Kategoria: _

Mitä tehdä Vartiosaarelle?

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nalle esitelti­in pari viikkoa sit­ten kok­ouk­sen ulkop­uolel­la ajatuk­sia Var­tiosaaren kaavoit­tamis­es­ta. Kaik­ki vai­h­toe­hdot oli­vat hieno­ja ja tasokkai­ta. Kyse on siitä, uhrataanko Var­tiosaari asumiselle vai tehdäänkö siitä kaikkien helsinkiläis­ten virkistysalue.

Yksi asia on minus­ta selvä. Ei ole mitään perustet­ta jatkaa Var­tiosaaren elämää nykyisenä, hyvin pienen piirin sul­jet­tuna alueena, johon muil­la kaupunki­laisil­la ei de fac­to ole asi­aa. Saarelle saa kyl­lä men­nä, mut­ta se pitäisi tehdä ilmi­in­tymäl­lä. Sil­taa sinne ei ole halut­tu, ”kos­ka se muut­taisi saaren luon­net­ta”, mut­ta edes veneen omis­t­a­mi­nen ei riitä, kos­ka saarel­la ei ole vierasve­ne­sa­ta­maa. Jat­ka lukemista “Mitä tehdä Vartiosaarelle?”

Vihreiden puoluekokous

Kok­ou­s­paik­ka oli Dipoli. Tarvit­ti­in iso tila, sil­lä kok­ouse­dus­ta­jia oli 380 ja muuten vain läs­nä ole­via toinen moko­ma. Paljon on muut­tunut 1990-luvun kotiku­tois­t­en kok­ousten jäl­keen. Sil­loin vielä tun­sin melkein kaik­ki osal­lis­tu­jat. Toim­inta oli sil­loin vielä aika amatööri­maista ja lehdis­tö pääsi herkut­tele­maan joidenkin hyvin orig­inel­lien kok­ouse­dus­ta­jien puheenvuoroilla.

Tavat­tomasti on liike kas­vanut ja vahvis­tunut. Kuun­telin huolel­la poli­it­tisen keskusten, jos­sa käytet­ti­in 88 min­uutin puheen­vuoroa. Puheen­vuoro­jen rajaami­nen noin lyhyik­si ei ole järkevää. Pitäisi men­nä samaan käytän­töön kuin vaikka­pa europar­la­men­tis­sa, jos­sa jokaisel­la ryh­mäl­lä on tiet­ty min­u­ut­timäärä puheen­vuoroa ja ne ryh­mä voi jyvit­tää val­it­semilleen henkilöille. Puoluekok­ouk­ses­sa tämä tarkoit­taisi, että piir­i­jär­jestöt val­it­si­si­vat puhu­jat ja nämä tietysti jou­tu­isi­vat tästä kiitol­lisi­na valmis­tele­maan puheen­vuoron­sa huolel­la. Jat­ka lukemista “Vihrei­den puoluekokous”

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vancouverissa

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta on tutus­tu­mas­sa Van­cou­veri­in. Jo ensim­mäisen päivän jäl­keen on san­ot­ta­va, että mat­ka on ollut hyvin opet­tavainen. Tääl­lä oppii hyvää urbanismia.

Van­cou­ver on tehnyt suun­nan­muu­tok­sen kan­takaupun­gin (down­town) suun­taan. Toisin kuin Pohjois-Amerikas­sa yleen­sä, on suosit­tu onnis­tuneesti kan­takaupungis­sa asum­ista lähiöi­den omako­ti­mat­to­jen sijas­ta. Muual­la kan­takaupungis­sa asu­vat vain sinkut ja eläkeläiset, tääl­lä on pakotet­tu rak­en­ta­maan per­hea­sun­to­ja (sic!).

DSC_2629

Paljon on korkei­ta, kapei­ta torne­ja, joista on mah­ta­vat näkymät. Ylimpi­en ker­rosten asun­noista mak­se­taan parin kol­men miljoo­nan euron hintoja.

Liiken­nepoli­ti­ikas­sa on tehty täyskään­nös autoilu­un perus­tu­vas­ta poli­ti­ikas­ta poli­ti­ikkaan, jos­sa tärkeysjärjestys ovat

1)    Jalankulku
2)    Pyöräily
3)    Joukkoliikenne
4)    Tavaraliikenne
5)    Henkilöautot

Poli­it­tis­es­ti tämä muu­tos on ollut mah­dolli­nen, kos­ka lähiöi­den omakoti­talois­sa asu­vat autos­ta riip­pu­vaiset asu­vat omis­sa kun­nis­saan, eikä heil­lä ole äänioikeut­ta Vancouverissa.

Muu­tos on näkynyt. Vaik­ka kan­takaupun­gin asukas­määrä on on nous­sut 15 vuodessa 75 pros­en­til­la, autoli­ikenne kan­takaupu­jngis­sa on vähen­tynyt 20 pros­en­til­la. Tilan raivaami­nen autoil­ta fil­lareil­la, jalanku­l­ulle ja joukkoli­iken­teelle tapah­tui hyvin ris­tiri­itai­sis­sa olois­sa, mut­ta nyt kaikkien liiken­nemuo­to­jen, myös henkilöau­toilun, tilanne on parantunut.

Hukkaan valuva säästäminen

Nim­imerk­ki Ekon­o­misti vinkkasi edel­lisessä ketjus­sa tietoon siitä, kuin­ka paljon EU:n kri­isi­mais­sa on julk­ista ali­jäämää kor­jat­tu. Säästöt ovat todel­lakin olleet val­taisia. Suh­dan­neko­r­ja­tus­sa perusjäämässä on ali­jäämästä vähen­net­ty ensin val­tion velan korot ja sen jäl­keen vielä pois­tet­tu suh­dan­tei­den (= kohon­nut työt­tömyys) vaiku­tus. Kyse on siis erään­lais­es­ta rak­en­teel­lis­es­ta perusjäämästä. Esimerkik­si Kreikan 10 pros­entin ali­jäämä olisi vai­h­tunut 5,5 pros­entin yli­jäämäk­si. Viiden­toista pros­entin sopeu­tus! Jat­ka lukemista “Hukkaan val­u­va säästäminen”

Laskun mukaan vai omalla vastuulla?

Kun jouduin het­ken harmin­pu­uskan takia tähän vuoropäivähoitokeskustelu­un ja kun Sin­ga­poren koke­muk­set ovat yhä mielessä, jatkan aiheesta. Tämä on siis pohd­in­taa ja erit­te­lyä, eivätkä esimerkik­si sisäl­lä yhtään ehdotusta.

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nal­la on kolme päätavoitetta:

1) se tasaa sosi­aal­isia lähtökohtia
2) se tar­joaa tur­van eri­lais­ten sosi­aal­is­ten onnet­to­muuk­sien varalta
3) se edis­tää sub­ven­toi ”meri­it­ti­hyödykkeitä”, kuten koulu­tus­ta ja kult­tuuria. Jat­ka lukemista “Laskun mukaan vai oma­l­la vastuulla?”

Hankalat työajat ja vuoropäivähoito

Tarkoituk­seni ei ollut artikke­lis­sa Van­hempi­en vuorotyö ja las­ten päivähoito ehdot­taa mitään, vaan irvail­la EK:n kan­nan­otolle ja kysyä, olisiko las­ten hoito-ongelmien huomioon otta­mi­nen yhtä mah­do­ton­ta, jos pien­ten las­ten van­hempi­en vuorotyöstä aiheutu­via kus­tan­nuk­sia ei voisi ulkois­taa veron­mak­sajille. Kun tätä kuitenkin on käsitel­ty lehdis­tössä ehdo­tuk­se­na ja EK on oikein tor­junut ”ehdo­tuk­seni”, käy­dään asia läpi kunnolla.

Miten han­kalat työa­jat pitäisi jakaa?

Edullis­in­ta olisi huu­tokau­pa­ta han­kalat työvuorot. Kuvitel­laan, että työ­paikalla 70 % työ­tun­neista tehdään muka­vana aikana ja 30 % han­kalana aikana. Lähde­tään tilanteesta, että han­kalat ja muka­vat työvuorot jae­taan tasan niin, että jokainen tekee työa­jas­taan 30 % han­kalaa työaikaa, jos­ta myös mak­se­taan enem­män. Tästä lähtöko­hdas­ta on help­po päästä tilanteeseen, jos­sa joidenkin ase­ma para­nee eikä kenenkään ase­ma heikkene. Jat­ka lukemista “Han­kalat työa­jat ja vuoropäivähoito”

Vanhempien vuorotyö ja lasten päivähoito

Man­ner­heimin las­ten­suo­jeluli­it­to esit­ti, että työ­nan­ta­jat velvoitet­taisi­in osoit­ta­maan pien­ten las­ten van­hem­mille ensisi­jais­es­ti päivätöitä, kos­ka lapsen etu sitä vaatii. Myös kun­nil­la voi olla tähän san­omista, sil­lä päivähoidon jär­jestämi­nen vuorotyöläis­ten van­hem­mille on kallista. Kansan­taloudel­lis­es­ti pien­ten las­ten van­hempi­en vuorotyössä ei ole mitään järkeä, kos­ka vuoropäivähoito voi mak­saa enem­män kuin äiti  saa palkkaa. Jat­ka lukemista “Van­hempi­en vuorotyö ja las­ten päivähoito”

Hongkongin ja Singaporen tulevaisuus

Hongkong ja Sin­ga­pore ovat olleet suuria men­estyjiä Aasi­as­sa. Brit­tiläi­nen oikeusval­tio ja toimi­va markki­na­t­alous ovat taan­neet investoi­jille suo­jan ja tur­val­lisen ympäristön. Kun muu Aasia on ollut enem­män tai vähem­män kaoot­tises­sa tilas­sa eikä oikeusjär­jestelmä ole toimin­ut,  nämä kak­si kaupunki­val­tio­ta ovat voineet kuo­ria ker­maa. Län­si­maiset yri­tyk­set ovat perus­ta­neet Aasian toimis­ton­sa usein jom­paankumpaan näistä kaupungeista. Jat­ka lukemista “Hongkon­gin ja Sin­ga­poren tulevaisuus”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.4.2013

Olen ensi viikon val­tio­varain­valiokun­nan vero­jaos­ton kanssa tutus­tu­mas­sa Sin­ga­poren autoverotukseen.:J Lau­takun­taan menee puolestani Mikko Särelä. Sik­si sepus­tus on vähän kursorinen.

Vuo­den kaavoituk­sen arviointi

Peräti 92 pros­ent­tia asun­tokaavoituk­ses­ta menee raide­vyöhyk­keelle. Tosin raiteet ovat vielä suurelta osin rak­en­ta­mat­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 16.4.2013”

Palkan maksaminen helpommaksi

Hei­di Hau­ta­lan harmilli­nen töp­päi­ly mak­samat­tomien eläke­mak­su­jen kanssa on ikävä tapaus, joka toiv­ot­tavasti voidaan kään­tää har­maan talouden tor­jun­nan voitok­si, kos­ka nyt mak­samin­sen vaikeud­es­ta ainakin puhutaan. Kuten moni muukin, Hei­di ei ymmärtääk­seni jät­tänyt mak­su­ja mak­samat­ta tavoitel­lak­seen voit­toa itselleen, vaan vält­tääk­seen sen toiv­ot­toman paperiso­dan, joka pikku­mak­su­jen mak­samiseen menee. Hän­hän menet­ti näin tehdessään koti­talousvähen­nyk­sen, joka olisi ollut tuo­ta eläke­mak­sua paljon suurem­pi. Se, että palkan mak­sami­nen muuten kuin pimeästi on tehty hallinnol­lis­es­ti niin vaikeak­si, tuot­taa huo­mat­ta­vat vero­tu­lo­jen mene­tyk­set ja naker­taa kansalais­ten moraalia.

Nyt­tem­min palkka.fi-palvelu tekee mak­samisen paljon helpom­mak­si, mut­ta help­poa se ei ole edelleenkään. Mikä palkka.fi –palvelus­sa on sel­l­aista, että parem­minkin voisi toimia. Jat­ka lukemista “Palkan mak­sami­nen helpommaksi”