

143 vastausta artikkeliin “Auto ja fillari tasoissa kantakaupungissa”

  1. Tuli eilen käy­tyä Suu­tar­i­lan suun­nas­sa. Siel­lä on omakoti­taloaluei­ta jois­sa joutuu käyt­tämään omaa autoa. Auton käytön kus­tan­nuk­set pitäisi olla pienem­mät, kos­ka omaa autoa joutuu käyt­tämään, jos asuu pääkaupunkiseudul­la vähän syrjemmässä.

    Vastaa

  2. Joo, tulos ker­too tosi­aan aika paljon siitä mitä “matkalla” tarkoitetaan.

    Matkalla tarkoite­taan sel­l­aista täysin jous­tavaa määritelmää jol­la saadaan halut­tu lopputulos. 

    Tai sit­ten kysessä on vain puh­das vale­htelu, kuten niiden 400 000 uuden “Helsinkiläisen” kanssa.

    Vastaa

    1. hup­sis
      Tutus­tu­itko lähteeseen?
      Aika rankkaa väit­tää Otan­ta­tutkimus Oy:n vale­htel­e­van. Tuo 2,7 matkaa päivässä osoit­taa, että mukana eivät ole lyhyet käyn­nit R‑kioskilla, vaan selvät työ- ja asin­toin­ti­matkat tai matkat harrastuksiin.
      Mikä on vale, joka sisäl­tyy 400 000 helsinkiläiseen? Vale­hteli­jak­si väit­tämi­nen vaatisi vähän perusteluja.

      Vastaa

  3. Aika mie­lenki­in­toinen on myös tieto, että kaikissa ikälu­okissa, siis myös lap­sis­sa, miehet kulke­vat autol­la kak­si ker­taa enem­män kuin naiset! (kaavio sivul­la 6) Nuore­na siis vit­sa väännetään…

    Vastaa

  4. Vähän totisem­min. Kyse­ly­tutkimus on tehty kesäl­lä eli tulok­set eivät ker­ro läh­eskään koko totu­ut­ta ja mukana on vain “matkat” jot­ka on tehty Helsin­gin sisällä.

    Kan­takaupungis­sa muuten matkuste­taan enem­män, eikös tiivi­in kaupunki­rak­en­teen pitänyt vähen­tää tarvet­ta matkustamiselle?

    Eli aika tyhjän­päiväi­nen tulos, mut­ta epäilemät­tä nousee esi­in hamaan tule­vaisu­u­teen kun pitää taas pon­tev­asti vas­tus­taa tuo­ta kaiken pahan alkua ja juur­ta, henkilöautoa.

    Vastaa

  5. Onhan esikaupungis­sa maatakin jokaista asukas­ta kohden enem­män käytössä. Veikkaan että moninkertaisesti.

    Pitäisikö sille tehdä jotain???

    Vastaa

  6. Ymmärsinkö siis pikav­ilka­isul­la oikein, että:

    1) Mitat­ti­in matko­jen eikä esimerkik­si liikut­tu­jen kilo­me­trien määrää?

    2) Mit­taus kos­ki syyskuuta?

    Vastaa

  7. Tutkimuk­sen luvut eivät täysin vas­taa arkikoke­mus­ta siitä, paljonko eri liiken­nevä­lineitä kaduil­la näkee. Tämä johtuu muu­tamista seikoista:

    1) Suuri (suurin?) osa kan­takaupungis­sa ajav­ista autoista tulee kan­takaupun­gin ulkop­uolelta. Ne eivät toki näy kun selvitetään kan­takaupunki­lais­ten liikkumista.

    2) Tutkimus mit­taa yhden syysku­un arkivuorokau­den liiken­net­tä. Nor­maali tapa liiken­nesu­un­nit­telus­sa, kos­ka väylät mitoite­taan kovim­man kuor­man eli syysku­un arkivuorokausien mukaan. Pyöräi­lymäärät esimerkik­si helmiku­un sun­nun­taina ovat kuitenkin selvästi alem­pia. Koko vuo­den keskimääräi­nen pyöräi­lymäärä lie­nee 30–50% alem­pi kuin syysku­un arkivuorokauden.

    3) Tutkimus mit­taa matko­jen määrää, ei kilo­me­trien. Kos­ka automatkat ovat keskimäärin pidem­piä, aje­taan autoil­la enem­män kilo­me­tre­jä, ja sik­si ne näkyvät katuku­vas­sa enem­män. Tämä ei tosin ole vält­tämät­tä kan­takaupungis­sa kovin merkit­tävää, kos­ka matkat keskimäärin ovat aika lyhyitä.

    Mut­ta sen tuo tutkimus on kyl­lä sanoo kiis­tat­tomasti, että kan­takaupun­gin liikenne pitää suun­nitel­la käve­lyn ja joukkoli­iken­teen varaan. Niil­lä kaik­ki toimii. Autot ja pyörät sit­ten sovite­taan sinne sekaan sen mukaan, miten käveli­jöitä ja joukkoli­iken­net­tä hait­taa­mat­ta sopi­vat. Tätä kohti olem­mekin ehkä matkalla…

    Vastaa

  8. Osmo Soin­in­vaara: Mikä on vale, joka sisäl­tyy 400 000 helsinkiläiseen? 

    Kos­ka tuos­sa vuodelle 2050 ulot­tuvas­sa ennus­teessa kyse ei ole Helsinkiläi­sistä eikä edes pääkaupunkiseudus­ta vaan Hyvinkäälle asti ulot­tuvas­ta alueesta joka on nyky­istä Helsinkiä (Sipoos­ta kap­atut alueet mukaan­lukien) 17 ker­taa suurem­pi. Alue voidaan asut­taa tihey­del­lä joka on noin puo­let Espoon nykyti­hey­destä ja jos pelkästään Helsinkiä koske­va ennuste pitää paikkaansa (0.7m vuon­na 2050), jää muille aluille vielä paljon vähemmän.

    Eli on totaalisen epäre­hellistä yrit­tää perustel­la tiheän asu­tuk­sen tarvet­ta noil­la kasvuen­nusteil­la. Suo­ras­taan paska­puhet­ta, etten sanoisi.

    Vastaa

    1. hup­sis?
      Mon­tako ihmistä mielestäsi asuu Lon­toos­sa? Jos Lon­tool­l­la voidaan tarkoit­taa koko kaupunkia, Helsingilläkin voidaan tarkoit­taa Helsin­gin seutua.
      Kumpaan mielestäisi on suurem­pi muut­topaine, Töölöön vain Hyvinkäälle?

      Vastaa

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Fil­lar­il­la ja henkilöau­tol­la matkuste­taan kan­takaupungis­sa suun­nilleen yhtä paljon! Tämä yllät­ti minutkin. 

    No ei todel­lakaan. Ilmeis­es­ti tarkoituk­sel­la harhaan­jo­htavasti tehty tutkimus, jos­sa on kysyt­ty jonkun kau­ni­in kesäpäivän matkustelua.

    Olen empi­iris­es­ti tutk­in­ut asi­aa päivys­tämäl­lä kan­takaupun­gin kadunkul­maa. Heinäkuise­na hellepäivänä lounaan aikana ohitse koheltaa yli 40 pyöräil­i­jää. Puoli vuot­ta myöhem­min, keskel­lä tam­miku­un pakka­sia, pyöräil­i­jöitä oli tasan nolla.

    Pitäisi ottaa selvää kuka tutkimuk­sen on teet­tänyt ja haas­taa oikeu­teen verora­ho­jen väärinkäytöstä.

    Vastaa

  10. Osmo, on kyl­lä vähän noloa nähdä tasois­esi ajat­teli­jan ja vaikut­ta­jan sor­tu­van moi­seen heit­te­lyyn. Kaik­ki vaan ei mah­du kan­takaupunki­in vaap­pumaan jopoil­laan paikas­ta toiseen.
    Jokainen ei myöskään todel­lakaan aina voi vali­ta mis­sä asuu.
    Juurikin tuol­lainen töölöläiseli­itisti­nen kaupunkivihreys saa aina vaalien aikaan min­utkin pyytämään anteek­si että olen joskus nuorem­pana tul­lut äänestäneek­si vihre­itä. Ei tule toistumaan.

    Vastaa

    1. Anteek­si nyt Juha, onkä väärin tai elit­is­tistä tode­ta, että kan­takaupungis­sa autoil­laan vähän? Minus­ta se on mie­lenki­in­toisen havain­to. En tien­nyt, että autoil­laan noin vähän.

      Vastaa

  12. “Jos olisi vain kan­takaupun­ki ja kaun­takaupunki­laiset, fil­lare­i­ta olisi liik­keel­lä enem­män kuin autoja”
    Aika pal­jas­ta­va lau­sei, sanoisin.…

    Vastaa

  13. “Jokainen val­it­see itse mis­sä asuu. Mik­si huonos­ta valin­nas­ta pitäisi muiden maksaa?”

    Pääkaupunkiseudul­la on niin paha puute asun­noista, ettei valin­nan­varaa ole eri­tyisen paljon. Moni asuu nykyisessä paikas­saan ihan vain sik­si, kos­ka mitään muu­takaan mah­dol­lisu­ut­ta ei ole ollut.

    Tämä on suo­raa seu­raus­ta yhteiskun­nan har­joit­ta­mas­ta sään­telystä. Siten olisi siis peri­aat­teessa ihan oikeutet­tua, että yhteiskun­ta kor­vaisi jotenkin tästä sään­telystä aiheutunut­ta haittaa.

    Vastaa

  14. minä olen use­asti käynyt bus­sil­la Suu­tar­i­las­sa. Tok­i­han henkilöau­tol­la voi päästä nopeam­min, mut­ta ei kait sitä nyt oikeasti pidä tehdä sen vuok­si halvem­mak­si, että pääsee joskus _Suutarilaan_?? Jos taas Suu­tar­i­lan val­it­see asuin­paikak­seen, niin se on tietoinen val­in­ta väl­jem­min raken­netun asuinalueen puoles­ta, joka tarkoit­taa väistämät­tä hie­man heikom­min toimi­vaa julk­ista liiken­net­tä. Ainakin sinne ekalle pysäkille saa tal­lus­taa keskimäärin sato­ja metrejä.

    Jos muuten luop­uu henkilöau­tos­ta, voi samoil­la kuluil­la tehdä huo­let­ta aika mon­ta taksimatkaa.

    Vastaa

  15. Melkoista idi­o­tismia väit­tää omakoti­taloa­sum­ista huonok­si valin­naksi. Saman­lainen älähdys lie kuu­luisi siitä, jos sanois­in kan­takaupungis­sa asum­istä type­r­äk­si valinnaksi.

    Et näköjään ymmärtänyt point­tia. Jos val­it­see asum­is­tavak­seen omakoti­talon joukkoli­iken­teen ulkop­uolel­la, on var­maankin pun­nin­nut keskenään hyö­tyjä ja hait­to­ja. Näin voi tehdä, mut­ta aja­tus, että hai­tat pitäisi tämän jäl­keen jonkun toisen mak­saa, ei kuu­lu tähän vapaan val­it­semisen periaatteeseen.

    Vastaa

  17. Fil­lar­in osu­us on sama 11% kan­takaupungis­sa ja lähiöis­sä. Silti kaik­ki (käytän­nössä) investoin­nit pyöräin­fraan tehdään kan­takaupunki­in. Miksi?

    Vastaa

  18. Aineis­ton keruu
    Aineis­to kerät­ti­in puhe­lin­haas­tat­teluin ohja­tusti ja valvo­tusti tietokoneavusteisel­la puhelinhaastatteluohjelmalla
    (CATI). Haas­tat­te­lut tehti­in viikoil­la 36−40 2012.

    Tehty­jen matko­jen määrä
    Tutkimuk­ses­sa matkalla tarkoitet­ti­in siir­tymistä kävellen tai jol­lain kulkuneu­vol­la paikasta
    toiseen. Vas­taa­jia pyy­det­ti­in ker­tomaan edel­lisen vuorokau­den aikana tekemän­sä matkat
    aamus­ta kel­lo 4.00:sta yöhön klo 3.59 asti sen kulku­ta­van mukaan, jol­la tehti­in kilometreissä
    pisin mat­ka. Mukaan otet­ti­in vain Helsin­gin sisäl­lä tapah­tu­vat matkat.

    Tulok­set oli­si­vat saat­ta­neet olla eri­laiset, jos haastet­telu olisi tehty viikoil­la 01–04 ja kysyt­ty mil­lä kulku­taval­la olette liikkuneet.

    Ei ole tarkoi­tus mol­la­ta pyöräi­lyä (itsekin mieluiten pyöräilen töi­hin kesäl­lä), mut­ta tutkimus ei vält­tämät­tä vas­taa todellisuutta.

    Vastaa

  19. Tuos­sa taulukos­sa kiin­nit­ti huomio­ta häm­mästyt­tävä rivi: “H‑auto kul­jet­ta­jana”. Luvut oli­vat käsit­tämät­tömän suuria. Onko meil­lä todel­la noin paljon ihmisiä joil­la on käytet­tävis­sään autonkul­jet­ta­ja? Vai onko kyse esimerkik­si inva­lidikul­je­tuk­sista. Mut­ta käsit­tääk­seni nekin tapah­tu­vat pääasi­as­sa invatak­seil­la. Eli ihmettelevä kysymys: Mitä tuo rivi oikein tarkoittaa?

    Vastaa

    1. H‑auto kul­jet­ta­jana tarkoit­taa, että istuu ratin takana. Luvuista voi päätel­lä, että autois­sa on yleen­sä 1,3 — 1,4 matkus­ta­jaa, esikaupunkialueil­la asuvil­la vähän enem­män kuin kan­takaupungis­sa, mikä sekin on ymmärrettävää.

      Vastaa

  20. Ase­matun­nelin Ars­ka: Pitäisi ottaa selvää kuka tutkimuk­sen on teet­tänyt ja haas­taa oikeu­teen verora­ho­jen väärinkäytöstä.

    Jos Ars­ka luet edes raportin kan­si­sivun, niin tiedät kenet haas­taa. Viit­sisitkö edes sen ver­ran lukea? Toki lukem­i­nen voi lisätä ymmär­rystä ja vähen­tää tuo­h­tu­mus­ta, mut­ta ehkäpä ris­ki kan­nat­taa ottaa.

    Vastaa

  21. “Fil­lari on myös autoa nopeampi Helsingis­sä ainakin kehä I:n sisäl­lä. Luul­tavasti paljon isom­mal­lakin alueella”.

    Itse pyöräilen Itä-Helsingistä Tikkuri­laan työ­matkat sulan kelin aikaan (8–9kk/y). Mat­ka tait­tuu suun­nilleen samas­sa ajas­sa kuin bus­sil­la (n. 35min). Tietenkin bus­si kaartelee ja pysähtelee vähän väliä ja ajaa pitem­pää reit­tiä. Henkilöau­tol­la mat­ka tait­tunee luon­nol­lis­es­ti rivakam­min Kehä III:sta pitkin. Mut­ta fil­lari tosi­aankin on nopea ja näppärä.
    Olen sil­loin täl­löin myös hölkän­nyt töi­hin. Aikaa menee reilu tun­ti. Hölkkäämi­nen sujuu talvel­la pyöräi­lyä turvallisemmin.

    Vastaa

  22. Men­nään harhaan, jos pyöräi­ly nähdään vain kan­takaupun­gin liikennemuodoksi.

    Esikaupunkialueil­la, vaik­ka sit­ten Suu­tar­i­las­sa, on yleen­sä hyvät väljät pyöräti­et. Kos­ka etäisyy­det ovat pitk­iä ja bus­sit kulke­vat har­vak­seen, pyöräi­lyn edut ovat selviä sekä käve­lyyn että bus­sei­hin nähden.

    Se, mitä lähin­nä kai­vat­taisi­in, olisi kun­non pyörä­park­ki-infra juna-asemille.

    Vastaa

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Jor­ma Nordin
    Jokainen val­it­see itse mis­sä asuu. Mik­si huonos­ta valin­nas­ta pitäisi muiden maksaa?

    Aika törkeää tek­stiä poli­itikol­ta joka has­saa veron­mak­sajien raho­ja vaik­ka mihin, kuten sosi­aaliseen asun­non­tuotan­toon, joukkoli­iken­teesen , asum­is­tuki­in ja muuhun humpuukiin. 

    Mik­si mei­dän muiden pitää noista maksaa?

    Vastaa

  24. KariS:
    Fil­lar­in osu­us on sama 11% kan­takaupungis­sa ja lähiöis­sä. Silti kaik­ki (käytän­nössä) investoin­nit pyöräin­fraan tehdään kan­takaupunki­in. Miksi? 

    Kos­ka lähiöi­den pyöräin­fra­struk­tu­uri on pääosin kohtu­ullisen hyvää, ja kan­takaupun­gin taas san­gen kehno. Eikä sat­saus toki ole pelkästään kan­takaupunki­in: viime kesänäkin paran­net­ti­in Viik­in­tie-Viilar­in­tie-yhteyt­tä ja Sahaa­jankadul­la on tehty töitä jo pidempään.

    Vastaa

  25. Itse asi­as­sa ei mitään outoa. On monia ihmisiä — mm. nyt eläk­keel­lä ole­va opet­tatut­tuni­ja mon­et hänen ystävistään — jot­ka asu­vat kan­taka­pu­nungis­sa, omisa­vat auton, mut­ta kulke­vat kaupungilla asioil­la, tapaa­maan tut­tu­ja tai esim. kon­sert­ti­in joko kävellen tai julk­isil­la kulkuneu­voil­la. Sehän on paljon vai­vat­tomam­paa. Autoa käyetään sit­ten mökki­matkoi­hin yms.

    Polkupyörä on käytän­nölli­nen, ja pyöräi­ly lisään­tynyt ilah­dut­tavasti. 70-luvun alus­sa polkupyöräl­lä tuli­vat yliopis­tolle kai vain akteeemikko Kipars­ki ja minä. — Talvipyöräi­ly on vaa­ti­vaa ja min­un iässäni jo mil­tei liian vaativaa.

    Pankaa muuten merkille, että myös kan­takaupungisa bussien osu­us kulku­muodoista on huomattava

    Vastaa

  26. Uno­hdin lisätä. Siis sil­loin 70-luvul­la ajoin keskus­tas­sa auto­jen joukos­sa. Eivät ne purreet.

    Talvi onkin ongel­mallisem­pi. Pyörä on sil­loin perin huonos­ti hal­litt­va kulkuneuvo.

    Vastaa

  27. Pyöräi­ly on täysin mar­gin­aa­li­nen tapa liikkua. Kul­je­tu­ista kilo­me­treistä ehkä pros­ent­ti liiku­taan pyöräl­lä, muual­la Suomes­sa ei sitäkään. Ei sovi per­heille, ei voi kul­jet­taa tavaraa, eii toi­mi talvel­la (kat­sokaa ulos) ja vie vähän pidem­mil­lä matkoil­la liikaa aikaa. Voisi uno­htaa koko pyöräi­lyn niin merk­i­tyk­stön se kokon­aisu­u­den kannal­ta on.

    Vastaa

  29. Jani Salin: Pyöräi­ly on täysin mar­gin­aa­li­nen tapa liikkua. Kul­je­tu­ista kilo­me­treistä ehkä pros­ent­ti liiku­taan pyöräl­lä, muual­la Suomes­sa ei sitäkään. Ei sovi per­heille, ei voi kul­jet­taa tavaraa, eii toi­mi talvel­la (kat­sokaa ulos) ja vie vähän pidem­mil­lä matkoil­la liikaa aikaa. Voisi uno­htaa koko pyöräi­lyn niin merk­i­tyk­stön se kokon­aisu­u­den kannal­ta on.

    Hol­lan­nis­sa ja varsinkin Tan­skas­sa pyöräil­lään kyl­lä paljon talvel­lakin. Las­ten ja tavaroiden kul­je­tuk­seen on kehitet­ty siihen tarkoitet­tu­ja polkupyöriä ja peräkär­ryjä. Talvi on eteläm­pänä tietenkin leu­dom­pi kuin Suomes­sa, mut­ta toisaal­ta jos on huono keli ajaa pyöräl­lä, on myös huono keli ajaa autollakin.
    Suomes­sakin pyöräilti­in, kävelti­in ja käytet­ti­in julk­isia kulkunevo­ja paljon enem­män sil­loin, kun olti­in köy­hä “kehi­tys­maa” eli n. 50 vuot­ta sit­ten ja sitä ennen. Auton käyt­tö on pitkälti elin­ta­sokysymys. Auton käytön vähen­e­m­i­nen lie­nee asenne- ja kult­tuurikysymys, elin­ta­so tuskin las­kee tarpeek­si, että se hoitaisi asian 😉

    Vastaa

  30. GranpaIg­or:
    Tuos­sa taulukos­sa kiin­nit­ti huomio­ta häm­mästyt­tävä rivi: “H‑auto kul­jet­ta­jana”. Luvut oli­vat käsit­tämät­tömän suuria. Onko meil­lä todel­la noin paljon ihmisiä joil­la on käytet­tävis­sään autonkul­jet­ta­ja? Vai onko kyse esimerkik­si inva­lidikul­je­tuk­sista. Mut­ta käsit­tääk­seni nekin tapah­tu­vat pääasi­as­sa invatak­seil­la. Eli ihmettelevä kysymys: Mitä tuo rivi oikein tarkoittaa?

    Hih. Siis henkilöau­toa itse aja­vat ja kyy­dis­sä ole­vat tilas­toidaan erikseen.

    Vastaa

  31. Otso Kivekäs: ) Suuri (suurin?) osa kan­takaupungis­sa ajav­ista autoista tulee kan­takaupun­gin ulkop­uolelta. Ne eivät toki näy kun selvitetään kan­takaupunki­lais­ten liikkumista.

    Tarken­netaan tähän nyt vielä, että suuri osa niistä autoil­i­joista myöskään ole menos­sa kan­takaupunki­in vaan aja­mas­sa sen läpi, esimerkik­si Lah­den­väylältä tai Itäväylältä Län­siväylälle. Emme tiedä kuin­ka suuri tämä osu­us, ja tässä on vähän määrit­te­ly­on­gelmi­akin, mut­ta joidenkin lähtei­den mukaan tyyli­in kol­mannes tai puo­let autoista.

    Arve­len että tämä menee niin, että jos nyt vaik­ka Kai­vokatu on syys­tä tai tois­es­ta kiin­ni, niin se ruuhkaut­taa mui­ta poikit­taisväyliä aina Kehä III saak­ka. Siis niin että kun joku ei pääse aja­maan Kai­vokat­ua, hän ajaa Helsinginkat­ua, joka hidas­tuu, jol­loin taas joku toinen vai­h­taa Nor­den­skiöldinkadulle. Eli kadut ovat tois­t­en­sa sub­sti­tu­ut­te­ja kos­ka autossa on ratti.

    Vastaa

  32. Minus­ta Osmo johtopäätök­sesi on kovin kan­takaupunki­lainen. 😀 Liiken­teen pitää olla hal­paa, nopeaa ja tehokas­ta. Fil­lari on lyhy­il­lä matkoil­la kaikkea noi­ta, joten en yhtään ihmettele tulosta. Henkilöau­to on nopea, hal­pa ja tehokas taas pidem­mil­lä matkoil­la, joten sen osu­us on ihan looginen.

    Vastaa

  33. Jor­ma Nordlin:
    Tuli eilen käy­tyä Suu­tar­i­lan suun­nas­sa. Siel­lä on omakoti­taloaluei­ta jois­sa joutuu käyt­tämään omaa autoa. 

    Suu­tar­i­las­sa joutuu käyt­tämään autoa? Mik­si ihmeessä? Jos lähim­mälle bus­sipysäkille on joka-ain­oas­ta paikas­ta alle 500m. Ja busse­ja kul­kee hyvin tiheään, mm. lin­jat 70, 70T, 70V, 73, 75A, 77A.

    Tyyp­illi­nen väite avut­toma­l­ta miesautoilijalta.

    Vastaa

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Luvuista voi päätel­lä, että autois­sa on yleen­sä 1,3 – 1,4 matkustajaa, 

    Mikä tarkoit­taa, että polt­toaineen kulu­tus matkus­ta­jaa kohden / 100 km on suun­nilleen sama kuin jos menisi lentokoneella.

    Toki lentokoneel­la liiku­taan pidem­piä matko­ja, mut­ta harvem­min päivittäin.

    Vastaa

  35. Mat­ti Kin­nunen:
    Fil­lari on myös autoa nopeampi Helsingis­sä ainakin kehä I:n sisäl­lä. Luul­tavasti paljon isom­mal­lakin alueella.

    Auton keskinopeus alle 20km/h, mihin fil­lar­il­la pystyy huonokuntoinenkin. 

    Se että fil­lar­il­la ei näköjään tarvitse välit­tää liiken­neval­oista ja voi ajaa ihan mis­sä huvit­taa ajo­radas­ta jalka­käytävään ja vai­h­taa tilanteen mukaan ihan miten sat­tuu tuo aika ison edun fil­lar­is­tille. Ain­oa ikävä puoli ovat jalankulk­i­jat jot­ka ei vält­tämät­tä väistä jalka­käytäväl­lä viilet­tävää fil­lar­is­tia, mut­ta kun tör­mää vauhdil­la selkään, niin eiköhän opi, vai mitä Mat­ti Kinnunen?

    Vastaa

  36. Hypo­teet­ti­nen ole­tus. Löy­ty­isikö ylipään­sä teol­lis­tuneesta maail­mas­ta Helsin­gin kokoista kaupunkia jol­la ei olisi esikaupunkeja?

    Vastaa

  37. Ilah­dut­tavaa tuos­sa on pyöräi­lyn osu­u­den selkeä kasvu työ­matkali­iken­teessä (sivu 15):

    2010 2012
    Käve­ly 9% 9%
    Polkupyörä 14% 18%
    Joukkoli­ikenne 48% 46%
    Henkilöau­to 28% 26%
    Muu 1% 1% 

    Jos pyöräi­ly jatkaa tuol­laista kasvua, menee se työ­matkali­iken­teessä koh­ta henkilöau­ton ohitse.

    Vastaa

  38. T.: Ain­oa ikävä puoli ovat jalankulk­i­jat jot­ka ei vält­tämät­tä väistä jalka­käytäväl­lä viilet­tävää fil­lar­is­tia, mut­ta kun tör­mää vauhdil­la selkään, niin eiköhän opi… 

    Min­ua yritet­ti­in pari vuot­ta sit­ten kas­vat­taa nöyräk­si jalankulk­i­jak­si. Kyseessä ei tosin ollut jalka­käytävä vaan “yhdis­tet­ty kevyen liiken­teen väylä” ja kävelin askeleen päässä oikeas­ta reunas­ta kos­ka pyöräil­i­järoolis­sa tiedän miten rasit­tavaa on keskel­lä tietä kävele­vien väistely.

    Tämä ei kuitenkaan riit­tänyt hikiselle asen­nepyöräil­i­jälle joka mätkähti keskelle selkää. Ilmeis­es­ti olet­ti että olisi näh­nyt taak­sepäin ja hypän­nyt sivu­un kos­ka tyypin oma matkan­teko katke­si samalla.

    Jos autoil­i­ja liikkuisi samal­la asen­teel­la, olisi syyt­teenä ollut törkeä varo­mat­to­muus ja isot lööpit. Sekä vaa­timuk­sia nopeusra­joi­tusten alen­tamis­es­ta ja autoveron korot­tamis­es­ta kollek­ti­ivise­na ran­gais­tuk­se­na kaikille bensafasisteille.

    Mut­ta kun pyörä on sym­pa­at­ti­nen ja ympäristöys­tävälli­nen ja eihän siinä tarvitse ajoko­rt­ti­akaan niin vas­tuu siir­tyy alle jääville.

    Vastaa

  39. Jani Salin:
    Pyöräi­ly on täysin mar­gin­aa­li­nen tapa liikkua. Kul­je­tu­ista kilo­me­treistä ehkä pros­ent­ti liiku­taan pyöräl­lä, muual­la Suomes­sa ei sitäkään. Ei sovi per­heille, ei voi kul­jet­taa tavaraa, eii toi­mi talvel­la (kat­sokaa ulos) ja vie vähän pidem­mil­lä matkoil­la liikaa aikaa. Voisi uno­htaa koko pyöräi­lyn niin merk­i­tyk­stön se kokon­aisu­u­den kannal­ta on. 

    Logi­ikkaasi jatkaen tulisi pääkaupunkiseudun liikenne jär­jestää lentokoneil­la, ainakin omas­sa liikku­mises­sani se on kul­je­tuis­sa kilo­me­treis­sä mitat­tuna merkit­tävin. Lop­un matkaa kävelisin.

    Mik­si näin ei tehdä? Kos­ka tärkeää ei ole kilo­me­trien määrä, vaan sopi­vaan kohteeseen (työ­paik­ka, kaup­pa, viihde, liikun­ta) pääsem­i­nen mah­dol­lisim­man lyhyessä ajas­sa. On vaikeaa rak­en­taa kaupun­ki, jos­sa joka paikkaan voi kävel­lä, mut­ta on ihan mah­dol­lista rak­en­taa kaupun­ki, jos­sa joka paikkaan voi kävel­lä tai pyöräil­lä tai kulkea julkisilla.

    Vastaa

  40. Pyöräli­iken­teen osu­u­den kasvu kaupunkili­iken­teessä on Helsin­gin seudulle myön­teistä kehi­tys­tä. Sitä on help­po edis­tää kohta­laisen edullisin keinoin. Tarvi­taan uusia hyvin suun­nitel­tu­ja runk­oväyliä ja varsinkin joukkoli­iken­neter­mi­naalei­hin korkeata­soiset pyöräpysäköintitilat. 

    Suurin kus­tan­nuserä tulee ole­maan nyky­is­ten yhdis­tet­ty­jen jalankulku- ja pyörätei­den saneeraus.Kaupunkisuunnitteluvirasto on jo ryhtynyt avaa­maan tätä sarkaa.

    Helsin­gin seudul­la joukkoli­ikenne ja pyöräli­ikenne ovat kaveruk­set. Niiden palvelu­jen inte­groin­ti­in on saata­va riit­tävä inno­vati­ivi­nen suunnittelupanos. 

    Muis­sa kaupungeis­sakin on tarve saman­laiseen liiken­nepoli­ti­ikkaan. Liian kauan on pienis­sä ja keskisu­uris­sa kaupungeis­sa nähty pyörä ja bus­si tois­t­en­sa vihol­lisi­na. Joukkoli­ikenne on man­ail­lut pyörien vievän kan­nat­tavu­u­den ja palvelumah­dol­lisu­udet bus­sili­iken­teestä. Pyöräil­i­jät man­ail­e­vat bussien vaaran­ta­van katu­tilo­jen käyt­töä pyöräreitteinä.

    Vastaa

  41. T.: Se että fil­lar­il­la ei näköjään tarvitse välit­tää liiken­neval­oista ja voi ajaa ihan mis­sä huvit­taa ajo­radas­ta jalka­käytävään ja vai­h­taa tilanteen mukaan ihan miten sat­tuu tuo aika ison edun fil­lar­is­tille. Ain­oa ikävä puoli ovat jalankulk­i­jat jot­ka ei vält­tämät­tä väistä jalka­käytäväl­lä viilet­tävää fil­lar­is­tia, mut­ta kun tör­mää vauhdil­la selkään, niin eiköhän opi, vai mitä Mat­ti Kinnunen?

    En tiedä moi­ses­ta, kos­ka itse nou­datan liiken­nesään­töjä. Näin talvel­la täy­tyy pyöräil­lä ajo­radal­la valitet­ta­van usein, kos­ka pyöräti­et ovat ajokelvot­tomas­sa kunnossa. 

    Kevyen liiken­teen väylil­lä soi­tan kel­loa ja hiljen­nän vauh­tia kun on tarve ohit­taa jalankulk­i­ja. Muis­tan myös joka ker­ta lausua kiitok­sen ohit­ta­mal­leni jalankulkijalle.

    Pyöräilin viime vuon­na pääkaupunkiseudul­la noin 6500 kilo­metriä. Tiedän miten nopeasti polkupyöräl­lä pystyy ajaa­maan liiken­nesään­töjä nou­dat­taen ja ketään vaaran­ta­mat­ta. Min­ulle ei ole kil­pafil­lar­ia vaan aje­len van­hal­la Cres­centin hybridillä.

    Vastaa

  42. Auton keskinopeus alle 20km/h, mihin fil­lar­il­la pystyy huonokun­toinenkin. Laskel­mat:http://fillariajatus.blogspot.fi/2013/02/fillari-vs-auto-nopeusskaba.html

    No ei nyt sen­tään liioitel­la. Itsekin olen ihan melko hyväkun­toinen, mut­ta aika har­voin sitä 20km/h nopeu­teen yltää, ainakaan tääl­lä Turun keskus­tas­sa. Pitää kuitenkin pysähdel­lä liken­neval­oi­hin ja väis­tel­lä mui­ta, ja siltikin tulee hiki. Ja auta armias, jos on vielä jotain tavaraa kuskat­ta­vana, ei oo ihan helppoo. 

    Mut­ta sik­sipä juuri sitä pyöräi­lyä pitäisikin edis­tää ja helpot­taa. Sehän olis ihan lois­ta­va liikku­mis­muo­to, hal­paa ja saas­tee­ton­ta, tarvii tilaa vähem­män kuin autoilu ja kas­vat­taa kun­toakin ja sopii myös nuo­rille ja muille ajoko­r­tit­tomille. Jo ihan kansan­ter­vey­den, kaupunki­rak­en­teen ja tasa-arvonkin takia posi­ti­ivi­nen jut­tu. Kyl­lä mus­ta ainakin tun­tuu että pyöräi­lyä pide­tään yhä ihan tois­ar­voise­na liiken­nemuo­tona autoi­hin näh­den, kun noiden katu­jen kun­nos­s­api­toa ja liiken­nejär­jeste­ly­itä kattoo.

    Vastaa

  43. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    Tämä ei kuitenkaan riit­tänyt hikiselle asen­nepyöräil­i­jälle joka mätkähti keskelle selkää. Ilmeis­es­ti olet­ti että olisi näh­nyt taak­sepäin ja hypän­nyt sivu­un kos­ka tyypin oma matkan­teko katke­si samalla. 

    Jos jatke­taan täl­lä ääries­imerkkien lin­jal­la niin todet­takoon, että samaa tapah­tuu jatku­vasti pyöräil­i­jöi­den ja autoil­i­joiden välil­lä. Väyläl­lä, jol­la molem­mat liikku­vat, autoil­i­ja malt­taa ensin ajaa noin viisikym­men­tä metriä pyörän takarenkaas­sa kiin­ni ja läh­tee sen jäl­keen muun liiken­teen keskel­lä ohit­ta­maan, parin sentin päässä pyöräil­i­jästä, ja kiilaa suo­raan eteen, ennen kuin pysähtyy samantien seu­raavi­in liiken­neval­oi­hin. Tässä vai­heessa voikin pyöräil­iä puikkele­htia takaisin auton eteen ja ennen seu­raavia val­o­ja sama kissa-hiiri-leik­ki voi jatkua.

    Mon­etko val­ot muuten on raken­net­tu kevyen liiken­teen keskinäisen liikku­misen takia? Ymmärtääk­seni ei ensim­mäisiäkään. Kyl­lä liiken­neval­o­jen tehtävä kaupungis­sa on saa­da nelipyöräli­ikenne suju­maan ilman keskinäisiä kolare­i­ta sekä edes yrit­tää mah­dol­lis­taa kevyen liiken­teen ris­teämi­nen sen kanssa. Täl­lä logi­ikalla auto­ja varten raken­net­tu­jen val­o­jär­jestelmien orjal­lisen nou­dat­tamisen tarpeel­lisu­us on kevyelle liikku­jalle toisarvoista.

    Vastaa

  44. R.Silfverberg:
    Hypo­teet­ti­nen ole­tus. Löy­ty­isikö ylipään­sä teol­lis­tuneesta maail­mas­ta Helsin­gin kokois­takaupunkia jol­la ei olisi esikaupunkeja?

    Äsket­täin tuli tele­vi­sios­ta ohjel­ma “Detroitin sielun­mes­su”. Siinä san­ot­ti­in, että Detroitin väk­iluku on 800000, mut­ta esikaupungeis­sa on väkeä 3,5 miljoon­aa. IHan mie­lenki­in­toinen kehi­tyskulku ko. kaupungilla.

    Vastaa

  45. Jani Salin:
    Pyöräi­ly on täysin mar­gin­aa­li­nen tapa liikkua. Kul­je­tu­ista kilo­me­treistä ehkä pros­ent­ti liiku­taan pyöräl­lä, muual­la Suomes­sa ei sitäkään. Ei sovi per­heille, ei voi kul­jet­taa tavaraa, eii toi­mi talvel­la (kat­sokaa ulos) ja vie vähän pidem­mil­lä matkoil­la liikaa aikaa. Voisi uno­htaa koko pyöräi­lyn niin merk­i­tyk­stön se kokon­aisu­u­den kannal­ta on. 

    Mik­sei sovi per­heille? Lap­si-istu­in pienem­mille ja oma pyörä isom­mille lapsille. 

    Tavaraa voi minus­ta pyöräl­lä kul­jet­taa jopa parem­min kuin kävellen, kos­ka paino on pyöräl­lä, ei käsi­var­sil­la tms. Kehi­tys­mais­sa polkupyörä on hyvin yleis­es­ti käytet­ty tapa kul­jet­taa tavaraa. 

    Tal­ven hyväksyn esteek­si pyöräi­lylle, mut­ta ei se Helsingis­sä kestä kuin neljän­nek­sen vuodesta. 

    Polkupyörä on opti­maal­isim­mil­laan kaupunki­lais­ten työ- ja koulumatko­ja vas­ten. Ne ovat usein liian pitk­iä käveltäväk­si, mut­teivät liian pitk­iä pyöräl­lä ajet­tavak­si. En ymmär­rä, miten voit tätä blokkia kut­sua “merk­i­tyk­set­tömäk­si”.

    Vastaa

  46. Mat­ti Kin­nunen: Pyöräilin viime vuon­na pääkaupunkiseudul­la noin 6500 kilo­metriä. Tiedän miten nopeasti polkupyöräl­lä pystyy ajaa­maan liiken­nesään­töjä nou­dat­taen ja ketään vaarantamatta. 

    Hmm, tuos­ta tulee melkein 18km per päivä vuo­den joka ikiselle päivälle. En siis oikein usko, että tuol­laisia määriä pyöräilevä (eli siis n. tun­ti liikun­taa päivässä) kuu­luu enää alku­peräiseen kat­e­go­ri­aasi “huonokun­toinen”.

    Itse väit­täisin, että kaik­ki liiken­neval­ot ja jalankulk­i­joiden väistämiset huomioiden 20 km/h keskinopeutena kaupunkialueel­la on aika kova pyöräil­i­jälle. Ei mitenkään mah­do­ton hyväkun­toiselle, mut­tei kyl­lä sel­l­ainen, jon­ka voisi pan­na keskimääräiselle pyöräil­i­jälle ver­tail­taes­sa hän­tä autol­la liikkujaan.

    Vastaa

  47. Pyöräi­ly on paras liikku­mis­muo­to kaikissa kaupungeis­sa 1–5 km matkoi­hin. Jyväskylässä asues­sani talvipyöräi­ly oli usko­ma­ton nautin­to, kun kaupun­gin aura-auto piti kevyen­li­iken­teen väylät sileinä. Heti aamus­ta pääsi aurat­ulle tielle sotke­maan. Pekkaroin­ti vis­si­in syynä, mut­ta polkupyörä on Suomen Ateenas­sa lois­ta­va ympärivuoti­nen kulkupeli.

    Helsingis­sä hom­ma ei toi­mi. En ole tänä tal­ve­na polkenut metriäkään, kun käve­lykään ei aina meinaa sohjos­sa onnis­tua. Polkupyöräi­ly on kuitenkin tehokkain liikku­mis­muo­to, kun sen voi halutes­sa yhdis­tää julkiseen liiken­teeseen vaik­ka polke­mal­la metroase­malle tai rautatieasemalle.

    Jän­nä huo­ma­ta myös, miten pyöräi­ly vaikut­taa vireysti­laan. Kun perus­pyöräi­ly on tal­ven myötä pois­sa, kun­to tip­puu ja on tukkoinen olo. Hyvin pienikin liikku­mi­nen vaikut­taa selvästi lihaskun­toon ja esim. selän kipey­tymiseen istumatyössä.

    Kaupun­gin pyöräilysat­sauk­set voivatkin olla kansan­ter­vey­del­lis­es­ti harv­inaisen fik­su veto meikäläisille toimistorotille.

    Vastaa

  48. Koti-isä: …samaa tapah­tuu jatku­vasti pyöräil­i­jöi­den ja autoil­i­joiden välillä. 

    Eipä ole ajo­radal­la pyöräil­lessä kukaan koskaan ajanut min­ua autol­la kumoon. 

    Eikä ole koskaan ollut myöskään pyöräl­lä ajo­radan puolel­la liikkues­sa tapana “puikkele­htia” kenenkään eteen seiso­vas­sa jonos­sa. Yleen­sä vältän roolista riip­pumat­ta tahal­lista kiusaamista ja muun liiken­teen hidas­tamista. Protestien ja teinikap­inan paik­ka on muual­la kuin liiken­teessä jos­sa tur­val­lisu­us ja suju­vu­us on tärkeintä.

    Prätkäl­lä näyt­tävät aja­van joskus seiso­vas­sa jonos­sa kaisto­jen välistä keulille mut­ta eipä niistä sit­ten näy kuin perä­val­ot kun vihreä tulee.

    Vastaa

  49. Mie­lenki­in­toinen selvi­tys, joka ennen kaikkea osoit­taa kaikkien liikku­mis­muo­to­jen tarpeel­lisu­u­den, vaik­ka keskustelu näistä asioista tup­paakin men­emään juu­pas-eipäs ‑lin­jalle.

    Uskaltaisin jopa epäil­lä, että heikot sig­naalit alkaa meil­läkin viita­ta Peak Car ‑ilmiöön. Olisi mie­lenki­in­toista nähdä tilas­toa minkä ikäisenä nuoriso han­kkii nykypäivänä ajokortin.

    Valitet­tavasti meikäläi­nen liikenne- ja yhdyskun­ta­su­un­nit­telu ei ole kaik­il­ta osin aivan ajan her­mol­la, kun jopa kan­takaupunki­in kiin­ni raken­net­taville alueille vaa­di­taan parkkipaikko­ja kuin jon­nekin kehä­tien nukku­malähiöön. Samat­en yksi­ty­isautoilu ajaa aina tärkeysjärjestyk­sessä muun liikku­misen ohi, vaik­ka ei jatkos­sa aina olisikaan se kulku­muo­to jota ensisi­jais­es­ti pyritään käyttämään.

    Infra kun on kallista niin hukkain­vestoin­neista tulee huo­mat­ta­vat kus­tan­nuk­set. Lehti­ti­eto­jen mukaan Koivusaarenkin rak­en­t­a­mi­nen siir­tyy vuosil­la, kos­ka kel­lään ei ole varaa rak­en­taa sitä mas­si­ivista moottoritieliittymää.

    Vastaa

  50. Samuli Saarel­ma: Mik­sei sovi per­heille? Lap­si-istu­in pienem­mille ja oma pyörä isom­mille lapsille.
    Tavaraa voi minus­ta pyöräl­lä kul­jet­taa jopa parem­min kuin kävellen, kos­ka paino on pyöräl­lä, ei käsi­var­sil­la tms. Kehi­tys­mais­sa polkupyörä on hyvin yleis­es­ti käytet­ty tapa kul­jet­taa tavaraa. 

    Tal­ven hyväksyn esteek­si pyöräi­lylle, mut­ta ei se Helsingis­sä kestä kuin neljän­nek­sen vuodesta.
    Polkupyörä on opti­maal­isim­mil­laan kaupunki­lais­ten työ- ja koulumatko­ja vas­ten. Ne ovat usein liian pitk­iä käveltäväk­si, mut­teivät liian pitk­iä pyöräl­lä ajet­tavak­si. En ymmär­rä, miten voit tätä blokkia kut­sua “merk­i­tyk­set­tömäk­si”.

    On se pyöräi­ly help­poa! Ter­ve­tu­loa kokeile­maan, miten per­hep­yöräi­ly mum­mu­laan sujuu. Var­tiokylästä Lep­pä­vaaraan, 4 las­ta 6,7,9 ja 11 v. Ei ihan help­poa. Eikä edes turvallista.
    Viime vuon­na lumi satoi tänne jo 26.10. Tääl­lä talvi kestää noin 5 kuukaut­ta. Ei edes 1,5 kilo­metrin koulumatkalle uskalla päästää las­ta pyöräl­lä, hyvä kun lumisen reitin pystyy autol­la kulkemaan.

    Vastaa

  51. Samuli Saarel­ma: Tal­ven hyväksyn esteek­si pyöräi­lylle, mut­ta ei se Helsingis­sä kestä kuin neljän­nek­sen vuodesta. 

    Min­un kohdal­lani pyörä sovel­tuu juuri ja juuri huhtiku­un keski­vai­heen ja lokaku­un välisek­si ajak­si kulkemiseen Helsin­gin seudul­la. Ei pelkästään lumi ja sohjo talvel­la, vaan myös jatku­vat vesisateet, tuuli, aamu­pakkaset, pimeys ja heikot valais­tu­solo­suh­teet lop­pusyksys­tä sekä tei­den kuraisu­us ja jät­tivesik­lam­mikoiden yleisyys alkukeväästä estävät “her­ras­miespyöräi­lyn”.

    Vastaa

  52. Kari N: Ei edes 1,5 kilo­metrin koulumatkalle uskalla päästää las­ta pyöräl­lä, hyvä kun lumisen reitin pystyy autol­la kulkemaan.

    Huonokun­toinenkin lap­si jak­sa­nee kävel­lä 1.5 km suun­taansa koulu­un ja takaisin. Tuskin edes kaatuu. 

    Las­ten on hyvä liikkua päivit­täin. Autoil­la hei­dän ei tarvitse.

    Vastaa

  53. Jani Salin:
    Pyöräi­ly on täysin mar­gin­aa­li­nen tapa liikkua. Kul­je­tu­ista kilo­me­treistä ehkä pros­ent­ti liiku­taan pyöräl­lä, muual­la Suomes­sa ei sitäkään. Ei sovi per­heille, ei voi kul­jet­taa tavaraa, eii toi­mi talvel­la (kat­sokaa ulos) ja vie vähän pidem­mil­lä matkoil­la liikaa aikaa. Voisi uno­htaa koko pyöräi­lyn niin merk­i­tyk­stön se kokon­aisu­u­den kannal­ta on. 

    En ymmär­rä mik­si talvel­la pyöräi­lyä pide­tään ihan mah­dot­tomana. Tänään kävin lounaal­la, apteekissa ja postis­sa fil­lar­il­la. Matkaa jotain 3–4 kilo­metriä yhteen­sä. Hiukan oli loskaa, mut­ta silti hom­ma hoi­tui paljon nopeam­min kuin julk­isil­la, autol­la tai kävellen. Nastarenkaat pitää talvel­la olla, mut­ta mui­ta erikois­varustei­ta ei tarvitse. Itse asi­as­sa talvel­la pyöräi­ly on mielestäni suh­teessa yhtä han­kalaa kuin talvel­la autoilu. Eli vaatii totut­telua liukkaaseen ja pimeään, mut­ta suurin osa pyöräil­i­jöistä var­maan suo­ri­u­tuu. Ainakin jos eivät luovu­ta “kat­sot­tuaan ulos”.

    Vastaa

  54. Siir­to­la­pu­u­tarha: En ymmär­rä mik­si talvel­la pyöräi­lyä pide­tään ihan mah­dot­tomana. Tänään kävin lounaal­la, apteekissa ja postis­sa fil­lar­il­la. Matkaa jotain 3–4 kilo­metriä yhteen­sä. Hiukan oli loskaa, mut­ta silti hom­ma hoi­tui paljon nopeam­min kuin julk­isil­la, autol­la tai kävellen. Nastarenkaat pitää talvel­la olla, mut­ta mui­ta erikois­varustei­ta ei tarvitse. Itse asi­as­sa talvel­la pyöräi­ly on mielestäni suh­teessa yhtä han­kalaa kuin talvel­la autoilu. Eli vaatii totut­telua liukkaaseen ja pimeään, mut­ta suurin osa pyöräil­i­jöistä var­maan suo­ri­u­tuu. Ainakin jos eivät luovu­ta “kat­sot­tuaan ulos”.

    Sil­loin kun on 20 cm lun­ta maas­sa niin yksikään pyöäil­i­jä ei kul­je nopeam­min kuin jalankulk­i­ja. Pyöräil­i­jä joutuu mnimit­täin talut­ta­maan pyörän­sä. lisäk­si talvel­la kun kevyen liiken­teen väylät eivät ole kok klevey­deltääbn aina aurat­tu­ja niin pyöräil­i­jät ovat ris­ki jalankulkijoille. 

    Toine jut­tu on että kylmä viima käy silmi­in pyöräi­lessä jos käyt­tää silmälase­ja eikä näe kun­nol­la, ainakaan pimeässä tai hämärässä. Autossa sen­tään istut sisäl­lä kun ajat. Eril­liset ajo­l­a­sit kuten motoris­teil­la eivät ole ratkaisu heikkonäköiselle pyöräil­i­jälle kos­ka niis­sä ei ole taittoa.

    Vastaa

  55. Siir­to­la­pu­u­tarha: En ymmär­rä mik­si talvel­la pyöräi­lyä pide­tään ihan mahdottomana

    En minäkään. Itse poljin rauhal­lis­es­ti ja hikoilemat­ta Hert­toniemen­ran­nas­ta Krunikkaan 23 min­uutis­sa (5.8km, 15km/h). Julk­isil­la olisi men­nyt 30 min Reit­tiop­paan mukaan. Autol­la olisi voin­ut päästä 15 min­uutis­sa, mut­ta jou­tu­isi mak­samaan pysäköin­nistä ja kävelemään pysäköin­tipaikalta perille. 

    Ihmeel­lisen monil­la on aikaa ja varaa olla fil­laroimat­ta. Min­ul­la ei, sik­si fillaroin,

    Vastaa

  56. Siir­to­la­pu­u­tarha: En ymmär­rä mik­si talvel­la pyöräi­lyä pide­tään ihan mah­dot­tomana. Tänään kävin lounaal­la, apteekissa ja postis­sa fil­lar­il­la. Matkaa jotain 3–4 kilo­metriä yhteen­sä. Hiukan oli loskaa, mut­ta silti hom­ma hoi­tui paljon nopeam­min kuin julk­isil­la, autol­la tai kävellen. Nastarenkaat pitää talvel­la olla, mut­ta mui­ta erikois­varustei­ta ei tarvitse. Itse asi­as­sa talvel­la pyöräi­ly on mielestäni suh­teessa yhtä han­kalaa kuin talvel­la autoilu. Eli vaatii totut­telua liukkaaseen ja pimeään, mut­ta suurin osa pyöräil­i­jöistä var­maan suo­ri­u­tuu. Ainakin jos eivät luovu­ta “kat­sot­tuaan ulos”.

    On toss perää, mut­ta vain siteek­si. Viime tal­ve­na poljin +10 sentin tuoreessa lumes­sa koti­in ja kaaduin matkalla 5 ker­taa. Oli yksinker­tais­es­ti mah­dot­tomat olo­suh­teet, kun tuoreen lumen alla oli vielä paakku­un­tunut vanha.

    Tänä tal­ve­na ei ole vielä ker­taakaan ainakaan tääl­lä Laut­tasaarel­la ollut aurat­tua sohjo­ton­ta kaistaa tar­jol­la. Bus­sipysäkille käve­lykin on kahlaamista. Jos olisi pitkä pakkas­jak­so, lumi kovet­tuisi ja pyöräi­ly onnis­tu­isi jotenkin, mut­ta sohjo­hom­mat eivät vaan mulle mais­tu. Liian kova laji.

    Eipä keskus­tas­sakaan näyt­tänyt aamul­la ole­van mikään herkkuke­li, kun yön lumi olo sohjoon­tunut. Tuore lumi ja lähel­lä nol­laa ole­va läm­pöti­la ei vain ole otolli­nen pyöräilyyn.

    Vastaa

  57. Mat­ti Kin­nunen: Huonokun­toinenkin lap­si jak­sa­nee kävel­lä 1.5 km suun­taansa koulu­un ja takaisin. Tuskin edes kaatuu.
    Las­ten on hyvä liikkua päivit­täin. Autoil­la hei­dän ei tarvitse. 

    Ei meil­lä 6‑vuotias vielä yksinään kävele koulu­un, Itäväylä on siihen liian vilkas.

    Vastaa

  58. alek­sis salusjärvi: On toss perää, mut­ta vain siteek­si. Viime tal­ve­na poljin +10 sentin tuoreessa lumes­sa koti­in ja kaaduin matkalla 5 ker­taa. Oli yksinker­tais­es­ti mah­dot­tomat olo­suh­teet, kun tuoreen lumen alla oli vielä paakku­un­tunut vanha. 

    Joo, myön­netään, joka talvi on tosi­aan joitain päiviä kun hom­ma on mah­do­ton­ta. Vähän samaan tapaan kuin niihin pahimpi­in myräköi­hin ei autol­lakaan kan­na­ta lähteä. Suurim­man osan aikaa on sit­ten ihan nor­maali talvikeli.

    Tietysti väylien kun­nos­s­api­to on ihan olen­naista tällekin kulku­muodolle, eli jos ajelee paikois­sa, jois­sa kaupun­gin aurausstrate­gia on mallia “kyl­lä kevät sulat­taa”, niin koke­mus on var­maan erilainen.

    Vastaa

  59. Siir­to­la­pu­u­tarha: Joo, myön­netään, joka talvi on tosi­aan joitain päiviä kun hom­ma on mah­do­ton­ta. Suurim­man osan aikaa on sit­ten ihan nor­maali talvikeli. 

    Kyse ei ole siitä että aurat eivät ehtisi heti myräkän jäl­keen liik­keelle. Kyse on siitä että ne eivät ole viikonkaan päästä liikkeellä. 

    Eli joka ker­ta lumisateen jäl­keen on yhden päivän sijas­ta joitain viikko­ja kun hom­ma on mahdotonta!

    Vastaa

  60. “Pyöräi­ly on täysin mar­gin­aa­li­nen tapa liikkua. Kul­je­tu­ista kilo­me­treistä ehkä pros­ent­ti liiku­taan pyöräl­lä, muual­la Suomes­sa ei sitäkään. Ei sovi per­heille, ei voi kul­jet­taa tavaraa”

    Näistä stan­dard­i­mari­noista puut­tuu enää sairaan äidin kul­jet­ta­mi­nen lääkäri­in tai sairaalaan, huono ilma ja maamme pitkät etäisyy­det (vaik­ka oltaisi­in vain hake­mas­sa autol­la röök­iä lähikioskil­ta), ukkos­myrsky ja sodan puhkeaminen.
    Pyöräl­lä voi ihan main­iosti kul­jet­taa kaup­patavaroi­ta, kun ostaa korin eteen ja/tai taakse. Koko per­hekin voi pyöräil­lä. Siinä sitä läs­näoloa ja yhteisiä elämyk­siä tulee.
    Yleen­sä en aja pitk­iä matko­ja talvi­aikaan, mut­ta kaup­pareis­sut suju­vat kyl­lä fil­lar­il­la talvellakin.

    Vastaa

    1. Syysku­us­sa siis kaik­ista työ­matkoista Helsingis­sä tehti­in fil­lar­il­la, tuol­la täysin mar­gin­aalisel­la kulku­muodol­la. Kaupunkili­iken­teessä matkat ovat lyhy­itä, juuri fil­lar­ille sopivia.

      Vastaa

  61. Kyl­lä se niin on että jos lun­ta on pyörätiel­lä 20 cm niin käveli­jää nopeam­min liikku­mi­nen on kovan työn takana — mut­ta eipä se ole herkkua autol­lakaan. Suosit­te­len suksia

    Mut­ta täl­löin voi käyt­tää ajo­rataa, jos se on aurat­tu. Ja jos kumpaakaan ei ole aurat­tu, niin kan­nat­taa miet­tiä että minkä ihmeen takia teil­lä Helsingis­sä pide­tään vero­pros­ent­tia keinotekois­es­ti alhaal­la ja säästetään tästä asi­as­ta, joka toimii kaikkial­la muual­la suomessa.

    Toisek­si, talvipyöräi­lykin onnis­tuu kyl­lä ihan hyvin myös kohtu­ullisen kuor­man (alle 50kg ja 50litraa) kanssa, kun­han se on pyörä on kun­nolli­nen ja hyvin pakat­tu. Itse asi­as­sa kuor­mat­ul­la pyöräl­lä hanges­sa ajami­nen on jopa helpom­paa, kun mas­sa tasoit­taa tökkimistä. (eli siis ei sitä muovikas­sia roikku­maan tan­gos­ta ja alle sileitä renkai­ta — vaan nas­tat ja kun­nol­liset pyörälaukut tai peräkärri)

    On myös turha ver­ra­ta sen Bil­te­man halvim­man ja/tai pari vuot­ta huolta­mat­toman pyörän ajo-omi­naisuuk­sia siihen 100 ker­taa kalli­im­paan autoon, ja lisäk­si jät­tää käyt­töku­lut huomiotta.

    Jostain syys­tä autoil­i­joil­la on muuten aina kipeänä äiti tai lap­si — itse ei sen sijaan koskaan sairas­tu­ta, ainakaan niin pahasti että olisi vaar­al­lista ajaa autol­la. Kyl­lähän sinne lääkärille nimit­täin pääsee taksillakin. 

    Samoin niitä huonekalu­ja tai muu­ta isom­paa tavaraa myyvil­lä liikkeil­lä on yleen­sä kul­je­tus­palvelu tai net­tikaup­pa ja sitä sohvaa tai 6m rautasalkoa ei kyl­lä saa mah­tu­maan siihen far­mari­inkaan. Hin­takin on monas­ti varsin kohtu­ulli­nen. Ja jos tilaa netistä niin säästyy se liik­keeseen menon ja myyjän etsin­nän vaivakin.

    Toki tiet­ty kyn­nys käyt­tää tak­sia tai bus­sia tai kul­je­tus­palvelua tarvit­taes­sa on pienem­pi pyöräl­lä yleen­sä kulke­valle — mut­ta onpa siihen parem­min varaakin kuin auton omis­ta­jal­la. (ja aina­han voi vai­va­ta sitä auton omis­tavaa ituhip­pitut­tavaansa, jon­ka on muuten vaikea perustel­la auton omis­tamista itselleenkään 😉

    Vastaa

  62. Kari N: Var­tiokylästä Lep­pä­vaaraan, 4 las­ta 6,7,9 ja 11 v. Ei ihan help­poa. Eikä edes turvallista.

    No, laps­esi ovat juuri siinä ikku­nas­sa, että ovat vähän liian iso­ja las­tenis­tu­imeen, mut­ta liian pieniä päästet­täväk­si yksinään pyöräilemään. Ja tietenkään per­heel­lisil­lä ei myöskään pääkaupunkiseudul­la ole mui­ta liikku­misia kuin itälaidas­ta län­teen. Voi voi, täl­lä perus­teel­la ei tietenkään yksikään per­heelli­nen voi mis­sään tilanteessa liikkua pyörällä. 

    Jos point­ti­ni ei tul­lut selväk­si, niin en tietenkään tarkoit­tanut, että polkupyörä voisi kor­va­ta kaik­ki automatkat, vaan ain­oas­taan sitä, että iso osa autol­la kaupungis­sa liikku­mista on per­heel­lisenkin mah­dol­lista kor­va­ta pyörällä. 

    Viime vuon­na lumi satoi tänne jo 26.10. Tääl­lä talvi kestää noin 5 kuukautta. 

    Lisää eri­no­maista argu­men­toin­tia. Yhden tal­ven perus­teel­la­han on järkev­in­tä vetää johtopäätös siitä, mil­laisia tal­vet keskimäärin ovat. 

    Oma koke­muk­seni pyöräilystä ajal­ta, jol­loin joukkoli­iken­teessä oli käytössä kuukausiliput, oli se, että kolmel­la lip­ul­la selvisi yli talves­ta. Voi olla, että niiden lisäk­si muu­ta­man lisäk­er­ran piti takatal­ven vuok­si poikkeuk­sel­lis­es­ti men­nä bus­sil­la, mut­ta 5 kuukaut­ta yhtä­soit­toista pyöräi­lykelvo­ton­ta keliä vuodessa on kyl­lä täyt­tä liioittelua.

    Vastaa

  63. jari:
    “Pyöräi­ly on täysin mar­gin­aa­li­nen tapa liikkua. Kul­je­tu­ista kilo­me­treistä ehkä pros­ent­ti liiku­taan pyöräl­lä, muual­la Suomes­sa ei sitäkään. Ei sovi per­heille, ei voi kul­jet­taa tavaraa”

    Näistä stan­dard­i­mari­noista puut­tuu enää sairaan äidin kul­jet­ta­mi­nen lääkäri­in tai sairaalaan, huono ilma ja maamme pitkät etäisyy­det (vaik­ka oltaisi­in vain hake­mas­sa autol­la röök­iä lähikioskil­ta), ukkos­myrsky ja sodan puhkeaminen.
    Pyöräl­lä voi ihan main­iosti kul­jet­taa kaup­patavaroi­ta, kun ostaa korin eteen ja/tai taakse. Koko per­hekin voi pyöräil­lä. Siinä sitä läs­näoloa ja yhteisiä elämyk­siä tulee.
    Yleen­sä en aja pitk­iä matko­ja talvi­aikaan, mut­ta kaup­pareis­sut suju­vat kyl­lä fil­lar­il­la talvellakin. 

    Olen pahoil­lani, ymmärsin viestiketjun tarkoituk­sen väärin.

    Tot­takai polkupyörä on ehdot­tomasti paras kulkuneu­vo, keleistä riippumatta.
    Joka muu­ta int­tää, on marisi­ja. Sopivil­la lisä­varusteil­la polkypyöräl­lä voidaan kor­va­ta niin ambu­lanssit kuin ruumisautotkin. Jakelu­au­tot ovat pian katoavaa kansan­perin­net­tä, tavarat kul­jete­taan polkupyöräl­lä. Onhan pyörä kätevyyten­sä lisäk­si myös autoa nopeampi.

    Vastaa

  64. Kari N: Olen pahoil­lani, ymmärsin viestiketjun tarkoituk­sen väärin.

    Tot­takai polkupyörä on ehdot­tomasti paras kulkuneu­vo, keleistä riippumatta.
    Joka muu­ta int­tää, on marisi­ja. Sopivil­la lisä­varusteil­la polkypyöräl­lä voidaan kor­va­ta niin ambu­lanssit kuin ruumisautotkin. Jakelu­au­tot ovat pian katoavaa kansan­perin­net­tä, tavarat kul­jete­taan polkupyöräl­lä. Onhan pyörä kätevyyten­sä lisäk­si myös autoa nopeampi.

    Huvit­ti tää Karin iro­nia, kun Lon­toos­sa uuti­soiti­in jokunen vuosi sit­ten, että ambu­lanssilääkärit polke­vat onnet­to­muu­s­paikalle, kun pyörä oli aina ja kaikissa tapauk­sis­sa tsir­raa nopeampi kulkupeli. 

    Linkolan Penas ker­toi nuoru­usvu­o­sis­taan, että kol­menkymme­nen asteen pakka­nen kutisti rautaa sen ver­ran, että hänen pyörästään pasahti pin­nat kat­ki jol­lain pöl­löreis­sul­la maail­man selän takana.

    Postin­jakelu­a­han tehdään pyöräl­lä jo aika paljonkin Helsingissä. 

    Mut­ta kai se olen­nainen viesti näis­sä-propolk­i­joiden postauk­sis­sa on se ihan paikkansa pitävä havain­to, että pyörästä on olen­nais­es­ti enem­pään kaupunkili­ikku­mises­sa kuin mihin sitä nyt käytetään.

    En mä sitä itsekään tajun­nut ennen kuin aloin polkea kaik­ki matkat. Silmien avau­tu­mises­sa pyöräi­lyn tehokku­u­den suh­teen tulee hel­posti vähän kään­nynäi­nen olo, ja sitä alkaa sit­ten kään­nyt­tää muitakin. 

    Hus pyöräilemään siitä.

    Vastaa

  65. Lau­ri R: Mut­ta täl­löin voi käyt­tää ajo­rataa, jos se on aurattu. 

    Auo­toille tarkoite­tun ajo­radan käyt­tö pyöräi­lyä varten on kiel­let­tyä siel­lä mis­sä kul­kee pyörät­tie vier­essä. Riip­pumat­ta siitä onko pyörätie aurat­tu vai ei. Autoil­i­jat, eivätkä varsinkaan raskaan liiken­teen kul­jet­ta­jat, osaa varautua talvel­la ajo­radoil­la ajavi­in pyöräil­i­jöi­hin ja jar­rut­taa sel­l­ais­ten tul­lessa eteen. Lais­sa pitäisi lukea ja vaku­u­tusy­htiöi­den pitäisi tulki­ta siten että onnet­to­muusti­lanteis­sa jois­sa pyöril­i­jä jää auton alle kun ajaa ajo­radal­la jos vier­essä kul­kee pyörätie, on pyöräil­i­jä aina syyllinen.

    Kaupungeis­sa talvel­la ensisi­jaisi­na liikku­mis­muo­toina jota varten katu­jen aurausjärjestys pri­o­porisoidaan on pidet­tävä joukkoli­ikenne, jalankulku ja moot­to­ri­a­joneu­voli­ikenne, ei polkupyörät eikä mopot tai skoot­ter­it. Maaseudul­la moot­torikelkat hyväksyt­täneen kanssa mut­ta kaupunkili­iken­teeseen nekin ovat sopimattomat.

    Vastaa

    1. Auo­toille tarkoite­tun ajo­radan käyt­tö pyöräi­lyä varten on kiel­let­tyä siel­lä mis­sä kul­kee pyörät­tie vieressä

      Pyöräti­etä ei tarvitse käyt­tää, jos se ei ole kulkukelpoinen. Lain mukaan, jos pyörätiel­lä on kaivan­to, se pitää ohit­taa ajor­fadan, ei jalka­käytävän kaut­ta, kos­ka jalka­käytäväl­lä ajo on kiel­let­ty kaik­sis­sa olosuhteissa.
      Autoil­i­jan taas on sovitet­ta­va nopeuten­sa sel­l­aisek­wsi, että pystyy väitämään mitä hyvän­sä tiel­lä ole­vaa estettä.

      Vastaa

  66. Kari N: Olen pahoil­lani, ymmärsin viestiketjun tarkoituk­sen väärin.Tottakai polkupyörä on ehdot­tomasti paras kulkuneu­vo, keleistä riippumatta.Joka muu­ta int­tää, on marisi­ja. Sopivil­la lisä­varusteil­la polkypyöräl­lä voidaan kor­va­ta niin ambu­lanssit kuin ruumisautotkin. 

    Niin ja sehän mah­dol­lis­taa ter­veysase­maverkos­ton kar­simisen kun jokainen helsinkiläi­nen pääsee polkupyöräl­lä nopeasti johonkin viidestä ter­veysase­mas­ta. Lainatak­seni erästä Hesarin yleisönosastokirjoittajaa.

    Vastaa

  67. jari:
    “Pyöräi­ly on täysin mar­gin­aa­li­nen tapa liikkua. Kul­je­tu­ista kilo­me­treistä ehkä pros­ent­ti liiku­taan pyöräl­lä, muual­la Suomes­sa ei sitäkään. Ei sovi per­heille, ei voi kul­jet­taa tavaraa”

    Näistä stan­dard­i­mari­noista puut­tuu enää sairaan äidin kul­jet­ta­mi­nen lääkäri­in tai sairaalaan, huono ilma ja maamme pitkät etäisyy­det (vaik­ka oltaisi­in vain hake­mas­sa autol­la röök­iä lähikioskil­ta), ukkos­myrsky ja sodan puhkeaminen.
    Pyöräl­lä voi ihan main­iosti kul­jet­taa kaup­patavaroi­ta, kun ostaa korin eteen ja/tai taakse. Koko per­hekin voi pyöräil­lä. Siinä sitä läs­näoloa ja yhteisiä elämyk­siä tulee.
    Yleen­sä en aja pitk­iä matko­ja talvi­aikaan, mut­ta kaup­pareis­sut suju­vat kyl­lä fil­lar­il­la talvellakin.

    Isom­man per­heen viit­tä ruokakas­sia ei kul­jete­ta pyöräl­lä. Las­ten rat­tai­ta ei saa pyörän kyyti­in ja niin edelleen. Kyl­lä se näkyy ihan ikku­nas­ta mikä liiken­nevä­line ihmisille sopii (0 pyörää/10000 autoa).

    Vastaa

    1. Isom­man per­heen viit­tä ruokakas­sia ei kul­jete­ta pyörällä

      Meil­lä on viisi­henk­i­nen per­he ja mök­ki Sipoon Hangel­byssä. Lähin kaup­pa on Öster­sun­du­mis­sa. Käyn usei9n kau­pas­sa fil­lar­il­la, joskus ostaen ruokaa yli kymmenelle hen­gelle. Sat­u­lalaukkui­hin mah­tuu hel­posti 20 kiloa tavaraa, mikä riit­tää main­iosti. Viisi­henkisen per­heen nor­maalit päivit­täiset ostok­set mah­tu­vat jopa rep­pu­un, max 10 kg. Olen polkenut yhdek­sän kiloa tavaraa repus­sa Helsingistä Niz­za­an, joten ei tuo nyt niin vaikeaa ole. 

      Vastaa

  68. muka­va kuul­la että pyöräi­lyn suo­sio kas­vaa. ken­ties tämän myötä myös puit­teet paranevat, varsinkin talvel­la. kan­ta-kaupungis­sa etäisyy­det ovat kai sen ver­ran pieniä että talvipyöräi­ly on edelleen suh­teel­lisen nopeaa väylien huonos­ta kun­nos­ta huoli­mat­ta. omako­htais­es­ti (työ)matkan pitu­us kor­reloi negati­ivis­es­ti varsinkin talvipyöräi­ly päivien määrän kanssa. lyhyel­lä matkalla kur­jem­matkaan olo­suh­teet eivät lait­ta­neet vai­h­ta­maan pyörää julkiseen liiken­teeseen, mut­ta nyt kun talvel­la tähän pidem­pään matkaan kuluisi pyörän selässä noin tun­ti ja julkisel­la selvästi vähem­män, niin tuli jälleen han­kit­tua kuukausiko­rt­ti. tämä kausilip­pu jär­jestelmä muuten var­masti vähen­tää pyöräi­lyä helsingis­sä, kun bussi/raidematkan rajakus­tan­nuk­set tip­pu­vat nollaan.

    Vastaa

  69. Ihan turha väit­tää etteikö autoilu olisi kätevää. Jos se ei olisi niin kätevä peli niin mon­es­sa tilanteessa, niin ei kai auto­jen määrä olisi olen­nais­es­ti nous­sut sit­ten 70-luvun?

    (tiedok­si: kul­jen läh­es aina pyöräl­lä töi­hin ja aivan eri­tyis­es­ti 30 asteen pakkasil­la, kos­ka en halua kidut­taa rakas­ta menopeliäni!)

    Vastaa

  70. Kari N: Olen pahoil­lani, ymmärsin viestiketjun tarkoituk­sen väärin.

    Siltä vaikut­taa. Ajat­telit, että kri­ti­ik­ki kom­ment­tia “pyöräi­ly on liikku­mis­muo­tona merk­i­tyk­setön­tä” kohtaan tarkoit­taisi sitä, että kri­ti­ikin anta­jat oli­si­vat sitä nyt rak­en­ta­masi olk­iukon mukaista mieltä, että pyöräi­ly pystyy kor­vaa­maan kaik­ki mah­dol­liset liikkumistarpeet. 

    Otaan­pa alus­ta. Kaupunkialueel­la voi pyöräl­lä kor­va­ta merkit­tävän määrän liikku­mista. Sitä voi myös käyt­tää usein sil­loin, kun pitää kul­jet­taa tavaraa tai liikkua koko per­heen voimin. Sil­lä ei pysty kor­vaa­maan kaikkea mah­dol­lista liikku­mista. Oletko tämän osan kanssa eri mieltä?

    Vastaa

  71. Osmo Soin­in­vaara: Pyöräti­etä ei tarvitse käyt­tää, jos se ei ole kulkukelpoinen. 

    Ja tämähän on sit­ten usein erit­täin tulkinannvaraista.

    Eilen kävelin koti­in­päin kevyen liiken­teen väylää joka omas­ta mielestäni oli poikkeuk­sel­lisen hyvässä kun­nos­sa viime viikko­jen yleis­ti­lanteeseen ver­rat­tuna. Aurat­tu vas­ta eikä kuitenkaan vielä pehmen­tynyt askeleen alla sohjoon­tu­vak­si möhjöksi. 

    Ajo­radan puolel­la kuitenkin suhasi asen­nepyöräil­i­jä punainen valo taka­puo­lessa vilkkuen. Ja jono perässä — joista toki suurin osa ilkeitä yksi­ty­isautoil­i­joi­ta joille pieni kär­siväl­lisyysk­oulu­tus var­masti teki hyvää — mut­ta mukana myös pari bus­sia joiden matkus­ta­jat eivät ehkä olleet täysin sydämin mukana tässä kadunvaltausperformanssissa…

    Vastaa

  72. Jus­si Nie­mi: Isom­man per­heen viit­tä ruokakas­sia ei kul­jete­ta pyörällä. 

    Sat­u­lalaukut, kori pakkar­il­la ja mah­dol­lis­es­ti edessäkin, iso rep­pu ja tarvit­taes­sa vielä pienem­piä kasse­ja ohjaus­tan­gos­sa roikku­mas­sa. Väitän, että pyöräl­lä kul­kee isom­pi määrä kau­pas­ta kuin kävellen. Ei täy­dessä lastis­sa tietenkään mitään hur­jaa vauh­tia, mut­ta taku­ul­la kovem­paa kuin kävellen. 

    Jus­si Nie­mi: Las­ten rat­tai­ta ei saa pyörän kyyti­in ja niin edelleen.

    Ei saa, mut­ta istu­maan kykenevän taap­er­on saa lastenistuimeen.

    Vastaa

  73. R.Silfverberg: Autoil­i­jat, eivätkä varsinkaan raskaan liiken­teen kul­jet­ta­jat, osaa varautua talvel­la ajo­radoil­la ajavi­in pyöräil­i­jöi­hin ja jar­rut­taa sel­l­ais­ten tul­lessa eteen

    Eiks lais­sa luekaan, että ajoneu­vo on pystyt­tävä kaikissa olo­suhteis­sa pysäyt­tämään näkyvis­sä ole­val­la tieo­su­udel­la? Vieläpä niin, että vaaraa ei aiheudu itselle eikä sivullisille?

    Mis­tä muuten pyöräil­i­jät tule­vat eteen? Eiks autoil­i­ja aja fil­lar­is­tit kiin­ni? Pidä katse tiessä äläkä esim kän­nykässä, niin muu liikenne ei vaan “tule eteen”?

    Kort­ti pois autoil­i­jal­ta, jolle tulee eteen.

    Vastaa

  74. Samuli Saarel­ma: Sat­u­lalaukut, kori pakkar­il­la ja mah­dol­lis­es­ti edessäkin, iso rep­pu ja tarvit­taes­sa vielä pienem­piä kasse­ja ohjaus­tan­gos­sa roikkumassa. 

    Kyl­lähän kaukoidässä kul­jete­taan pyöräl­lä vielä tuo­takin isom­piakin kuormia. Ja tul­laan myös ihan hyvin toimeen ilman kypärää.

    Ja kolmipyörä­mopoil­la kul­kee saman ver­ran väkeä kuin tääl­lä menee pikkubus­si­in. Tarvit­taes­sa katolle.

    Ja avolava­paku­unkin saa las­tat­tua ainakin volyymin jos ei pain­on puoles­ta sen ver­ran mihin meil­lä vaa­di­taan puoliperävaunurekka.

    On siis todis­tet­tu että kaik­ki on mah­dol­lista, siitä on enää turha väit­tää mitään.

    Kyse on enää lähin­nä siitä onko se toiv­ot­tavaa, tur­val­lista, mukavaa ja tavoiteltavaa. Ja mitä sank­tioi­ta kek­sitään tover­ituomiois­tu­imes­sa niille jot­ka eivät suos­tu pyöräilemään talvella.

    Vastaa

  75. Jus­si Nie­mi: Isom­man per­heen viit­tä ruokakas­sia ei kul­jete­ta pyöräl­lä. Las­ten rat­tai­ta ei saa pyörän kyyti­in ja niin edelleen. Kyl­lä se näkyy ihan ikku­nas­ta mikä liiken­nevä­line ihmisille sopii (0 pyörää/10000 autoa).

    En ole ketään pakot­ta­mas­sa pyörän selkään sieltä läm­mite­tys­tä konevoimal­la kulkev­as­ta kop­per­os­ta, varsinkaan mehut ime­neen duu­nipäivän jäl­keen. En eri­tyis­es­ti mei­dän sääolois­sa ja lähiöik­si hajote­tus­sa kaupunki­rak­en­teessa. Mut­ta vas­tauk­se­na yksiselit­teisen kat­e­goris­es­ti esitet­tyyn väit­teeseesi: asennekysymys.

    Hol­lan­nis­sa allaku­vatut ovat täysin jokapäiväistä kauraa:
    Per­he pyörän kyy­dis­sä, tyyli yksi.
    Per­he pyörän kyy­dis­sä, tyyli kaksi.
    Per­he pyörän kyy­dis­sä, tyyli kolme.
    IKEAn lainafil­lari, huonekalu­jen kuljetukseen.

    Tan­skas­sa (hauko­tus) tuikitavallista:
    IKEA-lainafil­lari, malli kaksi.
    Sikäläi­nen Län­siväylän aamu­ru­uh­ka (uups, se olikin Tukholmasta).
    Toisen­lainen tapa kul­jet­taa tavaraa.
    Pos­timies.
    Lapsetkin kulke­vat.
    Vara­pyörä vähän eri merk­i­tyk­sessä kuin autoissa.

    Vähän harv­inaisem­pia näkyjä:
    Huoneka­lutkin kul­kee.
    Tämähän sopis hyvin Suomeen.

    Köy­hem­miltä seuduilta:
    *Vähin­tään* ne viisi kauppakassia.
    Ja sit­ten itse se per­he…

    Boul­derista, Col­orados­ta, on muuten jäänyt mieleen sarvet bussien keu­las­sa, joi­hin fil­lar­in voi nos­taa osamatkan tait­tamista varten bussikyydillä.

    Vastaa

    1. Näin ker­ran alpeil­la retkeilevän kuusi­henkisen per­heen, jol­la oli neljän hen­gen tandemin perässä peräkär­ry pienen kak­sosten kul­jet­tamista varten. Menivät ylöspäin kohti solan huip­pua. Olisi pitänyt jäädä kat­so­maan, miten selvi­sivät alamäestä, mut­ta ehkä siinä peräkär­ryssä oli jarrut.
      Peräkär­ryn perään oli laitet­tu rekoista tot­tu varoi­tuskylt­ti, jos­sa luki 4m.

      Vastaa

  76. Koti-isä: Mikä tarkoit­taa, että polt­toaineen kulu­tus matkus­ta­jaa kohden / 100 km on suun­nilleen sama kuin jos menisi lentokoneella.

    Niin on. Eikä tästä ole kovin pitkää matkaa raitio­vau­nun keskimääräisen matkus­ta­jak­ilo­metrin kasvi­huonekaa­supäästökuor­maan tai pääkaupunkiseudun lin­ja-auto­jen keskimääräiseen päästökuor­maan per matkustajakilometri.

    Sekä henkilöau­toilun että joukkoli­iken­teen ekote­hokku­us riip­puu käyt­töas­teesta, mitään suur­ta peruseroa ei ole. Ruuhkas­sa joukkoli­ikenne on eri­tyisen hyvä, hil­jaiseen aikaan eri­tyisen huono. Lisäk­si päästöero sähköju­nan ja kaupunkibussin välil­lä on hyvin suuri per paikkakilometri.

    Liikku­mis­muo­to­jen hait­to­ja kat­soes­sa on hyvä pitää pari nyrkkisään­töä mielessä. Ensim­mäi­nen on se, että suurin ero tulee konevoimaisu­u­den ja lihasvoimaisu­u­den välil­lä. Toinen suuri ero tulee täyttöasteesta.

    Joukkoli­iken­teen suurin etu on se, että kun liik­keel­lä on iso määrä ihmisiä, tieme­tre­jä per matkus­ta­ja menee vähän. Päästökysymyk­set ovat tässä suh­teessa tois­ar­voisia. (Ja ehkä senkin vuok­si, että henkilöau­toil­i­ja on ain­oa liiken­teessä moot­to­ril­la liikku­ja, joka mak­saa jotenkin real­is­tisen sum­man päästö­mak­sua.) Mut­ta noin peri­aat­teessa kysymys on ekol­o­gisetkin seikat huomioiden nimeno­maan kaupunki­ti­lan käytöstä ruuhka-aikaan.

    Vastaa

  77. Samuli Saarel­ma:
    Otaan­pa alus­ta. Kaupunkialueel­la voi pyöräl­lä kor­va­ta merkit­tävän määrän liikku­mista. Sitä voi myös käyt­tää usein sil­loin, kun pitää kul­jet­taa tavaraa tai liikkua koko per­heen voimin. Sil­lä ei pysty kor­vaa­maan kaikkea mah­dol­lista liikku­mista. Oletko tämän osan kanssa eri mieltä? 

    Olen samaa mieltä mon­en per­heen osalta. On kuitenkin hyvä muis­taa, että vaik­ka sinä ja per­heesi selviätte läh­es kaikesta liikku­mis­tarpeesta polkupyöräl­lä, on myös paljon per­heitä, joille pyöräi­ly on mah­dol­lista vain hyväl­lä kesäke­lil­lä, jos sil­loinkaan. Huonol­la kelil­lä mon­elle on ylivoimaista ajaa pyöräl­lä. Kaik­ki eivät ole hyväkun­toisia, voimakkai­ta ja taitavia. Jos sanon, että meil­lä on 5 kk, jol­loin ei pyöräil­lä tai jos Jus­si Nie­mi esit­tää syitä, jol­loin (heil­lä) pyörä ei sovi kulku­vä­li­neek­si, niin mik­si sin­un pitää epäuskoise­na int­tää vas­taan? Etkö voi vain hyväksyä, että on eri­laisia ihmisiä ja perheitä?

    Vastaa

  78. Muis­tute­taan vielä mitä mopon ja fil­lar­in kul­jet­ta­jan tulisi muistaa… 


    3.4.1981/267

    Tieli­iken­nela­ki
    1. Luku

    19 §
    Ohit­ta­jan ja ohitet­ta­van keskinäiset velvollisuudet

    Ohitet­ta­van on, havait­tuaan ohi­tuk­sen vasem­mal­ta, pysyteltävä niin oikeal­la kuin se muu liikenne ja olo­suh­teet huomioon ottaen on mah­dol­lista, eikä hän saa lisätä nopeutta.

    Hitaasti kulke­van ajoneu­von kul­jet­ta­jan on kapeal­la tai mutkikkaal­la ajo­radal­la tai vas­taan tule­van liiken­teen ollessa vilka­s­ta ohi­tuk­sen helpot­tamisek­si vähen­net­tävä nopeut­ta ja mah­dol­lisuuk­sien mukaan annet­ta­va tietä.

    Vastaa

  79. Samuli Saarel­ma: Itse väit­täisin, että kaik­ki liiken­neval­ot ja jalankulk­i­joiden väistämiset huomioiden 20 km/h keskinopeutena kaupunkialueel­la on aika kova pyöräil­i­jälle. Ei mitenkään mah­do­ton hyväkun­toiselle, mut­tei kyl­lä sel­l­ainen, jon­ka voisi pan­na keskimääräiselle pyöräil­i­jälle ver­tail­taes­sa hän­tä autol­la liikkujaan.

    Tähän vähän koke­mus­peräistä dataa. Olen var­maankin sel­l­ainen keskikun­toinen — lenkkeilen direk­ti­ivien mukaises­ti sään­nöl­lis­es­ti mut­ten ole mis­sään eri­tyisessä superkun­nos­sa. Toden­näköis­es­ti aset­tuisin kuitenkin työssäkäyvän kansan kun­tolu­ok­i­tuk­ses­sa medi­aanin parem­malle puolelle.

    Mie­lenki­in­toista ver­tailu­dataa olen saanut aja­mal­la samo­ja matko­ja sähköavusteisel­la ja taval­lisel­la fil­lar­il­la. Sähköavusteinen on siitä muka­va, että liikkues­saan se liikkuu hyvin vakiona 25 km/h. Sil­lä aja­mal­la esikaupunkialueen hil­jaisen ajan matkat (vain risteyk­si­in hidas­tuk­set) menevät noin 23 km/h keskinopeudel­la, ja melkein kaik­ki ohit­ta­jat ovat liik­keel­lä klos­sikengillä ja kippurasarvisilla.

    Samal­la vekot­timel­la kan­takaupungis­sa keskinopeus on tyyp­il­lis­es­ti noin 15 km/h, kos­ka aikaa menee paljon liiken­neval­ois­sa, muun liiken­teen takia ja risteyk­sis­sä. Ydinkeskus­tas­sa nopeus jää vielä selvästi alem­mas samoista syistä. Toki fil­lar­ilähet­ti­men­tal­i­teetil­la pää­sisi aivan toiseen tahti­in, mut­ta nyt kai puhut­ti­in sään­tö­jen noudattamisesta.

    Vähem­män tek­nol­o­gisel­la vehkeel­lä paine­len pahasti hikoilemat­ta esikaupunkialueel­la oma­l­la kun­nol­lani pysähdyksi­neen noin 17 km/h, sen yli alkaa men­nä liikun­nan puolelle (tarvit­see suihkun per­il­lä). Ydinkeskus­tas­sa toisaal­ta ei ole juuri mitään eroa fil­lar­ien välil­lä, kun ympäristö rajaa nopeu­den alas.

    Tältä poh­jal­ta väitän, että on kovin epäre­al­is­tista ajatel­la, että medi­aanikansalainen polk­isi fil­lar­il­la liiken­nesään­töjä nou­dat­taen keskinopeudel­la 20 km/h työ­matko­jaan varsinkaan kan­takaupungis­sa. Kon­trastik­si voidaan ottaa vaik­ka se kuu­luisa Hol­lan­ti. Ams­ter­dam on täyn­nä pyöräil­i­jöitä, mut­ta yleis­es­ti pyörien vauhti on hyvinkin maltillinen.

    Edelleen kan­nat­taa muis­taa, että pyörä on aidosti kil­pailukyky­isim­mil­lään muu­ta­man kilo­metrin matkoil­la. Sil­loin on varsin sama, onko keskinopeus 12 vai 20 km/h, kos­ka kil­pailukyky syn­tyy jous­tavu­ud­es­ta ja reitistöstä. Sekin on olen­naista ymmärtää, että pidem­mil­lä matkoil­la ruuhkat­tomam­mil­la reit­eil­lä pyöräi­ly ei ole ajankäytöltään kil­pailukyky­istä yksi­ty­isautoilun kanssa, sil­loin argu­ment­tien pitää olla toiset.

    Vastaa

  80. alek­sis salusjärvi: Polkupyöräi­ly on kuitenkin tehokkain liikku­mis­muo­to, kun sen voi halutes­sa yhdis­tää julkiseen liiken­teeseen vaik­ka polke­mal­la metroase­malle tai rautatieasemalle.

    Tämä on erit­täin tärkeä point­ti. Polkupyörän ja kiskoli­iken­teen yhdis­telmä on erit­täin nopea ja voit­taa mon­es­sa tapauk­ses­sa henkilöau­ton pitkäl­läkin matkalla. Tämän asian kun­toon­saat­ta­mi­nen ei oikeas­t­aan tarvitse muu­ta kuin riit­tävän asial­liset polkupyörien säi­ly­tys­mah­dol­lisu­udet esikaupunkien rautatieasemilla.

    Vastaa

  81. Sylt­ty: Ihan turha väit­tää etteikö autoilu olisi kätevää. Jos se ei olisi niin kätevä peli niin mon­es­sa tilanteessa, niin ei kai auto­jen määrä olisi olen­nais­es­ti nous­sut sit­ten 70-luvun?

    Autoilun määrä näyt­tää kään­tyneen kehit­tyneis­sä mais­sa lasku­un. Kehi­tys saat­taa toki olla väli­aikaista, mut­ta näyt­tää siltä, että nuorem­mat ikälu­okat pitävät autoa enem­mänkin kulkuneu­vona kuin statussymbolina.

    Ja onhan autoilu kätevää, tietyis­sä tilanteis­sa. Jos­sain Tam­mis­tossa on parkkipaik­ka kotioven vier­essä, tuskin koskaan oikeaa ruuhkaa ja kaik­ki palve­lut viiden min­uutin säteellä.

    Ongel­ma onkin siinä, että liiken­nesu­un­nit­telu kohtelee kaikkia aluei­ta tam­mis­toina jois­sa autoilu aina vain jatkaa kasvuaan. Jopa “saaria” kuten Jätkäsaari, Koivusaari tai Kru­unuvuoren­ran­ta raken­netaan sil­lä perus­teel­la, että kaikil­la on auto pihas­sa eli maan alla kel­laris­sa. Nämä ovat kuitenkin aluei­ta joil­la yksi­ty­isautoilu tulee suh­teel­lis­es­ti ole­maan kallista, han­kalaa ja hidasta.

    Ulkopoli­ti­ikas­sa ei mahde­ta maanti­eteelle mitään, mut­ta liiken­nepoli­ti­ikas­sa on eri meininki.

    Vastaa

  82. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Kyse on enää lähin­nä siitä onko se toiv­ot­tavaa, tur­val­lista, mukavaa ja tavoiteltavaa. Ja mitä sank­tioi­ta kek­sitään tover­ituomiois­tu­imes­sa niille jot­ka eivät suos­tu pyöräilemään talvella.

    Talvel­la pyöräilemät­tömyy­dessä ei ole mitään vikaa. Itse pyöräilin aikoinaan opiske­li­jana yhden tal­ven läpi ja oli se välil­lä aika vaikeaa. Ei kai kukaan mitään sank­tioi­ta tääl­lä ole ehdottanut. 

    Tur­val­lisu­us pyöräil­lessä, ihan kuten autoilus­sakin on aika paljon kiin­ni omas­ta nupista. Jos ajaa hur­jaa vauh­tia riskeistä ja muista välit­tämät­tä, niin var­maan jos­sain vai­heessa rysähtää. Tavoiteltavaa sanois­in kyl­lä sen ole­van, että suurem­pi osa kaupunkialueen nykyis­es­tä autoli­ikku­mis­es­ta tapah­tu­isi polkupyöräl­lä, kos­ka se vie vähem­män tilaa (etenkin pysäköi­tynä), antaa liikku­jalle liikun­taa, eikä tuo­ta ilmansaastei­ta eikä melua. Ja tietenkin rahaakin säästyy. 

    Mukavu­u­den sanois­in ole­van asen­nekysymys. Jos on tot­tunut liikku­maan vain autol­la, niin sit­ten polkupyörään vai­h­t­a­mi­nen voi alku­un tun­tua mukavu­us­ta­son laskul­ta, mut­ta kun­non kohentues­sa huo­maakin sen ole­van varsin näp­pärä liikkumistapa.

    Vastaa

  83. Ihan sem­moinen yleishuomio, että sil­lä että se ei palvele kaikkia voi kri­ti­soi­da ihan mitä tahansa liiken­nemuo­toa. On ole­mas­sa tietyt ryh­mät jot­ka kulke­vat ja alueet joil­la kul­je­taan joukkoli­iken­teelle, autol­la, ja fil­lar­il­lakin. Olen­naista mm. liiken­nejär­jestelmän kehi­tyk­sen kannal­ta on se mitä ne sekakäyt­täjät tekee ja minkälaisia aluei­ta on.

    Komp­paan Sep­po Vep­säläistä, fil­laris­sa on kasvun­varaa ja sen infra on ver­rat­taen hal­paa. Lisäk­si pyöräi­ly tukee joukkoli­iken­net­tä sitä kaut­ta että ne täy­den­tävät toisi­aan, ja autoilu­akin sitä kaut­ta että vähen­tää autoilun määrää eli ruuhkia.

    Vastaa

  84. Kari N: Jos sanon, että meil­lä on 5 kk, jol­loin ei pyöräil­lä tai jos Jus­si Nie­mi esit­tää syitä, jol­loin (heil­lä) pyörä ei sovi kulku­vä­li­neek­si, niin mik­si sin­un pitää epäuskoise­na int­tää vas­taan? Etkö voi vain hyväksyä, että on eri­laisia ihmisiä ja perheitä?

    Itse olen käsit­tänyt, että tässä on blo­gin alus­ta läh­tien keskustel­tu pyöräilystä Helsingistä. En tiedä, mis­sä päin Helsinkiä talvi kestää keskimäärin 5 kk. Jos viit­taat jon­nekin ihan muualle, niin olisi hyvä se mainita.

    Jus­si Nie­mi sanoi, ettei 5 kaup­pakas­sia kul­je pyöräl­lä. Tiedän koke­muk­ses­ta, ettei tuo pidä paikkaansa. 5 kaup­pakas­sia ei kul­je kävellen mukana, mut­ta pyöräl­lä ne kulke­vat. Veikkaan, ettei Jus­si ole edes kokeil­lut. En tiedä “pitääkö” min­un epäuskoise­na tuo­ta sanoa, mut­ta kaipa min­ul­la on oikeus se sanoa siinä, mis­sä Jus­sil­lakin päinvastainen. 

    Luitko lainkaan sitä, mitä kir­joitin ennen lainaa­maasi kohtaa? Min­un point­ti­ni tässä ei ole ollut se, että kaikkea liikku­mis­tarvet­ta voisi pyöräi­lyl­lä kor­va­ta. En siis tiedä, mitä mielipi­det­täni vas­taan tässä edes olet. 

    Huonol­la kelil­lä mon­elle on ylivoimaista ajaa pyörällä. 

    Siis fyy­sis­es­ti ylivoimaista vai sel­l­aista, että jos joutuu pane­maan sade­vaat­teet päälle ja saap­paat jalka­an, niin se on ylivoimaisen epämukavaa?

    Vastaa

  85. Viherinssi: Liikku­mis­muo­to­jen hait­to­ja kat­soes­sa on hyvä pitää pari nyrkkisään­töä mielessä. Ensim­mäi­nen on se, että suurin ero tulee konevoimaisu­u­den ja lihasvoimaisu­u­den välil­lä. Toinen suuri ero tulee täyttöasteesta.

    Onko­han tuo ensim­mäi­nen var­masti tot­ta? Jos ver­rataan taval­lista ja sähköavusteista polkupyörää keskenään, niin melkein luulisin, että fil­lar­in syömä sähkö aiheut­ti vähem­män päästöjä kuin min­un syömäni ruo­ka. Min­un tarvit­see syödä vähem­män, jos fil­lari avus­taa kuin jos se ei avus­ta. Mitään fak­taa tuos­ta sähköen­er­gian ruokaen­er­giaa pienem­mästä hiil­i­jalan­jäl­jestä min­ul­la ei ole. Lisäk­si sähköavusteisen pyörän valmis­tamisen hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin tavallisen.

    Vastaa

  86. Viherinssi: Tämä on erit­täin tärkeä point­ti. Polkupyörän ja kiskoli­iken­teen yhdis­telmä on erit­täin nopea ja voit­taa mon­es­sa tapauk­ses­sa henkilöau­ton pitkäl­läkin matkalla. Tämän asian kun­toon­saat­ta­mi­nen ei oikeas­t­aan tarvitse muu­ta kuin riit­tävän asial­liset polkupyörien säi­ly­tys­mah­dol­lisu­udet esikaupunkien rautatieasemilla.

    Joku var­maan osaa ker­toa, kuin­ka polkupyörä kul­kee junas­sa? Sujuuko kätevästi? En ole koskaan kokeil­lut, mut­ta olis kiva joskus ottaa fil­lari mukaan junaan. Ker­ran otin polkupyörän pikavuorobus­si­in, ja lop­putu­lok­se­na oli rikkoutunut poljin. En tiedä oliko vika bus­sikyy­dis­sä vai polkimes­sa alun­perin. Mut­ta jäi sem­mo­nen fiilis, että ei mun fil­lar­ia enää express­bussin tavarati­laan 🙁 Mik­si niil­lä ei ole mitään asial­lisia fil­lar­ite­lineitä siellä.
    Tässä asi­as­sa olis niin paljon kehitet­tävää, niinkuin asemien liityntäfillaripaikoissakin.

    Vastaa

  87. Samuli Saarel­ma: Itse olen käsit­tänyt, että tässä on blo­gin alus­ta läh­tien keskustel­tu pyöräilystä Helsingistä. En tiedä, mis­sä päin Helsinkiä talvi kestää keskimäärin 5 kk. Jos viit­taat jon­nekin ihan muualle, niin olisi hyvä se mainita.

    Luitko lainkaan sitä, mitä kir­joitin ennen lainaa­maasi kohtaa? Min­un point­ti­ni tässä ei ole ollut se, että kaikkea liikku­mis­tarvet­ta voisi pyöräi­lyl­lä kor­va­ta. En siis tiedä, mitä mielipi­det­täni vas­taan tässä edes olet. 

    Siis fyy­sis­es­ti ylivoimaista vai sel­l­aista, että jos joutuu pane­maan sade­vaat­teet päälle ja saap­paat jalka­an, niin se on ylivoimaisen epämukavaa? 

    Yritetään vielä. Helsingistä oli puhe. Jos luit niin näit, että mat­ka mum­mo­laan lähti Var­tiokylästä. Minä en puhunut talves­ta tieteel­lisenä ter­minä vaan ajan­jak­sona, jol­loin tiel­lä (maas­sa) voi olla lun­ta tai jäätä, eli liukas­ta. Sinä aikana mei­dän lapset eivät aja pyöräl­lä. Se aika on noin 5 kuukautta. 

    Luin kyl­lä kir­joituk­sesi. Olen täysin samaa mieltä kuin sinä tänään klo 17:52.
    En vain ymmär­rä mik­si nälvit esimerkkiäni Var­tiokylästä Lep­pä­vaaraan (19,5 km). Mat­ka ei ole kek­sit­ty vaik­ka onkin idästä länteen.
    Jos taas Jus­si Nie­mi kir­joit­ti, että 5 kas­sia ei kul­jete­ta pyöräl­lä, niin kai se on hänen osaltaan hyväksyt­tävä. Kaikki­han me tiedämme, että sopivil­la varusteil­la kul­jet­ta­mi­nen on mah­dol­lista. Osmo­han kul­jet­taa pyöräl­lä vaik­ka 20 hen­gen ker­makakun ja viikon ruuat.

    Vaikeus voi olla fyy­sistä tai psyykkistä. Pukemises­sa tai liikku­mises­sa, kun­nos­sa tai sairaudessa. Ehkä korke­as­sa iässä. Onhan noi­ta syitä. Talvel­la pelkokin on oikein hyvä syy.
    Huip­pukun­toiset, hikoilemat­tomat työ­matkapyöräil­i­jät eivät vält­tämät­tä ole enemmistönä.

    Kaikkien pitäisi silti voi­da liikkua. Omas­ta mielestään sopivim­mal­la välineellä.

    Vastaa

  88. Samuli Saarel­ma: Tal­ven hyväksyn esteek­si pyöräi­lylle, mut­ta ei se Helsingis­sä kestä kuin neljän­nek­sen vuodesta. 

    Minä kan­natan pyöräi­lyä, mut­ten itsekään viit­si ajaa töi­hin kuin enin­tään puo­let vuodes­ta, kos­ka min­ul­la on kohtu­ut­toman pitkä työ­mat­ka, läh­es 20 km. Lisäk­si en tai­da olla kovin sovel­tu­va Suomen ilmas­toon. Tai ainakaan riit­tävän reipas.

    Enkö minä ole ongel­ma kaupun­gin liiken­nejär­jestelmälle, jos ajan puo­let vuodes­ta julk­isil­la ja puo­let vuodes­ta fil­lar­il­la? Jos min­un­laisiani on paljon, niin kap­a­siteet­tia on kesäisin yli ja talvisin ali. Mitäs tähän san­otte? Ratkaiseeko fil­laroin­ti yhtään mitään, jos se on kovin kausittaista?

    Vastaa

  89. juminy: Enkö minä ole ongel­ma kaupun­gin liiken­nejär­jestelmälle, jos ajan puo­let vuodes­ta julk­isil­la ja puo­let vuodes­ta fil­lar­il­la? Jos min­un­laisiani on paljon, niin kap­a­siteet­tia on kesäisin yli ja talvisin ali. Mitäs tähän san­otte? Ratkaiseeko fil­laroin­ti yhtään mitään, jos se on kovin kausittaista?

    Tuskin pyöräli­iken­teen uusi tulem­i­nen muo­dos­tuu ongel­mak­si pelkäämästäsi liiken­teen kau­si­vai­htelu­jen jyrkken­e­mis­es­tä, vaik­ka pyöräi­ly esimerkik­si muu­ta­mas­sa vuodessa kaksinker­tais­tu­isi, kuten kaupun­ki tavoit­teenaan pitää.

    Jo nyt kausi- ja vuorokau­si­vai­hte­lut ovat suuret. Kesäl­lä lomakausi­na kadut vetävät hyvin ja joukkoli­iken­teen vaunuis­sa on väl­jem­pää, vaik­ka vuoroväle­jä on har­ven­net­tu. Kul­jet­ta­jat saa­vat lomansa hyvään aikaan.

    Suurin hyö­ty syn­ty­isi kevään ja syksyn osalta, jol­loin pyöräli­iken­teen kasvu helpot­taisi niin joukkoli­iken­teen kuin autoli­iken­teen riit­tävän väl­i­tyskyvyn jär­jestämistä. Ruuhkahuiput tasoit­tuisi­vat. Ruuhkaisim­mat kuukaudet ovat joukkoli­iken­teessä syys-lokaku­us­sa ja autoli­iken­teessä huhti-toukokuussa.

    Jos joukkoli­iken­teen käyt­tö alenisi 10 — 15%, se har­ven­taisi vuoroväle­jä vielä mar­gin­aalis­es­ti. Jos vähen­emä olisi 20–30%, tun­tu­isi se jo selvem­min palve­lu­ta­sos­sa. Sil­loin siir­tymän pyöräi­lyyn pitäisi olla jo Kööpen­ham­i­nan luokkaa.

    Autonkäyt­täjille pyöränkäytön osu­u­den kasvun vaiku­tuk­set oli­si­vat hyvin myön­teisiä, kos­ka nyt suuri osa pääverkos­ta on ruuh­ka-aikoina lähel­lä väl­i­tyskykyn­sä ylärajaa.

    Vastaa

  90. AnnaJ: pyörää voi kyl­lä kul­jet­taa junas­sakin. Kaukoli­iken­teen junis­sa kan­nat­taa suosia per­in­teisiä pika­ju­nia jois­sa pyörille on hyvät tilat, joskin joi­hinkin paikkoi­hin (esim Helsin­ki) niil­lä on han­kala päästä, kun kaik­ki on inter­ci­tyjä tms, joiden pyörä­paikat on joku suun­nitel­lut niin että telineistä vähin­tään yksi on aina rik­ki, tai vähin­tään sitä ei osa­ta käyt­tää, tai se ei ole yhteen­sopi­va pyörän kanssa, jol­loin kaikkia varat­tu­ja paikko­ja voi olla han­kala käyt­tää yhtä aikaa.

    Pitkän matkan bus­seis­sa pyörät kyl­lä kul­kee, mut­ta suosit­te­len pakkaa­maan itse ja kiin­nit­tämään johonkin. 

    Lähili­iken­teen junis­sa en ole koskaan kokeil­lut pyörää kuska­ta, kos­ka sama sel­l­aiset etäisyy­det on ajaakin.

    Ongelma­han on monas­ti että pyörän kul­je­tus on kovin kallista, halvem­mal­la pääsee matkus­ta­mal­la toises­sa päässä julk­isil­la, tai hol­lan­ti­laiseen tapaan omis­ta­mal­la pyörän molem­mis­sa päissä.

    On myös ole­mas­sa tait­topy­öriä, joi­ta voi kuska­ta ilmaisek­si (ainakin jos pyörä on kas­sis­sa) ja mah­tu­vat vaik­ka hat­tuhyl­lylle. Mak­sa­vat vaan aika paljon, eikä niil­lä voi kor­va­ta vält­tämät­tä oikeaa pyörää.

    Vastaa

  91. Sep­po Vep­säläi­nen:

    Autonkäyt­täjille pyöränkäytön osu­u­den kasvun vaiku­tuk­set oli­si­vat hyvin myön­teisiä, kos­ka nyt suuri osa pääverkos­ta on ruuh­ka-aikoina lähel­lä väl­i­tyskykyn­sä ylärajaa.

    Eikös tuos­sa nyt käy niin, että pyöräi­lyn lisään­tyessä kevyen liiken­teen väylien väl­i­tyskyky lop­puu samal­la taval­la kuin lop­puu kuulem­ma myös ajo­radan väl­i­tyskyky auto­jen lisään­tyessä. Esi­makua saati­in eli­nen kun joukko hamp­pu­lu­ote­ja val­tasi Kulosaaren sillan.

    Vastaa

  92. Samuli Saarel­ma: En tiedä, mis­sä päin Helsinkiä talvi kestää keskimäärin 5 kk. 

    Meil­lä päin alkoi huonot ajoke­lit mar­rasku­us­sa ja lop­punee maalisku­un lopus­sa. Helsingis­sä asun. 

    Voi olla että kalen­te­ri­ajoista saivartele­mal­la talvi kestää aina paper­il­la 3 kk, mut­ta minä ajankin kelien mukaan.

    Ja pyörän ohjaus­tan­gos­sa kieltäy­dyn kul­jet­ta­mas­ta ostoskasse­ja kuiv­al­lakin kelil­lä. Joku itsesuo­jelu­vais­to sitä tulisi olla pyöräilijälläkin.

    Vastaa

  93. Sep­po Vep­säläi­nen: Autonkäyt­täjille pyöränkäytön osu­u­den kasvun vaiku­tuk­set oli­si­vat hyvin myön­teisiä, kos­ka nyt suuri osa pääverkos­ta on ruuh­ka-aikoina lähel­lä väl­i­tyskykyn­sä ylärajaa.

    Eikö toisaal­ta kävisi niin, että osa julk­isil­la kulke­vista vai­h­taisi autoon, jos näyt­täisi, että autol­la pääsee taas hyvin? Eli autoru­uh­ka on melko vakio (eikös tätä käytetä argu­ment­ti­na lisäkaisto­ja vastaan?).

    Entäpä alueet, jois­sa bus­sit aja­vat jo ison osan ajas­ta läh­es tyhjinä, siel­lä lisään­tynyt fil­laroin­ti vie lop­utkin kan­nat­tavu­ud­es­ta? Voisiko ehkä ajatel­la, että omako­tialueil­la toimii fil­lari, henkilöau­to ja tak­si, jätetään tyhjät bus­sit aja­mat­ta? Edelleen, kan­natan pyöräi­lyä, mut­ten halua hai­hatel­la. Ajan har­rastemielessä ympäri vuo­den, mut­ta arki­a­joon olen syys­tä tai tois­es­ta liian pehmeä talvi­aikaan, joten kul­jen julk­isil­la. Auton omis­ta­jak­si olen vähän liian pihi.

    Vastaa

  94. AnnaJ: ei mun fil­lar­ia enää express­bussin tavarati­laan 🙁 Mik­si niil­lä ei ole mitään asial­lisia fil­lar­ite­lineitä siellä.

    No var­maankin sik­si, että pyöräte­line vie tilaa muul­ta tavar­al­ta ja heiken­tää tavarati­lan monikäyt­töisyyt­tä. Jos on ole­mas­sa näp­päriä tavarate­lineitä jot­ka eivät vie tilaa eivätkä paina paljoa, sel­l­aisen voi var­maan itse viedä bus­si­in sil­lä pyöräl­lä samal­la kun menee matkalle. Jos tämä ei onnis­tu, niin ei tarvitse ihme­tel­lä mik­si bussin tavarati­las­sakaan ei sel­l­aista vält­tämät­tä mah­du olemaan.

    Vastaa

  95. Lau­ri R: Lähili­iken­teen junis­sa en ole koskaan kokeil­lut pyörää kuska­ta, kos­ka sama sel­l­aiset etäisyy­det on ajaakin.

    Hyvin kul­kee fil­lari lähi­ju­nas­sa. 8.2. kul­jetin junan TIkkuri­las­ta Ker­avalle, kos­ka olin myöhässä huonon kelin vuok­si matkallani Tuusala­jär­ven ran­nalle. Hyvin sopi fil­lari eikä kukaan valit­tanut. Tarkas­ta­jatkin hyväksyivät fil­lar­i­ni mukise­mat­ta eivätkä siltä lip­pua tarkistaneet.

    Vastaa

  96. Mat­ti Kin­nunen: Mis­tä muuten pyöräil­i­jät tule­vat eteen? Eiks autoil­i­ja aja fil­lar­is­tit kiin­ni? Pidä katse tiessä äläkä esim kän­nykässä, niin muu liikenne ei vaan “tule eteen”?Kortti pois autoil­i­jal­ta, jolle tulee eteen.

    useim­mat autoil­i­jat sopeut­ta­vat nopeuten­sa tietenkin rajoi­tus­tan mukaan ja olet­ta­vat että esteitä ei ole.

    Esim 50–60 km/h nopeusra­joi­tusalueel­la pimeässä on vaikeaa havai­ta ajois­sa ajois­sa pyöräil­i­jää joka pol­kee 15 km/h ja ilman asian­mukaisia valoja. 

    Ainakin minä soi­tan torvea sel­l­aises­sa tilanteessa. Polkupyörä ei ole hyö­tykulkuneu­vo talvi­o­lo­suhteis­sa vaan lähin­nä urheiluväline. 

    Har­mi ettei polkupyöräl­lä ajoa varten tarvitse ajoko­rt­tia. Jos tarvit­sisi niin läjhtisi mon­elta pyöräil­i­jäl­takin se pois kun nykyli­iken­netä katsoo.

    Vastaa

  97. juminy
    Asun tuol­laisel­la alueel­la, jos­sa bus­si kul­kee vain päivä­saikaan. (Oulus­sa bus­sit eivät kul­je jos ne eivät ole kan­nat­tavia — vaik­ka siitä sit­ten aiheutuneekin joukkoli­iken­teen käyt­töas­teelle merkit­tävää haittaa)

    Se pyöräi­ly nimeno­maan mah­dol­lis­taa sen että tääl­lä voi asua ilman autoa (tai ilman kah­ta autoa), kos­ka ne har­vat bus­sit eivät riitä. Lisäk­si alue on tietenkin varsin har­vaan raken­net­tu, joten pyöräl­lä on näp­pärä käy­dä kau­pas­sa, joka on kuitenkin hie­man yli käve­ly­matkan päässä (alle 2km kuitenkin).

    Pekka Taipale on osit­tain oike­as­sa. Olisi kuitenkin help­po suun­nitel­la bus­si­in hyvät ja hal­vat telineet (riit­tävän isos­sa sar­jas­sa tehtynä), jot­ka saisi tarvit­taes­sa pois tieltä. (Esim kolme her­nesäkkiä päällekkäin menevien kar­tioiden pääl­lä + yksi irtosäk­ki + lenkke­jä joil­la pyörän saa kiin­ni lat­ti­aan). Ei kuitenkaan ratkaise ongel­maa että se pyörä vie yhtä paljon tilaa kuin 6 hlö matkatavarat.

    Mut­ta julkisen liiken­teen yhtiöi­den ei kan­na­ta kehit­tää pyörien siir­topalvelu­ja, kos­ka pyörästä ei kukaan kuitenkaan mak­sa yhtä pajon kuin ihmis- tai paket­ti­rahdista. Polkupyörä kun vie sen ihmisen tai 10 paketin ver­ran tilaa melkein vält­tämät­tä. Esim Onnibussin toisaal­ta kan­nat­taisi var­maan kokeil­la, kos­ka heil­lä ei ole paket­tibisnestä. Olet­taen että tavaratilois­sa on tyhjää tilaa.

    Vastaa

  98. Lau­ri R:
    Asun tuol­laisel­la alueel­la, jos­sa bus­si kul­kee vain päivä­saikaan. (Oulus­sa bus­sit eivät kul­je jos ne eivät ole kan­nat­tavia – vaik­ka siitä sit­ten aiheutuneekin joukkoli­iken­teen käyt­töas­teelle merkit­tävää haittaa)

    Se pyöräi­ly nimeno­maan mah­dol­lis­taa sen että tääl­lä voi asua ilman autoa (tai ilman kah­ta autoa), kos­ka ne har­vat bus­sit eivät riitä. Lisäk­si alue on tietenkin varsin har­vaan raken­net­tu, joten pyöräl­lä on näp­pärä käy­dä kau­pas­sa, joka on kuitenkin hie­man yli käve­ly­matkan päässä (alle 2km kuitenkin).

    Pitäis var­maan HSL-alueel­lakin lopet­taa ainakin huonoiten kan­nat­ta­va joukkoli­ikenne. Ihan ok minus­ta, jos jotkut alueet perus­tu­vat rehellis­es­ti yksi­ty­isautoilu­un, pyöräi­lyyn, käve­lyyn ja tak­si­in. Nythän näin on jo käytän­nössä monis­sa paikois­sa, mut­ta bona­r­i­na mak­se­taan vielä bus­si käyttöön.

    Vastaa

  99. Lau­ri R, kiitos tiedosta 🙂

    Pekka Taipale: No var­maankin sik­si, että pyöräte­line vie tilaa muul­ta tavar­al­ta ja heiken­tää tavarati­lan monikäyt­töisyyt­tä. Jos on ole­mas­sa näp­päriä tavarate­lineitä jot­ka eivät vie tilaa eivätkä paina paljoa, sel­l­aisen voi var­maan itse viedä bus­si­in sil­lä pyöräl­lä samal­la kun menee matkalle. Jos tämä ei onnis­tu, niin ei tarvitse ihme­tel­lä mik­si bussin tavarati­las­sakaan ei sel­l­aista vält­tämät­tä mah­du olemaan.

    No jotenkin ajat­telin, että kul­je­tusyri­tys­tä kiin­nos­taisi kul­jet­taa myös tavaraa siten, että se ei vahin­goitu. Ihan mak­sullista palvelua meinaan. 

    Tuol­loin, kun pyörääni bus­sis­sa kul­jetin, mak­soin muis­taak­seni ihan kun­non hin­nan fil­lar­is­takin. Matkus­ta­jien laukuis­ta­han ei per­itä mak­sua, mut­ta polkupyöristä kyl­lä. Luulisi, että yri­tyk­set mielum­min mak­sus­ta kul­jet­taa tavaraa kuin ilmaiseksi?

    Ei mul­la ole kyl­lä mitään käsi­tys­tä, mil­la­sia pyöräte­lineitä bus­si­in vois asen­taa. Kai se pitäis olla kuitenkin kiin­nitet­ty johonkin, ei kai asi­akas voi niitä sinne men­nä itse virittelemään 😀

    Ja voisi kai se fil­lar­ite­line olla ulkop­uolel­lakin, niin ei kulu tilaa tavarati­las­ta. Joku tääl­lä kai mainit­sikin jostain “sarvista” bus­sis­sa, tais olla jos­sain ulkomailla?

    Vastaa

  100. “Har­mi ettei polkupyöräl­lä ajoa varten tarvitse ajoko­rt­tia. Jos tarvit­sisi niin läjhtisi mon­elta pyöräil­i­jäl­takin se pois kun nykyli­iken­netä katsoo”.

    Useim­mil­ta autoil­i­joil­ta pitäisi ottaa kort­ti heti pois näin kevyen liiken­teen suurku­lut­ta­jan näkökul­mas­ta. Kun hidastepomp­pu­ja esimerkik­si on tiel­lä, autoil­i­jat koukkaa­vat kävely/pyöräilykaistan kaut­ta ja aiheut­ta­vat hen­gen­vaar­al­lisia tilantei­ta. Plus että käve­ly­tien asfalt­ti mure­nee paskak­si. Puhu­mat­takaan törkeästä punais­ten val­o­jen läpi ajamis­es­ta. You name it. Mis­sä autoil­i­ja, siel­lä pulma.

    Vastaa

  101. R.Silfverberg: Ainakin minä soi­tan torvea sel­l­aises­sa tilanteessa. Polkupyörä ei ole hyö­tykulkuneu­vo talvi­o­lo­suhteis­sa vaan lähin­nä urheiluväline.

    Jaa. Ihanko hyödytön­tä on työni Otaniemessä, jonne pol­jen Roi­hu­vuores­ta. Palkkakuitis­tani päätellen joku hyö­tyy työstäni aina rutkasti. 

    Kiva kuitenkin tietää, että työ­matkapyöräi­lyni on urheilua. Raskaste se toki on, mut­ta en minä sitä kyl­lä urheiluk­si kehtaisi väittä. 

    400 km olen fil­laroin­ut työ­matko­ja helmiku­us­sa. Hyödyt­tömi­in hom­mi­i­ni. Nyyh!

    Vastaa

  102. R.Silfverberg: joka pol­kee 15 km/h ja ilman asian­mukaisia valoja.
    Ainakin minä soi­tan torvea sel­l­aises­sa tilanteessa. Polkupyörä ei ole hyö­tykulkuneu­vo talvi­o­lo­suhteis­sa vaan lähin­nä urheiluväline.

    Lisät­täköön vielä, että min­ul­la on Sak­san lain­säädän­nön täyt­tävät napa­dy­namoval­ot + 5 metriä hei­jastin­nauhaa fil­laris­sani. Jos autoil­i­ja ei näe min­ua jo kaukaa, ei autoil­i­jan paik­ka ole liiken­teessä vaan valkoisen kepin kanssa kotosalla.

    Vastaa

  103. AnnaJ: No jotenkin ajat­telin, että kul­je­tusyri­tys­tä kiin­nos­taisi kul­jet­taa myös tavaraa siten, että se ei vahin­goitu. Ihan mak­sullista palvelua meinaan. 

    Kyl­lä var­maan, jos tosi­aan mak­se­taan. Tosin tässä pitää ottaa huomioon se, että jos polkupyörien mukaan­ot­to­takuu tarkoit­taa sitä, että joudu­taan jät­tämään mui­ta mak­savia asi­akkai­ta pois, niin se ei vält­tämät­tä ole kan­nat­tavaa ja voi myös heiken­tää bus­si­fir­man tar­joa­maa palvelukoke­mus­ta merkittävästi.

    Se, miten suuri ongel­ma tämä on käytän­nössä, ei liene ihan selvää, mut­ta kaiken erikois­palvelun tar­joamisel­la on tapana mak­saa paljon bulkki­in ver­rat­tuna, ja hom­mat ovat mon­imutkaisia. Esimerkik­si lin­jali­iken­teen sub­ven­tio kat­taa var­maankin henkilön matkalipun rahal­lista tukemista, mut­ta ei hänen polkupyörän­sä rahal­lista tukemista.

    Tuol­loin, kun pyörääni bus­sis­sa kul­jetin, mak­soin muis­taak­seni ihan kun­non hin­nan fil­lar­is­takin. Matkus­ta­jien laukuis­ta­han ei per­itä mak­sua, mut­ta polkupyöristä kyl­lä. Luulisi, että yri­tyk­set mielum­min mak­sus­ta kul­jet­taa tavaraa kuin ilmaiseksi?

    Matkus­ta­jan matkatavaran kul­je­tus ei tietenkään ole mitenkään ilmaista, vaan kus­tan­nus on leiv­ot­tu matkalipun ja tuki­ais­ten sisään.

    Vastaa

  104. Jari: Puhu­mat­takaan törkeästä punais­ten val­o­jen läpi ajamis­es­ta. You name it. Mis­sä autoil­i­ja, siel­lä pulma.

    Autoil­i­joiden sään­törikko­muk­set ovat valitet­ta­van yleisiä, mut­ta eivät ollenkaan niin sään­nön­mukaisia kuin pyöräil­i­jöi­den. Puhu­mat­takaan jalankulkijoista.

    Itse laskeske­lin syksyl­lä työ­matkalla (pyöräl­lä), että yleen­sä en kohdan­nut yhtään punaista päin ajanut­ta autoa — välil­lä kyl­lä — mut­ta sen sijaan melkein puo­let pyöräil­i­jöistä menee punaisia päin ja jalankulk­i­joista yli puo­let. Tähän toki vaikut­taa se, että reitin var­rel­la on ammatill­i­nen oppi­laitos, jon­ka oppi­laat näyt­tävät ole­van eri­tyisen heikosti liiken­nesään­töjä nou­dat­tavia joukkoli­iken­teen käyt­täjiä, eli junal­ta ja bus­sil­ta marssi­taan suuren joukon voimal­la val­oista piittaamatta.

    Mis­sä ihmi­nen, siel­lä inhimil­listä käytöstä.

    Vastaa

  105. Eri kulku­muo­to­jen liiken­ner­ikko­musten ver­tailu on älytön­tä. Kaupunkiym­päristössä autoil­i­jan pienetkin virheet ovat poten­ti­aalis­es­ti hen­gen­vaar­al­lisia, kun taas punaisia päin kävelevä jalankulk­i­ja ei aiheuta vaaraa kuin korkein­taan itselleen. Pyöräil­i­jät ovat sit­ten jostain tuol­ta väliltä.

    Tekee hyvää kulkea eri tavoin. Voi sit­ten tas­a­puolis­es­ti haukkua aina niitä mui­ta törppöjä.

    Vastaa

  106. Mat­ti Kin­nunen: Hyvin kul­kee fil­lari lähi­ju­nas­sa. 8.2. kul­jetin junan TIkkuri­las­ta Keravalle

    Tähän kuitenkin se kom­ment­ti, että työ­matkali­iken­teeseen fil­lar­in mukanakul­jet­ta­mi­nen sopii vain hyvin rajoite­tusti. Vaik­ka fil­lari vie paljon vähem­män tilaa kuin sille vai­h­toe­htoiset kulku­vä­li­neet, se vie silti paljon tilaa ver­rat­tuna ihmiseen. Jos joukkoli­iken­teen kalus­to mitoitet­taisi­in työ­matkaru­uhkalais­ten fil­lareille, joukkoli­iken­teen hyödyt pieneni­sivät merkittävästi.

    Käytän­nössä kuitenkin se yleisin ja paras vai­h­toe­hto työ­matkaileville suurille mas­soille on pyörä + juna + käve­ly. Tässä suurin haaste on siinä, miten se pyörä säi­lyy siel­lä ase­mal­la tur­val­lis­es­ti ja hel­posti. Tietysti samal­la lisään­tyvät mah­dol­lisu­udet pyörä + juna + toinen pyörä ‑yhdis­telmälle, vaik­ka se ei keskus­taan suun­tau­tuvil­la matkoil­la olekaan oikein toimiva.

    Pyörän otta­mi­nen junaan sopii taas lois­tavasti hil­jaisen ajan kulkemiseen. Se lisää pyöräi­lyn kan­nat­tavu­ut­ta ajal­lis­es­ti yksilön kannal­ta, mut­ta määritelmän mukaan (hil­jainen aika) muut hyödyt jäävät vähäisiksi.

    Vastaa

  107. juminy: Onko­han tuo ensim­mäi­nen var­masti tot­ta? Jos ver­rataan taval­lista ja sähköavusteista polkupyörää keskenään, niin melkein luulisin, että fil­lar­in syömä sähkö aiheut­ti vähem­män päästöjä kuin min­un syömäni ruoka.

    Olet siinä ihan oike­as­sa, että jos­sain vai­heessa ver­tailu menee vaikeak­si. Ruuan kohdal­la ver­tailuis­sa tärkeim­mäk­si nousee lähin­nä orgaani­sista lähteistä ole­va metaani, jol­loin varsi­naisen fos­si­ilisen hiilen määrä jää kysymys­merkik­si. Ja muutenkin pyöräi­lyn aiheut­ta­man metabo­lian kiihtymisen vaiku­tus on kovin vaikeasti siir­ret­tävis­sä päästöiksi.

    Näistä syistä yleen­sä lasken ihmis­es­tä lähtevät päästöt nol­lik­si, vaik­ka toisaal­ta kyl­lä kan­natan ruuankin kohdal­la sitä, että hiil­i­jalan­jäl­jen pitäisi näkyä hin­ta­la­pun suuruudessa.

    Muutenkin pikainen nyrkkisään­töni (kaik­ki konevoimainen kulkem­i­nen tuot­taa suun­nilleen samat päästöt, suu­ru­us­lu­okkana 100 g/km) menee pahasti rik­ki, kun kulkuneu­vot pienenevät. Sähköavusteinen fil­lari vie alle 10 Wh/km sähköä, joten päästöt ovat mar­gin­aalipäästöinä las­ket­tuna 8 g/Wh. Tämä luke­ma pitää paikkansa, vaik­ka fil­lari kulk­isi kokon­aan sähköl­lä (mitä se ei lain mukaan saa tehdä).

    Sähköskoot­ter­il­la on sit­ten jo ihan toisen suu­ru­us­lu­okan kulu­tus päästöt noin 50 g/km, samoin vaikka­pa Seg­wayl­la. Tämä johtuu siitä, että mas­saa on enem­män ja vauh­tia enem­män. Fil­lari on äärim­mäisen tehokas tapa siir­rel­lä ihmistä paikas­ta toiseen, siihen se on kehitetty.

    Joten jos ener­gianku­lu­tus kiin­nos­taa, niin sähköis­tet­ty fil­lari on mon­es­sa suh­teessa melkoisen hyvä vehje. Sil­lä voidaan myös kiertää muu­tamia tal­ven ongelmia, mut­ta ei se kyl­lä sohjoa väylältä auraa…

    Vastaa

  108. juminy: Entäpä alueet, jois­sa bus­sit aja­vat jo ison osan ajas­ta läh­es tyhjinä, siel­lä lisään­tynyt fil­laroin­ti vie lop­utkin kan­nat­tavu­ud­es­ta? Voisiko ehkä ajatel­la, että omako­tialueil­la toimii fil­lari, henkilöau­to ja tak­si, jätetään tyhjät bus­sit ajamatta?

    Täl­laisia aluei­ta on paljon pienis­sä ja keskikokoi­sis­sa kaupungeis­sa, jois­sa henkilöau­ton käyt­tö on hyvin domi­noi­va val­in­ta. Tyhjiä busse­ja ei kan­na­ta ajaa, joten nämä pien­taloalueet jäävät ilman joukkoli­iken­nepalvelu­ja. Perus­palve­lu­ta­so järjestyy sil­loin palvelulin­joil­la ja taksilla.

    Mikään perustelu täl­lainen tilanne ei ole kun­nol­lis­ten pyöräli­iken­teen olo­suhtei­den jär­jestämät­tömyy­delle. Kaupunkien tulee huole­htia pitkäjän­teis­es­ti joukkoli­iken­teen palvelus­ta toteut­ta­mal­la kaupunki­raken­net­ta, joka tur­vaa riit­tävän matkus­ta­japo­h­jan. Se on osaamis­es­ta kiinni.

    Vastaa

  109. R.Silfverberg: Ainakin minä soi­tan torvea sel­l­aises­sa tilanteessa. Polkupyörä ei ole hyö­tykulkuneu­vo talvi­o­lo­suhteis­sa vaan lähin­nä urheiluväline.

    Ja yhtäkki­nen tor­ven­soit­to siinä tilanteessa, kun pyöräil­i­jä kamp­pailee tien reunas­sa sohjon seassa, onkin niitä parhait­en tieli­iken­teen tur­val­lisu­ut­ta lisääviä asioi­ta. Voi kun kaik­ki oli­si­vat tuol­laisia liiken­teen ritare­i­ta kuten sinä. 

    Kyl­lä, pyöräil­i­jän pitää huonon valais­tuk­sen olois­sa pitää lamp­pua ja min­un puolestani ilman sel­l­aista ajavalle voisi poli­isi hyvinkin räp­säistä rike­sakon. Torvel­la töötöt­tämi­nen sen sijaan ei kyl­lä tuo­ta yhtään mitään.

    Vastaa

  110. Pekka Taipale: Tosin tässä pitää ottaa huomioon se, että jos polkupyörien mukaan­ot­to­takuu tarkoit­taa sitä, että joudu­taan jät­tämään mui­ta mak­savia asi­akkai­ta pois, 

    Ei vält­tämät­tä. Fil­lare­i­ta voi kul­jet­taa bussin ulkop­uolel­lakin. Esimerk­ki Sveit­sistä: http://genevalunch.com/2012/03/19/postbus-adds-wifi-to-300-yellow-buses/

    Mut­ta toki Suomes­sa eri­ty­isolo­suh­teet ja pitkät väli­matkat ja ties mikä estävät tämänkin.

    Vastaa

  111. Samuli Saarel­ma: Torvel­la töötöt­tämi­nen sen sijaan ei kyl­lä tuo­ta yhtään mitään.

    Ään­imerkin anta­mi­nen varoituk­sek­si on ohit­ta­van ajoneu­von kul­jet­ta­jan velvol­lisu­us. Ihan samal­la taval­la kuin pyöräil­i­jän pir­rikel­lon soit­to ohit­taes­saan käveli­jöitä kevyen liiken­teen väylällä.

    Vastaa

  112. Viherinssi: Joten jos ener­gianku­lu­tus kiin­nos­taa, niin sähköis­tet­ty fil­lari on mon­es­sa suh­teessa melkoisen hyvä vehje. Sil­lä voidaan myös kiertää muu­tamia tal­ven ongelmia, mut­ta ei se kyl­lä sohjoa väylältä auraa…

    Näin on. S‑pyöräilijän kus­tan­nuk­sista jo akkuku­lu (~1 snt/km) on tosin noin kym­menker­tainan sähkölasku­un (~0,1 snt/km) näh­den. Ker­too ehkä jotain todel­lis­es­ta ener­gianku­lu­tuk­ses­ta…? Kuinka­han mon­ta kilo­wat­ti­tun­tia ener­giaa on men­nyt esim. min­un noin 350 Wh akku­ni valmis­tuk­seen kuljetuksineen?

    Vastaa

  113. Sep­po Vep­säläi­nen: Täl­laisia aluei­ta on paljon pienis­sä ja keskikokoi­sis­sa kaupungeis­sa, jois­sa henkilöau­ton käyt­tö on hyvin domi­noi­va val­in­ta. Tyhjiä busse­ja ei kan­na­ta ajaa, joten nämä pien­taloalueet jäävät ilman joukkoli­iken­nepalvelu­ja. Perus­palve­lu­ta­so järjestyy sil­loin palvelulin­joil­la ja taksilla.

    Ihmette­lenkin mik­sei samoin voi­da toimia HSL-alueel­la. Mik­si tääl­lä kan­nat­taisi suosia haja-asu­tus­ta vielä raskaasti sub­ven­toidul­la bussipalvelulla?

    Sep­po Vep­säläi­nen:Mikään perustelu täl­lainen tilanne ei ole kun­nol­lis­ten pyöräli­iken­teen olo­suhtei­den jär­jestämät­tömyy­delle. Kaupunkien tulee huole­htia pitkäjän­teis­es­ti joukkoli­iken­teen palvelus­ta toteut­ta­mal­la kaupunki­raken­net­ta, joka tur­vaa riit­tävän matkus­ta­japo­h­jan. Se on osaamis­es­ta kiinni.

    Ehdot­tomasti näin. Ja jos silti halu­taan rak­en­taa myös aluei­ta, jois­sa joukkoli­ikenne ei kan­na­ta, niin jätetään se suo­si­ol­la niiltä alueil­ta pois.

    Vastaa

  115. Mat­ti Kin­nunen: Jaa. Ihanko hyödytön­tä on työni Otaniemessä, jonne pol­jen Roi­hu­vuores­ta. Palkkakuitis­tani päätellen joku hyö­tyy työstäni aina rutkasti. Kiva kuitenkin tietää, että työ­matkapyöräi­lyni on urheilua. Raskaste se toki on, mut­ta en minä sitä kyl­lä urheiluk­si kehtaisi väit­tä. 400 km olen fil­laroin­ut työ­matko­ja helmiku­us­sa. Hyödyt­tömi­in hom­mi­i­ni. Nyyh!

    Jos ker­ran saat palkkaa, niin sil­loin on varaa kulkea julk­isil­la töi­hin Otaniemeen. Jos olet opiske­li­ja, hom­maa kämp­pä HOSAS:ilta tai TKY:ltä lähempää. Talvel­la voit tur­val­lisem­min kohen­taa kun­toasi hiih­to­laduil­la tai uima­halleis­sa. Ei kenenkään Helsingis­sä ole “pakko” pyöräil­lä talvel­la. Se on täysin hyödytön­tä ja vaar­al­lis­takin. Sit­ten kun lumet ovat sula­neet ja tien­var­sien kinok­set aurat­tu pois estämästä näkyvyyt­tä on tilanne tietenkin toinen.

    Vastaa

  116. R.Silfverberg: Jos ker­ran saat palkkaa, niin sil­loin on varaa kulkea julk­isil­la töi­hin Otaniemeen. Jos olet opiske­li­ja, hom­maa kämp­pä HOSAS:ilta tai TKY:ltä lähempää. Talvel­la voit tur­val­lisem­min kohen­taa kun­toasi hiih­to­laduil­la tai uima­halleis­sa. Ei kenenkään Helsingis­sä ole “pakko” pyöräil­lä talvel­la. Se on täysin hyödytön­tä ja vaarallistakin.

    Taitaa kuitenkin olla edullisem­paa meille kaikille kun Mat­ti pol­kee. Etenkin kun pol­kee talvisin. Tarvi­taan vähem­män kap­a­siteet­tia julkiseen liiken­teeseen sekä ehkä myös uima­hal­li­in ja laduille. Eikö?

    Vastaa

  117. juminy: Taitaa kuitenkin olla edullisem­paa meille kaikille kun Mat­ti pol­kee. Etenkin kun pol­kee talvisin. Tarvi­taan vähem­män kap­a­siteet­tia julkiseen liiken­teeseen sekä ehkä myös uima­hal­li­in ja laduille. Eikö?

    No ei ole. Julk­ista liiken­net­tä sub­ven­toidaan noin ½:t lipun hin­nas­ta, joten on täysin merk­i­tyk­setön­tä pol­keeko Mat­ti vai käyt­tääkö julk­ista. Sub­ven­toin­ti ei vähene kum­mas­sakaan tapauksessa.

    Vastaa

  118. Pekka Taipale: Kyl­lä var­maan, jos tosi­aan mak­se­taan. Tosin tässä pitää ottaa huomioon se, että jos polkupyörien mukaan­ot­to­takuu tarkoit­taa sitä, että joudu­taan jät­tämään mui­ta mak­savia asi­akkai­ta pois 

    Ei kai niitä pyöriä sinne matkus­ta­mon penkeille kuitenkaan kan­nat­tais lait­taa? Ja onhan se pyöräkin sit­ten ihan “mak­sa­va asi­akas” kun siitä asian­mukaises­ti mak­se­taan. Toisin kuin ne laukut, joista ei erik­seen makseta.

    Pekka Taipale: kaiken erikois­palvelun tar­joamisel­la on tapana mak­saa paljon bulkki­in ver­rat­tuna, ja hom­mat ovat mon­imutkaisia. Esimerkik­si lin­jali­iken­teen sub­ven­tio kat­taa var­maankin henkilön matkalipun rahal­lista tukemista, mut­ta ei hänen polkupyörän­sä rahal­lista tukemista. 

    No sit­ten se vain mak­saa mitä mak­saa. Itse olen ainakin valmis mak­samaan hyvästä palvelus­ta, enkä tarvitse sub­ven­tio­ta pyörälleni.

    Pekka Taipale: niin se ei vält­tämät­tä ole kan­nat­tavaa ja voi myös heiken­tää bus­si­fir­man tar­joa­maa palvelukoke­mus­ta merkittävästi

    Niin, ei vält­tämät­tä olekaan. Tai sit­ten on ja se paran­taa palvelukokemusta. 

    Jos bus­si­in asen­net­taisi­in muu­ta­ma pyöräte­line taakse ulkop­uolelle, niin en usko sen syövän kan­nat­tavu­ut­ta muul­ta toiminnal­ta. Nykykäytän­tökin on, että polkupyörän kul­je­tus­toiveista tulee ilmoit­taa bus­siy­htiöön edel­lisenä päivänä. Täl­löin yhtiö osaa varautua tule­vaan fil­lari­in tai ilmoit­taa jos fil­lar­ite­lineet ovat jo täy­teen varattuja.

    Vastaa

  119. AnnaJ:
    Jos bus­si­in asen­net­taisi­in muu­ta­ma pyöräte­line taakse ulkop­uolelle, niin en usko sen syövän kan­nat­tavu­ut­ta muul­ta toiminnalta. 

    En löytänyt nopeasti googlaa­mal­la viral­lista vahvis­tus­ta epäi­lyk­sel­leni mut­ta kuvit­telisin että bussien nyky­isil­lä 100 km/h nopeusra­joituk­sil­la ja yleisil­lä liiken­netur­val­lisu­u­den kehit­tämis­tavoit­teil­la saat­taa olla jotain tekemistä pyöräk­oukku­jen katoamisen kanssa.

    Vastaa

  120. Viherinssi: Näistä syistä yleen­sä lasken ihmis­es­tä lähtevät päästöt nol­lik­si, vaik­ka toisaal­ta kyl­lä kan­natan ruuankin kohdal­la sitä, että hiil­i­jalan­jäl­jen pitäisi näkyä hin­ta­la­pun suuruudessa.

    No, tuo on kyl­lä aika raju ole­tus. Ruuan tuotan­to tuot­taa kasvi­huonepäästöjä joka vai­heessa (lan­noit­teet, koneet, ruuan siirtämi­nen ja pros­es­soin­ti, lop­pu­vai­heessa sen kokkaami­nen, ja ehkä vielä pitäisi laskea mukaan maankäyt­tö, joka vie tilaa esim. met­siltä). Kaikkein tuhoisimpia ruokia ovat tältä ener­giataseelta vähäen­er­giset kaukaa tuo­dut vihan­nek­set. Eli jos han­kit ener­giasi pyöräi­lyysi Espan­jas­ta tuo­tu­ja uunis­sa pais­tet­tu­ja tomaat­te­ja pop­si­mal­la, niin lienet niitä liiken­teen megasaastuttajia.

    Jos taat vedät napaasi suo­ma­laista kau­ra­pu­uroa ennen liik­keelle lähtöäsi, niin olet var­maan niitä tehokkaimpia kulk­i­joi­ta (mys­li, jota ei tarvitse keit­tää saat­taisi olla vielä tehokkaampi tapa lada­ta ihmiseen energiaa).

    Ruuan päästöt ovat siinäkin mielessä ongel­mallisia, että käsit­tääk­seni kaikissa päästöra­joi­tushim­meleis­sä Euroopan pyhä lehmä eli maanvil­jelys on kokon­aan rajat­tu päästöra­jo­jen ulkop­uolelle ihan niin kuin niitä ei olisi olemassakaan.

    Vastaa

  121. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ään­imerkin anta­mi­nen varoituk­sek­si on ohit­ta­van ajoneu­von kul­jet­ta­jan velvol­lisu­us. Ihan samal­la taval­la kuin pyöräil­i­jän pir­rikel­lon soit­to ohit­taes­saan käveli­jöitä kevyen liiken­teen väylällä. 

    On kolme tek­i­jää, mik­si autol­la tööt­täämi­nen ei ver­taudu tuo­hon pyöräil­i­jän kel­lon soit­toon. Ensin­näkin pyöräil­i­jä on läh­es aina niin laidas­sa kuin mah­dol­lista, kun taas yhdis­tetyl­lä kevyen liiken­teen väyläl­lä jalankulk­i­jat krui­sail­e­vat yleen­sä mis­sä sat­tuvat. Jos pyöräil­i­jä on keskel­lä ajoväylää (mut­tei esim. ryh­mit­tymässä kään­tyäk­seen vasem­malle), niin sit­ten tööt­täys voi olla paikallaan. Muuten sil­lä ei saavute­ta yhtään mitään. 

    Toisek­si pyöräil­i­jä yleen­sä kuulee auton läh­estymisen muutenkin ja osaa siihen varautua ilman, että sitä erik­seen töötil­lä ilmoite­taan. Sen sijaan jalankulk­i­ja ei useinkaan kuule äänetön­tä pyörää. Sähköau­ton tapauk­ses­sa tilanne voi olla toisin. 

    Kol­man­nek­si, auton ään­imerk­ki on hyvin voimakas ver­rat­tuna pyörän kel­loon. Edelli­nen, etenkin jos se annetaan lähi­etäisyy­deltä, voi hyvin aiheut­taa pyöräil­i­jän pelästymisen ja pahim­mil­laan kaa­tu­misen. Kaukaa tööt­täämi­nen taas ei liity tähän tapauk­seen oikeas­t­aan mitenkään, kos­ka kyse­hän oli huonos­ti näkyvästä pyöräil­i­jästä, jon­ka autoil­i­ja huo­maa vas­ta lähietäisyydellä.

    Vastaa

  122. R.Silfverberg: Ei kenenkään Helsingis­sä ole “pakko” pyöräil­lä talvel­la. Se on täysin hyödytön­tä ja vaarallistakin

    Tähän var­maankin on jokin perustelu? Vai ihanko ironi­nen heit­to vain?

    Itsel­leni hyödyt ovat ainakin:
    — aikaa säästyy (ver­rat­tuna autoon ja julkisiin)
    — rahaa säästyy (vs auto ja julkiset)
    — kun­to ei ainakaan laske
    — ei tartte tarkkail­la syömisiä
    — työte­ho, luovu­us ja keskit­tymiskyky paranevat
    — näkee vuodeaiko­jen vai­htelun, naut­tii maisemista.

    Mut­ta toki jos mul­la olisi lop­ut­tomasti aikaa ja rahaa enkä tart­tis työssäni luovu­ut­ta ja keskit­tymiskykyä, niin auto/bussi voisi­vat olla ihan OK vaihtoehtoja. 

    Vaar­al­lisu­ud­es­ta en tiedä. Kun ajaa tolkullis­es­ti, nastarenkail­la ja silmät auki, niin en minä ainakaan ole vuosikausien talvipyöräilyssä ole vaarati­lanteisi­in joutunut. Ker­ran kaaduin, mut­ten loukkaantunut.

    Vastaa

  123. Mä hyväksyn sen että pyöräl­lä aje­taan talvisin pyöräteitä ja pyörille sal­lit­tu­ja kevyen liiken­teen väyliä pitkin. Helsingis­sähän on jo muu­ta­ma korkeata­soinen ns baana joi­ta pitkin var­masti voi tur­val­lis­es­ti pyöräil­lä. Mut­ta sil­loin jos nuo baanat eivät öisen lumimyrskyn jäl­keen ole ehdit­ty aura­ta niin mielestäni polkupyöril­lä ei ole asi­aa rin­nan kulke­vien katu­jen ajo­radoille, jot­ka nekin saat­ta­vat olla huonos­ti aurat­tu­ja, mut­ta jois­sa kuitenkin auto­jen tekemiä uria lumes­sa. Sil­loin polkupyöräil­i­jän pitäisi taju­ta jät­tää se polkupyörä koti­in ja kulkea julk­isi­la, autol­la tai kävellä.

    Vastaa

  124. R.Silfverberg: Mut­ta sil­loin jos nuo baanat eivät öisen lumimyrskyn jäl­keen ole ehdit­ty aura­ta niin mielestäni polkupyöril­lä ei ole asi­aa rin­nan kulke­vien katu­jen ajo­radoille, jot­ka nekin saat­ta­vat olla huonos­ti aurat­tu­ja, mut­ta jois­sa kuitenkin auto­jen tekemiä uria lumes­sa. Sil­loin polkupyöräil­i­jän pitäisi taju­ta jät­tää se polkupyörä koti­in ja kulkea julk­isi­la, autol­la tai kävellä.

    Onnek­si laki ei ole kanssasi samaa mieltä. 

    Mitäs jos autoil­i­jat jäi­sivät koti­in teitä tukki­mas­ta ja toisi­in­sa tör­mäilemästä lumisateen jäl­keen. Tai antaisi­vat ammat­ti­lais­ten eli bus­sikuskien hoitaa kuljetushommat.

    Vastaa

  125. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: …jotain tekemistä pyöräk­oukku­jen katoamisen kanssa. 

    Tjoo, toisaal­ta tuol­laisia näyt­täisi ole­van käytössä:

    http://www.google.com/search?q=bicycle+bus+rack&hl=en&safe=off&tbo=u&tbm=isch&source=univ&sa=X&ei=GegcUZzpBKr64QSn9oCADA&ved=0CDsQsAQ&biw=1243&bih=867

    Ilmeis­es­ti noi­ta käyt­tävis­sä kaupungeis­sa ei ole ris­teävää jalankulkuli­iken­net­tä samas­sa tasossa…

    Vastaa

  126. Osmo Soin­in­vaara:

    Jokainen val­it­see itse mis­sä asuu. Mik­si huonos­ta valin­nas­ta pitäisi muiden maksaa?

    Tot­ta. Asun Meche­lininkadul­la ja mielessä on käynyt, että viisaampi muut­taisi Espoon rauhaan ja kävisi sieltä autol­la Helsingis­sä. Tältäkin syr­jäseudul­ta on joukkoli­ikenne läh­es elim­i­noitu mut­ta muu­ta liiken­net­tä riit­tää kyl­lä ja lisää on luvas­sa. Tääl­lä ei paljon ilah­du­ta tuo tutkimus­tu­los, että vain 9 pros­ent­tia kan­takaupun­gin matkoista tehdään henkilöau­tol­la. Meche­lininkadun ympäristössä asu­vat eivät tai­da yltää ihan siihenkään, kun autoa ei uskalla tääl­lä liikut­taa asukaspysäköin­tipaikalta, jos sel­l­aisen on onnis­tunut saa­maan. Seu­raavak­si lopete­taan vielä kadun­var­ren iltapysäköin­tikin pyöräkaisto­jen alta,jotta viesti menisi parem­min perille.

    Eikö olisi aika kaivaa se ruuhka­mak­su­selvi­tys esiin?

    Vastaa

  127. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja: Ään­imerkin anta­mi­nen varoituk­sek­si on ohit­ta­van ajoneu­von kul­jet­ta­jan velvol­lisu­us. Ihan samal­la taval­la kuin pyöräil­i­jän pir­rikel­lon soit­to ohit­taes­saan käveli­jöitä kevyen liiken­teen väylällä.

    Eipäs levitel­lä itse kek­sit­tyjä liiken­nesään­töjä tääl­lä. Ään­imerkin saa taa­ja­mas­sa antaa vain, mil­loin vaaran vält­tämisek­si on tarpeen. Ohit­taes­sa siis sil­loin jos aikoo ohit­taa vaar­al­lis­es­ti. Vaar­al­lis­es­ti ohit­ta­mi­nen vaan taitaa olla TLL 18 §:n vastaista.

    Taa­ja­ma tarkoit­taa kaupunkia. Helsin­ki on kaupun­ki. Liiken­nemerkil­lä on sit­ten erik­seen merkit­ty ne paikat, jois­sa kaupun­ki lop­puu ja moot­toriväylä alkaa.

    Pyöräil­i­jää kos­kee tässä asi­as­sa aivan samat sään­nöt. Kelveil­lä ei siis ole mitään ole­tusar­voista velvoitet­ta kilkutel­la kel­loa aina ennen ohi­tus­ta. Vaaran vält­tämisek­si se voi olla tarpeen, jos jalankulk­i­ja hor­toilee kuin Brown­in hiukkanen.

    Vastaa

  128. newyork­ista: No ei ole. Julk­ista liiken­net­tä sub­ven­toidaan noin ½:t lipun hin­nas­ta, joten on täysin merk­i­tyk­setön­tä pol­keeko Mat­ti vai käyt­tääkö julk­ista. Sub­ven­toin­ti ei vähene kum­mas­sakaan tapauksessa.

    Pahoit­te­len, mut­ten ymmär­rä tätä. Selit­täisitkö? Esitätkö siis, että julkisen liiken­teen käyt­täjien määräl­lä ei ole merk­i­tys­tä? Jos tarkoitit sitä, että juuri tämän yhden henkilön tekemisil­lä on häviävän pieni merk­i­tys kokon­aisu­u­teen, niin sit­ten sinä et ymmärtänyt, joka johtunee joko huonos­ta ilmais­us­tani — puhuin vain Matista — tai halus­tasi ymmärtää.

    Vastaa

  129. Mar­jut Olliter­vo: Eipäs levitel­lä itse kek­sit­tyjä liiken­nesään­töjä tääl­lä. Ään­imerkin saa taa­ja­mas­sa antaa vain, mil­loin vaaran vält­tämisek­si on tarpeen. Ohit­taes­sa siis sil­loin jos aikoo ohit­taa vaar­al­lis­es­ti. Vaar­al­lis­es­ti ohit­ta­mi­nen vaan taitaa olla TLL 18 §:n vastaista.

    Taa­ja­ma tarkoit­taa kaupunkia. Helsin­ki on kaupun­ki. Liiken­nemerkil­lä on sit­ten erik­seen merkit­ty ne paikat, jois­sa kaupun­ki lop­puu ja moot­toriväylä alkaa. 

    Mar­jut kieltää levit­telemästä ja samal­la itse levit­telee. Tieli­iken­nela­ki sanoo, että “Mil­loin vaaran vält­tämisek­si on tarpeen, kul­jet­ta­jan on annet­ta­va ääni- tai val­om­erk­ki taik­ka jar­ru­val­oa käyt­tämäl­lä tai muul­la taval­la kiin­nitet­tävä muiden tienkäyt­täjien huomio­ta.” Eli ään­imerkkiä tai muu­ta huomion herät­tävää merkkiä ei vain “saa antaa” vaan kul­jet­ta­jan “on annet­ta­va” merk­ki, jos se on tarpeen vaaran välttämiseksi.
    Taa­ja­ma taas ei riipu hallinnol­li­sista rajoista, se voi sijai­ta niin kaupungis­sa kuin muuallakin.

    Vastaa

    1. Taa­ja­ma osoite­taan liiken­nemerkil­lä. Jok­seenkin koko Helsin­ki on taa­ja­ma-aluet­ta. Pyöräil­i­jän itse­tarkoituk­selli­nen pelästyt­tämi­nen soit­ta­mal­la äänekkäästi torveä hänen kohdal­laan ei ole tarpeen vaaran vält­tämisek­si, pikem­minkin se aiheut­taa vaaraa. Sen sijaan maantiel­lä olisi hyvä antaa kevyt ään­imerk­ki noin 50 metriä ennen pyöräil­i­jän ohittamista.

      Vastaa

  130. Jos bus­si­in asen­net­taisi­in muu­ta­ma pyöräte­line taakse ulkop­uolelle, niin en usko sen syövän kan­nat­tavu­ut­ta muul­ta toiminnal­ta. Nykykäytän­tökin on, että polkupyörän kul­je­tus­toiveista tulee ilmoit­taa bus­siy­htiöön edel­lisenä päivänä. Täl­löin yhtiö osaa varautua tule­vaan fil­lari­in tai ilmoit­taa jos fil­lar­ite­lineet ovat jo täy­teen varattuja. 

    Oman koke­muk­seni poh­jal­ta suosit­te­len Onnibus­sia. Heil­lä fil­lar­in kul­je­tus ei mak­sa mitään, mut­ta ongel­mana voi olla tilan­puute. Melkein jäi pyörä matkas­ta ker­ran liian täy­den bussin vuok­si (mil­loin olette muuten näh­neet viimek­si täpötäy­den kaukolin­jan bussin?). Vinkkasin Onnibussin porukalle samas­ta telinei­deas­ta joskus viime syksynä. Oli­vat kiin­nos­tunei­ta ja lupa­si­vat selvit­tää asiaa.
    Nyt vain pitää odot­taa sukuoikeuk­sien lop­pumista vuon­na 2014, niin ale­taan saa­maan palvelua busseissakin…ja järkevään hintaan.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.